ERITYISEN HYVÄÄ! Opas erityislapsista ja -nuorista leiritoiminnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYISEN HYVÄÄ! Opas erityislapsista ja -nuorista leiritoiminnassa"

Transkriptio

1 Leena Kautto ERITYISEN HYVÄÄ! Opas erityislapsista ja -nuorista leiritoiminnassa Opinnäytetyö Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Marraskuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Leena Kautto Nimeke Erityisen hyvää! -Opas erityislapsista ja -nuorista leiritoiminnassa Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, sosiaalipedagoginen nuorisotyö Tiivistelmä Opinnäytetyöni Erityisen hyvää! -Opas erityislapsista ja nuorista leiritoiminnassa lähtökohtana on oppaan tarve Laukaan kunnan leiritoiminnassa. Tämän tarpeen kehitysideanpohjalta tuotin oppaan kehittämistyönä Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen, Vatin leiritoiminnalle. Vuosittain leireillä törmätään yhä enemmän erityislapsiin ja -nuoriin. Onnistuneiden leirikokemuksien aikaansaamiseksi jokaiselle leiriläiselle ja turvallisen ympäristön luomiselle leiritoiminnassa, tarvitaan näiden lasten ja nuorten ohjaamisessa ja tukemisessa niin tietoa kuin taitoakin. Erityisen hyvää! -oppaan päätarkoituksena on toimia yhtenä työvälineenä leiriohjaajille ja leirinjohtajille. Opas käsittelee keskeisimpiä erityisen tuen tarpeessa olevia kohderyhmiä. Se tarjoaa tietoa lapsista ja nuorista ja heidän perusluonteisista ominaisuuksista. Tämä lisäksi opas pyrkii samalla tukemaan ohjaajan ja johtajan oman ihmiskäsityksen määrittelemistä ja muuttamaan mahdollisia mielikuvia näistä ryhmistä. Tuottamani oppaan pohjalta pidin leiriohjaajille ja leirinjohtajille koulutuksen sen sisällöstä. Opas oli heillä käytössä kesän leireillä, jonka pohjalta he vastasivat oppaan sisällöstä ja ulkoasusta laatimaani kyselyyn. Kesän jälkeen tarkastelin oppaan toimivuutta kyselytulosten pohjalta ja muokkasin sen sitä vielä paremmin sen kohderyhmää palvelevaksi. Leiriohjaajat ja leirinjohtajat kokivat Erityisen hyvää! -oppaan hyödylliseksi, kertoivat oppineensa tai syventäneensä omia tietojaan sen kautta ja yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat sitä mieltä, että sitä tarvitaan Laukaan kunnan leiritoiminnassa. Onnistuneiden tulosten pohjalta opas tulee jatkossa toimimaan yhtenä leiriohjaajien ja leirinjohtajien ohjaamisen välineenä Laukaan kunnan leiritoiminnassa. Asiasanat (avainsanat) erityiskasvatus, erityisen tuen tarpeessa oleva, kasvatus, leiri, opas Sivumäärä Kieli URN 25 s. + liitteet 68 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liite 1 Erityisen hyvää! Erityislapset ja nuoret leiritoiminnassa opas, Liite 2 Erityisen hyvää! -oppaan kyselylomake ja tulokset, Liite 3 Erityisen hyvää! Erityislapset ja -nuoret leiritoiminnassa koulutus Ohjaavan opettajan nimi Tommi Pantzar Opinnäytetyön toimeksiantaja Laukaan kunta, vapaa-aikatoimi, Vatti

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis November 23 Author(s) Leena Kautto Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Civic Activities and Youth Work, Social Pedagogical Youth Work Especially good- A guidebook about special children and the young in camp activities Abstract As a starting point for my bachelor s thesis Especially good!- A guidebook about special children and the young in camp activities was need for such a guidebook in municipality of Laukaa and it s camp activities. To fulfill this need I made a guidebook as a development for municipality of Laukaa and it s leisureservices department, Vatti, more specifically for it s camp activities. Every year there are more and more special children and the young in camps. To create satisfying camp experiences for each member of the camp and to make a safe environment for camp activities, there must be both knowledge and skills in guiding and supporting these children and the young. The main purpose of the guidebook Especially good! is to function as a tool for teachers and leaders in camp activities. It handles central target groups that need special support. It offers information about children and the young and their primal characteristics. In addition, it tries to support and helps to define the idea of man that a teacher and a leader in the camp has and alter possible images about these groups. The guidebook that I made formed a basis and content for an education that I held for teachers and leaders of the camps. They used the guidebook in summer camps, and after that they answered the questionnaire that I made about the content and layout of the book. After the summer I checked the functionality of the guidebook with the help of the answers from the questionnaire and modeled it to serve the target group better. The teachers and leaders of the camps thought that the guidebook was useful, and they had learned and deepened their knowledge with it. All except one of the respondents agreed that the guidebook is needed in camp activities. As a consequence, the handbook will function in the future as a tool for teachers and leaders of the camps in municipality of Laukaa and it s camp activities. Subject headings, (keywords) education, special education, a person who needs special support, camp activity, guidebook Pages Language URN 25 p. + appendices 68 p. Finnish Remarks, notes on appendices Appendix 1: Especially good! A guidebook about special children and the young in camp activities, appendix 2: Questionnaire and results of the guidebook Especially good!, appendix 3: Especially good! Education about special children and the young in camp activities Tutor Tommi Pantzar Bachelor s thesis assigned by Municipality of Laukaa, leisure services, Vatti

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LAUKAAN KUNTA JA LEIRITOIMINTA Opas ohjaamisen välineenä leiritoiminnassa Leiriläinen hyödynsaajana TYÖN TEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA Kasvatus ja kasvatuksen ihmiskäsitys TYÖN TAVOITTEET SUUNNITELMASTA OPPAAKSI Oppaan kokoaminen Oppaan esittely ja ohjaajien koulutus Oppaaseen liittynyt kysely Määrällinen tutkimusmenetelmä Oppaaseen liittyneen kyselyn purku ja oppaan viimeistely OPINNÄYTETYÖN OPASKYSELYN TULOKSET Erityisen hyvää! -oppaaseen liittyneen kyselyn anti Erityisen hyvää! -oppaaseen liittyneen kyselyn tulokset POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO Olen työskennellyt Laukaan kunnan vapaa-aikatoimessa useamman vuoden ajan, niin palkallisena kesätöiden merkeissä kuin harjoitteluiden osalta. Leiritoiminta on tullut tänä aikana erittäin tutuksi, koska leiriohjaajana toimimisen lisäksi olen suunnitellut useasti leiriohjelmia, tehnyt leirikirjeitä ja -mainoksia ja ottanut vastaan ilmoittautumisia leireille. Tämän monen vuoden leirikokemuksen jälkeen ja opintojeni vaikutuksen myötä huomasin kehittämisen kohteen Laukaan kunnan muuten niin toimivassa leiritoiminnassa. Yhä useammin kuulin leiriohjaajien ja leirinjohtajien keskustelevan erityisen tuen tarpeessa olevista henkilöistä, osa naureskeli näille kohderyhmille, osa vähätteli erityisetuliitteisiin liittyviä seikkoja ja osalle jo ajatus omalle leirille tulevasta erityislapsesta tai -nuoresta aiheutti pelonsekaisia tuntemuksia. Ryhdyin ajattelemaan leiriohjaajien ja leirinjohtajien suhdetta erityisen tuen tarpeessa oleviin kohderyhmiin. Mitä he tietävät näistä kyseisistä ryhmistä, heidän mahdollisista erityistarpeista ja tietenkin toimimisesta näihin ryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kanssa? Tämän ajatteluprosessin ja useiden Laukaan kunnan leiritoiminnasta vastaavan Eeva Ilmosen kanssa käymieni keskusteluiden kautta minulle muodostui ajatus erityisen tuen tarpeessa olevista kohderyhmistä kertovan oppaan tuottamisesta Laukaan kunnan leiritoiminnalle. Pitkän ajatteluprosessin pohjalta aloin rakentamaan uutta työvälinettä, Erityisen hyvää! -opasta Laukaan kunnan leiritoimintaan. Oppaan tavoitteena on niin sen toimiminen yhtenä leiriohjaajien ja leirinjohtajien työvälineenä kuin käyttäminen monipuolisesti Laukaan kunnan leiritoiminnassa. Opas sisältää keskeisimpiä erityisen tuen tarpeessa olevia ryhmiä, tarjoten tietoa ja ohjaamisen välineitä leiriohjaajille ja leirinjohtajille. Erityisen hyvää -opas ei ole ainoa työkalu, jonka tuotin tukemaan Laukaan kunnan leiritoimintaa vaan suunnittelin sen lisäksi koulutuksen, jossa tutustuttiin oppaaseen ja sen sisältämiin erityisen tuen tarpeessa oleviin kohderyhmiin. Edellä mainittujen lisäksi toteutin vielä kyselyn oppaani toimivuudesta ja sisällöstä leiriohjaajille ja leirinjohtajille. Leirinohjaajien kokemattomuus, ennakkoluulot ja tiedonpuute voivat luoda leiriläisten keskuuteen tasa-arvottomuuden tunteen. Tämä tunne voi tuottaa ikäviä leirikokemuk- 1

6 sia lapsille sekä nuorille ja pahimmassa tapauksessa tehdä leiriympäristöstä turvattoman niin henkisesti kuin fyysisesti. Leiriohjaaja ja leirinjohtaja tekevät toimintansa kautta merkittävää kasvatustyötä leireillä. Erityisen hyvää! -oppaan päätavoitteena on antaa heille oikeanlaisia työkaluja kohdata erityislapsia ja -nuoria leiritoiminnassa. Leiriläisten tulisi olla tasavertaisia toisiinsa nähden, jotta kaikki saisivat onnistuneita leirikokemuksia ja tuntisivat ympäristönsä turvalliseksi niin henkisesti kuin fyysisesti. 2

7 2 LAUKAAN KUNTA JA LEIRITOIMINTA Laukaan kunta on yli asukkaan kunta Länsi-Suomen läänissä, keskellä Suomea. Laukaan vapaa-aikatoimi, Vatti järjestää vuosittain 35 leiriä, jotka on suunnattu 5-15 vuotiaille lapsille ja nuorille. Joka vuosi leireillä törmätään yhä enemmän jonkinlaisen diagnoosin omaaviin leiriläisiin, joiden ohjaamisessa tarvitaan tietoa ja taitoa, jotta voidaan taata onnistunut leirikokemus kaikille lapsille ja nuorille. Diagnoosi on tiettyyn yksilöön liitetty kuvaus, jonka mukaan hän edustaa kyseistä poikkeavuutta (Kuorelahti 2003, 124). Diagnoosin tekeminen suoritetaan erilaisten diagnostisten testien avulla, eli testien, joiden tarkoituksena on löytää psykologinen luonne poikkeavaksi pidetylle käyttäytymiselle (Ahvenainen, Ikonen, Koro 2001, 245). Monella ohjaajista ja johtajista ei ole tarvittavaa määrää tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista ja nuorista ja vielä vähemmän taitoa toimia heidän kanssaan. 2.1 Opas ohjaamisen välineenä leiritoiminnassa Opinnäytetyöni kohteena ja tilaajana oli Laukaan kunnan vapaa-aikatoimi, Vatti. Oppaan tavoitteena on toimia yhtenä leiriohjaajien ja leirinjohtajien ohjaamisen välineenä kunnan leiritoiminnassa. Sitä voidaan myös käyttää esimerkiksi nuorisotaloilla ja muussa Laukaan kunnan ohjatussa lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa toiminnassa. Leiriohjaajille ja leirijohtajille suunnattu opas käsittelee keskeisimpiä erityisen tuen tarpeessa olevia ryhmiä, joita he kohtaavat Laukaan kunnan leiritoiminnassa. Opas tarjoaa ohjaajille ja johtajille tietoa näistä ryhmistä ja toimii näin yhtenä työvälineenä leiritoiminnassa. Tuottamassani oppaassa kerron ADHD-oireyhtymästä, dysfasiasta, käyttäytymishäiriöistä, näkö- ja kuulovammaisuudesta, lievästä kehitysvammaisuudesta sekä liikuntavammaisuudesta. Edellä mainittujen aiheiden lisäksi kerron myös muutamasta muusta erityisen tuen tarpeessa olevasta ryhmästä, jotka ovat autismi, FAS- ja FAE-lapset, itsetuhoinen käyttäytyminen sekä Touretten syndrooma. En avaa näiden edellä mainittujen erityistä tukea vaativien ryhmien määritelmiä opinnäytetyössäni, koska ne löytyvät opinnäytteeni liitteenä (liite 1) olevasta oppaasta Erityisen hyvää! - Opas leiriohjaajille ja leirinjohtajille. 3

8 Pidin huhtikuussa 2006 leiriohjaajille ja leirinjohtajille koulutuksen oppaan pohjalta. Opas oli heidän käytettävissään jo kesällä 2006, jonka pohjalta he vastasivat oppaan sisällöstä ja ulkoasusta laatimaani kyselylomakkeeseen. Kesän jälkeen tarkastelin oppaan toimivuutta leiritoiminnassa ohjaajilta ja johtajilta saamani palautteen avulla ja muokkasin sitä vielä niiden pohjalta paremmin oppaani kohderyhmää palvelevaksi. 2.2 Leiriläinen hyödynsaajana Opas antaa leiriohjaajille ja leirinjohtajille työkaluja toimia erityislasten ja -nuorten kanssa, joka tuo myös välillisesti hyödyn itse leiriläiselle niin erityis-etuliitteiselle kuin ns. normaalille lapselle tai nuorelle. Ohjaamistaidot erityisen tuen tarpeessa olevien yksilöiden ohjaamisessa helpottavat leiritoimintaa ja sen sisältöä sekä luovat ymmärtäväisen ilmapiirin leirille. Erityislapsi tai -nuori saa oppaan kautta oikeanlaista ohjausta, joka helpottaa hänen jokapäiväistä toimintaansa leirillä. Oikeanlainen ohjaus antaa erityisen tuen tarpeessa olevalle mahdollisuuden olla yksi muista leiriläisistä, mukautuminen muuhun leiriryhmään tekee kaikkien leiripäivistä mukavia, kun yksi ei vaadi kokoajan huomiota tai erityiskohtelua. Erilaisuuden hyväksyminen ja oikeanlainen ohjaus niin, että erityislapsi tai -nuori sulautuu muuhun leiriryhmään lisää myös suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan kaikkien leiriläisten osalta. 3 TYÖN TEOREETTINEN LÄHTÖKOHTA Erityisen tuen tarpeessa olevilla yksilöillä tarkoitetaan yleensä niitä henkilöitä tai niiden henkilöiden kasvatusta, joiden kohdalla tarvitaan tavanomaisesta poikkeavia kasvatustavoitteita, -sisältöjä, -menetelmiä ja olosuhteita (Ladonlahti & Pirttimaa 2003, 42). Näille erityispedagogiikan kohderyhmille on ollut eri vuosikymmeninä erilaisia nimityksiä, joista yleisimpinä ovat olleet Ladonlahden ja Pirttimaan (2003, 45) mukaan sielullisesti poikkeavat lapset, erilaiset oppilaat, pedagogisesti poikkeavat ja nykyisin useimmiten käytettävä erityisen tuen tarpeessa olevat. Näillä edellä mainituilla kohderyhmä-nimityksillä tarkoitetaan poikkeavia yksilöitä, joilla poikkeavuus ilmenee älyllisenä poikkeavuutena, emotionaalisena häiriintymisenä, sosiaalisena sopeutumattomuutena, aistivammaisuutena, lukemis-, kirjoittamis-, puhe- ja äänihäiriöinä sekä liikuntavammaisuutena (Kasvatustiede, yliopistollinen koulutus 2006). Käytän 4

9 opinnäytetyössäni edellä mainituista kohderyhmiä määrittelevistä termeistä erityisen tuen tarpeessa olevat -termiä, koska mielestäni se antaa positiivisimman kuvan kohderyhmistä ja kertoo tuen tarpeesta kyseisten kohderyhmien osalta leiritoiminnassa. Poikkeava tai erilainen -alkuiset termit antavat mielestäni erittäin negatiivisen kuvan kyseisistä kohderyhmistä, poikkeava tuo mieleen, että yksilö on jotenkin toisarvoinen, toisen luokan kansalainen yhteiskunnassamme. Erityisen hyvää! -oppaan sisältö pohjautuu erityiskasvatukseen. Erityiskasvatuksella tarkoitetaan niitä toimintoja, joilla tyydytetään kasvatettavien erityisiä kasvatuksellisia piirteitä. Päivi Pihlaja (2004, 112) näkee sen artikkelissaan Varhaisvuosien erityiskasvatuksen rakenteelliset ja ideologiset perusteet myös laajempana käsitteenä eli erityiskasvatus on sekä tieteenala että edellä mainittua pedagogista toimintaa. Pihlaja toteaa myös, että erityiskasvatukseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät, yhteisölliset ja yksilölliset asiat, esimerkiksi erilaisuuteen suhtautuminen, vammaisuuden ja poikkeavuuden määrittely. Yhteiskunnallisina tekijöinä voidaan pitää myös erilaisia ideologioita, kuten integraatiota eli yhteenkuuluvan kokonaisuuden muodostumista ja segregaatiota eli jonkun ihmisryhmän erottamista muista, esimerkiksi vammaisuuden perusteella (Pihlaja 2004, 113.) Erityiskasvatuksen pohjimmainen tavoite on auttaa erityisen tuen tarpeessa olevaa yksilöä kasvatuksellisin keinoin kehittymään yksilöllisten kehitysresurssiensa mukaisesti. Tavallinen kasvatus toimii lähtökohtana erityiskasvatukselle, sieltä lapseen tai nuoreen ammennetaan kasvun tukea. Yksilön poikkeavuus ja erityispiirteet ovat erityiskasvatuksessa kasvatuksen lähtökohta. Leiriohjaaja ja leirinjohtaja toimivat aina jonkinlaisena kasvattaja ja esikuvana leiriläisille ja olisi tärkeää, että he pystyisivät ottamaan kasvatettavien erilaisuuden myös huomioon omassa kasvatustyössään (Ahvenainen, Ikonen & Koro 2001, ) Pohjaan tuottamani oppaan vanhimpaan ja vieläkin usein vaikuttavaan erityiskasvatuksen käytäntöihin liittyvään jäsentämistapaan vammakeskeisyyteen eli vammaisten henkilöiden luokitteluun. Erityiskasvatuksen osa-alueet on perinteisesti jäsennetty vammakeskeisyyden mukaan kuten erityisopetus kouluissa, joka on kehittynyt tämän jäsentämistavan mukaan. Erityisopetuksen syyt luokitellaan tämän mallin mukaan 5

10 seuraavasti: näkövamma, kuulovamma, henkisessä kehityksessä viivästyminen tai lievä psyykkinen kehitysvamma, keskiasteinen tai vaikea kehitysvamma, liikuntavamma, emotionaalinen häiriintyneisyys tai sosiaalinen sopeutumattomuus, puhehäiriö, lukemis- tai kirjoittamishäiriö ja muu vamma tai sairaus. (Hautamäki, Lahtinen, Moberg, Tuunainen 2002, 157, 163.) 3.1 Kasvatus ja kasvatuksen ihmiskäsitys Leiriohjaaja ja leirinjohtaja tekevät leiritoiminnassa merkittävää kasvatustyötä. He tekevät sitä joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Osalla leiriohjaajista ja johtajista voi olla kasvatusalan koulutusta, jolloin he voivat tietoisesti vaikuttaa lapseen tai nuoreen omalla toiminnallaan, mutta suuri osa heistä on vielä itsekin ns. kasvatettavia, joiden ohjaamisen kautta tapahtuva kasvatus tapahtuu usein tiedostamatta. Omien havaintojeni pohjalta olen huomannut, että leiriläinen pitää lähes aina häntä ohjaavaa ja johtavaa henkilöä esikuvanaan ja oman toimintansa mallina, jolloin hän myös oppii niin hyviä kuin huonoja asioita leiriohjaajan tai leirinjohtajan kautta. Kasvatus on päämäärään tähtäävää toimintaa, jonka tavoitteena on hyvien edellytysten luominen oppijan kokonaisvaltaiselle kasvulle ja kehitykselle. On tärkeää saada kasvun yksilö tuntemaan itsensä, omat taipumuksensa ja kehittymismahdollisuutensa. Toisin sanoen lapsia ja nuoria on autettava, että he oppisivat tuntemaan itseään ja ympäröivää maailmaa. Kasvatusta on suunniteltava yksilön persoonallisuuden tuntemuksen ja heidän tarpeidensa pohjalta. On tärkeää muistaa, että lapsi tai nuori on usein herkin silmin vastaan tuleva, aktiivinen ja virikkeitä etsivä. Leiriohjaajan ja leirinjohtajan tehtävänä on antaa leiriläisen maailman avartua ja tunteiden sekä ajatusten aktivoitua osaksi hänen jokapäiväistä todellisuuttaan. (Ahvenainen, Ikonen, Koro 2001, 11.) Kasvatus on myös pitkäaikaista, koko eliniän kestävää, ihmiseen jatkuvasti ja monipuolisesti vaikuttavaa toimintaa (Hirsjärvi & Huttunen 2001, 40). Kasvatus voidaan käsitteenä tulkita ja ymmärtää monella eri tavalla. Se on aina tarkoituksellista eli kasvattaja pyrkii vaikuttamaan tarkoituksellisesti. Kasvatuksella on myös aina päämäärä, jota ilman ei voi kasvattaa ja se kohdistuu ihmiseen. Tarkoituksellisuuteen sisältyy myös aina jokin syy, motiivi, joka kasvatuksessa ilmaisee jotakin arvoa, ihannetta tai päämäärää, johon pyritään. Kasvatuksella on kolme tunnusomaista 6

11 ominaisuutta. Päämäärään sisältyy kaksi ihannetta; ensimmäinen niistä asetetaan kasvatuksen kohteelle, toinen itse kasvattajalle siitä, miten hänen tulee toimia, jotta kasvatuksen päämäärä voisi saavuttaa mahdollisimman pitkälle hänelle asetetun tavoitteen. Kolmantena tunnusomaisena piirteenä on se, että se kohdistuu ihmiseen. Tämän kolmannen ominaisuuden kautta kaksi edellistä saavat varsinaisen tarkoituksensa, toisin sanoen yksilöön pyritään vaikuttamaan tarkoituksellisesti tietyn ihanteen tai päämäärän saavuttamiseksi. (Ahvenainen, Ikonen, Koro 2001, ) Kasvatus on kaikkien aikuisten yhteinen asia, yhteiskunnan kannalta se on tärkeää niin taloudellisesti kuin ihmisten elämänlaadun ja turvallisuuden kannalta. (Michelsson, Miettinen, Saresma & Virtanen, 170). Se, miten kasvatus vaikuttaa yksilöön, riippuu viime kädessä siitä, miten ihminen käsitteenä ymmärretään. Jokaisen kasvatustapahtuman pohjalla on käsitys siitä, mikä ihminen on tai mitä sen pitää olla, sitä ilman ei voi kasvattaa. Ihmiskäsitys sisältää tiedon ihmisen arvosta, merkityksestä ja tarkoituksesta. Ihmiskäsitys on tästä syystä avainkäsite jokaisessa kasvatusjärjestelmässä, vain sen avulla voidaan ymmärtää järjestelmän perusteet ja sen omalaatuisuus. Ihmiskäsitys tarkoittaa yleisen käsityksen mukaan perusasennoitumistamme ihmiseen, joka ilmenee käytännössä kaikissa ihmissuhteissamme määritellen niiden sisältöä. Ihmissuhdetyössä toimivan tulisi aina määrittää itselleen millainen ihmiskäsitys suuntaa hänen omaa toimintaansa. Se, miten suhtaudumme todellisuuteen määrittää merkittävästi ihmiskäsitystämme. (Ahvenainen ym. 2001, 10, ) Kasvattaja muodostaa aina jonkin peruskäsityksen ihmisestä ja hänen olemuksesta, se tapahtuu aina, joko tiedostetusti tai tiedostamatta. Kasvattajan toiminnan emotionaalinen eli tunteenomainen perusta on elämys toisen ihmisen itsetarkoituksellisuuden, ihmisarvosta. Kasvattaja oppii muodostamaan oman elämänsä aikana ihmisistä erilaisia käsityksiä, jotka ohjaavat häntä omakohtaisesti ymmärtämään kohtaamansa ihmisen sielullisen ja henkisen olemuksen. Tärkeitä käytäntöön kasvatustoimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat kasvattajan käsitykset toimintansa kohteesta, lapsesta ja lapsen perusluonteisista ominaisuuksista. Kasvattajan ihmiskäsitys on aina sidonnainen yhteiskunnan yleiseen ihmiskäsitykseen, joka on taas sidonnainen laajempaan ihmiskäsitykseen, joka on sidonnainen jopa ihmiskunnan yhteiseen hyvin yleiseen ihmistä luonnehtivaan ihmiskäsitykseen. Vaikka kaikkien ihmisten maailmankuvan rakenteessa ja 7

12 sisällössä on yhteisiä piirteitä, on jokaisella ihmisen maailmankuva yksilöllinen. (Ahvenainen ym. 2001, 10, ) 4 TYÖN TAVOITTEET Toimeksiannon tavoitteena oli tuottaa opas leirien ohjaajille ja johtajille, joka kertoo erityisen tuen tarpeessa olevista ryhmistä. Tämän lisäksi minun tuli suunnitella ja toteuttaa koulutus, koskien tuottamaani opasta ja erityisen tuen tarpeessa olevia leiriläisiä yleensä. Erityisen hyvää! -oppaan päätavoitteena on antaa tietoa leiriohjaajille ja leirinjohtajille eli leiritoiminnassa kasvatustyötä tekeville toimintansa kohteesta, lapsista ja heidän perusluonteisista ominaisuuksista, Opas pyrkii tukemaan ohjaajan ja johtajan oman ihmiskäsityksen määrittelemistä. Oppaassani kerrotun tiedon avulla pyrin vaikuttamaan leiriohjaajien ja leirinjohtajien ihmiskäsitykseen ja mahdollisiin mielikuviin yleisesti ja erityistä tukea vaativien lasten ja nuorten osalta. Tämän lisäksi tavoitteena oli antaa heille lisää apuvälineitä toimia erityisen tuen tarpeessa olevien kohderyhmien kanssa ja samalla luoda turvallinen sekä ymmärtäväinen ilmapiiri leireille. Onnistuneen oppaan lisäksi tavoitteenani oli saada selvittää oppaan toimivuus ohjaajien ja johtajien keskuudessa sekä tarkastella selvityksen onnistumista käyttämieni tutkimusmenetelmien kautta. Näiden edellä mainittujen tavoitteiden avulla tarkastelen opinnäytetyöni onnistumista kokonaisuudessaan.. Ammatillisina kehittymistavoitteista tärkeimpinä pidin oman ammatillisen tiedon ja taidon kartuttamista erityisnuorisotyöstä ja erityisen tuen tarpeessa olevista kohderyhmistä. Myös ohjaamistaitojen lisääminen esim. leiriohjaaja-koulutuksessa oman koulutus-osioni muodossa ja opinnäytetyön tuottaminen projektina onnistuneesti olivat tärkeitä ammatillisen kehittymiseni tavoitteita. 5 SUUNNITELMASTA OPPAAKSI 8

13 Rakensin oppaan erityisen tuen tarpeessa olevista kohderyhmistä syyskuun 2005 maaliskuun 2006 välisenä aikana ja itse oppaan monistaminen opasvihkoseksi tapahtui huhtikuussa Samassa kuussa esittelin oppaan tulevan kesän leiriohjaajille ja leirinjohtajille leiriohjaaja-koulutuksessa, jossa myös yhdessä kävimme läpi erityisen tuen tarpeessa olevia ryhmiä (Liite 4). Kesällä 2006 opas oli käytössä kaikilla 26:lla Laukaan vapaa-aikatoimen leirillä. Toukokuussa 2006 tein tulevan kesän leireille kyselylomakkeen koskien Erityisen hyvää! -opasta. Kysely tehtiin kymmenellä kesän leireistä, vastaajaryhmä koostui 24 leiriohjaajasta ja leirinjohtajasta, jotka antoivat palautetta oppaan toimivuudesta annetun kyselylomakkeen avulla (Liite 2). Tein syyskuussa 2006 yhteenvedon annetun palautteen pohjalta (Liite 3), jonka kautta tutkin oppaan toimivuutta ja tarvetta kesäleireillä sekä vielä muokkasin sitä kehitysideoiden ja rakentavan palutteen pohjalta. Syksyllä 2006 elokuun ja marraskuun välisenä aikana kokosin koko prosessin etenemisestä, oppaan toimivuudesta ja tarpeellisuudesta saatujen tulosten pohjalta sekä teoreettisesta viitekehyksestä käsin kaiken opinnäytetyöksi. Marraskuussa 2006 opas painettiin lopulliseen muotoonsa. (Liite 1) 5.1 Oppaan kokoaminen Aloitin tiedon keruun ja oppaan hahmottamisen syyskuussa Selvitin Laukaan vapaa-aikatoimen järjestämiä leirejä ja niiden sisältämien mahdollisten erityisen tuen tarpeessa olevien leiriläisten määrää ja heidän diagnoosejaan. Huomasin selvittäessäni leiritoimintaa usean vuoden ajalta, että erityisen tuen tarpeessa olevien leiriläisten määrä oli kasvanut tasaisesti ja etenkin tietyt diagnoosit tulivat hyvin selvästi esille leiriläisten keskuudesta. Oli mielenkiintoista huomata, että melkein jokaiselta leiriltä löytyi vähintään yksi erityisen tuen tarpeessa oleva yksilö, vaikka puhumme tavallisista lasten ja nuorten leireistä. Ehkä nykyajan ehkä jo pakonomainenkin luokittelun tarve on lisännyt myös erityisetuliitteen omaavia yksilöitä leiritoimintaan. Matti Kuorelahti (124, 2003) määrittelee luokittelun seuraavanlaisesti: Luokittelulla tarkoitetaan poikkeavuuden yleistä, teoreettista kuvausta, joka on luotu tutkimuksen ja havainnoinnin perusteella. Tämä luokittelu on tuonut myös oman keskustelu- ja käyttäytymiskulttuurin leiriohjaajien ja leirijohtajien keskuuteen. Olen havainnut seuratessani leiritoimintaa usean vuoden 9

14 ajalta, että useat ohjaajat ja johtajat leimaavat erityis-etuliitteisen lapsen jo ennen hänen tuloaan leirille, toisin sanoen hänestä ja hänen toiminnastaan tehdään tietynlaiset johtopäätökset ennen leiriä ja niiden odotusten mukaan sitten mahdollisesti toimitaan. Matti Kuorelahden mielestä (123, 2003) nämä erilaiset luokittelut kuuluvat inhimilliseen arkeen, haluttiin niitä tai ei. Tätä luokittelua seuraa joko positiivinen tai negatiivinen leimautuminen. Tutkittuani leiritoiminnassa ilmeneviä erityisen tuen tarpeessa olevia kohderyhmiä, eniten esille tuli AD/HD-oireyhtymän eli tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriön omaavia leiriläisiä. Toiseksi eniten ilmeni dysfasian eli kielen kehityksen häiriön omaavia yksilöitä. Kolmanneksi eniten ilmeni eriasteisiin vammaisuuksiin liittyviä diagnooseja, kuten esimerkiksi CP-vamma eli synnynnäisen tai varhaislapsuudessa saadun aivovaurion aiheuttama liikuntavamma. Näiden edellä mainittujen erityisen tuen tarpeessa olevien ryhmien lisäksi päädyin käsittelemään oppaassani laajemmin Aspergerin syndroomaa ja käytöshäiriötä sekä näiden lisäksi lyhyesti autismia, Fas- ja Fae-lapsia ja Touretten-syndroomaa. Näitä kohderyhmiä kohdataan myös vuosittain Laukaan kunnan leiritoiminnassa, vaikka huomattavasti vähemmän. Syy, miksi otin myös vähemmän esiintyneet kohderyhmät esille, oli se, että myös he tarvitsevat tukea ohjauksessa. Ennen leiriä ei voi tietää millaisia erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuori siellä voidaan kohdata. Hyvin usein lasta ilmoittaessaan leirille huoltaja ei kerro kaikkea lapsestaan. Ehkä huoltaja pelkää, että lapsi ei pääse leirille jos hän on jotenkin poikkeava tai huoltaja ja hänen lapsensa leimataan tämän ns. poikkeavuuden vuoksi. Toinen suuri syy asioiden kertomatta jättämiseen voi olla silmien sulkeminen mahdollisilta ongelmilta, huoltaja ei halua uskoa, että oma lapsi on erilainen kuin muut tietyissä asioissa tai tilanteissa. Valitettavasti useat leiriohjaajat kohtaavat työssään ns. normaaleja lapsia, joiden käytös voi kuitenkin olla jotain aivan muuta, esimerkiksi lapsen on vaikea ymmärtää ohjeistuksia tai hän ei jaksa keskittyä mihinkään. Leirinjohtajalle ja leiriohjaajille olisi erittäin tärkeää tietää leirille tulevan lapsen mahdollisista erityistarpeista ja diagnooseista, jotta he pystyisivät ottamaan nämä seikat huomioon leiriohjelmaa ja käytännön järjestelyjä suunnitellessaan. Leiriohjaajan on hyvä tietää monipuolisesti erityisen tuen tarpeessa olevista kohderyhmistä, jotta tällaiset yllättävät tilanteetkaan eivät veisi sormea suuhun (Eeva Ilmonen 2005.) 10

15 Rajattuani oppaaseen tulevat erityisen tuen tarpeessa oleva kohderyhmät, aloitin aineiston keruun näiden ryhmien osalta joulukuussa Käytin paljon teoksia, jotka liittyivät kyseisiin ryhmiin, mutta sen lisäksi hain tietoa myös internetistä kohderyhmien omilta kotisivuilta. Useilta eri kohderyhmien järjestöjen sivuilta sai ajan tasalla olevaa tietoa ja sieltä pystyi myös lataamaan erilaisia sähköisessä muodossa olevia kuin myös kotiin postitettavia oppaita liittyen aina kyseessä olevaan ryhmään. Pyrin tiivistämään vain tärkeimmän tiedon eri kohderyhmistä oppaaseen, esittämään sen selkeästi ja johdonmukaisesti. Ajoittain asian tiivistäminen pähkinänkuoreen oli vaikeaa, koska asiaa ja lähdekirjallisuutta oli niin paljon. Maaliskuussa oppaan sisältö alkoi olla kunnossa ja alkoi oppaan viimeistely. Pyrin tekemään oppaasta mahdollisimman selkeän ja helposti luettavan, elävöittäen sitä erilaisilla kuvilla. Oppaan muokkaaminen monistettavaan kuntoon oli haastavaa, koska jo itse tekstin ulkoasun muokkaus tuotti oman työnsä, puhumattakaan viimeisestä hienosäädöstä tekstin sisällön kanssa. Loppujen lopuksi huhtikuussa opas oli valmis monistettavaksi kaikille tulevan kesän leiriohjaajille ja leirinjohtajille. Valitettavasti monistuksen jälkeen vielä löytyi kielellisiä ja ulkoasuun liittyviä pieniä virheitä, mutta onnekseni nämä seikat oli korjattavissa syksyllä Tavoitteenani oli tuottaa opas syyskuun 2005 ja maaliskuun 2006 välisenä aikana. Oppaan valmistuminen venyi kuitenkin huhtikuulle 2006, mutta ennätti kuitenkin monistukseen ajoissa ennen leiriohjaaja-koulutusta, jossa se oli tarkoitus esitellä. Aikatauluun siis tuli pieni viivästys ja tästä seurauksena tähän välitavoitteeseeni en päässyt sataprosenttisesti. 5.2 Oppaan esittely ja ohjaajien koulutus Esittelin oppaan Laukaan vapaa-aikatoimen järjestämässä leiriohjaaja-koulutuksessa huhtikuussa Tarkoituksenani oli esitellä Erityisen hyvää -opas, kertoa sen tarkoituksesta leiritoiminnassa; miksi olen sen tehnyt, kenelle se on tarkoitettu ja mitä se pitää sisällään. Esiteltyäni oppaan, jaoin koulutusryhmän kuuteen pienempään ryhmään, joista jokainen sai oman tehtävän koskien erityislapsia ja -nuoria. Ryhmien tehtävänä oli avata aina kyseessä oleva erityisen tuen tarpeessa oleva kohderyhmä pää- 11

16 piirteittäin ja ratkaista annettu tapaus liittyen kyseiseen kohderyhmään, tämän jälkeen he esittelivät oman tehtävän ratkaisuineen muille ryhmille suurikokoisen paperin avulla. Ryhmien tehtävät käytiin yksitellen läpi ja niitä täydennettiin tarpeen vaatiessa. Koulutuksen lopuksi tulevat leiriohjaajat ja leirien johtajat antoivat vielä palautetta koulutuksesta ja oppaasta sekä sen sisällöstä. Koulutuksen lopuksi kerroin tulevana kesänä toteutettavasta oppaaseen liittyvästä kyselystä, toivoen heidän vastaavan kyselyyn leiriviikkojen aikana jos kysely heidän kohdalleen osuu. (Liite 4) Tehtäviksi valitsin kuusi erityisen tuen tarpeessa olevaa kohderyhmää, joista tein leiritoimintaan liittyvät esimerkki-tapaukset. Tehtävät valitsin oppaan pohjalta niin, että otin ne kuusi kohderyhmää, joita mielestäni leiritoiminnassa tullaan eniten kohtaamaan. Ryhmä yhden tehtävänä oli ratkaista, miten toimitaan leiriläisen kanssa, jolla on AD/HD, joka häiritsee ohjeistuksen antoa, muita lapsia ohjaajan antaessa askarteluun liittyviä ohjeita. Tämän esimerkki-tapauksen lisäksi ryhmä kertoo lyhyesti muille ryhmille AD/HD:sta. Ryhmä kahden tehtävänä oli suunnitella päiväohjelma leirille, mille oli tulossa lapsi, jolla on Aspergerin syndrooma eli miten heidän on otettava huomioon Asperger-lapsen erityistarpeet. Tämän tehtävänannon lisäksi he kertoivat lyhyesti muille ryhmille Aspergerin syndroomasta. Kolmannen ryhmän tehtävänä oli ratkaista, miten toimitaan leiriläisen kanssa, jolla on dysfasia ja joka on koko ajan yksin, ilman kavereita ja ei puhu mitään. Tämän lisäksi he kertoivat lyhyesti muille ryhmille dysfasiasta. Neljännen ryhmän tehtävänä oli ratkaista tilanne, missä leiriläinen tulee itkien kertomaan, että häntä on kiusattu ja lyöty, kiusaajana on toiminut leiriläinen, jolla on käytöshäiriö. Ongelman ratkaisun lisäksi ryhmä kertoo lyhyesti muille ryhmille käytöshäiriöstä. Viides ryhmä sai tehtäväkseen miettiä, miten toimitaan tilanteessa, kun ohjelmassa on jalkapalloa ja leiriläisten joukossa on yksi liikuntavammainen. Tehtävän ratkaisemisen lisäksi he kertoivat muille ryhmille lyhyesti liikuntavammaisuudesta. Kuudennen ryhmän tehtävänä oli miettiä, miten toimitaan, kun leirille on tulossa näkövammainen lapsi. Tehtävän lisäksi ryhmä kertoi vielä muille ryhmille näkövammaisuudesta. Olin suunnitellut koulutukseni sisällön niin, että aluksi esittelin itseni ja syyn siihen miksi olin pitämässä koulutusta. Sen jälkeen kerroin lyhyesti koulutukseni sisällön ja aikataulun ja tehtävät, mitä tulemme tekemään. Tämän jälkeen esittelin leiriohjaajille ja leirijohtajille suunnitellun ohjauksen välineen eli Erityisen hyvää! -oppaan kohde- 12

17 ryhmälle ja kävin lyhyesti läpi sen, mitä se pitää sisällään. Itseni, ohjelman ja oppaan esittelyn jälkeen jaoin ryhmän kuuteen pienempään ryhmään, tämän jälkeen ohjeistin heitä tulevaa tehtävää varten, mitä teemme ja miten teemme. Ohjeiden antamisen jälkeen jaoin jokaiselle ryhmälle oman tehtävän ja suurikokoisen paperin ryhmän esitystä varten. Ryhmien itsenäisen työskentelyn aikana kiertelin ryhmiä, seuraten työskentelyn etenemistä ja avustaen tarvittaessa. Ryhmien tuotettua omat tehtävänsä valmiiksi, aloimme purkaa yksitellen ryhmien tehtäviä. Oli erittäin mielenkiintoista päästä kuuntelemaan ryhmien ratkaisumalleja ongelmiin sekä lyhyen kohderyhmän esittelyn sisältöä. Jokainen ryhmistä oli paneutunut erittäin hyvin tehtäväänsä ja tehtävien ratkaisut olivat luovia ja erittäin toimivia. Etenkin liikuntavammaisuuteen liittyneessä tehtävässä ratkaisut jalkapallon pelaamiseen niin, että liikuntavammainen myös pystyy osallistumaan siihen, olivat erittäin hyviä. Oli ilo huomata, kuinka luovaa ryhmän ajattelu oli asian osalta, he löysivät useita ratkaisumalleja tähän tehtävään, vaikka tehtävää aloittaessa he tuskastelivat, miten tämän ongelman ratkaisevat. Tehdään liikuntavammaisesta maalivahti tai tuomari oli leikillinen alku liikuntavamma-ryhmän esitykselle, joka syveni soveltaviin pelityyleihin jalkapallosta, esim. jalkapalloa pelataan käsin maassa istuen tai palloa ei saa potkia vaan sitä kuljetetaan mailan avulla. Tehtävien purkamisen jälkeen herätin vielä ryhmät keskustelemaan ja antamaan palautetta koulutuksestani sekä sen sisällöstä. Tämän lisäksi halusin heiltä vielä palautetta oppaasta itsestään sekä kerroin oppaaseen liittyvästä kyselystä ja lopetin koulutukseni antamalla kohderyhmälleni aplodit hienosti suoritetusta koulutuksesta. Päädyin luentomallisen koulutuksen sijaan ryhmätyöskentely-malliseen koulutuksen sisältöön, koska mielestäni muutenkin pitkän koulutusviikonlopun aikana paikallaan istumista ja kuuntelemista oli tarpeeksi. Ryhmän aktivointi toimimaan ja tekemään itse antaa heille enemmän ja ehkä koulutuksen sisältö jää paremmin heille muistiin. Myös lopussa toteutetun palautteen ja kritiikin annon mahdollisuus luo avoimen ilmapiirin koulutukselle ja omille mielipiteille. Ennen koulutusta ajattelin, pitääkö kohderyhmä koulutukseni sisällöstä vai onko se heidän mielestään pitkästyttävä, sekava tai ei anna heille mitään uutta tietoa. Onneksi tämä pelkoni osoittautui turhaksi, tulevat leiriohjaajat ja leirinjohtajat ottivat koulutuk- 13

18 seni erittäin hyvin vastaan. He keskittyivät hyvin kuuntelemaan omia puheosuuksiani ja olivat hyvin motivoituneita antamiini tehtäviin. Ryhmä otti myös hyvin vastaan oppaani ja sen sisällön, antaen myös erittäin hyvää palautetta siitä, niin positiivista kuin rakentavaakin. Koulutukselleni asettamani yleisenä tavoitteena oli onnistuneen koulutuksen tuottaminen, jonka alatavoitteina olivat koulutettavan asian oppiminen kohderyhmässä, aikataulussa pysyminen ja koulutuksen johdonmukainen eteneminen sekä avoimen ilmapiirin luominen itse koulutustilanteeseen. Yleisesti ottaen koulutus meni omasta mielestäni erittäin hyvin. Koulutuksen sisältö soveltui hyvin kohderyhmälle. Ainoastaan asettamani aikataulu ja koulutukseen varattu aika eivät kulkeneet käsi kädessä niin kuin olin suunnitellut. Ryhmien tehtävien tekoon käytettävää aikaa olisi pitänyt olla enemmän, myös tehtävien purkamiseen ja palautteen antamiseen käytettyä aika olisi voinut olla kaksinkertainen siihen verrattuna mikä se koulutuksessa oli. Kiireen maku varjosti tehtävien purkua ja palautekeskustelua, kokoajan oli itselläni tunne, että hoputan ja en anna nuorelle aikaa ajatella tai kertoa tarpeeksi. Kiire tuo myös pelon, siitä, että asia, josta kerron, ei siirry kohderyhmälle niin kuin pitäisi. Vaarana on, että asioita ymmärretään väärin tai asiakokonaisuudet jäävät vaillinaisiksi, kun ei ole aikaa ajatella tai kysyä asioista tarkemmin. Loppujen lopuksi mielestäni koulutus oli kuitenkin onnistunut ja kohderyhmäni oli myös tyytyväinen siihen. 5.3 Oppaaseen liittynyt kysely Toukokuussa 2006 tuotin leirikysely-lomakkeen tulevan kesän leireille Erityisen hyvää! -oppaasta. Tutkimusmenetelmänäni on määrällinen. Kysely sisälsi kysymyksiä oppaasta; sen sisällöstä, ulkomuodosta ja hyödyllisyydestä sekä toimivuudesta yhtenä leiriohjauksen työvälineenä. Näiden kysymysten lisäksi vastaajalla oli mahdollisuus antaa kehitysideoita oppaan muokkaamiseksi toimivammaksi ja kertoa mitä oli oppinut oppaasta ja mitä vielä haluaisi sen sisältävän. Oppaaseen liittyvien kysymysten lisäksi kyselyn alussa oli itse vastaajaan liittyviä kysymyksiä kuten sukupuoli, ikä ja vastaajan tämänhetkinen tilanne työn sekä koulutuksen kannalta. (Liite 2) Opaskyselyn päätavoitteena oli saada tietoa oppaan toimivuudesta. Alatavoitteina oli kyselyn selkeä ulkomuoto ja vastaamisen helppous, kysymysten toimivuus oikeanlai- 14

19 sen tiedon hankkiminen niiden kautta. Tärkeä tavoite oli myös vastausten saaminen mahdollisimman monelta leiriohjaajalta ja leirinjohtajalta. Ohjeistin jokaisen leirinjohtajista kyselyn osalta, joiden leirit olin valinnut kyselytutkimukseni piiriin. Leirinjohtajat veivät kyselylomakkeet leirille ja antoivat ohjeistuksen leiriohjaajille sen osalta, mielestäni tämän työn pystyi hyvin organisoimaan osaksi leirinjohtajien työtä. 5.4 Määrällinen tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmänä Erityisen hyvää! -oppaaseen liittyneessä kyselyssä käytin määrällistä tutkimusmenetelmää. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä tutkitaan mitattavaa, tilastollisesti ilmoitettavaa numeraalista tutkimustietoa. (Vilkka & Airaksinen 2003, 58.) Kyselylomaketta pidetään tavallisimpana määrällisessä tutkimusmenetelmässä käytettävänä olevana tutkimusaineiston keräämisen tapana. Kyselylomaketutkimuksessa vastaaja itse lukee ja vastaa kirjallisesti esitettyihin kysymyksiin. Etuna kyselomakemallisessa tutkimuksessa on myös se, että vastaaja jää aina tuntemattomaksi ja näin vastaaminen myös arkaluontoisiin asioihin on helpompaa. Omassa selvityksessäni käytin kyselylomakkeessa niin suljettuja eli rasti ruutuun vastausvaihtoehtoja kuin avoimia kysymyksiä, joissa vastaaja pystyi vielä kirjallisesti täydentämään omaa vastaustaan. Erityisen hyvää -oppaaseen liittyneessä kyselylomakkeessa se ilmeni erittäin selkeästi. Kysyessäni oliko oppaasta hyötyä työssäsi leirillä, kysyn sen lisäksi selventäviä kysymyksiä; jos oli niin missä? Jos ei ollut, niin miksi ei ollut? (Vilkka ) Määrällisen tutkimusmenetelmään liitettävän kyselylomakkeen avulla selvitin vastaajien sukupuolijakaumaa, koulutus- ja työtaustaa. Tämän lisäksi selvitin muiden oppaaseen liittyvien kysymysten numeraalisia vastausten määriä oppaan muodosta, sisällöstä, hyödyllisyydestä ja opituista uusista asioista sekä sen tarpeellisuudesta leiritoiminnassa. Avoimet kysymykset mahdollistivat kirjallisien vastauksien ja kommenttien saannin myös oppaan muodosta, sisällöstä, hyödyllisyydestä, uusista opituista asioista, oppaan mahdollisista kehitysideoista ja sen tarpeellisuudesta leiritoiminnassa. 15

20 5.5 Oppaaseen liittyneen kyselyn purku ja oppaan viimeistely Saatuani kaikki opaskyselyn vastaukset elokuussa 2006, alkoi niiden purkaminen ja tarpeellisen tiedon onkiminen niistä lopullista oppaan mallia varten. Sain koottua kaiken tarpeellisen tiedon vastauksista vasta lokakuussa, jolloin aloitin oppaan muokkaamisen lopulliseen muotoonsa. Oppaaseen tein vielä joulukuun alussa aika radikaaleja muutoksia, koskien oppaassa käsiteltävien erityisen tuen tarpeessa olevien kohderyhmien teoriapohjaa. Muokkasin oppaan tekstiä helpommin luettavaksi. Korjasin asiavirheet sekä lähdeluetteloon ja tekstiin liittynet todella suuret ongelmat. Tein kyselylomakkeiden vastauksien sisältämästä tiedosta yhteenvedon, jossa oli palautetta oppaasta, se sisällöstä ja toimivuudesta niin kirjallisesti kuin kaavioiden muodossa. (Liite 3) Opaskyselyn tuloksista kerron enemmän seuraavassa otsikossani 6. Tulokset. 6 OPINNÄYTETYÖN OPASKYSELYN TULOKSET Toteutin yhtenä opinnäytteeni osana kyselytutkimuksen leiriohjaajille ja leirinjohtajille tuottamastani Erityisen hyvää! -opas leiriohjaajille ja leirinjohtajille oppaasta. Tavoitteenani oli saada tietoa oppaan toimivuudesta osana leiritoimintaa ja yhtenä leirillä työskentelevien ohjaajien ja johtajien työn välineenä. Tämän lisäksi halusin saada mahdollisia kehitysideoita oppaaseeni liittyen, muokatakseni sen vielä enemmän leiriohjaajia ja leirinjohtajia palvelevaksi. Kyselyn tuloksen pohjalta tarkastelin opinnäytetyönäni tuottamani projektin onnistumista kokonaisuudessaan, toisin sanoen oliko opas ollut toimiva ja hyödyllinen, palveliko kyselylomake halutun tiedon saantia ja sainko haluamani tulokset valitsemieni tutkimusmenetelmien kautta. 6.1 Erityisen hyvää! -oppaaseen liittyneen kyselyn anti Kyselyn ensimmäisessä kysymyksessä tutkin vastaajien sukupuolijakaumaa, koska halusin tietää, onko vastauksilla eroa sukupuolen mukaan. Toisin sanoen tahdoin tietää, onko eri sukupuolen edustajilla erilainen näkemys oppaasta, sen sisällöstä ja oppaan hyödyllisyydestä leiritoiminnassa. Yleisesti ottaen halusin myös tietää, kuinka 16

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kysely opettajille ja oppilaille kevät 2013

Kysely opettajille ja oppilaille kevät 2013 Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPETUS JA OPETUSJÄRJESTELYT sekä KÄYTTÄYTYMIS- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT kyselyn tulokset Kysely opettajille ja oppilaille kevät 2013 Piia Seppälä,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Palautteen antamisen kulttuuri

Palautteen antamisen kulttuuri 7.5.2013 Palautteen antamisen kulttuuri Rondo Training Oy/ Leena Nousiainen www.dazzle.fi www.rondotraining.fi 1 Palautteen antamisen kulttuuri 2 Kriittiset menestystekijät Alkuun Story of your shoes Mitä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016 - Malli työssä oppimiseen Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Yksinkertainen

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo

Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo 9-11.4.2010 Leirinjohtaja Työ on moniuloitteista -Nuorisotyö -Esimiestyö -Tiimityöskentely -Ortodoksinen leirityö -Yhteyshenkilö, edustaja, tukija,

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUS Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUKSEN ERITYISPIIRTEIDEN KARTOITTAMINEN Urheilijoiden ohjaus käsitteenä vieras tutkimuskohde Akatemiaoppilaitoksissa syntynyt tarve tutkimustiedolle

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot