Itämeriläinen. Kumppanimme Venäjä 1/2013. Centrum Balticum -keskuksen Venäjä-teemavuoden ensimmäinen julkaisu!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itämeriläinen. Kumppanimme Venäjä 1/2013. Centrum Balticum -keskuksen Venäjä-teemavuoden ensimmäinen julkaisu!"

Transkriptio

1 Kumppanimme Venäjä Centrum Balticum -keskuksen Venäjä-teemavuoden ensimmäinen julkaisu! Itämeriläinen 1/2013

2 2 Itämeriläinen Itämeriläinen Otsikoissa nyt! Päätoimittajan terveiset Helena Erkkilä, päätoimittaja Katseen kohteena Venäjä Vain yhteistyö voi pelastaa Itämeren s. 4-7 Kari Liuhto s.8-11 Åbo Akademi jobbar för vårt gemensamma hav Jorma Mattinen s Venäjän talousuudistusten vaikutus Suomeen Matti Anttonen TEEMANUMERO Kumppanimme Venäjä Centrum Balticum -keskuksessa vuosi 2013 on Venäjä-teemavuosi. Teema nousi ensimmäisen kerran esiin viime vuoden Itämeri-foorumissa, jossa lähes kaikki aiheet sivusivat ainakin jossain määrin Venäjää. Niinpä vuoden 2013 foorumiteemaksi päätettiin nostaa Venäjä. 18 vuoden neuvottelujen jälkeen elokuussa 2012 toteutunut Venäjän WTO- jäsenyys oli merkittävä syy laajentaa teemaa vuoden mittaiseksi jaksoksi. Tänä vuonna on jo alustavasti mahdollista arvioida WTOjäsenyyden mukanaan tuomia muutoksia Itämeren alueen kauppa- ja taloussuhteisiin. Aiheesta laajemmin Itämeriläisessä 4/2013. Venäjän viime vuonna alkanut CBSS-puheenjohtajuus, jota heinäkuussa 2013 seuraa Suomen puheenjohtajuuskausi vahvistaa teemavuoden ajankohtaisuutta. Teemavuosi alkoi Centrum Balticumissa Domus Baltican venäjänkielisten sivujen julkaisulla. Kieliversion tarpeesta kertoo sivujen ensimmäisen kolmen viikon aikana keräämät sadat lukijat. Myös Itämeriläinen keskittyy teemavuoden aikana tavallista enemmän Venäjään. Vuoden ensimmäisessä numerossa tarkastelemme Venäjää Itämeren alueen valtioiden kumppanina. Puolalaisen näkökulman keskusteluun tuo suurlähettiläs Jari Vilén Varsovasta. Taloustilanteen haastavuuden vuoksi erityishuomiota saavat Venäjän suomalaisille yrityksille tarjoamat mahdollisuudet, joista Ulkoasiainministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston osastopäällikkö Matti Anttonen artikkelissaan toteaa: Suomen naapurina Venäjä on meille huomattavasti monipuolisempi kumppani kuin vastaavan kokoiset taloudet kauempana. Markkinoiden mahdollisuuksia painottaa myös Petri Vuorio, joka samalla arvioi pk-yritysten Venäjälle etabloitumisen käytännön haasteita. Helena Erkkilä KUVA Åbo Akademi Itämeriläinen Puola katsoo pohjoista kohden - Itämeren alue Puolan uuden ulkopolitiikan ytimessä Jari Vilén s Pk-yritysten Pietariin etabloitumisen tukeminen riskien taklaaminen maksimoi mahdollisuudet Petri Vuorio s Tilastototuuksia s. 24 KANNEN KUVA Åbo Akademi JULKAISIJA Centrum Balticum -keskus, Vanha Suurtori 7, Turku, PÄÄTOIMITTAJA Helena Erkkilä, Centrum Balticum -keskus ULKOASU Helena Erkkilä, Centrum Balticum -keskus TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Itämeriläinen ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

3 4 Itämeriläinen Itämeriläinen Vain yhteistyö voi pelastaa Itämeren Hjeltin talo, Vanha Suurtori, Turku KUVA Helena Erkkilä Itämeri-tiedottaminen on ollut Centrum Balticumin toiminnan keskiössä säätiön perustamisesta lähtien. Olemme alkaneet vahvistamaan säätiön toimintaa juuri tästä toiminnosta käsin. Pulloposti Pullopostiviikkokolumnisarjaan on elokuusta 2011 alkaenkirjoittanut jo lähes 100 asiantuntijaa. Kolumnistien joukossa on muun muassa EUkomissaari, arkkipiispa, ministereitä, kansanedustajia, merivoimien komentaja, maakuntajohtajia, suurlähettiläitä, yritysjohtajia, Itämerisäätiöiden, median ja akateemisen maailman edustajia sekä monia muita alansa huippunimiä. Nämä kolumnit saavuttavat lähes suomalaista, ja heiltä saamamme palaute on erittäin rohkaisevaa. Olemme siis oikealla tiellä tai kenties paremmin sanottuna oikealla väylällä, kun Itämerta kerran tarkastellaan. Itämeriläinen ja Domus Baltica Pulloposti sai viime vuonna rinnalleen neljännesvuosittain ilmestyvän Itämeriläinen-julkaisun. Vastaavasti Turun Sanomat julkaisee yhteistoiminnassa Centrum Balticumin kanssa kuukausittaista Itämeri-kolumnia. Viime vuoden lopulla lanseerattiin Itämeri-portaali, Domus Baltica. Sen tavoitteena on toimia Suomen kansallisena Itämeri-portaalina ja tietopankkina. Toivottavasti saamme tietopankin kehittämiseen mukaan alueen yliopistot (Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin), jotka olivat perustamassa säätiötä seitsemän vuotta sitten. Kansallisen Itämeri-tietopankin syntyminen Centrum Balticumin ympärille vahvistaisi sekä alueen että alueella toimivien yliopistojen Itämeri-profiilia. Itämeri-foorumi Tilaisuudet ovat säätiölle olennainen osa Itämeritiedon välittämistä. Järjestämme tänä vuonna kuudetta kertaa Itämeri-foorumin. Tämä vuoden foorumi keskittyy Venäjään, sillä itänaapurimme on Itämeren maiden neuvoston puheenjohtaja heinäkuuhun asti. Tilaisuus järjestetään toukokuuta Turun kauppakorkeakoulussa. Ohjelman puhujalista antaa olettaa, että tilaisuudesta on tulossa erittäin antoisa. Venäläisten vahva rooli ohjelmassa viittaa siihen, että Venäjä on toden teolla kiinnostunut Itämerestä. Foorumin ohjelma löytyy Domus Balticasta, jonka osoite löytyy tämän kirjoituksen lopusta. Tutkijafoorumi Jo perinteeksi muodostuneen Itämeri-foorumin rinnalle tulemme lanseeraamaan Itämeri-tutkijafoorumin, joka tullaan järjestämään 24. lokakuuta Forum Marinumissa, Turussa. Ajatuksenamme on koota yhteen 100 Suomen johtavaa Itämeritutkijaa tieteen eri aloilta. Monitieteellisen Itämerifoorumin ideana on rikkoa tiedehaarojen rajaaitoja, ja mahdollisesti tätä kautta edistää uusien hankkeiden ja ajatusten syntyä. Yritämme myös saattaa tutkijat tiiviimpään kanssakäymiseen Itämeren tutkimusta rahoittavien tahojen, median, yritysten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tiiviimmällä yhteistyöllä Suomen Itämeriosaaminen laajenee ja maamme asema kansainvälisenä Itämeri-vaikuttajana voi vahvistua. Suurlähettilässeminaarit Centrum Balticumin tavoitteena on kansainvälistää suomalaista Itämeri-osaamista. Olemme edistäneet Itämeri-osaamisen kansainvälistymistä järjestämällä kymmenkunta suurlähettilässeminaaria yhteistyössä Itämeren alueen suurlähetystöjen kanssa. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu alueen ajankohtaisista kysymyksistä hyvin avoimessa ja rakentavassa hengessä. Tilaisuuksiin on osallistunut liki 200 suomalaista asiantuntijaa. Tänä vuonna laajennamme perspektiiviä tuomalla Itämeren maiden lähetystöjen lisäksi mukaan Iso-Britannian

