Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / Kaupunginhallitus Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi annetun selvityksen vastauksena Kimmo Oilan ja 56 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Selostus Kimmo Oila ja 56 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin. Valtuustokysymyksen sisältö Vuonna 2012 tehdyssä valtuustosopimuksessa edellytettiin, että Espoossa laaditaan sisäilmaongelmaisten koulujen ja muiden tilojen korjaussuunnitelma ja kunnossapitosuunnitelmat, että korjausprosessia tehostetaan ja että laaditaan pitkän tähtäimen ohjelma, jota arvioidaan vuosittain ja jossa näkyy koko elinkaaren vaikutus käyttötalouteen ja rahoituskuluihin, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) sekä vaikutus tuottavuuteen. Lisäksi valtuustosopimuksessa edellytettiin seuraavia toimia: - Lyhennetään sisäilmaongelmaisten koulujen korjausprosessia sekä luodaan väistöstrategia, ml. hätäväistöt. - Päivitetään luettelo ongelmakohteista ja tehdään niistä ajoissa korjausja väistötilapäätökset. Korjaussuunnitelman laadinnan enimmäisajaksi 1 vuosi ja korjausten keston enimmäisajaksi 2 vuotta. - Päätetään, mitä kannattaa omistaa ja mitä vuokrata tilojen elinkaari, käyttö ja kustannukset huomioiden. Määritetään koulu- ja

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 päiväkotitilojen tarvittava ja riittävä taso terveellisyyttä ja toimivuutta priorisoiden. Päätetään, mistä tiloista luovutaan. Valtuustosopimuksen kirjauksista huolimatta koulujen korjausvelkaa ei ole saatu hallintaan. Yhä useampia tiloja on jouduttu poistamaan käytöstä ennen suunniteltua peruskorjausta, jolloin oppilaille on jouduttu hankkimaan väistötiloiksi siirtokelpoisia tiloja, mikä tulee kaupungille kalliiksi. Tästä esimerkkejä ovat Auroran koulu, Lintuvaaran koulu, Kirstin koulu ja viimeisimpänä Niipperin koulu. Toinen haaste on vastata oppilas- ja opiskelijamäärien kasvuun, Sivistystoimessa on arvioitu, että suomenkielisen opetuksen (peruskoulu ja lukio) oppilas- ja opiskelijamäärät tulevat Espoossa kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 3300 oppilaalla. Tästä johtuen tarvitaan koulutilaa noin 9-10 koulun verran. Jos uusia kouluja ei rakenneta eikä vanhoja laajenneta, joudutaan turvautumaan siirtokelpoisiin tiloihin. Tästä esimerkkeinä ovat Karhusuon koulu ja Hansakallion koulu. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustokysymyksenä seuraavaa: - Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotustuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavaan 10 vuoden investointisuunnitelman pohjaksi? Paljonko korjauksiin on osoitettu vuosittain rahaa? - Miten 10 vuoden investointisuunnitelmassa tullaan huomioimaan oppilasmäärän kasvun tuoma tilantarve? Paljonko tähän on osoitettu vuosittain rahaa? - Selvitetään eri väistötilajärjestelyjen vaihtoehdot ja kustannukset. Mitä maksaisi esimerkiksi hankkia kaupungin omistukseen väistötiloja, joita voidaan tarpeen mukaan siirtää paikasta toiseen? - Päätöksenteon pohjaksi laaditaan arvio koulujen korjaus- ja uudisrakentamisen vaatimasta rahasummasta seuraavan 10 vuoden aikana erilaisilla skenaarioilla (oppilasmäärien kasvu, korjaustarve, uusien koulujen määrä, väistötilojen määrä). - Miten suunnitellussa korjaustahdissa pysytään, jos investointiohjelman ulkopuolelta tulee ennakoimattomia väistöjä? Esimerkiksi Niipperin koulu ja Jousenkaaren koulu eivät sisälly vuoden 2016 talousarviossa hyväksyttyyn 2020 ulottuvaan investointiohjelmaan. - Miten talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on huomioitu kasvava elinkaarta pidentävien korjausten tarve? Talousarvioon varattu summa on osoittautunut riittämättömäksi tarpeellisten korjausten määrään nähden eikä ennakoimattomia hätäväistöjä ole pystytty välttämään. - Päätöksenteon pohjaksi selvitetään korjausrahoituksen erilaiset vaihtoehdot, ml. koulujen korjaus- ja uudisrakennusrahasto, yhtiöittäminen ja muut mahdolliset mallit, joissa kaikki tai osa kouluista siirretään rahoitettavaksi erillään vuosittaisista käyttömenoista (Espoon koulut Oy, Ruotsin mallin selvittäminen) - Selvitetään hankintojen jakamista pienempiin kokonaisuuksiin sekä norminpurkumahdollisuutta kilpailutuksissa siten, että mahdollistetaan

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 monien suunnittelijoiden ja rakentajien osallistuminen koulujen korjausja uudisrakennushankkeisiin. Edellytämme vastauksia kysymyksiin ja selvityspyyntöihin kaupunginhallituksen kokoukseen mennessä. Vastaus valtuustokysymykseen 1. Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavan 10 vuoden investointisuunnitelman pohjaksi? Investointiohjelma pohjautuu kaupungin tila- ja palveluverkkoon sekä rakennusten tekniseen kuntoon ja korjausvelkaan. Koulujen ja päiväkotien hallitun peruskorjaamisen ajoittamisen apuna toimii sivistystoimen kanssa yhteistyössä laaditut priorisointiselvitykset. Koulujen priorisointi on laadittu vuonna 2007, jonka päivitys valmistui 2014 ja päiväkotien priorisointi tehtiin vuonna Espoo on ollut mukana vuodesta 2007 Trellum Korjausvelkaindeksi - selvityksessä, jossa on mukana 15 kaupunkia. Korjausvelan laskenta pohjautuu rakennusten teknisten ja jälleenhankinta-arvojen kautta saataviin nyky- ja tavoitekuntoa kuvaaviin tunnuslukuihin. Espoossa väestöön suhteutettu korjausvelka on 457 euroa ja perusparannustarve 653 euroa / asukas. Vertailutietoina toimivat Vantaan ja Helsingin vastaavat luvut. Vantaan 320 euroa ja 610 eruoa / asukas ja Helsingin euroa ja euroa / asukas. Espoo on korjausvelan suhteessa asukaslukuun viidenneksi pienin. Espoon rakennuskanta on painottunut luvulla rakennettuihin rakennuksiin. Alla olevassa kuvassa on rakennusten lukumäärän ja pintaalan mukainen ikäjakauma. Suurin korjausvelka ja perusparannustarve ovat valmistuneissa päiväkodeissa ja kouluissa, joka näkyy alla olevista kuvista. Espoon Trellum Ikäprofiili v (lkm, m2) Espoossa korjausvelka kasvoi reilun kymmenyksen ja perusparannustarve reilun viidenneksen vuoden aikana. Espoossa perusparannustarpeessa olevan omaisuuden pinta-ala kasvoi vuodesta 2014 vuoteen 2015 lähes m2, mikä nosti varsinkin perusparannustarvetta melkoisen paljon edellisvuodesta.

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 Espoon korjausvelan muutos v (euroa) Espoon rakennusten perusparannustarpeen kasvu vuoden 2013 jälkeen, näkyy alla olevassa kuvassa. Espoon perusparannustarpeen muutos v ( ) Tilapalvelut pyrkii vuosittain korjausvelan kasvun pysäyttämiseen. Korjausvelan kasvun pysäyttämistä vaikeuttaa Espoon väkiluvun kasvusta johtuva uudisrakentamisen tarve, joka johtaa rahojen riittämättömyyden vuoksi peruskorjausten lykkäämiseen. Kun peruskorjausinvestointeja lykätään tai rakennetaan uutta, korjausvelka kasvaa. Vuosikorjausohjelmaa laadittaessa joudutaan vuosittain priorisoimaan korjauksia, jotta määrärahat riittävät kiireellisiin ja välttämättömiin korjauksiin. Espoossa on 220 päiväkotia, joiden huoneistoala on m2 ja tilavuus m3. Kouluja on 149, joiden huoneistoala m2 ja tilavuus ,0 m3.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Investointiohjelman tueksi ja tilaomaisuuden hallinnan avuksi on Tilapalveluissa käynnistetty kaupungin kiinteistöomaisuuden salkuttaminen. Salkutuksessa rakennukset luokitellaan noin 4-6 koriin kaupungin tarpeiden mukaisesti huomioiden tuleva käyttötarve sekä rakennusten tekninen kunto. Salkutuksessa määritellään esimerkiksi kohteet joista voimme luopua purkamalla tai myymällä ja kohteet, jotka kaupungin tulee säilyttää ja korjata. Tilapalveluiden tavoitteena on salkutuksen avulla aiempaa aktiivisempi kiinteistöomaisuuden hallinta. Sähköinen huoltokirja on otettu käyttöön ja seuraavaksi käynnistetään rakennusten kohdekohtaisten huolto-ohjelmien laadinta ja kunnossapidon pitkän tähtäimen PTS-suunnittelu. Rakennusten käytön aikainen ylläpito pohjautuu näihin huolto-ohjelmiin. PTS-suunnitelmien avulla pystytään ennakoimaan paremmin rakennusten korjaamiseen tarvittava määräraha tulevaisuudessa. Rakennuskohtaisten PTS-suunnitelmien avulla muutetaan korjaustoiminnan painopistettä enemmän ennakoivaan kunnossapitoon määrärahojen mahdollistamassa laajuudessa. Tilapalvelut ja tiloja käyttävät toimialat ovat aloittaneet yhteisen tila- ja palveluverkon kehitysprojektin. Projektissa päivitetään 2010 laadittu palveluverkko-ohjelma ja tehdään koko Espoon laajuinen tila- ja palveluverkkoselvitys. Palveluverkon tehostamiseksi selvitetään mitkä päiväkodit ja koulut voidaan peruskorjauksen yhteydessä laajentaa ja mistä voidaan kokonaan luopua. Palveluverkon kehittäminen johtaa pienien yksiköiden vähenemiseen ja tilojen monikäyttöisyyden tehostamiseen ja käyttöasteen parantamiseen. Menettelytapaohjeita sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi päivitetään. Tilapalveluiden tavoitteena on sisäilmaongelmien nopea ja tehokas ratkaiseminen, jotta väistötilojen tarve vähenee. Toiminnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, että korjaustyöt käynnistyvät nopeasti, viestintä on oikea aikaista ja että tilatut tutkimukset tukevat nopeaa päätöksentekoa. Tilapalveluissa on aloitettu asiakkuuksien kehittämisprojekti, ja nimetyt asiakaspäälliköt ovat jatkossa mukana sisäilmakohteissa merkittävässä roolissa tukemassa avointa tiedon kulkua ja yhteistyötä eri osapuolien kanssa. Aiempien vuosien aikana kasvanutta korjaustarvetta on vaikea saada lyhyellä aikajänteellä alenemaan nykyisillä elinkaarta jatkavilla hankemäärärahoilla. Nykyinen määräraha on 6,7 milj. euroa joka kohdistetaan akuuteimpiin korjauksiin. Jotta saisimme aikaa korjata tilannetta, elinkaarta jatkaviin korjauksiin tarvittaisiin lisää vähintään 50 %. Vuosikorjausten ja pienten perusparannusten määrärahat vuosina ovat alla olevan taulukon mukaiset. Vuosikorjaus- ja pieneksi perusparannustyöksi katsotaan työ, jonka kustannus jää alle 1 milj. euroa.

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 Vuosi Vuosikorjaus milj. euroa Pieni perusparannus milj. euroa ,00 7, ,87 7, ,87 7, ,80 9, ,50 9, ,40 9, ,40 9,00 Vuosikorjausten ja pienten perusparannusten vuosittaiset määrärahat Näiden määrärahojen lisäksi vuosina on kohdennettu määrärahaa elinkaarta jatkaviin korjauksiin noin 7 milj. euroa vuodessa. Palveluverkkoon liittyviin toiminnallisiin muutoksiin on kohdennettu vuodesta 2014 lähtien 2 milj. euroa vuodessa. Yllä olevasta vuoden 2016 rahoituksesta suoraan sisäilmakorjauksille ja sisäilmatutkimuksille on varattu yhteensä 2,85 milj. euroa ja sisäilmaperusparannuksille on varattu 2 milj. euroa. Tämän lisäksi suurin osa elinkaarta jatkavista (7,2 milj. euroa) korjauksista on luonteeltaan sisäilmakorjaustyyppisiä. Vuoden 2016 talousarvion mukaisesti peruskorjaushankkeiden investointikustannukset ovat 12,7 milj. euroa ja yhtiöhankkeina toteuttavat peruskorjaukset ovat 12,0 milj. euroa. Yhteensä peruskorjaushankkeiden investointikustannukset ovat 24,7 milj. euroa. Kaikkiaan erilaisiin rakennusten korjauksiin on varattu vuonna 2016 noin 55,3 milj. euroa. 2. Miten 10 vuoden investointisuunnitelmassa tullaan huomioimaan oppilasmäärän kasvun tuoma tilantarve? Paljonko tähän on osoitettu vuosittain rahaa? Sivistystoimen ilmoittamat kasvavat oppilas- ja opiskelijamäärät näkyvät suomenkielinen opetuksen ja perusopetuksen osalta alueittain alla olevista taulukoista. Suomenkielisen opetuksen oppilas- ja opiskelijamäärät

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 Perusopetuksen oppilasmäärien kasvu alueittain Koulujen oppilasmäärien ja päiväkotien lasten määrän vuosittainen alueellinen kasvu huomioidaan investointeja suunniteltaessa sivistystoimen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Tästä hyvänä esimerkkeinä ovat isojen koulukohteiden, kuten Leppävaaran ja Perkkaan koulukeskusten sijoittaminen investointiohjelmaan. Näiden hankkeiden valmistuessa sivistystoimi pystyy luopumaan lähialueen huonokuntoisista, vanhoista ja pienistä kohteista. Uusi valtuuston asettama investointikatto johtaa voimakkaaseen investointien priorisointiin ja karsintaan. Kun korjausvelka vuosittain kasvaa ja samalla alennetaan investointien määrää, vähennetään peruskorjausten toteuttamisen mahdollisuutta. Korjausvelan kasvua pyritään taittamaan investointikehyksen puitteissa keskittymällä investoinneissa peruskorjauksiin. Peruskorjausinvestoinneissa ja elinkaarta jatkavissa korjauksissa keskitytään sisäilmaongelmakohteisiin. Tällä pyritään puuttumaan sisäilmaongelmiin ja väistötilojen tarpeeseen. Sivistystoimi on tuonut investointilistan karsinnassa esiin sen, että investointilistauksesta puuttuu useampia toimialalle tärkeitä hankkeita. Listalle on nostettu palveluverkon kannalta kaksi merkittävää alueellista koulua, Karhusuon koulu ja Nauriskasken koulu ja päiväkoti. Nämä ovat sivistystoimen palveluverkon kannalta ehdottoman tarpeellisia. Investointilistalla olevat hankkeet ovat kaikki tarpeellisia joko kuntoarvionsa tai toimialan palveluverkkosuunnitelman mukaan. Jo pelkästään noiden yllä mainitun kahden koulun lisääminen listalle aiheuttaa investointikaton ylittymisen vuosina noin 3-4 milj. eurolla. Hankkeiden tarveselvityksen ja hankesuunnittelun kehitysprojekti on aloitettu ja suunnittelun ohjaus aloitettu. Tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaihetta selkeytetään ja nopeutetaan. Hankkeiden rakennuskustannuksia pyritään hallitsemaan erityisesti suunnittelun ohjauksella ja tavoitteena on toteuttaa hankkeita aiempaa edullisemmin. Esimerkkeinä tästä kehittämisestä on Niipperin koulun väistötilat, jotka suunnitellaan tyyppikouluratkaisuna ja Karhusuon koulu, joka toteutetaan vahvasti suunnitteluohjattuna tyyppikouluna.

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 3. Selvitetään eri väistötilajärjestelyjen vaihtoehdot ja kustannukset. Mitä maksaisi esimerkiksi hankkia kaupungin omistukseen väistötiloja, joita voidaan tarpeen mukaan siirtää paikasta toiseen? Tilapalveluilla on tällä hetkellä vuokrattuna leasing-sopimuksilla kaksi väistötilaa, jotka tulevat sopimuksen päättymisen jälkeen lunastettavaksi kaupungin omistukseen. Näiden väistötilojen kuukausivuokra on euroa / kk (alv 0 %) ja niiden lunastushinta on euroa (kuntarahoitus puitesopimuksen mukaan jäännösarvo on 60 % viiden vuoden vuokra-ajan päättyessä). Väistötiloina toimivat myös Kutojantien ja Rehtorintien kiinteistöt. Kutojantie on vuokratila, jonka keskivuokra on 11,64 euroa / m2 / kk. Rehtorintie on suoraomisteinen koulutila. 4. Päätöksenteon pohjaksi laaditaan arvio koulujen korjaus- ja uudisrakentamisen vaatimasta rahasummasta seuraavan 10 vuoden aikana erilaisilla skenaarioilla (oppilasmäärien kasvu, korjaustarve, uusien koulujen määrä, väistötilojen määrä). 10 vuoden investointiohjelmassa on huomioitu koulujen, päiväkotien ja muiden kaupungin kohteiden korjaustarpeen määrärahat ja uudiskohteet. Jos palveluverkon ja toisaalta myös kohteen kuntoarvion mukaan esitetyt kaikki sivistystoimen investointihankkeet haluttaisiin toteuttaa, investointikaton tulisi olla vuonna 2017 noin 5 milj. euroa, 2018 noin 18 milj. euroa, vuonna 2019 noin 44 milj. euroa, vuosina noin 35 milj. euroa, vuonna 2022 noin 17 milj. euroa ja vuonna 2026 noin 4 milj. euroa suurempi. Yhteenvetolaskelmassa sivistystoimen ilmoittaman toimialan hanketarpeen ja investointikattohintojen välillä on eroa vuosina yhteensä noin milj. euroa. 5. Miten suunnitellussa korjaustahdissa pysytään, jos investointiohjelman ulkopuolelta tulee ennakoimattomia hätäväistöjä? Esimerkiksi Niipperin koulu ja Jousenkaaren koulu eivät sisälly vuoden 2016 talousarviossa hyväksyttyyn vuoteen 2020 ulottuvaan investointisuunnitelmaan. Vuoden aikana syntyneet yllättävät korjaustarpeet vaikuttavat suunnitellun korjausohjelman toteuttamiseen ja korjausten aikataulussa pysymiseen. Yllättävät korjaukset siirtävät aina muita suunniteltuja korjauksia vuosia eteenpäin. Näin on käynyt esimerkiksi Jousenkaaren koulun ja Niipperin koulun osalta, joiden peruskorjausta on jouduttu aikanaan siirtämään määrärahojen puuttuessa. Peruskorjausten lykkääminen on aina tietoinen riski. Jotta kaupunki voisi reagoida yllättäen vuoden aikana nouseviin korjaus- ja väistötarpeisiin, vaikuttamatta investointilistalle sijoitettuihin hankkeisiin määrärahareserviä tulisi olla vähintään noin 10,0 milj. euroa / vuosi. 6. Miten talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on huomioitu kasvava elinkaarta pidentävien korjausten tarve? Talousarvioon varattu summa on osoittautunut riittämättömäksi tarpeellisten korjausten määrään nähden eikä ennakoimattomia hätäväistöjä ole pystytty välttämään.

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 Elinkaarta jatkaviin investointeihin on varattu vuosittain noin 7 milj. euroa/vuosi. Elinkaarta jatkavien rahoitus tulisi olla noin kaksinkertainen, jotta yllättäviin korjauksiin voitaisiin reagoida vaikuttamatta muihin korjauksiin. Investointiohjelmaan tullaan esittämään lisämäärärahaa vuodesta 2019 alkaen elinkaarta jatkaviin korjauksiin. Vaikeutena elinkaarta jatkavissa korjauksissa on usein se, että korjaukset laajenevat kun rakenteita lähdetään avaamaan ja tutkimaan. Korjauksia joudutaan usein rajaamaan, jotta annetuissa määrärahoissa pysytään. Kohteiden ollessa käytössä, korjausten tekeminen on hankalaa ja vaatii erityisjärjestelyjä. 7. Päätöksenteon pohjaksi selvitetään korjausrahoituksen erilaiset vaihtoehdot, ml. koulujen korjaus- ja uudisrakennusrahasto, yhtiöittäminen ja muut mahdolliset mallit, joissa kaikki tai osa kouluista siirretään rahoitettavaksi erillään vuosittaisista käyttömenoista (Espoon koulut Oy, Ruotsin mallin selvittäminen). Tilapalvelut ja konsernihallinto on lähtenyt yhteistyössä selvittämään erilaisia hankkeiden toteutus- ja rahoitusratkaisuja ja tilanneet puitesopimukseen perustuvan selvityksen, jossa Espoo toteuttaa neljän koulun, noin 100 milj. euron peruskorjaushankkeen ja tutkii hankkeelle vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitusmalleja. Erityisesti tutkitaan onko ulkopuolisen toimijan suunnittelema, toteuttama, rahoittama ja ylläpitämä kokonaisuus (Espoo vuokralaisena) kokonaistaloudellisesti edullinen suhteessa tällä hetkellä käytössä oleviin investointihankkeiden toteutus- ja rahoitusmalleihin. Tämä selvitys valmistuu syksyyn mennessä. Tarkasteltavat toteutus- ja rahoitusmallit ovat a. Hankkeen toteutus kaupungin omaan taseeseen lainarahoituksella ja perinteisellä toteutusmallilla b. Hankkeen toteutus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat taseeseen elinkaarimallilla c. Hankkeen toteutus Kaivomestari-hankkeen tyyppisellä elinkaarimallilla d. Hankkeen toteuttaminen projektirahoitukseen perustuvalla elinkaarimallilla e. Hankkeen toteuttaminen kiinteistösijoittajan/kiinteistörahaston toimesta 8. Selvitetään hankintojen jakamista pienempiin kokonaisuuksiin sekä norminpurkumahdollisuutta kilpailutuksissa siten, että mahdollistetaan monien suunnittelijoiden ja rakentajien osallistuminen koulujen korjausja uudisrakennushankkeisiin. Kaikki Tilapalveluiden hankinnat ja kilpailutukset tehdään hankintalain ja Espoon hankintaohjeen mukaisesti. Jokaista hankintaa suunnitellaan huolellisesti ja mietitään, millaiset kelpoisuusehdot ja vaatimukset asetetaan, jotta oikeaa kilpailua saadaan aikaiseksi. Tavoitteen on saada hankkeiden toteuttajiksi ammattitaitoisia, monipuolisia ja erikokoisia hankkeisiin soveltuvia asiantuntijayrityksiä. Ongelmana esimerkiksi päiväkotien kilpailutuksissa on päinvastoin se, että suuret rakennusliikkeet pitävät päiväkotihankkeita pieninä, eivätkä osallistu kilpailuun. Elinkaarihankkeissa kilpailutusintoa vähentää peruskorjauskohteessa vanhan kohteen siirtyminen urakoitsijan ylläpidon vastuulle.

10 Valtuusto Sivu 10 / 10 Viime aikoina kaupungin urakkakilpailutuksissa saamat tarjoukset ovat olleet hyvin lähellä julkisuudessa ilmoitettuja hankehintoja. Jotta oikea kilpailu varmistettaisiin, yksittäisiä hankehintoja ei tulisi esittää julkisesti. Talousarvion laadintavaiheessa investointien arviohinnat lasketaan aiemmin toteutuneiden hankkeiden neliöhintojen perusteella. Arviovaiheessa ei pystytä havainnoimaan kaikkia tulevia hankkeen hintoihin vaikuttavia seikkoja kuten esimerkiksi pohjaolosuhteiden vaikutusta. Tämän vuoksi arviossa esitetyt investointikustannukset hyvin usein ylittyvät ja niille joudutaan hakemaan lisärahoitusta. Tilapalvelut on voimakkaasti lisännyt hankkeiden suunnittelunohjausta ja tavoitteena on saada aikaan entistä edullisempia mutta laadukkaita hankkeita. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi annetun selvityksen vastauksena Kimmo Oilan ja 56 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

11 Valtuusto Sivu 11 / 11