ITSEOHJAUTUVAT RYHMÄT ACSIN YTIMESSÄ
|
|
- Timo-Jaakko Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ITSEOHJAUTUVAT RYHMÄT ACSIN YTIMESSÄ Petro Poutanen Viittausohje: Poutanen, P. (2015). Itseohjautuvat ryhmät ACSIn ytimessä. Teoksessa P. Ståhle & M. Pirttivaara (toim.) Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit: Innovaatioekosysteemit yhteiskunnan ajurina (s ), Tekes Review 317/2015, Helsinki. Kaiken innovatiivisuuden ja uudistumisen keskiössä on luovuus, uusien ja yllättävien ideoiden ja ratkaisujen tuottaminen. Luovuus edellyttää monenlaisen tiedon ja osaamisen yhdistelyä uusilla tavoilla, missä yhteistyöllä on keskeinen rooli. Tiimit ja työryhmät tarvitsevat yhteistyötaitoja, joiden avulla ne voivat hyötyä monenlaisesta osaamisestaan. Itseohjautuvuus tarkoittaa ryhmän vapautta luoda itse oman toimintansa kannalta mielekkäät tavoitteet ja keinot. Tästä haetaan nyt uutta mallia luovan ryhmän menestymiseksi. JOHDANTO Innovatiivisuutta pidetään nykyisin merkittävänä tuottavuuden ja kilpailukyvyn jatkuvalle parantamiselle. Innovatiiviset yritykset ja julkinen sektori kykenevät tuottamaan parempia tuotteita ja palveluita halvemmalla kuin yritykset, jotka eivät innovoi. Yhä useammin innovaatio ymmärretään systeemiseksi, monta eri osa-aluetta koskettavaksi vuorovaikutusprosessiksi. Tällöin tarvitaan monenlaista osaamista ja tietoa, joka on usein hajallaan eri yksiköissä, organisaatioissa, sidosryhmissä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tähän haasteeseen pyritään usein vastaamaan tiimeillä, josta on tullut ehkä tärkein yhteistyön muoto erilaisessa ongelmanratkaisussa. Menestyäkseen tiimit ja työryhmät tarvitsevat yhteistyötaitoja ja kykyä hyötyä toisten osaamisesta ja tiedoista. Tiimityön ohella kasvaviin luovuuden ja monipuolisen osaamisen vaateisiin on vastattu lisäämällä työn itseohjautuvuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset saavat toimia vapaasti tiettyjen rajoitteiden puitteissa ja luoda itse omalle toiminalleen mielekkäät tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Itseohjautuvuuden taustalla on ajatus siitä, että organisaation johtamisrakenteista vapaat yksilöt ja tiimit kykenevät parhaiten tuottamaan innovatiivisia ratkaisuja. Itseohjautuvuus ja itseohjautuvat tiimit haastavat 1
2 johtamiskäsityksen, jossa johdon ja esimiesten tehtävänä on kaitsea ja kontrolloida työntekoa. Tämän artikkelin tarkoituksena on hakea vastauksia kysymyksiin siitä, kuinka ryhmät voivat toimia itseohjautuvasti ja luovasti lyhyen aikavälin sisällä ja kiireen alla. Artikkelissa esitellään Aalto Camp for Societal Innovation ACSI -leiriä koskevia tapaustutkimusten tuloksia (Poutanen, Kianto & Ståhle, 2012; Poutanen & Ståhle, 2014). Aluksi pohditaan lyhyesti ryhmien ja tiimien merkitystä luovan ongelmanratkaisun näkökulmasta, minkä jälkeen pohditaan itseohjautuvuuden käsitettä ryhmätyön näkökulmasta. Lopuksi esitellään muutamia tapaustutkimuksen löydöksiä ja käsitellään niiden valossa itseohjautuvien ryhmien edellytyksiä tuottaa luovia ratkaisuja. LUOVAT RYHMÄT TUTKIMUKSEN VALOSSA Työelämän ryhmissä ja tiimeissä rajat eivät ole aina kovin selkeitä. Ennen puhuttiin työryhmistä ja toimikunnista, nykyään tiimeistä ja projektiryhmistä. Arkipuheessa käsitteellä tiimi viitataan hyvin monenlaisiin työelämän ryhmiin. Perinteisen määritelmän mukaan tiimi on pienehkö ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärän, tavoitteisiin ja toimintamalliin, ja jotka pitävät itseään yhteisvastuullisena suorituksestaan (Katzenbach & Smith, 1993, s. 45). Tiimin erottaa muista ryhmistä se, että niissä yksilöiden yhteenlasketut tiedot ja taidot yhdistyvät jäsenten summan ylittä- väksi kokonaisuudeksi (emt. s. 131). Innovaatiotiimejä ja luovia ryhmiä on tutkittu mm. ryhmän muodostumisen ja kehityskaaren, ryhmäroolien, motivaation, ryhmän kiinteyden, johtajuuden, ryhmän tehtävien ja tuloksen sekä ympäröivän organisaation vaikutusten näkökulmista. Luovien ryhmien tutkimukset korostavat usein, että ryhmä voi olla tehokas väline hyvien ratkaisujen tuottamiseen, mutta tehokasta työskentelyä haittaavat useat ryhmädynamiikkaan liittyvät kielteiset ilmiöt. Näitä ovat esimerkiksi ryhmässä tiivistyvä samanmielisyys (ryhmäajattelu), töiden jättäminen toisten harteille (sosiaalinen laiskottelu), epäkriittisyys (arvostelun pelko) tai toimettomuus toisten kustannuksella (tuotannon esto). Jos näitä yhteistyön lieveilmiöitä kyetään hallitsemaan, ryhmän jäsenet pääsevät hyötymään toistensa erilaisista tiedoista, jolloin ryhmä voi olla enemmän kuin osiensa summa: toisiaan täydentävien yksilöiden joukko, jotka yhdessä ylittävät itsensä. Viime aikoina luovuustutkijat ovat esittäneet kritiikkiä tätä sosio-kognitiivista näkökulmaa kohtaan. Sen mukaan ryhmätoiminnan haasteet nähdään ennen kaikkea tiedollisen yhteistoiminnan optimointiongelmina, joita voi hallita oikeanlaisella 2
3 johtamisella. Kriitikoiden mukaan tämä kognitiivinen näkökulma johtaa tarkastelemaan ryhmiä keinotekoisina ideointi- ja ratkaisukoneina. Sen sijaan niitä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ihmisten välisenä vuorovaikutuksena, jossa vaikuttavat monet emotionaaliset tekijät. Lisäksi ryhmä tulisi nähdä oman vuorovaikutuksensa kollektiivisena tuotteena, dynaamisena kokonaisuutena, jolla on yksilöistä erillisiä ominaisuuksia ja kykyjä (esim. Sawyer, 2007; Moran & John-Steiner, 2003; Montuori & Purser, 1999). Kognitiiviselle näkökulmalle vaihtoehtoista tarkastelutapaa voidaan kutsua esimerkiksi sosio-kulttuuriseksi näkökulmaksi, joka painottaa edellä mainittujen seikkojen lisäksi ryhmän suhdetta kulttuuriseen ympäristöönsä, esineisiin ja teknologioihin (ks. esim. Littleton & Miell, 2004; Miettinen, 2006). Tällaista kokonaisvaltaista näkökulmaa puoltaa ainakin se, että työelämän todelliset ryhmät painiskelevat monitahoisten ja hankalien ongelmien kanssa, joiden ratkaiseminen edellyttää runsaasti työstämistä ja oppimista, erilaisen osaamisen yhdistämistä sekä vuorovaikutusta materiaalisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Tällaisen kokonaisuuden ymmärtäminen ei onnistu pelkästään yksilöiden ongelmanratkaisukyvyn ja ryhmäprosessien näkökulmasta, vaan siihen tarvitaan paljon kokonaisvaltaisempi viitekehys. Lisäksi luovuustutkijat ovat heränneet huomaamaan, että esimerkiksi ryhmän luovuudelle ei välttämättä löydy yhtä parasta kaavaa, ja että eri asiat saattavat vaikuttaa eri tavalla eri tilanteissa (ks. Rietzschel ym. 2008). Vaihtoehtoisia kuvauksia ryhmien kollektiivisesta luovuudesta on esitetty viime vuosina runsaasti. Improvisaatioryhmiä tutkineen Keith Sawyerin (2007) mukaan ryhmä toimii erityisen luovasti kun se on ns. virtaavassa (flow) tilassa. Sawyerin mukaan ryhmän virtaavuuden kannalta keskeisiä elementtejä ovat avoimuus ja joustavuus, läsnäolo vuorovaikutustilanteessa, tarkkaavaisuus ja keskittyminen siihen mitä tekee, työn itsenäisyys, ryhmän jäsenten epäitsekkyys ja tasa-arvoisuus, työtovereiden tuttuus, jatkuva keskustelu, toisten ajatusten vieminen eteenpäin sekä lupa epäonnistua. Sawyerin mukaan virtaavuuden tila edellyttää toisilleen vastakkaisten asiantilojen virittämistä samanaikaisesti: tarvitaan vanhaa ja uutta tietoa, rakenteita ja improvisointia, analyyttistä ja luovaa ajattelua, toisten kuuntelua ja omien ajatusten ilmaisua. Parhaat ryhmät kykenevät luomaan sopivan määrän työtään ohjaavia rakenteita ja sääntöjä säilyttäen samalla riittävästi vapausasteita jatkuvan mukautumiskyvyn ja oppimisen ylläpitämiseksi. (s ). Jos luova ryhmä käsitetään joksikin muuksi kuin pelkäksi ideakoneeksi, sitä on hedelmällistä lähestyä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Sen mukaan ryhmän toiminta 3
4 saa alkunsa yksilöistä, mutta ei ole palautettavissa yksilöiden kykyihin ja osaamiseen. Ryhmä luo itselleen oman sosiaalisen rakenteensa, joka säätelee jäsentensä käyttäytymistä, mutta on samalla altis muutoksille, joita syntyy kun ryhmän jäsenet luovat uusia, parempia tapoja toimia yhdessä. Olennaista on siis ryhmän kyky luoda itse omat rakenteensa sekä hakea juuri kyseiselle kokoonpanolle optimaalisinta tapaa toimia. Ryhmän työn virtaavuuden kannalta on olennaista, että vastakkaiset ja jännitteiset ominaisuudet elävät rinnan. Seuraavaksi siirryn tarkastelemaan itseohjautuvuuden käsitettä sekä pohdin, miten luovuus sopii yhteen tämän päivän kiireen ja paineen alla tapahtuvan työnteon kanssa. ITSEOHJAUTUVUUS JA AIKAPAINE RYHMÄSSÄ Tarve itseohjautuvuudelle lisääntyy kaiken aikaa. Monitahoisten ja hankalien ongelmien ratkominen vaatii ihmisiltä joustavuutta ja kykyä uudistaa omaa toimintaansa ja oppia nopeasti uutta. Itseohjautuvasta tiimistä (self-managed teams, self-directed teams) puhutaan silloin, kun tiimi saa täysin itsenäisesti suunnitella, toteuttaa, valvoa ja arvioida omaa toimintaansa (esim. Lämsä & Hautala, 2008). Tiimin työn organisoinnin kannalta merkittävin ero perinteisiin työryhmiin tai tiimeihin on se, että tiimin täytyy kollektiivina ottaa johtajan tehtävät hoitaakseen. Näitä ovat esimerkiksi työn delegointi, päätöksenteko, aikataluttaminen ja arviointi. Tiimin pitäisi kyetä luomaan oma erityinen jaetun johtajuuden toimintamallinsa, jossa tiimin jäsenet suostuvat toistensa johdettavaksi ja tarjoavat toisilleen johtamispalveluja (Mielonen, 2011). Yrityksissä täysin itseohjautuvat tiimit ovat melko harvinaisia, kun taas muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa ne voivat olla hyvinkin yleisiä (Wageman ym. 2012). Organisaatiokontekstissa ryhmän itseohjautuvuudella on siis tavallaan kaksi ulottuvuutta: toisaalta tietynasteinen vapaus organisaation rakenteista ja puitteista, toisaalta vastuu luoda itse tarvittavat työtä ohjaavat tavoitteet ja rakenteet sekä toimintamallit niiden saavuttamiseksi. Itseohjautuvuudelle on ominaista, että ryhmä kehittää joukon riittävän väljiä sääntöjä, joiden avulla se kykenee organisoimaan omaa työtään. Tällaisia sääntöjä voivat olla esimerkiksi periaate, jonka mukaan aiheesta eksyvän saa keskeyttää, aikatauluista ja tapaamisista pidetään kiinni, kritiikki on sallittua ryhmässä ja että johtajuutta saa ottaa ja sitä myös annetaan. Säännöt ovat usein tiedostamattomia, ja ne voivat muuttua, kun ryhmäprosessi ja työprosessi kehittyvät. Luovuuskirjallisuudessa viitataan joskus myös itseorganisoitumisen (self-organization) käsitteeseen, kun halutaan painottaa ryhmän kykyä ohjata omaa toimintaansa ilman 4
5 ylhäältäpäin johdettua mallia (Montuori, 2011, Sawyer, 2010). Tällöin halutaan niin ikään korostaa sitä, että organisoitumisen taustalla ovat yksikertaiset, mutta väljät periaatteet, jotka ohjaavat ryhmän työskentelyä. Ne ovat ryhmän itsensä luomia ja tarpeen vaatiessa muokattavissa. Luovuuden kannalta itseorganisoitumisessa on lisäksi tärkeää, että ryhmän on tasapainoteltava yhtäaikaisesti luovan etsiskelyn ja ideoiden soveltamisen välillä. Ideoiden aivomyrsky edellyttää aina kumppanikseen kriittistä arviointia. Tyypillisesti prosessin kuluessa tapahtuu oppimista, jonka johdosta ryhmä alkaa ohjautua alun etsiskelystä ja suunnan hakemisesta kohti fokusoidumpaa työtapaa (Poutanen & Parviainen, 2013). Tällaisen työmoodin saavuttaminen itseohjautuvasti on mahdollista, mutta epäilemättä vaikeaa. Oman lisähaasteensa tuo nykyiselle työelämälle tyypillinen kiire ja paine, jotka haittaavat aikaa vaativaa luovuutta. Aikahaaste on kuitenkin monilta osin vaikea ylittää käytännön työelämäs sä. Toisaalta moni myös uskoo, että pieni kiire ei ole pahitteeksi töiden loppuunsaattamisen kannalta, ja joskus tiukat rajoitteet voivat osaltaan jopa synnyttää luovia ratkaisuja. Kiirettä ja luovuutta koskevat tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Sawyerin (2007, 48) mukaan tiukka aikaraja tarjoaa haasteen, mutta motivoi väärällä tavalla, ja että ryhmän virtaavuudella on tapana kadota tiukkojen aikarajojen edessä. Teresa Amabilen (esim. 1997) tunnettujen luovuustutkimusten mukaan yksilön luovuudelle tärkeintä on työtä kohtaan koettu sisäinen motivaatio, jonka siirtä- minen ulkoisiin palkkioihin tai rangaistuksiin ei ole tehokas strategia. Toisaalta luovuustutkijat ovat löytäneet tukea väitteelle, että työn koettu kiire itse asiassa lisää työntekijöiden luovuutta tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen vaikutukset muuttuvat kielteisiksi (Baer & Oldham, 2006). Laboratoriokokeissa on lisäksi kyetty osoittamaan, että lyhyen ajan sisällä työskennelleet tilapäisryhmät ovat kyenneet saavuttamaan synergiaa luovan työtavan (Paulus ym. 2012, s. 348). Tämä puolestaan tukee väitettä, että ryhmä- työlle hedelmällinen työmoodi voi syntyä myös nopeasti. Seuraavaksi siirryn tarkastelemaan Aalto Camp for Societal Innovations (ACSI) -leiriä koskevia tutkimustuloksia. 5
6 ITSEOHJAUTUVUUDEN EDELLYTYKSIÄ LUOVASSA ONGELMANRATKAISUSSA ACSI on koulutuksen, innovaatiotoiminnan ja tutkimuksen yhteen tuova kansainvälinen työskentelyalusta 1. ACSIn tärkein työskentelymalli on vuodesta 2010 lähtien järjestetty innovaatioleiri, joka kokoaa monen eri alan asiantuntijoita, opiskelijoita, tutkijoita ja käytännön ihmisiä eri puolilta maailmaa yhteen ratkomaan yhteiskunnallisia ongelmia. Tässä artikkelissa esittelen lyhyesti joitain leireillä vuosina 2010 ja 2011 toimineita työryhmiä koskevia tutkimustuloksia (ks. lisää Poutanen, Kianto & Ståhle, 2012; Poutanen & Ståhle, 2014). Tutkimuskohteina oli kansainvälisiä työryhmiä, jotka koostuivat hyvin eri taustoista tulevista osallistujista ja joiden tehtävänä oli tuottaa kahdeksan intensiivisen päivän aikana ratkaisuehdotus heille asetettuun yhteiskunnalliseen ongelmaan. Kussakin ryhmässä oli lisäksi casen omistaja, joka edusti kyseisen haasteen piirissä toimivaa organisaatiota. Ryhmille ei asetettu muodollisia johtajia, eikä heille tarjottu valmista mallia suoriutua haasteesta. Ajoittain ryhmille tarjottiin fasilitaattorien apua (esim. draaman keinoin) sekä tietoiskuja ja palautetta. Lopulta kukin ryhmä vastasi kuitenkin itse omasta työskentelystään, mikä tekee ACSI-ryhmistä itseohjautuvuuden ja luovan työskentelyn kannalta mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Lisäksi ryhmiä oli kiinnostavaa lähestyä paineen näkökulmasta, sillä leiri oli tiivisrytminen ja isojen ryhmien (12 17 henkilöä) työn organisointi oli haasteellista. Keräsimme tutkimuksessa empiiristä aineistoa mm. haastatteluin sekä havainnoimalla ryhmien työskentelyä. Sovelsimme aineiston laadulliseen analyysiin systeemistä tulkintakehystä, jossa ryhmiä lähestyttiin itseään uudistavina systeemeinä (self-renewing systems), joiden tavoitteena on kehittää ja ylläpitää luovuuden kannalta tehokasta työskentelytapaa. Tällainen työskentelytapa edellyttää paitsi kykyä tuottaa aidosti uusia ideoita ja näkökulmia, myös kykyä kehittää omaa työskentelyään ja sitä tukevia ryhmätason taitoja. Keskeisiä elementtejä uudistumisen kehyksessä oli se, että ryhmä pystyi a) tulemaan tietoiseksi tavoitteestaan ja ryhmän identiteetistä b) luomaan keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteyden tunnetta, c) rakentamaan yhteisiä merkityksiä ja d) tiedostamaan työ- ja ryhmäprosessejaan suhteessa aikaan (Poutanen & Ståhle, 2014; Ståhle 1998). Ryhmien tuli siis kyetä luomaan itselleen työtapoja, menetelmiä ja tavoitteita, jotka edesauttavat luovien prosessien syntyä ja ylläpitoa suhteellisen lyhyen ajanjakson sisällä ja ilman muodollista johtajaa. Tehtävänä ei ollut tuottaa valmista 1 Katso ja 6
7 ratkaisua tai keksintöä, vaan pikemminkin tarjota jokin uusi ja hedelmällinen näkökulma käsillä olevaan ongelmaan. Esittelen seuraavaksi vuoden 2010 leiriin perustuvaa tutkimustamme, jossa keskityttiin kolmeen eri ryhmään (Poutanen & Ståhle, 2014). Uudistavan, itseohjautuvan työtavan kehittäminen oli kaikille ryhmille vaikeaa. Yksi tutkittavista ryhmistä omaksui alun haasteiden jälkeen perinteisen tiimiesimiesmallin, jossa yksi ryhmän jäsenistä otti johtajuuden ja valmisteli huolellisesti ryhmän työmetodit ja kokoontumiset loppuleirin ajan sekä teki myös itse ison osan työstä. Toinen tutkimistamme ryhmistä kamppaili suuren ryhmäkoon ja klikkiytymisen tuottamissa ongelmissa, mutta kykeni lopulta toimimaan tehokkaasti tietyn ydinryhmän avulla sekä jakaantumalla pienemmiksi alaryhmiksi. Kolmas ryhmä pystyi sitouttamaan jäsenensä tehtävään sekä motivoitumaan muita ryhmiä paremmin tavoitteidensa ja työskentelynsä kehittämisestä. Tälle kolmannelle ryhmälle kehittyi nopeasti useita ryhmän toimintaa ja uudistumista ylläpitäviä toimintatapoja, joiden avulla ryhmä tuotti uusia ideoita. Käsittelen seuraavaksi muutamaa mielestäni keskeisintä tällaista ryhmän toimitapaa tai -mallia. Lähestyn niitä tässä yhteydessä taitojen näkökulmasta, sillä mielestäni ryhmät kykenivät lyhyen ajan sisällä kehittämään ja omaksumaan täysin uusia ryhmätason taitoja, jotka auttoivat niitä pitämään yllä hyvää työvirettä ja työskentelmään hedelmällisesti. Taidot ilmenevät käyttäytymisen tasolla, kun ryhmät oppivat soveltamaan tiettyjä toimintamalleja eri tilanteissa. Olen jakanut taidot kolmeen eri kategoriaan: luovuustaidot, viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja johtamistaidot. Luovuustaidot Luovuus edellyttää uusien, yllättävien ja käyttökelpoisten ideoiden kehittelyä. Uutuus määrittyy siitä käsin, ketkä ideaa uutena pitävät, ja siksi ryhmässä on hyvä olla tietoa kyseisen sovellusalueen tilanteesta, jotta ei keksittäisi pyörää uudelleen. Käyttökelpoisuus puolestaan tarkoittaa, että idea täytyisi liittyä käsillä olevaan tavoitteeseen sekä olla yhteisön sosiaalisesti tunnustama (esim. Csikszentmihalyi, 1999). Idea ei voi olla käyttökelpoinen, jos se ei ratkaise käsillä olevaa ongelmaa tai jos ympäröivä yhteisö ei pidä tarjottua ratkaisua hyödyllisenä. Tutkimissamme ryhmissä luovuuden kannalta merkityksellisiksi taidoiksi nousivat erilaiset luovan ajattelun ja kehittelyn menetelmät, kuten visiointi ja unelmointi, roolileikit, käsitteiden esineellistäminen ja visualisointi sekä ideointi pienryhmissä. Nämä ovat tyypillisiä tapoja työstää abstrakteja ideoita ja päästä 7
8 eteenpäin stereotyyppisestä ajattelusta. Eräs ryhmän jäsen kuvailee keinoja, joita ryhmä otti käyttöön hänen ja toisen ryhmäläisen toimesta: One of the things we did was to actually step outside the classroom and everyone was to imagine themselves ten years in the future, and give their own version of what the [case site] looked like. Ten years from now. And so we did that, this story telling exercise. And we also split up the group into pairs, and we went for what I like to call a walk talk: again we went out of the classroom to do something completely different, and we took a short walk, two by two. And just talked about what we thought about the group process and the issues that we were dealing with, and stuff like that. Ryhmien kannalta merkityksellistä oli se, että niissä yksittäisten jäsenten taidot kyettiin ottamaan yhteiseen käyttöön ja tekemään niistä ryhmän rutiineja ja työtapoja. Tällä tavalla kaikki ryhmän jäsenet oppivat uusia taitoja ja kehittivät samalla tapoja toimia entistä tehokkaammin yhdessä. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot Viestintä on keino jakaa tietoa ja ideoita sekä kehittää yhdessä merkityksiä ja näkökulmia käsillä olevaan ongelmaan. Viestintä ei ole vain valmiiden tietopakettien siirtelyä ihmiseltä toiselle, vaan viestinnässä ihmiset sekä rakentavat omaa ymmärrystään että luovat yhteistä käsitystä asioista. Voikin ajatella, että luova prosessi on eräänlainen viestinnässä tapahtuva merkityksellistämistapahtuma. Siinä tehdään maailmasta tolkkua uudella ja yllättävällä tavalla pyrkien tuottamaan yhteisön kannalta hyödyllisiä näkökulmia, ratkaisuja tai konkreettisia lopputuotteita (Poutanen, 2010, s. 44 5). Tutkimuksessamme nousi esiin monenlaisia luovuuden kannalta hyödyllisiä ryhmän viestintätaitoja. Ensinnäkin viestinnän dialogisuus, jossa ryhmän jäsenet rakentavat toinen toistensa ideoiden päälle ja esittävät rakentavaa kritiikkiä ja vaihtoehtoisia näkökulmia, oli yhdelleryhmälle ominainen tapa kehittää luoda uusia ratkaisuja. Dialogisuus ei ole kuitenkaan yksinkertainen taito, vaan se on usein erittäin vaikea oppia. Eräs haastateltava kuvaa kokemustaan näin: Mun mielestä... ne, jotka jakso esittää asiansa niin, että se jatko toisen asiaa, niin niistä oli selvästi eniten hyötyä. Et siellä oli ihan liian paljon sellaista, että joku puhuu jotain ja toinen on jumiutunut johonkin omaan ajatusmalliin ja aloittaa heti siitä ja sitten ne... ohittaa toisensa ja ei saada tavallaan pinottua keskustelua keskustelun päälle, vietyä eteenpäin. Toiseksi esiin nousi viestinnän demokraattisuus, jolla tarkoitetaan sitä, että ryhmän jäsenet vahtivat sitä että kaikki saavat puhua ja tuoda oman näkökulmansa esiin. 8
9 Kolmanneksi viestinnässä korostui vuorovaikutustaitojen merkitys eli se, kuinka hyvin jäsenet tulevat ymmärretyksi ja osasivat viestiä oman näkökulmansa. Kun näkökulmat eivät kohtaa, viestinnän diplomaattisuudesta voi olla hyötyä: yksi ryhmän jäsenistä voi toimia esimerkiksi sovittelijana kahden näkemyksiltään etäällä olevan henkilön välissä, jotta työssä ei juututa väittelyyn. Neljänneksi viestinnällä on luovassa ryhmässä tärkeä tehtävä palautteen näkökulmasta. Tutkimuksemme ryhmät hakivat palautetta ulkopuolelta, esimerkiksi muilta ryhmiltä tai leirin järjestäjiltä, mutta arvioivat myös itse omaa tuotostaan kriittisesti. Palaute auttaa hakemaan suuntaa ja fokusoimaan työtä uudelleen, kun ratkaisun nä- kökulma alkaa selvitä ja etsiskelystä siirrytään pikkuhiljaa kohti toteuttamista. Ideaalitapauksessa palautetta annetaan ryhmän sisällä koko ajan siten, että pysytellään liiallisen kriittisyyden ja yltiöpositiivisuuden välimaastossa. Johtamistaidot Itseohjautuvuudelle ominaista on, että ryhmä joutuu itse vastaamaan työnsä organisoimisesta, esimerkiksi sopimaan, miten työ käytännössä toteutetaan, ketkä tekevät mitäkin, missä muodossa työskennellään, ollaanko sisällä vai ulkona, milloin pidetään taukoa jne. Tutkimissamme ryhmissä johtajuutta otettiin ja jaettiin monella eri tavalla. Yksi ryhmä luovutti johtajuuden yhdelle henkilölle, joka kantoi vastuun loppuun saakka. Toisessa ryhmässä puolestaan yhden jäsenen tarjoama projektijohtamismalli kaatui toisten ryhmäläisten vastustukseen. Ylipäätään johtajuus oli kahdessa muussa ryhmässä häilyvä käsite ja syntyi ikään kuin tilanteen mukaan. Eri henkilöt aktivoituivat eri tilanteissa ja tekivät ehdotuksia jatkotoimenpiteistä, jotta ryhmä pääsi eteenpäin. Erilaisia organisoinnin keinoja olivat mm. jalkautuminen ulkoilmaan, jakaantuminen pienryhmiin tai erilaiset työn sisältöjä ja työrooleja koskevat ehdotukset. Yksi haastateltava kuvaa hetkeä ennen leirin loppunäyttelyä, jolloin ryhmällä oli enää vain vähän aikaa työn saattamiseksi esityskuntoon: toiseksi vikana päivänä me istuttiin sinne alas, kokoonnuttiin ja todettiin, et nyt pitää oikeastaan parin tunnin kuluessa päättää mitä me esitetään siellä loppunäyttelyssä. Ja sitten me tehtiin nopeasti, siinä se aikarajoitus sitten sai meille aikaan sen että meidän täytyy nyt vaan muodostaa tästä joku kokonaisuus. Ja silloin kaikki oikeastaan se ta pahtu tosi helposti yhteisymmärryksessä siinä oli jotenkin niin, että me joilla oli vähiten auktoriteettia, niin me sitten ehdotettiin, ja ne joilla oli enemmän auktoriteettia, pysty helposti mukautuun siihen, koska he ei kokenut et heidän päälleen olis astuttu sit siinä [ ] Ja siinä oli myös ensimmäisen kerran tavallaan tämmöinen asiantuntijajako 9
10 Tässä tapatuksessa aikapaineella ja ryhmäläisten ajantajulla oli tärkeä rooli työn etenemisen kannalta ja sen rytmittäjä- nä. Aikapaine myös johti tilapäisjohtajuuden syntyyn, jossa henkilöt, jotka eivät olleet aiemmin kokeneet johtaneensa ryhmää, saivat tilaisuuden jakaa tehtäviä ja ehdottaa toimintamallia leirin loppunäyttelyyn valmistautumiseksi. Samaan aikaan itseohjautuvuudessa siirryttiin selkeästi ratkaisukeskeiseen työmoodiin, jossa ryhmäläisten asiantuntijuudet otettiin käyttöön, kun haaste oli edennyt alun ideoinnista ja etsiskelystä kohti toteuttamista. Yhteenveto Tiimit ja luovat ryhmät voivat olla tehokkaita, kun jäsenet osaavat olla keskenään vuorovaikutuksessa ja heillä on tehtävän kannalta riittävästi tärkeitä tietoja ja taitoja. Itseohjautuva, luova ryhmä voi kehittää ryhmätason taitoja, jossa yksilöiden kyvyt siirtyvät ryhmän toimintamalleiksi. Samalla ryhmä voi kehittää täysin uusia taitoja, kuten viestintää tai johtajuutta. Ryhmän synergia se että ryhmä on enemmän kuin osiensa summa voi olla saavutettavissa lyhyessäkin ajassa, mutta se on haastavaa ja edellyttää monenlaisia taitoja ja tietoja yksilöiltä sekä oikealla tavalla kannustavan ympäristön. Nykypäivän työelämässä ryhmät ja tiimit harvoin kohtaavat vain kasvokkain, vaan vuorovaikutus on teknologiavälitteistä ja ajasta paikasta riippumatonta. Tällainen hajautettu yhteistyö tuo omat haasteensa (ja etunsa) luoviin ratkaisuihin tähtäävään työskentelyyn. Esimeriksi verkossa ideoiden raakatyöstö voi olla paljon tehokkaampaa kuin kasvotusten, mutta päätöksenteko voi puolestaan olla vaikeaa (Baruah & Paulus, 2009). Tässä artikkelissa esiteltiin joitain tutkimustuloksia ja ajatuksia luovien itseohjautuvien ryhmien työskentelystä kovan aikapaineen alaisuudessa. Tulevan tutkimuksen ja käytännön selvitettäväksi jää, mikä merkitys näillä itseohjautuvuuteen liittyvillä taidoilla on todellisille organisaatioille ja niissä toimiville ryhmille. KIRJALLISUUS Amabile, T. M. (1997). Motivating creativity in organizations: On doing what you love and loving what you do. California Management Review, 40(1), Baruah, J., & Paulus, P. B. (2009). Enhancing group creativity: the search for synergy. Teoksessa E. A. Mannix, M. A. Neale & J. A. Goncalo (toim). Creativity in groups. Research On Managing Groups And Teams Volume 12 (s ). Bingley: Emerald. Csikszentmihalyi, M. (1999). 16 Implications of a Systems Perspective for the Study of Creativity. Teoksessa R. J. Sternberg (toim.) Handbook of Creativity (s ). New York: Cambridge University Press. 10
11 Katzenbach, J. R., & Smith, D. K. (1992). The wisdom of teams: Creating the highperformance organization. Harvard Business Press. Lämsä, A.-M. & Hautala, T Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki: Edita Prima Oy. Mielonen, J. (2011). Making Sense of Shared Leadership. A case study of leadership processes and practices without formal leadership structure in the team context. Väitöskirja. Acta Universitatis Lappeenrantaensis. Miettinen, R. (2006). The sources of novelty: A cultural and systemic view of distributed creativity. Creativity and Innovation Management, 15(2), s Montuori, A. (2011). Creativity: Systems approach. Teoksessa M. A. Runco & S. R. Pritzker (toim.) Encyclopedia of Creativity (2. painos, s ). San Diego: Academic Press. Paulus, P. B., Dzindolet, M., & Kohn, N. W. (2012). Collaborative creativity Group creativity and team innovation. Teoksessa M. D. Mumford (toim.) Handbook of Organizational Creativity (s ). Elsevier Academic Press. Poutanen, P. K. & Ståhle, P. (2014). Creativity in short-term self-directed groups: An analysis using a complexitybased framework. International Journal of Complexity in Leadership and Management, 2(4). Poutanen, P. K., & Parviainen, O. (2013). Analyzing group creativity and learning in online environments. Interdisciplinary Studies Journal. Learning by Developing New Ways to Learn. Conference on Creativity in Higher Education 2012 konferenssijulkaisun vertaisarvioimaton erikoisnumero, 2(3), s Poutanen, P. K., Kianto, A., & Ståhle, P. (2012). Developing dynamic intellectual capital through creative group dynamics: The ACSI innovation platform. Teoksessa J. Surakka (toim.), Proceedings of the 4th European Conference on Intellectual Capital (s ). Reading: Academic Publishing International Limited. Poutanen, P. K. (2010). Organisaation luovuus ja viestintä kompleksisuusteorian viitekehyksessä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos. Rietzschel, E. F., De Dreu, C. K., & Nijstad, B. A. (2009). What are we talking about, when we talk about creativity? Group creativity as a multifaceted, multistage phenomenon. Teoksessa E. A. Mannix, M. A. Neale & J. A. Goncalo (toim). Creativity in groups. Research On Managing Groups And Teams Volume 12 (s. 1 28). Bingley: Emerald. Sawyer, R. K. (2010) Individual and group creativity. Teoksessa J.C. Kaufman & R.J. Sternberg (toim.) The Cambridge Handbook of Creativity (s ). Cambridge: Cambridge University Press. 11
12 Sawyer, R. K. (2007). Group genius: The creative power of collaboration. New York: BasicBooks. 12
MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.
MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: - Toisiaan täydentäviä taitoja - Jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään - Yhteisiin suoritustavoitteisiin ja - Yhteiseen toimintamalliin Lisäksi
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!
YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! Vuxenutbildning för Svenskfinland 22-23.3.2011 PhD REIJO SILTALA 2011 PUHEENVUORON RAKENNE 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA
LisätiedotYHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA
YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotTutkimus itseohjautuvuudesta suomalaisessa työelämässä. Yli 1000 vastaajaa - eri toimialoilta, tehtävistä ja organisaatiotasoilta
Tutkimus itseohjautuvuudesta suomalaisessa työelämässä Yli 1000 vastaajaa - eri toimialoilta, tehtävistä ja organisaatiotasoilta Juhlapuheissa toitotetaan itseohjautuvuutta - kysyttäessä suomalainen työelämä
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotInnovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?
Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin
LisätiedotTiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.
Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja
LisätiedotLuovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
LisätiedotTavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotTiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto
Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotDialoginen johtaminen
Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotVirtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt
Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?
LisätiedotLuovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan. Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007
Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007 Mitä luovuus on? (1) Luova yksilö ja luova yritys Luovuus tarkoittaa ihmisen kykyä tuottaa
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotONGELMANRATKAISU RYHMÄSSÄ
ONGELMANRATKAISU RYHMÄSSÄ Case Työelämätaitoja substanssiin integroituna Pedagogiset yliopistonlehtorit Liisa Myyry ja Anni Rytkönen Helsingin yliopisto, yliopistopedagogiikan keskus TÄNÄÄN Kurssikonteksti
LisätiedotATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto
ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:
LisätiedotORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN
LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotRoolipeliharjoitus. - Opiskelijoiden suunni=elemat neuvo=eluvideot ja niiden vertaisarvioinnit
Peda-forum 2017, Vaasa Kokemuksia digitaalisen opettamisen kehittämisestä Roolipeliharjoitus - Opiskelijoiden suunni=elemat neuvo=eluvideot ja niiden vertaisarvioinnit Anne-Maria Holma, Yliopistonlehtori,
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotEveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017
Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum
LisätiedotOSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?
1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotIPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt
IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja 8.-9.6.2017 Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt Aiemmasta IPT-työpajasta Tarjoajan vähimmäisvaatimukset ja valintakriteerit? Tilaajan tavoitteet
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotToimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?
Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä
LisätiedotOhjaajan työnkuva muuttuuentä
Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian
LisätiedotProjektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila
Projektinhallintapäivä 5.6.2019 Päivi Kähönen-Anttila 1.Omistajuus Epäselvät tehtävänannot tai tehtävän osoittaminen useammalle henkilölle aiheuttaa ennen pitkää haasteita ja herättää epäluottamusta tiimin
LisätiedotTavoitteet: Kurssilla tarkastellaan viestintää johtamisen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Teoreettisesti kurssi nojaa. dynaamisiin muutosmalleihin
Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Yleistä Leif Åberg kevät 2012 Aika ja paikka: 20.01. - 02.03.2012 perjantaisin kello 9-13 Unioninkatu 40, sali 6 Kurssi on viestinnän erikoiskurssi (5 op), tai osa Johtamisen
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotReserviläisjohtajana sodassa
Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotSysteemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa
Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Toimintakulttuurin muutos -seminaari 31.10.2017 1 31.10.2017 Yleinen systeemiteoria lähtökohta systeemiselle ajattelulle Systeemiteorian näkökulmasta
LisätiedotMilloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä?
Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Dialogi kuvina Tiimiakatemia Global (Partus Oy) www.tiimiakatemia.com
LisätiedotOur Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff
Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement
LisätiedotHR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015
HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotSuomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi
Suomen Ekonomien hallitukseen 2018-2020 Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi Infoa haastattelijalle Nina Juhava, 29.8.2017 5.9.2017 Hallitushaastattelut Hallitushaastattelut 1. Esityö: Tehtävän
LisätiedotItseohjautuvat tiimit tie menestykseen? Henri Hämäläinen Toimitusjohtaja, Contribyte
Itseohjautuvat tiimit tie menestykseen? Henri Hämäläinen Toimitusjohtaja, Contribyte Esittely - Henri Hämäläinen Johtava konsultti, toimitusjohtaja Contribyte Auttanut kymmeniä organisaatioita tehokkaamman
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotInnovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4
Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4 Ajankohta: Kick-off 1 7.1 2.201 3 klo 1 3 1 6, lähiopetuspäivä 7.1.201 4 klo 9 1 6, loppukoe 21.1.201 4 Paikka: Stella Business Park, Lars Sonckin kaari 1 0
LisätiedotJäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu
Systeemisen toimintamallin täydennyskoulutus 22.5.2018 Päivi Petrelius Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu 28.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Systeemisen työotteen varmistaminen:
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotMuutoksen johtaminen. Henrik Andersin Evli Pankki Oyj Kotka
Muutoksen johtaminen Henrik Andersin Evli Pankki Oyj Kotka 11.5.2017 Haluan että löydät rohkean ja innovatiivisen tavan tehdä asiat samalla tavalla kuin olemme tehneet ne 25 vuotta Mitäs jos me ei tehtäiskään
LisätiedotMonitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla
Monitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla 29.5.2018 Projektikoordinaattorit Sari Miettinen, Maria Antikainen ja Nanna Miettunen Johtajuuden ja rakenteiden ydintehtävä
LisätiedotOSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.
OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotJatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista
Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista FT Pentti Sydänmaanlakka 30.8.2011, Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Alustuksen teemat: Tulevaisuuden johtamisen
LisätiedotYHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN
YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotTiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa
Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä
OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua
LisätiedotItseohjautuvuus. haasteita ja päämääriä, joiden kautta elämämme on rikkaampaa, merkityksellisempää ja kukoistavampaa.
Itseohjautuvuus Sami.jalonen@mlp.fi Itseohjautuvuusteoria Myös: itsemääräämisteoria ja itsemääräytymisteoria Me haemme itsellemme itseohjautuvasti haasteita ja päämääriä, joiden kautta elämämme on rikkaampaa,
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotYksin työskentelystä ryhmäblogiksi
Yksin työskentelystä ryhmäblogiksi PedaForum 2016 päivät Mari Laine & Heli Tyrväinen Jyväskylän yliopisto Avoin yliopisto Digiluu-digilei pedagogiikka edellä muutokseen Ke 17.8. klo 14.00-14.10 Mikä blogi?
LisätiedotVertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere
Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 3.4.2014 Tampere Päivi Kupila Mentorointikokemuksia Yritysmaailma Tehtävien ja osaamisen siirto Tehtävien
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotLaadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari
Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.
LisätiedotTulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön
Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä
LisätiedotMikä ihmeen projektioppiminen?
Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
LisätiedotVarajohtajuuden tilat ja paikat
Varajohtajuuden tilat ja paikat Koulutusjohtamisen instituutti Leena Halttunen, Lto, KT leena.halttunen@jyu.fi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi 26.3.2015 Tutkimuksen tausta Kunnassa, mistä aineisto
LisätiedotMillaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä
LisätiedotWhat do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism
What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism Originally: Alessandro Sicora 1 7. 1 0. 2 0 1 1 H A N N A M A I J A L A (
LisätiedotArvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
LisätiedotMitä Master Class:ssa opittiin?
Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu Edistynyt osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan
LisätiedotMiksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi
Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät 13.9.2017 Maarit Rossi Maarit Rossi, maarit.rossi@pathstomath.com Osa 1: Voiko tulevaisuuteen mennä vanhoilla
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
LisätiedotTulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste
Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste - Toimintaympäristön yhä nopeampi muutos: verkostotalouden viitekehykseen siirtyminen - Hajautunut tieto, osaaminen ja älykkyys - Johtamisen innovaatio:
LisätiedotNextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa
NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen
LisätiedotMuotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S
Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,
LisätiedotMoniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen
Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus
LisätiedotKeskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma
Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan
LisätiedotDialogi kuvina Tiimiakatemia Global (Partus Oy), Finland
Dialogi kuvina 8.6.2017 Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Isaacs, William. 2001. Dialogi ja
LisätiedotHenkinen johtaminen Pomon päivä
13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys
Lisätiedot