Kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen

Transkriptio

1 Kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen Toivakan kunta Page 1

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 YHTIÖITTÄMISVELVOITTEEN TARKASTELU 2.1 Kuntalaki 2.2 Yhtiön perustamistoimenpiteet 2.3 Osakeyhtiön perustaminen 2.4 Konserniyhtiön toiminnan periaatteita 3 KAUKOLÄMPÖYHTIÖN TOIMINTA JA ARVONMÄÄRITYS 3.1 Kaukolämpölaitoksen toiminnallinen tarkastelu 3.2 Kaukolämpölaitoksen talouden tarkastelu 3.3 Arvonmäärityksen ja mallinnuksen periaatteita 3.4 Siirrettävän omaisuuden arvonmääritys 3.5 Yhtiön avaava tase 3.6 Tulevat investoinnit 3.7 Talouden nykytila ja ennuste 3.8 Vaikutukset kunnan talouteen 4 SUOSITUKSET LIITTEET Luonnokset yhtiön perustamisasiakirjoiksi Page 2

3 1. Johdanto Kuntalain muutos Kuntalain (626/2013) ja kilpailulain (595/2013) muutokset velvoittavat kuntia yhtiöittämään toimintojaan, joita hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Kuntalain muutoksen mukaan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Kilpailulain muutoksen tarkoituksena on turvata tasapuoliset kilpailuedellytykset julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Siirtymäaika lain voimaantullessa harjoitetulle toiminnalle kestää vuoden 2014 loppuun, johon mennessä toimintaa koskevat muutokset on tehtävä. Toimintamallin selvittäminen Toivakan kunta suunnittelee vesi- ja viemärilaitoksen sekä energiatuotannon yhtiöittämistä lukien. Päätöksenteon pohjaksi kunta haluaa selvittää prosessin juridiset ja taloudelliset toimenpiteet. Lisäksi halutaan varmistaa yhtiöittämiseen liittyvät verotukselliset seikat. Konsultoinnin tavoitteena on tuottaa riittävät taloudelliset, juridiset ja verotukselliset selvitykset ja tiedot Kyyjärven kunnan kaukolämpölaitoksen yhtiöittämistä koskevan päätöksenteon perusteeksi. Selvitys tehdään kahdessa osassa: 1) Kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen 2) Vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen Osa-alueittain selvitystyö jakaantuu seuraaviin kokonaisuuksiin: yhtiöitettävän omaisuuden arvonmääritys yhtiöitettävän toiminnan taloudellinen tarkastelu yhtiöittämiseen liittyvien asiakirjaluonnosten valmistelu sekä yhtiöittämisprosessin toteuttaminen Page 3

4 2. YHTIÖITTÄMISVELVOITTEEN TARKASTELU Page 4

5 2.1 Kuntalaki Yhtiöittämistä koskeva sääntely Euroopan Unionin kannanottojen takia valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä kuntalain muuttamiseksi. Uudet kuntalain sekä kilpailulain säännökset yhtiöittämisvelvoitteesta sekä kilpailuneutraliteetin turvaamisesta astuivat voimaan 1. syyskuuta Lainmuutoksen keskeisin sisältö on kunnalle asetettu velvollisuus yhtiöittää toimintansa sen toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla. Kuntalain 2a :n mukaan kunnan on yhtiöitettävä tehtävä, jota se harjoittaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Se, mitä tarkoitetaan toiminnalla kilpailutilanteessa markkinoilla, on määriteltävä tapauskohtaisesti. Lain perusteluissa on tuotu esiin kriteerejä, joiden perusteella voi arvioida elinkeinotoiminnan luonnetta: palvelu tai tuote vastaa yksityisten elinkeinonharjoittajien toimesta tarjottua palvelua; palvelu tai tuote hinnoitellaan markkinaehtoisesti; toiminnan markkinointi kohdentuu laajalle asiakaspiirille; Kunta osallistuu ulkopuolisen järjestämään kilpailutukseen. Huomioida kuitenkin tulee, että julkisia hallintotehtäviä ei hoideta kilpailutilanteessa markkinoilla. Markkinaehtoisen toiminnan tunnistaminen sekä onnistunut irrottaminen kunnan/kuntayhtymän muista toiminnoista ja palveluista on keskeinen haaste yhtiöittämisvelvollisuuden ulottuvuutta määritettäessä. Siirtymäsäännös Mikäli kunta on ennen lain voimaantuloa hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, on sen viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä tehtävä hoidettavaksi yhtiö- yhteisö- tai säätiömuodossa taikka järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Lain voimaantuloon sisältyy myös siirtymäaikaan liittyvä verohuojennus, mikäli kunta joutuu yhtiöittämään toimintaansa kuntalain muutoksesta johtuen. Säännöksen mukaan, mikäli yhtiöitettävään toimintaan liittyviä kiinteistöjä, käyttöomaisuuteen kuuluvia arvopapereita tai kiinteistön omistamiseen ja hallintaan liittyviä osakkeita luovutetaan vastaanottavan yhtiön osakkeita vastaan, luovutus on varainsiirtoverosta vapaa, mikäli se tapahtuu mennessä. Kilpailulaki Kuntalain muutoksen liittyen on tehty myös muutos Kilpailulakiin. Lakiin on lisätty mm. 30 a, 30 b ja 30 c :t, joissa määritellään Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivalta, soveltamisalan poikkeukset ja ehdot kiellon, määräyksen tai velvoitteen asettamiseksi. Muutoksen perusteella Kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen noudattamista valvoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja muutoksenhaku ja oikeudenkäyntielimenä toimii markkinaoikeus. Uudistuva kuntalaki Uudessa kuntalakiluonnoksessa yhtiöittämisvelvoite on vastaava kuin nykyisessä lainsäädännössä Page 5

6 2.2 Yhtiön perustamistoimenpiteet Kunnan organisaatiossa päätetään yhtiön perustamisesta Valitaan kunnan edustajat toteuttamaan perustaminen (kunnan edustus perustamiskokouksessa) Päätetään kunnan edustuksesta yhtiökokouksessa Päätetään siirtyvästä omaisuudesta Siirtyvän omaisuuden käyvänarvon määrittäminen Laaditaan perustettavalle yhtiölle yhtiöjärjestys Perustetaan yhtiö Merkitään perustettavan yhtiön osakkeet apporttisijoituksella Tilintarkastajan lausunto siirtyvän omaisuuden arvosta Laaditaan siirron yhteydessä velkakirjat Yhtiön toiminta alkaa Yhtiö merkitään kaupparekisteriin Page 6

7 2.3 Osakeyhtiön perustaminen Omistus Osakeyhtiö perustajana on Toivakan kunta. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Vähemmistöosakkaiden mukaan ottaminen on myöhemmin mahdollista, mikäli niin päätetään. Yhtiö kuuluu kuntakonserniin, ja sitä velvoittaa kunnan yleiset konserniohjeet. Vastuiden ja velvoitteiden siirto Määritellään, kaukolämpölaitoksen toiminnan vastuiden jakamisesta kunnan ja yhtiön välillä. Tarvittaessa laaditaan erilliset sopimukset vastuiden jaosta. Tarkistetaan vastuiden jako myös vakuutusten kannalta. Siirtoon liittyvien sopimusten laadinta Maanvuokrasopimus Palvelusopimukset Siirtyvän omaisuuden arvostus Edellyttää veroviranomaisen ja tilintarkastajan hyväksyntää: Varainsiirtovero (siirtymäkauden mukainen vapautus) Tulovero Tilintarkastajan lausunto Tilintarkastusyhteisönä perustettavassa yhtiössä tulee olemaan BDO Oy ja tilintarkastajana JHTT Erja Laaksonen. Apporttiomaisuuden arvonmääritykseen tarvitaan HTM- tai KHT -tilintarkastajan lausunto. Yhtiölle siirtyvä omaisuus Osakeyhtiölle siirrettävä omaisuus luetteloidaan. Siirrot edellyttävät osakeyhtiön taserakenteen suunnittelua. Järjestelyä tulee tarkastella pääomajärjestelynä, jossa tarkasteltavana ovat: Siirtyvä omaisuus, Oma pääoma, Vieras pääoma Periaatteita avaavan taseen laadintaan Yhtiöittämistilanteessa yhtiölle myytävän tai luovutettavan omaisuuden arvossa voidaan osakeyhtiölain rajoissa poiketa kirjanpidon tasearvoista Osakeyhtiölain mukaan yhtiölle siirrettävä omaisuus voidaan arvostaa enintään siihen arvoon, mikä on sen käypäarvo sillä hetkellä, kun omaisuus siirtyy osakeyhtiön omistukseen. Oletuslaskelmat on laadittu arvojen perusteella Vuonna 2014 ei ole tehty investointeja Yhtiöittäminen tapahtuu joulukuussa 2014 Yhtiön perustamisasiakirjat Luonnokset Toivakan Lämpö Oy:n perustamiseen liittyvistä asiakirjoista toimitetaan selvityksen liitteenä Page 7

8 2.4 Konserniyhtiön toiminnan periaatteita Omistajatuloutus Konserniohjaus Omistajatuloutus tytäryhtiöstä toteutuu mm. seuraavilla tavoilla. 1. Maanvuokra Suunnitellussa yhtiöitämismallissa perustettavaan yhtiöön ei siirretä kiinteää maaomaisuutta. Yhtiöön siirretään kuitenkin siirrettävään liiketoimintaa kuuluvat rakennukset, joten rakennusten maapohjien osalta laaditaan maanvuokrasopimukset. Maanvuokrat toimii tällöin myös omistajalle kertyvänä tuottona. Vuokrahinnoittelussa on huomioitu alueen käypä vuokra. 2. Lainan korko Yhtiöittämisvaiheessa yhtiö rahoittaa osan käyttöomaisuusinvestoinnistaan kunnan myöntämällä lainalla. Lainasta kunta perii käyvän korkotason mukaisen koron, joka tuloutuu vuosittain kunnalle. Lainan nostamisen yhteydessä sovitaan myös lyhennysaikataulusta, joka puitteissa yhtiö lyhentää lainaa kunnalle. Lainan lyhennys ei sinällään ole kunnalle tuloa, mutta kassavirrassa se näkyy positiivisena rahavirtana. 3. Osingonjako Yhtiö voi jakaa osinkoa osakeyhtiölain mukaisesti vapaan oman pääoman rajoissa. Kuntalain 16a :n mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain mukainen määräysvalta, kuuluu kuntakonserniin. Kuntalain 25a :n mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Uudessa kuntalakiluonnoksessa on aikaisempaa enemmän kuntakonsernia koskevaa ohjeistusta. Merkittävä uusi määräys on mm. se, että omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että konserniohjauksessa otetaan huomioon konsernin kokonaisetu. Uuden yhtiön konserniohjausta määriteltäessä on siten hyvä ottaa huomioon mahdolliset uudet kuntalain säännökset. Jo nykyisen kuntalain mukaan konsernijohdon vastuulle kuuluu mm. kuntakonsernin ohjauksen ja konsernivalvonnan järjestäminen. Kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee kohdistaa koko kuntakonserniin. Perustettavan yhtiön kuuluminen Toivakan kuntakonserniin on huomioitu perustamisasiakirjoissa siten, että yhtiön yhtiöjärjestyksessä on määräys Toivakan kunnan konserniohjauksen noudattamisesta yhtiön hallinnossa Page 8

9 3. KAUKOLÄMPÖYHTIÖN TOIMINTA JA ARVONMÄÄRITYS Page 9

10 3.1 Kaukolämpölaitoksen toiminnallinen tarkastelu Toiminnan tarkoitus Toivakan aluelämpölaitoksen ja verkoston rakentaminen aloitettiin vuonna Verkoston pituus on 1,4 km. Metsähakkeella toimivan laitoksen laitteistot suunnitteli ja toteutti KO Tulostekniikka Oy ja verkostot rakennutettiin urakalla. Lämmön tuotanto Lämpölaitoksen teho on 1,0 Mwh, tuotettu energia 2500 MWh vuodessa. Lämmön tuottaa sopimukseen perustuen osuuskunta VakkaLämpö. Kaukolämpöosuuskunta pyörittää lämpölaitoksen toimintaa ja toimittaa polttoaineen. Poltettava metsähake hake saadaan pääasiassa lähialueilta. Sopimuksen mukaan kunta vastaa kiinteistökustannuksista ja osuuskunta lämmön tuottamisesta, valvonnasta ja laitteistojen ylläpidosta. Kunta maksaa verkkoon toimitetusta energiasta verkoston lähtöpäässä olevan mittauksen mukaan. Tällä hetkellä hinta on 42,39 euroa/mwh (alv 0 %). Hintaa tarkistetaan vuosittain syyskuussa, ja hinta perustuu 70 % metsähakkeen hintatilaston arvoon sekä 30 % tuottajahintaindeksiin. Rakennus Osuuskunta maksaa vuokraa kaukolämpölaitoksen rakennuksesta 200 euroa/kk. Asiakkaat Lämpö tuotetaan kunnan keskustan yleisille kiinteistöille Koulut Virasto Kansalaisopisto Terveysasema Päiväkoti Palvelutalo/vanhainkoti Ulkopuolisille toimijoille Srk-talo Yksi omistusrivitalo Päiväkoti Aarresaari Henkilöstö Kaukolämpölaitoksessa ei ole henkilöstöä. Tukipalvelut Talous- ja henkilöstöhallinto sekä tietoliikenne on hoidettu kunnan toimesta. Osakeyhtiön ja kunnan välillä on tarkoitus solmia maanvuokralain mukainen vuokrasopimus, joka solmitaan vähintään 30 vuodeksi. Vuosivuokra 500 euroa/vuosi Page 10

11 3.2 Kaukolämpölaitoksen talouden tarkastelu Toiminnan tulot Lämpölaitoksen lämmön myymisestä koostuva liikevaihto oli vuonna 2013 yhteensä ,59 euroa. Luku sisältää sisäiset myyntituotot sekä kuntayhtymiltä ja muilta asiakkailta saadut myyntituotot Toiminnan menot Suurin menoerä on lämpöenergian hankintakustannukset , , ,00 0,00 Liikevaihto , , ,33 TP2011 TP2012 TP , ,00 0,00 TP2011 TP2012 TP2013 Palvelujen ostot Aineet, tavarat, tarvikkeet Liiketoiminnan muut kulut Liikevaihto Toivakan lämpölaitoksen hintataso (90 euroa/mwh) on koko maan tasoa korkeampi. Verollinen hinta Kaukolämp ö /MWh erotus koko maahan /m3 erotus koko maahan % Koko maa 72,91 Toivakan kaukolämpölaitos 90,00 17,09 23,44 % Pyhäjärven kaukolämpölaitos 56,83-16,08-22,05 % Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy 57,04-15,87 17,95 % Äänekosken Energia Oy 58,09-14,82-20,16 % Toholammin Energia Oy 75,35 2,44 23,67 % Alajärven Lämpö Oy 52,95-19,96-30,72 % Elenia Lämpö Oy, Kärsämäki 72,01-0,90 26,14 % Kyyjärven kaukolämpölaitos 65,72-7,19-8,63 % Saarijärven kaukolämpö Oy 72,02-0,89 8,64 % Toiminnan kannattavuus Käyttökate oli v % liikevaihdosta. Viimeisten hyväksyttyjen tilinpäätösten perusteella toiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vuoden 2013 tulos oli euroa. 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% 0% -9,46% 18% 12,38% 1% TP2011 TP2012 TP2013 Kate % Tulos % -6,20% Lähde: Energiateollisuus ry Page 11

12 3.3 Arvonmäärityksen ja mallinnuksen periaatteita Kaukolämpölaitoksen omaisuudesta ei ollut käytettävissä juurikaan investointeihin ja hankintamenoihin liittyviä tietoja. Vuoden 2002 lämpökeskusinvestoinnin osalta on tiedossa hankintamenot ja rahoitusosuudet. Tämä investointi jakautuu rakennuksiin sekä koneisiin ja kalustoon. Omaisuuden arvonmäärityksessä tavoitteena on ollut löytää ratkaisu, joka ei liikaa rasita yhtiön taloutta. Perustettavan yhtiön tuloslaskelman tarkastelu on tehty nykyisten tulojen ja menojen pohjalta. Laskelmissa on pyritty ottamaan huomioon tiedossa olevat olennaiset muutokset. Liiketoiminnan mallinnus perustuu seuraaviin olettamuksiin Tulo- ja menokehitys toteutuu taulukossa esitettyjen kasvuprosenttien mukaisesti. Vuoden 2014 liikevaihto on laskettu käyttäen uutta hintaa (kaavalla 90 euroa * 2000 MWh). Hinnoittelussa ei ole nostamisen varaa lähivuosina, vaikka menotason oletetaankin kasvavan vuosittain 3 %. Myöhemmin liikevaihtoon oletetaan verkoston laajentumisen ja hintojen korotusten myötä pientä kasvua. Toimitusjohtajan kustannuksena on käytetty arviota 1000 euroa/vuosi Hallintomenojen on arvioitu kasvavan n euroa/vuosi Verkoston ensivaiheen laajentamisesta (uusi virastotalo + kaksi rivitaloa) on arvioitu aiheutuvan 5 % tulojen kasvu, sekä euron liittymismaksutuotot. Vastaava kasvu kohdistuu myös aineiden ja tarvikkeiden hankintakustannuksiin. Sumu-poistot on laskettu EVL-poistoilla. Verkostojen osalta menojäännöspoisto on 4 %, rakennusten osalta 7 % ja koneiden ja kaluston osalta 25 %. Laskelmat on yleisennuste. Todellisuudessa yhtiön tulos ei muodostu näin virtaviivaisesti, vaan sekä poistojen erilaisuus että mahdolliset jaksotuksen aiheuttavat vaihtelua. Laskelma kuitenkin osoittaa yhtiön talouden kehityksen PTS suunnitelmana. Kassavirta on laskettu tuloslaskelman tulojen ja menojen erotuksena. Koska tavoitteena on tarkastella rahavirtaa ennustetasolla, ei kirjanpidollisia jaksotuksia ole tarkoituksenmukaista huomioida ennusteissa. Lainojen pääomatasona on käytetty aikaisemmin esitettyä yhtiön vierasta pääomaa + uusien investointien aiheuttamaa lainapääoman muutosta Page 12

13 3.4 Siirrettävän omaisuuden arvonmääritys Arvonmääritys omaisuuslajeittain Verkostot Ikävähennys ( 3%/vuosi) Tehdas- ja tuotantorakennukset tasearvo Koneet ja laitteet tasearvo Yhteensä Arvonmäärityksessä on päädytty käyttämään seuraavia arvoja: verkoston käyttöikä on n. 40 vuotta. Koska verkoston hankintamenot eivät ole tiedossa, on verkoston arvonmäärityksessä käytetty arvioitua jälleenhankintahintaa, johon on tehty ikävähennykset (3 % /vuosi). rakennuksien käyttöikä on n. 30 vuotta. Kunnan poistosuunnitelmassa käytetty 30 vuoden tasapoisto on oikeuskäytännössä rinnastettu tässä menojäännösarvolaskennassa käytettyyn 7 % menojäännöspoistoon. koneiden ja laitteiden käyttöikä on n. 20 vuotta. Tällä perusteella on päädytty käyttämään tasearvoa, joka perustuu 15 % menojäännöspoistoihin. Tällä omaisuuden arvostamistavalla on päädytty lopputulokseen, joka pitää yhtiön tuloksen lievästi positiivisena. Suurempi arvonnousu voisi rasittaa yhtiön taloutta kestämättömällä tavalla. Yhtiöön siirtyvän aineellisen omaisuuden arvo: euroa Page 13

14 3.5 Yhtiön perustamisvaiheen tase Jako % Osakepääoma 33,15 % ,00 SVOP 33,15 % ,00 Laina 33,71 % ,80 lainaan sisältyy 3 kk likvidi ,00 Yhteensä 100,00 % ,80 Yhtiöön sijoitettavista varoista n. 2/3 sijoitetaan omaan pääomaan ja kolmannes muodostuu kunnan lainasta osakeyhtiölle. Kunta sijoittaa yhtiöön apporttiomaisuuden lisäksi euroa käteistä rahaa, mikä vastaa n. 3 kk likvidien varojen tarvetta. Yhtiön avaava tase: Vaihe 1 - yhtiön perustaminen Vastaavaa Aineelliset hyödykkeet Vastattavaa Oma pääoma Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 Osakepääoma Rakennukset ja rakennelmat 0 SVOP 0 Koneet ja kalusto 0 Vieras pääoma 0 Rahat ja pankkisaamiset Vaihe 2 - apportti Vastaavaa Aineelliset hyödykkeet Vastattavaa Oma pääoma Kiinteät rakenteet ja laitteet Osakepääoma Rakennukset ja rakennelmat SVOP Koneet ja kalusto Vieras pääoma Rahat ja pankkisaamiset Page 14

15 3.6 Tulevat investoinnit ja lainat Tulevat investoinnit Investointimenot yhteensä 0,00 0, , ,00 0,00 Kaukolämpö 0,00 0, ,00 0,00 0,00 Verkoston laajennus 0, ,00 0, ,00 0,00 Kattiloiden uusinta 0,00 0, ,00 0,00 0,00 Poistot yhteensä 0, , , , ,00 Poistoperuste 30 vuoden tasapoisto Kattilat (20 v. tasap.) , ,00 Verkoston laajennus 1 (40 v. tasap.) 3 750,00 Verkoston laajennus 2 (40 v. tasap.) 1 250, , , ,00 Lainat Lyhennykset yhteensä 6 779, , , , ,45 Korot yhteensä 1 706, , , , ,15 Kattilat Lyhennys 20 vuotta , , ,00 Korko 1,68 % , , ,60 Pääoma , , ,00 Verkoston laajennus Lyhennys 20 vuotta 2 500, , , ,00 Korko (1,68 %) 1,68 % 840,00 798, , ,00 Pääoma , , , ,00 Kunnan laina Lyhennys 15 vuotta Korko (1,68 %) 1,68 % Kunnan myöntämän lainan maksuajaksi on määritetty 15 vuotta. Lainan ensimmäinen maksuerä erääntyy kesäkuussa Tulevina investointitarpeina on huomioitu kattiloiden uusinta tarkastelujakson puolivälissä sekä verkoston laajennus, joka jakautuu uuden virastotalon sekä kahden palvelurivitalon liittymiseen tarkastelujakson alussa sekä mahdollisiin muihin laajennustarpeisiin tarkastelujakson loppupuolella. Investointien poistot on laskettu kattilan osalta 20 vuoden ja verkoston osalta 40 vuoden tasapoistoilla. Tarkempi poistosuunnitelma täsmentyy vasta investoinnin valmistumisen myötä, kun tiedetään investoinnin laatu, käyttöaika yms. Kattilan ja kuljettimien uusiminen on laskettu rahoitettavan vieraalla pääomalla. Kaikkien lainojen korkokannaksi on määritetty 6 kk euribor 0,18 % + 1,5 % Page 15

16 3.7 Liiketoiminnan mallinnus Toivakan kunnan kaukolämpölaitos TULOSLASKELMA Oma toiminta Oy Yhtiön tulos nykyisellä meno- ja kulurakenteella TULOT on lievästi positiivinen. Liikevaihto , , , , , ,57 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kaukolämmön hinnoittelussa ei voida katsoa olevan nostamisen mahdollisuuksia lähivuosina. TULOT YHTEENSÄ MENOT Henkilöstökulut , , , , , ,40 Palvelujen ostot , , , , , ,82 Aineet, tavarat, tarvikkeet , , , , , ,48 Maanvuokra 0,00 500,00 500,00 500,00 500,00 500,00 Liiketoiminnan muut kulut 3 050, , , , , ,63 MENOT YHTEENSÄ KÄYTTÖKATE Poistot 7 089, , , , , ,38 Vanhat poistot 7 089, , , , , ,38 Uudet poistot 0, , , , ,00 Korot yhteensä TULOS Verot Tulos verojen jälkeen Muutettuna kassavirraksi Vähennetään poistot Lisätään lainan lyhennykset Kassavirta (karkea) Oletukset: Tulojen kasvu 0 % 0 % 0 % 5 % 3 % 3 % Kulujen kasvu 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % 3 % Yhteisövero % (oletus) 20 % 20 % 20 % 20 % 20 % Tulevaisuuden investointitarpeiden osalta on tehtävä realistiset arviot investoinnin kannattavuudesta ja tuottopotentiaalista. Tällä tulorakenteella yhtiön talous ei kestä tarkastelujakson loppupuoliskolle sijoittuvan merkittävän investoinnin aiheuttamaa rasitusta Kassa Kuviossa esitetään ennuste yhtiön rahavaroista tilikausien lopussa. Kassa Page 16

17 4. Suositukset Suositus toimintatavasta: 1) Yhtiön omaisuus arvostetaan selvityksessä esitetyllä tavalla 2) Yhtiöittäminen toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan osakeyhtiö Toivakan Lämpö Oy, esimerkiksi euron osakepääomalla. Yhtiö ilmoitetaan välittömästi kaupparekisteriin. 3) Seuraavassa vaiheessa yhtiön osakepääomaa korotetaan suunnatulla annilla, jonka Toivakan kunta merkitsee apporttina. Apporttisijoituksen yhteydessä yhtiöön siirretään yhtiöitettävä liiketoiminta ja siihen liittyvä omaisuus sekä määritellään siirtyvän omaisuuden jako yhtiön omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan. Kokonaisuutena pyritään siihen, että kaukolämpötoiminnan yhtiöittämiseen liittyvät toimenpiteet on suoritettu loppuun mennessä. Kunnan talousarvioon tehdään yhtiön perustamisen ja omaisuuden siirtymisen edellyttämät muutokset Page 17

18 Yhteystiedot: FCG Konsultointi Oy Marjo Helin erityisasiantuntija Matti Riekki Konsultti Page 18