L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö
|
|
- Ada Elstelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 CHEM-C2230 Pintakemia L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Monika Österberg Barnes&Gentle: Luku
2 Epäselvät asiat viime luennolta Määrityksiä Pinta-aktiivinen aine (tensidi, surfaktanti) on amfifiilinen aine = aine jolla on hydrofiilinen osa ja hydrofobinen osa. Amfifiilinen aine on yleisempi termi: tensidit ja amfifiiliset polymeerit
3 Lämpötilan vaikutus CMC:n Cloud point vs. Krafft lämpötila Ionisilla tensideillä ja ionittomilla tensideilla on eri lämpötila-riippuvuus. Ioniset tensidit liukenevat paremmin korkeimmissa lämpötiloissa, myös CMC nousee lämpötilan funktiona ionisilla tensideillä. Esim. SDS natriumdodesylsulfaatti Ionittomat tensidit liukenevat huonommin korkeissa lämpötiloissa. Puhutaan samepisteestä (cloud point) = lämpötila missä laimea tensidiliuos (~1%) muuttuu sameaksi Esim alkoholit
4 Krafft lämpötila Vain ionisille tensideille Krafft-lämpötila: Lämpötila missä liukoisuus = CMC. Jos T< Krafft lämpötila: tensidi ei liukene veteen, eikä muodostu misellejä T> Krafft lämpötila: tensidi liukenee hyvin, misellien muodostus edistää liukoisuutta
5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Monika Österberg Barnes&Gentle: Luku
6 Langmuir-Blodgett monokerrosten muodostus Edellisellä kerralla puhuttiin amfifiilisistä aineista jotka liukenevat veteen. Tänään: veteen liukenemattomat amfifiiliset aineet. 6
7 Mitä tulet oppimaan: Mitä tarvitaan monokerroksen kasvatukseen Monokerroksen faasit Mikä vaikuttaa kerroksen muodostukseen/järjestäytymiseen Langmuir-Blodgett ja Langmuir-Schaefer menetelmien periaatteet Miten optimoidaan kalvo-ominaisuuksia Hyödyt/haitat Sovellukset 7
8 Monokerrokset 8
9 Monokerrokset Ruisku Hydrofobinen ketju Hydrofiilinen pää Amfifiilinen rakenne Sponttaani leviäminen, S> 0 Levitettävä liuos Kysymys: Alafaasi (subphase) Mitä ominaisuuksia liuottimella ja levitettävällä aineella pitäisi olla? Levitettävä aine: amfifiilinen, ei saa liueta alafaasiin. Liuotin: pitää levitä hyvin, S>0, (mielellään myös nopeasti haihtuva)
10 Monokerrokset Tietyt orgaaniset molekyylit järjestäytyvät kaasu/neste rajapintaan jotta niiden energia minimoituu monomolekylaarinen kerros tai monokerros Alafaasi (neste) on usein, mutta ei aina vesi ja monokerrosta muodostavat molekyylit ovat usein (mutta ei aina) amfifiilisiä Monokerroksen läsnäolo vaikuttaa nesteen pintajännitykseen Pintapaine (Ο): Ο 0 < φ, φ γ 0 = puhtaan alafaasin pintajännitys (esim. veden pintajännitys) γ = pintajännitys monokerroksen leviämisen jälkeen 10
11 Langmuir allas (Eng: trough) Monokerroksen läsnäolo vaikuttaa nesteen pintajännitykseen γ 0 = puhtaan alafaasin pintajännitys (esim. veden pintajännitys) γ = pintajännitys monokerroksen leviämisen jälkeen Pintapaine (Ο): < φ, φ Ο 0 Vaaka Wilhelmy levy allas 11
12 Monokerroksen faasit Monokerros käy läpi faasimuutoksia kun sitä puristetaan Nämä identifioidaan tarkastamalla pintapaine/pinta-ala isotermiä Kalvon (monokerroksen) pinta-ala A jaetaan usein molekyylien määrällä jotta saadaan pinta-ala/molekyyli, a: a < AM cn V A M = molekyylipaino c = konsentraatio(g/l) N A = Avogadron vakio V = tilavuus 12
13 pintapaine/pinta-ala isotermi kollapsoituminen Nestekidetila molekyylit tiiviisti pakattuja (liquid condenced) Pintapaine Pinta-ala/molekyyli fluiditila jonkun verran vuorovaikutusta molekyylien välillä (liquid expanded) kaasutila Molekyylit liikkuvat vapaasti ei paljon vuorovaikutusta, matala pintapaine 13
14 Molekyylien järjestäytymiseen vaikuttavat tekijät: Lämpötila Alafaasin ominaisuudet Monokerrosta muodostavien molekyylien ominaisuudet jäykkyys, vuorovaikutukset Nämä tekijät vaikuttavat siten myös pintapaine/pintaala isotermin muotoon Seuraavaksi muutama esimerkki
15 Lämpötilan vaikutus Pintapaine/pinta-ala isotermi DPPC Lämpötila ja alafaasi vaikuttavat filminmuodostukseen DPPC= Dipalmitoylphosphatidylcholine Tärkeä keuhkoissa esiintyvä pintaaktiivinen aine, tärkein komponentti joka pienentää pintajännitystä keuhkoissa. Duncan et al Biophysical J 94(2008)
16 DPPC LC = liquid condensed LE = Liquid expanded LC LE : Seosfaasi, sekä nestekide että fluiditila
17 Johtopäätökset lämpötilan vaikutuksesta Pintapaine on korkeampi korkeassa lämpötilassa Syy: Molekyylit liikkuvat nopeammin korkeassa lämpötilassa Seuraus: Eri rakenne eri lämpötiloissa. Seosfaasi jossa sekä nestekidefaasissa että fluiditilassa olevia molekyyliä Käytännön seuraus: Oletetaan että faasimuutokset lipidikerroksessa oleellisia pintajännityksen pienentämisessä keuhkoissa. Ymmärtämällä näiden pinta-aktiivisten aineiden käyttäytymistä paremmin voidaan kehittää tehokkaita korvaavia aineita. MUTTA Jos lämpötila vaikuttaa tähän käyttäytymiseen olisi tärkeätä että tutkittaisiin näitä kehon eikä huoneen lämpötilassa
18 Molekyylien vaikutus Arakidihappo/Eikosyyliamiini Trimetyylisilyyliselluloosa surface pressure (mn/m) Jyrkkä vs loiva isotermi Mitä tämä kertoo molekyylien pakkautumisesta? Mistä johtuu hyvin erillainen käyttäytyminen näissä esimerkeissä? area/monomer unit (nm2) Holmberg et al J. Coll. Interface Sci
19 Molekyylien vaikutus Arakidihappo/Eikosyyliamiini Isotermin kulmakerroin kuvaa järjestäytymistä monokerroksessa Trimetyylisilyyliselluloosa Vuorovaikutukset happo- ja amiiniryhmien välillä mahdollistavat tiiviin pakkautumisen, + Jäykkä molekyyli ei ideaali pakkautuminen Muita mahdollisia vuorovaikutuksia: ionien sitoutuminen nestefaasista 19
20 Filmi-/kalvokasvatusmenetelmät Pystysuora kastaminen Langmuir-Blodgett (LB) menetelmä (LB deposition) Horisontaali kastaminen Langmuir-Schaefer (LS) menetelmä 20
21 Langmuir-Blodgett menetelmä Langmuir, I. Trans. Faraday Soc. 1920, 15, 62. Blodgett, K.B. J. Am. Chem. Soc. 1935, 57, Blodgett, K.B. J. Am. Chem. Soc. 1934, 56,
22 Kysymys: Miten hydrofoboit hydrofiilisen pinnan, kuten kiille tai pii, LB tekniikan avulla? 22
23 Pintamuokkaus LB menetelmän avulla Hyödyt: Voidaan hyvin kontrolloida pintakemiaa ja molekyylien järjestäytymistä Voidaan muodosta monomolekylaarinen kalvo ja lisätä yksi monokerros kerralla Muodostetut ohutkalvot ovat hyvin sileitä Voidaan seurata kalvon muodostumisen onnistumista (transfer ratio) Haitat Kalvot eivät ole kovin stabiileja Stabiilisuutta voidaan parantaa polymerisoimalla kalvoa 23
24 Transfer ratio (siirtosuhde): Miten paljon monokerroksesta on siirtynyt substraattiin Voidaan seurata kalvon siirtymistä substraattiin seuraamalla miten paljon monokerroksen pinta-ala (A L ) pienenee suhteessa substraatin pinta-alaan (A S ) Tämä suhde pitäisi olla ~1 Kysymyksiä: σ < A A Mieti mitä σ = 0, σ > 1 tai negatiivinen siirtosuhde tarkoittaa. L S 24
25 Miten voidaan optimoida kalvon ominaisuuksia? 1. Puhtaus 2. Monokalvon puristus-/tiivistysnopeus 3. Siirtonopeus 4. Pintapaine jossa kastaus/dippaus tehdään 5. Alafaasin ja liuottimen valinta 1. Epäpuhtaudet siirtyvät kalvoon 2. Hitaampi tiivistysnopeus aikaa järjestäytyä, mahdollisesti tiiviimpi kerros. Jos amfifiilinen molekyyli osittain liukeneva nestefaasiin, nopeampi tiivistys voi olla suotuisampaa. 4. Mitä korkeampi pinta-paine sitä tiivimpi kalvo, kunhan ei yli hajoamispisteen, silloin molekyylit ovat päällekkäin eikä enään ole kyse monokerroksesta. 25
26 Horisontaalinen kastaus Langmuir Schaefer menetelmä 26
27 LS menetelmän periaate Substraatti koskettaa monokerrosta Jokaisen kastauksen jälkeen substraattiin muodostuu kaksoiskerros Tammelin, T. et al. Cellulose 13, (2006)
28 Horisontaalinen LS menetelmä Langmuir and Schaefer J. Am. Chem. Soc. 60 (1938) Monokerroksen siirtäminen substraattiin Lee et al. Langmuir 8(1992) Kaksoiskerros siirretään, kastaus-sykli Hyödyt: Sopii jäykille polymeereille Monokerrokseen kohdistuu vähemmän monokerrosta hajottavia voimia Substraatin toinen puoli säilyy kuivana 28
29 Sovelluksia Veden höyrystymisen esto vesisäiliöissä (pitkät alkoholit) Tutkimus: solumembraanit, selluloosapinnat, vuorovaikutusten ja adsorption tutkiminen, molekyylirakenteiden selvittäminen Molekyylielektroniikka miniatyyrikatkaisijoita, diodeja, transistoreita Sensoriaplikaatiot usein muut itsejärjestäytyneet kalvot ovat parempia (stabiilimpia) Seuraavaksi muutama esimerkki tutkimuksesta 29
30 Biomimeettinen kollageeni I+IV Langmuir- Schaefer kalvo solukasvatusalustana Silmäsairauden hoito: Pintapaine- pinta-ala isotermi Keinotekoinen Bruchsin membraani Immunofluoresenssikuvat Sorkio et al. / Biomaterials 51 (2015)
31 Selluloosakalvoja TMSC trimethylsilyl cellulose Cellulose * O (CH 3 ) 3 SiO substrate OSi(CH 3 ) 3 O no OSi(CH 3 ) 3 * O HO OH O OH n O 1. Schaub et al,1993: LBdeposition on SiO2 2. Holmberg et al 1997: LBdeposition on mica for force measurements 3. Tammelin et al, 2006: LSdeposition on PS for QCM- D measurements anchoring substance (polymer or surfactant) ClSi(CH 3 ) 3 + H 2 O HOSi(CH 3 ) 3 + HCl (CH 3 ) 3 SiOH + HOSi(CH 3 ) 3 H + (CH 3 ) 3 Si O Si(CH 3 ) 3 31
32 AFM kuvia selluloosa LS kalvoista 6 kerrosta 30 kerrosta Jäykkä molekyyli- ei pakkaudu tiivisti tarvitaan monta kerrosta 32
33 Monolayer of hydrophobin (HFB) on aqueous acetate buffer subphase Soft Matter, 2013, 9, Amfifiilinen proteiini Paananen et al Biochemistry 42 (2003)
34 Hydrofobiinin LB-kalvo HFB I Kalvon paksuus nm. HFB II Kuvakoko 100x100 nm. Paananen et al Biochemistry 42 (2003)
35 Miten tutkitaan monokerrosten ominaisuuksia? Atomivoimamikroskopia, Kvarsikidemikrovaaka, pintaplasmoniresonanssi, ellipsometria, Kiinteille pinnoille Brewsterkulma mikroskopia ja fluoresenssimikroskopia Suoraan nestepinnalta Röntgensirontamenetelmiä
36 Atomivoimamikroskoopin periaate (AFM) (SPM, Scanning Probe Microscopy) Photodiodi detektori FN Laser FL Tukivarsi (eng. Cantilever) Näyte piezoyksikkö Pystyy liikuttamaan näytettä x,y ja z suunnassa hyvin tarkasti
37 Tip Näytettä pyyhkäistään terävällä kärjellä Kärki on kiinni tukivarressa joka taipuu kärjen ja pinnan välisistä voimista Kun tukivarsi taipuu lasersäde kohdistuu eri paikkaan detektorissa Liikutetaan näytettä (tai tukivartta) niin, että voima pysyy vakiona 3D kuva pinnan topografiasta rakentuu tästä takaisinkytkennästä (feedback loop) Pietsoyksikön liike
38 Kärjen koosta ja muodosta johtuvia rajoitteita AFM:n resoluutio pystysuunnassa < 0.1 nm Kärjen koko rajoitta sivuttaista resoluutiota Esim. nanopartikkeli Slopes Oikea näyte kuva näyte kuva Mutta korkeus on tarkka. Onko muita virhelähteitä?
39 Mittausmenetelmiä Contact mode Non contact mode Tapping mode / Intermittent contact mode Tavallisin tapa mitata pehmeitä luonnonmateriaalieja. Miksi? AFM:n yksi suurimmista hyödyistä on että tieto ei rajoitu kuvaan. Voidaan myös saada muuta tietoa näytteestä Faasikuvaus (Phase detection mode, yhdessä tapping mode:n kanssa Kitka (kontaktimoodin kanssa) Nanoskaalan mekaaninen karakterointi (Peak force QNM) Voimamittaukset
40 Tapping mode Värähtelevä kärki Vain hyvin lyhyt kontakti näytteen kanssa You-tube video tapping mode kuvantamisesta: AFM_animation_Vo02.wmv
41 Muita menetelmiä valmistaa ohutkalvoja Langmuir-Blodgett ja Langmuir Schaefer menetelmät perustuvat itsejärjestäytymiseen Vertailun vuoksi: Spin coating Hyvin tavallinen menetelmä muodostaa ohutkalvoja Ei perustu itsejärjestäytymiseen
42 Spin coating Nopea, helppo, toimii hyvin monelle materiaalille Vaatimus: Liuotin leviää hyvin substraatille Leviäminen Höyrystyminen Ohutkalvot hyvin sileät, mutta mitä paksumpi kalvo sitä karheampi Ylimäärä liuotinta poistuu nopean pyörityksen takia
43 Molekyylien itsejärjestäytymiseen perustuvat menetelmät Self assembly Langmuir Blodgett / Langmuir Schaefer amfifiilisyys Layer-by-Layer deposition LbL Polyelektrolyyttimonikerrokset (PEM) sähköstaattinen vuorovaikutus Self assembled monolayers (SAMs) Kovalenttinen sidos
44 Ohutkalvojen käyttö (i) Mallipintana tutkimuksessa: - Sileys - Hyvin määritelty/kontrolloitu kemia ja rakenne (vrt ohutkalvo vs puukuitu) - Tulkinta helpompaa (ii) Ohutkalvot materiaalitieteessä - Hyödyntää ohutkalvojen erityisominaisuuksia - Erityiset optiset ominaisuudet (esim. väri verrannollinen kalvon paksuuteen) - molekyylitunnistaminen nanoelektroniikassa.
45 Yhteenveto: Monokerroksen kasvatukseen substraatin päälle tarvitaan: Amfifiilinen aine, liuotin joka leviää spontaanisti alafaasin pinnalle, allas ja alafaasi johon amfifiilinen aine ei liukene, menetelmä puristaa monokerrosta ja menetelmä seurata pintajännityksen muutosta. Kuvaile mitä eri faaseja monokerrokset käyvät läpi pintapaineen noustessa Mikä vaikuttaa kerroksen muodostukseen/järjestäytymiseen Langmuir-Blodgett ja Langmuir-Schaefer menetelmien periaatteet Hyödyt/haitat Mihin ohutkalvoja käytetään? Jäikö jotain epäselväksi? 45
L5 Monokerrokset ja ohtukalvojen valmistus ja käyttö
CHEM-C2230 Pintakemia L5 Monokerrokset ja ohtukalvojen valmistus ja käyttö Monika Österberg 9.3.2016 1 Langmuir-Blodgett monokerrosten muodostus Edellisellä kerralla puhuttiin amfifiilisistä aineista jotka
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 5 L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö
CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 5 L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Prof. Monika Österberg Langmuir Blodgett-monokerrosten muodostus Edellisellä kerralla puhuttiin amfifiilisistä
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto
CHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto Monika Österberg, 2019 Sisältö Tenttirakenne Yhteenveto/Tärkeimmät aihealueet Epäselvät asiat Esimerkkikysymyksiä Tenttirakenne 5 kysymystä: lasku, projektityö, laboratoriotyö,
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle 1
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle Oppimistavoitteet
LisätiedotSIIRI PIETILÄ LANGMUIR-SCHAEFFER-KALVOJEN VALMISTAMINEN NANOSELLULOOSASTA JA PROTEIINEISTA. Diplomityö
SIIRI PIETILÄ LANGMUIR-SCHAEFFER-KALVOJEN VALMISTAMINEN NANOSELLULOOSASTA JA PROTEIINEISTA Diplomityö Tarkastajat: Yliopistonlehtori Elina Vuorimaa-Laukkanen ja akatemiatutkija Timo Laaksonen Teknis-luonnontieteellisen
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 4 L4 Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio
CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 4 L4 Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio Prof. Monika Österberg Sisältö Pinta-aktiiviset aineet Ominaisuudet Esimerkit Misellien ja muiden järjestäytyneiden
LisätiedotL10 Polyelektrolyytit pinnalla
CHEM-2230 Pintakemia L10 Polyelektrolyytit pinnalla Monika Österberg Polyelektrolyyttiadsorptio (mg/m 1 0.5 2 ) C Muistatteko kemisorption ja fysisorption ero? Adsorptiota kuvataan adsorptioisotermin avulla
LisätiedotVESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
LisätiedotL6 Neste-neste rajapinnat: Emulsiot
CHEMC2230 Pintakemia L6 Nesteneste rajapinnat: Emulsiot Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 6 Mitä yhdistää näitä tuotteita? Maito Voi Ne ovat emulsioita majoneesi maali kosmetiikka lääkkeet asfaltti
LisätiedotHEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Prof. Monika Österberg Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotTänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa
Tänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa 1 CHEMC2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 6 L6 Neste nesterajapinnat: Emulsiot Prof. Monika Österberg Mitä yhdistää näitä tuotteita? maito voi majoneesi Ne ovat
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotPark systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje
Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Mihin laitetta käytetään?
LisätiedotTässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen
KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen
LisätiedotSAMI VESAMÄKI PINTAKEMIAN LABORATORIOTYÖN KEHITTÄMINEN
SAMI VESAMÄKI PINTAKEMIAN LABORATORIOTYÖN KEHITTÄMINEN Kandidaatintyö Kemian ja biotekniikan laboratorio Tarkastaja: Yliopistonlehtori Elina Vuorimaa-Laukkanen 30.04.2018 I TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN
Lisätiedot4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio
CHEM-C2230 Pintakemia 4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio Monika Österberg Barnes & Gentle: luku 4 Sisältö Pinta-aktiiviset aineet minaisuudet Esimerkit Misellien ja muiden järjestäytyneiden
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 6: Vapaaenergia Pe 11.3.2016 1 AIHEET 1. Kemiallinen potentiaali 2. Maxwellin
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje
CHEM-C2230 Pintakemia Tö 2: Etikkahapon orptio aktiivihiileen Töohje 1 Johdanto Kaasun ja kiinteän aineen rajapinnalla tapahtuu leensä kaasun orptiota. Mös liuoksissa tapahtuu usein liuenneen aineen orptiota
LisätiedotAdsorptio ja pintojen termodynamiikka
CHEM-C2230 Pintakemia Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Monika Österberg 6.3.2017 1 Päivän teemat ja oppimistavoitteet 1) Kertaus viime luennolta ja laskuesimerkkejä: 1) Kapilaaripaine 2) Kelvinin
LisätiedotDislokaatiot - pikauusinta
Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi
LisätiedotMolaariset ominaislämpökapasiteetit
Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen
LisätiedotPuhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p
KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
Lisätiedot4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio
Epäselvät asiat: Koheesio ja adheesio: https://www.khanacademy.org/science/biology/water-acidsand-bases/cohesion-and-adhesion/v/capillary-action-andwhy-we-see-a-meniscus Poolisuus CHEM-C2230 Pintakemia
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotHeikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla
Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla
LisätiedotGibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen
KEMA221 2009 YKSINKERTAISET SEOKSET ATKINS LUKU 5 1 YKSINKERTAISET SEOKSET Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen Seoksia voidaan tarkastella osittaisten moolisuureitten
LisätiedotPINTA-AKTIIVISET AINEET
PINTA-AKTIIVISET AINEET 1 ohdanto Aineita; jotka laskevat liuoksen pintajännitystä kutsutaan pinta-aktiivisiksi aineiksi. Voimakkaasti pintajännitystä alentavia aineita kutsutaan tensideiksi. Tällaisia
LisätiedotLiukeneminen 31.8.2016
Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia. Prof. Monika Österberg
CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: monika.osterberg@aalto.fi, Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: gunilla.fabricius@aalto.fi,
Lisätiedot4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.
K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy
LisätiedotEksimeerin muodostuminen
Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia
CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: monika.osterberg@alto.fi, Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: gunilla.fabricius@aalto.fi,
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotMAILAN VALINTA JUNIORI PELAAJALLE YHTEISTYÖSSÄ BAUER
MAILAN VALINTA JUNIORI PELAAJALLE YHTEISTYÖSSÄ BAUER MITÄ HUOMIODA MAILAA VALITTAESSA FLEX Mailan varren jäykkyys LIE Lapakulma KICK POINT Varren taipumakohta SIZE Mailan koko ja pituus FLEX MAILAN VARREN
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 2: Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö Maanantai 7.11. ja tiistai 8.11. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa - yhteenveto
HEM2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa yhteenveto Monika Österberg, 2017 Vaahdotus erotusmenetelmänä Prosessit: Siistaus, mineraalien rikastus, jätevedenpuhdistus Pintakemian rooli
LisätiedotT H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):
1 c 3 p 2 T H d b T L 4 1 a V Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Stirlingin kone Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista kts. kuva 1: 1. Työaineen ideaalikaasu isoterminen puristus
Lisätiedot2. Pintajännitys ja kostutus
CHEM-C2230 2. Pintajännitys ja kostutus Prof Monika Österberg Osaamistavoitteet Barnes & Gentle: luku 2 Luennon jälkeen ymmärrät miksi vesi leviää poolisille pinnoille mutta ei poolittomille. Tunnet käsitteet:
Lisätiedot(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.
Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)
LisätiedotTehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon
Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotSAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO
SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotTopA Hub laiteverkosto
Top Analytica Oy Ab Top Analytican uudet laitteet Asiakkaan uudet mahdollisuudet TopA Hub laiteverkosto Seminaariristeily, 27.8.13 Tku-M:hamina-Tku m/s Amorella m/s Viking Grace Top Analytica Oy Ab Laiteverkosto
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 2: Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö Maanantai 6.11. ja tiistai 7.11. Pohdintaa Mitä tai mikä ominaisuus lämpömittarilla
LisätiedotCHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016
CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016 Luennoitsijat Tuula Leskelä (huone B 201c, p. 0503439120) sähköposti: tuula.leskela@aalto.fi Gunilla Fabricius (huone C219, p. 0504095801) sähköposti: gunilla.fabricius@aalto.fi
LisätiedotKONSERVOINTIVÄLINEET. Dahlia-sumutin
KONSERVOINTIVÄLINEET Dahlia-sumutin - valmistettu Japanissa, merkki Maruhachi - materiaali kromattua messinkiä - säädettävä hieno suihku, ei roiskeita - käytössä suositellaan puhdistettua vettä - tilavuus
LisätiedotKemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250
Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä
LisätiedotKIINTEÄN AINEEN JA NESTEEN TILANYHTÄLÖT
KIINTEÄN AINEEN JA NESTEEN TILANYHTÄLÖT Lämpölaajeneminen Pituuden lämpölaajeneminen: l = αl o t lo l l = l o + l = l o + αl o t l l = l o (1 + α t) α = pituuden lämpötilakerroin esim. teräs: α = 12 10
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
LisätiedotKONSERVOINTIVÄLINEET. Dahlia-sumutin
KONSERVOINTIVÄLINEET Dahlia-sumutin - valmistettu Japanissa, merkki Maruhachi - materiaali kromattua messinkiä - säädettävä hieno suihku, ei roiskeita - käytössä suositellaan puhdistettua vettä - tilavuus
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän
LisätiedotFYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti
FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 6: Faasimuutokset Maanantai 5.12. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö 3. Lämpövoimakoneet
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotCHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet
CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 9/2016 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa D406 Energiataseet Tehtävä 1. Adiabaattisen virtausreaktorin
LisätiedotPHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen
LisätiedotPalautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina
PHYS-A0120 Termodynamiikka, syksy 2018 Kotitentti Vastaa tehtäviin 1/2/3, 4, 5/6, 7/8, 9 (yhteensä viisi vastausta). Tehtävissä 1, 2, 3 ja 9 on annettu ohjeellinen pituus, joka viittaa 12 pisteen fontilla
Lisätiedot(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)
FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN
LisätiedotFaasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1
Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 A B B Piirroksen alue 1: Sularajan yläpuolella on seos aina täysin sula => yksifaasialue (L). Alueet 2 ja 5: Nämä ovat
LisätiedotChem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot
LisätiedotPäivän teemat. 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta. 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka
Päivän teemat 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta a) Kolloidi- ja pintakemian käytännön haasteet b) Muutamat käsitteet 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Miksi
LisätiedotTikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu. Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen 4.12.2014
Tikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen 4.12.2014 Laboratorioteknologian päätehtävät asiakaspalvelun, myynnin ja markkinoinnin
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotChapter 7. Entropic forces at work
Chapter 7. Entropic forces at work 1 Luento 8 4.3.2016 Osmoottinen paine Pintajännitys Tyhjennysvuorovaikutus MIKSI? Vapaa energia F a = E a -TS a voi pienentyä 1. Pienentämällä energiaa 2. Kasvattamalla
LisätiedotP3-ultrasil 112. Kuvaus. Ominaisuudet
P3-ultrasil 112 Kuvaus Ominaisuudet Emäksinen, nestemäinen membraanien pesuaine poistaa tehokkaasti proteiini- ja muita orgaanisia jäämiä soveltuu useimmille yleisesti käytetyille kalvoille ei sisällä
LisätiedotSovelletun fysiikan pääsykoe
Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotLuku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa
Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Käsiteltävät aiheet... Mitä on diffuusio? Miksi sillä on tärkeä merkitys erilaisissa käsittelyissä? Miten diffuusionopeutta voidaan ennustaa? Miten diffuusio riippuu
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotIonisidos ja ionihila:
YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on
LisätiedotHenkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä
LisätiedotKEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt
KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa
LisätiedotFaasimuutokset ja lämpökäsittelyt
Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja
LisätiedotOrgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola
Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä FT, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola TEKNOLOGIAKESKUS KETEK OY Kokkolassa sijaitseva yritysten osaamisen kehittämiseen
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotIdeaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua
Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi
LisätiedotPakkausteknologia. Pakkausteknologia
Pakkauksen avulla IC-piiri suojataan ja liitetään piirilevylle Pakkaus suojaa piiriä Kosteus Epäpuhtaudet Mekaaninen rasitus Pakkaus liittää piirin sähköisesti muihin komponentteihin Impedanssisovitus
Lisätiedotkemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)
Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.
LisätiedotChem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet 18.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Liukoisuus (käsiteltiin luennolla 3) 0D, pistemäiset kidevirheet: (liukoisuus), vakanssit 1D, viivamaiset kidevirheet: dislokaatiot
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotMolekyylien itsejärjestäytyminen pinnoilla
Molekyylien itsejärjestäytyminen pinnoilla Minna Räisänen, FT Epäorgaanisen kemian laboratorio Kemian laitos Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Nuorten Akatemiaklubi 23.4.2012
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotSeosten erotusmenetelmiä
Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)
LisätiedotLämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH
Muita lämpökoneita Nämäkin vaativat työtä toimiakseen sillä termodynamiikan toinen pääsääntö Lämpökoneita ovat lämpövoimakoneiden lisäksi laitteet, jotka tekevät on Clausiuksen mukaan: Mikään laite ei
LisätiedotNanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja
Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja Nanopinnoitteita koneenrakentajille Tampere 8.4.2010 Juha Kauppinen, Miktech Oy Mikkelin seudun Osaamiskeskus, Nanoteknologian klusteri
LisätiedotLuento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho
Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotTermodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki
Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät
LisätiedotTRV Nordic. Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu
TRV Nordic Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia,
Lisätiedot