4 6 Itämeriläinen Itämeriläinen on konkreettinen osoitus kansalaisten valmiudesta panostaa Itämeren suojeluun. Myös Centrum Balticum -säätiön uusimmalla osalla, Turku-prosessin sihteeristöllä, on mahdollisuus kehittyä merkittäväksi toimijaksi, kun Venäjää ja EU:ta pyritään tuomaan lähemmäksi toisiaan Itämeri-yhteistyön puitteissa. Suomalainen Itämeri-osaaminen eurooppalaisen päätöksenteon ytimeen Olen vakuuttunut, että Centrum Balticum -säätiö kykenee osoittamaan vääräksi kreivi Kustaa Armfeltin noin 200 vuotta vanhan toteamuksen: Turku on tyytymättömyyden ja kateuden tyyssija, kurja kylä, jossa ilmapiiri oli saastunut ja jossa vallitsee maailman huonoin yhteishenki. (Ari Valjakka, TS ). Yhteishenkeä näet tarvitaan, jotta onnistumme kokoamaan hajanaisen suomalaisen Itämeri-osaamisen ja nostamaan sen eurooppalaisen Itämeripäätöksenteon ytimeen. Kenties kiristyvä taloustilanne on meidän pelastuksemme, sillä se saa meidät paremmin ymmärtämään filosofi Bertrand Russellin viisautta. Hän on todennut, että yhteistyö on ainoa asia, joka voi pelastaa ihmiskunnan. Mielestäni tämä filosofia mahtipontisuudestaan huolimatta soveltuu myös Itämeri-asioihin. Prof. Kari Liuhto Centrum Balticum-säätiön johtaja KUVA Helena Erkkilä ja Kiinan suurlähetystöt. Perspektiivin laajennuksella pyrimme siihen, että Itämeri tuodaan aktiivisella tiedottamisella ja brändäämisellä maailman johtavien talouksien tietoisuuteen. Kuvittelemme virheellisesti, että maailmalla ollaan tietoisia Itämeren alueen tai Suomen erinomaisuudesta. Policy Briefing ja Baltic Sea Region 2025 Ajatushautomotoiminnan ensimmäisinä kansainvälisinä avauksina oli BSR Policy Briefing -julkaisutoiminnan käynnistäminen vuoden alussa. Ensimmäisen julkaisun tähän sarjaan kirjoitti amiraali Bo Österlund (evp) liittyen Itämeren alueen turvallisuuteen. Vuoden aikana sarja täydentyy ulkomaalaisten asiantuntijoiden kirjoituksilla. Toimitimme myös julkaisun Baltic Sea Region 2025: The Future State of the Region, joka ilmestynee Itämeri-foorumiin mennessä alan johtavassa aikakauskirjassa Yhdysvalloissa. Turun yliopiston tutkijoilla on erittäin suuri rooli tässä julkaisussa. Ajatushautomotyön laajentaminen ja kansainvälistymisen voimistaminen edellyttää lisää taloudellisia voimavaroja, joita toivomme saavamme erityisesti maakunnalta ja hankerahoituksen kautta. Hanketoiminta UBC:n ympäristösihteeristön koordinoima Smart- Comp-hanke on yksi Centrum Balticumin lippulaivoista. Toivon, että hankkeen myötä pystymme kantamaan kortemme kekoon, jotta suomalaisen meriklusterin kilpailukyky vahvistuisi ja tätä kautta kykenisi nousemaan aallon pohjasta. Vastaavasti toisella lippulaivahankkeellamme, Itämerihaasteella, pyrimme yhdessä Helsingin kaupungin kanssa kohentamaan Saaristomeren tilaa. Kokonaisuudessaan Centrum Balticum -säätiössä toimiva Saaristomeren Suojelurahasto on jo vuosien ajan tehnyt mittaamattoman arvokasta työtä Saaristomeren ekologisen tilan parantamiseksi. Toukokuussa 2011 avattu Saaristomeriaukio

5 8 Itämeriläinen Itämeriläinen Åbo Akademi jobbar för vårt gemensamma hav Centrum Balticum -säätiö esittäytyy Itämeriläistä julkaisee Centrum Balticum -keskus, jota ylläpitää vuonna 2006 perustettu Centrum Balticum -säätiö. Säätiön perustivat Åbo Akademi Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiö Turun kaupunki Porin kaupunki Uudenkaupungin kaupunki Rauman kaupunki Vaasan kaupunki Varsinais-Suomen liitto TurunYliopistosäätiö/Turun yliopisto Östersjön står Åbo Akademi nära. Historiskt sett är Åbo Akademi grundat alldeles där Aura å rinner ut i Östersjön. Geografiskt finns akademin i Åbo, som är en av de stora städerna längs Östersjöns kuster. Moraliskt står akademin Östersjön nära genom att vi bland annat har antagit städerna Åbos och Helsingfors Östersjöutmaning för ett renare hav, och genom att vi står som grundare av Centrum Balticum-stiftelsen som jobbar för ett välmående hav. Det är ändå kunskapsmässigt som Åbo Akademi står Östersjön närmast. Vid Åbo Akademis institution för biovetenskaper bedrivs en omfattande och framgångsrik Östersjöforskning. Miljö- och marinbiologerna finns i BioCity i Åbo, på fältstationen Husö biologiska station i Finström på Åland och på fältbasen i Skärgårdscentrum Korpoström i Korpo. Ett av de stora nu pågående projekten är SEABED, ett delprojekt i programmet Central Baltic INTERREG IVA. I projektet har man tagit fram en ny modell för att beräkna förändringar i vattenkvaliteten i skärgårdar och längs kusten i Stockholm, Åland, Skärgårdshavet och västra Nyland. Modellen beaktar havsbottnens kapacitet att lagra eller läcka ut fosfor och kan förutspå dess påverkan på vattenkvalitet ända upp till 20 år in i framtiden. Modellen ger både lokala och regionala aktörer, miljömyndigheter och andra intressenter goda möjligheter att främja vattenvården och fatta goda beslut för bättre vattenkvalitet. Under våren 2013 kommer SEABED att publicera fyra scenarier som ger information om hur olika vattenskyddsprogram, såsom vattendirektivet, HELCOM:s skötselplan för Östersjön och klimatförändringen påverkar vattenkvaliteten på långsikt. Forskningen inom miljö- och marinbiologin vid Åbo Akademi är inriktad på marinbiologi, ekologi och miljöforskning, samt beteende- och evolutionsekologiska frågeställningar. Bland annat forskar man med tonvikt på Östersjöns fiskpopulationer i reproduktionsstörningar och sjukdomar hos vild fisk och i infektiösa sjukdomar hos både vild fisk och odlad fisk i bräckt och sött vatten. Omfattande forskning bedrivs också kring de problem och förändringar som övergödningen resulterat i, det vill säga ändringar i artsammansättningen av bottenlevande djur, minskningen av blåstång, ökningen av ettåriga trådalger, kraftiga blågröna algblomningar och förändringar i fiskbestånden. Var och en av oss har sett problemen, algblomningarna som hindrar oss från att simma i havet, diskussionerna om dumpning av giftiga muddringsmassor eller svårigheten att få tag på inhemsk fisk i butikerna. Åbo Akademis KUVA Helena Erkkilä KUVAT Åbo Akademi

6 10 Itämeriläinen Itämeriläinen experter i miljö- och marinbiologi är frekvent anlitade för att dela med sig av sin sakkunskap, de jobbar varje dag med att forska fram ny kunskap, handleda och undervisa. Genom det arbetet kan du, jag och kommande generationer få njuta av ett välmående hav, vårt gemensamma Östersjön. Jorma Mattinen rektor Åbo Akademi Nästan 20 % av de studerande har finska som modersmål Åbo Akademi Åbo Akademi är ett mångvetenskapligt universitet med campus i Åbo, Vasa och Jakobstad Ca grundexamensstuderande, 950 forskarstuderande och anställda Nästan 20 % av de studerande har finska som modersmål 8 internationella magisterprogram som undervisas helt på engelska Toppforskning vid Åbo Akademi: Finlands Akademis spetsforskningsenheter: Funktionella material (FunMat) History of Society: Re-thinking Finland (tillsammans med TaY och JY) Cirkulations- och ämnesomsättningssjukdomar (tillsammans med TY och ÅUCS) Interna spetsforskningsenheter: Democracy. A citizen perspective Optimization and Systems Engineering Post-secular culture and a changing religious landscape in Finland Cell Stress and Molecular aging Läs mera på

7 12 Itämeriläinen Itämeriläinen Venäjän talousuudistusten vaikutus Suomeen Yksityinen sektori on Venäjän talouden muutosvoima siinä missä muissakin markkinatalousmaissa. Jos joku tätä epäilee, niin miettikäämme vaikka, miltä Venäjän vähittäiskauppa, telekommunikaatiopalvelut ja pankkitoiminta näyttivät viime vuosikymmenen alussa. Venäjästä on tullut palvelutalous. Palvelusektorin osuus kansantuotteesta on reilu puolet ja vähintään yhtä suuri osuus sillä on työvoimasta. Palvelualojen kehitys tulee jatkumaan, palveluiden laatu ja saatavuus paranemaan. Venäläiset kokevat WTO-jäsenyyden suurimmat hyödyt nimenomaan palvelusektorin markkinoillepääsyn parantumisen kautta. Ulkomaisten toimijoiden tulo markkinoille parantaa palveluiden laatua, luo uusia työpaikkoja, auttaa maataloutta ja teollisuutta kehittymään ja luo kilpailukykyä palveluiden viejänä. Teollisuuden ja maatalouden osuus työvoimasta on vähentynyt ja tulee vähenemään. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt sitä, että Venäjästä on tullut yksi globaalien viljamarkkinoiden suurista pelureista. Toistaiseksi ulkomaiset investoinnit maatalouteen ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Kotimaisetkin toimijat ovat mieluummin sijoittaneet rahojaan aloille, joilla tuotot ovat olleet parempia. Neuvostojärjestelmä kolhooseineen aiheutti maaseudulla hirmuista tuhoa. Onneksi moderni maatalous ei tarvitse paljon työvoimaa eikä viljelykelpoisesta maasta ole puutetta, joten Venäjällä on kaikki edellytykset tulla globaalisti merkittäväksi maataloustoimijaksi. Meidän suomalaisten näkökulmaa vääristää se, että hahmotamme Venäjän maaseudun itärajamme takaisena autioituvana havumetsävyöhykkeenä, emme eteläisempien seutujen viljavana mustan mullan vyöhykkeenä. Öljyn ja kaasun tuotanto on Venäjän talouden ja ulkomaankaupan selkäranka. Näiden tuotteiden osuus on liki 3/4 viennistä ja niitä verottamalla saadaan puolet Venäjän federaation tuloista. Energian merkitys taloudessa on hintojen nousun myötä viimeisen kymmenen vuoden kuluessa vain korostunut. Öljyn tuotannon kasvu hidastui viime vuosikymmenen puolivälissä ja tämä prosentin parin kasvu jatkuu lähivuodet. Kasvu voi vauhdittua, jos läntisen Siperian liuskeöljyvarat saadaan tuotantoon. Tämä edellyttää yhteistyötä länsimaisten öljy-yhtiöiden kanssa. Kaasun osalta tilanne on haasteellisempi, sillä Yhdysvalloista alkanut liuskekaasubuumi tulee muuttamaan tilannetta Euroopassa, joka on Venäjän kaasun tärkein markkina. Norja on joustavamman hinnoittelupolitiikkansa avulla lisännyt osuuttaan Euroopassa ja lisää kaasua on tulossa EU-markkinoille myös Välimeren ja Persianlahden ympäristöstä. Nopeasti kasvavilla Aasian markkinoilla Venäjä on yhden kaasun nesteytyslaitoksen varassa. Riippuvuus öljyn ja kaasun viennistä ja vastaavasti teollisuustuotteiden tuonnista on tehnyt Venäjän taloudesta varsin avoimen. Energiasektorin rinnalle tärkeiksi vientialoiksi ovat muodostuneet metallurgia ja kemianteollisuus. Näidenkin alojen kannattavuutta helpottaa eurooppalaisittain alhainen energian hinta ja tuottajien vertikaalinen integraatio. Venäjän talouden merkittävin haaste on koneenrakennus- ja muun valmistavan teollisuuden kilpailukyky. Neuvostoliiton aikainen kapasiteetti ei pärjää sen enempää aasialaisia halpatuottajia kuin eurooppalaisia laatutuottajia vastaan. Esimerkiksi aiemmin merkittävä lentokoneteollisuus on supistunut rajusti ja Venäjän osuus maailman lentokonetuotannosta on prosentin parin vaiheilla. Samanlainen on tilanne monella muullakin koneenrakennuksen lohkolla. Valopilkkuna on aseteollisuus, joka tulee hyötymään hallituksen lupaamasta massiivisesta 500 miljardin euron arvoisesta varustautumisohjelmasta. Pärjääminen jatkossa edellyttää tuotannon merkittävää tehostamista sekä merkittävästi

8 14 Itämeriläinen Itämeriläinen suurempaa panostusta tutkimukseen, tuotekehitykseen, laatuun ja palveluun. Osa kotimarkkinateollisuudesta on onnistunut vahvistamaan kilpailukykyään ja laatuimagoaan. Tunnetut esimerkit löytyvät elintarviketeollisuudesta. Valtaosa myytävistä elintarvikkeista on kotimaassa tuotettuja, jalostettuja ja pakattuja. Kasvanut ostovoima ja kulutusluottojen määrän kasvu on tehnyt Venäjästä Euroopan toiseksi suurimman automarkkinan. Suuri osa maassa myytävistä liki kolmesta miljoonasta autosta kootaan Venäjällä. Kotimaisista merkeistä tunnetuimman Ladan markkinaosuus on pudonnut alle neljännekseen koko markkinasta. Mitä tämä muutos merkitsee suomalaiselle elinkeinoelämälle? Venäjältä tuodaan suurin osa käyttämästämme fossiilisesta energiasta ja merkittävä määrä käyttämästämme sähköstä, joka lähialueellamme tuotetaan pääosin ydinvoimalla. Vientimarkkinana Venäjä kuuluu Ruotsin ja Saksan rinnalla kärkikolmikkoon. Haasteenamme Venäjän markkinoilla on se, että Suomessa valmistetaan suhteellisen vähän kulutustavaroita ja että Venäjän talous on nimenomaan kulutusvetoinen. Kulutusjuhlasta ovat toki päässeet hyötymään tukku- ja vähittäiskaupan yritykset, joista kaikki keskeiset ovat etabloituneet Venäjälle. Lähivuosina kulutuksen kasvu tulee olemaan selvästi hitaampaa, kuin edellisen vuosikymmenen aikana, jolloin kansalaisten ostovoima lisääntyi yli 10 % vuodessa. Uutta tilanteessa on nykyaikaisten kulutustottumusten ja ostovoiman leviäminen Moskovasta ja Pietarista pienempiin kaupunkeihin. Haasteena kaupan kannattavuudelle on lisääntynyt kilpailu sekä vuokrien ja muiden kustannusten nousu. Kuljetus- ja logistiikkasektorin näkymiä voi pitää varsin hyvinä, sillä EU säilyy Venäjän tärkeimpänä kauppakumppanina. Venäjälle menevän transiton määrät vähenevät mutta arvokkaimman tavaran osalta Suomella on edelleen kilpailukykyä. Samoin venäläisten yritysten halu palvella paremmin eurooppalaisia asiakkaitaan voi luoda suomalaisyrityksille mahdollisuuksia tuontitransitossa. Investointiasteen jumiutuminen 20 %:n tasolle on Venäjän teollisuuden kilpailukyvyn puutteen keskeisiä syitä. Alhainen investointiaste ei myöskään mahdollista liikenne- ja muun infrastruktuurin riittävää parantumista. Esimerkiksi tieverkkoa olisi laajennettava ja parannettava paljon nykyistä nopeammin, jotta tilaa löytyisi vuosittain em. liki kolmelle miljoonalle uudelle autolle. Vaikka investointien osuus ei merkittävästi kasvaisikaan, niin lähivuosien ehkä kolmen prosentin talouskasvu mahdollistaa sen, että esimerkiksi Moskovan ja Pietarin välille saadaan kunnollinen moottoritie. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin tulee jatkumaan, mikä yhdessä elintason nousun kanssa ylläpitää asuntojen kysyntää. Tämä puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia niin rakentajille kuin rakennusmateriaaliteollisuudellekin. Suomen naapurina Venäjä on meille huomattavasti monipuolisempi kumppani kuin vastaavan kokoiset taloudet kauempana. Viennin, tuonnin ja investointien lisäksi matkailusta on tullut maidemme välisen kanssakäymisen keskeinen elementti. Ostosmatkailun kilpailukykyä ylläpitää Suomen matalampi hintataso, arvonlisäveron palautusmahdollisuus ja maamme laatuimago. Lomamatkailussa vetonaulojamme ovat maantieteellinen läheisyys, turvallisuus ja puhdas luonto. Näiden perustekijöiden lisäksi on kuitenkin jatkuvasti panostettava palveluiden ja rajan toimivuuden kehittämiseen, mikäli mielimme säilyttää asemamme Venäjän markkinoilla. Suomen ja Venäjän välisille taloussuhteille muodostaa suurimman uhan öljyn hintojen lasku, mikä hyydyttäisi Venäjän talouskasvun ja devalvoisi ruplan, mikä puolestaan iskisi vientiimme samalla tavalla kuin 1998 ja Tuonnin arvo supistuisi vastaavasti energian hintojen laskiessa. Venäjän osuus globaalista taloudesta säilyy nykyisellä tasolla vajaassa kolmessa prosentissa. Sen kasvu on nopeampaa kuin Euroopassa, mutta hitaampaa kuin muissa kehittyvissä talouksissa. Venäjä näyttäytyy samankokoisena myös globaalien suomalaisyritysten näkökulmasta. Sen sijaan pienemmille ja vähemmän kansainvälistyneille ja erityisesti palvelusektorin yrityksille Venäjän merkitys voi hyvinkin kasvaa - varsinkin jos nykyinen, EU-aluetta selvästi nopeampi, kasvu jatkuu. Matkailun kasvulukuihin tulee vaikuttamaan Suomen matkailutarjonnan kilpailukyvyn ja laadun kehityksen lisäksi se, miten venäläisten ostovoima kasvaa, miten ruplan kurssin kanssa käy ja miten raja- ja muu infrastruktuuri, esimerkiksi Moskova-Pietari tieyhteys, kehittyy. Matti Anttonen osastopäällikkö Taloudellisten ulkosuhteiden osasto / Ulkoasiainministeriö

9 16 Itämeriläinen Itämeriläinen Puola katsoo pohjoista kohden - Itämeren alue Puolan uuden ulkopolitiikan ytimessä Gdanskin kaupungin opastusta KUVA Jari Vilén Pohjoismaiden, Baltian ja Visegradin ulkoministerit kokoontuivat helmikuun 20. Itämeren rannalle Gdanskiin yhteiseen kokoukseensa. Puolan ulkoministeri Sikorski kuvasi ennen kokousta tämän tapaamisen historiallista merkitystä pitämällä sitä kokonaisen uuden prosessin käynnistymistilaisuutena. Hänen mukaansa Puolalle suuntautuminen pohjoiseen, Itämeren ympäristön suuntaan, on Puolan määrätietoista uuden ulkopolitiikan luomista. Puola on viime vuosikymmeninä määrätietoisesti pyrkinyt siirtymään ensin Itä-Euroopasta Keski-Eurooppaan ja nyt Puolan tavoitteena on siirtyä Pohjois- Euroopan suuntaan. Puolan arvion mukaan EU:n sisäinen valtatasapaino on eurokriisin seurauksena nyt selvästi muuttunut ja Puola hakee uusia kumppaneita poliittisen vaikutusvaltansa lisäämiseksi sekä taloutensa turvaamiseksi. Tämä Puolan uusi ulkopoliittinen orientaatio on mahdollisuus myös meille suomalaisille entistä tiiviimmän Puola yhteyden luomiseksi. Euroopan Unionin Itämeristrategian (EUSBSR) käynnistyminen joitain vuosia sitten oli menestys kaikille niille, jotka halusivat unionin kiinnittävän enemmän huomioita tähän yhteen unionin ainutlaatuiseen alueeseen. Itämeren alueen yhteistyötä voi toki jo nyt pitää mallina myös muille maille. Itämeren alueen maiden EU:hun mukanaan tuomaa potentiaalia ei myöskään ole syytä unohtaa. Saksan ja Puolan väkiluvut mukaan lukien Itämeri edustaa 1/3 osaa koko EU:n väkiluvusta ja lähes kolmannesta sen kansantuotteesta ja kaupasta. Alueen maat ovat myös jo tällä hetkellä vahvasti keskittäneet talouttaan keskenään, mikä näkyy varsinkin investointivirroissa. Itämeren alueen sisäinen kauppa on %:n luokkaa alueen maiden ulkomaankaupasta ja tämä on tehnyt maista myös merkittävästi keskinäisriippuvaisia. Euroopan nykyisessä kriisissä ja poliittisessa epävakaudessa Itämeren alue edustaa harvinaislaatuista ennakoitavuutta, poliittista vakautta, toimivaa hallintoa sekä taloudellista kasvua. Jo näiden lukujen perusteella on helppo siis yhtyä väittämään, että Itämeri ei ole Euroopan eri osia tai valtiota rajaava, vaan siitä on käytännössä tullut EU:n sisämeri, johon kuuluu vahvasti myös kumppanimaa Venäjä. Meidän Suomen viennistä noin 40 % ja tuonnista 45 % liittyy Itämeren talousalueeseen ja Suomen ulkomaankaupasta kulkee noin 80 % meritse Itämeren kautta. Itämeren talousalueen olemassaolo ja kehitys on siis aivan erityisesti tärkeää juuri meille suomalaisille. Puolan talous on jatkanut kasvuaan läpi koko finanssikriisin ja se on kasvanut yhtä mittaisesti viimeisen kahden vuosikymmenen ajan. Myös Baltian maissa talous kasvaa muuta EUaluetta nopeammin ja Latviassa valmistaudutaan jo tulevaan eurojäsenyyteen. Euroopan Unionin Itämeristrategian keskeiset tavoitteet meriympäristön pelastamisesta, alueen yhteyksien parantamisesta sekä vaurauden ja vakauden lisäämisestä ovat alati akuutteja. Brysselissä juuri ennen Gdanskin kokousta tapaavat EU:n Pohjoista ulottuvuutta pohtineet ulkoministerit tulevat osaltaan vahvistamaan myös Pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeristrategian välisen yhteistyön merkitystä. Meille suomalaisille yksi osa Itämerellistä yhteistyötä on aivan erityisen konkreettinen ja näkyvä. Tämä on ihmisten mahdollisimman vapaa liikkuminen alueella. Suomi myöntää vuosittain yli 1,2 miljoonaa viisumia venäläisille vieraille Suomessa ja venäläisten arvioidaan tekevän yli kolme miljoonaa matkaa Suomeen sekä jättävän Suomeen yli miljardia euroa matkailutuloja. Mitä mahdollinen tuleva viisumivapaus merkitsisi tälle tulovirralle on varmaankin toisen miljardin arvoinen kysymys. Vapaa liikkuvuus lisää yhteisymmärrystä, kannustaa yhteisiin innovaatioihin, yrittämiseen ja luo taloudellista kasvua, vaurautta ja vakautta. Itämeren alueella onkin kaikki mahdollisuudet kasvaa koko EU:n malliesimerkiksi toimivasta, kaikkia hyödyttävästä ja hyvinvointia lisäävästä alueellisesta yhteistyöstä. Tässä onnistuminen vaatii ponnisteluja ja sitoutumista kaikilta Itämeren alueen EU-valtioilta sekä Venäjältä. Venäjän sitouttaminen tähän yhteistyöhön on keskeistä

10 18 Itämeriläinen Itämeriläinen ja välttämätöntä. Askelmerkit tätä työtä varten ovat kuitenkin onneksi olemassa. Tarvitaan ensinnäkin entistä enemmän yhteistyötä ja näkemys alueen eri toimijoiden rooleista ja vastuista. Toiseksi tarvitaan yhteydenpitoa sen kaikilla tasoilla. Valtion päämiehistä satunnaiseen matkailijaan Gdanskista tai Hangosta. Myöskään koulujen merkitystä yhteisen identiteetin ja yhteisvastuun rakentamisessa ei pidä unohtaa. Koulujen välittämä asenne yhteistyöhön on keskeinen ja myös koulujen ja opettajien välistä yhteistyötä pitäisi tehdä entistä enemmän. Yhtenä toimivana tapana voisi olla esimerkiksi nimikkokoulujen nimeäminen. Miltä kuulostaisi vaikkapa Martti Ahtisaari koulu Varsovassa. Aikaa ei ole enää hukattavana. Käyttäkäämme koko Eurooppaa koettelevan kriisin mukanaan tuomat muutokset yhteisenä positiivisena mahdollisuutena. Jari Vilén suurlähettiläs Suomen suurlähetystö, Varsova Venäjän sitouttaminen yhteistyöhön on keskeistä ja välttämätöntä. Kirjoittaja ja rouva Eva Söregi-Vilén Sopotin Grand hotellin edustalla. Hotelli on vuodesta 1927 lähtien kokenut Itämeren alueen luonnon ja poliittisen ilmapiirin myllerrykset. KUVA Jari Vilén Itämeren alueen sisäinen kauppa on %:n luokkaa alueen maiden ulkomaankaupasta ja tämä on tehnyt maista merkittävästi keskinäisriippuvaisia.

11 20 Itämeriläinen Itämeriläinen Pk-yritysten Pietariin etabloitumisen tukeminen riskien taklaaminen maksimoi mahdollisuudet KUVA Petri Vuorio Ei Itämerta edemmäs kalaan Pietarin alueen talouskehitys tarjoaa mahdollisuuksia ja suomalaisten pk-yritysten tietä markkinalle tulisi pyrkiä tasoittamaan Team Finland hengessä, toteaa Petri Vuorio Swedbankin Pietarin konttorista. Venäjä tarjoaa lähialueidemme joukossa kiistatta ainutlaatuisen kehittyvien markkinoiden hyödyntämismahdollisuuden. Maan talous kasvoi vuonna 2012 n. 3,5 prosenttia, kasvuvauhdin tosin hiipuessa loppuvuotta kohden. Vuosille ennustetaan kuitenkin yhä noin kolmen prosentin kasvuvauhtia. Talouskasvu perustuu tunnetusti korkeaan öljyn maailmanmarkkinahintaan ja reippaaseen yksityisen kulutuksen kasvuun. Investointien kasvu on sen sijaan ollut maltillista, vaikkakin esimerkiksi rakentaminen on noussut syvimmästä kuopastaan ja teollisen tuotantokapasiteetin käyttöaste on jo talouskriisiä edeltäneellä tasolla. Teollinen tuotanto perustuu pitkälti vanhentuneelle tuotantokalustolle, johon pohjautuvaa uusinvestointitarvetta myös suomalaiset investointihyödykkeet toivottavasti tulevaisuudessa pääsevät tyydyttämään. Myös yleisellä tasolla voidaan todeta, että kilpailukykyisille tuotteille ja palveluille on Venäjällä laajamittaista tilausta. Venäjän hallitus on esiintuonut esimerkiksi seuraavia keskipitkän aikavälin investointiprioriteetteja reaalitaloudessa: Arvoketjun laajentaminen raaka-ainetuottajasta jalostajaksi (kemikaalit, puunjalostus jne.) Perusinfrastruktuuri-investoinnit (sähkö, kaasu, viestintä, kuljetus, tuotantokalusto) Tapahtumavetoiset projektit (Sotshi 2014, jalkapallon MM-kisat 2018) Tuontiriippuvuuden vähentäminen (mm. lääkkeet, maanviljely, elintarvikkeet, perusteknologia) Komponenttien tuottajat, muut klusterit (mm. auto-, high tech- ja lääketeollisuus, ympäristöteknologia) Rahoitusmarkkinan kehittäminen Terveydenhuolto ja koulutus Vapaa-ajan palveluiden kehittäminen (ml. Pietarin ja Moskovan majoitus, Sotshi jne.) PPPs (Public Private Partnership -hankkeet), erityistalousalueet Venäjän markkinaa voi kuitenkin kokonaisuudessaan luonnehtia vaikeaselkoisen laajaksi ja heterogeeniseksi. Maailman pinta-alaltaan laajin valtio koostuu kaiken kaikkiaan yhdeksästä aikavyöhykkeestä, laajoista asumattomista alueista ja toisaalta viidestätoista miljoonakaupungista. Lähin näistä, Euroopan neljänneksi suurin kaupunki Pietari, on tyypillisesti valikoitunut suomalaisyritysten portiksi Venäjän markkinoille. Pietari ja sen lähialueet ovatkin omassa mittakaavassaan ainutlaatuinen markkina-alue, kun mitataan suomalaisuuden brändiarvoa. Autoistaan huolehtivat venäläiset ostavat polttoaineensa suomalaiselta huoltoasemaketjulta, suomalaisten rakentamat asunnot koetaan korkeatasoisiksi, elintarvikkeet nähdään laadukkaina ja lisäksi niitä usein myös ostetaan kaupungin suomalaisista supermarketeista. Vanha stereotypia suomalaisista hieman hitaina ja hiljaisina, mutta suoraselkäisinä ja luotettavina toimijoina herättää yhä edelleenkin kaupallista kanssakäymistä edistäviä mielikuvia. Vaikkakin myös suomalaisviennin kasvattamisessa Venäjälle on yhä edelleen huomattavaa potentiaalia, on monella toimialalla markkinoille etabloituminen ainoa tehokas tapa kasvattaa liiketoiminnan volyymia määrätyssä elinkaaren vaiheessa. Suomalaisyritysten yhteenlaskettu liikevaihto paikan päällä Venäjällä yltääkin jo miljardeihin euroihin ja pelkästään Pietarin alueella on noin 500 rekisteröitynyttä suomalaisyritystä. Venäjän markkinoille etabloituminen muodostuu kuitenkin usein perin haastavaksi askeleeksi erityisesti pk-yrityksille. Suuryrityksilläkin on haasteensa, mutta pk-yrityksiä laajemmat resurssit käytössään. Suuryritysten investointien kokoluokka ja työllisyysvaikutus koetaan myös aluehallinnon näkökulmasta usein merkittävänä, joka on omiaan tasoittamaan tietä viranomaisten kanssa asioitaessa. Merkittävä kysymys onkin, miten voimme tasoittaa tietä pienemmän kokoluokan Venäjäetabloitumishankkeille. Yritykseltä itseltään tarvitaan usein keskimääräistä suurempi ripaus rohkeutta ensimmäisen askeleen ottamiseksi markkinaan perehtymisessä, realistisen markkinapotentiaalin ja oman tuotteen kilpailukyvyn kartoittamisessa sekä mahdollisuuksien ja niissä piilevien riskien selvittämisessä. Tältä pohjalta pitäisi päätyä johtopäätökseen, onko Venäjä oikea ilmansuunta liiketoiminnan kansainvälistämiseen. Kuten muillakin kansainvälisillä markkinoilla, tarvitaan ensisijaisesti hyvä tuote, oikeat avain-

12 22 Itämeriläinen tämeriläinen henkilöt ja myyntikanavat sekä kyky hallita kohdemarkkinan erityispiirteet. Venäjän markkina on suomalaisille suuri mahdollisuus, mutta huolellinen hanke- ja riskikartoitus on välttämättömyys yllätyksiltä välttymiseksi. Ensisijaisesti tulisi muistaa, että hyväkään oman liiketoiminnan tuntemus kotimaassa ei välttämättä ole tae menestyksestä Venäjän markkinalla. Resurssien ja panostuksen puute toiminnan aloitusvaiheessa on usein johtanut hallitsemattoimiin liiketoimintariskeihin ja pahimmassa tapauksessa ongelmiin esimerkiksi viranomaistarkastuksissa. Kartoitusvaiheessa suositeltavaa onkin Pietarissa toimivan laajan suomalaisen tukiverkoston hyödyntäminen. Kansainvälistymistä tukevien kotimaisten julkisorganisaatioiden hajanaisuus ja tästä aiheutuva tehottomuus on usein todettu haasteeksi pk-yrityksen ensimmäisten kansainvälistymisaskeleiden yhteydessä. Tätä problematiikkaa ratkaisemaan on viime syksynä perustettu ulkoministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen Team Finland projekti. Hankkeen tarkoituksena on koota yhteen jo toimivat kansainvälistymistä tukevat julkiset organisaatiot ja koordinoidusti yhdistää näiden tahojen tarjoamat resurssit. Projekti kattaa kansainväliset markkinat laajasti, mutta Pietarin alue kuuluu hankkeessa ns. prioriteettikohteiden piiriin. Pietarin keskustassa sijaitseva Suomi-talo, johon on sijoittunut suuri määrä suomalaisia julkisia instituutioita, kuten esimerkiksi Finpro, Finnvera, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Finnode ym. tarjoaa erinomaisen sillanpääaseman ensimmäisten askeleiden ottamiseen. Toimintaa ollaan kehittämässä siten, että ensivaiheen kattava kansainvälistymisen tukiverkosto ja informaatio saataisiin jatkossa koordinoidusti yhden sateenvarjon alta. Tukitoiminnan kehittämisen osalta tulisi lisäksi mahdollisimman nopeasti panostaa ns. mentorointi-verkoston perustamiseen jo etabloituineiden suomalaistoimijoiden osaamisen jakamiseksi. Käytännön kokemukset ja keskustelut tarjoaisivat erinomaisen sparraustyökalun etabloitumista harkitsevien pk-yritysten investointipäätöksien tueksi. Tämän tyyppinen alueellinen mentorointiverkosto olisi mahdollista perustaa esimerkiksi Team Finland toiminnan alle ja sitä koordinoisi jokin julkisista avaintoimijoista. Samalla suomalaisten pkyritysten voimat tulisi integroida yhdeksi kokonaisuudeksi, jota voitaisiin esimerkiksi Team Finland hankkeen puitteissa pitää esillä valtioiden kahdenvälisissä keskusteluissa ja täten luoda suomalaishankkeille lisää painoarvoa paikallishallinnon piirissä. Pk-sektorilla on virinnyt aloitteita myös Suomen valtion tukemasta teollisuuspuistosta, josta etabloitumassa oleva yhtiö voisi vuokrata teolliset tilat 1-3 vuodeksi ja aloittaa pienimuotoisemman tuotannon näissä, samalla kun suurempaa investointia vielä valmistellaan. Näin työt ja kustannukset jakautuisivat pidemmälle aikavälille ja yrityksellä olisi mahdollisuus kokeilla liiketoimintaa Venäjällä ja tehdä lopullinen päätös merkittävämmästä investoinnista tänä aikana. Yksi pk-yrityksen kansainvälistymisen haasteista liittyy nykymarkkinatilanteessa usein rahoitukseen. Etenkin kansainvälistymisen kartoitusvaiheeseen, kuten joiltakin osin myös itse etabloitumiseen, on haettavissa määrättyjä, lähinnä Finnveran koordinoimia, julkisia tuki- ja rahoitusmuotoja. Esimerkkinä tästä toimii työ- ja elinkeinoministeriön pk-yrityksille tarkoitettu tuki Venäjälle etabloitumisen hanke- ja markkinakartoitukseen. Kyseistä tukimuotoa on hyödynnetty jo noin kahdessasadassa pk-yritysten etabloitumishankkeessa Venäjälle. Suomalaisyrityksen Venäjän start-up -investoinnin alkuvaiheen rahoituksen osalta toimivimmaksi ulkoiseksi rahoituskanavaksi muodostuu tavallisesti suomalainen pankkirahoitusvaihtoehto kotimaisin vakuuksin. Myös Finnvera tarjoaa pankkirahoituksen takaustyökalujaan kansainvälistymishankkeisiin, jolloin rahoitus kanavoituu tavallisesti kotimaisen emoyhtiön kautta. Myöhemmässä elinkaaren vaiheessa paikallinen rupla- tai valuuttamääräinen pankkija leasing-rahoitus tarjoavat vaihtoehdon kotimarkkinarahoitukselle sekä mahdollisuuden paikallisten vakuuksien hyödyntämiseen, joskin hinta nousee usein jossain määrin kotimaasta hankittua rahoitusta korkeammaksi. Keskimääräinen paikallisen ruplarahoituksen hinta pk-yrityksille on tällä hetkellä pitkälti yli kymmenen prosenttia vuotuista korkoa. Kun markkinapotentiaali sekä riskit on selvitetty, liiketoimintasuunnitelma selkeytetty, rahoitus turvattu ja investointipäätös tehty, on seuraava vaihe yrityksen perustaminen ja rekisteröinti sekä paikallisten avainhenkilöiden valinta. Myös tähän vaiheeseen paikallisilta markkinoilta löytyy suomalaisia palveluntuottajia, jotka tarjoavat elinkaaren alkuvaiheen palveluita mm. yrityksen rekisteröintiprosessin, kirjanpidon, avainhenkilöhaun sekä ns. pääjohtajapalvelun muodossa. Nämä asiantuntijapalvelut muodostuvat usein kustannuksistaan huolimatta toimivimmaksi tavaksi rakentaa vakaa perusta liiketoiminnan kehittämiselle ja välttää virheet venäläisissä viranomaisprosesseissa. Kaiken kaikkiaan Venäjän markkinaa voi pitää suomalaisnäkökulmasta haastavana, mutta joka tapauksessa mahdollisuutena, jota elinkeinoelämällä ei ole varaa hukata. Huolellisesti tehty pohjatyö, hyvä tuote ja tehokas markkinointi Venäjälle etabloitumisen erityishaasteet 1. Tutki markkina huolellisesti, kotimaan liiketoimintatuntemus ei tavallisesti riitä: markkinapotentiaalin ja riskien kartoitus, erottautuminen suurilla markkinoilla ja oikeiden myyntikanavien löytäminen 2. Avainhenkilövalinnat: paikalliset avainhenkilöt, kuten ammattitaitoinen pääjohtaja, myyntihenkilöstö ja pääkirjanpitäjä merkitsevät paljon 3. Byrokratia: yrityksen perustamisprosessi, arkipäivän viranomaisbyrokratia yhdistettynä korruptioon, kustannustehokkaan yritysrakenteen luominen 4. Infrastruktuurihaasteet erityisesti tuotannollisissa ja kiinteistöinvestoinneissa 5. Suomalaisen emoyhtiön yrityskulttuurinperusperiaatteiden sisäänajo paikallisorganisaatioon. tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille pkyrityksille. Toivottavaa on, että suomalaisyritykset pystyvät tulevaisuudessakin pitämään suhteellisen markkinaosuutensa Pietarin alueella ja jopa kehittämään sitä. Eväitä tähän on olemassa ja aito Team Finland henki auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Petri Vuorio Kirjoittaja toimii Swedbankin Pietarin konttorin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana, Suomen Venäjä-klubi ry:n puheenjohtajana sekä Association of European Businesses Luoteis-Venäjän johtoryhmän varapuheenjohtajana Mahdollisuuksia unohtamatta Talouskasvu jatkuu erityisesti yksityisen kulutuksen vetämänä, keskiluokka kasvaa ja vaurastuu, samalla palveluiden ja tuotteiden kysyntä kasvaa 2. Suomalaisuudella erityistä brändiarvoa Pietarin alueella 3. Tuotantolaitteiden ja koneiden kysynnän voidaan olettaa kasvavan lähivuosina vanhentuneesta konekannasta ja tuotantokapasiteetin korkeasta käyttöasteesta johtuen 4. Team Finland hanke tuonee toivottavaa lisäpotkua pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseen Pietarin alueella

13 24 Itämeriläinen Tilastototuuksia ITÄMEREN MAIDEN MAAKAASUTASE VUONNA 2010 miljardia kuutiometriä 1 Reservit Tuotanto Kulutus Tuonti Putki LNG Vienti Latvia 2 Liettua 3 Norja 4 Puola 5 Ruotsi 6 Saksa 7 Suomi Tanska Valko-Venäjä Venäjä Viro 2773,0 93,0 87,0 101,0 2, ,0 6,1 13,2 8,2 0,2 637,2 1,8 3,1 6,1 17,2 1,7 97,3 4,7 4,9 21,8 472,4 0,7 1,1 3,1 10,9 1,7 99,7 4,7 0,2 21,7 8,1 0,7 100,5 16,2 3,5 176,6 Lähde: Kari Liuhto Energy Delta Instituten tilastojen pohjalta. 1) LNG (liquefied natural gas) eli nesteytetty maakaasu. 2) Latvia tyydyttää kulutuksensa kokonaan tuonnilla. Kulutuksen ja tuonnin epätasapaino johtunee siitä, että osa kulutuksesta lienee tyydetty varastoja vähentämällä. On myös mahdollista, että osa kaasusta on viety Viroon, vaikkeivät tilastot sitä osoitakaan. 3) Venäjän osuus Baltian maiden, Suomen ja Valko-Venäjän kaasuntuonnista on 100%. Puolassa se on noin 90% ja Saksassa 40%. Norja, Ruotsi ja Tanska eivät kuluta venäläistä kaasua. 4) Ero Norjan tuotannon sekä kulutuksen ja viennin osalta johtunee kaasun varastoinnista. 5) Taulukko ei huomioi ei-tavanomaisia kaasureservejä, jotka esimerkiksi Puolassa ovat maan geologian tutkimuskeskuksen mukaan noin miljardia kuutiometriä. Myös Saksalla on huomattavat ei-tavanomaiset kaasureservit. Vastaavasti Venäjän reservit ovat jättiläismäiset. 6) Ruotsi aloitti LNG:n tuonnin keväällä Muilla Itämeren alueen mailla ei ole vielä strategisesti merkittävään LNG-tuontia. 7) Ero tuotannon ja tuonnin sekä kulutuksen ja viennin kohdalla selittynee varastojen pienentymisellä.

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Euregio Karelia Joensuu, 02.11.2016 2000-2016 Pohjois-Euroopan ainutlaatuinen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Venäjän tulli 2003 200

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta Vuosien 2016-2017 rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta Katsaus rahoitusinstrumentteihin Satu Hietanen, Interact Office Turku 6.4.2016 Helsinki Interact is co-financed by the European Regional

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot