LIPIDIT. lipos (kreik.) = rasva MÄÄRITELMIÄ:
|
|
- Olavi Siitonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIPIDIT lipos (kreik.) = rasva MÄÄRITELMIÄ: Lipidit ovat rasvahappoja ja niiden johdannaisia sekä biosynteettisesti tai toiminnallisesti näiden kaltaisia yhdisteitä. Lipidit ovat öljymäisiä orgaanisia yhdisteitä, jotka eivät liukene veteen, mutta liukenevat joihinkin orgaanisiin liuottimiin. Reijo Käkelä Y, Biotieteiden laitos, Fysiologia ja neurotieteet Luennon teemat 1. Lipidien luokittelu ja rakenteet (nisäkkäät) 2. Lipidien tehtävät Kalvot ja niiden ominaisuudet (pääpaino) Energian varastointi ja kuljetus [ 3. Lipidien analysointi ] Massaspektrometria 1
2 1. Lipidien luokittelu Rasvahapot Glyserolipidit Glyserofosfolipidit Triasyyliglyserolit Sfingolipidit Sterolit (Vahat ja vahaesterit) Rasvahapot Steariinihappo (18:0) Öljyhappo (18:1n-9) 2
3 Luonnosta on löydetty yli 1000 erilaista rasvahappoa Kertatyydyttymättömiä Tyydyttyneitä Monityydyttymättömiä DA Lipidien yleisimpiä rasvahappoja: Lyhenne 14:0 16:0 16:1n-7 18:0 18:1n-9 18:2n-6 18:3n-3 20:4n-6 20:5n-3 22:6n-3 24:1n-9 Yleisnimet Myristiinihappo Palmitiinihappo Palmitoleiinihappo Steariinihappo Öljyhappo Linolihappo Alfa-linoleenihappo Arakidonihappo EPA DA Nervonihappo Systemaattiset nimet (engl.) n-tetradecanoic acid n-exadecanoic acid cis 9-exadecenoic acid n-ctadecanoic acid cis 9-ctadecenoic acid cis,cis 9, 12 ctadecadienoic acid all-cis- 9, 12, 15 ctadecatrienoic acid all-cis 5, 8, 11, 14-Eicosatetraenoic acid all-cis 5, 8, 11, 14, 17-Eicosapentaenoic acid all-cis 4, 7, 10, 13, 16, 19-Docosahexaenoic acid cis 15-Tetradocosanoic acid Solun koko rasvahappovalikoima on yleensä (10-30 pääkomponenttia). 3
4 mega-nimeämisjärjestelmä Öljyhappo (18:1n-9 eli 18:1 9) MEGA 9 -sarja Linolihappo (18:2n-6 eli 18:2 6) MEGA 6 sarja Välttämätön Alfa-linoleenihappo (18:3n-3 eli 18:3 3) MEGA 3 sarja Välttämätön Monia kirjoitustapoja: 18:3 3, 18:3n-3, etc Välttämätön = saatava ravinnosta Glyserofosfolipidit Esimerkkeinä: Fosfatidyylikoliini Fosfatidyylietanoliamiini Fosfatidyyliseriini Fosfatidyyli-inositoli 4
5 2C C C 2 P N Fosfatidyylikoliini Tyypilliset piirteet: -Iso polaarinen pää (sitoo n. 30 vesimolekyyliä) - Ei nettovarausta (±) -Tyydyttymäton rasvahappo sn-2 asemassa -Määrällisesti tärkein fosfolipidi nisäkässoluissa (50-60 mol%) P 2 C C C 2 N3 Fosfatidyylietanoliamiini Tyypilliset piirteet: -Pieni polaarinen pää -Ei nettovarausta (±) -Tyydyttymätön rasvahappo sn-2 asemassa -Toiseksi suurin fosfolipidiluokka (n. 25 mol%) 5
6 P 2 C C C 2 N 3 C Fosfatidyyliseriini Tyypilliset piirteet: -Negatiivinen nettovaraus (-) -Keskikokoinen polaarinen pää -Tyydyttymätön rasvahappo sn-2 asemassa mol% solun fosfolipideistä Fosfatidyyli-inositoli Tärkeä viestinnässä: fosfatidyyli-inositolia voidaan fosforyloida (inositolin hydroksyyliryhmiin) Muodostaa kalvoihin proteiiniankkureita 6
7 Kolesteroli (steroli) Tyypilliset piirteet: - Pieni pää - Jäykkä, levymäinen rakenne C 2 C N C C Sfingolipidit N P C 2 C C C N C 2 C C C N Tyypilliset piirteet: - Tyydytetyt ja pitkät rasvahapot - Polaarinen pää voi olla hyvin iso (glykosfingolipidit) Keramidi Sfingomyeliini Laktosyylikeramidi (glykosfingolipidi) 7
8 2. Lipidien tehtäviä 2.1. Muodostavat kaikkien biologisten kalvojen perusrakenteen eli lipidikaksoiskerroksen Lipidikalvojen yleiset ominaisuudet Solun lipidikalvojen erityisominaisuudet 2.2. Muodostavat elimistön tärkeimmän energiavaraston Lisäksi lipidit: vat keskeisiä tekijöitä erilaisissa biologisissa viestintäjärjestelmissä (toisiolähetit) Sallivat keuhkorakkuloiden avautumisen Estävät veden haihtumista ihon läpi 2.1. Lipidikalvot Fig/biocrawler 8
9 Fosfolipidit muodostavat vesiliuoksissa spontaanisti kaksoiskalvoja ja kalvorakkuloita. Kalvorakkula fosfolipidikalvo ydrofiiliset ns. polaariset päät (emäs & fosfaatti) ydrofobiset pitkät asyyliketjut (esteröidyt rasvahapot) Miksi näin? (a) Vesimolekyylit ovat normaalisti sitoutuneet toisiinsa heikoin vetysidoksin. (b) iilivetyketju vedessä pakottaa vesimolekyylejä järjestäytymään toisin => Entropia laskee (b) 9
10 iilivetyketjujen keräytyminen yhteen vapauttaa vesimolekyylejä näistä pakotetuista hiloista => Entropia kasvaa! Lipidiaggregaatin muoto riippuu lipidin muodosta. 10
11 Lipidimolekyylien erilaiset muodot mahdollistavat kalvojen kaareutumisen Lipidikalvojen yleiset ominaisuudet A) Kalvot ovat nestekiteitä Lipidimolekyylien pyörintä ja sivuliike on hyvin nopeaa. Siirtyminen kalvon lehdykältä toiselle (flip-flop) on hidasta! B) Kalvon nestemäisyys riippuu lipidien rasvahappojen: a) tyydyttymättömyyden asteesta b) ketjunpituuksista C) Kolesteroli lisää nestemäisen kalvon jähmeyttä ja jähmeän kalvon nestemäisyyttä D) Kalvolipidit voivat lautoittua 11
12 A) nestekide. Siirtyminen kalvon lehdykältä toiselle (flip-flop) on hidasta! Tehokas flip-flop on mahdollista flippaasien avulla. Lipidimolekyylien pyörintä ja sivuliike tasossa on hyvin nopeaa (jopa paikanvaihtoa/s) B) nestemäisyys. Kalvon sulamislämpötila riippuu rasvahappoketjujen tyydyttyneisyydestä Kaksoissidos pakottaa vierekkäiset Fosfolipidi Di-16:0-PC Di-16:1-PC Sulamislämpötila + 42 C - 20 C rasvahappoketjut kauemmaksi toisistaan heikentäen lyhyen kantaman vetovoimia. 12
13 C) kolesteroli. Kolesteroli säätelee kalvon fysikaalista tilaa Geelitila Nestetila T + Kolesteroli + Kolesteroli Järjestäytynyt nestetila Solun kalvot Soluja ja niiden organelleja ympäröi kalvo i.e. Lipidikaksoiskerros. 13
14 Kalvot osastoivat solun, koska Aineenvaihdunnan lähtöaineet ja tuotteet sekä entsyymit voidaan väkevöidä => reaktiot nopeutuvat sastoituminen mahdollistaa paremman kontrollin Synteettisten ja hajottavien reaktioiden haitallinen kilpailu voidaan eliminoida ym. Solun lipidikalvojen keskeisiä ominaisuuksia: a) Kalvo läpäisee valikoivasti. b) Soluorganellien lipidikoostumukset ovat erilaiset. c) Useimmat kalvot ovat asymmetrisia. d) Lipidit siirtyvät solun sisällä kalvosta toiseen. e) Kalvoissa on lauttoja. 14
15 a) Lipidikalvo läpäisee yhdisteitä valikoivasti elpoiten itse lipidikalvon läpäisevät yhdisteet ovat: -pieniä -rasvaliukoisia -varauksettomia MUTTA solukalvoissa on kanavia ja pumppuja... Solujen kalvolipidit: (vielä muistin virkistämiseksi) Fosfolipidit Sfingolipidit (sfingomyeliini ja glykosfingolipidit) Kolesteroli (hiivalla ergosteroli; prokaryooteilla ei sfingolipidejä eikä steroleja) 15
16 b) rganellikalvojen koostumukset ovat erilaiset Kalvojen proteiinikoostumukset ovat täysin erilaiset: -proteiinin rakenteeseen perustuva sijoittelu -valikoiva kuljetus Lipidit valtaosin samoja, mutta suhteelliset määrät vaihtelevat paljonkin: -valikoiva kuljetus (siirtäjäproteiinit/lipidilautat) -paikallisesti erilainen synteesi/hajotus? c) Kalvot ovat asymmetrisiä, Ihmisen punasolun kalvo: mol%, kustakin fosfolipidistä eli solun kalvojen ulko- ja sisälehdykän lipidikoostumukset ovat erilaiset Flippaasi pitää yllä aminofosfolipidien (PC, PE, PS) asymmetriaa mol%, kokonaisfosfolipidistä Zachowski (1993) Biochem J 16
17 Lipidien siirtyminen kalvon läpi; mekanismit: i) ii) iii) i) Spontaani siirtyminen ( Flip-flop, hidas) ii) Passiivinen siirtyminen (Lipidikanavat) iii) Aktiivinen kuljetus (Lipidipumput) Mikä on lipidiasymmetrian tarkoitus? Solukalvon ulkopinta inertti ja riittävän tiivis (sfingolipidi- ja kolesterolirikas) Sisäpinta reaktiivinen -Fosfatidyyliseriini aktivoi kalvoentsyyymejä -Apoptoosi => fosfatidyyliseriiniä ulkopinnalle => Solu tuhotaan -Fostatidyyliseriini verihiutaleiden pinnalla käynnistää veren hyytymisen 17
18 d) Lipidien solunsisäinen kuljetus? Useimmat lipidit syntetisoidaan solulimakalvostossa Niitä on kuitenkin kaikissa organelleissä => Kuinka siirtyminen tapahtuu??? i) Kalvorakkulavälitteinen kuljetus 18
19 ii) Diffuusio soluliman kautta? iii) Proteiinivälitteinen kuljetus? 19
20 iiii) Kalvofuusio/kontaktit? Tunnemmeko biologisten kalvojen rakenteen? NESTEMSAIIKKIMALLI Singer Nicolson 1972 Klassinen oppikirjamalli Riittämätön LIPIDILAUTTAMALLI (Rafts) Simons Ikonen - van Meer 1988 tai 1997 Muovautuu kaiken aikaa yvin tunnettu & runsaasti referoitu Saa paljon kritiikkiä SUPERILAMALLI (Superlattice) Somerharju Virtanen Cheng 1999 Tunnettu lipidibiokemistien parissa Vähän kritiikkiä 20
21 e) Kalvolautat (tarua vai totta?) Simons K, van Meer G (1988) Biochemistry 27, Vuonna 1988, Kai Simons ja Gerrit van Meer ehdottivat, että solukalvoilla on erityisiä mikroympäristöjä lipidilauttoja (lipid rafts), joissa on muuta kalvoa enemmän kolesterolia, glykolipidejä ja muita sfingolipidejä. Lipidilautat (vihreä alue) ovat muuta kalvoa paksumpia, järjestäytyneempiä ja viskoosimpia alueita Sprong (2001) Nat Rev Moll Cell Biol 2, Kalvolauttoja on helppo havaita mallikalvokokeissa enderson RM et al (2004) News Physiol Sci 19, Keltainen piikki = PLAP proteiini ranssi lautta = Sfingomyeliini-lautta AFM (Atomic Force Microscopy) paljastaa mallikalvojen lipidiseosten erottuvan lautoiksi, joille tietyt proteiinit asettuvat. Kuvassa istukan alkalinen fosfataasi (PLAP; GPI-akkuroitu proteiini) sfingomyeliinilautalla juoksevamman fosfatidyylikoliinin ympäröimänä. 21
22 Lipidilauttojen mahdollisesta merkityksestä Vuonna 1997 Kai Simons ja Elina Ikonen ymmärtävät lauttamallin merkityksen ja sen biologiset ja lääketieteelliset seuraukset: Lipidilauttojen uskotaan olevan signalointikeskuksia, proteiinien erotteluasemia ja tärkeitä kalvorakkuloiden muodostuksessa. An example for those interested: Activation of T cells by antigen presenting cells induces lipid raft dependent signaling (Zeyda M, Stulning TM, 2006) Lipid rafts in the resting state are dynamic assemblies that continuously associate and dissociate. resting activated Zeyda M, Stulning TM (2006) Progr Lipid Res 45, Lauttojen merkitys proteiinien lajittelussa ja kuljettamisessa??? Solukalvo GLGI Sfingomyeliini Kolesteroli 22
23 Raftit ovat erilaisia? Lipidilauttoja on erilaisia: Kaveolit (selvä morfologia) Glykosfingolipidi-rikkaat lautat Polyfosfoinositoli (PIP) -rikkaat lautat Simons K, Ikonen E (1997) Nature 387, Maguy A et al (2006) Cardiovasc Res 69, Uudet näkemykset (yhteenveto) Vaihtoehdot: Kullakin mikrodomeenilla on superhilansa (E min -tila) Satunnainen Segregaatio/lautat Superhila Kyllä, jonkinlaisia dynaamisia ja pieniä Täten superhila- ja lipidilauttateoriat eivät ole ristiriidassa keskenään. [uom! Lisätietoja superhilamallista kiinnostuneille lisäsivuilla] 23
24 2.1. Lipidit energian varastoinnissa ja kuljetuksessa: Energiasisältö/painoyksikkö on suurempi kuin muilla biomolekyyleillä. 1 g rasvaa = 6 g hiilihydraattia Triasyyliglyseroli on pääasiallisin varastolipidi. Rasvasolu 24
25 Lipoproteiinit vastaavat rasvojen kuljetuksesta elimistössä. apoproteiini 3. Lipidianalyysi 25
26 Solun kalvojen lipidiprofiili analysoidaan nykyisin sähkösumutus-massaspektrometrillä (ESI-MS) ESI tekniikka = käänteentekevä edistysaskel Nopea ja herkkä; yksityiskohtainen molekyylin analyysi mutta tarkka kvantitointi hankalaa Photo: National Research Council of Canada Sähkösumutusionisaatio-massaspektrometria (ESI-MS) Sähkösumutuksen periaate: Kapillaarin kärki: kv (tai kv) aihtuvia pisaroita; Varaustiheys kasvaa Lipidit ionipölynä MS:n sisäosiin Kuuma kaasuvirtaus ioneja sisältäviä pisaroita 26
27 Esimerkki: Solun lipidien massaspektri: A) Negatiivisesti ionisoituvat lipidit Intens. PE 18:0/18:2 BK-solu (Baby amster Kidney) 6000 PS 18:0/18:1 PE 18:0/20:4 PE 18:0/22: PE 16:0/18:1 PE 18:0/20:4 LBPA 18:1/18:1 PI 18:0/20: 2000 PA 18:0/18:2 PI!8:0/18: m/z B) Positiivisesti ionisoituvat lipidit Intens. x10 6 BK-solu (Baby amster Kidney) PC 16:/18:1 PC 18:0/18: SM 16:0 PC 16:0/16:1 0.2 SM 24: m/z 27
28 Erotuskykyä voidaan parantaa yhdistämällä nestekromatografi (LC) ja ESI-MS (on-line) Lipidit erottuvan retentioajan ja massan (m/z) suhteen; 3D-lipidikarttojen tietokoneavusteinen analyysi. iiren isojen aivojen lipidomi, LC-ESI-MS ermansson M et al (2005) Anal Chem 77, LIPIDMIIKKA? Lipidomiikka = Lipidien ja niiden kanssa vuorovaikuttavien molekyylien systeemitason analyysi. Genomiikka Proteomiikka Metabolomiikka DNA RNA Proteiinit Lipidit Sokerit Toksiinit Geneettinen perusta Vaikuttavien entsyymien ja proteiinien identifiointi Lipidomiikka Metabolisten reittien selvittäminen Tilastolliset monimuuttuja- ja verkkoanalyysit Yksityiskohtainen lipidiprofiili (ESI-MS) Lipidien uutto 28
29 Usein käytettyjä lipidien lyhenteitä: SM = sfingomyeliini PC = fosfatidyylikoliini LPC = lysofosfatidyylikoliini PE = fosfatidyylietanoliamiini PS = fosfatidyyliseriini PI = fosfatidyyli-inositoli PIP = fosforyloitu fosfatidyyli-inositoli (ns. fosfoinositidi) PA = fosfatidihappo Lisämateriaalia kiinnostuneille A)Miksi lipidilauttoja muodostuu? (in English) B) Lipidikalvojen rakentumista kuvaava superhilamalli (in English) C) Miksi lipidomiikkaa? 29
30 A) Why should lipid rafts exist?? Degree of unsaturation i.e. melting point missmatch Chain length i.e. hydrophobicity missmatch That is why separated lipid phases are easy to observe in low temperatures.. Why should lipid rafts exist? Lipids complementary in shape to each other go to the same phase e.g. Cholesterol and sphingolipids are complementary 30
31 B) SUPERLATTICE MDEL Somerharju P et al (1999) Biochim Biophys Acta 1440, In 1999, Pentti Somerharju, Jorma Virtanen and Kwan on Cheng reviewed their papers since 1995, and suggested that all lipid microdomains tend to adopt regular superlattice-like distributions, which idea was based on the physicochemical differences of different membrane lipids. Membrane phospholipids are: Negatively charged - Phosphatidylserine - Phosphatidylinositol - Phosphatidic acid - Phosphatidylglycerol - Cardiolipin Neutral (no net charge) Large-head lipids - Phosphatidylcholine - Sphingomyelin Small-head lipids - Phosphatidylethanolamine - (cholesterol; embedded) Towards superlattice: geometric fit When mixed with phosphatidylethanolamine rotation entrophy of phosphatidylcholine polar head group is increased. phosphatidylcholine phosphatidylcholine + phosphatidylethanolamine ne phosphatidylethanolamine molecule affects the rotations of six phosphatidylcholine molecules. 31
32 Towards superlattice: electric repulsion It is logic to assume that negatively charged lipids repel each other. Coulombic repulsion Negatively charged phospholipid Neutral phospholipid Superlattice: any evidence? uter membrane of red blood cell according to the superlattice model Inner membrane of red blood cell according to the superlattice model Choline phospholipid (large heads) 88.9 / 88.9 mol% Phosphatidylethanolamine (small heads) 11.1 / 11.1 mol% Choline phospholipid (large heads) 22.2 / 23.1 mol% Phosphatidylethanolamine (small heads) 44.4 / 43.9 mol% Negatively charged lipid Purple values: model Blue values: measured in human RBC Negatively charged lipid 33.3 / 32.9 mol% 32
33 Superlattice, and still free lateral movements Superlattice and fluid mosaic models both allow free lateral movements in large scale. Superlattice is NT rigid! T e.g. quick raising of the temperature induces disorganization until new superlattice is settled. In superlattice stretching, shrinking, and lateral sliding of the rows requires little energy, and thus no long distance order is expected. C) Missä korkean erotuskyvyn ESI-MS lipidianalyysiä ja lipidomiikkaa voidaan hyödyntää? Perustutkimuksessa Solukalvojen sekä niiden mikroympäristöjen lipidikoostumuksen säätely Lipidikuljetuksen mekanismit Kliinisessä lääketieteessä Taudin määritys ja hoidon seuranta Biotekniikassa Lipaasien spesifisyyden analyysi ja räätälöinti Rasvojen muokkauksen seuranta ( on-line ) Lue lipidomiikasta vielä lisää? Wenk MR (2005) The emerging field of lipidomics. Nat Rev Drug Discov 4,
LIPIDIT. lipos (kreik.) = rasva MÄÄRITELMIÄ:
LIPIDIT lipos (kreik.) = rasva MÄÄRITELMIÄ: Lipidit ovat rasvahappoja ja niiden johdannaisia sekä biosynteettisesti tai toiminnallisesti näiden kaltaisia yhdisteitä. Lipidit ovat öljymäisiä orgaanisia
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotHenkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä
LisätiedotJohdatus biofysiikkaan 30.10.2014
Johdatus biofysiikkaan 30.10.2014 2. luento: Marja Hyvönen Yhteydenotot: marja.hyvonen@oulu.fi p. 0294 481119 huone 253-1 (porras J3 Fysiikan kadulta 2.kerrokseen) Kaikki elävät olennot koostuvat soluista,
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotJohdatus biofysiikkaan 15.1.2013 Introduction to biophysics 15.1.2013
Johdatus biofysiikkaan 15.1.2013 Introduction to biophysics 15.1.2013 2nd lecture: Biophysics of biomolecules, by Marja Hyvönen please preferably contact me by email marja.hyvonen@oulu.fi p. 0294 481119
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotProteiinit eli valkuaisaineet. Makromolekyylit. Valkuaisaineet 2
Proteiinit eli valkuaisaineet Makromolekyylit polypeptidejä (us. 10 - us. 100 ah.) primaarirakenne = aminohappojärjestys useita korkeamman asteen konformaatiotasoja natiivi konformaatio kuumennus kemikaalit
LisätiedotBiopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.
Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono
LisätiedotSolukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli
Solukalvon kerrokset Solukalvo Elektronimikroskoopilla solukalvossa erottuu kolme kerrosta Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 2 nm 3,5 nm 2 nm elektronitiheä, osmiofiilinen
LisätiedotSolukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen
Solukalvon tehtävät Solukalvo Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 1. rajaa solun yksilöksi 2. säätelee soluun tulevien ja sieltä poistuvien aineiden määrää 3. ylläpitää
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset
LisätiedotA - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen
30250 Biokemian ja farmakologian perusteet A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Ymmärtää
LisätiedotRuokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012
Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen
LisätiedotMassaspektrometria ja kliiniset proteiinibiomarkkerit
Massaspektrometria ja kliiniset proteiinibiomarkkerit 1 Leena Valmu FT, Dosentti, R&D Manager The world leader in serving science MS ja kliiniset proteiinibiomarkkerit Biomarkkereiden massaspektrometria
LisätiedotJohdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?
Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)
LisätiedotBIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi
BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotEeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto
Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotVALINTA TERVEELLISEN RUOKAVALION PUOLESTA!
bonred.fi Punainen palmuöljy MIKSI PUNAINEN PALMUÖLJY ON NIIN RAVINTEIKAS? Ravintoaineiden VOIMANPESÄ! vuosituhansia.. kaytetty Bon Red Palm Oil. Punainen palmuöljy on puristettu öljypalmun hedelmästä.
LisätiedotENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)
ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava
LisätiedotRasvat, lipidit ja kolesteroli
Rasvat, lipidit ja kolesteroli Rasva on yksi perusravintoaineista hiilihydraattien ja proteiinien ohella. Triglyseridit eli varsinaiset rasvat ovat muodostuneet rasvahappojen eli pitkäketjuisten karboksyylihappojen
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotIsomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria
Isomeria Isomeria Yhdisteellä on sama molekyylikaava, mutta eri rakenne: siksi eri isomeereillä voi olla erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet!!!! Esim. yhdisteellä C2H6O on kaksi isomeeriä.
LisätiedotPieni muna - suuri ravintoainesisältö
Pieni muna - suuri ravintoainesisältö Jaakko Hiidenhovi MTT/Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Elintarviketutkimus Alimentum, 31600 Jokioinen jaakko.hiidenhovi@mtt.fi Kananmunan varsinainen tarkoitus
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotTuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede
Tuma - nucleus Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Tuman rakenne kaksoiskalvo, joiden välissä perinukleaarinen tila huokoset (nuclear pores) ulkokalvo yhteydessä ER:ään sisäkalvossa kiinni 10 nm filamentteja
LisätiedotKoliini on ravintoaineissa esiintyvä yhdiste, joka luokitellaan välttämättömäksi tai ehdollisesti välttämättömäksi ravintoaineeksi.
Koliini ja terveys Koliini on ravintoaineissa esiintyvä yhdiste, joka luokitellaan välttämättömäksi tai ehdollisesti välttämättömäksi ravintoaineeksi. Rasvaliukoista koliinia esiintyy monissa kasveissa,
LisätiedotSäteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotTarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat
Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät
LisätiedotMassaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus
11.5.2017 Massaspektrometria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Määritelmä Massaspektrometria on tekniikka-menetelmä, jota käytetään 1) mitattessa orgaanisen molekyylin molekyylimassaa ja 2) määritettäessä
LisätiedotEsim. ihminen koostuu 3,72 x solusta
Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita
LisätiedotELEMET- MOCASTRO. Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions. Period
1 ELEMET- MOCASTRO Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions Period 20.02-25.05.2012 Diaarinumero Rahoituspäätöksen numero 1114/31/2010 502/10
LisätiedotRasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit
Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvoihin liittyy paljon epäselvyyksiä ja myyttejä. Vasta viime aikoina rasvojen merkitys hyvinvoinnille on avautunut. Rasvahapot ovat välttämättömiä rakennuspalikoita
LisätiedotRasvoissa on eroa! Työohje opettajalle
Rasvoissa on eroa! Klaus Sippel Uusi kokeellinen työ Kokeellisuus kemian opetuksessa Kevät 2007 Työohje opettajalle Ravintoaineiden kemia on mielenkiintoista, motivoivaa ja ajankohtaista. Ravinnon määrällä
LisätiedotKASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET
LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotBIO-201 Molekyylit ja solut
BIO-201 Molekyylit ja solut Solun kemia, rakenne ja toiminta 3 op Reijo Käkelä, koordinoiva opettaja 1) Miten kurssi syntyi 2) Valittu toteutustapa Käänteinen opetus (flipped learning/classroom) Kaikki
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotHigh Definition Body Lift selluliittigeeli
High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti
LisätiedotSolun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1
Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu Solun kemia paino-% Vesi 75-90 proteiinit 10-20 Lipidit 2 Hiilihydraatit 1 RNA/DNA 0,7/0,4 Epäorg. 1,5 Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu Vesi 1 paino-%
LisätiedotSOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT
71 B SOLUJEN RAKENTEET, ERI SOLUTYYPIT 72 B1 Tuma miten aitotumallinen säilyttää ja käsittelee informaatiota Stenius, Hannele & Valli, Noora Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian
LisätiedotAineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä
Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä Tuomo Glumoff, FT, Dos. Yliopistonlehtori Oulun yliopisto, Biokemian laitos Opintori 13.12.2012 Kehittämisideana on aineenvaihdunnan
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotKondensaatio ja hydrolyysi
Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä
LisätiedotMAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot
MAITO-INNO Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot Raija Tahvonen, professori, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Tuomo Tupasela, vanhempi tutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sirja Viitala,
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotFineli-tiedostojen sisältämät ravintotekijät
Fineli-tiedostojen sisältämät ravintotekijät Release 16 (9.12.2013) FINE68-tiedosto: ALC alkoholi G ASH tuhka (kivennäisaineet) G CAROTENS karotenoidit UG CARTB beetakaroteeni UG CHOCDF hiilihydraatti
LisätiedotRASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS
Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Laboratoriotekniikka 2012 Irene Jaakkola RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bio- ja elintarviketekniikka
LisätiedotErilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja
Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi
LisätiedotSUKLAA JA SYDÄNTERVEYS
SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotMind Master. Matti Vire 11.5.2013
Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys
LisätiedotMitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
LisätiedotOulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun
Lisätiedot2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet
/Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-
LisätiedotEU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin
EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the
LisätiedotHEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos
LisätiedotThe CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
LisätiedotNanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa
Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;
Lisätiedot4/2007. Lipidilautat insuliinireseptorin toiminnassa Kansainvälinen kongressi diabeettisen jalan hoidosta Terveyskäyttäytymisen muuttaminen
4/2007 VOL. 36 SYYSKUU SUOMEN DIABETESLIITTO Lipidilautat insuliinireseptorin toiminnassa Kansainvälinen kongressi diabeettisen jalan hoidosta Terveyskäyttäytymisen muuttaminen Kuva: Timo Saaristo d iabetes
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotC++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen
C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotTutkimuksellisia töitä biologian opetukseen
Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35
LisätiedotMassaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus
Massaspektrometria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Määritelmä Massaspektrometria on tekniikka-menetelmä, jota käytetään 1) mitattessa orgaanisen molekyylin molekyylimassaa ja 2) määritettäessä
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotValio Oy RAVITSEMUKSEN PERUSTEET
RAVITSEMUKSEN PERUSTEET SISÄLTÖ Ravinnon tehtävät Ravintoaineet Ruokaryhmät Energia Rasvat Hiilihydraatit Proteiinit Vitamiinit Kivennäisaineet Vesi RAVINNON TEHTÄVÄT Energian tuottaminen - Työ - Liikunta
LisätiedotAvaruus- eli stereoisomeria
Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan
LisätiedotEPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015
EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotViral DNA as a model for coil to globule transition
Viral DNA as a model for coil to globule transition Marina Rossi Lab. of complex fluids and molecular biophysics LITA (Segrate) UNIVERSITA DEGLI STUDI DI MILANO - PhD Workshop October 14 th, 2013 Temperature
LisätiedotThe Viking Battle - Part Version: Finnish
The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen
Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
Lisätiedot12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni
12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju
Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotBioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122
Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus 15.11.2007 Exactum D122 Bio- ja lääketieteiden opiskelu MBImaisteriohjelmassa Outi Monni, Dos, FT Biolääketieteen laitos 15.11.2007 Bioinformatiikan maisteriohjelma
Lisätiedot7. Lohkominen ja sulautus 2 k kokeissa. Lohkominen (Blocking)
7. Lohkominen ja sulautus 2 k kokeissa Lohkominen (Blocking) Lohkotekijät muodostuvat faktoreista, joiden suhteen ei voida tehdä (täydellistä) satunnaistamista. Esimerkiksi faktorikokeessa raaka-aine-erät
LisätiedotOngelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?
Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? 2 Evoluutio on muovannut eliöt ja biomolekyylit elinympäristöönsä sopiviksi. Elinympäristön pysyessä suhteellisen muuttumattomana
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotUUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS
UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotVIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET
1 VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 2 VIIKKO 1 - Johdanto Tällä ensimmäisellä viikolla käymme läpi ravitsemuksen perusteet. Käymme läpi kolme perusravintoainetta. Niitä kutsutaan usein nimellä makroravinteet.
LisätiedotTammanmaidon koostumus laktaatiokauden eri vaiheissa
Tammanmaidon koostumus laktaatiokauden eri vaiheissa Lehtola, Katariina Department of Food and Environmental Sciences P.O. Box 66 (Agnes Sjöbergin katu 2) FI-00014 University of Helsinki, Finland Saastamoinen,
LisätiedotLiuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy
Liuottimien analytiikka MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy RIG H T S O L U T I O N S R IGH T PA RT N ER Sisältö Terminologia Näytteenoton ja analysoinnin suurimmat riskit ja niiden
LisätiedotBiotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017
Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017 Maarit Kortesoja Farmaseuttisten biotieteiden osasto 23.8.2017 1 Opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija Osaa kuvata entsyymien rakenteen
Lisätiedot