2/2009. Tuotekehitys paikkatietoyrityksen ydin. toimeenpano. Metsän hinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2009. Tuotekehitys paikkatietoyrityksen ydin. toimeenpano. Metsän hinta"

Transkriptio

1 2/2009 Tuotekehitys paikkatietoyrityksen ydin INSPIRE-direktiivin toimeenpano Metsän hinta Tuntematon suomalainen kartografi Kaupan suuryksiköt ja kaavoitus Turun seudun uudesta koordinaattijärjestelmästä Venetsian biennaali Kaupunkisuunnittelun kohtaamispaikka

2 Top Leica Line TS30 Lower MestariLine Lower Line Kun kompromisseja ei hyväksytä. Uusi Leica TS30 -takymetri on täysin omaa luokkaansa. Takymetri, joka määrittelee tarkkuusmittauksen normit uudelleen. Se tarjoaa tarkkuutta ja laatua, johon muut eivät pysty. Koskaan enää ei vaativia mittauksia tekevien tarvitse tyytyä kompromisseihin. TS30-takymetri on valmis mihin tahansa haasteeseen. Nilomark Oy (09) ,

3 sisältö 2/ PEKKA LEHTONEN Miksi virkamiehiin ei luoteta? MIRJA MUSTONEN Yrittämisen haasteet intohimona. S. 6. KALEVI KIRVESNIEMI Nuoren suomalaisen emigrantin tarina siitä, kuinka piirtäjästä tuli merkittävä kartografi, jonka asiakkaita olivat suuret öljy-yhtiöt. S. 9. Antti Rainio Eurooppalainen lainsäädäntö ja kansainväliset standardit ohjaavat suomalaisen paikka tietoinfrastruktuurin rakentamista. S SIMO HANNELIUS Metsä piti hyvin pintansa viime vuonna finanssikriisistä huolimatta. 24 Tapio Maljonen Venetsian biennaalista on tullut keskeinen maailmanlaajuinen kaupunkikehittämisen kohtaamispaikka. 5 Pekka Lehtonen (pääkirjoitus) Miksi virkamiehiin ei luoteta? 6 Mirja Mustonen Pekka Lehtosen haastateltavana: Tuotekehitys on paikkatietoyrityksen ydin 9 Kalevi Kirvesniemi eräs tuntematon suomalainen kartografi 14 Simo Hannelius Metsä vastaa talouden matalapaineisiin 17 Antti Rainio INSPIRE-direktiivin toimeenpano kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri ja paikkatietoportaali 20 Matti Holopainen Kustannus- ja budjettirakenteet valtion ja kuntien yhteistyön esteenä Lasku veronmaksajalle 21 Paavo Littow Kaupan suuryksiköt kaavoituksen kannalta 24 Tapio Maljonen Venetsian Biennaali Kulttuurin jatkuva maailmannäyttely 27 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 28 RAJALINJALLA 29 JARRUMIES 30 Mikko Ristikangas ja Mirjam Heikkinen Helsingin kaupungin Palvelukartta 31 Jukka Hakala Turun seudun uudesta koordinaattijärjestelmästä 34 Anssi Kuusela MAKLI 50 vuotta maanmittauksen hyväksi 36 MAANMITTARITOIMISTO ÄYRÄVÄINEN & KRÜGER 36 Osmo Ahokas Kannaksen tilusjärjestelyjen maanmittareista: Tietoa, taitoa ja kansalaiskuntoa 38 Keypro Oy Missä sijaitsevat vesiosuuskuntien vesi- ja viemärijohdot? Miten kuituverkot saadaan joka kotiin myös maaseudulla? 40 FIG-uutisia 41 Uusia säädöksiä 42 Täällä Antti Jakobsson, Pariisi 44 UUTISIA 50 KESKUSTELUA 62 RESUME 64 Palveluhakemisto Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansi: Jorma Marttinen tarkastaa sijaintia GNSS-laitteella VRS-tuella. Kuva: Antero Aaltonen.

4 ProMark 500 the Winning Combination RECRUITING DEALERS Contact Us! ProMark 500 Multi-constellation RTK Surveying by Magellan Competitive Advantage: BLADE GNSS technology Enhanced RTK accuracy Wide range of communications Cable-free lightweight design Rugged base & rover solution Multi-application field terminal For more information: Scandinavia France (HQ) Russia Netherlands The new ProMark 500 offers GPS+GLONASS+20 years of field-proven Magellan technologies. Designed by our GNSS experts, this powerful survey solution delivers state-of-the art RTK features in a light, cable-free rover that gives you maximum mobility and flexibility in the field. Its unique GNSS engine insures fast initialization, long-range accuracy, robust signal tracking, and secures future constellation evolutions. Offering extensive equipment interoperability via the new FAST Survey field software, ProMark 500 is also the only survey equipment featuring a handheld GPS as field terminal ready for navigation and GIS data collection. ProMark 500 encompasses all the RTK features that land surveyors expect for productive and reliable positioning and concentrates the best Magellan technologies for the survey market. Magellan Professional is actively recruiting dealers in Scandinavia. Visit pro.magellangps.com to learn more about our product offer and call Emmanuel Blanchard at to start a partnership Magellan Navigation, Inc. All rights reserved. Magellan, the Magellan logo, ProMark, BLADE and FAST Survey are trademarks of Magellan Navigation, Inc.

5 PÄÄKIRJOITUS Miksi virkamiehiin ei luoteta? linkeinoelämän Valtuuskunta Kritiikin kanssa on elettävä, E EVA kertoi tammikuisessa vaikka se kohtuuttomalta tuntuisikin. tutkimuksessaan, mihin instituutioihin suomalaiset luottavat. Korkeimmalle ylsi poliisi, johon luotti 83 prosenttia vastaajista. Seuraavina olivat koulutusjärjestelmä, luo suojatyöpaikkoja. No, semmoisiakin Puolustusvoimat, sosiaaliturvajärjestelmä, on ja hankkeita, joihin yrityksillä ei olisi Yleisradio, oikeuslaitos, tasavallan presidentti, varaa. maakunnan johtava sanomalehti Maan mitta -kirjan kirjoittajan, Mikko sekä tiedotusvälineet yleensäkin. Huhtamiehen, mukaan esimerkiksi lahjonnan Vähiten luotettiin poliittisiin puolueisiin; ja kestityksen erottaminen ja vain 14 % vastanneista. Helsingin 1800-luvun maanmittarin työssä ei ole Sanomiin uskoi 44 % saman verran kuin helppoa. Kestitys kuului asianosaisten MTV 3:een molempiin vähemmän kuin velvollisuuksiin, mutta missä meni lahjonnan tiedotusvälineisiin yleensä. raja? Valtion virkamiehistöön luotti merkittävästi 1800-luvulla elettiin Venäjän vallan vain 35 %. Virkamiehistö jäi ja virkamiesten kultakautta. Virkamiehet siis alemmaksi kuin vaikkapa MTV3:n olivat säätyläisiä ja ruotsinkielisiä, rahvas hömppäviihde ja pömppömahat. rannikkoseutuja lukuun ottamatta suomenkielistä. Pahnanpohjille sijoittuivat ammattiyhdistysliike, Fennomania ja virkavalta markkinatalousjärjestelmä, joutuivat törmäyskurssille. kansalaisjärjestöt, EU, työnantajajärjestöt Sota-ajan säännöstelytalous ruokki ja pörssiyhtiöt. houkutusta hankkia etuja suhteilla, mikä Tulos on ristiriitainen. Ovathan neljä tietysti romutti arvostusta. luotetuinta kuitenkin virkamiesinstituutioita. Tuoreempaakin virikettä löytyy, vaikkuttava Onko puolueettomuuttaan hehkapa Vennamon rötösherra-syytöksissä. ja asiakaslähtöisyyteen pyrkivä Korruptoivat poliittiset virkanimitykset maanmittausväki vähemmän luotettava aiheuttavat suoranaista halveksuntaa. kuin poliisi? Mitä epäluottamusta Voisiko valtionyhtiöiden optiokohu osoittaneet haluaisivat tehtävän toisin? heijastua virkamiehiin poliitikoista, jotka Toisaalta EVA:n tutkimuksen tekijät eivät ole epäkohtaa korjanneet vaan pitivät epäluuloisuutta demokratiaan korostaneet säännösperusteista oikeusvaltiota kuuluvana. vaikka pitäisi pohjimmiltaan Kysymys on myös määrittelyistä. Kuka tarkoittaa oikeuden ja kohtuullisuuden tulee virkamiehenä mieleen? Virkamiehiä noudattamista? Ei roikkumista laissa, jos ovat myös lääkärit, opettajat, hoitohenkilökunta se on väärä, kuten professori Heikki ja palomiehet, jotka nauttivat eri Ylikangas on painottanut. kyselyissä suurta arvostusta. Varmaan tarkoitetaan hallintovirkamiehiä, jotka byrokratiallaan kiusaavat kansalaisia. Tällaiseksi saatetaan kokea esimerkiksi rakennusvalvonta. Ilmaisut virkamiesmäinen ja hoitaa virkaansa ovat sisällöltään negatiivisia. Ne eivät herätä mielikuvia tasapuolisuudesta, rehellisyydestä ja lahjomattomuudesta, saati nykyaikaisesta palveluasenteesta, jotka kuitenkin ovat leimallisia tavoitteita. Ajatellaan, että budjettirahoitus Historia on juurruttanut asenteisiin herravihaa, joka kytee epäluuloisuutena virkamiehiä kohtaan sekä yleensäkin kaunaisuutena. Julkinen sana seuraa tarkoin virkamiesten toimia, kuten pitääkin. Tiedon virrassa kielteiset viestit erottuvat eikä onnistuneessa arkityössä juuri ole uutisoitavaa. Paikallistasolla kuntien virkamiehet ovat vapaata riistaa lukijapalstojen murjaisuille. Jarrumies mainitsee tässä lehdessä yleisönosastokirjoituksesta, jossa ehdotettiin, että puolet julkisen sektorin väestä voisi panna kävelemään. Elävän demokratian keskeisimpiin ominaisuuksiin kuuluu, että vallanpitäjiä voi vapaasti kritisoida. Vallanpitäjiä edustavat myös virkamiehet, poliittisten päätösten toimeenpanijat. Sekä lehdistön että kansalaisten kritiikillä on hallintoa raikastava ja kontrolloiva merkitys vaikka se tuntuisikin kohtuuttomalta. Se on äärimmäisen tärkeä arvo, joten sen kanssa on vain elettävä. EVA:n tutkimusten tapaisilla kyselyillä on kuitenkin lähinnä viihdearvo. Tulokset eivät näytä korreloivan esimerkiksi opiskeluun hakeutumiseen: äskettäisessä tutkimuksessa opiskelijat pitivät valtiota toivottavimpana työnantajana. Myös Maanmittauslaitoksen asiakastyytyväisyysseuranta kielii pääsääntöisesti tyytyväisistä asiakkaista ja luottamuksesta. Helsingin Poliisilaitoksen tiedotuspäällikkö Juha Hänninen arveli poliisiluottamuksen perustaksi muun muassa sitä, millaiseksi poliisin työskentely koetaan. Se pätee myös virkamieskunnan imagon rakentamisessa pitkällä tähtäyksellä. Ei pidä myöskään unohtaa, että kehittyneen yhteiskuntamme eräs peruspilareista on lahjomaton ja poliittiselle vallalle lojaali virkamiehistö. Pekka Lehtonen Päätoimittaja paatoimittaja maankaytto.fi 5

6 Tuotekehitys on Haastattelu: Pekka Lehtonen Kuvat: MGPosition paikkatietoyrityksen ydin Mirja Mustonen on paikkatietopalveluiden kehittäjä Koillismaalta. Nykyisin erilaisia sähköisiä palveluita tarjotaan yhä runsaslukuisemmin. Navigointi, digitaaliset karttapalvelut ja jopa yksinkertainen GPS-mittaus ovat jokaisen ulottuvilla. Helppo saatavuus tuo esille ongelmia, esimerkiksi tiedon hyödyntämisestä ja käyttämisestä. Tässä korostuu sekä palvelun toimittajan että käyttäjän vastuu, sanoo MGPosition Oy:n toimitusjohtaja Mirja Mustonen Kuusamosta. Mirja on pitkän linjan paikkatietoasiantuntija. Hän on työskennellyt Kuusamon kunnassa, Ylivieskan kaupungilla, Koillis-Suomen metsäkeskuksessa sekä Kuusamon maanmittaustoimistossa. Kuu samoon hän perusti myös oman yrityksensä MGPositionin v Yrityksen pyörittäminen vaatii jatkuvaa opiskelua ja tuotekehitystä. Mirja on opiskellut kartanpiirtäjästä maanmittausteknikoksi ennen yrittäjäksi ryhtymistä ja edelleen liikkeenjohtoa. Kaikki työt liittyvät jollakin tapaan kiinteistöihin, yhteiskunnan alueelliseen ja elinkeinojen kehittymiseen. Aloitin 1972 maataloustoimistossa pinta-alalisien maksatuksessa, joka perustui tilojen peltopinta-aloihin. Kartanpiirtäjänä sain olla mukana tie-, vesi- ja viemärisuunnitelmien, tonttikarttojen, kaava- ja teemakarttojen, pohjakarttojen ym. toteutuksessa. Silloin suuri haaste oli kiinteistörekisterin ja maksatusjärjestelmä tietojen perustaminen katumaksuja varten, sekä siihen liittyvä vanhojen rakennusten arviointityö. Metsäalalla kartastojen perustaminen, metsätalous- ja metsänparannussuunnitelmissa tarvittavat il makuvien työstäminen, karttatyöt sekä kiinteistötutkimiset Vuosikalenteriin pitäisi merkitä hetki, jolloin uusia asioita ei saa sinne tuoda. 6

7 olivat tärkeimpiä. Olin mukana mm. Suomen suurimman yhteismetsän puolesta tarkistamassa asiakirjojen pohjalta palstojen rajat ja vanhat nautinta-alueet viranomaiskäsittelyä varten. Metsäalalla toimiminen oli hyvin hyödyllistä aikaa, koska sain vuosien ajan seurata, miten Suomen kannalta erittäin tärkeän toimialan, metsätalousalueiden suunnittelu ja arviointi työt tehdään. Kaavoitukseen paneuduin syvällisemmin Teknillisen koulun lopputyössä, joka käsitteli Kuusamon alueen rantakaavoitusta. Olen aloittanut GPS-mittaukset jo vuonna 1995, jolloin toimiala oli nuori ja kokemusta varsinaisesta tiedonkeruusta vähän. Tästä uranuurtajuudesta kumpuaa myös paikkatietopohjaisten tuotteidemme kehitys. Se on ollut tärkeä osa asiakkaille tarjoamaamme kokonaisuutta, Mirja kertoo. Laitteiden ja sovellutusten valinta vaatii osaamista Päätelaitteiden ja sovellusten kirjo on paisunut ja organisaatiot kohtaavat monesti valinnan vaikeuden. Tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia paisutellaan, ja monella onkin vääriä mielikuvia niistä. Aina ei edes eroteta sitä, mitkä sovellukset tai laitteet on tarkoitettu vaativaan ammatilliseen käyttöön. Investointien paisuminen ja laitteiden käyttöasteen alhaisuus synnyttävät löysiä kustannuksia, Mirja pohtii. Suuri ongelma on vielä tänään verkkojen toiminnassa esiintyvät ongelmat. Uusien sovellutusten käyttöönoton kynnys on madaltunut viime vuosina varmaan myös siksi, että laitteet ja sovellukset ovat tulleet osaksi arkipäivää myös vapaa-ajalla. Paikkatietojen saatavuus helpottunut Paikkatietojen saatavuus on Mustosen mukaan helpottunut kymmenen vuoden sisällä. Julkisen paikkatiedon ja kiinteistörekistereiden tietojen laatu paranee ja niihin voidaan luottaa yhä enemmän. Näin vältytään turhilta tiedon hakemisilta ja säästetään merkittävästi työaikaa. Yrittäjälle on tärkeää, että hyvin tehdyt valtakunnalliset paikkatietoaineistot saadaan käyttöön vapaasti ja kohtuullisin kustannuksin. Kun aineistojen ja rekisterien sisällön laatu paranee, helpottaa se monella eri toimialalla tehtävää perustyötä. Yhteistyö niin yritysten kuin julkisten laitosten kesken on parantunut viime vuosien aikana. Nyt alkaa olla edellytyksiä myös pienten ja suurten toimijoiden väliselle yhteistyölle. Yhteinen ideointi ja suunnittelu voivat johtaa Suomessakin merkittäviin teknologisiin innovaatioihin. Esimerkkinä Mirja mainitsee aineistojen sisältöjen, järjestelmien ja verkkojen teknologian kehittymisen niin, että niitä voitaisiin luotettavasti käyttää eri työtehtävissä niin toimistolla kuin maastossakin ja myös eri puolilla maakuntaa. liiketoiminnan kehittäminen sekä tuotekehitys kuviot ovat vieneet mukanaan. Karttojen visualisointi nykyisen tekniikan avulla eri päätelaitteisiin asettaa edelleen suuret haasteet. MGPositionin rakentamia karttoja. 7

8 Yrittämisen haasteet: liiketoiminta ja tuotekehitys Liiketoiminnan kehittäminen sekä tuotekehityskuviot ovat vieneet mukanaan. Aloittaessani yritystoiminnan vuonna 1993 oli alalla varsin vähän naisia, varsinkaan yrittäjinä. Internet teki vasta tuloaan, sähköpostia ei ollut; sen sijaan tietokoneet ja maastotallentimet olivat jo käytössä. Yrittäjyyden haasteet johtivat opiskeluun: yrittäjän ammattitutkintoon ja toimitusjohtajatutkintoonkin. Lukuisat liiketoiminnan ja teknologian osaajat ovat edistäneet liiketoiminnassa kehittymistäni, rouva Yrittäjä painottaa. Hän on saanut lukuisia huomionosoituksia yrittäjänä ja kehittäjänä: Suomalaisen Työn Liiton ja Kauppa ja teollisuusministeriön Kultainen Avain 2001 ja Tiennäyttäjä 1996, Koillismaan yrittäjänainen 2003, Vuoden kuusamolainen Uusi menetelmä aiheuttaa aina hämmennystä Kun GPS-mittaus oli uutta, se aiheutti monenmoista aprikointia ja hämmennystä. Epäiltiin, soveltuuko se lainkaan mittaustöihin. Ennustettiin jopa työpaikkojen katoamista alalta. Mustosen mielestä uusi teknologia muuttaa aina työtapoja, mutta helpottaa varsinaista työtä. GPS-laitteet ja käytettävät maastotallentimet ovat helpottaneet maastotyötä MGPosition Oy Perustettu 1993 Työntekijöitä 6 Toimistot Kuusamossa ja Ylivieskassa Yrityksen tuotteet: mittauspalvelut, selainpohjaiset verkostojen ylläpito-, valvonta- ja suunnittelusovellukset (MEnergy energialaitoksille, mrescue pelastuspalveluille ja MTourist matkailupalveluille), emapkarttapalvelu Matkailua palveleva Yhteinen ideointi ja suunnittelu luo Suomessakin laajaalaisia teknologisia toteutuksia. Matkailuportaalista löytyvät esimerkiksi metsästys- ja kalastusluvat. ja avanneet yhteistyön yritysten ja eri toimialojen välillä suuriinkin projekteihin. Uuden tekniikan omaksujista Mirja mainitsee esimerkkeinä energialaitokset ja metsäalan, joiden kanssa tehty yhteistyö on ollut uutta luovaa niin kartoituksen kuin myös järjestelmienkin kehittämisessä. Tuotekehityksen kuumimmat hetket sattuivat Mustosen mielestä 2000-luvun alkuun. Hän nimeää paikannusprojektit. Teimme paikkatietoaineistojen hyödyntämiseen, sisällön kehittämiseen ja tietojärjestelmiin liittyvää mittavaa ja haasteellista tuotekehitystä. Ilman sijoittajan ja Tekesin mukanaoloa se ei olisi ollut mahdollista. Maailmalla sopeuduttava kulttuurieroihin 2000-luvun alussa Suomi oli teknologiassa kansainvälinen edelläkävijä. Olemme olleet myös mukana eri päätelaitesovellusten kehittämisessä ja näin erilaisissa projekteissa myös kansainvälisillä markkinoilla. Sieltä on saatu paljon erilaisia kokemuksia ja erittäin hyvä yhteistyöverkosto. Mustosen mielestä monen asian osalta olemme kuitenkin jääneet nyt jälkeen, sillä yritykset ovat rajoittaneet tuotekehitystään. Kansainväliseen liiketoimintaan liittyy aina maan tapojen, järjestelmän ja kulttuurin tuntemus. Saudi-Arabiassa poikkeamat länsimaisesta kulttuurista ovat suuret. Naisten asema on vähän toisenlainen kuin mihin olemme tottuneet. Se ei kuitenkaan estänyt työn tekoa ja he arvostivat kyllä asiallisesti tehtyä työtä. Parasta oli se, että huoneeni oven takana aamulla sovittuna aikana oli kuski hakemassa laukkujani päivän palavereihin. Siellä eivät naiset ajele autoja, mutta törttöilijöitä silti riitti, Mirja kertoo. Karttojen visuaalisuus ja tekniikan haasteet 1970-luvulla karttoja väritettiin vesi-, puu- ja tussiväreillä ja nyt tietokoneella. Karttojen visualisointi nykyisen tekniikan avulla eri päätelaitteisiin asettaa edelleen suuret haasteet. Kyllä ne pystyy muutamien alueiden ja viivojen osalta tekemään, mutta kun sinne on laitettava lukematon määrä alueita ja viivoja eri värisävyillä, syntyy jo pelkästään määrittelylle kovat vaatimukset. Uuden tekniikan käyttöönotto vaatii aina uutta ylimääräistä ponnistusta työpaikoilla. Monessa organisaatioissa työtapojen tehostamiseksi hankitaan erilaisia tietojärjestelmiä, ohjelmistoja ja tehdään laatujärjestelmiä. Muutos vaatii perehtymistä ja perehtyminen aikaa oppia uusia asioita. Yksi merkittävä työstressin synnyttäjä on näiden jatkuvien muutosten ja uusien toimenpiteiden aiheuttama paine. Nopeasyklisten muutosten keskellä jaksaminen edellyttää, että aivot saavat välillä seesteisempiäkin lepohetkiä. Siksi olisikin hyvä miettiä, tämän jatkuvan muutospaineen aikana, pitäisikö työpaikoille merkitä vuosikalenteriin hetki, jolloin uusia asioita ei saa sinne tuoda. Se, joka tulevaisuudessa hallitsee parhaiten muutosten sisäänajon, on voittaja. Elämä on koko ajan uusien asioiden oppimista. On erittäin mukavaa tehdä työtä innovatiivisten ja luovasti asioita ajattelevien ihmisten kanssa, Mirja pohtii. 8

9 Eräs tuntematon suomalainen kartografi Kalevi Kirvesniemi Tämä on tarina suomalaisesta nuoresta emigrantista. Siitä, kuinka piirtäjästä tuli merkittävä kartografi. Kalevi Kirvesniemi kertoo tämän kiehtovan tarinan. Piirtäjä ryhtyy yrittäjäksi Vuonna 1909 eräs nuori suomalainen emigrantti, Otto G. Lindberg, työskenteli New Yorkissa piirtäjänä. Monen muun maahanmuuttajan lailla hänenkin haaveenaan oli oman yrityksen perustaminen joskus tulevaisuudessa. Eräänä päivänä hän huomasi työnantajansa käyttävän apunaan sihteeripalvelusta tilaamaansa pikakirjoittajaa, ja se herätti hänen mielessään ajatuksen: jos sihteeripalveluille on kysyntää, niin miksei sitten myös piirtäjäpalveluille. Hän pyysi esimieheltään lupaa saada tehdä vapaa-aikoinaan piirustustöitä ulkopuolisille asiakkaille. Luvan saatuaan hän jakeli ympäristössä toimiville insinööritoimistoille kortteja, joissa tarjosi piirtäjäpalveluita. Kysyntää niille löytyikin yllättävän paljon, ja pian hän oli hankkinut niin paljon töitä, etteivät illat ja viikonloput enää riittäneet niiden suorittamiseen. Hän irtisanoutui toimestaan ja päätti perustaa oman piirustustoimiston. Otto G. Lindbergin muotokuva vuodelta

10 Näyte New Jerseytä esittävästä Esso-tiekartasta vuodelta (Kirjan kansilehdeltä.) Joulukuun 1. päivänä 1909 hän avasi osoitteessa 170 Broadway, New York oman yrityksen, josta aikaa myöten kehittyi General Drafting Co., yksi kolmesta suurimmasta tiekarttojen valmistajista USA:ssa. Toimiston ovessa luki: Otto G. Lindberg, Engineering and General Draughting. Alkuvuodet olivat vaikeita ja uusi yritys sinnitteli satunnaisten piirustustöiden varassa. Sitten v American Automobile Association (AAA) tilasi Lindbergiltä viisi pientä karttapiirrosta The American Motorist -lehteä varten. Ja seuraavana vuonna hän sai tilauksen koko Vermontin osavaltiota esittävästä kartasta. Tämä kartta painettiin yksivärisenä mustalla ja lehti myi sitä 25 sentin hinnalla mainostaen sen olevan ensimmäinen kartta, joka on milloinkaan tehty kokonaisesta osavaltiosta. Piirsin itse jokaisen viivan sillä kartalla ja kyllä se näyttää kamalalta verrattuna niihin karttoihin, joita teemme tänään. Näin Otto Lindberg muisteli työtään 1950-luvun alkupuolella. Kiinnostus tiekarttoihin Autojen lukumäärä kasvoi siihen aikaan huimaa vauhtia. Otto Lindberg, joka itsekin oli innokas autoilija, totesi silloin, että saatavilla olevat kartat olivat useimmiten epätarkkoja ja vaikeasti luettavia. Niinpä hän alkoi suunnitella sellaista tiekarttaa, joka valmistettaisiin nimenomaan autoilijan tarpeita silmälläpitäen. Vuonna 1922 Otto Lindberg sai Bostonissa toimivan First National Bankin innostumaan ajatuksesta teettää Massachusettsin osavaltiota esittävä tiekartta, joka postitettaisiin jokaiselle osavaltion alueella rekisteröidylle auton omistajalle. Tästä kartasta tuli menestys, ja sen innoittamana hän lähetti New Jerseyssä toimivalle Standard Oil Companylle (Esson edeltäjä) seuraavanlaisen kovin amerikkalaistyylisen ehdotuksen: Laadin New Jerseyn osavaltiosta tiekartan, johon Standard Oil saa yksinoikeuden. Jos yhtiönne johto ei ole sitä mieltä, että se on paras kartta, jonka he ovat milloinkaan nähneet, teidän ei tarvitse ostaa sitä. Standard Oil osti kartan ja lähetti siitä kopiota kaikille auton omistajille New Jerseyssä. Tämä ensimmäinen Standard Oilin kartta, joka kohta sai suuren suosion, oli monessa suhteessa historiallinen. Se oli ensimmäinen kaksivärinen tiekartta, joka painettiin offset-menetelmällä. Se oli myös ensimmäinen, jossa päätiet esitettiin punaisilla ehjillä viivoilla ja rakenteilla olevat tiet katkoviivoilla. Se oli myös eräs ensimmäisiä karttoja, jossa käytettiin väkiluvun mukaan porrastettuja asutuskeskusten symboleja. Uusia karttatilauksia alkoi nyt tulla runsaasti Standard Oilin toiminta-alueilta, 10

11 ja pian General Drafting Co. tunnettiinkin melkeinpä yksinomaan tiekarttojen valmistajana. Miksi ilmaisia tiekarttoja? Otto Lindberg oli jatkuvasti pyrkinyt lisäämään karttoja ja niiden valmistusta koskevia tietojaan ja taitojaan. Hän luki kaiken karttoja koskevan kirjallisuuden, minkä sai käsiinsä ja kehitteli vähitellen omintakeisen karttafilosofian, jota hän määrätietoisesti markkinoi potentiaalisille asiakkailleen. Hän oli vahvasti sitä mieltä, että nopeasti autoistuvassa amerikkalaisessa yhteiskunnassa tiekartat ovat sellaista perusinformaatiota, jota kaikki kansalaiset tarvitsevat ja jonka tulee olla kaikille vapaasti ja ilmaiseksi saatavana. Koska karttojen tuotanto kuitenkin maksaa, on löydettävä sellaisia sponsoreita, jotka niitä kustantavat. Autojen lukumäärä oli viime vuosisadan alkupuolella kasvanut räjähdysmäisesti. Kun General Drafting Co. perustettiin v. 1909, oli Yhdysvalloissa rekisteröity n autoa, ja yhtiön täyttäessä 50 vuotta v oli lukumäärä jo n Tämän kasvun myötä oli myös polttoaineiden, samoin kuin kaikkien muidenkin autoiluun liittyvien tarvikkeiden, kulutus kasvanut samassa mitassa. Otto Lindbergin mielestä olisivat siis öljy-yhtiöt sopivia sponsoreita tiekarttojen tuotannolle, mutta miten saada ne innostumaan asiaan? Hän esitti asian seuraavalla tavalla: Autojen lukumäärän lisäys ei sellaisenaan lisää polttoaineen kulutusta, autot on myös pidettävä liikkeellä. Hyvät ja luotettavat tiekartat ja niihin liittyvä matkailuinformaatio antavat ihmisille ajattelun aiheita ja herättävät heissä halun matkustella, käydä tutustumassa uusiin nähtävyyksiin. Mitä enemmän autot liikkuvat, sitä enemmän ne kuluttavat polttoainetta ja tuovat rahaa öljy-yhtiöiden kassaan. Karttatuotantoon sijoitetut varat saadaan siis pian takaisin lisääntyvällä polttoaineiden myynnillä. Standard Oil Company oli ensimmäinen öljy-yhtiö, joka uskoi tähän ajatukseen ja aloitti ilmaiskarttojen jakelun asiakkailleen jo vuonna Ilmaiset tiekartat havaittiin öljy-yhtiöissä erittäin tehokkaaksi myynnin edistämiskeinoksi ja niitä alkoivat pian jakaa asiakkailleen jokseenkin kaikki yhtiöt. Myös uusia ilmaiskarttojen valmistajia tuli mukaan markkinoille, suurimpina niistä Rand McNally ja H. M. Gousha Co., jotka kuitenkin tunnettiin myös kaupallisten karttojen tuottajina. Vaikka Otto G. Lindberg oli täysin amerikkalainen, ei hän koskaan unohtanut suomalaisia sukujuuriaan. Talvisodan aikana v hänen kustannuksellaan laadittiin n cm:n kokoinen nelivärinen Suomen kartta, jonka kääntöpuolelle painettiin kuvilla varustettu Suomen luontoa, kansaa, historiaa, kulttuuria, talouselämää, poliittista asemaa ja kehitysnäkymiä selostava tietoisku. Tämän kartan hän lahjoitti Herbert Hooverin perustamalle Suomen avustussäätiölle (Finnish Relief Fund Inc.), joka myi sen kopioita 50 sentin kappalehintaan ilmoittaen, että jokainen näin saatu sentti käytetään Suomen avustamiseen.

12 Esso-tiekartta tehtiin myös Suomesta v Ilmaiskarttojen tulee olla korkealaatuisia Otto Lindbergin vakaumus oli myös, että ilmaiskarttojen on oltava korkealaatuisia. Kartat jaetaan käyttäjille asiakasyhtiön nimissä ja niiden laatu vaikuttaa yhtiön imagoon. Jos esim. Esso-kartat ovat huippulaatua, niin käyttäjän on helpompi uskoa, että muutkin Esson tuotteet ovat huippulaatua. Kun Esso hyväksyi tämän ajatuksen, niin v General Drafting alkoi tuottaa Esso-kartat nelivärisinä. Kolme vuotta myöhemmin Otto Lindberg toteutti jälleen erään uudistuksen: Esso-karttoihin painettiin myös pieni kuvakartta, jossa kuvien avulla esitettiin alueella olevat tärkeimmät nähtävyydet. Tämän katsottiin lisäävän olennaisesti matkailuliikennettä. Tiedossani ei ole, millä tavalla Otto Lindberg tiekarttojensa kuvaustekniikkaa kehitteli. Oliko hänellä joitakin esikuvia vai olivatko ne kaikilta yksityiskohdiltaan oman toimiston suunnittelemia. Jo mainitusta ensimmäisestä New Jerseytä esittävästä Esso-tiekartasta vuodelta 1923 oli pieni näyte eräässä yhtiön tiedotuslehdessä. Siinä käytetty kuvaustapa oli jo hyvin lähellä sitä ulkoasultaan ja sisällöltään korkealuokkaista nykyaikaista tasoa, jota yhtiö käytti 1950-luvun lopulla. Niin ollen vaikuttaa siltä, että Otto Lindberg suunnitteli tiekartoissaan käyttämänsä kuvaustekniikan kokonaisuudessaan itse, eikä plagioinut sitä muista kartoista. Mahdollisimman korkea laatu sekä karttojen ulkoasun että sisällön suhteen oli General Drafting -yhtiön päämääränä jatkuvasti, ja siihen pyrittiin vaivoja säästämättä. Niinpä Otto Lindberg kertoo, että esim luvulla yhtiön kartografit ajoivat vuosittain yli mailia matkoilla, joita tehtiin karttojen lähdeaineistojen 12

13 laadun arvioimista sekä epäselvien yksityiskohtien selvittämistä varten. General Drafting suoritti vain karttojen suunnittelun, lähdeaineiston hankkimisen ja piirtämisen. Painatustyötä tekemään valittiin jokin tunnettu ja luotettava offsetpaino useimmiten asiakkaan kotimaasta. Yhtiö avusti asiakkaitaan myös karttojen jakelun suunnittelussa. Toiminta laajeni ja monipuolistui Kaikenlaisen matkailuinformaation tuottaminen autoilijoille oli ollut jo alun perin Otto Lindbergin mielessä, ja niinpä hänen aloitteestaan Esso alkoi perustaa matkailutoimistoja ( Esso Touring Services ) avustamaan autoilijoita reittivalinnoissa yms. matkojen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Näitä turistitoimistoja oli 1950-luvun loppuun mennessä toiminnassa jo seitsemän: neljä USA:ssa, yksi Kanadassa ja kaksi Euroopassa. Niiden toiminnasta vastasi General Drafting Co. Esimerkiksi v:n 1958 aikana näiden toimistojen 200 virkailijaa vastasivat yli 1,5 miljoonaan neuvonpyyntöön. Tämäkin palvelu oli asiakkaille ilmaista. Karttoja tehtiin monille muillekin asiakkaille kuin Essolle: muutamille lentoyhtiöille, joillekin autotehtaille, autokerhoille ja -vuokraamoille jne. Niiden painosmäärät olivat kuitenkin melko pieniä tiekarttamääriin verrattuna. Toisen maailmansodan aikana myös General Drafting Co. kutsuttiin valtion palvelukseen ja se valmisti yli tuhat karttaa Yhdysvaltojen armeijalle. Sodan aikana sekä automatkailun määrä että tiekarttojen valmistus romahtivat. Otto Lindberg oli silloin kovin huolissaan siitä, että Esson nimi myös karttojen ja matkailuinformaation tuottajana jäisi unohduksiin. Niinpä hän sai Esson motivoitua tuottamaan kolmen karttalehden sarjan sotakarttoja, joista asiakkaat voivat seurata sotatoimien kehitystä eri puolilla maailmaa. Näitä karttoja, jotka jaettiin Esson tuotemerkillä varustettuna, painettiin noin 10 milj. kappaletta. Standard Oil/Esso oli General Drafting Co:n suurin ja tärkein asiakas. Jo v alkanut asiakassuhde kehittyi niin, että v mennessä oli tehty yli 70 karttaa noin 30:lle Esso-konsernin tytäryhtiöille kaikista maanosista. Otto Lindberg ymmärsi myös, että tiekartat vanhenevat nopeasti, joten näitä karttoja pidettiin jatkuvasti ajan tasalla ja useimmista niistä otettiin uudet painokset vuosittain. Painosmäärät olivat suuria, esim. v General Drafting tuotti yli 30 miljoonaa tiekarttalehteä. General Drafting yhtiö kasvoi ja vaurastui, ja amerikkalaiseen tyyliin piti vaurastumisen näkyä myös ulospäin. Niinpä yhtiö osti v New Jerseystä Convent Station -nimiseltä pikkupaikkakunnalta, n. 26 mailin päässä New Yorkin keskustasta, englantilaiseen Tudor-tyyliin rakennetun linnamaisen kartanon, johon yhtiön johto ja tärkeimmät toiminnat muuttivat. Vaikka Otto G. Lindberg oli täysin amerikkalainen, ei hän koskaan unohtanut suomalaisia sukujuuriaan. Talvisodan aikana v.1940 hänen kustannuksellaan laadittiin n cm:n kokoinen nelivärinen Suomen kartta, jonka kääntöpuolelle painettiin kuvilla varustettu Suomen luontoa, kansaa, historiaa, kulttuuria, talouselämää, poliittista asemaa ja kehitysnäkymiä selostava tietoisku. Tämän kartan hän lahjoitti Herbert Hooverin perustamalle Suomen avustussäätiölle (Finnish Relief Fund Inc.), joka myi sen kopioita 50 sentin kappalehintaan ilmoittaen, että jokainen näin saatu sentti käytetään Suomen avustamiseen. Otto Lindberg julkaisi omaelämäkerran nimellä My story v Sitä en ole valitettavasti onnistunut saamaan käsiini. Hän siirtyi vähitellen 1960-luvun loppupuolella syrjään perustamansa yhtiön hallinnosta, mutta hänen viimeisistä vuosistaan tai kuolinajastaan en ole löytänyt merkintöjä. Ilmaisten tiekarttojen jakelun lopettivat öljy-yhtiöt vähitellen 1980-luvulla. Syynä todennäköisesti oli se, että niiden tuotantoon käytettyjä varoja ei enää todettu saatavan takaisin myynnin lisäyksenä. General Drafting Co. yritti vielä päästä kaupallisten karttojen markkinoille sekä jatkaa Esso-tiekarttojen tuotantoa siten, että niitä myytäisiin Exxonin jakeluverkoston kautta, mutta ei onnistunut näissä yrityksissä. Yhtiöllä ei enää ollut Otto Lindbergin kaltaista tarmokasta visionääriä, joka olisi pystynyt uudenlaisen toiminta-ajatuksen kehittämään ja toteuttamaan. V yhtiön osti Langenscheidt- niminen saksalainen kustannusyhtiö, joka sulautti sen omistamaansa American Map Company -nimiseen yhtiöön. Tietääkseni ei Otto G. Lindbergillä ollut varsinaista kartografian koulutusta eikä mitään muutakaan akateemista oppitaustaa. Hän oli tyypillinen amerikkalainen self made man, jolla oli selvä näkemys siitä, mitä hän haluaa saada aikaan elämässään, sekä runsaasti tarmoa ja tervettä järkeä hankkia oikeaa tietoa ja taitoa tähän päämäärään pääsemiseksi. Hän oli pioneeri, joka opetti amerikkalaisia käyttämään ja arvostamaan karttoja. Hän suoritti kartografian alalla sellaisen elämäntyön, joka ei mielestäni saisi jäädä kokonaan unohduksiin. Tyttäreni appiukko teki elämäntyönsä Esso-konsernin palveluksessa. Joskus 1950-luvun lopulla hän kävi esson pääkonttorissa USA:ssa ja tutustui siellä mm Esson tiekarttaohjelmaan. Hänen jäämistöstään, kirjahyllystä, osui käteeni kirja Of Maps and Mapping, joka oli Essolle tiekarttoja tuottaneen General Drafting Co:n 50-vuotisjuhlajulkaisu. Se kirja antoi aiheen tähän tarinaan, kertoo Kalevi Kirvesniemi. 13

Eräs tuntematon suomalainen kartografi

Eräs tuntematon suomalainen kartografi Eräs tuntematon suomalainen kartografi Kalevi Kirvesniemi Tämä on tarina suomalaisesta nuoresta emigrantista. Siitä, kuinka piirtäjästä tuli merkittävä kartografi. Kalevi Kirvesniemi kertoo tämän kiehtovan

Lisätiedot

Kokoava tietopalvelu ja INSPIRE. Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 24.11.2011

Kokoava tietopalvelu ja INSPIRE. Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 24.11.2011 Kokoava tietopalvelu ja INSPIRE Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 24.11.2011 Säädökset ja ohjeet Lainsäädäntö Inspire -direktiivi Laki paikkatietoinfrastruktuurista Asetus paikkatietoinfrastruktuurista

Lisätiedot

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset Liite III Liite II Liite I paikannimet hallinnolliset yksiköt osoitteet kiinteistöt liikenneverkot hydrografia suojellut alueet korkeus maanpeite ortoilmakuvat geologia tilastoyksiköt rakennukset maaperä

Lisätiedot

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus Oskari/arttaliittymäinfo 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / ehittämiskeskus Paikkatietoinfrastruktuuri INSPIRE-arkkitehtuuri - Rajapintapalvelut Palveluväylä Sovellukset ja paikkatietoportaalit

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

INSPIRE direktiivi. Verkkopalvelut. Tapani Sarjakoski. Department of Geoinformatics and Cartography Finnish Geodetic Institute

INSPIRE direktiivi. Verkkopalvelut. Tapani Sarjakoski. Department of Geoinformatics and Cartography Finnish Geodetic Institute INSPIRE direktiivi Verkkopalvelut Tapani Sarjakoski Department of Geoinformatics and Cartography Finnish Geodetic Institute TIPY-pilottiseminaari 13.3.2007 Verkkopalvelut direktiivissä Perustelut (17)

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa

Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Paikkatiedon mahdollisuuksia opetuksessa Kehittyvä paikkatietoinfrastruktuuri Antti Rainio Maanmittauslaitos Virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2010 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Sijaintiyhteys eri tietoaineistojen

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Paikannimet viranomaisviestinnässä

Paikannimet viranomaisviestinnässä Paikannimet viranomaisviestinnässä Viestinnässä on tärkeää voida puhua yksittäisistä paikoista ja kohteista. Oikein perille mennyt sanoma auttaa toimimaan ja ajattelemaan oikein kussakin tilanteessa. Sirkka

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Konsultin äkkivääriä havaintoja paikkatiedon avoimuuden vaikutuksesta liiketoiminnan sujuvuuteen

Konsultin äkkivääriä havaintoja paikkatiedon avoimuuden vaikutuksesta liiketoiminnan sujuvuuteen Konsultin äkkivääriä havaintoja paikkatiedon avoimuuden vaikutuksesta liiketoiminnan sujuvuuteen SKS-Teemapäivä 3.2.2011 Liiketoiminta ja avoin paikkatieto Kari Mikkonen, Paikkatietokonsultit Oy Julkinen/julkishallinnon/avoin?

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Paikkatietoasiain neuvottelukunta 29.3.2011 Tausta paikkatietojen yhteiskäytön edistämistyö edelliset neuvottelukunnat (2001-2004, 2004-2007) kansallinen paikkatietostrategia 2005-2010, 2011-2015 INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY laki paikkatietoinfrastruktuurista

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Paikkatiedon metatieto

Paikkatiedon metatieto Paikkatiedon metatieto Kai Koistinen Ympäristötiedon hallinta 24.9.2015 Luennon sisältö Paikkatiedon metatieto Mitä on metatieto? Metatietostandardit ja suositukset INSPIREn metatietovaatimukset Paikkatiedon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Yhteentoimivaa paikkatietoa!

Yhteentoimivaa paikkatietoa! Yhteentoimivaa paikkatietoa! EUREF II teemapäivä 4.9.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos Yhteentoimivuus Poliittinen tahtotila Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Organisaatioiden

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Työn tulokset 4.11.2013 Rainer Häggblom Vision Hunters Ltd Oy Agenda Mikä on hintaindeksi? Yhteenveto työn tuloksista Miksi raakapuun hintaindeksi? Hintaindkesin plussat

Lisätiedot

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska MIKSI METSIEN TILUSRAKENNETTA ON PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Kunnan paikkatietopalvelurajapinta

Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 3 2 Soveltamisala...

Lisätiedot

Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012

Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012 Inspire-sihteeristö 1 (8) Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012 Tämä Inspire-verkoston kolmannen kauden 2011-2012 toimintasuunnitelma on hyväksytty Inspire-verkoston vuosikokouksessa

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Paikkatieto SR 304. 12.12.2013 Jari Reini Maanmittauslaitos

Paikkatieto SR 304. 12.12.2013 Jari Reini Maanmittauslaitos Paikkatieto SR 304 Paikkatiedon kuulumisia 12.12.2013 Jari Reini Maanmittauslaitos ISO/TC 211 organization Chair Jeanne Foust Jean Brodeur Peter Cotroneo Jinsoo You AG Strategy JAG Vacant Michael Craymer

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013 Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta Faris Alsuhail 15.10.2013 Lounaispaikka? (paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi) Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus Kokoaa yhteen lounaisen Suomen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Maanmittaustoimitukset

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012

Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012 Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo 25.4.2012 Pasi Lappalainen pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi GSM 0400 858 101 TAVOITETILA Metatieto Inspire WFS Kokoava tietopalvelu KuntaGML LandXML

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Miten paikkatiedon infrastruktuuri hyödyttää käyttäjiä ja yhteiskuntaa?

Miten paikkatiedon infrastruktuuri hyödyttää käyttäjiä ja yhteiskuntaa? Miten paikkatiedon infrastruktuuri hyödyttää käyttäjiä ja yhteiskuntaa? Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi INSPIRE-verkoston rajapintaseminaari 7.3.2013 (muokattu versio) Tapahtui

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Paikkatietopalvelut käsitteet ja käytäntö

Paikkatietopalvelut käsitteet ja käytäntö SANASTOKESKUS 40 VUOTTA Paikkatietopalvelut käsitteet ja käytäntö Antti Rainio Navinova Oy Paikkatieto termi 30 vuotta Paikkatieto termi tarjottiin käyttöön vuonna 1984 LIS työryhmä Paikkatietojen yhteiskäyttö,

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:

JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon

Lisätiedot

Kuluttajansuoja paranee Kiinteistönvälitysalan osaamisvaatimukset kasvavat

Kuluttajansuoja paranee Kiinteistönvälitysalan osaamisvaatimukset kasvavat Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto ry tj Manu Purola Kuluttajansuoja paranee Kiinteistönvälitysalan osaamisvaatimukset kasvavat Kiinteistönvälittäjien pätevyysvaatimukset kiristyvät vuoden alusta.

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi

Seuranta ja raportointi Seuranta ja raportointi Paikkatiedon infrastruktuuri koulutus 9.3.2010 Petri Takala 16.3.2010 Raportoinnin osa-alueet (a) miten paikkatietojen viranomaistuottajien, käyttäjien ja välittäjänä toimivien

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi. Paikkatiedon infrastruktuuri -koulutus

Seuranta ja raportointi. Paikkatiedon infrastruktuuri -koulutus Seuranta ja raportointi Paikkatiedon infrastruktuuri -koulutus 7.5.2010 Petri Takala Maanmittauslaitos 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Raportoinnin osa-alueet (a) miten paikkatietojen viranomaistuottajien,

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon PAIKKATIETOPAJA hanke Esityksen pohjalla Raili Hokajärven tekemä esitys ArcGIS ESRI:n (Environmental Systems Research Institute) kehittämä ja myymä paikkatietoohjelmistojen

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007 Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in Europe) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot