MARKKINOINTIVIESTINTÄ HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN PK-YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARKKINOINTIVIESTINTÄ HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN PK-YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1 MARKKINOINTIVIESTINTÄ HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN PK-YRITYKSISSÄ Jouni Forsström Opinnäytetyö Joulukuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) FORSSTRÖM Jouni Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 62 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka Työn nimi MARKKINOINTIVIESTINTÄ HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN PK-YRITYKSISSÄ Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja KUHA Maisa Toimeksiantaja(t) ESR-projekti hotelli- ja ravintolayrittäjän työkalut Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hotelli- ja ravintola-alan pk-yritykset hoitavat markkinointiviestintäänsä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin markkinointiviestinnän eri keinot hallittiin ja hyödynnettiin tähän tutkimukseen osallistuneissa hotelli- ja ravintola-alan pkyrityksissä ja miten aktiivisesti alan yrittäjät seurasivat markkinointiviestintänsä vaikutuksia liiketoimintaansa. Tutkimus tehtiin haastattelemalla henkilökohtaisesti 20 yrittäjää 19:sta yrityksestä eri puolilla Suomea, lukuun ottamatta pohjoisinta ja itäisintä Suomea. Tutkimuksen perusjoukkona olivat yritykset, jotka olivat ilmoittautuneet Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämään Hotelli- ja ravintolayrittäjän työkalut -nimiseen koulutus- ja kehittämishankkeeseen. Hanke on osaksi Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. ESR-rahaston lisäksi hankkeen rahoituksen osapuolina ovat Länsi-Suomen lääninhallitus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja hankkeeseen osallistuvat yrittäjät. Suomen hotelli- ja ravintola-alan liitto toimii hankkeessa yhteistyökumppanina. Tutkimus osoitti, että pk-yritysten markkinointiviestintä perustuu usein yrittäjän omaan tuntemukseen ja edellisvuosien antamiin malleihin. Useissa yrityksissä markkinointiviestinnän suunnitelmallisuus ei ollut riittävää eikä sitä kehitetty olennaisena osana yrityksen liiketoimintaa. Tulosten perusteella markkinointiviestinnän suunnittelu ja markkinointiviestimien yhdenmukainen käyttö ovat tutkittujen yritysten suurimpia kehittämiskohteita. Tutkimuksen aikana esille nousi suhdetoiminnan tärkeys pk-yritysten liiketoiminnalle. Suhdetoiminta ja runsas suullinen viestintä asiakaspalvelutilanteissa olivat usean tutkimukseen osallistuneen yrityksen vahvinta osaamisen aluetta markkinointiviestinnässä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ja soveltaa tulevia koulutuksia suunniteltaessa. Mukana olleet yrittäjät voivat käyttää valmista opinnäytetyötä markkinointiviestintänsä kehittämisessä. Avainsanat (asiasanat) Hotelli- ja ravintolayritykset, markkinointiviestintä Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) FORSSTRÖM, Jouni Type of Publication Dissertation Pages 62 Confidential Language Finnish Until Title MARKETING COMMUNICATION IN SMALL AND MEDIUM-SIZED HOTEL AND CATERING ENTERPRISES Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor KUHA, Maisa Assigned by ESF project Tools for Hotel and Catering Entrepreneur Abstract The purpose of this dissertation was to study how small and medium-sized hotel and catering enterprises managed their marketing communication and how they followed-up its effects on their business activities. Another purpose was to find out which means of marketing communication were mastered and taken good use of. The data were collected by personally interviewing 20 entrepreneurs representing 19 companies from different areas in Finland excluding northern and eastern Finland. The population included companies that had registered for an ESF project called Tools for Hotel and Catering Entrepreneur organised by Jyväskylä Polytechnic. The analysis proved that the entrepreneur s own sense and models from previous years affected the planned and executed marketing communication too much. In several companies the approach to marketing communication was not on the level it should have been. In general, the companies concerned did not develop marketing communication as an essential part of their business activity. The results showed that the systematic planning of marketing communications and the balanced use of means of marketing communication were some of the major issues to be developed in the companies concerned. The research showed the importance of well-handled public relations to the small and medium-sized enterprises. According to the results, the public relations and face-to-face communication with customers were the strongest points of marketing communication in most of the companies concerned. This research produced information which can be used when planning the future training for the companies. The companies included in the research can use the dissertation for developing their marketing communication. Keywords Hotel and catering enterprises, marketing communication. Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 MARKKINOINTIVIESTINTÄ PK-YRITTÄJÄN TYÖKALUNA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite Tutkimusaineiston keruu Tutkimusaineiston käsittely Aineiston luotettavuus YRITYSTEN TAUSTAT JA MARKKINOINNIN LÄHTÖKOHTATILANNE Tutkimuksen kohteena olevien yritysten määrittely Yritysten toiminta-ajatus ja liikeidea Toiminta-ajatus Liikeidea Liikeidea markkinoinnin näkökulmasta Yrittäjien näkemys toiminta-ajatuksesta ja liikeideasta Toiminta-ajatuksen ja liikeidean sisältö Asiakkaiden segmentointi Yritysten toimintatavat MARKKINOINTI TYÖVÄLINEENÄ Markkinoinnin määrittely Markkinoinnin toimintaprosessi Markkinoinnin suunnittelu Markkinoinnin kilpailukeinot MARKKINOINTIVIESTINTÄ Markkinointiviestinnän määritelmä ja tavoitteet Markkinointiviestinnän suunnittelu Asiakassuhdeviestintä KÄYTETYT MARKKINOINTIVIESTINNÄN KEINOT JA MARKKINOINTIVIESTINNÄN SEURANTA TUTKITUISSA YRITYKSISSÄ Henkilökohtainen myyntityö Mainonta Menekinedistäminen Suhdetoiminta Markkinointiviestinnän seuranta YRITYSTEN MARKKINOINTIVIESTINNÄN ANALYYSI Markkinointiviestinnän suunnittelu ja tavoitteet Toimivimpina pidetyt markkinointiviestinnän keinot Markkinointiviestinnän keinojen kannattavuus Yritysten käyttämät markkinointiviestintämateriaalit Hinnan esille tuonti markkinointiviestinnässä POHDINTA...43 LÄHTEET...48 LIITTEET...51 Liite 1. Haastattelulomake...51 TAULUKOT TAULUKKO 1. Tutkimukseen osallistuneet yritykset...10 TAULUKKO 2. Suunniteltu ja suunnittelematon viestintä...26

5 2 1 MARKKINOINTIVIESTINTÄ PK-YRITTÄJÄN TYÖKALUNA Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää hotelli- ja ravintola-alan pk-yrittäjien tapaa suunnitella, toteuttaa ja seurata markkinointiviestintäänsä. Samalla pyrin antamaan laajemman käsityksen kyseisen alan pk-yritysten suhtautumisesta markkinointiviestintään osana liiketoimintaansa. Käytännöllisenä tavoitteenani on, että yrittäjät saisivat uusia ajatuksia markkinointiviestintänsä kehittämiseen. Informaatiota keräsin haastattelemalla 20 yrittäjää tai johtajaa 19:sta eri yrityksestä. Työni tarkoituksena on löytää yrittäjille markkinointiviestintään liittyviä käytännönläheisiä toimintamalleja. Työni on selvästi markkinointiviestintään keskittyvä, en käsittele tuotekehittelyä, hinnoittelua ja saatavuutta markkinoinnin kilpailukeinoina. Markkinointiviestinnässä keskityn asiakkaille suunnattuun ulkoiseen viestintään, en käsittele tutkimuksessani yritysten sisäistä viestintää. Haastattelemani yrittäjät ovat mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hotelli- ja ravintolayrittäjän työkalut koulutus- ja kehittämishankkeessa, jonka tarkoituksena on tarjota yrittäjille konkreettisia työkaluja oman yrityksen toimintaan ja kehittämiseen. Koulutukseen hakeutuvat yritykset ja niiden johto ovatkin usein aktiivisia yritystoiminnan kehittäjiä, jotka haluavat pitää toimintansa kilpailukykyisenä ja ovat valmiita myös tekemään paljon tämän asian hyväksi. Jotta tutkimukseen osallistuneet yritykset säilyisivät anonyymeinä, olen nimennyt ne suuraakkosin (yritys A, yritys B ja niin edelleen.) Koska tutkimuksessa on mukana 19 yritystä, käytössä ovat aakkoset A - S. Yritykset on jaettu neljään pääluokkaan: kahvilat, pubit ja baarit, hotellit ja ruokaravintolat. Hotelli- ja ravintolayrittäjän työkalut -hankkeen tavoitteena on myös luoda pkyrityksille paremmat valmiudet menestyä ja tehdä tulosta koko ajan kiristyvässä kilpailussa. Tutkimuksen yritykset ovat eri puolilta Suomea. Pohjoisin yritys on Kokkolassa, eteläisin Helsingissä, itäisin Kotkassa ja läntisin Raumalla. Hanke on osaksi Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. ESR-rahaston lisäksi hankkeen rahoituksen osapuolina ovat Länsi-Suomen lääninhallitus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja

6 3 hankkeeseen osallistuvat yrittäjät. Suomen hotelli- ja ravintola-alan liitto toimii hankkeessa yhteistyökumppanina. Olennaisena syynä kehittää hotelli- ja ravintolayrittäjien valmiuksia ovat suuret muutokset suhdanneherkän alan toimintaympäristössä. Viro, Latvia ja Liettua liittyvät Euroopan Unionin jäseniksi 1. toukokuuta Baltian maiden liittyminen aiheuttaa sen, että yksityiset ihmiset voivat ostaa sieltä runsaasti halpaa alkoholia, tupakkatuotteita ja elintarvikkeita omaan käyttöönsä. Suomen ja EU:n väliseen erityissopimukseen perustunut alkoholin tuontirajoitus poistuu vuoden vaihteessa Suomeen saa tuoda alkaen toisesta EU-maasta omaan käyttöön 10 litraa väkeviä alkoholijuomia, 20 litraa väkevöityjä viinejä, 90 litraa mietoja viinejä ja 110 litraa olutta. Odotettavissa on alkaen runsasta ostosmatkailua Suomesta eritoten Viroon, koska alkoholi ja tupakkatuotteet ovat siellä huomattavasti halvempia kuin Suomessa ja kulkuyhteydet Etelä-Suomesta Viroon ovat hyvät. (Saarinen 2003, 54.) Hotelli- ja ravintola-alan kannalta ongelmallista on, että vielä ei tiedetä, tuleeko Suomeen näiden muutosten seurauksena alan kannalta katsottuna riittävän suuri ja oikein kohdistettu veroale. Ravintola-alan kannalta toivottavaa olisi, että veron lasku kohdistettaisiin anniskelujuomiin. Pelkkä alkoholin valmisteveron alentaminen muuttaisi juomien hintasuhteen entistä epäedullisemmaksi ravintola-anniskelulle vähittäismyyntiin verrattuna. Alan työmarkkinoihin vaikuttaa mahdollisuus tuoda maahan edullista työvoimaa ja hyödyntää investoinneissa Baltian maiden alhaisempaa verotusta. Euroopan Unionin tilastotoimiston Eurostatin tekemän selvityksen mukaan suomalaisen hotelli- ja ravintolatyön hinta on EU:n keskitasoa. Tutkimuksessa ei ole kuitenkaan otettu huomioon juomarahoja ja arvonlisäveroa. Arvonlisäveron työvoimakustannuksia nostava vaikutus vaihtelee suuresti Euroopan Unionin maissa. Mikäli suomalainen, korkea arvonlisävero laskettaisiin mukaan kustannuksiin, nousisi suomalaisen hotelli- ja ravintolatyön hinta EU:n keskitason yläpuolelle. (Lankinen 2003, ) Tämän tutkimuksen yhteydessä haastatelluista yrittäjistä lähes jokainen mainitsi tulevaisuuden uhkakuvakseen niin kutsutun harmaan talouden vaikutuksen hotelli- ja ravintola-alan toimintaan. Harmaan talouden kitkemiseksi alalle kaivataan selkeää vi-

7 4 ranomaisten toimintaa. Yrittäjät kokevat harmaan talouden alan perusteita ja yhteisiä pelisääntöjä rapauttavaksi toiminnaksi, joka vääristää terveen kilpailun. Suomen hotelli- ja ravintolaliiton mukaan harmaa talous alkaa olla maanlaajuinen ongelma ja eräillä alueilla lainmukainen liiketoiminta on muuttunut mahdottomaksi. (Verohallinto harmaan talouden kimppuun 2003.) Edellä mainitut ajankohtaiset toimintaympäristön muutokset ja uhkakuvat tulivat esille tehdessäni tämän tutkimuksen kenttätyötä. Samoin esille tuli se seikka, että alan pkyrityksissä ei yleisesti ole erillisiä markkinoinnin työntekijöitä, vaan yrittäjä suunnittelee ja toteuttaa usein itse yrityksensä markkinoinnin ja markkinointiviestinnän. Siksi useissa yrityksissä oli havaittavissa suuri tarve markkinointiviestinnän kehittämiseen ja sen määrätietoisempaan käyttöön osana yrityksen liiketoimintaa. Siksi valitsin opinnäytetyöni aiheeksi markkinointiviestinnän ja rajasin siitä tutkimuskohteekseni asiakkaille suunnatun ulkoisen viestinnän. Kerron työssäni markkinointiin ja markkinointiviestintään liittyvistä perusteista aiheeseen liittyvän teorian pohjalta, vertaan niitä toimintatapoihin, joita tutkimukseen osallistuneet yritykset harjoittavat ja esittelen tutkimuksen tulokset. Opinnäytetyöni olen kirjoittanut synkronoidusti eli tutkimukseni tuloksia ei käsitellä erillisenä kokonaisuutena, vaan ne kulkevat teorian lomassa. Täten lukijan on helpompi verrata tutkimuksen tuloksia teoriapohjaan. 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 2.1 Tutkimuksen tavoite Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää hotelli- ja ravintola-alan pk-yritysten kykyä suorittaa markkinointiviestintää. Tätä tavoitetta varten kartoitin yritysten perustietoja, niiden liiketoiminnan nykytilaa ja erityisesti sitä, miten yrittäjät suunnittelevat ja toteuttavat markkinointiviestintäänsä ja seuraavat sen vaikutusta. Tutkimukseni tarkoituksena on toimia myös koulutuksen apuvälineenä. Kolmatta kertaa toteutettuun Hotelli- ja ravintolayrittäjän työkalut -koulutukseen saatiin yritysten

8 5 perustiedot tehdyistä haastatteluista ja niiden pohjalta muodostui koulutuksen runko. Tämän lisäksi mukana olleet yrittäjät voivat työni valmistuttua tutustua siihen ja halutessaan hyödyntää sitä oman markkinointiviestintänsä kehittämisessä. Tulevat koulutus- ja kehittämishankkeet saavat tutkimuksestani suuntaa siitä, mitä osa-alueita markkinointiviestintään liittyvissä koulutuksissa pitäisi erityisesti painottaa. 2.2 Tutkimusaineiston keruu Haastattelemani yritykset olivat ilmoittautuneet Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hotelli- ja ravintolayrittäjän työkalut -koulutukseen, jolloin heille tehtiin lähtötilanteen kartoitus ennen koulutuksen alkua. Tämä selvitys oli osa tutkimustani, joten sain tutkittavan ryhmän kyseiseltä projektilta. Tutkimusaineiston keräsin haastattelemalla henkilökohtaisesti 20 yrittäjää tai johtajaa 19 pk-yrityksestä ympäri Suomea. Tiedonkeruun kenttätyön suoritin käymällä yrityksissä välisenä aikana. Haastattelupaikkakunnat olivat Helsinki, Turku, Tampere, Rauma, Kokkola, Kerava, Kotka, Korpilahti, Jyväskylä, Pilkanmaa ja Ylöjärvi. Tutkimustyötä tehdessäni olen hyödyntänyt Ropen ja Vahvaselän (1994, 44) kirjassaan antamia ohjeita markkinointitutkimuksen suorittamisesta. Nauhoitin haastattelut ja tein niistä myös haastattelutilanteessa kirjalliset muistiinpanot. Kuunnellessani haastateltavaa merkitsin keskeiset seikat tiivistelminä muistiin ja täydensin tiedot jälkeenpäin ääninauhoilta kuunnellen. Hotelli- ja ravintolayrittäjän työkalut -koulutus toteutettiin jo kolmatta kertaa. Hyödynsin siksi haastatteluissani koulutuksen lähtötilannekartoitukseen edellisvuonna käytettyä yritysanalyysilomaketta ja laadin siihen lisäosan, jossa keskityin opinnäytetyöni tutkimusaiheeseen eli yritysten markkinointiviestintään. Tutkimukseni kannalta oli yhtä tärkeää saada selville sekä ne toimenpiteet, joita yrityksissä tehdään, että ne, joita ei tehdä. Haastattelulomake osoittautui käytännössä toimivaksi. Koska kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus ja otoksen koko on suhteellisen pieni, pyrin tiedonkeruussa erityiseen tarkkuuteen. Haastattelulomakkeen kartoitusosalla sain kerättyä ne tiedot, joita tarvittiin yritysten lähtötilanteen selvittämiseksi koulutusta varten ja samalla taustatiedoiksi, jotta yritysten suunnittelemaa ja toteuttamaa markkinointiviestintää voi arvioida suhteessa heidän muuhun liiketoimintaansa. Lyhyellä lisäosalla keräämäni vastaukset antoivat tarvitse-

9 6 mani tiedot tutkimuksen kohteena olevien yritysten toimintatavoista ja kokemuksista markkinointiviestinnän alalla. Haastatteluiden nauhoitus antoi mahdollisuuden kuunnella haastateltavia tarkasti sekä tehdä lisäkysymyksiä, koska kaikkea ei tarvinnut saada kerralla kirjalliseen muotoon. Samalla jäi myös hieman enemmän aikaa tarkkailla yritysten ulkoasua, henkilökuntaa ja toimintaa. Henkilökohtaisen haastattelun etuna on syvällisen tiedon saaminen ja mahdollisuus tehdä jatkokysymyksiä ja tarkennuksia. Kysymyksen voi tarvittaessa toistaa, samoin kysymyksen sanamuotoa ja tutkimuksen tarkoitusta voidaan selventää. Tämän lisäksi pystytään varmistamaan, että haastateltava ymmärtää hänelle esitetyt kysymykset. Keräsin tietoja yrityksistä myös havainnoimalla. Esimerkiksi yrityksen ulkoasu, ympäristö ja tavoitettavuus, toimitilojen erityispiirteet ja henkilökunnan toiminta tulivat usein esille havainnoimalla. Tässä tutkimuksessa esitetyt väitteet ja arviot perustuvat tekemiini havaintoihin, opintojeni ja työkokemukseni kautta oppimiini asioihin ja niiden pohjalta tekemääni päättelyyn, milloin tiedonlähdettä ei ole erikseen mainittu. Henkilökohtaisessa haastattelussa voidaan kysymysten järjestystä muokata tilanteen mukaisesti, jolloin haastattelu pystytään aloittamaan helpoilla kysymyksillä ja saadaan luotua rento ja avoin tunnelma. Sen ansiosta loppua kohden on helpompi esittää luottamuksellisia ja vaikeitakin kysymyksiä. Kaikki tähän tutkimukseen tehdyt haastattelut olivat kuitenkin strukturoituja haastatteluja, toisin sanoen valmis kysymyslista käytiin läpi vakioidulla tavalla, jotta saadut tiedot olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia keskenään. Henkilökohtainen haastattelu yritysten tiloissa oli aineistonkeruumenetelmänä projektin kannalta käyttökelpoisin, koska toimitilojen ja yrityksen toiminnan konkreettisen näkemisen ansiosta on helpompi muodostaa kokonaisvaltainen näkemys ja mielikuva yrityksestä. Henkilökohtaisen haastattelun negatiivisena puolena voidaan pitää haastattelijan vaikutusta vastauksiin. Haastateltava saattaa helposti kaunistella totuutta ulkopuoliselle haastattelijalle ja yli- tai aliarvioida joitakin asioita. Uskon kuitenkin saaneeni totuuden mukaisia vastauksia, koska tässä tutkimuksessa haastatelluille olisi itselleen ollut haitallista muunnella totuutta. Haastatteluissa saatujen vastauksien pohjalta muodostui osittain heidän tuleva koulutuksensa. Haastattelua häiritseviä virhelähteitä, kuten muiden henkilöiden läsnäoloa pyrin minimoimaan jokaisessa haastattelutilanteessa. Lähes

10 7 jokainen haastattelu saatiinkin tehdyksi siten, että yrityksen henkilökunta ja asiakkaat eivät olleet vaikuttamassa haastattelutilanteeseen. Tekemäni haastattelut olivat teemahaastatteluja. Käyttämäni kysymyslomakkeen laajempi kartoitusosa jakautui yrityksen perustietoihin, henkilöstöasioihin, markkinointiin, talouteen, laatuun, suunnitteluun ja tulevaisuuden näkymiin. Lyhyempi lisäosa keskittyi markkinointiviestintään. Haastattelut kestivät noin kaksi tuntia, koska käytetystä lomakkeesta tuli melko pitkä. Henkilökohtaisessa haastattelussa voidaan kuitenkin käyttää pitkää haastattelulomaketta, jos aihe on vastaajan mielestä riittävän mielenkiintoinen ja hänellä on hyvä motivaatio vastata kysymyksiin. Koska erityisenä tutkimuksen aiheenani on markkinointiviestintä, keräsin yrittäjiltä haastattelukierroksen aikana myös heidän käyttämäänsä markkinointiviestintämateriaalia, kuten lehti-ilmoitusten valokopioita, mainosjulisteita, esitteitä, mainonnan mediasuunnitelmia, logomalleja, ruokalistoja, käyntikortteja ja asiakaslehtiä. Haastattelukäyntien yhteydessä havainnoin samalla yritysten toimitiloissa käytettyjä markkinointiviestinnän keinoja, kuten esimerkiksi paikallista lyhytaikaista julistemainontaa ja muuta myyntipaikan mainontaa. Niistä asioista, joiden tunsin jääneen haastatteluteknisistä syistä epäselviksi yrityksissä tehdyn haastattelukierroksen aikana, tein kyseisille yrittäjille tarkentavia kysymyksiä heidän saavuttuaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloihin koulutustaan varten. 2.3 Tutkimusaineiston käsittely Purin haastattelut ääninauhoilta kirjoittamalla kaikki saadut vastaukset puhtaaksi. Vertaamalla nauhoituksia ja täyttämiäni haastattelulomakkeita varmistin samalla, etten ollut kirjoittanut yrittäjiltä kuulemiani haastattelulausuntoja virheellisesti taustamelun tai muiden häiriötekijöiden vuoksi. Hyödynsin puhtaaksikirjoituksessa haastattelulomakkeiden sähköiseen muotoon tallennettuja lomakepohjia. Täten sain nauhojen litteroinnit eli äänitteiden kirjoitetut tekstit talletettua kannettavalle mikrotietokoneelle sähköisiksi dokumenteiksi myöhempää tarkastelua ja analysointia varten. Kirjoitin tässä vaiheessa kaikki yrittäjien antamat lausunnot muistiin karsimatta niistä mitään.

11 8 Työn edetessä kuuntelin haastattelunauhoja uudelleen varmistaakseni epävarmoiksi jääneitä asioita ja poimin tutkimukseeni tarvittavat ja oleelliset tiedot. Tutkimuksen tulosten analysointivaiheessa kokosin yksittäisistä haastatteluista saamani tiedot aihealueittain yhteen. Tällä tavoin pystyin paremmin selvittämään ja analysoimaan yritysten yhteneviä ja eriäviä osa-alueita. Työn tässä vaiheessa oli jo melko selvästi havaittavissa suuria eroja joissakin asiakokonaisuuksissa, kuten yritysten suhtautumisessa markkinointiin ja markkinointiviestintään. Tutkin myös yrittäjiltä keräämäni markkinointiviestintämateriaalit, vertasin niitä haastatteluissa saamiini tietoihin ja analysoin niiden sopivuutta yritysten liikeideaan ja yrittäjien mainitsemiin markkinointiviestin- tätavoitteisiin. 2.4 Aineiston luotettavuus Aineiston luotettavuutta tarkastellaan sen reliabiliteetin ja validiteetin avulla. Reliabiliteetilla tarkoitetaan tuloksen pysyvyyttä eli se on sitä parempi, mitä vähemmän sattuma vaikuttaa tuloksiin. Validiteetti on tietojen pätevyys eli sen avulla ilmaistaan, tutkitaanko sitä, mitä pitäisi vai jotakin muuta. (Rope & Vahvaselkä 1994, 45.) Tutkimukseni reliabiliteettiin saattavat vaikuttaa haastatellun rehellisyys, haluttomuus paljastaa kaikkia yrityksen toimintaan liittyviä asioita, suhtautuminen tulevaan koulutukseen, työkiireet tai henkilökohtaiseen elämään liittyvät saman päivän tapahtumat. Näihin asioihin pyrin vaikuttamaan muun muassa kertomalla, että tiedot ovat ehdottoman luottamuksellisia ja opinnäytetyössäni ei yksittäinen yrittäjä ole tunnistettavissa. Myös haastattelujen aikataulut pyrin sopimaan mahdollisimman hyvin yrittäjien toiveiden mukaisiksi. Tutkimukseni validiteettia lisäsivät edellisvuoden haastattelut, joiden avulla haastattelukysymyksiä oli mahdollista muokata niin, että ne vastasivat entistä paremmin juuri niihin asioihin, joita halusin selvittää. Tämän tutkimuksen otanta ei ollut sattumanvarainen, vaan haastattelemani yrittäjät ovat itse ilmoittautuneet kyseiseen koulutus- ja kehittämishankkeeseen. Tuloksia tarkasteltaessa on siten muistettava, että otanta on ollut harkinnanvarainen ja pitkälle meneviä yleistyksiä ei voida tehdä.

12 9 3 YRITYSTEN TAUSTAT JA MARKKINOINNIN LÄHTÖKOHTATILANNE 3.1 Tutkimuksen kohteena olevien yritysten määrittely Pk-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka henkilöstömäärä on vähemmän kuin 250 henkilöä ja jonka liikevaihto on enintään 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 27 miljoonaa euroa. Edellä mainittua suurempien yritysten omistus pkyrityksestä voi olla enintään 25 %. Pienyritysten palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja sen liikevaihto on enintään 7 miljoonaa euroa. (Rantanen 1999.) Suomalaista hotelli- ja ravintola-alaa voi hyvällä syyllä kutsua pienten ja keskisuurten yritysten alaksi. Noin 75 % alan yhteenlasketusta liikevaihdosta tulee yrityksistä, jotka työllistävät alle 250 henkilöä. Majoitus- ja ravitsemisalan osuus Suomen koko työmarkkinoista on noin 3,5 % ja se muodostaa noin 1,5 % Suomen bruttokansantuotteesta. Vertailukohtana mainittakoon, että Euroopassa alan merkitys on suurin Saksassa ja Portugalissa, näissä maissa majoitus- ja ravitsemisala muodostaa noin 6 % bruttokansantuotteesta. (Suontausta 2002.) Tutkimuksen kohteet ovat hotelli- ja ravintola-alan pk-yrityksiä, jotka ovat mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hotelli- ja ravintolayrittäjän työkalut koulutus- ja kehittämishankkeessa. Tutkimuksen kohteina olleet yritykset olen jakanut liikeidean kannalta katsottuna neljään luokkaan: kahvilat, pubit/baarit, hotellit ja ruokaravintolat. Koulutukseen ilmoittautui kaksi kahvilaa, neljä pubia/baaria, kaksi hotellia ja yksitoista ruokaravintolaa. Jotta tutkimukseen osallistuneet yritykset säilyisivät anonyymeinä, olen nimennyt ne suuraakkosin (yritys A, yritys B ja niin edelleen.) Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kerrottu jokaisen tutkimukseen osallistuneen yrityksen yritysluokka, henkilöstön määrä ja liikevaihto euroina.

13 10 Oheisessa taulukossa on esitelty anonyymisti tutkimukseen osallistuneet yritykset. Yrittäjät eivät sisälly taulukossa mainittuun henkilöstön määrään. TAULUKKO 1. Tutkimukseen osallistuneet yritykset Yritys Yritysluokka Henkilöstön määrä Liikevaihto euroina A Ruokaravintola B Pubi/baari C Ruokaravintola D Ruokaravintola E Pubi/baari F Kahvila G Ruokaravintola H Kahvila I Ruokaravintola J Ruokaravintola K Ruokaravintola L Pubi/baari M Ruokaravintola N Pubi/baari O Ruokaravintola P Hotelli Q Hotelli R Ruokaravintola S Ruokaravintola

14 Yritysten toiminta-ajatus ja liikeidea Toiminta-ajatus Kaiken suunnittelun lähtökohtana yrityksessä on toiminta-ajatus. Toiminta-ajatus on perusajatus, jolle yrityksen toiminta pitkäjännitteisesti rakentuu; se vastaa kysymykseen, miksi yritys on olemassa, mitä se tekee. Toiminta-ajatus on ratkaisevan tärkeä, sillä kaiken myöhemmin toteutettavan markkinointiviestinnän on perustuttava yrityksen toiminta-ajatukseen. (Siukosaari 1999, ) Toiminta-ajatuksen on oltava selkeä, muttei liian tarkkarajainen. Vaikka toimintaajatus tehdään pitkäjännitteistä suunnittelua ja toimintaa varten, sen pysyvyys ei saa kuitenkaan olla itseisarvo. Toiminta-ajatusta on muutettava silloin, kun olosuhteet vaativat muutosta. Esimerkkinä ytimekkäästä toiminta-ajatuksesta mainittakoon erään hotelliketjun toiminta-ajatus: myönteisten elämysten tuottaminen. (Lahtinen & Isoviita 1998, 40.) Hyvän toiminta-ajatuksen tulee elää vuosien ja markkinoiden mukaan. Toimintaajatus on asetettava vuosittain kriittiseen tarkasteluun yritysten tulosta, asiakkaita, kilpailijoita, omaa osaamista ja muuttuvaa maailmaa vasten projisoituna. (Rissanen 2000, 31.) Liikeidea Liikeidea kuvaa yrityksen ylivoimaista osaamista, joka on pitkäaikaisen toiminnan tulos ja jota kilpailijoiden on vaikea kopioida. Liikeidea vastaa kysymykseen, millä tavalla yritys toimii. (Siukosaari 1999, 25.) Liikeidea on kuvaus siitä, miten yritys toimii kannattavasti ja menestyy. Toimintaajatukseen verrattuna liikeidea on käytännönläheisempi kokonaisuus. Siinä ovat tiivistettyinä kaikki yrityksen toiminnan keskeiset osa-alueet. Liikeidean pohtiminen ja sen paperille laittaminen ei koskaan ole hukkaan heitettyä aikaa. Selkeän liikeidean pohjalta on helpompi jatkossa tehdä päätöksiä ja toimia. (Yrityksen perustaminen 2002.)

15 12 Parhaimmillaan liikeidea erottaa yrityksen kilpailijoistaan ja muodostaa sille todellisen kilpailuedun. Ravintolakonsernin toiminta-ajatus voi olla yksinkertaisesti ravintolapalvelujen tuottaminen. Yksittäisillä ravintoloilla saattaa sitten olla hyvinkin erilaisia, pitemmälle jalostettuja liikeideoita. Yhden ravintolan liikeidea voi olla vaikkapa pelkästään tuoretta kalaa tarjoava lounas- ja iltaravintola ja toisen puolivalmisteiden varaan perustettu lounasravintola. (Siukosaari 1999, 26.) Useimmiten liikeidea pohjautuu yrittäjän omiin tietoihin ja taitoihin, harrastuksiin, keksintöihin tai hänen havaitsemiinsa puutteisiin ja niihin löytämiinsä ratkaisuihin. Enemmän kuin omia lähtökohtiaan yrittäjän pitää miettiä asiakkaitaan ja heidän tar- peitaan. Yrittäjä on asiakkaansa ongelman ratkaisija. Liikeidea koostuu kolmesta osa- alueesta, jotka voidaan pelkistää kolmen kysymyksen muotoon: mitä, kenelle ja miten. Näiden osien pitää sopia yhteen ja olla keskenään tasapainossa, jotta liikeidea toimii. (Yrityksen perustaminen 2002.) 1. Mitä on yrityksen tuote ja sen tarjoama palvelu, mitä etua ja hyötyä yritys tuottaa asiakkailleen ja mitä asiakkaiden ongelmia yrittäjä yritystoiminnallaan ratkaisee? 2. Kenelle tuote suunnataan eli keitä yrityksen asiakkaat ovat, missä he sijaitsevat ja miten heidät tavoitetaan? Ketkä ovat yrityksen kilpailijoita ja mitkä ovat heidän vahvuutensa ja heikkoutensa? 3. Miten yritys aikoo toimia, millaisia koneita ja laitteita tarvitaan ja tarvitaanko työvoimaa tai alihankintapalveluja? Vaikka näihin kolmeen kysymykseen vastaaminen voi tuntua yksinkertaiselta, kyse on yritystoiminnan tärkeimmistä ja samalla vaikeimmista kysymyksistä. Liikeideaa on toimivassakin yrityksessä säännöllisesti tarkistettava. (emt.) Liikeidea markkinoinnin näkökulmasta Neljä osatekijää sisältävä markkinoinnillinen liikeidea voidaan esittää seuraavasti: Tuotteet eli mitä markkinoidaan, segmentit eli kenelle markkinoidaan, toimintatavat eli miten tuotteet tuotetaan ja mielikuvat eli miksi asiakas ostaa meiltä. (Lahtinen & Isoviita 1998, 41.)

16 13 Tarkasteltaessa liikeideaa edellä mainittujen kolmen kysymyksen (mitä, kenelle ja miten) avulla, saadaan esille perinteisen liikeidean kolme osatekijää eli kohderyhmät, tuotteet ja toimintatapa. Markkinoinnin kehittyessä liikeidean käsitteeseen on lisätty neljäs osa: yrityksen imago eli tavoiteltu mielikuva, jolla asiakkaat saadaan ostamaan tuote. Imago sisältää asiakkaan mielikuvan yrityksestä, tuotekuvan ja laatukuvan. Markkinoinnillinen liikeidea muodostuu siten tuotteesta, markkinasegmentistä, toimintatavasta ja imagosta. Koska yritys ei voi markkinoida kaikkea kaikille, sen on liikeideassaan täsmennettävä mitä, kenelle ja millä tavoin se itseään markkinoi. (Bergström & Leppänen 1997, 26.) Ropen ja Vahvaselän mukaan (1993) imago on tullut liikeidea-ajatteluun mukaan asiakassuuntaisessa vaiheessa ja siihen kiteytyy markkinoinnin keskeisin tavoite. Markkinoinnin tärkeimpänä tehtävänä voidaan pitää sitä, että halutut kohdeasiakkaat valitsevat meidän yrityksemme tuotteet ennen kilpailevia tuotteita. Hyvin usein tuotteiden ja palveluiden valitseminen tapahtuu mielikuvien perusteella eli imagon vaikutuksesta. Markkinoinnillisen liikeidean tärkeä piirre on se, että yrityksen tuotteisto ja tapa toimia rakennetaan markkinoinnillisten tekijöiden perusteella eikä päinvastoin. (Rope & Vahvaselkä 1993, ) Markkinointiviestinnän kannalta katsottuna oleellisen tärkeää on se, että yrityksen harjoittama markkinointiviestintä on linjassa yrityksen toiminta-ajatuksen ja liikeidean kanssa. Mikäli toiminta-ajatusta tai liikeideaa muutetaan, on yrityksen myös segmentoitava uudelleen haluamansa asiakasryhmä ja suunniteltava markkinointiviestintänsä sille soveltuvaksi. Tässä tutkimuksessa mukana olleiden yritysten suorittamaa markkinointiviestintää on tietojen analysointivaiheessa arvioitu markkinoinnillisen liikeidean näkökulmasta. 3.3 Yrittäjien näkemys toiminta-ajatuksesta ja liikeideasta Toiminta-ajatuksen ja liikeidean sisältö Haastatteluissa tuli selvästi esiin, kuinka erilainen näkemys yrittäjillä oli yritystensä toiminta-ajatuksista ja liikeideoista. Suurella osalla yrittäjistä oli melko selkeä käsitys siitä, mitä heidän yrityksensä toiminta-ajatus ja liikeidea pitävät sisällään, mutta useis-

17 14 sa haastatteluissa kävi ilmi, että tiettyä epäselvyyttä esiintyi siinä, mitkä asiat liittyvät toiminta-ajatukseen ja mitkä liikeideaan. Omalta osaltaan tähän vaikutti se, että kyseinen kohta haastattelulomakkeessa oli muotoiltu kysymykseksi Yrityksen toimintaajatus ja liikeidea. Mitä? Kenelle? Miten?. Yrittäjät kertoivat siten pääasiallisesti yritystensä liikeideaan liittyvistä asioista ja yhdistelivät vastauksissaan toimintaajatukseen ja liikeideaan liittyviä seikkoja. Haastatteluissa kävi ilmi, että tarkasteltaessa tuotteen ja palvelun osuutta liikeideasta ruokaravintoloiden yrittäjät korostivat laadukkaan ruokatuotteen merkitystä. Kaksi ruokaravintolaa oli perustanut liikeideansa tietyn etnisen ruokakulttuurin ympärille. Pubien ja baarien kohdalla korostui alkoholin suuri osuus myynnistä ja erilaisten ravintolaohjelmien kehittäminen asiakkaiden mielenkiinnon säilyttämiseksi. Kahviloiden kohdalla esiin tuli hyvän palvelun ja asiakkaille sopivien aukiolojen merkitys. Yhdessä kahviloista tuote oli erilaistettu tarkoin segmentoiduille asiakkaille ja suojattu hyvin kopioinnilta, jolloin syntyy kilpailuetua massatuotteita vastaan. Hotellit olivat keskenään hyvin erilaisessa tilanteessa: toisessa hotelleista majoituksen osuus oli alle 30% liikevaihdosta ja valtaosa tuloista tuli ravintoloista, toisessa taas myytiin erityisesti majoitusta edulliseen hintaan ja ravintola oli majoitusta tukeva toiminta ja oheispalvelu Asiakkaiden segmentointi Segmentointi on potentiaalisten asiakkaiden lohkomista keskenään erilaisiin asiakasryhmiin jollakin perusteella. Näitä perusteita voivat esimerkiksi olla ikä, koulutus, tulot, elämäntyyli, harrastukset, asuinpaikka ja sukupuoli. Yritys voi valita markkinointinsa kohderyhmäksi yhden tai useamman segmentin. Kullekin segmentille markkinoidaan erilaisia tuotteita yksilöllisillä markkinointikeinoilla. Segmentoinnin suurin hyöty on, että asiakkaiden tarpeet ja yrityksen markkinointitoimenpiteet voidaan sovittaa hyvin yhteen. (Lahtinen, Isoviita & Hytönen 1996, ) Haluttujen asiakkaiden segmentointi oli monessa yrityksessä hyvin ympäripyöreää ja yleisluontoista. Yleisin maininta oli kanta-asiakkaat. Tämä onkin looginen rajaus, koska kanta-asiakkaat ovat yritystoiminnan kannattavuuden perusta ja toimivat hyvin huomioon otettuina ja tyytyväisinä myös yrityksen hyvinä mainostajina. Suurimmassa

18 15 osassa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ei kuitenkaan pidetty yllä kantaasiakasrekisteriä, johon voitaisiin kerätä asiakkaiden henkilötietoja. Muutamalla yrityksellä oli kanta-asiakaskortisto, joka oli kerätty kyselylomakkeiden ja maistiaisten avulla, mutta sähköiseen muotoon näitä tietoja ei ollut siirretty. Valtaosalla yrityksistä ei ollut käytössään minkäänlaista systemaattista järjestelmää asiakkaita koskevan informaation keräämiseen, tallentamiseen ja myöhempään hyödyntämiseen. Suuri osa ravintolayrittäjistä katsoi tuntevansa yrityksensä kantaasiakkaat henkilökohtaisesti, mutta vain muutama niin läheisesti että pystyi hyödyntämään sitä tiedotuksessaan ja suoramainonnassaan. Useat haastatellut ravintolayrittäjät korostivat suusanallisen viestinnän merkitystä yhteydenpidossaan kanta-asiakkaisiin. Koska samaiset yrittäjät kuitenkin ottivat kanta-asiakkaat huomioon järjestämällä esimerkiksi asiakasiltoja ja pikkujouluja, olisi järkevää hyödyntää tilaisuus asiakastietojen keräämiseen. Tutkimukseen osallistuneet hotellit pystyvät hyödyntämään va- rausjärjestelmiensä kautta kertyvää asiakastietoa ja käyttävät sitä aktiivisesti hyväksi henkilökohtaisessa myyntityössä, suhde- ja tiedotustoiminnassa, suoramainonnassa ja menekinedistämisessä. Kaupunkien keskustoissa toimivissa yrityksissä kohderyhmiksi mainittiin usein alueen liikeyritykset ja niiden sidosryhmät. Neljässä yrityksessä oli mietitty tarkemmin, keitä he haluaisivat asiakkaikseen. Yhdessä näistä yrityksistä tavoitelluksi asiakaskunnaksi oli rajattu vuotiaat henkilöt, pääasiallisesti miehet. Määritelty asiakassegmentti oli hyvin linjassa yrityksen tuotteen, toimintatapojen ja toimintaympäristön kanssa. Toisaalta mukana tutkimuksessa oli myös yritys, jonka segmentiksi oli määritelty kaupungin keskustassa liikkuvat ihmiset ja kaksi yritystä, joiden haluttuna kohderyhmänä olivat paikkakuntalaiset. Kahdessa yrityksessä ajateltiin, että periaatteessa kaikki henkilöt ovat potentiaalisia asiakkaita, vaikka ymmärrettiinkin, etteivät yrityksen resurssit riitä kaikkien mahdollisten henkilöiden tavoittamiseen ja palvelemiseen. Milloin haluttua kohderyhmää ei tunnisteta, ei yrityksellä ole lähtökohtaa löytää markkinointiaan varten tehokkaimpia ja tuottavimpia markkinointiviestinnän keinoja.

19 Yritysten toimintatavat Tutkittaessa yritysten toimintatapoja, eli miten yritykset valmistavat ja toimittavat tuotteensa kohderyhmälleen, nousi usein esiin käytettävien resurssien rajallisuus. Eritoten tutkimuksen henkilömäärältään ja liikevaihdoltaan pienimmissä yrityksissä yrittäjän oma työpanos nousi hyvin suureksi. Haastatteluissa annettujen lausuntojen mukaan pk-yrittäjä toimii usein yrityksessään hyvin erilaisissa työtehtävissä, tekee lukemattomia työtunteja ja toimii samalla yrityksensä kasvoina asiakkaisiin päin. Henkilöstön kokonaismäärä oli useimmissa yrityksissä oikea, mutta hankalaa sen sijaan oli vastata kysynnän vaihtelun aiheuttamiin ruuhkiin ja hiljaisiin hetkiin. Asiakaspalvelun laadun pitäminen tasaisena tuotti vaikeuksia useissa yrityksissä, koska henkilöstön määrä ja laatu ei aina vastannut nopeasti muuttuvien asiakaspalvelutilanteiden vaatimaa ammattitaitoa ja venymiskykyä. 4 MARKKINOINTI TYÖVÄLINEENÄ 4.1 Markkinoinnin määrittely Markkinoinnista on tehty lukuisia määritelmiä, jotka kuvastavat sekä sen hetkistä markkinointikäsitystä että määritelmän kirjoittajan ajatustapaa markkinoinnin suhteen. Tässä luvussa esitellään, miten markkinoinnin keskeiset käsitteet eli markkinoinnin toimintaprosessi ja kilpailukeinot on määritelty alan ammattikirjallisuudessa. Nykyistä markkinointiajattelua kuvaava markkinoinnin määritelmä voidaan esittää seuraavasti: Markkinointi on ajatustapa tehdä ja toteuttaa valitun kohderyhmän tarpeisiin rakennettua ja segmenttiperusteisesti eriytettyä liiketoimintaa niin, että markkinointitoimin saadaan rakennettua kilpailuetuperusteinen tarjonta, joka saadaan vietyä tuloksellisesti ostohalua synnyttämällä kohdejoukon tietoisuuteen ja sitä kautta ensikaupaksi varmistaen näin aikaansaadun asiakkuuden syventämisen tulokselliseksi asiakassuhteeksi. ( Rope 2000, 41.)

20 17 Markkinoinnin voi määritellä myös sille kuuluvien tehtävien kautta, joita ovat kysynnän luominen ja aikaansaaminen, kysynnän tyydyttäminen, kysynnän säilyttäminen ja kannattavien asiakassuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. (Korkeamäki, Selinheimo & Vahvaselkä 1996, 15.) Markkinoinnin voi selkeyden vuoksi tiivistää muutamaan käytännölliseen asiaan, jolloin koko abstraktin tuntuinen käsite muuttuu kouriintuntuvammaksi. Ohessa minimalistinen esimerkki: hyvin tehty työ on parasta mahdollista markkinointia. (Lahtinen, Isoviita & Hytönen 1996, 4). Kaikessa lyhykäisyydessään edellä mainittu määritelmä on sikäli erinomainen, että se muistuttaa olennaisesta piirteestä nykyaikaisen markkinoinnin työnjaossa. Markkinointi ei ole muusta liiketoiminnasta erillään olevaa toimintaa, vaan kaikkien yrityksessä toimivien henkilöiden työpanos ja tehdyn työn laatu vaikuttaa yrityksen markkinointiin. Tämän ajattelutavan yhteydessä puhutaan usein kokonaisvaltaisesta markkinoinnista. Kokonaisvaltaisen markkinointiajattelun mukaisesti kaikki yrityksen tekemiset tulisi nähdä ja toteuttaa markkinoinnin näkökulmasta (Rope & Vahvaselkä 1993, 15). Yrityksessä tehtävän työn laatu esimerkiksi asiakaspalvelussa ja tuotteiden toimituksessa vaikuttaa yrityksen mielikuvaan asiakaskunnan keskuudessa ja koska tuotteiden ja palveluiden valitseminen tapahtuu usein mielikuvien perusteella on tehdyn työn laadulla suora vaikutus asiakkaiden ostohalukkuuteen. 4.2 Markkinoinnin toimintaprosessi Markkinoinnin toimintaprosessi alkaa Ropen ja Vahvaselän (1993) mukaan markkinoiden kartoituksella. Kokonaismarkkinoista valitaan yritykselle sopivat asiakassegmentit. Sitten tutkitaan kohderyhmien arvostukset ja elämäntyylit. Näiden tietojen perusteella tehdään yrityksen tuotepäätökset, joilla yritys voi saavuttaa markkinoilla kilpailuedun.

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1 5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusty ö Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4.

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kaupan alan osaajaksi! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2017 Kenelle Liiketalouden perustutkinto, merkonomi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hankkia

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Markkinoinnin Perusteet Kohdeasiakkaiden valinta

Markkinoinnin Perusteet Kohdeasiakkaiden valinta Markkinoinnin Perusteet Kohdeasiakkaiden valinta Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

MARKKINOINTI. Mitä se on? Miksi sitä tarvitaan? Miten sitä hyödynnetään? Kenelle se kohdennetaan? Kunniaa????Mainetta????Mammonaa????

MARKKINOINTI. Mitä se on? Miksi sitä tarvitaan? Miten sitä hyödynnetään? Kenelle se kohdennetaan? Kunniaa????Mainetta????Mammonaa???? MARKKINOINTI Mitä se on? Miksi sitä tarvitaan? Miten sitä hyödynnetään? Kenelle se kohdennetaan? Kunniaa????Mainetta????Mammonaa???? Markkinoinnin historiaa (wikipedia) Markkinointi käsitteenä keksittiin

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Asiakkaan menestystarina. Vendelbo Cykler. webcrm paransi vähittäiskauppiaan tehokkuutta ja asiakaskunnan pysyvyyttä

Asiakkaan menestystarina. Vendelbo Cykler. webcrm paransi vähittäiskauppiaan tehokkuutta ja asiakaskunnan pysyvyyttä Asiakkaan menestystarina Vendelbo Cykler webcrm paransi vähittäiskauppiaan tehokkuutta ja asiakaskunnan pysyvyyttä CRM-JÄRJESTELMÄ PARANSI PYÖRÄLIIKKEEN TEHOKKUUT- TA JA ASIAKASKUNNAN PYSYVYYTTÄ Tanskalaisen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

kriittistä hetkeä ratkaisevat kenttähuoltokäynnin asiakaskokemuksen

kriittistä hetkeä ratkaisevat kenttähuoltokäynnin asiakaskokemuksen 4 kriittistä hetkeä ratkaisevat kenttähuoltokäynnin asiakaskokemuksen INTRO Huoltoteknikon asiakaskäynti ei ole pelkkää pakollisen työn suorittamista: kenttähuolloissa teknikko näyttäytyy asiakkaalle myös

Lisätiedot

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00. Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa KIEKU käyttäjäfoorumi 4.11.2014 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Tehdyt linjaukset Päätös toimintamallin muutoksesta

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, merkonomi, 120 ov Tutkinnon rakenne

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, merkonomi, 120 ov Tutkinnon rakenne Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, merkonomi, 1 Tutkinnon rakenne Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 1 ammatilliset tutkinnon osat 90 ov 1.v Asiakaspalvelu

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

Suhteellisia osuuksia ilmaistaessa käytetään prosenttilukujen ohella myös murtolukuja.

Suhteellisia osuuksia ilmaistaessa käytetään prosenttilukujen ohella myös murtolukuja. PROSENTTILASKUT Prosenttilaskuun ja sen sovelluksiin, jotka ovat kerto- ja jakolaskun sovelluksia, perustuu suuri osa kaikesta laskennasta, jonka avulla talousyksikön toimintaa suunnitellaan ja seurataan.

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Kaupan liitto 26.10.2011

Kaupan liitto 26.10.2011 Kaupan liitto 26.10.2011 MIKKO KNUUTTILA TOIMINUT DIGITAALISEN MARKKINOINNIN JA SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN KEHITYS- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ YLI 10 VUOTTA VIIMEISIMPÄNÄ VASTANNUT DNA:N DIGIMARKKINOINNISTA JA 1.

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Myynnin tukipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o palvelee sisäisiä

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen Klikit Myynniksi Raahe 31.10.2016 Jaakko Suojanen Sisältö Verkossa myyminen Tehokas verkkosivu Liikennemäärän kehittäminen Hakukoneoptimointi Google Adwords Facebook Konversion kehittäminen Jaakko Suojanen

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO

TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO Reko Lehti Teknologiapäällikkö 31.08.2016 31.8.2016 Alkujumppa Konteksti: Alko tänään Matkalla digitaaliseksi organisaatioksi Palveluväylä prosesseille ja palveluille

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Orientaatioprojektin aloitusinfo

Orientaatioprojektin aloitusinfo Orientaatioprojektin aloitusinfo Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto Espoo, Hämeenlinna, Turku & Helsinki 18-21.8.2014 blogs.helsinki.fi/reunamo 20.8.2014 1 Mitä videossa tapahtuu? Mikä asia kiinnittää huomiosi?

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot