Itämeriläinen. Kumppanimme Venäjä 1/2013. Centrum Balticum -keskuksen Venäjä-teemavuoden ensimmäinen julkaisu!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itämeriläinen. Kumppanimme Venäjä 1/2013. Centrum Balticum -keskuksen Venäjä-teemavuoden ensimmäinen julkaisu!"

Transkriptio

1 Kumppanimme Venäjä Centrum Balticum -keskuksen Venäjä-teemavuoden ensimmäinen julkaisu! Itämeriläinen 1/2013

2 2 Itämeriläinen Itämeriläinen Otsikoissa nyt! Päätoimittajan terveiset Helena Erkkilä, päätoimittaja Katseen kohteena Venäjä Vain yhteistyö voi pelastaa Itämeren s. 4-7 Kari Liuhto s.8-11 Åbo Akademi jobbar för vårt gemensamma hav Jorma Mattinen s Venäjän talousuudistusten vaikutus Suomeen Matti Anttonen TEEMANUMERO Kumppanimme Venäjä Centrum Balticum -keskuksessa vuosi 2013 on Venäjä-teemavuosi. Teema nousi ensimmäisen kerran esiin viime vuoden Itämeri-foorumissa, jossa lähes kaikki aiheet sivusivat ainakin jossain määrin Venäjää. Niinpä vuoden 2013 foorumiteemaksi päätettiin nostaa Venäjä. 18 vuoden neuvottelujen jälkeen elokuussa 2012 toteutunut Venäjän WTO- jäsenyys oli merkittävä syy laajentaa teemaa vuoden mittaiseksi jaksoksi. Tänä vuonna on jo alustavasti mahdollista arvioida WTOjäsenyyden mukanaan tuomia muutoksia Itämeren alueen kauppa- ja taloussuhteisiin. Aiheesta laajemmin Itämeriläisessä 4/2013. Venäjän viime vuonna alkanut CBSS-puheenjohtajuus, jota heinäkuussa 2013 seuraa Suomen puheenjohtajuuskausi vahvistaa teemavuoden ajankohtaisuutta. Teemavuosi alkoi Centrum Balticumissa Domus Baltican venäjänkielisten sivujen julkaisulla. Kieliversion tarpeesta kertoo sivujen ensimmäisen kolmen viikon aikana keräämät sadat lukijat. Myös Itämeriläinen keskittyy teemavuoden aikana tavallista enemmän Venäjään. Vuoden ensimmäisessä numerossa tarkastelemme Venäjää Itämeren alueen valtioiden kumppanina. Puolalaisen näkökulman keskusteluun tuo suurlähettiläs Jari Vilén Varsovasta. Taloustilanteen haastavuuden vuoksi erityishuomiota saavat Venäjän suomalaisille yrityksille tarjoamat mahdollisuudet, joista Ulkoasiainministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston osastopäällikkö Matti Anttonen artikkelissaan toteaa: Suomen naapurina Venäjä on meille huomattavasti monipuolisempi kumppani kuin vastaavan kokoiset taloudet kauempana. Markkinoiden mahdollisuuksia painottaa myös Petri Vuorio, joka samalla arvioi pk-yritysten Venäjälle etabloitumisen käytännön haasteita. Helena Erkkilä KUVA Åbo Akademi Itämeriläinen Puola katsoo pohjoista kohden - Itämeren alue Puolan uuden ulkopolitiikan ytimessä Jari Vilén s Pk-yritysten Pietariin etabloitumisen tukeminen riskien taklaaminen maksimoi mahdollisuudet Petri Vuorio s Tilastototuuksia s. 24 KANNEN KUVA Åbo Akademi JULKAISIJA Centrum Balticum -keskus, Vanha Suurtori 7, Turku, PÄÄTOIMITTAJA Helena Erkkilä, Centrum Balticum -keskus ULKOASU Helena Erkkilä, Centrum Balticum -keskus TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Itämeriläinen ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

3 4 Itämeriläinen Itämeriläinen Vain yhteistyö voi pelastaa Itämeren Hjeltin talo, Vanha Suurtori, Turku KUVA Helena Erkkilä Itämeri-tiedottaminen on ollut Centrum Balticumin toiminnan keskiössä säätiön perustamisesta lähtien. Olemme alkaneet vahvistamaan säätiön toimintaa juuri tästä toiminnosta käsin. Pulloposti Pullopostiviikkokolumnisarjaan on elokuusta 2011 alkaenkirjoittanut jo lähes 100 asiantuntijaa. Kolumnistien joukossa on muun muassa EUkomissaari, arkkipiispa, ministereitä, kansanedustajia, merivoimien komentaja, maakuntajohtajia, suurlähettiläitä, yritysjohtajia, Itämerisäätiöiden, median ja akateemisen maailman edustajia sekä monia muita alansa huippunimiä. Nämä kolumnit saavuttavat lähes suomalaista, ja heiltä saamamme palaute on erittäin rohkaisevaa. Olemme siis oikealla tiellä tai kenties paremmin sanottuna oikealla väylällä, kun Itämerta kerran tarkastellaan. Itämeriläinen ja Domus Baltica Pulloposti sai viime vuonna rinnalleen neljännesvuosittain ilmestyvän Itämeriläinen-julkaisun. Vastaavasti Turun Sanomat julkaisee yhteistoiminnassa Centrum Balticumin kanssa kuukausittaista Itämeri-kolumnia. Viime vuoden lopulla lanseerattiin Itämeri-portaali, Domus Baltica. Sen tavoitteena on toimia Suomen kansallisena Itämeri-portaalina ja tietopankkina. Toivottavasti saamme tietopankin kehittämiseen mukaan alueen yliopistot (Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin), jotka olivat perustamassa säätiötä seitsemän vuotta sitten. Kansallisen Itämeri-tietopankin syntyminen Centrum Balticumin ympärille vahvistaisi sekä alueen että alueella toimivien yliopistojen Itämeri-profiilia. Itämeri-foorumi Tilaisuudet ovat säätiölle olennainen osa Itämeritiedon välittämistä. Järjestämme tänä vuonna kuudetta kertaa Itämeri-foorumin. Tämä vuoden foorumi keskittyy Venäjään, sillä itänaapurimme on Itämeren maiden neuvoston puheenjohtaja heinäkuuhun asti. Tilaisuus järjestetään toukokuuta Turun kauppakorkeakoulussa. Ohjelman puhujalista antaa olettaa, että tilaisuudesta on tulossa erittäin antoisa. Venäläisten vahva rooli ohjelmassa viittaa siihen, että Venäjä on toden teolla kiinnostunut Itämerestä. Foorumin ohjelma löytyy Domus Balticasta, jonka osoite löytyy tämän kirjoituksen lopusta. Tutkijafoorumi Jo perinteeksi muodostuneen Itämeri-foorumin rinnalle tulemme lanseeraamaan Itämeri-tutkijafoorumin, joka tullaan järjestämään 24. lokakuuta Forum Marinumissa, Turussa. Ajatuksenamme on koota yhteen 100 Suomen johtavaa Itämeritutkijaa tieteen eri aloilta. Monitieteellisen Itämerifoorumin ideana on rikkoa tiedehaarojen rajaaitoja, ja mahdollisesti tätä kautta edistää uusien hankkeiden ja ajatusten syntyä. Yritämme myös saattaa tutkijat tiiviimpään kanssakäymiseen Itämeren tutkimusta rahoittavien tahojen, median, yritysten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tiiviimmällä yhteistyöllä Suomen Itämeriosaaminen laajenee ja maamme asema kansainvälisenä Itämeri-vaikuttajana voi vahvistua. Suurlähettilässeminaarit Centrum Balticumin tavoitteena on kansainvälistää suomalaista Itämeri-osaamista. Olemme edistäneet Itämeri-osaamisen kansainvälistymistä järjestämällä kymmenkunta suurlähettilässeminaaria yhteistyössä Itämeren alueen suurlähetystöjen kanssa. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu alueen ajankohtaisista kysymyksistä hyvin avoimessa ja rakentavassa hengessä. Tilaisuuksiin on osallistunut liki 200 suomalaista asiantuntijaa. Tänä vuonna laajennamme perspektiiviä tuomalla Itämeren maiden lähetystöjen lisäksi mukaan Iso-Britannian

