Jouko Isokangas, YM PARTNERIPERUSTAINEN HARJOITUSYRITYS- ESIMERKKI YRITTÄJYYSKOULUTUKSEN
|
|
- Harri Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jouko Isokangas, YM PARTNERIPERUSTAINEN HARJOITUSYRITYS- ESIMERKKI YRITTÄJYYSKOULUTUKSEN MENETELMÄSTÄ 1. Johdanto Yrittäjyyskäsitteestä Kouluoppimisen ongelmat Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Partneriperustainen harjoitusyritys opetuskokonaisuutena Opetuskokonaisuuden päävaiheet Tietoisen (tutkivan) oppimistoiminnan malli opetuksen suunnittelun heuristisena apuvälineenä Opetuskokonaisuudessa mukana olleet työelämän asiantuntijat Opettajien osallistuminen hankkeeseen ja työkokemus Opetuskokonaisuuden kuvaus Motivoituminen opiskelukokonaisuuteen ja aloittava orientaatioperusta Työnjako ja oppimistoiminnan arviointi orientaatiovaiheessa Toimialaselvitys Partneriyritysvierailu Harjoitusyrityksen liike- idea ja toiminta- ajatus Oppimisen verkko opetuskokonaisuudessa Yrityksen toiminnan tutkiva mallintaminen Perustettavan yrityksen rahoituksen suunnittelu ja rahoitusneuvottelut Harjoitusyrityksen toimintavaihe Johtopäätökset...33 LÄHTEET...34
2 1. Johdanto 1990 luvun alussa kansainvälisen ja kansallisen talouden vaikea lama viritti keskustelua siitä, että koulutusta eri muodoissaan tulisi käyttää välineenä taloudellisten ongelmien ratkaisussa (esim. Alasoini 1997; 1998). Esitettiin mm. yrittäjyyden kannustamista (esim. Kyrö & Nissinen 1995) ja kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistä (Alasoini 1997; 1998). Yrittäjyydestä on kuitenkin tällöin puhuttu monilla toisistaan poikkeavilla käsitteillä ja merkityksillä. Yrittäjyyden yksi keskeisimmästä sisällöstä on liiketoimintamahdollisuuden tunnistaminen ja sen hyödyntäminen, joka tarkoittaa perustettavan liiketoiminnan suunnittelua sekä perustettavan yrityksen toiminnan organisointia mahdollisuuden hyödyntämiseksi. Mahdollisuus voi perustua täysin uuteen tuotteeseen (innovaatioon), markkinoilla olevaan mahdollisuuteen sekä rinnakkaiseen kilpailuun eli samalla toimialalla olevaan mahdollisuuteen, joka viimeinen on kaikkein yleisin uuden yrityksen syntymuoto (esim. Laukkanen 1999). Yrittäjyystutkimuksessa on havaittu, että merkittävä yrittäjyyteen liittyvä taito uuden yritystoiminnan luomisessa on etsiä ja havaita liiketoimintamahdollisuuksia. Tähän kytkeytyy taito hankkia, lukea, ymmärtää ja liittää toisiinsa monimutkaista tietoa mm. muuttuvista markkinoista, teknologioista ja resursseista. Liiketoimintamahdollisuuden etsiminen ja havaitsemiseen liittyvä työ luo merkittävän perustan yrityksen menestymiselle. Menestymisen perusta luodaan siis ennen yrityksen perustamista. Yrittäjämäinen käyttäytymisen tuloksena tuleva yrittäjä tuntee markkinat ja puutteet siellä, ymmärtää perustettavan liiketoiminnan tulevaisuuden kehityssuunnat sekä omaa ja käyttää sosiaalisia suhteita pohtiakseen näitä asioita (Puhakka 2002). Lisäksi yrittäjyydellä voidaan ymmärtää yrittäjämäistä toimintatapaa organisaatiossa. Tällöin puhutaan käsitteestä sisäinen yrittäjyys (Koiranen & Pohjansaari 1994). Suomessa syntyy siis eniten uusia yrityksiä nk. rinnakkaiseen kilpailuun perustuen. Tällöin perustetaan yritys, jolla on tarjottava tuote jo olemassa. Uuden yrityksen toiminta perustuu liiketoiminnan muunnokseen esim. prosessin tehokkaampaan suorittamiseen tai resurssien tehokkaampaan käyttöön. Yrittäjyyskoulutus, jossa opittaisiin rinnakkaiseen kilpailuun
3 perustuvan liiketoimintamahdollisuuden havaitsemista ja sen hyödyntämistä, on puuttunut Suomesta miltei kokonaan. Yrittäjyyskoulutus on perinteisesti jakanut samat ongelmat kuin perinteinen kouluoppiminen. Kouluopetusta koskenut historiallinen tutkimus on osoittanut, että opetusta on leimannut suhteellisen pysyvä kaava, jota on leimannut: opettajajohtoisuus, oppikirja- ja luokkahuonekeskeisyys sekä opiskelijan passiivinen pirstaleisen tiedon vastaanottaminen (esim. Miettinen 1999). Orientoituminen oppimisen kohteeseen (uuden yrityksen luomiseen) on tapahtunut opettajan laatiman ennakkojäsentäjämäisen orientaation avulla. Yrittäjyyskasvatuksessa perustettavan yrityksen toiminta opetustarkoituksissa pilkotaan useaan tavallisesti useaan osaan (taloushallinto, oikeusoppi, yritystoiminta, markkinointi jne..), joita opettaa kyseisen aineen opettaja. Opiskelija orientoituu kokonaisvaltaisen ilmiön oppimisessa osiin, ei kokonaisuuteen. Lokeroitunut tarkastelu ei auta nk. synteesinäkemyksen syntymistä, joka holistisuus on erityisesti PK- yrittäjyydessä tarpeen. Koulutuksesta puuttuu monimuotoisia ongelmia, koulutus on liian kaavamaista, vuorovaikutus teoreettisen ja käytännöllisen välillä ei toimi sekä teknologisia kysymyksiä ei oteta opetuksessa riittävästi huomioon liiketoimintakontekstissa (Koiranen & Peltonen 1995, 87 89). Yleisimmän mahdollisuuden hyödyntämisen muoto, rinnakkaiseen kilpailuun perustuvan mahdollisuuden hyödyntäminen antaa myös suuntaa yrittäjyyskoulutuksen kehittämiselle ja toteuttamiselle. Ongelmien ratkaisussa näyttäytyykin tällöin tärkeänä perinteisen kouluoppimisen ongelmien ylittäminen (Miettinen, Isokangas & Peisa 1997). Tämä edellyttää orientoitumista perustettavaan yritystoimintaan siten, että opiskelijat ovat aktiivisia tiedon hankkijoita, tietoja yhdistäviä subjekteja itseorganisoituvissa ja työnjaollisissa projektimaisessa kokonaisuudessa, joka tähtää rinnakkaisen liiketoiminnan muodon luomiseen kuin on käytännön liiketoiminta tietyllä toimialalla. Millä tavoin organisoida oppimistoiminta, jonka sisältönä on uuden yrityksen muodostaminen jo olemassa olevalle toimialalle? Tässä artikkelissa tarkastellaan kouluoppimisen ja yrittäjyyskoulutuksen ongelmia sekä kuvataan opetuskokonaisuutta, jonka sisältönä on rinnakkaisen mutta samalla uuden yrityksen toimintajärjestelmän rakentaminen. Oppiminen tapahtuu opetuskokonaisuudessa oppimisen verkossa. Opetuksen muoto syntyi Oulun Merikosken kauppaoppilaitoksessa siten, että harjoitusyritystoiminnalle annettiin uusi sisältö toiminnan teorian
4 (esim. Miettinen 1993) ja Suomen liikemiesten kauppaoppilaitoksessa tehdyn kehittämistyön pohjalta (Isokangas 1994). 2. Yrittäjyyskäsitteestä Yrittäjyyskäsitteestä on esitetty monenlaisia määrittelyjä, yhteisymmärrystä ei ole saatu siitä mikä on yrittäjyyttä. Määrittely on riippunut mm. käsillä olevasta aikakaudesta ja siitä mistä tieteenalan näkökulmasta yrittäjyyttä on tarkasteltu. Schumpeter (1971,43 70) liittää yrittäjyyden innovaatioiden luomiseen käyttämällä hyväksi luovaa kaaosta. Yrittäjyyttä voi toteuttaa kuka tahansa luomalla uusia yhdistelmiä, jonka tuotoksena voi olla uusi tuote, uusi valmistusmenetelmä, uudet markkinat, uudet raaka-ainelähteet ja uusi organisointi. Drucker (1985; 1986) korostaa myös yrittäjyyden käsitteessä innovaativisuutta ja liikkenjohdollista orientaatiota sekä olemassa olevien resurssien uudelleen suuntaamista uuden varallisuuden luomiseksi. Viime aikoina yrittäjyyskäsite on liitetty enenevässä määrin yrittäjyysprosessiin, jolloin prosessissa korostuu uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Puhakka (2002) määrittelee yrittäjyyden prosessiksi luoda uutta liiketoimintaa, jossa liiketoimintamahdollisuus tunnistetaan ja muodostetaan sellaiseen muotoon, joka tuottaa taloudellista arvoa käyttämällä omia ja muiden resursseja ja henkilökohtaisia suhteita. Puhakan (2002) mukaan yrittäjyysprosessissa korostuu ennen yrityksen perustamista tehtävä työ. Tähän kytkeytyy taito hankkia, lukea, ymmärtää ja liittää toisiinsa monimutkaista tietoa mm. muuttuvista markkinoista, teknologioista ja resursseista käyttäen hyväksi sosiaalisia verkostoja. Liiketoimintamahdollisuuden etsiminen ja havaitsemiseen liittyvä työ luo merkittävän perustan yrityksen menestymiselle. Tämä tarkoittaa liiketoimintamahdollisuuden havaitsemista ja sen hyödyntämistä luomalla menestyksellinen liiketoimintakonsepti omaa osaamista ja kokemusta sekä erilaisia verkostoja hyödyntäen (esim. Puhakka 2002; Timmons 1994; 2001). Bygrave (1993) määrittelee yrittäjyysprosessia: käsittää kaikki funktiot ja toiminnot, jotka auttavat näkemään mahdollisuuksia ja luomaan organisaatioita hyväksikäyttämään mahdollisuuden. Yrittäjäilmiö käsittää uuden organisaation luomisen mahdollisuuden käyttämiseksi ja edelleen yrittäjä on joku, joka näkee mahdollisuuden ja luo organisaation käyttämään mahdollisuuden hyväkseen (Bygrave 1993, 257)
5 Huuskonen (1992,11) määrittelee toiminnallisesta näkökulmasta yrittäjän henkilöksi, joka on samanaikaisesti kokonaisvastuussa hoidossaan olevasta yrityksestä, yrityksen riskipääoman sijoittaja, ylimmän päätäntävallan käyttäjä ja ylin auktoriteetin käyttäjä yrityksessä. Yrittäjyys on edelleen yrittäjän määritelmässä mainittujen kriteerien mukaista toimintaa. Pitkänen ja Vesala (1988,4) määrittelevät yrittäjyyden omistajayrittäjän toiminnaksi ts. yrityksen perustamisena ja johtamista toimintana, jolla pyritään saavuttamaan voittoa tuottamalla palveluja ja tavaroita Kyrö (1998) puolestaan jakaa yrittäjyyden kolmeen päätyyppiin: 1. ulkoinen yrittäjyys (tunnusmerkkinä oma itsenäinen yritys) 2. sisäinen yrittäjyys, jossa työyhteisö nähdään yrittäjämäisesti toimivana subjektina sekä sisäinen yrittäjyys nähdään kollektiivisena historiallisesti muotoutuneen toimintatavan murtaja 3. omaehtoinen yrittäjyys, jossa yksilö on tietoinen subjekti omissa toimintatavoissa lisäksi yksilö kokee vastuuta omasta työllistymisestä, toimeentulosta ja näihin kuuluvista riskeistä ja etuuksista. Yrittäjyyttä erityisesti sisäistä yrittäjyyttä on haettu apuun menneisyyden toimintatapojen murtajana yhteiskunnassa ja yritystoiminnassa erityisesti luvulla (Aaltio- Marjosolan 1997; Koiranen 1993; Koiranen & Peltonen 1995; Koiranen & Pohjansaari 1994; Kyrö 1997; 1998; Huuskonen 1997). Tähän liittyy tarve saada koko yrityksen henkilöstön kokemus, tieto ja kehityspotentiaali yritystoiminnan motiivin suuntaiseen käyttöön. Keskustelu sisäisen yrittäjyyden tarpeesta organisaatioissa on voimistunut luvulla johtuen mm. menetelmistä, joilla pyritään saavuttamaan menestystä tai kilpailuetua. Tälläisinä menetelminä voitanee mainita erilaiset joustavan tuotannon mallit, laatujohtaminen sekä muut prosessijohtamisen menetelmät. Koiranen & Pohjansaari (1994) määrittelevät sisäisen yrittäjyyden yrittäjämäiseksi ajattelu-, toiminta-, ja suhtautumistavaksi jonkin työyhteisön jäsenenä. Huuskosen (1997) mukaan sisäinen yrittäjä: yrittää nähdä kokonaisuuksia, ja sovittaa pienemmät asiat järkevästi siihen. Sisäinen yrittäjä yrittää tehdä työt hyvin, taloudellisesti ja nopeasti sekä yrittää rakentaa huomisen päivän onnistumisen edellytyksiä. (Huuskonen 1997, 147).
6 Huuskonen (1997, ) esittää sisäisen yrittäjyyden edellytyksenä mm. luottamuksellista ilmapiiriä, virheistä oppimista, yrityksen sisäisen toiminnan koostumista muuttuvista palvelutehtävistä, sopeutumis- ja muutoskelpoisen ympäristön rakentamista, monitaitoisuutta, yhteisöllistä työn kehittämistä, toisten tukemista, joustavuutta ja epävarmuuden sietämistä sekä suoraa ja avointa viestintää. Aaltio- Marjosolan (1997, 20 21) mukaan sisäiseen yrittäjyyteen liittyy työn merkityksen käsite. Merkityksen tunteen avulla orientoidutaan tulevaisuuteen. Jos ihminen menettää merkityksen tunteen työssään, hän kokee ajatus- ja tunne- elämänsä irralliseksi ympäristöstään. Vastaavasti tuntiessaan työnsä merkitykselliseksi työntekijää liittyy vahvasti työyhteisöönsä ja asiakasympäristöönsä. Sisäinen yrittäjyys voidaan liittää toiminnaksi johon liittyy joustavat verkostoituneet oppivat toimintatavat innovaatioitten tuottamiseksi kaikilla organisaatiotasoilla, yhteisen tehtävän (kohteen) kautta muodostuvan motivaation, sitoutumisen ja merkityksen avulla. Sisäinen yrittäjyys palvelee tällöin kokonaistoiminnan motiivia. Sisäiselle yrittäjyydelle lähisukulaisina voidaan pitää oppiva organisaatiota, lean tuotantoa; tqmjohtamista ja jot- toimintatapaa (esim. Koiranen & Pohjansaari 1994). Toimintatavat asettavat yrityksien kovassa kilpailutilanteessa kehittämistoiminnan pääkohteeksi horisontaaliset prosessit tai systeemisesti toimivan järjestelmän funktionaalisten, hierarkkisten rakenteitten ja yksittäisten toimintojen sijaan. Yrityksen menestymisen ehtojen tarkastelussa ja menestyksen muodostamisessa kohde on siirtynyt enemmän yhteisöllisesti kehittyviin prosesseihin, joissa työntekijät toimivat. Tämäntyyppisten yritysten organisointimallit ovat lähestyneet innovaatioihin suuntautuvia tiimi ja verkostopohjaisia organisaatioita. Tiimi- ja verkostopohjainen organisaatio nostaa yhteisöllisyyden tietoisesti kehitettäväksi periaatteeksi: Yhteisöllisyys tarkoittaa tällöin mm: koko toimintaa koskevan yleiskuvan ja monipuolisen ammattitaidon takaamista kaikille työn tekijöille, jokaisen työntekijän vastuuta toiminnan kokonaisuudesta sekä samalla pääasiaksi nousee työntekijöiden kyky hallita tuotantoprosessin ja tuotteen kokonaisuus. (Engström 1995, 29.) Yhteisöllisyyden kehittäminen vaatii uudenlaista orientoitumista työhön ja yritystoimintaan. Tarvitaan orientoitumista, jossa menestyksen nähdään muodostuvan perustettavan yrityksen holistisesta kokonaisuudesta, johon vaikuttaa olennaisesti mm. laajempi yhteiskunnallinen kehitys. Ajatus ei ole uusi ei ole täysin uusi. Richard Normannin (1988) mukaan toiminnan
7 organisoinnin kannalta on tärkeää ottaa tarkastelun yksiköksi yhteistoiminnan todellista muovautumista ja kehittymistä vastaava yksikkö. Norman (1988,43) käyttää yritystoiminnasta historiallisesti muotoutuneesta toimintamekanismista nimitystä liike - idea. Liikeidea perustuu kolmen pääosatekijän välisen yhteensopivuuteen. Markkinasegmentin, yrityksen tarjoaman tuotteen sekä yrityksen sisäisen organisaation ja ohjausjärjestelmän välillä tulee vallita yhteensopivuus, samoin kuin eri osien välillä kunkin näiden kolmen tason sisällä (Norman 1988,43-44). Sisäisen yrittäjyyden ja sen sukulaiskäsitteiden mukaisen toiminnan edellytyksenä organisaatiossa näyttää siis olevan holistinen ymmärrys yritystoiminnasta, jossa jokainen tiedostaa tehtäviensä tavoitteet suhteessa kokonaistoiminnan motiiviin. Yhteiskunnan muutos ja sen aiheuttamat muutokset liiketoimintamahdollisuuksien syntyyn sekä yritystoiminnan menestyksen ehtoihin näyttää edellyttävän yritystoiminnan kokonaisuudesta lähtevää toiminnan erittelyä ja sen jatkuvaa tutkivaa kehittämistä. Tällöin yritystoimintaa ja sen syntyä tarkastellaan järjestelmänä sen sijaan että yritystoimintaa tarkasteltaisiin osina ja niiden erillisinä kehittämisinä. Yritystoiminnan muutokset vaativat joustavaa oppimista ja kokonaisuuden hallintaa tukevia yhteistoiminnallisia mutta samalla työnjaollisia organisointitapoja. 3. Kouluoppimisen ongelmat Yrittäjyyskoulutus on perinteisesti jakanut samat ongelmat kuin perinteinen kouluoppiminen. Kouluoppiminen muodostaakin historiallisesti muodostuneen toimintatavan, jolle myös monet yrittäjyyskoulutuksen ratkaisut perustuvat. Tämän vuoksi on aiheellista tarkastella kouluoppimisen ongelmia. Suomalainen kaupallinen koulutus, johon yrittäjyyskoulutus voidaan myös lukea, on perustunut luokkahuoneopetuksen traditioon. Pirstaleinen, käyttöyhteydestään irrotettu, kirjoihin sidottu, tietoaineksen opetus luokkahuoneissa näytti olevan tieteellisen liikkeenjohto-opin siirrännäinen kauppaopetuksessa, joka esti yritystoiminnan kokonaisuudesta lähtevän opetuksen organisoinnin. (Miettinen 1990;1993;1999.) Yrittäjyyskoulutuksessa yritystoiminta on jaettu funktionaalisesti eri oppiaineisiin. Yritystä ja sen menestymistä on tarkasteltu sen eri osista käsin. Tarkastelua on vaivannut stabiilisuus, historiattomuus ja oppikirjoihin liittyvän tiedon opiskelu.
8 Kouluoppimisen historiallinen tutkimus on osoittanut, että koulun suljettu luonne sinänsä synnyttää harhan oppimisesta pelkästään yksilön ja koulutiedon välisenä vuorovaikutuksena (Engeström 1987). Yrjö Engeströmin (1987) mukaan modernin koulun läpimurto ei ole kuitenkaan merkinnyt merkittävää laadullista siirtymää oppimisessa. Todellista oppimista tapahtuu entistä vähemmän kouluissa (Watkins & Marsick 1997, 380). Engeströmin toiminnan teoriaan pohjautuva analyysi kouluoppimisesta osoittaa, että kouluoppimisen kohteena ovat kirjoitettu teksti ja oppimisen motiivit ovat usein välineellisiä: tutkinnon suorittaminen, arvosanat ja kokeista selviäminen. Tällöin oppimista voidaan motiivinsa perusteella kutsua koulunkäyntitoiminnaksi eikä oppimistoiminnaksi. Kyseinen oppiminen poikkeaa oppimisesta jota tapahtuu työtoiminnassa, teatterissa, tieteessä ja harrastustoiminnassa. Tieto on irtaantunut tiedon yhteiskunnallisesta käytöstä, joka johtaa opitun siirtovaikutuksen ongelmaan (esim. Hakkarainen ym. 1992). Engeströmin (1983;1987) mukaan oppimistoiminnan olisi kytkeydyttävä reaaliseen elämänkäytäntöön. Deweyn & Childsin (1933) korostavat oppimistoiminnassa samaa ulottuvuutta. Olennainen kysymys koulun ymmärtämisessä yhteiskunnallisena ilmiönä on, että oppiaineita on opetettava niiden selväpiirteisessä kytkennässä yhteiskunnalliseen kontekstiin ja käyttöön., niitä on opetettava yhteiskunnallisessa kontekstissa ja käytössä. Irrotettuna yhteiskunnallisesta kontekstista ja käytöstä tieto tulee täysin tekniseksi ja abstraktiksi. (Deweyn & Childs 1933, 51; Miettinen 1993,22 ). Koulun irrallisuus opiskelijoiden elämän käytännöistä ja yhteiskunnasta on muodostanut yhdeksi kouluoppimisen ongelmien merkittäväksi perustaksi ja näin kyseisen ristiriidan ylittäminen on yksi kehitystä suuntaava tekijä (esim. Miettinen ym. 1997). Luokkahuoneopetus oppimisen muotona on eriytetty omaksi ilmiökseen erilleen muista toiminnan konteksteista. Lave ja Wenger (1991) korostaa tilannesidonnaisten tekijöiden ja yhteisöllisyyden merkitystä oppimisessa. Oppiminen tapahtuu aina jossakin yhteisössä, kontekstissa ja sillä on aina merkityksensä oppimisessa. Käytännön työtilanteissa oppiminen tapahtuu erityisesti horisontaalisissa vuorovaikutussuhteissa yksilön ja työympäristön välillä. Millä tavoin sitten uudistaa kouluoppimista?
9 Kouluoppimisen uudistamisen keskeisenä ehtona on annetun kontekstin, luokkahuone- oppituntioppikirjarakenteen ylittäminen ja opiskeltavien tietojen kytkeminen yhteiskunnalliseen käyttöön (Miettinen, Isokangas & Peisa 1997). Millä tavalla tiedot voidaan kytkeä yhteiskunnalliseen käyttöön? John Dewey ehdottaa uutta yksikköä opetuksen organisoimiseksi. Sillä olisi kolme tärkeää ominaisuutta. Ensinnäkin sen tulisi kytkeä toisiinsa toiminnan tarkoitus, älyllinen ja teoreettinen opiskelu sekä käytännön tekeminen. Toiseksi sen piti integroida eri oppiaineiden tiedot osaksi tekemistä. Kolmanneksi Dewey totesi, että oppilaan toiminnon tulisi tuottaa uudelleen tai olla rinnakkainen jollekin työn muodolle yhteiskunnassa (Dewey 1906,81, Miettinen ym.1997). 4. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksessa on tärkeää liiketoimintamahdollisuuden tunnistamiseen ja sen hyödyntämiseen liittyvä oppiminen. Tällöin tärkeäksi osaamisen alueeksi tulee liiketoimintamahdollisuuden havaitsemista edistävä osaaminen, yrityksen perustaminen, siten että liiketoimintamahdollisuus hyödynnetään menestyksellisesti. Mahdollisuuden havaitseminen ja hyödyntäminen liittyy toimintaan jossa, hyödynnetään tietoa yhteiskunnallisista muutoksista (esim. arvot, lainsäädäntö, teknologia), markkina aukoista toimialalla, kilpailuympäristöstä ja kuluttajien tarpeista. Yrittäjän on tällöin tunnettava markkinat ja puutteet markkinoilla, ymmärrettävä mihin liiketoiminta on kehittymässä sekä omattava sosiaaliset suhteet, joiden avulla näitä asioita voi kehittää eteenpäin (Puhakka 2002). Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tulee johtaa yrittäjyyskäsitteestä ja niistä osaamisvaatimuksista, joita erityisesti PK- yrittäjältä edellytetään. Gibbin (1993) mukaan teollisen PK- omistaja yrittäjän on osattava mm. selvittää asiakastarpeita ja ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, etsiä ja arvioida ideoita, myydä tuotteita, varmistaa materiaalien saanti, palkata ja erottaa työvoimaa, organisoida työtehtäviä, aikatauluja ja työnkulkuja, arvioida rahoitustarpeita ja käydä rahoitusneuvotteluja, osata hinnoitella tuotteet sekä organisoida hallinnolliset tehtävät sekä tuntea lakien ja muiden määräysten sisältöä. Koiranen ja Peltonen (1995) asettavat tällaisen opintokokonaisuuden tavoitteeksi, että suoritettuaan opintokokonaisuuden opiskelija pitää yrittäjyyttä ja yritystoimintaa arvossa
10 tuntee yritystoiminnan erilaisia ilmenemismuotoja tunnistaa niitä ominaisuuksia mitä yrittäjältä vaaditaan hallitsevat yrityksen perustamisen vaiheet, tietää perustamistoimet, asiapaperit, neuvontapalvelut ja muut tietolähteet tuntee erilaisten yritystoiminnan erilaiset juridiset muodot pääpiirteittäin on perehtynyt (esimerkiksi liikeidea-ajattelun myötä) yrityksen kilpailuetujen pohdiskeluun tajuaa, miten yritystä tulee johtaa, että se kehittyy ja säilyy kilpailukykyisenä Sisällöiksi edellä mainitun tavoiteasettelun myötä voidaan määritellä: yrittäjyyden merkitys ihmiselle ja yhteiskunnalle yritysideat ja niiden syntyminen yrittäjän ominaisuudet yrityksen perustamisvaiheet, toimenpiteet, neuvontatuki, tietolähteet jne. kilpailukykyinen liikeidea ja yrityksen kilpailuetujen vankistaminen. (Koiranen ja Peltonen 1995, ) Paajasen (2001,256) mukaan yrittäjyyskasvatuksessa on keskeistä tietojen, taitojen ja asenteiden kehittäminen, jotka ovat hyödyksi työelämässä ja elinkeinotoiminnassa, työskenteleepä yrittäjä omistajayrittäjänä tai toisen palveluksessa. Tämä tapahtuu käyttämällä oppimismenetelmiä, jossa korostuu mm. opiskelijakeskeiset, oppijan aktiivista roolia ja vastuuta korostavat, vuorovaikutusta sisältävät, integroidut, laajat ja holistiset ohjelmat, toiminnallisuus, yhteistyö työelämän kanssa, projektit, ongelmakeskeinen yhteistoiminnallinen oppiminen, yritystoiminnan simulointi sekä oppijoiden omat liiketoimet. (Paajanen 2001, 259. ) Edellä mainitut näkökohdat nostavat vaatimuksen kokonaisvaltaisesta orientoitumisesta yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatuksen merkittävä ongelma on orientoitumisen ongelma. Orientoituminen oppimisen kohteeseen (uuden yrityksen luomiseen) on tapahtunut opettajan laatiman ennakkojäsentäjämäisen orientaation avulla. Yrittäjyyskasvatuksessa perustettavan yrityksen toiminta opetustarkoituksissa pilkotaan useaan tavallisesti useaan osaan (taloushallinto, oikeusoppi, yritystoiminta, markkinointi jne..), joita opettaa kyseisen aineen opettaja. Opiskelija orientoituu kokonaisvaltaisen ilmiön oppimisessa osiin ei kokonaisuuteen. Lokeroitunut
11 tarkastelu ei auta nk. synteesinäkemyksen syntymistä, joka holistisuus on erityisesti PK- yrittäjyydessä tarpeen. (Koiranen & Peltonen 1995, 87 89). Merkittävänä ongelmana yrittäjyyden oppimisessa on näyttäytynyt ennakkojäsentäjämäisesti jäsennellyn tietoaineksen opiskelu lähinnä yrityksen perustamiseen liittyen. Orientoituminen yrityksen toimintaan on tapahtunut tällöin esittävänä opetuksena opettajan laatiman ennakkojäsentäjämäisen, pirstaleisen orientaation avulla. Yrityksen perustamisen vaiheiden opiskelu on kuitenkin vain yksi ulottuvuus yrittäjyyden oppimisessa (esim. Leskinen 1999). Helposti käy, että opettajan esittämä pirstaleinen orientaatio johtaa nk. pintasuuntautuneeseen oppimiseen ja edelleen pintatason yrittäjyyden oppimiseen (vrt. Koiranen & Peltonen 1995,109). Pintatason yrittäjyydessä ihmisellä on yrittäjyyttä koskevaa sirpaletietoutta, mutta vähäinen kyky soveltaa sitä. Yrittäjyysmotivaatio, jos sellaista on, on ulkoista; välineelliset motiivit korostuvat. Yrittäjyydestä osataan joitakin operaatioita, esimerkiksi yrityksen perustamisrutiinit tai liiketoimintasuunnitelman mekanistinen laatiminen, mutta ei hallita yrittäjyyttä holistisesti. Yrittäjyys osaaminen on pinnallista; yritystoiminnan eräiden ehkä nopeasti vanhenevienkin, sirpaletietojen hallintaa. Yrittäjyys ei ole muuttunut eikä sisäistynyt ajattelu-, toiminta- eikä suhtautumistavaksi. (Koiranen & Peltonen 1995,109.) Yrittäjyyden laadullisesti hyvä oppiminen näyttää edellyttävän syväsuuntautunutta yrittäjyyteen kohdistuvaa oppimista joka tuottaa syvätason yrittäjyyttä. Syvätason yrittäjä hallitsee yrittäjän todellisuutta. Hän osaa syventää ja tarkentaa yrittäjyyteen liittyviä asioita ja ilmiöitä. Yrittäjyys motivoi häntä sisäisesti. Yrittäjyyden maailma ymmärretään monipuolisesti ja myös asioiden ja toimintojen synteesinä. Yrittäjyystietoudella on ihmisen ajattelussa myös kokonaisrakenteita. Yrittäjyys on muuttunut ja sisäistynyt ajattelu-, toiminta ja suhtautumistavaksi. (Koiranen & Peltonen 1995,109.) Osaamisvaatimukset kohdistuvat liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen sekä toiminnalliseen osaamiseen liiketoiminnan organisoimisessa (ks. esim. Jahnukainen ym.1980; Koiranen & Peltonen 1995; Matikka 1995). Osaamisen tuottaminen edellyttää kouluoppimisen ympäristön murtamista (Heinonen & Veto- Vierikko 2002, 123)
12 Leskisen (2000) mukaan yrittäjyyskasvatus tulisi ulottaa koko koulujärjestelmän kattavaksi, koulun vision ja mission tulisi olla samansuuntainen yrittäjyyskasvatuksen tehtävän kanssa, toiminnallisen oppimisen lisääminen, jonka tulisi irtautua luokkahuoneoppimisesta, laaja ainekohtainen integraatio, jossa korostuvat pitkien prosessien työstäminen tavoitteena on kokonaisuuden oppiminen ja ongelmien näkeminen sekä ratkaiseminen, luovuutta edistävän opetuskokonaisuuksien kehittäminen (esim. messujen järjestäminen), verkostot ja yhteydet koulun lähiympäristöön, koulun rakenteiden ja kulttuurin muutos kohti tiimityökeskeistä työtapaa sekä opettajien lisäkoulutus, joka mahdollistaa em. muutokset. (Leskinen 2000, ) Paajanen (2001) korostaa pitkälle samoja muutostarpeita menestyksellisen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi. Irrallisista oppiaineista, opintojaksoista, opetustapahtumista ja oppimistilanteista tulisi päästä opetuskokonaisuuksiin jossa yhdistyy eri oppiaineet ja eri oppiaineiden opettajat. Oppimisessa tulisi lisätä työelämä ja yrityskontekstia, oppimiseen tulisi lisätä toiminnallisuutta, harjoitusyritysten käyttöä tulisi lisätä sillä ne luovat mahdollisuuden eri oppiaineiden ja opettajien väliselle yhteistyölle, perinteisiä opettajajohtoisia luentoja on syytä korvata seminaarityyppisellä työskentelyllä. (Paajanen 2001, ) Yrittäjyyden, yrittäjyyskasvatuksen, kouluoppimisen tutkimustulosten pohjalta voidaan esittää yrittäjyyden oppimisen kannalta keskeisiä vaatimuksia. Yrittäjyyden oppimisessa ei saa eriyttää toimintoja vaan tärkeäksi näkökulmaksi muotoutuu yrittäjyyden holistisen, kokonaisuuksia tavoittelevan oppimisen organisointi (esim. Gibb 1993). Opetuskokonaisuuksien tulisi olla pitkäkestoisia oppiaineita yhdistäviä prosesseja (Leskinen 2000; Johannison & Madsen 1997), jonka merkittävänä opetuksen organisointikeinona on yhteistyö koulun ja yritysten sekä työelämän asiantuntijoiden kanssa (esim. Koiranen & Peltonen 1995; Leskinen 2000; Miettinen ym. 1997). Oppimisen tulisi sisältää epävarmuutta, monimutkaisuutta ja jopa erilaisia kriisejä ja riskejä (esim. Gibb 1993). Oppimisessa tulisi korostua opiskelijan aktiivinen rooli, joka näyttäytyy itsenäisenä tiedonhankintana, toiminnallisena tietoja yhdistävänä oppimisena. Oppimisessa tulisi olla myös keskeistä ongelmakeskeinen, yhteistoiminnallinen oppiminen (esim. Paajanen 2000; 2001; Leskinen 2000) sekä yhteinen vastuunkantaminen (esim. Engeström 1995; Gibb 1993; Kyrö 1998).
13 5. Partneriperustainen harjoitusyritys opetuskokonaisuutena Tässä artikkelissa tarkasteltava opetuskokonaisuus suoritettiin ensimmäisen kerran Merikosken kauppaoppilaitoksessa lukuvuonna (Isokangas 1994). Opetuskokonaisuus on toteutettiin samoilla pääperiaatteilla myöhemmin neljä kertaa vuosina Keskeisenä sisältönä opetuskokonaisuudessa on muodostaa reaalista yritystoimintaa tutkimalla uusi yrityksen toimintamalli. Opetus on organisoitu verkostomaisena rakenteena. Aluksi harjoitusyritys määriteltiin samoin kuin keskieurooppalainen harjoitusyritysmalli. Harjoitusyritys toimii kuten oikea yritys ainoastaan tavarat ja raha eivät liiku (reaalisessa muodossa). Harjoitusyrityksellä on kummiyritys tai taustayritys, jonka kanssa yhteyden pito on jatkuvaa. Kummiyritys tuo harjoitusyritystoimintaan käytännön työelämän ulottuvuuden (Panis 1995). Myöhemmin partneriperustainen harjoitusyritys määriteltiin tarkemmin vastaamaan opetuskokonaisuuden sisältöä: Partneriperustaisessa harjoitusyrityksessä oppimistoiminnan kohteena ovat muuttuva yritystoiminta (perustettava yritystoiminta) ja menestyvän yritystoiminnan ehdot. Opetus on organisoitu oppimisverkon avulla, johon kuuluvat opiskelijat, opettajat ja työelämän asiantuntijat (Partneriyritys, pankit, vakuutuslaitokset jne..). Opiskelijat suunnittelevat ja rakentavat oppimisverkon avulla partneriyrityksen toimialalle toimintajärjestelmän (yrityksen), jossa he toimivat, kuten oikeassakin yrityksessä toimitaan. Keskeinen yhteistyökumppani on liike- elämässä toimiva todellinen yritys, jota nimitetään partneriyritykseksi. Tässä raportissa kuvattava opetuskokonaisuus ei rajoitu yrityksen toimintajärjestelmän täsmälliseen plagiointiin vaan yhteistoiminnassa rakennettavaan järjestelmään
14 pyritään rakentamaan uusia toimintatapoja verrattuna partneriyrityksen toimintajärjestelmään. Siinä mielessä kuvattava kokonaisuus ei ole simulaatio (jäljitelmä) vaan uusi ratkaisu. Tämä toi mukanaan oppimistoimintaan kehitysjännitteen (vrt. motivoituminen) partneriyrityksen ratkaisujen ja perustettavan yrityksen ratkaisujen välille Partneriperustaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että partneriyrityksestä otetaan toiminnan todellisuuskytkennän takaamiseksi toiminnan välttämättömiä reunaehtoja: Tuotteet (prototyypit), liikevaihto, kilpailutilanne toimialalla, kilpailijat, tuotantoprosessin konekanta ja muut investoinnit, tuotannon kapasiteetti, läpimenoaika, tuotteiden ja raaka- aineiden hinnat, raaka-ainetarpeet tuotetta kohden, kustannusrakenne jne.. sekä lisäksi tehdään partneriyrityksen toimintaa kehittävä, hyödyttävä projekti. Opetuskokonaisuus suoritettiin ensimmäisenä lukuvuonna normaalissa luokkahuonetilassa. Toisesta opetuskokonaisuudesta lähtien saatiin käyttöön tila, jossa keskellä suuri neuvottelupöytä, jonka ympärille kaikki opiskelijat sekä ohjaajat mahtuivat. Neuvottelupöytää ympäröi 5-7 tietokoneella varustettua työpöytää, joissa opiskelijat (1-2) työskentelivät vastuualueittain. Lisäksi tilassa oli opiskelijoiden käytössä tulostin sekä toisesta vuodesta lähtien puhelin Opetuskokonaisuuden päävaiheet Opetuskokonaisuuden vaiheet jakaantuvat kolmeen osaan: (1) Orientoituminen - sekä yrityksen perustamisen ja toiminnan suunnittelun vaihe ( ; 8 h/vako.), (2) toiminnan vaihe ( ; 8 h/vko.), arviointi vaihe ( ; 8 h/vko.) Opetuksen vaiheita, aikataulutusta ja eri vaiheiden päätuloksia on esitelty seuraavassa taulukossa.
15 Vaihe Aika Päätulos Orientoituminen perustettavan yritykseen Keskustelu työelämän ja koulutuksen ristiriidoista sekä uuden opetusmuodon esittely Elokuu Opetuskokonaisuuden tarve ja hahmottaminen Aloittava orientaatioperusta sekä Orientaatioperusta ja työnjako Syyskuu- Marraskuu hankkeen organisoituminen Yrityksen toiminnan / toimintojen tutkiminen ja mallintaminen sekä yhteinen arviointi Yhteydet partneriyritykseen sekä muihin partnereihin Liikeidean ja yrityksen liiketoiminnan suunnittelu sekä rahoitusneuvottelu Toimintajärjestelmän testaus Opetusmuodon arviointi Toimintavaihe Yritystoiminnan edellyttämien tehtävien hoito sekä toimintasuunnitelmien testaus Toiminnan yhteinen arviointi sekä oman oppimisen arviointi Tehtävien kierto ja perehdyttäminen Syyskuu- Huhtikuu Syyskuu- Joulukuu Joulukuu Joulukuu Syyskuu- Joulukuu Tammikuu- huhtikuu Tammikuu- Toukokuu Helmikuu- Huhtikuu Graafiset mallit ja muistiot kokouksista Kehittyneemmät mallit ja liiketoiminnan suunnitelmat Liiketoimintasuunnitelmat sekä rahoituspäätös Malli tilauksen etenemisestä Oppimispäiväkirjat, SWOTanalyysi opetusmuodosta Tehtävien hoito ja toiminnan yhteinen arviointi Yhteisten kokousten muistiot sekä oppimispäiväkirja Työnkierron edellyttämien tehtävien opastus ja hoitaminen
16 Arviointi Yritystoiminnan sekä oppimisen arviointi Lopputyö yrityksen menestystekijöistä Huhtikuu- Toukokuu Maalis- Toukokuu Tilinpäätös, Swot-analyysi sekä oppimispäiväkirjat Lopputyö yrityksen menestystekijöistä Taulukko 1. Opetuksen etenemisen vaiheet ja päätulokset partneriperustaisessa harjoitusyrityksessä Opetuskokonaisuuden tavoitteet Opetuskokonaisuudelle asetettiin tavoitteita opiskelijoiden toiminnalle. Opiskelijoilla tulisi olla valmiudet: Perustaa yritys Suunnitella sen toimintaa ja suunnittelun pohjalta käynnistää yrityksen toiminta Selviytyä työelämästä ainakin omasta vastuualueestaan Ymmärtävät yritystoiminnan pääpiirteet siten, että opiskelijat pystyisivät pääosin omatoimisesti pyörittämään yrityksen toimintaa, opettajien toimiessa lähinnä ohjaajina, oppimisen organisoijina ja konsultteina Osallistua yrityksen sisällä erilaisten työryhmien toimintaan ja pystyä osallistumaan päätöksentekoon tehtyjen selvitysten perusteella Käyttää hyväksi taustayrityksen tietoja oman yrityksen suunnittelussa ja toiminnassa. Kehittää osamalleja ja kokonaismalli yrityksen (ikkuna- ja ovitehtaan) toiminnasta Tavoitteita ei lyöty tarkasti lukkoon ennakkoon vaan tavoitteet tuli muotoutua prosessinomaisesti opetuskokonaisuuden edetessä. 5.3 Tietoisen (tutkivan) oppimistoiminnan malli opetuksen suunnittelun heuristisena apuvälineenä
17 Opetuskokonaisuuden oppimistoiminta ja sen suunnittelu perustui pääosin tietoisen (tutkivan) oppimistoiminnan malliin (Engeström1983,202; 1994). Tietoisen oppimistoiminnan malli perustuu kognitiiviseen didaktiikkaan, jota kehitteli ryhmä suomalaisia aikuiskouluttajia (Engeström 1981, 1982, 1984, Miettinen 1985). Tietoisen oppimistoiminnan mallin perustalla on kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan pohjautuva teoria orientoitumisesta (Galperinin 1979) ja teoria teoreettisen ajattelun kehittymisestä jonka tärkeänä sisältönä oli abstraktista konkreettiseen kohoamisen periaate (Davydow 1977). Oppimistoiminta nähdään kyseisessä tavassa toimintajärjestelmän tai ilmiön kokonaisuudesta lähtevien selitysmallien rakentamisena. Selitysmalli rakennetaan graafisen mallin muotoon, jota kutsutaan Galperinin (1979) käyttöön ottamalla käsitteellä orientaatioperusta. Kukin oppimistoiminnan vaihe vaatii oppimistekoja, jotka saadaan aikaan oppimistehtävien avulla. OPPISISÄLTÖ: MUODOSTETTAVA UUSI SELITYS- MALLI (ORIENTAATIO- PERUSTA) 6. OMAN OPPIMISEN KONTROLLI JA ARVIOINTI 3. SISÄISTÄMINEN 5. OPITTAVAN SISÄLLÖN ARVIOINTI 2. ORIENTOITUMINEN (Mallin muodostaminen) OPPILAS: OPPILAAN OMAKSU- MA AJATTELU- JA TOIMINTAMALLI (ORIENTAATIO- PERUSTA) 1. MOTIVOITUMINEN (Tiedollinen ristiriita) 4. KÄYTTÖ JA SOVELTAMINEN (Tehtävän suorittaminen orientaatioperustan avulla) TODELLISUUS: KÄYTÄNTÖ, ONGELMA- TILANTEET, TEHTÄVÄT Kuvio 1. Tietoisen oppimistoiminnan malli (Engeström 1983)
18 Mallissa oppimistoiminnan kohteen tulisi olla kehittyvä arkitodellisuus. Tietoisen oppimistoiminnan mallissa oppimistoiminta nähdään ilmiön kokonaisuudesta lähtevien selitysmallien rakentamisena. Teoria korostaa opiskelijan aktiivista ja tietoista roolia oppijana. Tietoisen oppimistoiminnan mallilla kuvataan oppimisteoista koostuvaa oppimistehtäviin perustuvaa oppimisprosessia. Motivoituminen syntyy siitä, että opiskelija ei hallitse oman elämänsä kannalta tärkeää ilmiötä tai ongelmaa. Motivoitumisessa on tärkeää tiedon käyttöarvon osoittaminen ja havaitseminen. Motivoinnissa tulisi ottaa huomioon myös opiskelijan aikaisemmin hankkimat tiedot ja ajattelumallit. Orientoituminen on mallissa strategisesti erittäin tärkeä teko. Orientoituminen on toiminnan teorian mukaan oppijan aktiivista, kohdeorientoitunutta oppimistoimintaa, jossa oppimistoiminnan välineenä käytetään objektin keskeisiä piirteitä kuvaavia malleja. Tällöin oppimistoiminnan keskeiseksi sisällöksi nousee Davydovin abstraktista konkreettiseen kohoamisen periaate, jossa tunnistetaan ensin perusidea opittavasta kohteesta. Toiminnan kohdetta analysoidaan, valitaan ja rakennetaan tietoa kohteesta. Tällöin perusidea kasvaa monipuolisemmaksi, rikkaammaksi ja siitä tulee tasapainoisempi. Mallin kehittyminen prosessissa muuntuu alkutilanteen abstraktista orientoitumisprosessin (mallintamisen) kautta opittavan kohteen keskeisiä piirteitä kuvaavan konkreettisen mallin muotoutumiseen (ks. esim. Engeström 1994, Torvinen 1997). Mallin rikastaminen uudella tiedolla tapahtuu lähinnä tiedonhankkimisella oppimisen verkosta. Sisäistämisellä tarkoitetaan opittavan kohteen analysointia eri puolilta ja malliin liittyvien tehtävien tekemistä. Soveltaminen tarkoittaa mallin soveltamista uuden ongelman ratkaisussa ja mallin käyttöä uuden ratkaisun tuottamisessa. Arvioinnissa mallia arvioidaan kriittisesti suhteessa opittavaan kohteeseen ja mallia kehitetään edelleen. Kontrollissa opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja erittelee suorittamiaan tehtäviä. Kunkin vaiheen oppimisteot pyritään saavuttamaan oppimistehtävien avulla, jotta tutkivaa toimintaa jäljittävä toimintatapa olisi mahdollisimman optimaalinen (Engeström 1982;1994, Miettinen 1993). Arviointia oli määrä suorittaa kuvattavassa opetuskokonaisuudessa opittavan sisällön, opetusmuodon ja oman sekä yhteisen oppimisen suhteen. Opittavan sisällön arvioinnissa tuli arvioida tehtyjen mallien sisältöä ja sitä miten ne kuvaavat kohdetoimintana olevaa kokonaisuutta. Mallien sisällön ja toimivuuden arviointia tuli tapahtua yhteisissä palavereissa ja yksilötasolla opiskelijoiden oppimispäiväkirjoissa Ulkopuolisten asiantuntijoiden erityisesti pankinjohtajan tuli arvioida liiketoiminnan aloittamissuunnitelmat ja niiden toimivuus. Pankinjohtajan arvioinnin kohteita oli määrä olla mm. toiminta- ajatus, liikeidea, suunnittelulaskelmat (kassavirtaennuste, tulosbudjetit, tase- ennuste, investointilaskelmat, käyttöpääomalaskelmat, vakuuslaskelmat),
19 markkinoiden tuntemus, yrityksen osatoimintojen hallinta, toiminnan organisointi ja henkilöstön hankinta. Opiskelijoiden tavoitteena oli arvioida myös päiväkirjassaan toiminnan sisältöä. Lisäksi opiskelijoiden tuli tehdä yrityksen menestystekijöitä koskien lopputyö. Opiskelijoiden tuli antaa arvosana itselleen opetuskokonaisuuden jälkeen. Arvosana annettiin ammatinhallinnasta, ryhmätyötaidoista, sitoutumisesta, oma- aloitteisuudesta ja arviointitaidoista. Opiskelijat tuli mallintaa osakokonaisuuksia ja lopulta laatia kokonaismallin yrityksen toiminnasta. Samalla heidän oli määrä arvioida mallin sisältöä ja omaa oppimista. Lisäksi yhteistä oppimistoimintaa tuli arvioida yhteisissä keskusteluissa, joissa erityisesti pyrittiin nostamaan keskustelun kohteeksi oppimisessa ilmenneitä ristiriitoja.. Opetusmuotoa ja sen sisältö oli määrä arvioida kahdesti lukuvuoden aikana. Arviointia tuli tapahtua orientaatiojakson ja toimintajakson loppupuolella nelikenttä analyysin (swot) avulla. Tällöin opiskelijoiden tuli arvioida opetusmuodon vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia Opetuskokonaisuudessa mukana olleet työelämän asiantuntijat Partneri yrityksenä toimivat ensimmäisenä kokeiluvuotena Iin Puunjalostus Oy Iistä ja Kaskipuu KY Ylikiimingistä. Molemmat olivat toiminnan laajuudeltaan samaa kokoluokkaa. Vuosina partneriyrityksenä toimi Iin Puunjalostus Oy. Iin Puunjalostus Oy: n toimialana on ikkunoiden ja ovien valmistaminen. Yrityksen liikevaihto oli 9-11 mmk. Henkilöstön määrä vaihteli henkilöön. Toinen merkittävä yhteistyökumppani opetuskokonaisuudessa oli rahoituspäällikkö, jolla oli pitkä työkokemus käytännön yritysrahoituksesta. Lisäksi yhteistyötä tehtiin kahden vakuutuslaitoksen kanssa: Pohjolan myyntipäällikkö mukana vuosina sekä Yrittäjäin Fennia mukana vuosina Opettajien osallistuminen hankkeeseen ja työkokemus Opetuskokonaisuuksissa mukana olleitten opettajien määrä vaihteli vuosittain 2-4 opettajan välillä. Hankkeessa pidettiin tärkeänä, että ohjaajilla oli vankka työkokemus. Hankkeessa mukana olleitten opettajien koulun ulkopuolinen työkokemus vaihteli 4-32,5 vuoden välillä sekä opettaja kokemus vaihteli 2-20 vuoden välillä.
20 6. Opetuskokonaisuuden kuvaus Seuraavassa kuvataan opetuskokonaisuuden kulku päävaiheittain. Kuvauksessa on pyritetty käyttämään opiskelijoiden autenttisia kuvauksia oppimistoiminnasta. Kuvaus tapahtuu pääosin kronologisessa järjestyksessä, kuitenkin on hyvä muistaa että oppimistoiminta on syklistä; useita eri vaiheita saattaa kokonaisuudessa tapahtua yhtä aikaa Motivoituminen opiskelukokonaisuuteen ja aloittava orientaatioperusta Kuvattava opetuskokonaisuus alkoi työelämän kehityksen ja koulutuksen kehityksen välisten ristiriitojen tarkastelulla, josta käytiin yhteistä keskustelua. Opetuskokonaisuuden vaiheet, opiskelutapa ja pääsisällöt esiteltiin opiskelijoille. Opiskelijat tekivät ryhmissä (4 opiskelijaa ryhmässä) ovi ja ikkunatehtaan toimintaa kuvaavia orientaatioperustoja. Orientaatioperustan tarkoituksena oli luoda alustava orientaatio opiskelijoille yritystoiminnan (ovi- ja ikkunatehtaan) kokonaisuudesta. Seuraavassa esitetään esimerkki aloittavasta orientaatioperustasta. O vi-ja ikkunatehdas Alihankkijat Raaka-aine Kuljetus Varasto Tuotanto V alm isvarasto K uljetus Työmääräin Osto-osasto Asiakkaat M yynti H allinto -palkat -reskontra -henkilöstöpolitiikka M arkkinointi Toim ittajat -varatoim ittajat K ilpailijat Julkisyhteisö Rahoitus-Vakuudet -riskien hallinta Kuvio 2. Aloittava orientaatioperusta Orientaatioperustoja pyrittiin käyttämään myös apuna koko opiskeluhankkeen sisällön ja työnjaon suunnittelussa. Pääosa aloittavista opiskelijaryhmien orientaatioperustoista oli mallien rakenteellisen laadun (Engeström 1984) mukaan arvioituna algoritmi- tai systeemimalleja. Mallit
TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov
LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotOSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS
1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotTäydellisen oppimisen malli
Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotYri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet
Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotLIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotYrittäjyys YY00B75. Katta Siltavirta
Yrittäjyys YY00B75 Katta.siltavirta@oamk.fi 2 Opintojaksokuvaus Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnallisesti Keskeiset käsitteet ja sisällöt Yrittäjyysprosessin pääsisällöt: ideasta uuteen liiketoimintaan
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotOKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotAUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov
AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu Edistynyt osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotYrittäjyys ammattitaitona
Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
LisätiedotKetterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK
Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK Pirjo Valokorpi, Helena Turunen, Mikko Mäntyneva, Miikka Ruusunen, Irma Kunnari Kuvat: HAMK PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT yhteisöllinen tiimioppiminen työssä sekä
LisätiedotMiksi yrittäjyyskasvatusta?
Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotTulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotVahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen
KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotYleistä Tavoite eli mitä opettaja haluaa teidän oppivan ja mikä on arvioinnin peruste: Ryhmä tutustuu laajasti yrittäjyyteen Ryhmätyöskentely
Yritysprojekti Yleistä Tavoite eli mitä opettaja haluaa teidän oppivan ja mikä on arvioinnin peruste: Ryhmä tutustuu laajasti yrittäjyyteen Ryhmätyöskentely Esittäminen Tietotekniikan hyödyntäminen Omat
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotACTA PARTNERIPERUSTAINEN HARJOITUSYRITYS OPISKELIJAT LUOMASSA UUTTA TOIMINTAKOKONAISUUTTA YRITTÄJYYSKOULUTUKSESSA UNIVERSITATIS OULUENSIS G 40
OULU 2009 G 40 ACTA Jouko Isokangas UNIVERSITATIS OULUENSIS G OECONOMICA PARTNERIPERUSTAINEN HARJOITUSYRITYS OPISKELIJAT LUOMASSA UUTTA TOIMINTAKOKONAISUUTTA YRITTÄJYYSKOULUTUKSESSA TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA,
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE
OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotOta suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos Erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 ERIKOISTUMISOPINNOT LUKUVUONNA 2006-2007 Lukuvuonna 2006-2007 Musiikin laitoksella
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotLIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä
LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali
LisätiedotTavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka
Lisätiedot1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet:
1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet: Opiskeli arvioi oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta.
LisätiedotKäsitteitä yrittäjyydestä
1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea: yrityksen perusajatus Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma: liikeidea käytäntöön Sisältää esim. yritysmuodon
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos
1 OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYDEN ERIKOISTUMISOPINNOT 2 Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö
Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden lisääminen
LisätiedotTyön lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.
Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotOPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU
OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotOPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN
OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)
Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna
LisätiedotBornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan
Petteri Aro petteri.aro@oamk.fi Raija Westerlund raija.westerlund@oamk.fi 4.10.2012 Tampere Insinöörikoulutuksen foorumi BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Koko yksikön tasolla Hankkeen tavoite
LisätiedotAMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi
AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
LisätiedotPääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan
Aineistokartoitustehtävä 1 - Työelämäpedagoginen osaamiskartta, osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa, 6 op - Valmiina käytettävissä oleva aineistojen sekä puuttuvan aineiston valmistaminen
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotIlmiöpohjainen oppiminen ja BYOD
Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä
LisätiedotYrittäjäpolvenvaihdos
Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi
Lisätiedot