2/2009. Tuotekehitys paikkatietoyrityksen ydin. toimeenpano. Metsän hinta

Transkriptio

1 2/2009 Tuotekehitys paikkatietoyrityksen ydin INSPIRE-direktiivin toimeenpano Metsän hinta Tuntematon suomalainen kartografi Kaupan suuryksiköt ja kaavoitus Turun seudun uudesta koordinaattijärjestelmästä Venetsian biennaali Kaupunkisuunnittelun kohtaamispaikka

2 Top Leica Line TS30 Lower MestariLine Lower Line Kun kompromisseja ei hyväksytä. Uusi Leica TS30 -takymetri on täysin omaa luokkaansa. Takymetri, joka määrittelee tarkkuusmittauksen normit uudelleen. Se tarjoaa tarkkuutta ja laatua, johon muut eivät pysty. Koskaan enää ei vaativia mittauksia tekevien tarvitse tyytyä kompromisseihin. TS30-takymetri on valmis mihin tahansa haasteeseen. Nilomark Oy (09) ,

3 sisältö 2/ PEKKA LEHTONEN Miksi virkamiehiin ei luoteta? MIRJA MUSTONEN Yrittämisen haasteet intohimona. S. 6. KALEVI KIRVESNIEMI Nuoren suomalaisen emigrantin tarina siitä, kuinka piirtäjästä tuli merkittävä kartografi, jonka asiakkaita olivat suuret öljy-yhtiöt. S. 9. Antti Rainio Eurooppalainen lainsäädäntö ja kansainväliset standardit ohjaavat suomalaisen paikka tietoinfrastruktuurin rakentamista. S SIMO HANNELIUS Metsä piti hyvin pintansa viime vuonna finanssikriisistä huolimatta. 24 Tapio Maljonen Venetsian biennaalista on tullut keskeinen maailmanlaajuinen kaupunkikehittämisen kohtaamispaikka. 5 Pekka Lehtonen (pääkirjoitus) Miksi virkamiehiin ei luoteta? 6 Mirja Mustonen Pekka Lehtosen haastateltavana: Tuotekehitys on paikkatietoyrityksen ydin 9 Kalevi Kirvesniemi eräs tuntematon suomalainen kartografi 14 Simo Hannelius Metsä vastaa talouden matalapaineisiin 17 Antti Rainio INSPIRE-direktiivin toimeenpano kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri ja paikkatietoportaali 20 Matti Holopainen Kustannus- ja budjettirakenteet valtion ja kuntien yhteistyön esteenä Lasku veronmaksajalle 21 Paavo Littow Kaupan suuryksiköt kaavoituksen kannalta 24 Tapio Maljonen Venetsian Biennaali Kulttuurin jatkuva maailmannäyttely 27 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 28 RAJALINJALLA 29 JARRUMIES 30 Mikko Ristikangas ja Mirjam Heikkinen Helsingin kaupungin Palvelukartta 31 Jukka Hakala Turun seudun uudesta koordinaattijärjestelmästä 34 Anssi Kuusela MAKLI 50 vuotta maanmittauksen hyväksi 36 MAANMITTARITOIMISTO ÄYRÄVÄINEN & KRÜGER 36 Osmo Ahokas Kannaksen tilusjärjestelyjen maanmittareista: Tietoa, taitoa ja kansalaiskuntoa 38 Keypro Oy Missä sijaitsevat vesiosuuskuntien vesi- ja viemärijohdot? Miten kuituverkot saadaan joka kotiin myös maaseudulla? 40 FIG-uutisia 41 Uusia säädöksiä 42 Täällä Antti Jakobsson, Pariisi 44 UUTISIA 50 KESKUSTELUA 62 RESUME 64 Palveluhakemisto Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansi: Jorma Marttinen tarkastaa sijaintia GNSS-laitteella VRS-tuella. Kuva: Antero Aaltonen.

4 ProMark 500 the Winning Combination RECRUITING DEALERS Contact Us! ProMark 500 Multi-constellation RTK Surveying by Magellan Competitive Advantage: BLADE GNSS technology Enhanced RTK accuracy Wide range of communications Cable-free lightweight design Rugged base & rover solution Multi-application field terminal For more information: Scandinavia France (HQ) Russia Netherlands The new ProMark 500 offers GPS+GLONASS+20 years of field-proven Magellan technologies. Designed by our GNSS experts, this powerful survey solution delivers state-of-the art RTK features in a light, cable-free rover that gives you maximum mobility and flexibility in the field. Its unique GNSS engine insures fast initialization, long-range accuracy, robust signal tracking, and secures future constellation evolutions. Offering extensive equipment interoperability via the new FAST Survey field software, ProMark 500 is also the only survey equipment featuring a handheld GPS as field terminal ready for navigation and GIS data collection. ProMark 500 encompasses all the RTK features that land surveyors expect for productive and reliable positioning and concentrates the best Magellan technologies for the survey market. Magellan Professional is actively recruiting dealers in Scandinavia. Visit pro.magellangps.com to learn more about our product offer and call Emmanuel Blanchard at to start a partnership. professionalsales@magellangps.com 2009 Magellan Navigation, Inc. All rights reserved. Magellan, the Magellan logo, ProMark, BLADE and FAST Survey are trademarks of Magellan Navigation, Inc.

5 PÄÄKIRJOITUS Miksi virkamiehiin ei luoteta? linkeinoelämän Valtuuskunta Kritiikin kanssa on elettävä, E EVA kertoi tammikuisessa vaikka se kohtuuttomalta tuntuisikin. tutkimuksessaan, mihin instituutioihin suomalaiset luottavat. Korkeimmalle ylsi poliisi, johon luotti 83 prosenttia vastaajista. Seuraavina olivat koulutusjärjestelmä, luo suojatyöpaikkoja. No, semmoisiakin Puolustusvoimat, sosiaaliturvajärjestelmä, on ja hankkeita, joihin yrityksillä ei olisi Yleisradio, oikeuslaitos, tasavallan presidentti, varaa. maakunnan johtava sanomalehti Maan mitta -kirjan kirjoittajan, Mikko sekä tiedotusvälineet yleensäkin. Huhtamiehen, mukaan esimerkiksi lahjonnan Vähiten luotettiin poliittisiin puolueisiin; ja kestityksen erottaminen ja vain 14 % vastanneista. Helsingin 1800-luvun maanmittarin työssä ei ole Sanomiin uskoi 44 % saman verran kuin helppoa. Kestitys kuului asianosaisten MTV 3:een molempiin vähemmän kuin velvollisuuksiin, mutta missä meni lahjonnan tiedotusvälineisiin yleensä. raja? Valtion virkamiehistöön luotti merkittävästi 1800-luvulla elettiin Venäjän vallan vain 35 %. Virkamiehistö jäi ja virkamiesten kultakautta. Virkamiehet siis alemmaksi kuin vaikkapa MTV3:n olivat säätyläisiä ja ruotsinkielisiä, rahvas hömppäviihde ja pömppömahat. rannikkoseutuja lukuun ottamatta suomenkielistä. Pahnanpohjille sijoittuivat ammattiyhdistysliike, Fennomania ja virkavalta markkinatalousjärjestelmä, joutuivat törmäyskurssille. kansalaisjärjestöt, EU, työnantajajärjestöt Sota-ajan säännöstelytalous ruokki ja pörssiyhtiöt. houkutusta hankkia etuja suhteilla, mikä Tulos on ristiriitainen. Ovathan neljä tietysti romutti arvostusta. luotetuinta kuitenkin virkamiesinstituutioita. Tuoreempaakin virikettä löytyy, vaikkuttava Onko puolueettomuuttaan hehkapa Vennamon rötösherra-syytöksissä. ja asiakaslähtöisyyteen pyrkivä Korruptoivat poliittiset virkanimitykset maanmittausväki vähemmän luotettava aiheuttavat suoranaista halveksuntaa. kuin poliisi? Mitä epäluottamusta Voisiko valtionyhtiöiden optiokohu osoittaneet haluaisivat tehtävän toisin? heijastua virkamiehiin poliitikoista, jotka Toisaalta EVA:n tutkimuksen tekijät eivät ole epäkohtaa korjanneet vaan pitivät epäluuloisuutta demokratiaan korostaneet säännösperusteista oikeusvaltiota kuuluvana. vaikka pitäisi pohjimmiltaan Kysymys on myös määrittelyistä. Kuka tarkoittaa oikeuden ja kohtuullisuuden tulee virkamiehenä mieleen? Virkamiehiä noudattamista? Ei roikkumista laissa, jos ovat myös lääkärit, opettajat, hoitohenkilökunta se on väärä, kuten professori Heikki ja palomiehet, jotka nauttivat eri Ylikangas on painottanut. kyselyissä suurta arvostusta. Varmaan tarkoitetaan hallintovirkamiehiä, jotka byrokratiallaan kiusaavat kansalaisia. Tällaiseksi saatetaan kokea esimerkiksi rakennusvalvonta. Ilmaisut virkamiesmäinen ja hoitaa virkaansa ovat sisällöltään negatiivisia. Ne eivät herätä mielikuvia tasapuolisuudesta, rehellisyydestä ja lahjomattomuudesta, saati nykyaikaisesta palveluasenteesta, jotka kuitenkin ovat leimallisia tavoitteita. Ajatellaan, että budjettirahoitus Historia on juurruttanut asenteisiin herravihaa, joka kytee epäluuloisuutena virkamiehiä kohtaan sekä yleensäkin kaunaisuutena. Julkinen sana seuraa tarkoin virkamiesten toimia, kuten pitääkin. Tiedon virrassa kielteiset viestit erottuvat eikä onnistuneessa arkityössä juuri ole uutisoitavaa. Paikallistasolla kuntien virkamiehet ovat vapaata riistaa lukijapalstojen murjaisuille. Jarrumies mainitsee tässä lehdessä yleisönosastokirjoituksesta, jossa ehdotettiin, että puolet julkisen sektorin väestä voisi panna kävelemään. Elävän demokratian keskeisimpiin ominaisuuksiin kuuluu, että vallanpitäjiä voi vapaasti kritisoida. Vallanpitäjiä edustavat myös virkamiehet, poliittisten päätösten toimeenpanijat. Sekä lehdistön että kansalaisten kritiikillä on hallintoa raikastava ja kontrolloiva merkitys vaikka se tuntuisikin kohtuuttomalta. Se on äärimmäisen tärkeä arvo, joten sen kanssa on vain elettävä. EVA:n tutkimusten tapaisilla kyselyillä on kuitenkin lähinnä viihdearvo. Tulokset eivät näytä korreloivan esimerkiksi opiskeluun hakeutumiseen: äskettäisessä tutkimuksessa opiskelijat pitivät valtiota toivottavimpana työnantajana. Myös Maanmittauslaitoksen asiakastyytyväisyysseuranta kielii pääsääntöisesti tyytyväisistä asiakkaista ja luottamuksesta. Helsingin Poliisilaitoksen tiedotuspäällikkö Juha Hänninen arveli poliisiluottamuksen perustaksi muun muassa sitä, millaiseksi poliisin työskentely koetaan. Se pätee myös virkamieskunnan imagon rakentamisessa pitkällä tähtäyksellä. Ei pidä myöskään unohtaa, että kehittyneen yhteiskuntamme eräs peruspilareista on lahjomaton ja poliittiselle vallalle lojaali virkamiehistö. Pekka Lehtonen Päätoimittaja paatoimittaja maankaytto.fi 5

6 Tuotekehitys on Haastattelu: Pekka Lehtonen Kuvat: MGPosition paikkatietoyrityksen ydin Mirja Mustonen on paikkatietopalveluiden kehittäjä Koillismaalta. Nykyisin erilaisia sähköisiä palveluita tarjotaan yhä runsaslukuisemmin. Navigointi, digitaaliset karttapalvelut ja jopa yksinkertainen GPS-mittaus ovat jokaisen ulottuvilla. Helppo saatavuus tuo esille ongelmia, esimerkiksi tiedon hyödyntämisestä ja käyttämisestä. Tässä korostuu sekä palvelun toimittajan että käyttäjän vastuu, sanoo MGPosition Oy:n toimitusjohtaja Mirja Mustonen Kuusamosta. Mirja on pitkän linjan paikkatietoasiantuntija. Hän on työskennellyt Kuusamon kunnassa, Ylivieskan kaupungilla, Koillis-Suomen metsäkeskuksessa sekä Kuusamon maanmittaustoimistossa. Kuu samoon hän perusti myös oman yrityksensä MGPositionin v Yrityksen pyörittäminen vaatii jatkuvaa opiskelua ja tuotekehitystä. Mirja on opiskellut kartanpiirtäjästä maanmittausteknikoksi ennen yrittäjäksi ryhtymistä ja edelleen liikkeenjohtoa. Kaikki työt liittyvät jollakin tapaan kiinteistöihin, yhteiskunnan alueelliseen ja elinkeinojen kehittymiseen. Aloitin 1972 maataloustoimistossa pinta-alalisien maksatuksessa, joka perustui tilojen peltopinta-aloihin. Kartanpiirtäjänä sain olla mukana tie-, vesi- ja viemärisuunnitelmien, tonttikarttojen, kaava- ja teemakarttojen, pohjakarttojen ym. toteutuksessa. Silloin suuri haaste oli kiinteistörekisterin ja maksatusjärjestelmä tietojen perustaminen katumaksuja varten, sekä siihen liittyvä vanhojen rakennusten arviointityö. Metsäalalla kartastojen perustaminen, metsätalous- ja metsänparannussuunnitelmissa tarvittavat il makuvien työstäminen, karttatyöt sekä kiinteistötutkimiset Vuosikalenteriin pitäisi merkitä hetki, jolloin uusia asioita ei saa sinne tuoda. 6

7 olivat tärkeimpiä. Olin mukana mm. Suomen suurimman yhteismetsän puolesta tarkistamassa asiakirjojen pohjalta palstojen rajat ja vanhat nautinta-alueet viranomaiskäsittelyä varten. Metsäalalla toimiminen oli hyvin hyödyllistä aikaa, koska sain vuosien ajan seurata, miten Suomen kannalta erittäin tärkeän toimialan, metsätalousalueiden suunnittelu ja arviointi työt tehdään. Kaavoitukseen paneuduin syvällisemmin Teknillisen koulun lopputyössä, joka käsitteli Kuusamon alueen rantakaavoitusta. Olen aloittanut GPS-mittaukset jo vuonna 1995, jolloin toimiala oli nuori ja kokemusta varsinaisesta tiedonkeruusta vähän. Tästä uranuurtajuudesta kumpuaa myös paikkatietopohjaisten tuotteidemme kehitys. Se on ollut tärkeä osa asiakkaille tarjoamaamme kokonaisuutta, Mirja kertoo. Laitteiden ja sovellutusten valinta vaatii osaamista Päätelaitteiden ja sovellusten kirjo on paisunut ja organisaatiot kohtaavat monesti valinnan vaikeuden. Tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia paisutellaan, ja monella onkin vääriä mielikuvia niistä. Aina ei edes eroteta sitä, mitkä sovellukset tai laitteet on tarkoitettu vaativaan ammatilliseen käyttöön. Investointien paisuminen ja laitteiden käyttöasteen alhaisuus synnyttävät löysiä kustannuksia, Mirja pohtii. Suuri ongelma on vielä tänään verkkojen toiminnassa esiintyvät ongelmat. Uusien sovellutusten käyttöönoton kynnys on madaltunut viime vuosina varmaan myös siksi, että laitteet ja sovellukset ovat tulleet osaksi arkipäivää myös vapaa-ajalla. Paikkatietojen saatavuus helpottunut Paikkatietojen saatavuus on Mustosen mukaan helpottunut kymmenen vuoden sisällä. Julkisen paikkatiedon ja kiinteistörekistereiden tietojen laatu paranee ja niihin voidaan luottaa yhä enemmän. Näin vältytään turhilta tiedon hakemisilta ja säästetään merkittävästi työaikaa. Yrittäjälle on tärkeää, että hyvin tehdyt valtakunnalliset paikkatietoaineistot saadaan käyttöön vapaasti ja kohtuullisin kustannuksin. Kun aineistojen ja rekisterien sisällön laatu paranee, helpottaa se monella eri toimialalla tehtävää perustyötä. Yhteistyö niin yritysten kuin julkisten laitosten kesken on parantunut viime vuosien aikana. Nyt alkaa olla edellytyksiä myös pienten ja suurten toimijoiden väliselle yhteistyölle. Yhteinen ideointi ja suunnittelu voivat johtaa Suomessakin merkittäviin teknologisiin innovaatioihin. Esimerkkinä Mirja mainitsee aineistojen sisältöjen, järjestelmien ja verkkojen teknologian kehittymisen niin, että niitä voitaisiin luotettavasti käyttää eri työtehtävissä niin toimistolla kuin maastossakin ja myös eri puolilla maakuntaa. liiketoiminnan kehittäminen sekä tuotekehitys kuviot ovat vieneet mukanaan. Karttojen visualisointi nykyisen tekniikan avulla eri päätelaitteisiin asettaa edelleen suuret haasteet. MGPositionin rakentamia karttoja. 7

8 Yrittämisen haasteet: liiketoiminta ja tuotekehitys Liiketoiminnan kehittäminen sekä tuotekehityskuviot ovat vieneet mukanaan. Aloittaessani yritystoiminnan vuonna 1993 oli alalla varsin vähän naisia, varsinkaan yrittäjinä. Internet teki vasta tuloaan, sähköpostia ei ollut; sen sijaan tietokoneet ja maastotallentimet olivat jo käytössä. Yrittäjyyden haasteet johtivat opiskeluun: yrittäjän ammattitutkintoon ja toimitusjohtajatutkintoonkin. Lukuisat liiketoiminnan ja teknologian osaajat ovat edistäneet liiketoiminnassa kehittymistäni, rouva Yrittäjä painottaa. Hän on saanut lukuisia huomionosoituksia yrittäjänä ja kehittäjänä: Suomalaisen Työn Liiton ja Kauppa ja teollisuusministeriön Kultainen Avain 2001 ja Tiennäyttäjä 1996, Koillismaan yrittäjänainen 2003, Vuoden kuusamolainen Uusi menetelmä aiheuttaa aina hämmennystä Kun GPS-mittaus oli uutta, se aiheutti monenmoista aprikointia ja hämmennystä. Epäiltiin, soveltuuko se lainkaan mittaustöihin. Ennustettiin jopa työpaikkojen katoamista alalta. Mustosen mielestä uusi teknologia muuttaa aina työtapoja, mutta helpottaa varsinaista työtä. GPS-laitteet ja käytettävät maastotallentimet ovat helpottaneet maastotyötä MGPosition Oy Perustettu 1993 Työntekijöitä 6 Toimistot Kuusamossa ja Ylivieskassa Yrityksen tuotteet: mittauspalvelut, selainpohjaiset verkostojen ylläpito-, valvonta- ja suunnittelusovellukset (MEnergy energialaitoksille, mrescue pelastuspalveluille ja MTourist matkailupalveluille), emapkarttapalvelu Matkailua palveleva Yhteinen ideointi ja suunnittelu luo Suomessakin laajaalaisia teknologisia toteutuksia. Matkailuportaalista löytyvät esimerkiksi metsästys- ja kalastusluvat. ja avanneet yhteistyön yritysten ja eri toimialojen välillä suuriinkin projekteihin. Uuden tekniikan omaksujista Mirja mainitsee esimerkkeinä energialaitokset ja metsäalan, joiden kanssa tehty yhteistyö on ollut uutta luovaa niin kartoituksen kuin myös järjestelmienkin kehittämisessä. Tuotekehityksen kuumimmat hetket sattuivat Mustosen mielestä 2000-luvun alkuun. Hän nimeää paikannusprojektit. Teimme paikkatietoaineistojen hyödyntämiseen, sisällön kehittämiseen ja tietojärjestelmiin liittyvää mittavaa ja haasteellista tuotekehitystä. Ilman sijoittajan ja Tekesin mukanaoloa se ei olisi ollut mahdollista. Maailmalla sopeuduttava kulttuurieroihin 2000-luvun alussa Suomi oli teknologiassa kansainvälinen edelläkävijä. Olemme olleet myös mukana eri päätelaitesovellusten kehittämisessä ja näin erilaisissa projekteissa myös kansainvälisillä markkinoilla. Sieltä on saatu paljon erilaisia kokemuksia ja erittäin hyvä yhteistyöverkosto. Mustosen mielestä monen asian osalta olemme kuitenkin jääneet nyt jälkeen, sillä yritykset ovat rajoittaneet tuotekehitystään. Kansainväliseen liiketoimintaan liittyy aina maan tapojen, järjestelmän ja kulttuurin tuntemus. Saudi-Arabiassa poikkeamat länsimaisesta kulttuurista ovat suuret. Naisten asema on vähän toisenlainen kuin mihin olemme tottuneet. Se ei kuitenkaan estänyt työn tekoa ja he arvostivat kyllä asiallisesti tehtyä työtä. Parasta oli se, että huoneeni oven takana aamulla sovittuna aikana oli kuski hakemassa laukkujani päivän palavereihin. Siellä eivät naiset ajele autoja, mutta törttöilijöitä silti riitti, Mirja kertoo. Karttojen visuaalisuus ja tekniikan haasteet 1970-luvulla karttoja väritettiin vesi-, puu- ja tussiväreillä ja nyt tietokoneella. Karttojen visualisointi nykyisen tekniikan avulla eri päätelaitteisiin asettaa edelleen suuret haasteet. Kyllä ne pystyy muutamien alueiden ja viivojen osalta tekemään, mutta kun sinne on laitettava lukematon määrä alueita ja viivoja eri värisävyillä, syntyy jo pelkästään määrittelylle kovat vaatimukset. Uuden tekniikan käyttöönotto vaatii aina uutta ylimääräistä ponnistusta työpaikoilla. Monessa organisaatioissa työtapojen tehostamiseksi hankitaan erilaisia tietojärjestelmiä, ohjelmistoja ja tehdään laatujärjestelmiä. Muutos vaatii perehtymistä ja perehtyminen aikaa oppia uusia asioita. Yksi merkittävä työstressin synnyttäjä on näiden jatkuvien muutosten ja uusien toimenpiteiden aiheuttama paine. Nopeasyklisten muutosten keskellä jaksaminen edellyttää, että aivot saavat välillä seesteisempiäkin lepohetkiä. Siksi olisikin hyvä miettiä, tämän jatkuvan muutospaineen aikana, pitäisikö työpaikoille merkitä vuosikalenteriin hetki, jolloin uusia asioita ei saa sinne tuoda. Se, joka tulevaisuudessa hallitsee parhaiten muutosten sisäänajon, on voittaja. Elämä on koko ajan uusien asioiden oppimista. On erittäin mukavaa tehdä työtä innovatiivisten ja luovasti asioita ajattelevien ihmisten kanssa, Mirja pohtii. 8

9 Eräs tuntematon suomalainen kartografi Kalevi Kirvesniemi Tämä on tarina suomalaisesta nuoresta emigrantista. Siitä, kuinka piirtäjästä tuli merkittävä kartografi. Kalevi Kirvesniemi kertoo tämän kiehtovan tarinan. Piirtäjä ryhtyy yrittäjäksi Vuonna 1909 eräs nuori suomalainen emigrantti, Otto G. Lindberg, työskenteli New Yorkissa piirtäjänä. Monen muun maahanmuuttajan lailla hänenkin haaveenaan oli oman yrityksen perustaminen joskus tulevaisuudessa. Eräänä päivänä hän huomasi työnantajansa käyttävän apunaan sihteeripalvelusta tilaamaansa pikakirjoittajaa, ja se herätti hänen mielessään ajatuksen: jos sihteeripalveluille on kysyntää, niin miksei sitten myös piirtäjäpalveluille. Hän pyysi esimieheltään lupaa saada tehdä vapaa-aikoinaan piirustustöitä ulkopuolisille asiakkaille. Luvan saatuaan hän jakeli ympäristössä toimiville insinööritoimistoille kortteja, joissa tarjosi piirtäjäpalveluita. Kysyntää niille löytyikin yllättävän paljon, ja pian hän oli hankkinut niin paljon töitä, etteivät illat ja viikonloput enää riittäneet niiden suorittamiseen. Hän irtisanoutui toimestaan ja päätti perustaa oman piirustustoimiston. Otto G. Lindbergin muotokuva vuodelta

10 Näyte New Jerseytä esittävästä Esso-tiekartasta vuodelta (Kirjan kansilehdeltä.) Joulukuun 1. päivänä 1909 hän avasi osoitteessa 170 Broadway, New York oman yrityksen, josta aikaa myöten kehittyi General Drafting Co., yksi kolmesta suurimmasta tiekarttojen valmistajista USA:ssa. Toimiston ovessa luki: Otto G. Lindberg, Engineering and General Draughting. Alkuvuodet olivat vaikeita ja uusi yritys sinnitteli satunnaisten piirustustöiden varassa. Sitten v American Automobile Association (AAA) tilasi Lindbergiltä viisi pientä karttapiirrosta The American Motorist -lehteä varten. Ja seuraavana vuonna hän sai tilauksen koko Vermontin osavaltiota esittävästä kartasta. Tämä kartta painettiin yksivärisenä mustalla ja lehti myi sitä 25 sentin hinnalla mainostaen sen olevan ensimmäinen kartta, joka on milloinkaan tehty kokonaisesta osavaltiosta. Piirsin itse jokaisen viivan sillä kartalla ja kyllä se näyttää kamalalta verrattuna niihin karttoihin, joita teemme tänään. Näin Otto Lindberg muisteli työtään 1950-luvun alkupuolella. Kiinnostus tiekarttoihin Autojen lukumäärä kasvoi siihen aikaan huimaa vauhtia. Otto Lindberg, joka itsekin oli innokas autoilija, totesi silloin, että saatavilla olevat kartat olivat useimmiten epätarkkoja ja vaikeasti luettavia. Niinpä hän alkoi suunnitella sellaista tiekarttaa, joka valmistettaisiin nimenomaan autoilijan tarpeita silmälläpitäen. Vuonna 1922 Otto Lindberg sai Bostonissa toimivan First National Bankin innostumaan ajatuksesta teettää Massachusettsin osavaltiota esittävä tiekartta, joka postitettaisiin jokaiselle osavaltion alueella rekisteröidylle auton omistajalle. Tästä kartasta tuli menestys, ja sen innoittamana hän lähetti New Jerseyssä toimivalle Standard Oil Companylle (Esson edeltäjä) seuraavanlaisen kovin amerikkalaistyylisen ehdotuksen: Laadin New Jerseyn osavaltiosta tiekartan, johon Standard Oil saa yksinoikeuden. Jos yhtiönne johto ei ole sitä mieltä, että se on paras kartta, jonka he ovat milloinkaan nähneet, teidän ei tarvitse ostaa sitä. Standard Oil osti kartan ja lähetti siitä kopiota kaikille auton omistajille New Jerseyssä. Tämä ensimmäinen Standard Oilin kartta, joka kohta sai suuren suosion, oli monessa suhteessa historiallinen. Se oli ensimmäinen kaksivärinen tiekartta, joka painettiin offset-menetelmällä. Se oli myös ensimmäinen, jossa päätiet esitettiin punaisilla ehjillä viivoilla ja rakenteilla olevat tiet katkoviivoilla. Se oli myös eräs ensimmäisiä karttoja, jossa käytettiin väkiluvun mukaan porrastettuja asutuskeskusten symboleja. Uusia karttatilauksia alkoi nyt tulla runsaasti Standard Oilin toiminta-alueilta, 10

11 ja pian General Drafting Co. tunnettiinkin melkeinpä yksinomaan tiekarttojen valmistajana. Miksi ilmaisia tiekarttoja? Otto Lindberg oli jatkuvasti pyrkinyt lisäämään karttoja ja niiden valmistusta koskevia tietojaan ja taitojaan. Hän luki kaiken karttoja koskevan kirjallisuuden, minkä sai käsiinsä ja kehitteli vähitellen omintakeisen karttafilosofian, jota hän määrätietoisesti markkinoi potentiaalisille asiakkailleen. Hän oli vahvasti sitä mieltä, että nopeasti autoistuvassa amerikkalaisessa yhteiskunnassa tiekartat ovat sellaista perusinformaatiota, jota kaikki kansalaiset tarvitsevat ja jonka tulee olla kaikille vapaasti ja ilmaiseksi saatavana. Koska karttojen tuotanto kuitenkin maksaa, on löydettävä sellaisia sponsoreita, jotka niitä kustantavat. Autojen lukumäärä oli viime vuosisadan alkupuolella kasvanut räjähdysmäisesti. Kun General Drafting Co. perustettiin v. 1909, oli Yhdysvalloissa rekisteröity n autoa, ja yhtiön täyttäessä 50 vuotta v oli lukumäärä jo n Tämän kasvun myötä oli myös polttoaineiden, samoin kuin kaikkien muidenkin autoiluun liittyvien tarvikkeiden, kulutus kasvanut samassa mitassa. Otto Lindbergin mielestä olisivat siis öljy-yhtiöt sopivia sponsoreita tiekarttojen tuotannolle, mutta miten saada ne innostumaan asiaan? Hän esitti asian seuraavalla tavalla: Autojen lukumäärän lisäys ei sellaisenaan lisää polttoaineen kulutusta, autot on myös pidettävä liikkeellä. Hyvät ja luotettavat tiekartat ja niihin liittyvä matkailuinformaatio antavat ihmisille ajattelun aiheita ja herättävät heissä halun matkustella, käydä tutustumassa uusiin nähtävyyksiin. Mitä enemmän autot liikkuvat, sitä enemmän ne kuluttavat polttoainetta ja tuovat rahaa öljy-yhtiöiden kassaan. Karttatuotantoon sijoitetut varat saadaan siis pian takaisin lisääntyvällä polttoaineiden myynnillä. Standard Oil Company oli ensimmäinen öljy-yhtiö, joka uskoi tähän ajatukseen ja aloitti ilmaiskarttojen jakelun asiakkailleen jo vuonna Ilmaiset tiekartat havaittiin öljy-yhtiöissä erittäin tehokkaaksi myynnin edistämiskeinoksi ja niitä alkoivat pian jakaa asiakkailleen jokseenkin kaikki yhtiöt. Myös uusia ilmaiskarttojen valmistajia tuli mukaan markkinoille, suurimpina niistä Rand McNally ja H. M. Gousha Co., jotka kuitenkin tunnettiin myös kaupallisten karttojen tuottajina. Vaikka Otto G. Lindberg oli täysin amerikkalainen, ei hän koskaan unohtanut suomalaisia sukujuuriaan. Talvisodan aikana v hänen kustannuksellaan laadittiin n cm:n kokoinen nelivärinen Suomen kartta, jonka kääntöpuolelle painettiin kuvilla varustettu Suomen luontoa, kansaa, historiaa, kulttuuria, talouselämää, poliittista asemaa ja kehitysnäkymiä selostava tietoisku. Tämän kartan hän lahjoitti Herbert Hooverin perustamalle Suomen avustussäätiölle (Finnish Relief Fund Inc.), joka myi sen kopioita 50 sentin kappalehintaan ilmoittaen, että jokainen näin saatu sentti käytetään Suomen avustamiseen.

12 Esso-tiekartta tehtiin myös Suomesta v Ilmaiskarttojen tulee olla korkealaatuisia Otto Lindbergin vakaumus oli myös, että ilmaiskarttojen on oltava korkealaatuisia. Kartat jaetaan käyttäjille asiakasyhtiön nimissä ja niiden laatu vaikuttaa yhtiön imagoon. Jos esim. Esso-kartat ovat huippulaatua, niin käyttäjän on helpompi uskoa, että muutkin Esson tuotteet ovat huippulaatua. Kun Esso hyväksyi tämän ajatuksen, niin v General Drafting alkoi tuottaa Esso-kartat nelivärisinä. Kolme vuotta myöhemmin Otto Lindberg toteutti jälleen erään uudistuksen: Esso-karttoihin painettiin myös pieni kuvakartta, jossa kuvien avulla esitettiin alueella olevat tärkeimmät nähtävyydet. Tämän katsottiin lisäävän olennaisesti matkailuliikennettä. Tiedossani ei ole, millä tavalla Otto Lindberg tiekarttojensa kuvaustekniikkaa kehitteli. Oliko hänellä joitakin esikuvia vai olivatko ne kaikilta yksityiskohdiltaan oman toimiston suunnittelemia. Jo mainitusta ensimmäisestä New Jerseytä esittävästä Esso-tiekartasta vuodelta 1923 oli pieni näyte eräässä yhtiön tiedotuslehdessä. Siinä käytetty kuvaustapa oli jo hyvin lähellä sitä ulkoasultaan ja sisällöltään korkealuokkaista nykyaikaista tasoa, jota yhtiö käytti 1950-luvun lopulla. Niin ollen vaikuttaa siltä, että Otto Lindberg suunnitteli tiekartoissaan käyttämänsä kuvaustekniikan kokonaisuudessaan itse, eikä plagioinut sitä muista kartoista. Mahdollisimman korkea laatu sekä karttojen ulkoasun että sisällön suhteen oli General Drafting -yhtiön päämääränä jatkuvasti, ja siihen pyrittiin vaivoja säästämättä. Niinpä Otto Lindberg kertoo, että esim luvulla yhtiön kartografit ajoivat vuosittain yli mailia matkoilla, joita tehtiin karttojen lähdeaineistojen 12

13 laadun arvioimista sekä epäselvien yksityiskohtien selvittämistä varten. General Drafting suoritti vain karttojen suunnittelun, lähdeaineiston hankkimisen ja piirtämisen. Painatustyötä tekemään valittiin jokin tunnettu ja luotettava offsetpaino useimmiten asiakkaan kotimaasta. Yhtiö avusti asiakkaitaan myös karttojen jakelun suunnittelussa. Toiminta laajeni ja monipuolistui Kaikenlaisen matkailuinformaation tuottaminen autoilijoille oli ollut jo alun perin Otto Lindbergin mielessä, ja niinpä hänen aloitteestaan Esso alkoi perustaa matkailutoimistoja ( Esso Touring Services ) avustamaan autoilijoita reittivalinnoissa yms. matkojen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Näitä turistitoimistoja oli 1950-luvun loppuun mennessä toiminnassa jo seitsemän: neljä USA:ssa, yksi Kanadassa ja kaksi Euroopassa. Niiden toiminnasta vastasi General Drafting Co. Esimerkiksi v:n 1958 aikana näiden toimistojen 200 virkailijaa vastasivat yli 1,5 miljoonaan neuvonpyyntöön. Tämäkin palvelu oli asiakkaille ilmaista. Karttoja tehtiin monille muillekin asiakkaille kuin Essolle: muutamille lentoyhtiöille, joillekin autotehtaille, autokerhoille ja -vuokraamoille jne. Niiden painosmäärät olivat kuitenkin melko pieniä tiekarttamääriin verrattuna. Toisen maailmansodan aikana myös General Drafting Co. kutsuttiin valtion palvelukseen ja se valmisti yli tuhat karttaa Yhdysvaltojen armeijalle. Sodan aikana sekä automatkailun määrä että tiekarttojen valmistus romahtivat. Otto Lindberg oli silloin kovin huolissaan siitä, että Esson nimi myös karttojen ja matkailuinformaation tuottajana jäisi unohduksiin. Niinpä hän sai Esson motivoitua tuottamaan kolmen karttalehden sarjan sotakarttoja, joista asiakkaat voivat seurata sotatoimien kehitystä eri puolilla maailmaa. Näitä karttoja, jotka jaettiin Esson tuotemerkillä varustettuna, painettiin noin 10 milj. kappaletta. Standard Oil/Esso oli General Drafting Co:n suurin ja tärkein asiakas. Jo v alkanut asiakassuhde kehittyi niin, että v mennessä oli tehty yli 70 karttaa noin 30:lle Esso-konsernin tytäryhtiöille kaikista maanosista. Otto Lindberg ymmärsi myös, että tiekartat vanhenevat nopeasti, joten näitä karttoja pidettiin jatkuvasti ajan tasalla ja useimmista niistä otettiin uudet painokset vuosittain. Painosmäärät olivat suuria, esim. v General Drafting tuotti yli 30 miljoonaa tiekarttalehteä. General Drafting yhtiö kasvoi ja vaurastui, ja amerikkalaiseen tyyliin piti vaurastumisen näkyä myös ulospäin. Niinpä yhtiö osti v New Jerseystä Convent Station -nimiseltä pikkupaikkakunnalta, n. 26 mailin päässä New Yorkin keskustasta, englantilaiseen Tudor-tyyliin rakennetun linnamaisen kartanon, johon yhtiön johto ja tärkeimmät toiminnat muuttivat. Vaikka Otto G. Lindberg oli täysin amerikkalainen, ei hän koskaan unohtanut suomalaisia sukujuuriaan. Talvisodan aikana v.1940 hänen kustannuksellaan laadittiin n cm:n kokoinen nelivärinen Suomen kartta, jonka kääntöpuolelle painettiin kuvilla varustettu Suomen luontoa, kansaa, historiaa, kulttuuria, talouselämää, poliittista asemaa ja kehitysnäkymiä selostava tietoisku. Tämän kartan hän lahjoitti Herbert Hooverin perustamalle Suomen avustussäätiölle (Finnish Relief Fund Inc.), joka myi sen kopioita 50 sentin kappalehintaan ilmoittaen, että jokainen näin saatu sentti käytetään Suomen avustamiseen. Otto Lindberg julkaisi omaelämäkerran nimellä My story v Sitä en ole valitettavasti onnistunut saamaan käsiini. Hän siirtyi vähitellen 1960-luvun loppupuolella syrjään perustamansa yhtiön hallinnosta, mutta hänen viimeisistä vuosistaan tai kuolinajastaan en ole löytänyt merkintöjä. Ilmaisten tiekarttojen jakelun lopettivat öljy-yhtiöt vähitellen 1980-luvulla. Syynä todennäköisesti oli se, että niiden tuotantoon käytettyjä varoja ei enää todettu saatavan takaisin myynnin lisäyksenä. General Drafting Co. yritti vielä päästä kaupallisten karttojen markkinoille sekä jatkaa Esso-tiekarttojen tuotantoa siten, että niitä myytäisiin Exxonin jakeluverkoston kautta, mutta ei onnistunut näissä yrityksissä. Yhtiöllä ei enää ollut Otto Lindbergin kaltaista tarmokasta visionääriä, joka olisi pystynyt uudenlaisen toiminta-ajatuksen kehittämään ja toteuttamaan. V yhtiön osti Langenscheidt- niminen saksalainen kustannusyhtiö, joka sulautti sen omistamaansa American Map Company -nimiseen yhtiöön. Tietääkseni ei Otto G. Lindbergillä ollut varsinaista kartografian koulutusta eikä mitään muutakaan akateemista oppitaustaa. Hän oli tyypillinen amerikkalainen self made man, jolla oli selvä näkemys siitä, mitä hän haluaa saada aikaan elämässään, sekä runsaasti tarmoa ja tervettä järkeä hankkia oikeaa tietoa ja taitoa tähän päämäärään pääsemiseksi. Hän oli pioneeri, joka opetti amerikkalaisia käyttämään ja arvostamaan karttoja. Hän suoritti kartografian alalla sellaisen elämäntyön, joka ei mielestäni saisi jäädä kokonaan unohduksiin. Tyttäreni appiukko teki elämäntyönsä Esso-konsernin palveluksessa. Joskus 1950-luvun lopulla hän kävi esson pääkonttorissa USA:ssa ja tutustui siellä mm Esson tiekarttaohjelmaan. Hänen jäämistöstään, kirjahyllystä, osui käteeni kirja Of Maps and Mapping, joka oli Essolle tiekarttoja tuottaneen General Drafting Co:n 50-vuotisjuhlajulkaisu. Se kirja antoi aiheen tähän tarinaan, kertoo Kalevi Kirvesniemi. 13