4 6 Itämeriläinen Itämeriläinen on konkreettinen osoitus kansalaisten valmiudesta panostaa Itämeren suojeluun. Myös Centrum Balticum -säätiön uusimmalla osalla, Turku-prosessin sihteeristöllä, on mahdollisuus kehittyä merkittäväksi toimijaksi, kun Venäjää ja EU:ta pyritään tuomaan lähemmäksi toisiaan Itämeri-yhteistyön puitteissa. Suomalainen Itämeri-osaaminen eurooppalaisen päätöksenteon ytimeen Olen vakuuttunut, että Centrum Balticum -säätiö kykenee osoittamaan vääräksi kreivi Kustaa Armfeltin noin 200 vuotta vanhan toteamuksen: Turku on tyytymättömyyden ja kateuden tyyssija, kurja kylä, jossa ilmapiiri oli saastunut ja jossa vallitsee maailman huonoin yhteishenki. (Ari Valjakka, TS ). Yhteishenkeä näet tarvitaan, jotta onnistumme kokoamaan hajanaisen suomalaisen Itämeri-osaamisen ja nostamaan sen eurooppalaisen Itämeripäätöksenteon ytimeen. Kenties kiristyvä taloustilanne on meidän pelastuksemme, sillä se saa meidät paremmin ymmärtämään filosofi Bertrand Russellin viisautta. Hän on todennut, että yhteistyö on ainoa asia, joka voi pelastaa ihmiskunnan. Mielestäni tämä filosofia mahtipontisuudestaan huolimatta soveltuu myös Itämeri-asioihin. Prof. Kari Liuhto Centrum Balticum-säätiön johtaja KUVA Helena Erkkilä ja Kiinan suurlähetystöt. Perspektiivin laajennuksella pyrimme siihen, että Itämeri tuodaan aktiivisella tiedottamisella ja brändäämisellä maailman johtavien talouksien tietoisuuteen. Kuvittelemme virheellisesti, että maailmalla ollaan tietoisia Itämeren alueen tai Suomen erinomaisuudesta. Policy Briefing ja Baltic Sea Region 2025 Ajatushautomotoiminnan ensimmäisinä kansainvälisinä avauksina oli BSR Policy Briefing -julkaisutoiminnan käynnistäminen vuoden alussa. Ensimmäisen julkaisun tähän sarjaan kirjoitti amiraali Bo Österlund (evp) liittyen Itämeren alueen turvallisuuteen. Vuoden aikana sarja täydentyy ulkomaalaisten asiantuntijoiden kirjoituksilla. Toimitimme myös julkaisun Baltic Sea Region 2025: The Future State of the Region, joka ilmestynee Itämeri-foorumiin mennessä alan johtavassa aikakauskirjassa Yhdysvalloissa. Turun yliopiston tutkijoilla on erittäin suuri rooli tässä julkaisussa. Ajatushautomotyön laajentaminen ja kansainvälistymisen voimistaminen edellyttää lisää taloudellisia voimavaroja, joita toivomme saavamme erityisesti maakunnalta ja hankerahoituksen kautta. Hanketoiminta UBC:n ympäristösihteeristön koordinoima Smart- Comp-hanke on yksi Centrum Balticumin lippulaivoista. Toivon, että hankkeen myötä pystymme kantamaan kortemme kekoon, jotta suomalaisen meriklusterin kilpailukyky vahvistuisi ja tätä kautta kykenisi nousemaan aallon pohjasta. Vastaavasti toisella lippulaivahankkeellamme, Itämerihaasteella, pyrimme yhdessä Helsingin kaupungin kanssa kohentamaan Saaristomeren tilaa. Kokonaisuudessaan Centrum Balticum -säätiössä toimiva Saaristomeren Suojelurahasto on jo vuosien ajan tehnyt mittaamattoman arvokasta työtä Saaristomeren ekologisen tilan parantamiseksi. Toukokuussa 2011 avattu Saaristomeriaukio

5 8 Itämeriläinen Itämeriläinen Åbo Akademi jobbar för vårt gemensamma hav Centrum Balticum -säätiö esittäytyy Itämeriläistä julkaisee Centrum Balticum -keskus, jota ylläpitää vuonna 2006 perustettu Centrum Balticum -säätiö. Säätiön perustivat Åbo Akademi Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiö Turun kaupunki Porin kaupunki Uudenkaupungin kaupunki Rauman kaupunki Vaasan kaupunki Varsinais-Suomen liitto TurunYliopistosäätiö/Turun yliopisto Östersjön står Åbo Akademi nära. Historiskt sett är Åbo Akademi grundat alldeles där Aura å rinner ut i Östersjön. Geografiskt finns akademin i Åbo, som är en av de stora städerna längs Östersjöns kuster. Moraliskt står akademin Östersjön nära genom att vi bland annat har antagit städerna Åbos och Helsingfors Östersjöutmaning för ett renare hav, och genom att vi står som grundare av Centrum Balticum-stiftelsen som jobbar för ett välmående hav. Det är ändå kunskapsmässigt som Åbo Akademi står Östersjön närmast. Vid Åbo Akademis institution för biovetenskaper bedrivs en omfattande och framgångsrik Östersjöforskning. Miljö- och marinbiologerna finns i BioCity i Åbo, på fältstationen Husö biologiska station i Finström på Åland och på fältbasen i Skärgårdscentrum Korpoström i Korpo. Ett av de stora nu pågående projekten är SEABED, ett delprojekt i programmet Central Baltic INTERREG IVA. I projektet har man tagit fram en ny modell för att beräkna förändringar i vattenkvaliteten i skärgårdar och längs kusten i Stockholm, Åland, Skärgårdshavet och västra Nyland. Modellen beaktar havsbottnens kapacitet att lagra eller läcka ut fosfor och kan förutspå dess påverkan på vattenkvalitet ända upp till 20 år in i framtiden. Modellen ger både lokala och regionala aktörer, miljömyndigheter och andra intressenter goda möjligheter att främja vattenvården och fatta goda beslut för bättre vattenkvalitet. Under våren 2013 kommer SEABED att publicera fyra scenarier som ger information om hur olika vattenskyddsprogram, såsom vattendirektivet, HELCOM:s skötselplan för Östersjön och klimatförändringen påverkar vattenkvaliteten på långsikt. Forskningen inom miljö- och marinbiologin vid Åbo Akademi är inriktad på marinbiologi, ekologi och miljöforskning, samt beteende- och evolutionsekologiska frågeställningar. Bland annat forskar man med tonvikt på Östersjöns fiskpopulationer i reproduktionsstörningar och sjukdomar hos vild fisk och i infektiösa sjukdomar hos både vild fisk och odlad fisk i bräckt och sött vatten. Omfattande forskning bedrivs också kring de problem och förändringar som övergödningen resulterat i, det vill säga ändringar i artsammansättningen av bottenlevande djur, minskningen av blåstång, ökningen av ettåriga trådalger, kraftiga blågröna algblomningar och förändringar i fiskbestånden. Var och en av oss har sett problemen, algblomningarna som hindrar oss från att simma i havet, diskussionerna om dumpning av giftiga muddringsmassor eller svårigheten att få tag på inhemsk fisk i butikerna. Åbo Akademis KUVA Helena Erkkilä KUVAT Åbo Akademi

6 10 Itämeriläinen Itämeriläinen experter i miljö- och marinbiologi är frekvent anlitade för att dela med sig av sin sakkunskap, de jobbar varje dag med att forska fram ny kunskap, handleda och undervisa. Genom det arbetet kan du, jag och kommande generationer få njuta av ett välmående hav, vårt gemensamma Östersjön. Jorma Mattinen rektor Åbo Akademi Nästan 20 % av de studerande har finska som modersmål Åbo Akademi Åbo Akademi är ett mångvetenskapligt universitet med campus i Åbo, Vasa och Jakobstad Ca grundexamensstuderande, 950 forskarstuderande och anställda Nästan 20 % av de studerande har finska som modersmål 8 internationella magisterprogram som undervisas helt på engelska Toppforskning vid Åbo Akademi: Finlands Akademis spetsforskningsenheter: Funktionella material (FunMat) History of Society: Re-thinking Finland (tillsammans med TaY och JY) Cirkulations- och ämnesomsättningssjukdomar (tillsammans med TY och ÅUCS) Interna spetsforskningsenheter: Democracy. A citizen perspective Optimization and Systems Engineering Post-secular culture and a changing religious landscape in Finland Cell Stress and Molecular aging Läs mera på

7 12 Itämeriläinen Itämeriläinen Venäjän talousuudistusten vaikutus Suomeen Yksityinen sektori on Venäjän talouden muutosvoima siinä missä muissakin markkinatalousmaissa. Jos joku tätä epäilee, niin miettikäämme vaikka, miltä Venäjän vähittäiskauppa, telekommunikaatiopalvelut ja pankkitoiminta näyttivät viime vuosikymmenen alussa. Venäjästä on tullut palvelutalous. Palvelusektorin osuus kansantuotteesta on reilu puolet ja vähintään yhtä suuri osuus sillä on työvoimasta. Palvelualojen kehitys tulee jatkumaan, palveluiden laatu ja saatavuus paranemaan. Venäläiset kokevat WTO-jäsenyyden suurimmat hyödyt nimenomaan palvelusektorin markkinoillepääsyn parantumisen kautta. Ulkomaisten toimijoiden tulo markkinoille parantaa palveluiden laatua, luo uusia työpaikkoja, auttaa maataloutta ja teollisuutta kehittymään ja luo kilpailukykyä palveluiden viejänä. Teollisuuden ja maatalouden osuus työvoimasta on vähentynyt ja tulee vähenemään. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt sitä, että Venäjästä on tullut yksi globaalien viljamarkkinoiden suurista pelureista. Toistaiseksi ulkomaiset investoinnit maatalouteen ovat olleet suhteellisen vähäisiä. Kotimaisetkin toimijat ovat mieluummin sijoittaneet rahojaan aloille, joilla tuotot ovat olleet parempia. Neuvostojärjestelmä kolhooseineen aiheutti maaseudulla hirmuista tuhoa. Onneksi moderni maatalous ei tarvitse paljon työvoimaa eikä viljelykelpoisesta maasta ole puutetta, joten Venäjällä on kaikki edellytykset tulla globaalisti merkittäväksi maataloustoimijaksi. Meidän suomalaisten näkökulmaa vääristää se, että hahmotamme Venäjän maaseudun itärajamme takaisena autioituvana havumetsävyöhykkeenä, emme eteläisempien seutujen viljavana mustan mullan vyöhykkeenä. Öljyn ja kaasun tuotanto on Venäjän talouden ja ulkomaankaupan selkäranka. Näiden tuotteiden osuus on liki 3/4 viennistä ja niitä verottamalla saadaan puolet Venäjän federaation tuloista. Energian merkitys taloudessa on hintojen nousun myötä viimeisen kymmenen vuoden kuluessa vain korostunut. Öljyn tuotannon kasvu hidastui viime vuosikymmenen puolivälissä ja tämä prosentin parin kasvu jatkuu lähivuodet. Kasvu voi vauhdittua, jos läntisen Siperian liuskeöljyvarat saadaan tuotantoon. Tämä edellyttää yhteistyötä länsimaisten öljy-yhtiöiden kanssa. Kaasun osalta tilanne on haasteellisempi, sillä Yhdysvalloista alkanut liuskekaasubuumi tulee muuttamaan tilannetta Euroopassa, joka on Venäjän kaasun tärkein markkina. Norja on joustavamman hinnoittelupolitiikkansa avulla lisännyt osuuttaan Euroopassa ja lisää kaasua on tulossa EU-markkinoille myös Välimeren ja Persianlahden ympäristöstä. Nopeasti kasvavilla Aasian markkinoilla Venäjä on yhden kaasun nesteytyslaitoksen varassa. Riippuvuus öljyn ja kaasun viennistä ja vastaavasti teollisuustuotteiden tuonnista on tehnyt Venäjän taloudesta varsin avoimen. Energiasektorin rinnalle tärkeiksi vientialoiksi ovat muodostuneet metallurgia ja kemianteollisuus. Näidenkin alojen kannattavuutta helpottaa eurooppalaisittain alhainen energian hinta ja tuottajien vertikaalinen integraatio. Venäjän talouden merkittävin haaste on koneenrakennus- ja muun valmistavan teollisuuden kilpailukyky. Neuvostoliiton aikainen kapasiteetti ei pärjää sen enempää aasialaisia halpatuottajia kuin eurooppalaisia laatutuottajia vastaan. Esimerkiksi aiemmin merkittävä lentokoneteollisuus on supistunut rajusti ja Venäjän osuus maailman lentokonetuotannosta on prosentin parin vaiheilla. Samanlainen on tilanne monella muullakin koneenrakennuksen lohkolla. Valopilkkuna on aseteollisuus, joka tulee hyötymään hallituksen lupaamasta massiivisesta 500 miljardin euron arvoisesta varustautumisohjelmasta. Pärjääminen jatkossa edellyttää tuotannon merkittävää tehostamista sekä merkittävästi

8 14 Itämeriläinen Itämeriläinen suurempaa panostusta tutkimukseen, tuotekehitykseen, laatuun ja palveluun. Osa kotimarkkinateollisuudesta on onnistunut vahvistamaan kilpailukykyään ja laatuimagoaan. Tunnetut esimerkit löytyvät elintarviketeollisuudesta. Valtaosa myytävistä elintarvikkeista on kotimaassa tuotettuja, jalostettuja ja pakattuja. Kasvanut ostovoima ja kulutusluottojen määrän kasvu on tehnyt Venäjästä Euroopan toiseksi suurimman automarkkinan. Suuri osa maassa myytävistä liki kolmesta miljoonasta autosta kootaan Venäjällä. Kotimaisista merkeistä tunnetuimman Ladan markkinaosuus on pudonnut alle neljännekseen koko markkinasta. Mitä tämä muutos merkitsee suomalaiselle elinkeinoelämälle? Venäjältä tuodaan suurin osa käyttämästämme fossiilisesta energiasta ja merkittävä määrä käyttämästämme sähköstä, joka lähialueellamme tuotetaan pääosin ydinvoimalla. Vientimarkkinana Venäjä kuuluu Ruotsin ja Saksan rinnalla kärkikolmikkoon. Haasteenamme Venäjän markkinoilla on se, että Suomessa valmistetaan suhteellisen vähän kulutustavaroita ja että Venäjän talous on nimenomaan kulutusvetoinen. Kulutusjuhlasta ovat toki päässeet hyötymään tukku- ja vähittäiskaupan yritykset, joista kaikki keskeiset ovat etabloituneet Venäjälle. Lähivuosina kulutuksen kasvu tulee olemaan selvästi hitaampaa, kuin edellisen vuosikymmenen aikana, jolloin kansalaisten ostovoima lisääntyi yli 10 % vuodessa. Uutta tilanteessa on nykyaikaisten kulutustottumusten ja ostovoiman leviäminen Moskovasta ja Pietarista pienempiin kaupunkeihin. Haasteena kaupan kannattavuudelle on lisääntynyt kilpailu sekä vuokrien ja muiden kustannusten nousu. Kuljetus- ja logistiikkasektorin näkymiä voi pitää varsin hyvinä, sillä EU säilyy Venäjän tärkeimpänä kauppakumppanina. Venäjälle menevän transiton määrät vähenevät mutta arvokkaimman tavaran osalta Suomella on edelleen kilpailukykyä. Samoin venäläisten yritysten halu palvella paremmin eurooppalaisia asiakkaitaan voi luoda suomalaisyrityksille mahdollisuuksia tuontitransitossa. Investointiasteen jumiutuminen 20 %:n tasolle on Venäjän teollisuuden kilpailukyvyn puutteen keskeisiä syitä. Alhainen investointiaste ei myöskään mahdollista liikenne- ja muun infrastruktuurin riittävää parantumista. Esimerkiksi tieverkkoa olisi laajennettava ja parannettava paljon nykyistä nopeammin, jotta tilaa löytyisi vuosittain em. liki kolmelle miljoonalle uudelle autolle. Vaikka investointien osuus ei merkittävästi kasvaisikaan, niin lähivuosien ehkä kolmen prosentin talouskasvu mahdollistaa sen, että esimerkiksi Moskovan ja Pietarin välille saadaan kunnollinen moottoritie. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin tulee jatkumaan, mikä yhdessä elintason nousun kanssa ylläpitää asuntojen kysyntää. Tämä puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia niin rakentajille kuin rakennusmateriaaliteollisuudellekin. Suomen naapurina Venäjä on meille huomattavasti monipuolisempi kumppani kuin vastaavan kokoiset taloudet kauempana. Viennin, tuonnin ja investointien lisäksi matkailusta on tullut maidemme välisen kanssakäymisen keskeinen elementti. Ostosmatkailun kilpailukykyä ylläpitää Suomen matalampi hintataso, arvonlisäveron palautusmahdollisuus ja maamme laatuimago. Lomamatkailussa vetonaulojamme ovat maantieteellinen läheisyys, turvallisuus ja puhdas luonto. Näiden perustekijöiden lisäksi on kuitenkin jatkuvasti panostettava palveluiden ja rajan toimivuuden kehittämiseen, mikäli mielimme säilyttää asemamme Venäjän markkinoilla. Suomen ja Venäjän välisille taloussuhteille muodostaa suurimman uhan öljyn hintojen lasku, mikä hyydyttäisi Venäjän talouskasvun ja devalvoisi ruplan, mikä puolestaan iskisi vientiimme samalla tavalla kuin 1998 ja Tuonnin arvo supistuisi vastaavasti energian hintojen laskiessa. Venäjän osuus globaalista taloudesta säilyy nykyisellä tasolla vajaassa kolmessa prosentissa. Sen kasvu on nopeampaa kuin Euroopassa, mutta hitaampaa kuin muissa kehittyvissä talouksissa. Venäjä näyttäytyy samankokoisena myös globaalien suomalaisyritysten näkökulmasta. Sen sijaan pienemmille ja vähemmän kansainvälistyneille ja erityisesti palvelusektorin yrityksille Venäjän merkitys voi hyvinkin kasvaa - varsinkin jos nykyinen, EU-aluetta selvästi nopeampi, kasvu jatkuu. Matkailun kasvulukuihin tulee vaikuttamaan Suomen matkailutarjonnan kilpailukyvyn ja laadun kehityksen lisäksi se, miten venäläisten ostovoima kasvaa, miten ruplan kurssin kanssa käy ja miten raja- ja muu infrastruktuuri, esimerkiksi Moskova-Pietari tieyhteys, kehittyy. Matti Anttonen osastopäällikkö Taloudellisten ulkosuhteiden osasto / Ulkoasiainministeriö

9 16 Itämeriläinen Itämeriläinen Puola katsoo pohjoista kohden - Itämeren alue Puolan uuden ulkopolitiikan ytimessä Gdanskin kaupungin opastusta KUVA Jari Vilén Pohjoismaiden, Baltian ja Visegradin ulkoministerit kokoontuivat helmikuun 20. Itämeren rannalle Gdanskiin yhteiseen kokoukseensa. Puolan ulkoministeri Sikorski kuvasi ennen kokousta tämän tapaamisen historiallista merkitystä pitämällä sitä kokonaisen uuden prosessin käynnistymistilaisuutena. Hänen mukaansa Puolalle suuntautuminen pohjoiseen, Itämeren ympäristön suuntaan, on Puolan määrätietoista uuden ulkopolitiikan luomista. Puola on viime vuosikymmeninä määrätietoisesti pyrkinyt siirtymään ensin Itä-Euroopasta Keski-Eurooppaan ja nyt Puolan tavoitteena on siirtyä Pohjois- Euroopan suuntaan. Puolan arvion mukaan EU:n sisäinen valtatasapaino on eurokriisin seurauksena nyt selvästi muuttunut ja Puola hakee uusia kumppaneita poliittisen vaikutusvaltansa lisäämiseksi sekä taloutensa turvaamiseksi. Tämä Puolan uusi ulkopoliittinen orientaatio on mahdollisuus myös meille suomalaisille entistä tiiviimmän Puola yhteyden luomiseksi. Euroopan Unionin Itämeristrategian (EUSBSR) käynnistyminen joitain vuosia sitten oli menestys kaikille niille, jotka halusivat unionin kiinnittävän enemmän huomioita tähän yhteen unionin ainutlaatuiseen alueeseen. Itämeren alueen yhteistyötä voi toki jo nyt pitää mallina myös muille maille. Itämeren alueen maiden EU:hun mukanaan tuomaa potentiaalia ei myöskään ole syytä unohtaa. Saksan ja Puolan väkiluvut mukaan lukien Itämeri edustaa 1/3 osaa koko EU:n väkiluvusta ja lähes kolmannesta sen kansantuotteesta ja kaupasta. Alueen maat ovat myös jo tällä hetkellä vahvasti keskittäneet talouttaan keskenään, mikä näkyy varsinkin investointivirroissa. Itämeren alueen sisäinen kauppa on %:n luokkaa alueen maiden ulkomaankaupasta ja tämä on tehnyt maista myös merkittävästi keskinäisriippuvaisia. Euroopan nykyisessä kriisissä ja poliittisessa epävakaudessa Itämeren alue edustaa harvinaislaatuista ennakoitavuutta, poliittista vakautta, toimivaa hallintoa sekä taloudellista kasvua. Jo näiden lukujen perusteella on helppo siis yhtyä väittämään, että Itämeri ei ole Euroopan eri osia tai valtiota rajaava, vaan siitä on käytännössä tullut EU:n sisämeri, johon kuuluu vahvasti myös kumppanimaa Venäjä. Meidän Suomen viennistä noin 40 % ja tuonnista 45 % liittyy Itämeren talousalueeseen ja Suomen ulkomaankaupasta kulkee noin 80 % meritse Itämeren kautta. Itämeren talousalueen olemassaolo ja kehitys on siis aivan erityisesti tärkeää juuri meille suomalaisille. Puolan talous on jatkanut kasvuaan läpi koko finanssikriisin ja se on kasvanut yhtä mittaisesti viimeisen kahden vuosikymmenen ajan. Myös Baltian maissa talous kasvaa muuta EUaluetta nopeammin ja Latviassa valmistaudutaan jo tulevaan eurojäsenyyteen. Euroopan Unionin Itämeristrategian keskeiset tavoitteet meriympäristön pelastamisesta, alueen yhteyksien parantamisesta sekä vaurauden ja vakauden lisäämisestä ovat alati akuutteja. Brysselissä juuri ennen Gdanskin kokousta tapaavat EU:n Pohjoista ulottuvuutta pohtineet ulkoministerit tulevat osaltaan vahvistamaan myös Pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeristrategian välisen yhteistyön merkitystä. Meille suomalaisille yksi osa Itämerellistä yhteistyötä on aivan erityisen konkreettinen ja näkyvä. Tämä on ihmisten mahdollisimman vapaa liikkuminen alueella. Suomi myöntää vuosittain yli 1,2 miljoonaa viisumia venäläisille vieraille Suomessa ja venäläisten arvioidaan tekevän yli kolme miljoonaa matkaa Suomeen sekä jättävän Suomeen yli miljardia euroa matkailutuloja. Mitä mahdollinen tuleva viisumivapaus merkitsisi tälle tulovirralle on varmaankin toisen miljardin arvoinen kysymys. Vapaa liikkuvuus lisää yhteisymmärrystä, kannustaa yhteisiin innovaatioihin, yrittämiseen ja luo taloudellista kasvua, vaurautta ja vakautta. Itämeren alueella onkin kaikki mahdollisuudet kasvaa koko EU:n malliesimerkiksi toimivasta, kaikkia hyödyttävästä ja hyvinvointia lisäävästä alueellisesta yhteistyöstä. Tässä onnistuminen vaatii ponnisteluja ja sitoutumista kaikilta Itämeren alueen EU-valtioilta sekä Venäjältä. Venäjän sitouttaminen tähän yhteistyöhön on keskeistä

10 18 Itämeriläinen Itämeriläinen ja välttämätöntä. Askelmerkit tätä työtä varten ovat kuitenkin onneksi olemassa. Tarvitaan ensinnäkin entistä enemmän yhteistyötä ja näkemys alueen eri toimijoiden rooleista ja vastuista. Toiseksi tarvitaan yhteydenpitoa sen kaikilla tasoilla. Valtion päämiehistä satunnaiseen matkailijaan Gdanskista tai Hangosta. Myöskään koulujen merkitystä yhteisen identiteetin ja yhteisvastuun rakentamisessa ei pidä unohtaa. Koulujen välittämä asenne yhteistyöhön on keskeinen ja myös koulujen ja opettajien välistä yhteistyötä pitäisi tehdä entistä enemmän. Yhtenä toimivana tapana voisi olla esimerkiksi nimikkokoulujen nimeäminen. Miltä kuulostaisi vaikkapa Martti Ahtisaari koulu Varsovassa. Aikaa ei ole enää hukattavana. Käyttäkäämme koko Eurooppaa koettelevan kriisin mukanaan tuomat muutokset yhteisenä positiivisena mahdollisuutena. Jari Vilén suurlähettiläs Suomen suurlähetystö, Varsova Venäjän sitouttaminen yhteistyöhön on keskeistä ja välttämätöntä. Kirjoittaja ja rouva Eva Söregi-Vilén Sopotin Grand hotellin edustalla. Hotelli on vuodesta 1927 lähtien kokenut Itämeren alueen luonnon ja poliittisen ilmapiirin myllerrykset. KUVA Jari Vilén Itämeren alueen sisäinen kauppa on %:n luokkaa alueen maiden ulkomaankaupasta ja tämä on tehnyt maista merkittävästi keskinäisriippuvaisia.

11 20 Itämeriläinen Itämeriläinen Pk-yritysten Pietariin etabloitumisen tukeminen riskien taklaaminen maksimoi mahdollisuudet KUVA Petri Vuorio Ei Itämerta edemmäs kalaan Pietarin alueen talouskehitys tarjoaa mahdollisuuksia ja suomalaisten pk-yritysten tietä markkinalle tulisi pyrkiä tasoittamaan Team Finland hengessä, toteaa Petri Vuorio Swedbankin Pietarin konttorista. Venäjä tarjoaa lähialueidemme joukossa kiistatta ainutlaatuisen kehittyvien markkinoiden hyödyntämismahdollisuuden. Maan talous kasvoi vuonna 2012 n. 3,5 prosenttia, kasvuvauhdin tosin hiipuessa loppuvuotta kohden. Vuosille ennustetaan kuitenkin yhä noin kolmen prosentin kasvuvauhtia. Talouskasvu perustuu tunnetusti korkeaan öljyn maailmanmarkkinahintaan ja reippaaseen yksityisen kulutuksen kasvuun. Investointien kasvu on sen sijaan ollut maltillista, vaikkakin esimerkiksi rakentaminen on noussut syvimmästä kuopastaan ja teollisen tuotantokapasiteetin käyttöaste on jo talouskriisiä edeltäneellä tasolla. Teollinen tuotanto perustuu pitkälti vanhentuneelle tuotantokalustolle, johon pohjautuvaa uusinvestointitarvetta myös suomalaiset investointihyödykkeet toivottavasti tulevaisuudessa pääsevät tyydyttämään. Myös yleisellä tasolla voidaan todeta, että kilpailukykyisille tuotteille ja palveluille on Venäjällä laajamittaista tilausta. Venäjän hallitus on esiintuonut esimerkiksi seuraavia keskipitkän aikavälin investointiprioriteetteja reaalitaloudessa: Arvoketjun laajentaminen raaka-ainetuottajasta jalostajaksi (kemikaalit, puunjalostus jne.) Perusinfrastruktuuri-investoinnit (sähkö, kaasu, viestintä, kuljetus, tuotantokalusto) Tapahtumavetoiset projektit (Sotshi 2014, jalkapallon MM-kisat 2018) Tuontiriippuvuuden vähentäminen (mm. lääkkeet, maanviljely, elintarvikkeet, perusteknologia) Komponenttien tuottajat, muut klusterit (mm. auto-, high tech- ja lääketeollisuus, ympäristöteknologia) Rahoitusmarkkinan kehittäminen Terveydenhuolto ja koulutus Vapaa-ajan palveluiden kehittäminen (ml. Pietarin ja Moskovan majoitus, Sotshi jne.) PPPs (Public Private Partnership -hankkeet), erityistalousalueet Venäjän markkinaa voi kuitenkin kokonaisuudessaan luonnehtia vaikeaselkoisen laajaksi ja heterogeeniseksi. Maailman pinta-alaltaan laajin valtio koostuu kaiken kaikkiaan yhdeksästä aikavyöhykkeestä, laajoista asumattomista alueista ja toisaalta viidestätoista miljoonakaupungista. Lähin näistä, Euroopan neljänneksi suurin kaupunki Pietari, on tyypillisesti valikoitunut suomalaisyritysten portiksi Venäjän markkinoille. Pietari ja sen lähialueet ovatkin omassa mittakaavassaan ainutlaatuinen markkina-alue, kun mitataan suomalaisuuden brändiarvoa. Autoistaan huolehtivat venäläiset ostavat polttoaineensa suomalaiselta huoltoasemaketjulta, suomalaisten rakentamat asunnot koetaan korkeatasoisiksi, elintarvikkeet nähdään laadukkaina ja lisäksi niitä usein myös ostetaan kaupungin suomalaisista supermarketeista. Vanha stereotypia suomalaisista hieman hitaina ja hiljaisina, mutta suoraselkäisinä ja luotettavina toimijoina herättää yhä edelleenkin kaupallista kanssakäymistä edistäviä mielikuvia. Vaikkakin myös suomalaisviennin kasvattamisessa Venäjälle on yhä edelleen huomattavaa potentiaalia, on monella toimialalla markkinoille etabloituminen ainoa tehokas tapa kasvattaa liiketoiminnan volyymia määrätyssä elinkaaren vaiheessa. Suomalaisyritysten yhteenlaskettu liikevaihto paikan päällä Venäjällä yltääkin jo miljardeihin euroihin ja pelkästään Pietarin alueella on noin 500 rekisteröitynyttä suomalaisyritystä. Venäjän markkinoille etabloituminen muodostuu kuitenkin usein perin haastavaksi askeleeksi erityisesti pk-yrityksille. Suuryrityksilläkin on haasteensa, mutta pk-yrityksiä laajemmat resurssit käytössään. Suuryritysten investointien kokoluokka ja työllisyysvaikutus koetaan myös aluehallinnon näkökulmasta usein merkittävänä, joka on omiaan tasoittamaan tietä viranomaisten kanssa asioitaessa. Merkittävä kysymys onkin, miten voimme tasoittaa tietä pienemmän kokoluokan Venäjäetabloitumishankkeille. Yritykseltä itseltään tarvitaan usein keskimääräistä suurempi ripaus rohkeutta ensimmäisen askeleen ottamiseksi markkinaan perehtymisessä, realistisen markkinapotentiaalin ja oman tuotteen kilpailukyvyn kartoittamisessa sekä mahdollisuuksien ja niissä piilevien riskien selvittämisessä. Tältä pohjalta pitäisi päätyä johtopäätökseen, onko Venäjä oikea ilmansuunta liiketoiminnan kansainvälistämiseen. Kuten muillakin kansainvälisillä markkinoilla, tarvitaan ensisijaisesti hyvä tuote, oikeat avain-

12 22 Itämeriläinen tämeriläinen henkilöt ja myyntikanavat sekä kyky hallita kohdemarkkinan erityispiirteet. Venäjän markkina on suomalaisille suuri mahdollisuus, mutta huolellinen hanke- ja riskikartoitus on välttämättömyys yllätyksiltä välttymiseksi. Ensisijaisesti tulisi muistaa, että hyväkään oman liiketoiminnan tuntemus kotimaassa ei välttämättä ole tae menestyksestä Venäjän markkinalla. Resurssien ja panostuksen puute toiminnan aloitusvaiheessa on usein johtanut hallitsemattoimiin liiketoimintariskeihin ja pahimmassa tapauksessa ongelmiin esimerkiksi viranomaistarkastuksissa. Kartoitusvaiheessa suositeltavaa onkin Pietarissa toimivan laajan suomalaisen tukiverkoston hyödyntäminen. Kansainvälistymistä tukevien kotimaisten julkisorganisaatioiden hajanaisuus ja tästä aiheutuva tehottomuus on usein todettu haasteeksi pk-yrityksen ensimmäisten kansainvälistymisaskeleiden yhteydessä. Tätä problematiikkaa ratkaisemaan on viime syksynä perustettu ulkoministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen Team Finland projekti. Hankkeen tarkoituksena on koota yhteen jo toimivat kansainvälistymistä tukevat julkiset organisaatiot ja koordinoidusti yhdistää näiden tahojen tarjoamat resurssit. Projekti kattaa kansainväliset markkinat laajasti, mutta Pietarin alue kuuluu hankkeessa ns. prioriteettikohteiden piiriin. Pietarin keskustassa sijaitseva Suomi-talo, johon on sijoittunut suuri määrä suomalaisia julkisia instituutioita, kuten esimerkiksi Finpro, Finnvera, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Finnode ym. tarjoaa erinomaisen sillanpääaseman ensimmäisten askeleiden ottamiseen. Toimintaa ollaan kehittämässä siten, että ensivaiheen kattava kansainvälistymisen tukiverkosto ja informaatio saataisiin jatkossa koordinoidusti yhden sateenvarjon alta. Tukitoiminnan kehittämisen osalta tulisi lisäksi mahdollisimman nopeasti panostaa ns. mentorointi-verkoston perustamiseen jo etabloituineiden suomalaistoimijoiden osaamisen jakamiseksi. Käytännön kokemukset ja keskustelut tarjoaisivat erinomaisen sparraustyökalun etabloitumista harkitsevien pk-yritysten investointipäätöksien tueksi. Tämän tyyppinen alueellinen mentorointiverkosto olisi mahdollista perustaa esimerkiksi Team Finland toiminnan alle ja sitä koordinoisi jokin julkisista avaintoimijoista. Samalla suomalaisten pkyritysten voimat tulisi integroida yhdeksi kokonaisuudeksi, jota voitaisiin esimerkiksi Team Finland hankkeen puitteissa pitää esillä valtioiden kahdenvälisissä keskusteluissa ja täten luoda suomalaishankkeille lisää painoarvoa paikallishallinnon piirissä. Pk-sektorilla on virinnyt aloitteita myös Suomen valtion tukemasta teollisuuspuistosta, josta etabloitumassa oleva yhtiö voisi vuokrata teolliset tilat 1-3 vuodeksi ja aloittaa pienimuotoisemman tuotannon näissä, samalla kun suurempaa investointia vielä valmistellaan. Näin työt ja kustannukset jakautuisivat pidemmälle aikavälille ja yrityksellä olisi mahdollisuus kokeilla liiketoimintaa Venäjällä ja tehdä lopullinen päätös merkittävämmästä investoinnista tänä aikana. Yksi pk-yrityksen kansainvälistymisen haasteista liittyy nykymarkkinatilanteessa usein rahoitukseen. Etenkin kansainvälistymisen kartoitusvaiheeseen, kuten joiltakin osin myös itse etabloitumiseen, on haettavissa määrättyjä, lähinnä Finnveran koordinoimia, julkisia tuki- ja rahoitusmuotoja. Esimerkkinä tästä toimii työ- ja elinkeinoministeriön pk-yrityksille tarkoitettu tuki Venäjälle etabloitumisen hanke- ja markkinakartoitukseen. Kyseistä tukimuotoa on hyödynnetty jo noin kahdessasadassa pk-yritysten etabloitumishankkeessa Venäjälle. Suomalaisyrityksen Venäjän start-up -investoinnin alkuvaiheen rahoituksen osalta toimivimmaksi ulkoiseksi rahoituskanavaksi muodostuu tavallisesti suomalainen pankkirahoitusvaihtoehto kotimaisin vakuuksin. Myös Finnvera tarjoaa pankkirahoituksen takaustyökalujaan kansainvälistymishankkeisiin, jolloin rahoitus kanavoituu tavallisesti kotimaisen emoyhtiön kautta. Myöhemmässä elinkaaren vaiheessa paikallinen rupla- tai valuuttamääräinen pankkija leasing-rahoitus tarjoavat vaihtoehdon kotimarkkinarahoitukselle sekä mahdollisuuden paikallisten vakuuksien hyödyntämiseen, joskin hinta nousee usein jossain määrin kotimaasta hankittua rahoitusta korkeammaksi. Keskimääräinen paikallisen ruplarahoituksen hinta pk-yrityksille on tällä hetkellä pitkälti yli kymmenen prosenttia vuotuista korkoa. Kun markkinapotentiaali sekä riskit on selvitetty, liiketoimintasuunnitelma selkeytetty, rahoitus turvattu ja investointipäätös tehty, on seuraava vaihe yrityksen perustaminen ja rekisteröinti sekä paikallisten avainhenkilöiden valinta. Myös tähän vaiheeseen paikallisilta markkinoilta löytyy suomalaisia palveluntuottajia, jotka tarjoavat elinkaaren alkuvaiheen palveluita mm. yrityksen rekisteröintiprosessin, kirjanpidon, avainhenkilöhaun sekä ns. pääjohtajapalvelun muodossa. Nämä asiantuntijapalvelut muodostuvat usein kustannuksistaan huolimatta toimivimmaksi tavaksi rakentaa vakaa perusta liiketoiminnan kehittämiselle ja välttää virheet venäläisissä viranomaisprosesseissa. Kaiken kaikkiaan Venäjän markkinaa voi pitää suomalaisnäkökulmasta haastavana, mutta joka tapauksessa mahdollisuutena, jota elinkeinoelämällä ei ole varaa hukata. Huolellisesti tehty pohjatyö, hyvä tuote ja tehokas markkinointi Venäjälle etabloitumisen erityishaasteet 1. Tutki markkina huolellisesti, kotimaan liiketoimintatuntemus ei tavallisesti riitä: markkinapotentiaalin ja riskien kartoitus, erottautuminen suurilla markkinoilla ja oikeiden myyntikanavien löytäminen 2. Avainhenkilövalinnat: paikalliset avainhenkilöt, kuten ammattitaitoinen pääjohtaja, myyntihenkilöstö ja pääkirjanpitäjä merkitsevät paljon 3. Byrokratia: yrityksen perustamisprosessi, arkipäivän viranomaisbyrokratia yhdistettynä korruptioon, kustannustehokkaan yritysrakenteen luominen 4. Infrastruktuurihaasteet erityisesti tuotannollisissa ja kiinteistöinvestoinneissa 5. Suomalaisen emoyhtiön yrityskulttuurinperusperiaatteiden sisäänajo paikallisorganisaatioon. tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille pkyrityksille. Toivottavaa on, että suomalaisyritykset pystyvät tulevaisuudessakin pitämään suhteellisen markkinaosuutensa Pietarin alueella ja jopa kehittämään sitä. Eväitä tähän on olemassa ja aito Team Finland henki auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Petri Vuorio Kirjoittaja toimii Swedbankin Pietarin konttorin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana, Suomen Venäjä-klubi ry:n puheenjohtajana sekä Association of European Businesses Luoteis-Venäjän johtoryhmän varapuheenjohtajana Mahdollisuuksia unohtamatta Talouskasvu jatkuu erityisesti yksityisen kulutuksen vetämänä, keskiluokka kasvaa ja vaurastuu, samalla palveluiden ja tuotteiden kysyntä kasvaa 2. Suomalaisuudella erityistä brändiarvoa Pietarin alueella 3. Tuotantolaitteiden ja koneiden kysynnän voidaan olettaa kasvavan lähivuosina vanhentuneesta konekannasta ja tuotantokapasiteetin korkeasta käyttöasteesta johtuen 4. Team Finland hanke tuonee toivottavaa lisäpotkua pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseen Pietarin alueella

13 24 Itämeriläinen Tilastototuuksia ITÄMEREN MAIDEN MAAKAASUTASE VUONNA 2010 miljardia kuutiometriä 1 Reservit Tuotanto Kulutus Tuonti Putki LNG Vienti Latvia 2 Liettua 3 Norja 4 Puola 5 Ruotsi 6 Saksa 7 Suomi Tanska Valko-Venäjä Venäjä Viro 2773,0 93,0 87,0 101,0 2, ,0 6,1 13,2 8,2 0,2 637,2 1,8 3,1 6,1 17,2 1,7 97,3 4,7 4,9 21,8 472,4 0,7 1,1 3,1 10,9 1,7 99,7 4,7 0,2 21,7 8,1 0,7 100,5 16,2 3,5 176,6 Lähde: Kari Liuhto Energy Delta Instituten tilastojen pohjalta. 1) LNG (liquefied natural gas) eli nesteytetty maakaasu. 2) Latvia tyydyttää kulutuksensa kokonaan tuonnilla. Kulutuksen ja tuonnin epätasapaino johtunee siitä, että osa kulutuksesta lienee tyydetty varastoja vähentämällä. On myös mahdollista, että osa kaasusta on viety Viroon, vaikkeivät tilastot sitä osoitakaan. 3) Venäjän osuus Baltian maiden, Suomen ja Valko-Venäjän kaasuntuonnista on 100%. Puolassa se on noin 90% ja Saksassa 40%. Norja, Ruotsi ja Tanska eivät kuluta venäläistä kaasua. 4) Ero Norjan tuotannon sekä kulutuksen ja viennin osalta johtunee kaasun varastoinnista. 5) Taulukko ei huomioi ei-tavanomaisia kaasureservejä, jotka esimerkiksi Puolassa ovat maan geologian tutkimuskeskuksen mukaan noin miljardia kuutiometriä. Myös Saksalla on huomattavat ei-tavanomaiset kaasureservit. Vastaavasti Venäjän reservit ovat jättiläismäiset. 6) Ruotsi aloitti LNG:n tuonnin keväällä Muilla Itämeren alueen mailla ei ole vielä strategisesti merkittävään LNG-tuontia. 7) Ero tuotannon ja tuonnin sekä kulutuksen ja viennin kohdalla selittynee varastojen pienentymisellä.

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Suomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari.

Suomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari. HYVINVOINTIMATKAILUVERKOSTOISTA KANSAINVÄLISTYMISTÄ HANKE MATKARAPORTTI VERKOSTOYHTEISTYÖ PIETARI 9. 10.10.2013 Hanke järjesti verkostoyhteistyömatkan Pietariin, yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä

Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä Saudi-Arabia Suurlähettiläs Pekka Voutilainen, Riad Egypti Suurlähettiläs Tuula Yrjölä, Kairo Afrikan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat. Joensuu 23.2.

Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat. Joensuu 23.2. 1 Venäjän kaupan rahoituksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä idän markkinoiden nykynäkymistä Päätössanat Joensuu 23.2.2009 Hannu Puhakka 2 Yhteenvetoa viennin näkökulmasta 3 Finnveran osalta Finnverassa

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot