ERITYISEN HYVÄÄ! Opas erityislapsista ja -nuorista leiritoiminnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYISEN HYVÄÄ! Opas erityislapsista ja -nuorista leiritoiminnassa"

Transkriptio

1 Leena Kautto ERITYISEN HYVÄÄ! Opas erityislapsista ja -nuorista leiritoiminnassa Opinnäytetyö Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Marraskuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Leena Kautto Nimeke Erityisen hyvää! -Opas erityislapsista ja -nuorista leiritoiminnassa Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, sosiaalipedagoginen nuorisotyö Tiivistelmä Opinnäytetyöni Erityisen hyvää! -Opas erityislapsista ja nuorista leiritoiminnassa lähtökohtana on oppaan tarve Laukaan kunnan leiritoiminnassa. Tämän tarpeen kehitysideanpohjalta tuotin oppaan kehittämistyönä Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen, Vatin leiritoiminnalle. Vuosittain leireillä törmätään yhä enemmän erityislapsiin ja -nuoriin. Onnistuneiden leirikokemuksien aikaansaamiseksi jokaiselle leiriläiselle ja turvallisen ympäristön luomiselle leiritoiminnassa, tarvitaan näiden lasten ja nuorten ohjaamisessa ja tukemisessa niin tietoa kuin taitoakin. Erityisen hyvää! -oppaan päätarkoituksena on toimia yhtenä työvälineenä leiriohjaajille ja leirinjohtajille. Opas käsittelee keskeisimpiä erityisen tuen tarpeessa olevia kohderyhmiä. Se tarjoaa tietoa lapsista ja nuorista ja heidän perusluonteisista ominaisuuksista. Tämä lisäksi opas pyrkii samalla tukemaan ohjaajan ja johtajan oman ihmiskäsityksen määrittelemistä ja muuttamaan mahdollisia mielikuvia näistä ryhmistä. Tuottamani oppaan pohjalta pidin leiriohjaajille ja leirinjohtajille koulutuksen sen sisällöstä. Opas oli heillä käytössä kesän leireillä, jonka pohjalta he vastasivat oppaan sisällöstä ja ulkoasusta laatimaani kyselyyn. Kesän jälkeen tarkastelin oppaan toimivuutta kyselytulosten pohjalta ja muokkasin sen sitä vielä paremmin sen kohderyhmää palvelevaksi. Leiriohjaajat ja leirinjohtajat kokivat Erityisen hyvää! -oppaan hyödylliseksi, kertoivat oppineensa tai syventäneensä omia tietojaan sen kautta ja yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat sitä mieltä, että sitä tarvitaan Laukaan kunnan leiritoiminnassa. Onnistuneiden tulosten pohjalta opas tulee jatkossa toimimaan yhtenä leiriohjaajien ja leirinjohtajien ohjaamisen välineenä Laukaan kunnan leiritoiminnassa. Asiasanat (avainsanat) erityiskasvatus, erityisen tuen tarpeessa oleva, kasvatus, leiri, opas Sivumäärä Kieli URN 25 s. + liitteet 68 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liite 1 Erityisen hyvää! Erityislapset ja nuoret leiritoiminnassa opas, Liite 2 Erityisen hyvää! -oppaan kyselylomake ja tulokset, Liite 3 Erityisen hyvää! Erityislapset ja -nuoret leiritoiminnassa koulutus Ohjaavan opettajan nimi Tommi Pantzar Opinnäytetyön toimeksiantaja Laukaan kunta, vapaa-aikatoimi, Vatti

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis November 23 Author(s) Leena Kautto Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Civic Activities and Youth Work, Social Pedagogical Youth Work Especially good- A guidebook about special children and the young in camp activities Abstract As a starting point for my bachelor s thesis Especially good!- A guidebook about special children and the young in camp activities was need for such a guidebook in municipality of Laukaa and it s camp activities. To fulfill this need I made a guidebook as a development for municipality of Laukaa and it s leisureservices department, Vatti, more specifically for it s camp activities. Every year there are more and more special children and the young in camps. To create satisfying camp experiences for each member of the camp and to make a safe environment for camp activities, there must be both knowledge and skills in guiding and supporting these children and the young. The main purpose of the guidebook Especially good! is to function as a tool for teachers and leaders in camp activities. It handles central target groups that need special support. It offers information about children and the young and their primal characteristics. In addition, it tries to support and helps to define the idea of man that a teacher and a leader in the camp has and alter possible images about these groups. The guidebook that I made formed a basis and content for an education that I held for teachers and leaders of the camps. They used the guidebook in summer camps, and after that they answered the questionnaire that I made about the content and layout of the book. After the summer I checked the functionality of the guidebook with the help of the answers from the questionnaire and modeled it to serve the target group better. The teachers and leaders of the camps thought that the guidebook was useful, and they had learned and deepened their knowledge with it. All except one of the respondents agreed that the guidebook is needed in camp activities. As a consequence, the handbook will function in the future as a tool for teachers and leaders of the camps in municipality of Laukaa and it s camp activities. Subject headings, (keywords) education, special education, a person who needs special support, camp activity, guidebook Pages Language URN 25 p. + appendices 68 p. Finnish Remarks, notes on appendices Appendix 1: Especially good! A guidebook about special children and the young in camp activities, appendix 2: Questionnaire and results of the guidebook Especially good!, appendix 3: Especially good! Education about special children and the young in camp activities Tutor Tommi Pantzar Bachelor s thesis assigned by Municipality of Laukaa, leisure services, Vatti

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LAUKAAN KUNTA JA LEIRITOIMINTA Opas ohjaamisen välineenä leiritoiminnassa Leiriläinen hyödynsaajana TYÖN TEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA Kasvatus ja kasvatuksen ihmiskäsitys TYÖN TAVOITTEET SUUNNITELMASTA OPPAAKSI Oppaan kokoaminen Oppaan esittely ja ohjaajien koulutus Oppaaseen liittynyt kysely Määrällinen tutkimusmenetelmä Oppaaseen liittyneen kyselyn purku ja oppaan viimeistely OPINNÄYTETYÖN OPASKYSELYN TULOKSET Erityisen hyvää! -oppaaseen liittyneen kyselyn anti Erityisen hyvää! -oppaaseen liittyneen kyselyn tulokset POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO Olen työskennellyt Laukaan kunnan vapaa-aikatoimessa useamman vuoden ajan, niin palkallisena kesätöiden merkeissä kuin harjoitteluiden osalta. Leiritoiminta on tullut tänä aikana erittäin tutuksi, koska leiriohjaajana toimimisen lisäksi olen suunnitellut useasti leiriohjelmia, tehnyt leirikirjeitä ja -mainoksia ja ottanut vastaan ilmoittautumisia leireille. Tämän monen vuoden leirikokemuksen jälkeen ja opintojeni vaikutuksen myötä huomasin kehittämisen kohteen Laukaan kunnan muuten niin toimivassa leiritoiminnassa. Yhä useammin kuulin leiriohjaajien ja leirinjohtajien keskustelevan erityisen tuen tarpeessa olevista henkilöistä, osa naureskeli näille kohderyhmille, osa vähätteli erityisetuliitteisiin liittyviä seikkoja ja osalle jo ajatus omalle leirille tulevasta erityislapsesta tai -nuoresta aiheutti pelonsekaisia tuntemuksia. Ryhdyin ajattelemaan leiriohjaajien ja leirinjohtajien suhdetta erityisen tuen tarpeessa oleviin kohderyhmiin. Mitä he tietävät näistä kyseisistä ryhmistä, heidän mahdollisista erityistarpeista ja tietenkin toimimisesta näihin ryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kanssa? Tämän ajatteluprosessin ja useiden Laukaan kunnan leiritoiminnasta vastaavan Eeva Ilmosen kanssa käymieni keskusteluiden kautta minulle muodostui ajatus erityisen tuen tarpeessa olevista kohderyhmistä kertovan oppaan tuottamisesta Laukaan kunnan leiritoiminnalle. Pitkän ajatteluprosessin pohjalta aloin rakentamaan uutta työvälinettä, Erityisen hyvää! -opasta Laukaan kunnan leiritoimintaan. Oppaan tavoitteena on niin sen toimiminen yhtenä leiriohjaajien ja leirinjohtajien työvälineenä kuin käyttäminen monipuolisesti Laukaan kunnan leiritoiminnassa. Opas sisältää keskeisimpiä erityisen tuen tarpeessa olevia ryhmiä, tarjoten tietoa ja ohjaamisen välineitä leiriohjaajille ja leirinjohtajille. Erityisen hyvää -opas ei ole ainoa työkalu, jonka tuotin tukemaan Laukaan kunnan leiritoimintaa vaan suunnittelin sen lisäksi koulutuksen, jossa tutustuttiin oppaaseen ja sen sisältämiin erityisen tuen tarpeessa oleviin kohderyhmiin. Edellä mainittujen lisäksi toteutin vielä kyselyn oppaani toimivuudesta ja sisällöstä leiriohjaajille ja leirinjohtajille. Leirinohjaajien kokemattomuus, ennakkoluulot ja tiedonpuute voivat luoda leiriläisten keskuuteen tasa-arvottomuuden tunteen. Tämä tunne voi tuottaa ikäviä leirikokemuk- 1

6 sia lapsille sekä nuorille ja pahimmassa tapauksessa tehdä leiriympäristöstä turvattoman niin henkisesti kuin fyysisesti. Leiriohjaaja ja leirinjohtaja tekevät toimintansa kautta merkittävää kasvatustyötä leireillä. Erityisen hyvää! -oppaan päätavoitteena on antaa heille oikeanlaisia työkaluja kohdata erityislapsia ja -nuoria leiritoiminnassa. Leiriläisten tulisi olla tasavertaisia toisiinsa nähden, jotta kaikki saisivat onnistuneita leirikokemuksia ja tuntisivat ympäristönsä turvalliseksi niin henkisesti kuin fyysisesti. 2

7 2 LAUKAAN KUNTA JA LEIRITOIMINTA Laukaan kunta on yli asukkaan kunta Länsi-Suomen läänissä, keskellä Suomea. Laukaan vapaa-aikatoimi, Vatti järjestää vuosittain 35 leiriä, jotka on suunnattu 5-15 vuotiaille lapsille ja nuorille. Joka vuosi leireillä törmätään yhä enemmän jonkinlaisen diagnoosin omaaviin leiriläisiin, joiden ohjaamisessa tarvitaan tietoa ja taitoa, jotta voidaan taata onnistunut leirikokemus kaikille lapsille ja nuorille. Diagnoosi on tiettyyn yksilöön liitetty kuvaus, jonka mukaan hän edustaa kyseistä poikkeavuutta (Kuorelahti 2003, 124). Diagnoosin tekeminen suoritetaan erilaisten diagnostisten testien avulla, eli testien, joiden tarkoituksena on löytää psykologinen luonne poikkeavaksi pidetylle käyttäytymiselle (Ahvenainen, Ikonen, Koro 2001, 245). Monella ohjaajista ja johtajista ei ole tarvittavaa määrää tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista ja nuorista ja vielä vähemmän taitoa toimia heidän kanssaan. 2.1 Opas ohjaamisen välineenä leiritoiminnassa Opinnäytetyöni kohteena ja tilaajana oli Laukaan kunnan vapaa-aikatoimi, Vatti. Oppaan tavoitteena on toimia yhtenä leiriohjaajien ja leirinjohtajien ohjaamisen välineenä kunnan leiritoiminnassa. Sitä voidaan myös käyttää esimerkiksi nuorisotaloilla ja muussa Laukaan kunnan ohjatussa lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa toiminnassa. Leiriohjaajille ja leirijohtajille suunnattu opas käsittelee keskeisimpiä erityisen tuen tarpeessa olevia ryhmiä, joita he kohtaavat Laukaan kunnan leiritoiminnassa. Opas tarjoaa ohjaajille ja johtajille tietoa näistä ryhmistä ja toimii näin yhtenä työvälineenä leiritoiminnassa. Tuottamassani oppaassa kerron ADHD-oireyhtymästä, dysfasiasta, käyttäytymishäiriöistä, näkö- ja kuulovammaisuudesta, lievästä kehitysvammaisuudesta sekä liikuntavammaisuudesta. Edellä mainittujen aiheiden lisäksi kerron myös muutamasta muusta erityisen tuen tarpeessa olevasta ryhmästä, jotka ovat autismi, FAS- ja FAE-lapset, itsetuhoinen käyttäytyminen sekä Touretten syndrooma. En avaa näiden edellä mainittujen erityistä tukea vaativien ryhmien määritelmiä opinnäytetyössäni, koska ne löytyvät opinnäytteeni liitteenä (liite 1) olevasta oppaasta Erityisen hyvää! - Opas leiriohjaajille ja leirinjohtajille. 3

8 Pidin huhtikuussa 2006 leiriohjaajille ja leirinjohtajille koulutuksen oppaan pohjalta. Opas oli heidän käytettävissään jo kesällä 2006, jonka pohjalta he vastasivat oppaan sisällöstä ja ulkoasusta laatimaani kyselylomakkeeseen. Kesän jälkeen tarkastelin oppaan toimivuutta leiritoiminnassa ohjaajilta ja johtajilta saamani palautteen avulla ja muokkasin sitä vielä niiden pohjalta paremmin oppaani kohderyhmää palvelevaksi. 2.2 Leiriläinen hyödynsaajana Opas antaa leiriohjaajille ja leirinjohtajille työkaluja toimia erityislasten ja -nuorten kanssa, joka tuo myös välillisesti hyödyn itse leiriläiselle niin erityis-etuliitteiselle kuin ns. normaalille lapselle tai nuorelle. Ohjaamistaidot erityisen tuen tarpeessa olevien yksilöiden ohjaamisessa helpottavat leiritoimintaa ja sen sisältöä sekä luovat ymmärtäväisen ilmapiirin leirille. Erityislapsi tai -nuori saa oppaan kautta oikeanlaista ohjausta, joka helpottaa hänen jokapäiväistä toimintaansa leirillä. Oikeanlainen ohjaus antaa erityisen tuen tarpeessa olevalle mahdollisuuden olla yksi muista leiriläisistä, mukautuminen muuhun leiriryhmään tekee kaikkien leiripäivistä mukavia, kun yksi ei vaadi kokoajan huomiota tai erityiskohtelua. Erilaisuuden hyväksyminen ja oikeanlainen ohjaus niin, että erityislapsi tai -nuori sulautuu muuhun leiriryhmään lisää myös suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan kaikkien leiriläisten osalta. 3 TYÖN TEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA Erityisen tuen tarpeessa olevilla yksilöillä tarkoitetaan yleensä niitä henkilöitä tai niiden henkilöiden kasvatusta, joiden kohdalla tarvitaan tavanomaisesta poikkeavia kasvatustavoitteita, -sisältöjä, -menetelmiä ja olosuhteita (Ladonlahti & Pirttimaa 2003, 42). Näille erityispedagogiikan kohderyhmille on ollut eri vuosikymmeninä erilaisia nimityksiä, joista yleisimpinä ovat olleet Ladonlahden ja Pirttimaan (2003, 45) mukaan sielullisesti poikkeavat lapset, erilaiset oppilaat, pedagogisesti poikkeavat ja nykyisin useimmiten käytettävä erityisen tuen tarpeessa olevat. Näillä edellä mainituilla kohderyhmä-nimityksillä tarkoitetaan poikkeavia yksilöitä, joilla poikkeavuus ilmenee älyllisenä poikkeavuutena, emotionaalisena häiriintymisenä, sosiaalisena sopeutumattomuutena, aistivammaisuutena, lukemis-, kirjoittamis-, puhe- ja äänihäiriöinä sekä liikuntavammaisuutena (Kasvatustiede, yliopistollinen koulutus 2006). Käytän 4

9 opinnäytetyössäni edellä mainituista kohderyhmiä määrittelevistä termeistä erityisen tuen tarpeessa olevat -termiä, koska mielestäni se antaa positiivisimman kuvan kohderyhmistä ja kertoo tuen tarpeesta kyseisten kohderyhmien osalta leiritoiminnassa. Poikkeava tai erilainen -alkuiset termit antavat mielestäni erittäin negatiivisen kuvan kyseisistä kohderyhmistä, poikkeava tuo mieleen, että yksilö on jotenkin toisarvoinen, toisen luokan kansalainen yhteiskunnassamme. Erityisen hyvää! -oppaan sisältö pohjautuu erityiskasvatukseen. Erityiskasvatuksella tarkoitetaan niitä toimintoja, joilla tyydytetään kasvatettavien erityisiä kasvatuksellisia piirteitä. Päivi Pihlaja (2004, 112) näkee sen artikkelissaan Varhaisvuosien erityiskasvatuksen rakenteelliset ja ideologiset perusteet myös laajempana käsitteenä eli erityiskasvatus on sekä tieteenala että edellä mainittua pedagogista toimintaa. Pihlaja toteaa myös, että erityiskasvatukseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät, yhteisölliset ja yksilölliset asiat, esimerkiksi erilaisuuteen suhtautuminen, vammaisuuden ja poikkeavuuden määrittely. Yhteiskunnallisina tekijöinä voidaan pitää myös erilaisia ideologioita, kuten integraatiota eli yhteenkuuluvan kokonaisuuden muodostumista ja segregaatiota eli jonkun ihmisryhmän erottamista muista, esimerkiksi vammaisuuden perusteella (Pihlaja 2004, 113.) Erityiskasvatuksen pohjimmainen tavoite on auttaa erityisen tuen tarpeessa olevaa yksilöä kasvatuksellisin keinoin kehittymään yksilöllisten kehitysresurssiensa mukaisesti. Tavallinen kasvatus toimii lähtökohtana erityiskasvatukselle, sieltä lapseen tai nuoreen ammennetaan kasvun tukea. Yksilön poikkeavuus ja erityispiirteet ovat erityiskasvatuksessa kasvatuksen lähtökohta. Leiriohjaaja ja leirinjohtaja toimivat aina jonkinlaisena kasvattaja ja esikuvana leiriläisille ja olisi tärkeää, että he pystyisivät ottamaan kasvatettavien erilaisuuden myös huomioon omassa kasvatustyössään (Ahvenainen, Ikonen & Koro 2001, ) Pohjaan tuottamani oppaan vanhimpaan ja vieläkin usein vaikuttavaan erityiskasvatuksen käytäntöihin liittyvään jäsentämistapaan vammakeskeisyyteen eli vammaisten henkilöiden luokitteluun. Erityiskasvatuksen osa-alueet on perinteisesti jäsennetty vammakeskeisyyden mukaan kuten erityisopetus kouluissa, joka on kehittynyt tämän jäsentämistavan mukaan. Erityisopetuksen syyt luokitellaan tämän mallin mukaan 5

10 seuraavasti: näkövamma, kuulovamma, henkisessä kehityksessä viivästyminen tai lievä psyykkinen kehitysvamma, keskiasteinen tai vaikea kehitysvamma, liikuntavamma, emotionaalinen häiriintyneisyys tai sosiaalinen sopeutumattomuus, puhehäiriö, lukemis- tai kirjoittamishäiriö ja muu vamma tai sairaus. (Hautamäki, Lahtinen, Moberg, Tuunainen 2002, 157, 163.) 3.1 Kasvatus ja kasvatuksen ihmiskäsitys Leiriohjaaja ja leirinjohtaja tekevät leiritoiminnassa merkittävää kasvatustyötä. He tekevät sitä joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Osalla leiriohjaajista ja johtajista voi olla kasvatusalan koulutusta, jolloin he voivat tietoisesti vaikuttaa lapseen tai nuoreen omalla toiminnallaan, mutta suuri osa heistä on vielä itsekin ns. kasvatettavia, joiden ohjaamisen kautta tapahtuva kasvatus tapahtuu usein tiedostamatta. Omien havaintojeni pohjalta olen huomannut, että leiriläinen pitää lähes aina häntä ohjaavaa ja johtavaa henkilöä esikuvanaan ja oman toimintansa mallina, jolloin hän myös oppii niin hyviä kuin huonoja asioita leiriohjaajan tai leirinjohtajan kautta. Kasvatus on päämäärään tähtäävää toimintaa, jonka tavoitteena on hyvien edellytysten luominen oppijan kokonaisvaltaiselle kasvulle ja kehitykselle. On tärkeää saada kasvun yksilö tuntemaan itsensä, omat taipumuksensa ja kehittymismahdollisuutensa. Toisin sanoen lapsia ja nuoria on autettava, että he oppisivat tuntemaan itseään ja ympäröivää maailmaa. Kasvatusta on suunniteltava yksilön persoonallisuuden tuntemuksen ja heidän tarpeidensa pohjalta. On tärkeää muistaa, että lapsi tai nuori on usein herkin silmin vastaan tuleva, aktiivinen ja virikkeitä etsivä. Leiriohjaajan ja leirinjohtajan tehtävänä on antaa leiriläisen maailman avartua ja tunteiden sekä ajatusten aktivoitua osaksi hänen jokapäiväistä todellisuuttaan. (Ahvenainen, Ikonen, Koro 2001, 11.) Kasvatus on myös pitkäaikaista, koko eliniän kestävää, ihmiseen jatkuvasti ja monipuolisesti vaikuttavaa toimintaa (Hirsjärvi & Huttunen 2001, 40). Kasvatus voidaan käsitteenä tulkita ja ymmärtää monella eri tavalla. Se on aina tarkoituksellista eli kasvattaja pyrkii vaikuttamaan tarkoituksellisesti. Kasvatuksella on myös aina päämäärä, jota ilman ei voi kasvattaa ja se kohdistuu ihmiseen. Tarkoituksellisuuteen sisältyy myös aina jokin syy, motiivi, joka kasvatuksessa ilmaisee jotakin arvoa, ihannetta tai päämäärää, johon pyritään. Kasvatuksella on kolme tunnusomaista 6

11 ominaisuutta. Päämäärään sisältyy kaksi ihannetta; ensimmäinen niistä asetetaan kasvatuksen kohteelle, toinen itse kasvattajalle siitä, miten hänen tulee toimia, jotta kasvatuksen päämäärä voisi saavuttaa mahdollisimman pitkälle hänelle asetetun tavoitteen. Kolmantena tunnusomaisena piirteenä on se, että se kohdistuu ihmiseen. Tämän kolmannen ominaisuuden kautta kaksi edellistä saavat varsinaisen tarkoituksensa, toisin sanoen yksilöön pyritään vaikuttamaan tarkoituksellisesti tietyn ihanteen tai päämäärän saavuttamiseksi. (Ahvenainen, Ikonen, Koro 2001, ) Kasvatus on kaikkien aikuisten yhteinen asia, yhteiskunnan kannalta se on tärkeää niin taloudellisesti kuin ihmisten elämänlaadun ja turvallisuuden kannalta. (Michelsson, Miettinen, Saresma & Virtanen, 170). Se, miten kasvatus vaikuttaa yksilöön, riippuu viime kädessä siitä, miten ihminen käsitteenä ymmärretään. Jokaisen kasvatustapahtuman pohjalla on käsitys siitä, mikä ihminen on tai mitä sen pitää olla, sitä ilman ei voi kasvattaa. Ihmiskäsitys sisältää tiedon ihmisen arvosta, merkityksestä ja tarkoituksesta. Ihmiskäsitys on tästä syystä avainkäsite jokaisessa kasvatusjärjestelmässä, vain sen avulla voidaan ymmärtää järjestelmän perusteet ja sen omalaatuisuus. Ihmiskäsitys tarkoittaa yleisen käsityksen mukaan perusasennoitumistamme ihmiseen, joka ilmenee käytännössä kaikissa ihmissuhteissamme määritellen niiden sisältöä. Ihmissuhdetyössä toimivan tulisi aina määrittää itselleen millainen ihmiskäsitys suuntaa hänen omaa toimintaansa. Se, miten suhtaudumme todellisuuteen määrittää merkittävästi ihmiskäsitystämme. (Ahvenainen ym. 2001, 10, ) Kasvattaja muodostaa aina jonkin peruskäsityksen ihmisestä ja hänen olemuksesta, se tapahtuu aina, joko tiedostetusti tai tiedostamatta. Kasvattajan toiminnan emotionaalinen eli tunteenomainen perusta on elämys toisen ihmisen itsetarkoituksellisuuden, ihmisarvosta. Kasvattaja oppii muodostamaan oman elämänsä aikana ihmisistä erilaisia käsityksiä, jotka ohjaavat häntä omakohtaisesti ymmärtämään kohtaamansa ihmisen sielullisen ja henkisen olemuksen. Tärkeitä käytäntöön kasvatustoimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat kasvattajan käsitykset toimintansa kohteesta, lapsesta ja lapsen perusluonteisista ominaisuuksista. Kasvattajan ihmiskäsitys on aina sidonnainen yhteiskunnan yleiseen ihmiskäsitykseen, joka on taas sidonnainen laajempaan ihmiskäsitykseen, joka on sidonnainen jopa ihmiskunnan yhteiseen hyvin yleiseen ihmistä luonnehtivaan ihmiskäsitykseen. Vaikka kaikkien ihmisten maailmankuvan rakenteessa ja 7

12 sisällössä on yhteisiä piirteitä, on jokaisella ihmisen maailmankuva yksilöllinen. (Ahvenainen ym. 2001, 10, ) 4 TYÖN TAVOITTEET Toimeksiannon tavoitteena oli tuottaa opas leirien ohjaajille ja johtajille, joka kertoo erityisen tuen tarpeessa olevista ryhmistä. Tämän lisäksi minun tuli suunnitella ja toteuttaa koulutus, koskien tuottamaani opasta ja erityisen tuen tarpeessa olevia leiriläisiä yleensä. Erityisen hyvää! -oppaan päätavoitteena on antaa tietoa leiriohjaajille ja leirinjohtajille eli leiritoiminnassa kasvatustyötä tekeville toimintansa kohteesta, lapsista ja heidän perusluonteisista ominaisuuksista, Opas pyrkii tukemaan ohjaajan ja johtajan oman ihmiskäsityksen määrittelemistä. Oppaassani kerrotun tiedon avulla pyrin vaikuttamaan leiriohjaajien ja leirinjohtajien ihmiskäsitykseen ja mahdollisiin mielikuviin yleisesti ja erityistä tukea vaativien lasten ja nuorten osalta. Tämän lisäksi tavoitteena oli antaa heille lisää apuvälineitä toimia erityisen tuen tarpeessa olevien kohderyhmien kanssa ja samalla luoda turvallinen sekä ymmärtäväinen ilmapiiri leireille. Onnistuneen oppaan lisäksi tavoitteenani oli saada selvittää oppaan toimivuus ohjaajien ja johtajien keskuudessa sekä tarkastella selvityksen onnistumista käyttämieni tutkimusmenetelmien kautta. Näiden edellä mainittujen tavoitteiden avulla tarkastelen opinnäytetyöni onnistumista kokonaisuudessaan.. Ammatillisina kehittymistavoitteista tärkeimpinä pidin oman ammatillisen tiedon ja taidon kartuttamista erityisnuorisotyöstä ja erityisen tuen tarpeessa olevista kohderyhmistä. Myös ohjaamistaitojen lisääminen esim. leiriohjaaja-koulutuksessa oman koulutus-osioni muodossa ja opinnäytetyön tuottaminen projektina onnistuneesti olivat tärkeitä ammatillisen kehittymiseni tavoitteita. 5 SUUNNITELMASTA OPPAAKSI 8

13 Rakensin oppaan erityisen tuen tarpeessa olevista kohderyhmistä syyskuun 2005 maaliskuun 2006 välisenä aikana ja itse oppaan monistaminen opasvihkoseksi tapahtui huhtikuussa Samassa kuussa esittelin oppaan tulevan kesän leiriohjaajille ja leirinjohtajille leiriohjaaja-koulutuksessa, jossa myös yhdessä kävimme läpi erityisen tuen tarpeessa olevia ryhmiä (Liite 4). Kesällä 2006 opas oli käytössä kaikilla 26:lla Laukaan vapaa-aikatoimen leirillä. Toukokuussa 2006 tein tulevan kesän leireille kyselylomakkeen koskien Erityisen hyvää! -opasta. Kysely tehtiin kymmenellä kesän leireistä, vastaajaryhmä koostui 24 leiriohjaajasta ja leirinjohtajasta, jotka antoivat palautetta oppaan toimivuudesta annetun kyselylomakkeen avulla (Liite 2). Tein syyskuussa 2006 yhteenvedon annetun palautteen pohjalta (Liite 3), jonka kautta tutkin oppaan toimivuutta ja tarvetta kesäleireillä sekä vielä muokkasin sitä kehitysideoiden ja rakentavan palutteen pohjalta. Syksyllä 2006 elokuun ja marraskuun välisenä aikana kokosin koko prosessin etenemisestä, oppaan toimivuudesta ja tarpeellisuudesta saatujen tulosten pohjalta sekä teoreettisesta viitekehyksestä käsin kaiken opinnäytetyöksi. Marraskuussa 2006 opas painettiin lopulliseen muotoonsa. (Liite 1) 5.1 Oppaan kokoaminen Aloitin tiedon keruun ja oppaan hahmottamisen syyskuussa Selvitin Laukaan vapaa-aikatoimen järjestämiä leirejä ja niiden sisältämien mahdollisten erityisen tuen tarpeessa olevien leiriläisten määrää ja heidän diagnoosejaan. Huomasin selvittäessäni leiritoimintaa usean vuoden ajalta, että erityisen tuen tarpeessa olevien leiriläisten määrä oli kasvanut tasaisesti ja etenkin tietyt diagnoosit tulivat hyvin selvästi esille leiriläisten keskuudesta. Oli mielenkiintoista huomata, että melkein jokaiselta leiriltä löytyi vähintään yksi erityisen tuen tarpeessa oleva yksilö, vaikka puhumme tavallisista lasten ja nuorten leireistä. Ehkä nykyajan ehkä jo pakonomainenkin luokittelun tarve on lisännyt myös erityisetuliitteen omaavia yksilöitä leiritoimintaan. Matti Kuorelahti (124, 2003) määrittelee luokittelun seuraavanlaisesti: Luokittelulla tarkoitetaan poikkeavuuden yleistä, teoreettista kuvausta, joka on luotu tutkimuksen ja havainnoinnin perusteella. Tämä luokittelu on tuonut myös oman keskustelu- ja käyttäytymiskulttuurin leiriohjaajien ja leirijohtajien keskuuteen. Olen havainnut seuratessani leiritoimintaa usean vuoden 9

14 ajalta, että useat ohjaajat ja johtajat leimaavat erityis-etuliitteisen lapsen jo ennen hänen tuloaan leirille, toisin sanoen hänestä ja hänen toiminnastaan tehdään tietynlaiset johtopäätökset ennen leiriä ja niiden odotusten mukaan sitten mahdollisesti toimitaan. Matti Kuorelahden mielestä (123, 2003) nämä erilaiset luokittelut kuuluvat inhimilliseen arkeen, haluttiin niitä tai ei. Tätä luokittelua seuraa joko positiivinen tai negatiivinen leimautuminen. Tutkittuani leiritoiminnassa ilmeneviä erityisen tuen tarpeessa olevia kohderyhmiä, eniten esille tuli AD/HD-oireyhtymän eli tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriön omaavia leiriläisiä. Toiseksi eniten ilmeni dysfasian eli kielen kehityksen häiriön omaavia yksilöitä. Kolmanneksi eniten ilmeni eriasteisiin vammaisuuksiin liittyviä diagnooseja, kuten esimerkiksi CP-vamma eli synnynnäisen tai varhaislapsuudessa saadun aivovaurion aiheuttama liikuntavamma. Näiden edellä mainittujen erityisen tuen tarpeessa olevien ryhmien lisäksi päädyin käsittelemään oppaassani laajemmin Aspergerin syndroomaa ja käytöshäiriötä sekä näiden lisäksi lyhyesti autismia, Fas- ja Fae-lapsia ja Touretten-syndroomaa. Näitä kohderyhmiä kohdataan myös vuosittain Laukaan kunnan leiritoiminnassa, vaikka huomattavasti vähemmän. Syy, miksi otin myös vähemmän esiintyneet kohderyhmät esille, oli se, että myös he tarvitsevat tukea ohjauksessa. Ennen leiriä ei voi tietää millaisia erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuori siellä voidaan kohdata. Hyvin usein lasta ilmoittaessaan leirille huoltaja ei kerro kaikkea lapsestaan. Ehkä huoltaja pelkää, että lapsi ei pääse leirille jos hän on jotenkin poikkeava tai huoltaja ja hänen lapsensa leimataan tämän ns. poikkeavuuden vuoksi. Toinen suuri syy asioiden kertomatta jättämiseen voi olla silmien sulkeminen mahdollisilta ongelmilta, huoltaja ei halua uskoa, että oma lapsi on erilainen kuin muut tietyissä asioissa tai tilanteissa. Valitettavasti useat leiriohjaajat kohtaavat työssään ns. normaaleja lapsia, joiden käytös voi kuitenkin olla jotain aivan muuta, esimerkiksi lapsen on vaikea ymmärtää ohjeistuksia tai hän ei jaksa keskittyä mihinkään. Leirinjohtajalle ja leiriohjaajille olisi erittäin tärkeää tietää leirille tulevan lapsen mahdollisista erityistarpeista ja diagnooseista, jotta he pystyisivät ottamaan nämä seikat huomioon leiriohjelmaa ja käytännön järjestelyjä suunnitellessaan. Leiriohjaajan on hyvä tietää monipuolisesti erityisen tuen tarpeessa olevista kohderyhmistä, jotta tällaiset yllättävät tilanteetkaan eivät veisi sormea suuhun (Eeva Ilmonen 2005.) 10

15 Rajattuani oppaaseen tulevat erityisen tuen tarpeessa oleva kohderyhmät, aloitin aineiston keruun näiden ryhmien osalta joulukuussa Käytin paljon teoksia, jotka liittyivät kyseisiin ryhmiin, mutta sen lisäksi hain tietoa myös internetistä kohderyhmien omilta kotisivuilta. Useilta eri kohderyhmien järjestöjen sivuilta sai ajan tasalla olevaa tietoa ja sieltä pystyi myös lataamaan erilaisia sähköisessä muodossa olevia kuin myös kotiin postitettavia oppaita liittyen aina kyseessä olevaan ryhmään. Pyrin tiivistämään vain tärkeimmän tiedon eri kohderyhmistä oppaaseen, esittämään sen selkeästi ja johdonmukaisesti. Ajoittain asian tiivistäminen pähkinänkuoreen oli vaikeaa, koska asiaa ja lähdekirjallisuutta oli niin paljon. Maaliskuussa oppaan sisältö alkoi olla kunnossa ja alkoi oppaan viimeistely. Pyrin tekemään oppaasta mahdollisimman selkeän ja helposti luettavan, elävöittäen sitä erilaisilla kuvilla. Oppaan muokkaaminen monistettavaan kuntoon oli haastavaa, koska jo itse tekstin ulkoasun muokkaus tuotti oman työnsä, puhumattakaan viimeisestä hienosäädöstä tekstin sisällön kanssa. Loppujen lopuksi huhtikuussa opas oli valmis monistettavaksi kaikille tulevan kesän leiriohjaajille ja leirinjohtajille. Valitettavasti monistuksen jälkeen vielä löytyi kielellisiä ja ulkoasuun liittyviä pieniä virheitä, mutta onnekseni nämä seikat oli korjattavissa syksyllä Tavoitteenani oli tuottaa opas syyskuun 2005 ja maaliskuun 2006 välisenä aikana. Oppaan valmistuminen venyi kuitenkin huhtikuulle 2006, mutta ennätti kuitenkin monistukseen ajoissa ennen leiriohjaaja-koulutusta, jossa se oli tarkoitus esitellä. Aikatauluun siis tuli pieni viivästys ja tästä seurauksena tähän välitavoitteeseeni en päässyt sataprosenttisesti. 5.2 Oppaan esittely ja ohjaajien koulutus Esittelin oppaan Laukaan vapaa-aikatoimen järjestämässä leiriohjaaja-koulutuksessa huhtikuussa Tarkoituksenani oli esitellä Erityisen hyvää -opas, kertoa sen tarkoituksesta leiritoiminnassa; miksi olen sen tehnyt, kenelle se on tarkoitettu ja mitä se pitää sisällään. Esiteltyäni oppaan, jaoin koulutusryhmän kuuteen pienempään ryhmään, joista jokainen sai oman tehtävän koskien erityislapsia ja -nuoria. Ryhmien tehtävänä oli avata aina kyseessä oleva erityisen tuen tarpeessa oleva kohderyhmä pää- 11

16 piirteittäin ja ratkaista annettu tapaus liittyen kyseiseen kohderyhmään, tämän jälkeen he esittelivät oman tehtävän ratkaisuineen muille ryhmille suurikokoisen paperin avulla. Ryhmien tehtävät käytiin yksitellen läpi ja niitä täydennettiin tarpeen vaatiessa. Koulutuksen lopuksi tulevat leiriohjaajat ja leirien johtajat antoivat vielä palautetta koulutuksesta ja oppaasta sekä sen sisällöstä. Koulutuksen lopuksi kerroin tulevana kesänä toteutettavasta oppaaseen liittyvästä kyselystä, toivoen heidän vastaavan kyselyyn leiriviikkojen aikana jos kysely heidän kohdalleen osuu. (Liite 4) Tehtäviksi valitsin kuusi erityisen tuen tarpeessa olevaa kohderyhmää, joista tein leiritoimintaan liittyvät esimerkki-tapaukset. Tehtävät valitsin oppaan pohjalta niin, että otin ne kuusi kohderyhmää, joita mielestäni leiritoiminnassa tullaan eniten kohtaamaan. Ryhmä yhden tehtävänä oli ratkaista, miten toimitaan leiriläisen kanssa, jolla on AD/HD, joka häiritsee ohjeistuksen antoa, muita lapsia ohjaajan antaessa askarteluun liittyviä ohjeita. Tämän esimerkki-tapauksen lisäksi ryhmä kertoo lyhyesti muille ryhmille AD/HD:sta. Ryhmä kahden tehtävänä oli suunnitella päiväohjelma leirille, mille oli tulossa lapsi, jolla on Aspergerin syndrooma eli miten heidän on otettava huomioon Asperger-lapsen erityistarpeet. Tämän tehtävänannon lisäksi he kertoivat lyhyesti muille ryhmille Aspergerin syndroomasta. Kolmannen ryhmän tehtävänä oli ratkaista, miten toimitaan leiriläisen kanssa, jolla on dysfasia ja joka on koko ajan yksin, ilman kavereita ja ei puhu mitään. Tämän lisäksi he kertoivat lyhyesti muille ryhmille dysfasiasta. Neljännen ryhmän tehtävänä oli ratkaista tilanne, missä leiriläinen tulee itkien kertomaan, että häntä on kiusattu ja lyöty, kiusaajana on toiminut leiriläinen, jolla on käytöshäiriö. Ongelman ratkaisun lisäksi ryhmä kertoo lyhyesti muille ryhmille käytöshäiriöstä. Viides ryhmä sai tehtäväkseen miettiä, miten toimitaan tilanteessa, kun ohjelmassa on jalkapalloa ja leiriläisten joukossa on yksi liikuntavammainen. Tehtävän ratkaisemisen lisäksi he kertoivat muille ryhmille lyhyesti liikuntavammaisuudesta. Kuudennen ryhmän tehtävänä oli miettiä, miten toimitaan, kun leirille on tulossa näkövammainen lapsi. Tehtävän lisäksi ryhmä kertoi vielä muille ryhmille näkövammaisuudesta. Olin suunnitellut koulutukseni sisällön niin, että aluksi esittelin itseni ja syyn siihen miksi olin pitämässä koulutusta. Sen jälkeen kerroin lyhyesti koulutukseni sisällön ja aikataulun ja tehtävät, mitä tulemme tekemään. Tämän jälkeen esittelin leiriohjaajille ja leirijohtajille suunnitellun ohjauksen välineen eli Erityisen hyvää! -oppaan kohde- 12

17 ryhmälle ja kävin lyhyesti läpi sen, mitä se pitää sisällään. Itseni, ohjelman ja oppaan esittelyn jälkeen jaoin ryhmän kuuteen pienempään ryhmään, tämän jälkeen ohjeistin heitä tulevaa tehtävää varten, mitä teemme ja miten teemme. Ohjeiden antamisen jälkeen jaoin jokaiselle ryhmälle oman tehtävän ja suurikokoisen paperin ryhmän esitystä varten. Ryhmien itsenäisen työskentelyn aikana kiertelin ryhmiä, seuraten työskentelyn etenemistä ja avustaen tarvittaessa. Ryhmien tuotettua omat tehtävänsä valmiiksi, aloimme purkaa yksitellen ryhmien tehtäviä. Oli erittäin mielenkiintoista päästä kuuntelemaan ryhmien ratkaisumalleja ongelmiin sekä lyhyen kohderyhmän esittelyn sisältöä. Jokainen ryhmistä oli paneutunut erittäin hyvin tehtäväänsä ja tehtävien ratkaisut olivat luovia ja erittäin toimivia. Etenkin liikuntavammaisuuteen liittyneessä tehtävässä ratkaisut jalkapallon pelaamiseen niin, että liikuntavammainen myös pystyy osallistumaan siihen, olivat erittäin hyviä. Oli ilo huomata, kuinka luovaa ryhmän ajattelu oli asian osalta, he löysivät useita ratkaisumalleja tähän tehtävään, vaikka tehtävää aloittaessa he tuskastelivat, miten tämän ongelman ratkaisevat. Tehdään liikuntavammaisesta maalivahti tai tuomari oli leikillinen alku liikuntavamma-ryhmän esitykselle, joka syveni soveltaviin pelityyleihin jalkapallosta, esim. jalkapalloa pelataan käsin maassa istuen tai palloa ei saa potkia vaan sitä kuljetetaan mailan avulla. Tehtävien purkamisen jälkeen herätin vielä ryhmät keskustelemaan ja antamaan palautetta koulutuksestani sekä sen sisällöstä. Tämän lisäksi halusin heiltä vielä palautetta oppaasta itsestään sekä kerroin oppaaseen liittyvästä kyselystä ja lopetin koulutukseni antamalla kohderyhmälleni aplodit hienosti suoritetusta koulutuksesta. Päädyin luentomallisen koulutuksen sijaan ryhmätyöskentely-malliseen koulutuksen sisältöön, koska mielestäni muutenkin pitkän koulutusviikonlopun aikana paikallaan istumista ja kuuntelemista oli tarpeeksi. Ryhmän aktivointi toimimaan ja tekemään itse antaa heille enemmän ja ehkä koulutuksen sisältö jää paremmin heille muistiin. Myös lopussa toteutetun palautteen ja kritiikin annon mahdollisuus luo avoimen ilmapiirin koulutukselle ja omille mielipiteille. Ennen koulutusta ajattelin, pitääkö kohderyhmä koulutukseni sisällöstä vai onko se heidän mielestään pitkästyttävä, sekava tai ei anna heille mitään uutta tietoa. Onneksi tämä pelkoni osoittautui turhaksi, tulevat leiriohjaajat ja leirinjohtajat ottivat koulutuk- 13

18 seni erittäin hyvin vastaan. He keskittyivät hyvin kuuntelemaan omia puheosuuksiani ja olivat hyvin motivoituneita antamiini tehtäviin. Ryhmä otti myös hyvin vastaan oppaani ja sen sisällön, antaen myös erittäin hyvää palautetta siitä, niin positiivista kuin rakentavaakin. Koulutukselleni asettamani yleisenä tavoitteena oli onnistuneen koulutuksen tuottaminen, jonka alatavoitteina olivat koulutettavan asian oppiminen kohderyhmässä, aikataulussa pysyminen ja koulutuksen johdonmukainen eteneminen sekä avoimen ilmapiirin luominen itse koulutustilanteeseen. Yleisesti ottaen koulutus meni omasta mielestäni erittäin hyvin. Koulutuksen sisältö soveltui hyvin kohderyhmälle. Ainoastaan asettamani aikataulu ja koulutukseen varattu aika eivät kulkeneet käsi kädessä niin kuin olin suunnitellut. Ryhmien tehtävien tekoon käytettävää aikaa olisi pitänyt olla enemmän, myös tehtävien purkamiseen ja palautteen antamiseen käytettyä aika olisi voinut olla kaksinkertainen siihen verrattuna mikä se koulutuksessa oli. Kiireen maku varjosti tehtävien purkua ja palautekeskustelua, kokoajan oli itselläni tunne, että hoputan ja en anna nuorelle aikaa ajatella tai kertoa tarpeeksi. Kiire tuo myös pelon, siitä, että asia, josta kerron, ei siirry kohderyhmälle niin kuin pitäisi. Vaarana on, että asioita ymmärretään väärin tai asiakokonaisuudet jäävät vaillinaisiksi, kun ei ole aikaa ajatella tai kysyä asioista tarkemmin. Loppujen lopuksi mielestäni koulutus oli kuitenkin onnistunut ja kohderyhmäni oli myös tyytyväinen siihen. 5.3 Oppaaseen liittynyt kysely Toukokuussa 2006 tuotin leirikysely-lomakkeen tulevan kesän leireille Erityisen hyvää! -oppaasta. Tutkimusmenetelmänäni on määrällinen. Kysely sisälsi kysymyksiä oppaasta; sen sisällöstä, ulkomuodosta ja hyödyllisyydestä sekä toimivuudesta yhtenä leiriohjauksen työvälineenä. Näiden kysymysten lisäksi vastaajalla oli mahdollisuus antaa kehitysideoita oppaan muokkaamiseksi toimivammaksi ja kertoa mitä oli oppinut oppaasta ja mitä vielä haluaisi sen sisältävän. Oppaaseen liittyvien kysymysten lisäksi kyselyn alussa oli itse vastaajaan liittyviä kysymyksiä kuten sukupuoli, ikä ja vastaajan tämänhetkinen tilanne työn sekä koulutuksen kannalta. (Liite 2) Opaskyselyn päätavoitteena oli saada tietoa oppaan toimivuudesta. Alatavoitteina oli kyselyn selkeä ulkomuoto ja vastaamisen helppous, kysymysten toimivuus oikeanlai- 14

19 sen tiedon hankkiminen niiden kautta. Tärkeä tavoite oli myös vastausten saaminen mahdollisimman monelta leiriohjaajalta ja leirinjohtajalta. Ohjeistin jokaisen leirinjohtajista kyselyn osalta, joiden leirit olin valinnut kyselytutkimukseni piiriin. Leirinjohtajat veivät kyselylomakkeet leirille ja antoivat ohjeistuksen leiriohjaajille sen osalta, mielestäni tämän työn pystyi hyvin organisoimaan osaksi leirinjohtajien työtä. 5.4 Määrällinen tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmänä Erityisen hyvää! -oppaaseen liittyneessä kyselyssä käytin määrällistä tutkimusmenetelmää. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä tutkitaan mitattavaa, tilastollisesti ilmoitettavaa numeraalista tutkimustietoa. (Vilkka & Airaksinen 2003, 58.) Kyselylomaketta pidetään tavallisimpana määrällisessä tutkimusmenetelmässä käytettävänä olevana tutkimusaineiston keräämisen tapana. Kyselylomaketutkimuksessa vastaaja itse lukee ja vastaa kirjallisesti esitettyihin kysymyksiin. Etuna kyselomakemallisessa tutkimuksessa on myös se, että vastaaja jää aina tuntemattomaksi ja näin vastaaminen myös arkaluontoisiin asioihin on helpompaa. Omassa selvityksessäni käytin kyselylomakkeessa niin suljettuja eli rasti ruutuun vastausvaihtoehtoja kuin avoimia kysymyksiä, joissa vastaaja pystyi vielä kirjallisesti täydentämään omaa vastaustaan. Erityisen hyvää -oppaaseen liittyneessä kyselylomakkeessa se ilmeni erittäin selkeästi. Kysyessäni oliko oppaasta hyötyä työssäsi leirillä, kysyn sen lisäksi selventäviä kysymyksiä; jos oli niin missä? Jos ei ollut, niin miksi ei ollut? (Vilkka ) Määrällisen tutkimusmenetelmään liitettävän kyselylomakkeen avulla selvitin vastaajien sukupuolijakaumaa, koulutus- ja työtaustaa. Tämän lisäksi selvitin muiden oppaaseen liittyvien kysymysten numeraalisia vastausten määriä oppaan muodosta, sisällöstä, hyödyllisyydestä ja opituista uusista asioista sekä sen tarpeellisuudesta leiritoiminnassa. Avoimet kysymykset mahdollistivat kirjallisien vastauksien ja kommenttien saannin myös oppaan muodosta, sisällöstä, hyödyllisyydestä, uusista opituista asioista, oppaan mahdollisista kehitysideoista ja sen tarpeellisuudesta leiritoiminnassa. 15

20 5.5 Oppaaseen liittyneen kyselyn purku ja oppaan viimeistely Saatuani kaikki opaskyselyn vastaukset elokuussa 2006, alkoi niiden purkaminen ja tarpeellisen tiedon onkiminen niistä lopullista oppaan mallia varten. Sain koottua kaiken tarpeellisen tiedon vastauksista vasta lokakuussa, jolloin aloitin oppaan muokkaamisen lopulliseen muotoonsa. Oppaaseen tein vielä joulukuun alussa aika radikaaleja muutoksia, koskien oppaassa käsiteltävien erityisen tuen tarpeessa olevien kohderyhmien teoriapohjaa. Muokkasin oppaan tekstiä helpommin luettavaksi. Korjasin asiavirheet sekä lähdeluetteloon ja tekstiin liittynet todella suuret ongelmat. Tein kyselylomakkeiden vastauksien sisältämästä tiedosta yhteenvedon, jossa oli palautetta oppaasta, se sisällöstä ja toimivuudesta niin kirjallisesti kuin kaavioiden muodossa. (Liite 3) Opaskyselyn tuloksista kerron enemmän seuraavassa otsikossani 6. Tulokset. 6 OPINNÄYTETYÖN OPASKYSELYN TULOKSET Toteutin yhtenä opinnäytteeni osana kyselytutkimuksen leiriohjaajille ja leirinjohtajille tuottamastani Erityisen hyvää! -opas leiriohjaajille ja leirinjohtajille oppaasta. Tavoitteenani oli saada tietoa oppaan toimivuudesta osana leiritoimintaa ja yhtenä leirillä työskentelevien ohjaajien ja johtajien työn välineenä. Tämän lisäksi halusin saada mahdollisia kehitysideoita oppaaseeni liittyen, muokatakseni sen vielä enemmän leiriohjaajia ja leirinjohtajia palvelevaksi. Kyselyn tuloksen pohjalta tarkastelin opinnäytetyönäni tuottamani projektin onnistumista kokonaisuudessaan, toisin sanoen oliko opas ollut toimiva ja hyödyllinen, palveliko kyselylomake halutun tiedon saantia ja sainko haluamani tulokset valitsemieni tutkimusmenetelmien kautta. 6.1 Erityisen hyvää! -oppaaseen liittyneen kyselyn anti Kyselyn ensimmäisessä kysymyksessä tutkin vastaajien sukupuolijakaumaa, koska halusin tietää, onko vastauksilla eroa sukupuolen mukaan. Toisin sanoen tahdoin tietää, onko eri sukupuolen edustajilla erilainen näkemys oppaasta, sen sisällöstä ja oppaan hyödyllisyydestä leiritoiminnassa. Yleisesti ottaen halusin myös tietää, kuinka 16

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito päivi pihlaja turun yliopisto 2006 Päivähoidon tehtäviä tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässään ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05. Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.2014 Annemari Merilainen-Ottridge, Principal MacIntryre Charity, UK Kun

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Lisätietoja tutkimuksesta saa Jaana Ruuskaselta (jruuskan@cc.joensuu.fi, 040-5880 328)

Lisätietoja tutkimuksesta saa Jaana Ruuskaselta (jruuskan@cc.joensuu.fi, 040-5880 328) ERITYISOPETUKSEN TARVE LUKIOSSA LIITE 1. Arvoisa Rehtori Opetussuunnitelmauudistus toi erityisopetuksen lukioon pysyväksi osaksi koulun toimintaa. Kouluilla on erilaiset mahdollisuudet vastata tähän haasteeseen.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot