LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANTOTYÖRYHMÄN MUISTIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANTOTYÖRYHMÄN MUISTIO"

Transkriptio

1 LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANTOTYÖRYHMÄN MUISTIO

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANTO NYKYISIN 3 LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANNON EDISTÄMISEN PERIAATTEET 3.1 Painopisteet ja tavoitteet 3.2 Toteuttamistavat 3.3 Rahoitusperiaatteet 3.4 Uhat ja ongelmat 4 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANNON EDISTÄMISEKSI 4.1 Sisältötuotannon rahoituksen kehittäminen 4.2 Suomalaisten liikuntajärjestöjen digitaalisen sisältötuotannon keskitetty kehittäminen Hankkeen ydinidea Suomen Urheiluportaali Oy Liikuntainfo 4.3 Uusien liikunnan sisältötuotantotarpeiden kartoitus 5 YHTEENVETO LIITTEET 1. Esimerkkejä liikuntaan liittyvistä palveluista

3 1 JOHDANTO Teknologian uudet mahdollisuudet Uusi teknologia tarjoaa tulevaisuudessa nykyistä paremmat mahdollisuudet tietojen ja muun sisältötuotannon välittämiseen ja käyttämiseen. Jakeluteiden kehittymisen ja konvergenssin syventymisen kautta tulee mahdolliseksi luoda palvelurakenteita, joiden kautta personoidut palvelut tulevat jokaisen käyttäjän ulottuville. Tietojen saatavuus paranee siirryttäessä digitaaliseen viestintään eri jakeluteillä. Keskeistä tulee varmasti olemaan sekä langattoman että langallisen verkkopohjaisen tiedonvälityksen kehittyminen ja digitaalinen tv. Hallituksen sisältötuotantohanke Pääministeri Lipposen II hallituksen tietoyhteiskuntahankkeen tavoitteena on edistää tietoyhteiskunnan palveluiden tarjonnalle ja kysynnälle suotuisan toimintaympäristön syntymistä yhteistyössä elinkeinoelämän ja hallinnonalojen välillä. Tietoyhteiskunnan kehityksen painopiste on siirtymässä sisällölliseen sovellutusten ja palveluiden kehittämiseen ja tuotantoon. Sisältötuotanto on kansainvälisesti yhä keskeisempi kilpailutekijä tietoteknologian ja verkkokaupan kehittämisessä. Lipposen II hallitus on käynnistänyt laajapohjaisen ja poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävän hankkeen , jonka tarkoituksena on luoda edellytykset Suomen nousemiselle tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi. Sisältö- ja kulttuuriteollisuuden toimintaedellytysten kehittämisen tavoitteena on rakentaa suomalaiselle kulttuurille mahdollisimman suuri osuus kotimaan markkinoista sekä merkittävä ja kasvuhakuinen rooli kansainvälisillä markkinoilla. Tarkoituksena on myös vahvistaa kotimaisen tuotannon asemaa oppimateriaalien tuotannossa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Sisältötuotannolla tarkoitetaan sähköisille viestimille laaditun dokumentti-, kulttuuri-, opetus-, tutkimus-, viihde- tai markkinointiviestinnällisen ohjelmasisällön tuottamista ja siihen liittyvää liiketoimintaa. Kyse on sisällöllisten tuotantojen, sovellusten ja kulttuuristen palvelujen kehittämisestä. Sisältötuotanto edellyttää hyvin koulutettua työvoimaa ja korkean tason osaamista sekä monipuolista tutkimustoimintaa. Kulttuuriteollisuuden sisältötuotanto on merkittävä työllistävä ja kansantaloudellinen voimavara, johon sisältyy kasvupotentiaalia. Tulevaisuudessa työllistävyys kasvaa huomattavasti erityisesti tietoyhteiskunnan teknologiaa sisällöllisesti hyödyntävien alojen ansiosta. Hankkeen vastuuministeriönä toimii opetusministeriö, joka vastaa hankkeen koordinoinnista sekä koulutuksesta, tieto- ja kulttuurisisällöistä, tutkimuksesta ja tekijänoikeuksista. Lisäksi hankkeessa ovat omien vastuualueidensa osalta mukana kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneministeriö, oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö sekä valtiovarainministeriö. Opetusministeriössä on hanketta varten asetettu johtoryhmä sekä kaikkiaan seitsemän eri alojen sisältötuotantoa kehittävää työryhmää.

4 Liikunnan sisältötuotantohanke Osana opetusministeriön sisältötuotantohanketta opetusministeriö perusti liikunnan sisältötuotantohankkeen , jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten kannalta tärkeiden liikuntapalvelujen saatavuutta, tukea liikuntakulttuurin kannalta keskeisten organisaatioiden sisältötuotantoa sekä edistää tietotekniikkaan perustuvien uusien, mahdollisesti myös kaupallisesti hyödynnettävien tuotteiden kehittämistä. Liikunnan sisältötuotantohanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan liikunnan sisältötuotannon tukistrategia, määritellään hankkeen keskeiset osahankkeet ja tarvittaessa laaditaan näille hankkeille toimeksiannot jatkotyötä varten. Toisessa vaiheessa asetetaan valituille osahankkeille suunnittelu- ja ohjausryhmät, joiden tehtävänä on laatia yksityiskohtaisemmat hankesuunnitelmat ja ohjata mahdollisten hankkeiden toteuttamista. Liikunnan sisältötuotantohankkeen ensimmäisen vaiheen työryhmä asetettiin ja sen tehtäväksi annettu mennessä laatia liikunnan sisältötuotantostrategian yleinen suunnitelma. 2 LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANTO NYKYISIN Erilaista liikuntaan liittyvää sisältötuotantoa ja -tarjontaa on jo nykyisinkin runsaasti. Työryhmä on tarkastellut olemassa olevaa sisältötarjontaa liikunnan eri toimialoilla sisältötyypin, kohderyhmän ja keskeisten tiedon tuottajien mukaan. Toimialoja ovat lasten ja nuorten liikunta, koululais- ja opiskelijaliikunta, aikuisten kunto- ja terveysliikunta, erityisryhmien liikunta sekä huippu-urheilu. Sisältötuotanto on jaettu neljään päätyyppiin: informaatio, osallistuminen, viihde ja kauppa. Keskeisiä tiedon tuottajia ovat liikuntajärjestöt - valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt sekä paikalliset urheiluseurat - ja mediatalot. Liikuntajärjestöjen välillä on huomattavia eroja sisältötuotannossa ja -tarjonnassa. Taulukossa 1 kuvataan esimerkinomaisesti urheilun ja liikunnan eri toimialoilta löytyviä sisältöhankkeita. Hankkeet on rajattu uutta digitaalitekniikkaa hyödyntäviin hankkeisiin (internet, langaton viestintä, digi-tv). Taulukossa WAP tarkoittaa kaikkia langattoman viestinnän palveluita (SMS, WAP, UMTS). Harmaalla taustalla on merkitty hankkeiden ensisijainen sisältötyyppi. Taulukko ei pyri olemaan kattava luettelo suomalaisista liikuntaan liittyvistä internet-palveluista. Työryhmän muistion liitteenä 1 on liikuntaan liittyviä palveluja koskeva linkkilista.

5 Taulukko 1. Esimerkkejä nykyisistä ja suunnitelluista sisältötarjonnasta liikunnan eri toimialoilla. Sisältötyyppi Lasten ja nuorten liikunta Koululais- ja opiskelijaliikunta Aikuisten kunto- ja terveysliikunta Erityisryhmien liikunta Huippu-urheilu 1. Informaatio Lajien sivut Lajien sivut MTV3 Terveys SIU Lajien sivut (tiedon tarve) Nuori Suomi (SLU) Paikallislehtien verkkoversiot (SLU KLL, OLL Lajien) Wellnet (Digi- TV) Helsinki.net Motivus, Piukat Paikat jne. Lajien sivut SLU STT:n urheilukalenteri YLE, TV, Radio, Teksti-TV. Wellnet (Digi-TV) YLE, TV, Radio YLE, TV, Radio SKUL tapahtumakalenteri (SLU) Wellnet (Digi-TV) YLE, TV, Radio 2. Osallistuminen - Keskustelut - Palautteet (Kiss FM chat, yms.) Wellnet (Digi-TV) Wellnet (Digi- TV) (MTV3 Terveys) (Sonera Plaza Ellit:kunto & kauneus) Lajien sivut Wellnet (Digi-TV) Sonera Plaza Stadion Sirkus.com Urheilu Sportti.com Saunalahti.fi Urheilu Sanomalehtien verkkoversiot Lajien sivut YLE, TV, Radio, Teksti-TV. 3. Viihde - Uutispalvelut - Tulospalvelut - Fanitieto - Kilpailut Wellnet (Digi-TV) Wellnet (Digi- TV) Wellnet (Digi-TV) Urheilukanava (Digi-TV) MTV3 Urheilu YLE Urheilu Sonera Plaza Stadion Sonera Zed (WAP)

6 4. Kauppa Sportus.com Urheiluvakuutukset? Ajanvarausjärjestelmät? Sportus.com Urheiluvakuutukset? Ajanvarausjärjestelmät? Sportti.com Radiolinja Askit (WAP) Sirkus.com Urheilu Saunalahti.fi Urheilu MatchON.com Sanomalehtien verkkoversiot Lajien sivut Yksityiset (esim. Tilastopaja) YLE, TV, Radio, Teksti-TV. Internet Veikkaus Lippupalvelu Sonera Plaza Ostella YLE, TV, Radio, Teksti-TV. 3 LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANNON EDISTÄMISEN PERIAATTEET 3.1 Painopisteet ja tavoitteet Keskeisenä lähtökohtana liikunnan sisältötuotannolle työryhmä pitää liikuntalain (1054/1998) 1 :ssä säädettyä toiminnan tarkoitusta: Lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä lasten ja nuorten myönteistä kasvua liikunnan avulla. Tarkoituksena on myös edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Työryhmä on analysoinut erityyppisten liikuntasisältöjen tarvetta liikunnan eri tehtäväalueilla. Tehtäväalueiksi on määritelty lasten ja nuorten liikunta, koululais- ja opiskelijaliikunta, aikuisten harraste- ja terveysliikunta,

7 erityisryhmien liikunta sekä huippu-urheilu. Erilaisia sisältötyyppejä ovat informaatio, osallistuminen (keskustelu ja palautteet), viihde ja kauppa. Erityyppiset sisällöt painottuvat eri tehtäväalueilla ja eri kohderyhmillä eri tavoin. Kansalaisten kannalta tärkeitä ovat sellaiset liikuntapalveluja koskevat tiedot, jotka suoraan palvelevat omia tai perheenjäsenten tiedon ja toiminnan tarpeita. Uusi tekniikka mahdollistaa entistä eriytyneemmän tiedon kohdentamisen. Kasvava osa väestöstä voi tulevaisuudessa saada palveluja tietoverkosta ja samanaikaisesti kaikille suomalaisille tasavertaisesti. Esimerkiksi televisio, jolla jo nyt on sataprosenttinen peitto, pystyy digitalisoituessaan tarjoamaan räjähdysmäisesti kasvavan määrän uusia palveluja. Urheiluseuroilla ja -järjestöillä on perinteisesti ollut keinonsa tiedottaa toiminnastaan ilmoitustauluilla ja paikallisissa lehdissä. Uusien teknisten viestimien ja ihmisten lisääntyneen tiedon tarpeen myötä vuorovaikutteisuus palvelun tarjoajien ja käyttäjien kesken on lisääntynyt ja tämä näkyy myös urheiluseuroihin kohdistuvina haasteina. Uusi aika ja uusi tekniikka muokkaavat ihmisten tiedon tarpeita. Edelleen on kuitenkin nähtävissä yleisiä ja kaikille yhteisiä liikuntaan, urheiluun ja terveyteen liittyviä tiedollisia sisältöjä, joita voidaan välittää asiallisena informaationa, mutta myös viihteen keinoin. Toimialoittain sisältöjen painopisteet vaihtelevat puitteiden tarjoamisesta tietoon terveydestä tai valmentamisesta. Tärkeää sisältötuotannon kannalta on erilaisten keskustelujen ja palautteiden merkitys ihmisille. Erilaisista motiiveista käsin halutaan itse osallistua urheilutoimintaan tai seurata sen sisältöjä verkossa. Urheilun kautta nuoret voivat rakentaa identiteettiään ja osallistua urheilevien nuorten nettiyhteisöön tai vammaiset voivat osallistua ympäröivään yhteiskuntaan, saavuttaa hyväksyntää ja rakentaa sosiaalisia verkostoja siinä missä terveetkin. Uuden tekniikan tarjoamin keinoin urheilun ympärille voi muodostua entistä laajempia sosiaalisia yhteisöjä. Urheiluun liittyvän tai sen ympärille syntyvän viihteen ja kaupallisen toiminnan kautta urheilulle ja liikuntatoiminnalle avautuu uusia mahdollisuuksia niin rahoituksen kuin uusien kohderyhmien kannalta. Sisältötuotannossa on kiinnitettävä huomiota eri toimialojen tasapuoliseen kehittämiseen niiden omista lähtökohdista. Sisältötuotanto tukee mm. jo olemassa olevaa koulutus- ja harrastustoimintaa ja parhaimmillaan tuo siihen uusia ulottuvuuksia. Samalla on kuitenkin ratkaistava sellaisia sisältötuotantoon liittyviä kysymyksiä, joita uusi teknologia tuo mukanaan alalla kuin alalla: miten taataan tietojen todenperäisyys ja laadukkuus, miten huolehditaan tietojen uusintamisesta, miten turvataan yksityisyyden suoja tai miten ylipäätään tavoitetaan ihmisiä. Uuden teknologian käyttäjät eivät voi olla elitistisen tarjonnan kohteena, vaan kaikille on taattava tasaarvoinen mahdollisuus tietojen saatavuuteen.

8 Taulukossa 2 on koottuna yhteen edellä esitettyjä ajatuksia. Taulukko 2. Liikunnan sisältötuotannon kehittämisalueet sisältötyypin, kohderyhmän ja tiedontuottajan sekä sisällön keskeisten haasteiden mukaan liikunnan eri toimialoilla (vrt. Mikä meitä liikuttaa? Raportti liikunnan ja urheilun muuttuvasta ympäristöstä. Suomen Liikunta ja Urheilu, EV-kehitysyhtiöt, Helsinki 1995). Sisältötyyppi Lasten ja nuorten liikunta Koululais- ja opiskelijaliikunta Aikuisten kuntoja terveysliikunta Erityisryhmien liikunta Huippuurheilu 1. Informaatio (tiedon tarve) Ohjaus Valmennus Kilpailujen järjestäminen Puitteiden tarjoaminen Kilpailujen järjestäminen Ohjaus Puitteiden tarjoaminen Terveys Ohjaus Puitteiden tarjoaminen Terveys Kilpailujen järjestäminen Valmennus Rahoitus 2. Osallistuminen - Keskustelut - Palautteet Hauskuus Identiteetti Kaveripiiri Elämykset Kunto Sosiaalisuus Elämykset Sosiaalisuus Hyväksyntä Sosiaalisuus Elämykset Menestyt Samastuminen - Kilpailut 3. Viihde Hauskuus Hauskuus Hauskuus Hauskuus Hauskuus - Uutispalvelut Elämykset Elämykset Elämykset Elämykset Elämykset - Tulospalvelut - Fanitieto 4. Kauppa Liikuntavälineiden hankinnat Liikuntavälineiden hankinnat Liikuntavälineiden hankinnat Liikuntavälineiden hankinnat Liikuntatilojen varaukset Liikuntatilojen varaukset Liikuntatilojen varaukset Liikuntatilojen varaukset Kohderyhmät Lapset ja nuoret Koululaiset ja opiskelijat Aikuiset liikunnan harrastajat Vammaiset Penkkiurheilijat Tiedon tuottajat Urheilujärjestöt Kuntien liikuntatoimi Yksityiset liikuntapalveluiden tarjoajat Koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöt Oppilaitokset Kuntien liikuntatoimi Yksityiset liikuntapalveluiden tarjoajat Mediat Urheilujärjestöt Mediat, tuotantoyhtiöt Yksityiset tahot Urheilujärjestöt Mediat Urheilujärjestöt

9 Sisällön tuottamisen haasteet Nuorten ehdoilla toimiminen Liikuntatottumusten Uusiutuminen Aktivointi Niveltäminen opiskeluun Tarjonnan monipuolisuus ja laadukkuus Asiakkaiden tavoittaminen ja aktivointi Toiminnan eettisyyden turvaaminen Rekrytointi luominen 3.2 Toteuttamistavat Keskeisiä sisältötiedon ja siihen liittyvien tietoarkistojen hallinnoijia ovat valtakunnalliset liikuntajärjestöt, erityisesti lajiliitot, sekä paikalliset urheiluseurat. Ne tuottavat ja pitävät hallussaan tietoa, joka on tärkeää kansalaisille - sekä järjestöjen omille jäsenille että muille kansalaisille - ja jolla voi olla myös huomattavaa kaupallista merkitystä. Järjestöjen tuottaman tai hallitseman tietosisällön kaupallinen hyödyntäminen saattaa tulevaisuudessa olla merkittävä tulonlähde järjestöille. Jotta kaikkien liikuntakulttuurin organisaatioiden hallussa oleva tieto voisi uudessa mediatilanteessa olla kaikkien käytettävissä, on se tiedonhaltijoiden toimesta pyrittävä saamaan sellaiseen muotoon ja valmiuteen, että se voidaan toimittaa edelleen eri jakeluteille. Myös pienten liikuntapalveluja tarjoavien yksiköiden on tultava mukaan, jotta tietoja tarvitseva voisi saada kattavan kokonaisuuden käyttöönsä. Järjestöjen tuottaman tai hallitseman tietosisällön hyödyntäminen ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa vapaan tiedonvälityksen kanssa. Järjestöjen ominta asiantuntemusaluetta ei ole tiedon jalostaminen ja paketointi sen paremmin kuin jakelukaan jäsenkentän ulkopuolelle. Jotta tieto saataisiin käyttäjiensä ulottuville tarvitaan sisällöllistä, teknistä ja kaupallista asiantuntemusta. Tämä edellyttää yhteistyötä erilaisten asiantuntijoiden ja intressitahojen kesken. Järjestöjen lisäksi muita liikuntasisällön tuottajia ovat mediatalot sekä erilaiset liikunnan alalla toimivat organisaatiot, esimerkiksi kunnat, urheiluopistot, tutkimusorganisaatiot ja yksityiset liikuntapalvelujen tarjoajat. Avainasemassa liikunnan sisältötuotannon kannalta on eri toimijoiden yhteistyö. 3.3 Rahoitusperiaatteet Sisältötuotantohankkeita varten ei alunperin ollut erillistä määrärahaa. Osana ns. tulevaisuuspakettia hallitus kuitenkin päätti , että sisältötuotannon kehittämiseen osoitetaan valtionrahoitusta vuosina vuosittain 15 miljoonaa markkaa, eli yhteensä 45 miljoonaa markkaa kolmen vuoden aikana. Opetusministeriön mukaan rahoitusta kohdennettaisiin erityisesti kotimaiseen digitaaliseen sisältötuotantoon, alueellisten hankkeiden käynnistämiseen, kehittämis- ja tutkimustoimintaan, sisältötuotannon tukipalveluihin, kulttuuriperinnön digitointiin sekä digitaalisiin oppimateriaaleihin. Työryhmä pitää hallituksen osoittamaa rahoitusta sisältötuotannon kannalta periaatteessa erittäin myönteisenä. Samalla työryhmä kuitenkin toteaa, että yksittäisten sisältötuotantohankkeiden kannalta yhtä tärkeää kuin erillisrahoitus on olemassa olevien julkisen rahoituksen kanavien käyttäminen myös sisältötuotannon rahoittamiseen. Tämä koskee erityisesti hankkeiden suunnittelu- ja perustamisvaihetta. Puhtaasti kaupallisissa hankkeissa riskirahoituksella on luonnollisesti tärkeä asema. Ohjelmien ja muiden sisältöhankkeiden

10 toteuttamisessa ja jakelussa rahoituslähteitä olisivat hankkeesta ja jakelukanavasta riippuen esimerkiksi mainonta ja palvelujen tarjoajat. 3.4 Uhat ja ongelmat Vaikka liikunnan sisältötuotannossa on nähtävissä suuria mahdollisuuksia niin kansalaisten palvelujen saatavuuden kuin kansantalouden kehityksen kannalta, on myös uhkia ja ongelmia voitettavana. Seuraavassa luetellaan tärkeimpiä: Yhteistyön puute. Esteenä liikunnan sisältötuotantohankkeiden toteuttamiselle on, mikäli eri toimijatahot eivät kykene yhteistoimintaan. Mikään taho ei todennäköisesti yksinään kykenisi saavuttamaan samanlaisia etuja kuin mitä yhteistyöllä on saavutettavissa. Kotimaisuuden häviäminen. Hallituksen sisältötuotantohankkeen tavoitteena on kotimaisen tuotannon kehittäminen ja vienti kansainvälisille markkinoille. Suomessa ei saa tyytyä vain ostamaan ja toteuttamaan ulkomaisia formaatteja tai myymään suomalaista sisältöä ulkomaisten sisällön tuottajien jalostettavaksi ja jaeltavaksi. Miten saada huippuosaajien hankkeisiin. Liikunnan sisältötuotantohankkeisiin tulisi saada avainhenkilöiksi mukaan huippuosaajia. Tämä on mahdollista, jos liikunnan sisältötuotantohankkeilla on jotakin annettavaa antaa alan huippuosaajille. Aatteellisuuden ja kaupallisuuden yhdistämisen vaikeus. Liikunta kattaa laajan kirjon formulakisoista vammaisurheilun tapahtumiin. Miten hallita koko skaala ja löytää sekä aatteellisuutta että kaupallisuutta tukevia konsepteja? Riittävän alkurahoituksen saaminen ja/tai liiallinen sitoutumineni ulkopuolisiin kaupallisiin tahoihin. Liikuntajärjestöjen tietohallintoa tai viestintää ei saa ulkoistaa muiden käsiin. Tämän vuoksi sisältötuotannon kehittämisrahoituksen ratkaiseminen on välttämätöntä. Liian hidas eteneminen. Internet-vuosi on kolmen kuukauden mittainen. Liikunnan sisältötuotantohankkeet tulee saada liikkeelle nopeasti eikä niitä pidä rasittaa liialla byrokratialla. Muuten joku muu ehtii ensin. Teknologian ja sisällön kehittyminen eri tahdissa. Teknologian kehitys on erittäin nopeaa. Vaarana on, ettei sisältötuotannon kehitys pysy teknologian kehityksen tasolla.

11 4 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET LIIKUNNAN SISÄLTÖTUOTANNON EDISTÄMISEKSI Työryhmä on rajannut työnsä koskemaan digitaaliseen tekniikkaan perustuvia, suomalaista tuotantoa olevia liikunnan sisältötuotantohankkeita, joissa kohderyhmänä voivat olla sekä kotimaiset että ulkomaiset tahot. 4.1 Sisältötuotannon rahoituksen kehittäminen Työryhmä pitää sisältötuotannon kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeänä sitä, että varsinkin sisältötuotannon suunnittelu- ja perustamistyötä varten luodaan mahdollisuus julkisen rahoituksen saamiseen. Sisältötuotantoon on panostettava samaan tapaan kuin on panostettu teknologian kehittämiseen. Ilman tällaista julkista kehittämispanostusta sisältötuotanto ei kehity toivotulla tavalla. Sisältötuotannon rahoitusmahdollisuudet tulisi rakentaa pääosin olemassa olevien rahoituskanavien sisään. Keskeisenä tässä mielessä työryhmä pitää Teknologian edistämiskeskukselle osoitettavia määrärahoja, joista työryhmä ehdottaa määräosaa korvamerkittäväksi sisältötuotannon kehittämiseen. Työryhmä on käyttänyt tällaisesta korvamerkitystä sisältötuotannon rahoitusmahdollisuudesta nimeä "Sisältötuotannon kehittämiskeskus SIKES". TEKESin lisäksi myös eräät muut rahoituskanavat voisivat osaltaan rahoittaa liikunnan sisältötuotantohankkeita, mikäli hankkeet täyttävät rahoituksen myöntämiselle asetetut yleiset edellytykset. Tällainen rahoituskanava voisi olla esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto SITRA. 4.2 Suomalaisten liikuntajärjestöjen digitaalisen sisältötuotannon keskitetty kehittäminen Työryhmä on kohdassa 3.1. esittämänsä tavoite- ja painopisteanalyysin pohjalta valinnut liikunnan sisältötuotannon hanke-ehdotukseksi yhden keihäänkärkihankkeen, joka periaatteessa vastaa kaikkiin liikunnan sisältötuotantohankkeille asetettuihin tavoitteisiin: se parantaa kansalaisten mahdollisuuksia liikuntatiedon saamiseen, edistää liikuntakulttuurin keskeisten organisaatioiden sisältötuotantoa ja voi olla myös kaupallisesi hyödynnettävissä. Hankkeen työnimi on Suomen Urheiluportaali Oy ja Liikuntainfo. Seuraavassa esitetään sen osalta toivottava kehityspolku Hankkeen ydinidea Liikunta- ja urheiluaiheisten digitaalisten sisältöjen tuotanto voi tulevaisuudessa lisätä merkittävästi urheilujärjestöjen mahdollisuuksia perustoimintansa rahoittamiseen omatoimisesti. Tämä perustuu digitaalisten jakelukanavien kuten internetin, langattoman viestinnän palveluiden ja digi-tv:n mahdollisuuksiin. Urheilujärjestöt kuten lajiliitot, toimialajärjestöt ja seurat omistavat kaupallisesti kiinnostavaa sisältöä ja oikeuksia. Järjestöt ovat kuitenkin liian pieniä ja kokemattomia itsenäiseen tuotekehitykseen. Internetin mukanaan tuoma kansainvälinen toimintaympäristö on aiheuttanut sen, että aikaisessa vaiheessa liikkeellä olevat ulkomaiset internet-yhtiöt haluavat ostaa myös suomalaisten urheilujärjestöjen internet-oikeuksia. On varmistettava, että hyöty pitkällä aikavälillä ei mene vain ulkomaisten yritysten eduksi, vaan pääsääntöisesti suomalaisen urheilun parhaaksi. Tämän varmistamiseksi tarvitaan laji- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä sekä alan huippuosaamista. Syntyvä konsepti tai jokin sen osa saattaa olla monistettavissa myös kansainvälisille markkinoille.

12 Kaupallisen hyödyntämisen lisäksi liittojen ja seurojen peruspalveluiden odotetaan siirtyvän "internet-aikaan" muun tietoyhteiskuntakehityksen mukana. Urheilun harrastajat ja toimijat odottavat niiltä moderneja toimintatapoja. Vain suurimmilla järjestöillä on yksin riittävät resurssit toimintojensa siirtämiseen internetiin. Toiminnalliset hyödyt ovat hyvin konkreettisia, kuten ajan ja kustannusten säästö. Urheilujärjestöillä on liikunnan eri toimialoilla käynnissä useita eri tasoisia itsenäisiä hankkeita. Opetusministeriön rahoittaman Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n tietohallintoprojektin toimesta rakennetaan järjestöille yhteisiä työkaluja. Tietohallintoprojekti käynnistettiin keväällä 1999 ja opetusministeriö on tukenut hanketta 2,5 miljoonalla markalla. Hankkeessa kartoitettiin tietohallinnon nykytila ja tulevaisuuden tarpeet valtakunnallisissa ja alueellisissa liikuntajärjestöissä. Tarpeet jaettiin kolmeen ryhmään: sähköisten palvelujen kehittäminen, teknisen infrastruktuurin kehittäminen sekä tuki-, koulutus- ja konsultointitarpeet. Sähköisen palvelukonseptin osalta kehitetään monistettavat, kaikille organisaatiotasoille sopivat, selainkäyttöiset keskitetyissä tietokannoissa toimivat yhteiset sovellukset. Teknisenä infrastruktuurina hankitaan kiinteä SLUNET- verkko alueellisten ja valtakunnallisten järjestöjen käyttöön. Tuki-, koulutus-, konsultointi- ja viestintätarpeiden tyydyttämiseksi neuvotellaan yhteiset, edulliset sopimukset laite- ja ohjelmistohankintoihin, standardoidaan olemassaolevaa laite- ja ohjelmistokantaa sekä tarjotaan koulutusta ja tukea yhteisille sovelluksille. Tähän mennessä on käynnistetty sähköisen palvelukonseptin pilotit sekä aloitettu teknisen infrastruktuurin kehittäminen. Ensimmäisen vaiheen aikana on havaittu, että urheilun ja liikunnan menestymisen kannalta olisi tärkeää saada oma liikuntaportaali ja että sähköisten palvelujen kehittämisrytmiä olisi selkeästi nopeutettava. Yksi avaintehtävistä olisi saada urheiluseurojen, kuntien ja liikuntayrittäjien liikuntatarjonta kansalaisten ulottuville sähköisten välineiden kautta. Jo käynnistetty tietohallintohanke on välttämätön perusta, jonka päälle seuraavassa ehdotettavan liikuntaportaalin rakentaminen on mahdollista Suomen Urheiluportaali Oy Tarkoitus Suomen Urheiluportaali Oy olisi urheilujärjestöjen yhteinen portaaliyhtiö, joka toimisi a) liikunta- ja urheiluaiheisen sisällön tuottajana yhdessä liittojen ja seurojen kanssa, tämän sisällön jalostajana, paketoijana, tuotteistajana ja myyjänä yrityksille ja kuluttajille b) palveluorganisaationa järjestöjen siirtyessä internet-aikaan vastaten teknisen infrastruktuurin rakentamisesta, toimintakulttuurin muutosprosessista ja koulutuksesta. Sisältöpalveluiden myynti voi tarkoittaa omaa ns. portaaliliiketoimintaa eli sisältöpalveluiden tarjoamista liikunnan harrastajille, penkkiurheilijoille jne. sekä business-to-business -liiketoimintaa, jolloin sisältöä myydään sitä tarvitseville yrityksille kuten mediayhtiöille. Yhtiön sisältöbrandien (portaalien) aihealueet voivat olla esim. huippu-urheilu, kunto- ja terveysliikunta, nuorisourheilu, koululais- ja opiskelijaliikunta sekä erityisryhmien liikunta, jotka toteutetaan yhteistyössä kyseisten liikuntajärjestöjen kanssa. Liikuntajärjestöjen teknisen infrastruktuurin rakentaminen tarkoittaa näiden tietojärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa, osaamisen kehittämistä ja muita tukitoimia. Urheilun yhteisyritys mahdollistaa em. palveluiden keskittämisen ja riittävän koon saavuttamisen markkinoilla.

13 Toteuttamistapa Urheilun omien intressien turvaamiseksi hankkeen toteuttajan tulisi olla suomalaisten urheilujärjestöjen vähintään viisikymmentäprosenttisesti omistama osakeyhtiö. Perustamisvaiheen rahoituksen ja osaamistarpeiden (sisällöllinen, kaupallinen, tekninen) varmistamiseksi on tarkoituksenmukaista liittoutua alan muiden toimijoiden kuten mediayhtiöiden, teleyhtiöiden, uusmedia-ja ITyritysten kanssa kuitenkaan sitoutumatta liiaksi kaupallisiin yrityksiin. Keskeiset brandit sekä liikuntajärjestöjen perustoiminnan kannalta kriittiset tietojärjestelmät tulee rakentaa urheilujärjestöjen tarpeista ja edelleen säilyttää urheilun omistuksessa. Yhtiö tuottaa palvelut yhteistyössä SLU:n, urheiluliittojen ja seurojen kanssa. Seuran rooli: - Tietojen päivittäminen - Palveluiden markkinointi jäsenille Seuran motiivit. - Markkinoinnillisviestinnällinen näkökulma sisäinen ja ulkoinen viestintä - Modernit työkalut seuran käyttöön Liiton tehtävä: - Tietojen päivittäminen - Sisällöntuotanto - Palveluiden markkinointi seuroille Liiton motiivit: - Seurojen palveluorganisaationa toimiminen - Markkinoinnillisviestinnällinen näkökulma - Taloudellinen näkökulma: sisällön myyntitulot, keskitetty ratkaisu kustannustehokas SLU:n rooli: - Hankkeen perustaminen ja koordinointi SLU:n motiivit: - Liittojen palveluorganisaationa toiminen - Urheilun edunvalvonta ja viestintä: urheilun julkisuuskuva vääristynyt omien viestien kertominen. Rahoitus SLU:n arvion mukaan perustamisvaiheen rahoitustarve on noin 10 miljoonaa markkaa. Pääosa alkuvaiheen kustannuksista menee tuotekehitykseen ammattitaitoisen henkilöstön palkkaukseen, sisältökonseptien kehittämiseen ja tietojärjestelmien rakentamiseen sekä markkinointiin. Markkinointitarve on kuitenkin pienempi kuin vastaavissa hankkeissa yleensä, koska urheilujärjestöillä on vahva urheiluseuraverkosto jakelutienä. Perustamisvaiheen rahoittamiseksi ulkopuolinen sijoittaja/sijoittajaryhmä ostaa vähemmistöosuuden yhtiöstä (esimerkiksi mediayhtiö, teleyhtiö, riskisijoittaja, muu).

14 Jotta hanke pysyisi urheilun omissa käsissä eikä sitä rakennettaisi pelkästään sijoittajien ehdoilla, tarvittaisiin yhteiskunnan tukea yrityksen perustamiseen. Samalla luodaan mahdollisuus liikuntajärjestöjen omarahoitusosuuden kasvattamiseen. Perustamiskuluista osa menee selvitysten teettämiseen ammattilaisilla. Eri selvitystöiden yhteissummaksi arvioidaan markkaa, josta suurin osa liiketoimintasuunnitelman (business plan) tekemiseen. Julkista rahoitusta hankkeelle tarvittaisiin selvitystöiden teettämisen verran. Yhtiön toiminta-ajatus ja lopulliset tuotteet selviävät laadittavasta liiketoimintasuunnitelmasta. Nykyisen arvion mukaan portaaliliiketoiminta koostuu yhtiön omien sisältöbrandien 1) mainosmyynnistä, 2) sponsorituloista, 3) käyttäjien transaktiomaksuista ja 4) tilausmaksuista. Business-to-business -liiketoiminta koostuisi sisällön myynnistä esim. medioille, teleyhtiöille ja vedonlyöntiyhtiölle. Aikataulu Vallitsevasta markkinatilanteesta ja alan nopeasta kehityksestä johtuen aikataulun tulee olla hyvin nopea. Työryhmä ehdottaa seuraavaa: Kesä 2000 Yrityksen perustaminen Business planin laatiminen Sopimukset Toiminnan käynnistäminen: Rekrytoinnit, partnerityritykset Tuotekehitysvaihe (internet, wap) Syksy 2000 Tuotejulkistuksia Ensimmäiset kuluttajatuotteet Ensimmäiset b-to-b tuotteet Tuotekehitystä (painopiste digi-tv:ssä) Liikuntainfo Tarkoitus Ihmiset tiedostavat melko hyvin liikunnan positiivisen vaikutuksen hyvinvoinnille ja terveydelle sekä nuorten kasvulle ja kehittymiselle. Liikunnasta ollaan kiinnostuneita ja siitä halutaan saada lisätietoa. Tällä hetkellä liikunta- ja urheiluseurojen liikuntatarjonnasta on vähän tietoa, joidenkin mielestä tuskin ollenkaan, ja sitä on vaikea hankkia. Yksi perussyy tähän on urheilu- ja liikuntaseurojen vähäiset resurssit viestintään. Vapaaehtoisvoimin ei perinteisiin viestintä- ja markkinointikeinoihin ole ollut mahdollisuuksia. Internet ja sähköiset palvelut tarjoavat kuitenkin täysin uuden ja edullisen viestintä- ja markkinointikanavan seurojen käyttöön. Niiden avulla liikuntatarjonta voidaan saada helposti kansalaisten ulottuville, palvelut löytyvät yhdestä paikasta, samoilla hakumekanismeilla. Sama sovellus kannattaa toteuttaa niin, että se toimii

15 myös kunnallisten ja liikuntapalveluita tarjoavien yritysten ja esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten työvälineenä. Liikuntainfo toimisi keskitetyssä tietokannassa, johon kukin palvelujen tarjoaja (seura, kunta, yritys) syöttää oman toimintakalenterinsa, ilmoittautumis- ja varausmenettelyt, hintatiedot ja muut liikunnan harrastajalle oleelliset tiedot. Liikuntainfo toimisi myös päivittäisenä tiedotuskanavana esim. peruuntuneista tai muuttuneista liikuntatunneista tai -harjoituksista. Liikuntainfo sovellus toimii kansalaisten näkökulmasta hyvin silloin, kun mahdollisimman moni liikuntapalvelujen tuottaja päivittää tietonsa reaaliajassa palveluun. Tämä edellyttää onnistuakseen laajaa seurojen kouluttamista sekä toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutosta. Muutoksen aikaansaaminen on tämän hankkeen kriittisin ja vaativin tehtävä ja edellyttää riittäviä resursseja. Toteuttamistapa SLU pilotoi hankkeen yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Tällöin mukana olisi erilaisia liikunta- ja urheiluseuroja sekä Suomen Kuntourheiluliiton kautta yksityisiä K-saleja. Tarvittaessa mukaan voitaisiin ottaa myös joidenkin kuntien liikuntatoimi. Pilottivaiheen jälkeen, sovelluksen valmistuttua alkaisi sen levittämis- ja koulutusvaihe (seurat) sekä myynti- ja markkinointivaihe (kunnat ja yksityiset yrittäjät). Tämä jälkimmäinen vaihe vaatii eniten resursseja, sillä potentiaalisia käyttäjiä ovat Suomen 7000 liikunta- ja urheiluseuraa sekä lähes kaikki Suomen kunnat ja satoja yksityisiä liikuntayrityksiä. Koulutus- ja levittämisvaiheesta voidaan tehdä sopimus alueellisten liikuntajärjestöjen kanssa, jolloin seurojen toimintatapojen muutosta, sovelluksen koulutusta ja käyttöönottoa käytännössä hoitaisivat alueorganisaatiot lähellä seuroja. Rahoitus Sovelluksen määrittely mk Sovelluksen toteutus mk Koulutus- ja levittäminen seuroihin (kulttuurin muutos) mk Myynti- ja markkinointi kunnille ja yksityisille mk Sovelluksen vuosittainen ylläpito (palvelimet yms.) mk / vuosi HelpDesk toiminnot, jatkokehittäminen yms mk / vuosi Vuosittaiset jatkuvat kustannukset jaettaisiin sovellusten käyttäjien kesken (esim seuraa, kuntaa tai yritystä = 450 mk vuosi / käyttäjä). Määrittely, toteutus ja koulutus sekä levittäminen tarvitsevat tukea. Sovellus hinnoitellaan kunnille ja yrityksille siten, että hinnat kattavat myös myynti- ja markkínointikustannukset. Aikataulu Kesä/syksy 2000 Pilotointivaihe Joulukuu 2000 Aluevastaavien kouluttaminen Levittäminen seuroihin Myynti- ja markkinointi Arvio seuramäärän vuosittaisesta kehityksestä pilottiseuraa mukana seuraa mukana seuraa mukana

16 seuraa mukana 2000 seuraa liikuttaa riittävää massaa eli noin % seuroissa liikkujista. 4.3 Uusien liikunnan sisältötuotantotarpeiden kartoitus Sisältötuotannon tarve ja tarjonta liikunnan ja urheilun alalla on moninaista ja nopeasti kehittyvää. Koska työryhmällä ei ole annetussa aikataulussa ollut mahdollisuutta kartoittaa systemaattisesti liikunnan sisältötuotannon tarpeita, työryhmä ehdottaa, että opetusministeriö teettäisi erillisen selvityksen alan kehittämisja palvelutarpeista. Työryhmän työskentelyn aikana on tullut esiin eräitä sisältötuotannon kehittämishankkeita, jotka työryhmä haluaa tässä yhteydessä tuoda esille. Nämä ovat liikuntajärjestöjen ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen oppimateriaalien digitointi, urheilun monimediakoulutus, satavuotiaan Suomen Urheilulehden digitointi, Wellmedian hankkeet Sports Class ja Well&Fit Club sekä erilaiset digi-tv:n ohjelmahankkeet. Työryhmä ei ole kuitenkaan ottanut kantaa hankeideoiden tärkeyteen tai keskinäiseen järjestykseen. takaisin alkuun 5 YHTEENVETO Työryhmä pitää välttämättömäänä, että sisältötuotannon tuotekehitykseen ja tutkimukseen luodaan julkisen rahoituksen mahdollisuus samaan tapaan kuin on panostettu teknologian kehittämiseen. Ilman tällaista julkista panostusta sisältötuotanto ei kehity toivotulla tavalla. Sisältötuotannon rahoitusmahdollisuudet tulisi rakentaa olemassa olevien rahoituskanavien sisään. Työryhmä on käyttänyt tästä ideasta nimitystä Sisällön kehittämiskeskus SIKES. Keskeisenä tässä mielessä työryhmä pitää Teknologian edistämiskeskukselle osoitettavia määrärahoja, joista työryhmä ehdottaa määräosaa korvamerkittäväksi sisältötuotannon kehittämiseen. Tämä edellyttäisi todennäköisesti TEKESistä annetun asetuksen muuttamista. Myös muut rahoituskanavat, esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto, voisivat omalta osaltaan rahoittaa myös liikunnan sisältötuotantohankkeita, mikäli ne täyttävät rahoitukselle asetetut painopisteet ja muut edellytykset. Kansalaisten ja liikuntajärjestöjen tiedon ja toiminnan tarpeita palvelevan liikunnan sisältötuotannon kehittämiseksi työryhmä ehdottaa, että käynnistettäisiin laaja-alainen hanke työnimeltään Suomen Urheiluportaali Oy ja Liikuntainfo. Omistajina hankkeessa olisivat suomalaiset liikuntajärjestöt yhteistyössä muiden kiinnostuneiden toimijoiden, esimerkiksi mediatalojen kanssa. Työryhmä katsoo, että hankkeen suunnitteluun ja käynnistämiseen tulisi osoittaa julkista rahoitusta, jotta hanke pysyisi liikuntajärjestöjen käsissä. Suomen Urheiluportaali Oy tuottaisi ja myisi liikunta- ja urheiluaiheisia sisältöjä yrityksille ja kuluttajille sekä toimisi palveluorganisaationa liikuntajärjestöille teknisen infrastruktuurin rakentamisessa ja koulutuksessa. Liikuntainfo olisi liikunnan harrastajia palveleva keskitetty tietokanta, johon eri liikuntapalvelujen tarjoajat (seurat, kunnat, yritykset) syöttävät liikunnan harrastajien kannalta olennaiset tiedot, esimerkiksi toimintakalenterit, ilmoittautumis- ja varausmenettelyt sekä hintatiedot. Koska vireillä on runsaasti erilaisia sisältöhankkeita ja myös uusia tarpeita on näköpiirissä, työryhmä ehdottaa, että opetusministeriö teettäisi erikseen selvityksen liikunnan sisältötuotantohankkeista ja -tarpeista.

17 LIITE 1: ESIMERKKEJÄ LIIKUNTAAN LIITTYVISTÄ SISÄLTÖPALVELUISTA Linkkilista aakkosjärjestyksessä (Yrityksen/brandin nimi - Internet-osoite - Selitys) Helsinki.net Kaupunkiportaali jossa liikuntainfoa Lippupalvelu Oy Lipunmyynti urheilutapahtumiin MatchON.com Huippu-urheiluportaali (in English) Motivus Oy Kuntosaliketju MTV3 Yleisportaali jossa urheilukanava Piukat Paikat Kuntosali Radiolinja ASKIT Mobiiliportaali jossa urheilua Saunalahti.fi Yleisportaali jossa urheilukanava Sirkus.com Yleisportaali jossa urheilukanava Sonera Plaza Yleisportaali jossa urheilukanava Sonera Zed Mobiiliportaali jossa urheilua

18 Sportti.com (Open-Net Oy) Huippu-urheiluportaali Sportus.com Urheiluvälinekauppa STT Urheilukalenteri Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU ry Vammaisliikuntajärjestö Suomen Kuntourheiluliitto SKUL ry Kuntotapahtumien tapahtumakalenteri Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry Urheilun järjestöportaali Tilastopaja Oy Yleisurheilutilastoja Veikkaus Oy Online-vedonlyönti Yleisradio Oy Yleisportaali, jossa urheilukanava, tulospalvelu ja suurtapahtumien taustoja Liikunnan ja Urheilun Maailma (LUM) Urheilun ja liikunnan järjestölehti verkkolehti Lista suomalaista verkkolehdistä Lista lajiliittojen www-palveluista

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Maakuntauudistus. Pertti Rajala Maakuntauudistus Pertti Rajala 6.6.2016 Maakuntauudistus Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa:

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Suomen Yrittäjät 1. Maakunnan tehtävät Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita 1. Palvelulupaus asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN 1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen

Lisätiedot