2. Ekomatkailu, luonto, yritystoiminta ja yhteisölähtöinen matkailun kehittäminen (suom. Outi Hakala)

Transkriptio

1 2. Ekomatkailu, luonto, yritystoiminta ja yhteisölähtöinen matkailun kehittäminen (suom. Outi Hakala) COMCOT-hankkeen tärkein tavoite on edistää yhteisölähtöisen matkailun kilpailukykyä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tunnettava, millaisia taitoja, kokemuksia ja luonnonvaroja yhteisöllä on tarjottavanaan. Lisäksi pitää tietää, millaisille tuotteille on kysyntää ja mitä kilpailijat tarjoavat. Ainoastaan tällä tavalla yhteisö voi kehittää ainutlaatuisen myyntivalttinsa (engl. unique selling point, USP). Matkailijoiden ja yhteisön tarpeita koskevaa tutkimusta tehdään COMCOT-hankkeen puitteissa parhaillaan. Tässä luvussa käsitellään joitakin luontomatkailun kehittämiseen liittyviä ajatuksia. Visio tarkoittaa loistavaa ajatusta, joka toimii. On kuitenkin mahdollista jalostaa visiota siten, että menestymisen todennäköisyys paranee. On myös otettava huomioon, miten projekti vaikuttaa paikalliseen luontoon ja yhteisöön. Lisäksi pitää varmistaa, että käytössä on riittävästi osaamista koskien esimerkiksi yritystoiminnan pyörittämistä, työntekijöiden palkkaamista, ympäristövastuita ja lainsäädäntöä. ECOLNET-projekti (ks. tarjoaa tietoa ekomatkailun kehittämisestä ja toteuttamisesta. Sivuston linkeissä esitellään 119 esimerkkiä parhaista käytännöistä ja 72 ainutlaatuista esimerkkitapausta. Sivustolla voi myös osallistua ECOLNET-verkostoon, jossa voi keskustella sekä saada neuvoja, oppimateriaalia ja linkkejä muille internetsivustoille. Oman tuotteen tunnistaminen Menestyvillä yrityksillä on ainutlaatuinen myyntivalttinsa. Miten sinä kehität omasi? COMCOT-hankkeessa on haastateltu yhteisön jäseniä, yrittäjiä ja johtavia henkilöitä. Keskustelujen perusteella on muodostettu toimintasuunnitelmat jokaiselle kuudelle pilottialueelle. Tulosten mukaan yhteisön tarpeet ja toiveet sekä toimintasuunnitelmien sisältö vastaavat hyvin toisiaan. Lisäksi näiden suunnitelmien menestyksekäs toteuttaminen kannustaa uusiin projekteihin. Näin voidaan luoda uusia työpaikkoja. Tämä johtaa toivottavasti lisärahoitukseen, jonka avulla yhteisön ja matkailijoiden tarpeet voidaan huomioida entistäkin paremmin. Toimintasuunnitelmat ja yhteisöjen tutkimustulokset ovat saatavissa COMCOT-hankkeen pilottialueiden internetsivustoilta.

2 Konseptin kehittäminen Yksi COMCOT-hankkeessa syntynyt matkailun kehittämisajatus liittyi Lohjanjärven maiseman avaamiseen ranta-alueen puita ja pensaikkoja harventamalla, minkä jälkeen maisemanhoitotyössä voitaisiin hyödyntää laiduntavia lehmiä ja lampaita. Harvinainen suomenkarja herättää ihmisissä kiinnostusta. Eläinten jälkeläiset voidaan myydä ja näin voidaan saada lisätuloja projektille. On myös mahdollista tarjota opetuksellisia retkiä tai jopa perustaa tila, jossa matkailijat voivat nähdä harvinaisia rotuja lähietäisyydeltä ja ehkä myös ruokkia ja koskea eläimiä. On huomattava, että tällaiseen toimintaan liittyy useita terveys- ja turvallisuuskysymyksiä sekä eläinten hyvinvointia koskevia kysymyksiä, joihin pitää ensin löytää vastaukset. Mutta aluksi tarvitaan tieto siitä, miksi projektiin ryhdytään ja mikä on päätavoite. Nämä kysymykset määrittävät, miten pitkälle projektissa mennään. Samalla on muistettava, että asiat muuttuvat projektin edetessä ja idean kehittyessä. Seuraavista esimerkeistä voi löytää näkökulmia tätä pohdintaa varten. 1) Les Lamas de la Montagne Noire, Castans, Ranska (lähde: Tämä viehättävä perheyritys tarjoaa erilaisia retkiä 16 eri-ikäisen laaman kanssa: yksinkertaisia opetuksellisia kierroksia (aikuisen lipun hinta 5,50 ), tunnin kestäviä metsäretkiä joilla voi oppia ohjaamaan laamaa (hinta 7,00 ) sekä tuntien tai päivien mittaisia luontovaelluksia, joilla laamat kantavat varusteita (hinnat riippuen vaelluksen pituudesta, /puoli tai koko päivä). Yritys voi myös tuoda laamat kyläjuhlan vetonaulaksi ja tarjota opastusta laamoihin liittyen. Lisäksi yritys tarjoaa erilaisia itse valmistamiaan tuotteita, joiden raaka-aineet saadaan metsästä (esimerkiksi hilloja, pateita, pähkinätuotteita ja puukäsitöitä). Tämä yritys on mainio esimerkki perheyrityksestä, jolle yrittäminen on elämäntapa. On selvää, että laamat ja luonto ovat erityisen tärkeitä perheelle. Juuri tällaisia ovat yritykset, jotka ovat elämäntapa: yrityksen vetäjät ovat valinneet paikan, jossa elävät tai he suhtautuvat intohimoisesti johonkin asiaan, ja sen jälkeen he rakentavat yrityksen näiden valintojen pohjalta. Usein tämänkaltaiset yritykset tarjoavat käsitöitä, elintarvikkeita tai luontomatkailukohteita. Miten tällainen yritys voi kehittyä eteenpäin? Voisiko yrityksestä tulla enemmänkin kuin elämäntapa?

3 2) Llama Karma Cafe, Penrith, Englanti (lähde: Llama Karma Cafe on perheyritys, jota pyörittävät vahvasti yrittäjähenkiset Graham ja Mary Walker, heidän tyttärensä Caroline ja hänen puolisonsa Daniel Austin. Yritys on perustettu 18 vuotta sitten. Alun perin yritys toimi koulutuskeskuksena erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Ravintola kotiruokineen on yrityksen näkyvin matkailullinen osa-alue. Yritys tarjoaa laamoihin liittyviä matkamuistoja sekä mahdollisuuden nähdä harvinaisia laamarotuja ja osallistua vaelluksille laamojen kanssa. Matkailijat voivat myös etukäteen varata opastetun kierroksen, jolla esitellään yrityksen koulutustiloja ja painotetaan terapeuttista vaikutusta, joka syntyy oltaessa vuorovaikutuksessa eläinten kanssa. Lisäksi yrityksen tiloja voi varata syntymäpäiväjuhlia varten, yritys järjestää lemmikkieläinten ja laamojen hoitokursseja, ja yrityksen eläimille voi ryhtyä kummiksi. Yritys työllistää paikallisia ihmisiä. Yrityksen toiminnassa korostetaan ruoan ja palvelun laatua sekä iloa, jota nämä erikoiset eläimet tarjoavat. Tämä yritys on enemmän kuin elämäntapa. Se on saanut ulkoista rahoitusta kansallisista lähteistä ja EU:n kautta (esim. LEADER, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, DEFRA). Rahoituksen avulla yritys on voinut kehittää toimitilojensa ja tuotteidensa laatua. Yritys sijaitsee ison valtatien varrella, minkä vuoksi yritys saa asiakkaita ohiajavista matkailijoista. Yrityksen läheisyydessä on myös Cumbrian luontomatkailualue, joten yritys voi saada asiakkaita matkailijoiden etsiessä uusia kokemuksia. Näin suuren yrityksen johtaminen vaatii paljon työtä, näkemystä ja liiketoimintaosaamista. Tällainen toimintamalli sopii hyvin monelle COMCOT-alueelle. Kaksi edellistä esimerkkiä kuvaavat, miten yksityiset henkilöt ovat kehittäneet yrityksensä kiinnostuksenkohteidensa pohjalta. Yritykset eivät kuitenkaan ole välittömässä yhteydessä muihin paikallisiin yrityksiin. Yritysten kehittäminen lähtee silti usein siitä, että tunnistetaan markkinarako millaiseen kysyntään olemassa olevat yritykset eivät ole vielä vastanneet. 3) Le Moulin à Papier de Brousses (lähde: Chailan perhe ryhtyi valmistamaan pahvia Le Moulin à Papier -yrityksessä vuonna Toiminta jatkui vuoteen 1984 saakka. Yritys alkoi toimia uudelleen vuonna 1994, jolloin se keskittyi pahvin sijasta käsintehtyyn, laadukkaaseen paperiin. Innostus uuteen toimintaan sai alkunsa Montolieun kirjakylän perustajien havainnosta: alue on historiallisesti tunnettu paperin ja tekstiilien valmistuksesta, mutta yhtäkään alan yritystä ei ollut enää

4 toiminnassa. Le Moulin à Papier tarjoaa erilaisia paperituotteita sekä opetuksellisia kierroksia yrityksessä, paperinvalmistuskursseja ja muita paperiin liittyviä aktiviteetteja. Kaikki laitteet ja tuotantotilat ovat saaneet ranskankieliset nimet, mikä niin ikään viestii opetuksellisesta toimintatavasta. Vaikka paperiteollisuutta ei päästöjensä vuoksi voisi kutsua kestäväksi, tämä pieni paperiyritys on hyvä esimerkki paikallisesta työllistäjästä, joka pyrkii kehittämään kestävää ekomatkailua. Työntekijät ovat paikallisia, lähikylän asukkaita, joten työmatkat tehdään pääasiassa pyörällä tai jalkaisin. Näyttelyt ja aktiviteetit muuttuvat taiteilijoiden vaihtuessa, mikä houkuttelee vierailijoita ja koululaisia käymään yrityksessä yhä uudestaan. Huomionarvoista on, että yrityksen kehittyminen perustui kirjakylän tarpeiden pohjalta. Tämä kuvaa sitä, miten yhteisöt voivat tunnistaa teeman ja kehittää sen ympärille yrityksiä. Skotlannissa on käsityökylä (nimeltään West Kilbride, lisätietoja kylästä voi saada englanninkielisestä internetsivustosta ruokakylä (Castle Douglas, ks. sekä kirjakylä (Wigtown, ks. Nämä yrityskylät ovat muodostuneet siten, että jollekin alueelle perustettiin samantyyppisiä yrityksiä, jotka yhdessä muodostivat matkailukohteen. Jotkut ovat menestyksekkäämpiä kuin toiset, mutta tällaisen kohteen muodostuminen yhteisössä tehdyn kehittämistyön pohjalta on keskeinen saavutus, jota ei ole syytä aliarvioida myyntivalttina. Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamista varten on saatavilla tukea neuvojilta ja oppaista. Yksi tiedon lähde on ECOLNET-projekti (ks. Projektin tavoitteena on edistää Eurooppalaisen ekomatkailun laatumerkkistandardin kehittymistä luomalla teknologisia välineitä etäopiskelua ja arviointia varten, varmistamalla että koulutus ja sertifiointi ovat kustannustehokkaita sekä yhdistämällä yrityksiä ja ihmisiä ja siten laajentamalla ekomatkailun sertifioinnin hyötyjä. Projektin internetsivustolla on myös tietoa siitä, miten yrityksen ympäristövaikutuksia voi vähentää ja miten voi varmistaa, että yritys hyödyttää sekä yhteisöä että yrittäjää ja asiakkaita. Koska COMCOT on yhteisön hanke, olisi arvokasta pyrkiä hyödyntämään koko yhteisön tuki yritystoiminnassa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla jonkinlainen yhteisön yritys. Seuraava esimerkkitapaus käsittelee kestävää, yhteisön toteuttamaa suunnittelua ja tarjoaa

5 hyödyllistä taustatietoa siitä, miten kehittää yhteisöyritysten verkostoa. Samalla on hyvä tietää, millaisia asioita olisi syytä välttää. Greenbox-ohjelma on palkittu, alueen matkailua kehittävä organisaatio (engl. destination management organisation), joka luotiin Luoteis-Irlannissa vuonna Ohjelmassa on mukana useita kreivikuntia: Fermanagh, Leitrim, West Cavan, North Sligo, South Donegal ja North West Monaghan. Ohjelman ajatuksena oli tukea kestäviä elämäntapoja, ympäristöstä huolehtimista ja vihreän matkailun kehittämistä (lähde: WDC, 2000 teoksessa Penker, 2012). Lisäksi ohjelman uskottiin lievittävän joitakin syrjäisille maaseutuyhteisöille yleisiä ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi korkeaan työttömyyteen, alueelta pois muuttavien määrään, heikkoon infrastruktuuriin ja rajallisiin investointeihin. Ohjelman tarkoituksena oli keskittyä tuotekehitykseen ja koulutukseen. Niin ikään ohjelmassa pyrittiin edistämään eko-sertifikaatin hankkimista (joko EU:n ympäristömerkki tai Greenboxin oma ekomatkailun laatumerkkikoulutus, engl. Greenbox Ecotourism Labelling Training GELT) ja markkinointia. Ohjelma sai EU:lta, Irlannin hallitukselta ja muilta lähteiltä lähes neljän miljoonan euron rahoituksen. Vuoteen 2010 mennessä Greenbox-ohjelmaan kuului 110 ekoyritysjäsentä, tosin kaikilla niillä ei ollut ekosertifikaattia. Mutta oliko ohjelma menestys? Greenboxin julistettiin olevan Lippulaiva -projekti, joka tarjosi pohjan ja mallin maaseudun ja ekomatkailun kehittämiselle koko Euroopassa. Alkuperäinen ajatus oli loistava ja alkurahoitus vaikuttava. Alkuvaiheiden menestyksistä ja palkinnoista huolimatta ohjelma ei jonkin ajan kuluttua ollut enää toiminnassa ohjelma oli muuttunut lippulaivasta oppimiskokemukseksi. Seuraavassa esitetään tiivistelmä syistä, jotka johtivat tähän tilanteeseen. 1) Eko-sertifikaatti. Ohjelmaan osallistuneet yritykset huomasivat, että ekosertifikaatti ei lisännyt asiakasmäärää. On todettu, että ihmiset tunnistavat vain muutaman tunnetuimman eko-logon (etenkin WWF:n, Reilun kaupan, EU:n ympäristömerkin, FSC:n ja Sinisen lipun logot (lähde: Penker, 2012)). Jäsenyritykset kokivat kuitenkin tärkeiksi ohjelman muut näkökulmat, kuten ekotodistusten kehittämisen tukemisen, kohteen profiloinnin ja verkostoitumisen. Ekosertifikaattien kustannukset olivat yrityksille tärkeä kysymys; moni yritys hankki ekosertifikaatin kun Greenbox auttoi jäsenmaksuissa, mutta tuen päätyttyä yritykset irtaantuivat eko-sertifikaatin jäsenyydestä.

6 2) Ei ymmärretty täysin, mitä eko-kohde tarkoittaa. On tärkeää määritellä potentiaalisille asiakkaille, mitä matkailukohde heille tarjoaa ja siten erottua muista alueista ja houkutella asiakkaita alueelle. Esimerkiksi Sininen lippu kertoo, että ranta on puhdas ja vastaa EU:n turvallisuusstandardeja (vähintään tarkastushetkellä). Eko-kohteella on siis oltava selkeä tuote, jonka suurin osa ihmisistä tunnistaa välittömästi ja joka on ennen kaikkea ympäristön kannalta kestävä (mukaan lukien matkustaminen kohteeseen). Kohteen ja siihen liittyvän organisaation luominen vaikuttavat markkinointiin sekä helposti saatavilla olevan ja tunnistettavan tuotteen (tai kokemuksen) tarjoamiseen, ja tätä vaikutusta ei voi korostaa liikaa. On huomattava, että tässä ei viitata palveluihin; vierailijat odottavat että majoitus, ruoka ja matkustaminen ovat saatavilla. Kohteen kehittäminen tarkoittaa sitä, että tarjotaan ainutlaatuisia kokemuksia, jotka luovat kysyntää ja siten vetävät vierailijoita alueelle. Vaikka 89 prosenttia (perusjoukkona yhdeksän yritystä) yrityksistä oli sitä mieltä, että Greenbox oli ratkaiseva tekijä alueen markkinoinnissa, ainoastaan kahdeksan prosenttia (perusjoukkona 91 vastaajaa) vierailijoista tunnisti Greenboxin logon. Samassa tutkimuksessa 43 prosenttia matkailijoista ilmaisi, että tarjotut aktiviteetit sekä kulttuuri- ja luonnonperintö vetivät heidät alueelle, ei niinkään itse alue. Luonnollisesti jotkut alueet ovat lähtökohtaisesti vetovoimaisempia kuin toiset, johtuen joko ainutlaatuisista ominaisuuksista tai huonosta maineesta. Esimerkiksi Irlannin länsirannikolla on hyvin samankaltaisia alueita kuin Skotlannin länsirannikolla, mutta ylämailla on erityistä vetovoimaa kulttuuriperinnön (sisältäen historian) ja luonnonperinnön vuoksi. Näitä piirteitä on tuotu esille markkinoinnissa joko välittömästi (esim. matkailunedistämiskeskukset ja yritykset) tai välillisesti (esim. kirjallisuus, media, viidakkorumpu jne.). 3) Rahoituskysymykset. Greenboxin alkuperäinen ajatus oli tukea ekomatkailun kehittämistä kaikilla osa-alueilla. Tuotteiden ja kokemusten kehittämistä varten ei kuitenkaan pystytty saamaan rahoitusta. Rahoitusta oli saatavilla koulutusta ja laadun parantamista varten, joten rahoitushakemukset kohdistettiin näitä osaalueita silmälläpitäen. Näin ollen rahoituslähteiden vaatimukset rajoittivat ohjelman saavutuksia, jotka eivät täyttäneet kaikkia Greenboxin alkuperäisiä tavoitteita. 4) Yleisesti heikko kysyntä. Ekomatkailukohteeksi nimeämisellä oli myös haittapuolensa. Ekomatkailun käsite tunnetaan nykyisin laajemmin, mutta jotkut ihmiset käsittävät edelleen sen merkitsevän vain perusmajoituksen ja vähäisten

7 palveluiden tarjoamista. Ekomatkailun profiilia on nostettava ja asiakkaat on vakuutettava siitä, että kohde tarjoaa laajan valikoiman majoitusta, palveluita ja kokemuksia. Luontomatkailulla on oletettavasti samanlaisia ongelmia. Alueiden markkinoinnissa on siis huolehdittava siitä, että alueesta esitetään totuudenmukainen kuva. On huomattava, että 71 prosenttia tähän selvitykseen osallistuneista yrityksistä luotti enemmän itse toteutettuun markkinointiin kuin Failte Irelandin tai Greenboxin toteuttamaan markkinointiin. Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen siitä, kuinka paljon kansallisesti rahoitettu markkinointi luo lisää liiketoimintaa verrattuna yksityisrahoitteiseen markkinointiin. Skotlannissa Visit Scotland kuluttaa vuosittain 40 miljoonaa puntaa markkinointiin, jonka sanotaan luovan 800 miljoonaa puntaa tuloja. Matkailun kokonaistulot Skotlannissa ovat kuitenkin 4,5 miljardia, joten loput 3,7 miljardia täytyy syntyä yksityisesti rahoitetun markkinoinnin, maineen ym. kautta. Greenboxin tapauksessa Failte Ireland kohotti menestyksekkäästi alueen yleistä profiilia osallistumalla messuille ja matkailutapahtumiin. 5) Verkostoituminen. Jäsenyritykset ovat pitäneet ohjelmassa syntynyttä verkostoa hyvin arvokkaana, ja tämä on tärkeä viesti COMCOT-hankkeelle. Hankkeen myötä on muodostunut rajoja ylittäviä kumppanuussuhteita, ja jokaisella partnerilla ja alueella on paljon annettavaa hankkeen menestymisen hyväksi. Mitä esimerkkitapauksista voidaan oppia? Greenbox perustui erään ihmisen näkemykseen, mutta lopulta hän ei ollut mukana ohjelman hallinnossa perustamassa tai johtamassa ohjelmaa. Vaikka ohjelmaa johtaneet ihmiset olivat hyvin osaavia, ajatus ei ollut heidän omansa. Tämä on saattanut johtaa siihen, ettei ohjelma ollut täydellinen menestystarina. Kuten aiemmin mainittiin, useat projektin toimenpiteet ohjautuivat ennemminkin saatavilla olleen rahoituksen mukaisesti kuin sen perusteella, mikä oli toimenpiteiden todellinen arvo Greenbox-ohjelmalle. Näin tapahtuu useimmissa projekteissa, mutta tämä on pidettävä mielessä, kun projekteja suunnitellaan ja niille hankitaan rahoitusta. Tämän asetelman myötä ohjelma ei ollut kenenkään oma. Ohjelmaan osallistui lukuisia toimijoita ja ihmisiä, mutta rahoituksen loputtua ohjelma loppui; projekti ei ollut niin menestyksekäs, että se olisi voinut jatkua ilman lisärahoitusta. Tämä on ongelma monissa EU-rahoitteisissa

8 projekteissa. Elleivät projektit pysty hankkimaan sisäistä rahoitusta, ne loppuvat rahoituksen päättyessä. Kohteen houkuttelevuus. Greenbox-ohjelman tarkoituksena oli edistää matkailua rajoja ylittäen alueella, jossa on vuosien ajan ollut konflikteja. Matkailun määrä alueella oli vähäinen juuri näiden konfliktien vuoksi. Yksi tutkimuksen tuloksista oli, että aktiviteetit pitää suunnitella siten, että ne aluksi herättävät kiinnostusta aluetta kohtaan. Toisessa vaiheessa voidaan perustaa kohdetta markkinoiva organisaatio. Menestyksekäs markkinointi edellyttää, että on mitä myydä. Tässä tapauksessa tuotteet ja kokemukset eivät olleet vielä saatavilla. Kaiken kaikkiaan Greenbox oli mielikuvituksellinen idea, joka oli toimiva alkuvaiheissa, mutta kaatui rahoitusvaikeuksiin ja työntekijäongelmiin (vaikka mukana oli erinomaisia ihmisiä, heiltä puuttui kokonaisnäkemys projektista). Ohjelma tarjoaa arvokkaan oppimiskokemuksen muille alueille, jotka haluavat kehittää edelleen matkailuaan. Oman ainutlaatuisen myyntivaltin tunnistaminen Kun visio on muodostunut, miten etenet projektin rakentamisessa ja ainutlaatuisen myyntivaltin tunnistamisessa? On lukuisia ekomatkailuyrityksiä, joten internetistä löytyy hetkessä erilaisia mielenkiintoisia yrityksiä ympäri maailmaa. Kannattaa myös katsoa DESTINETin internetsivusto (ks. destinet.eu), josta voi löytää parhaita käytäntöjä kuvaavia esimerkkitapauksia. Sivustolla esitellään palkittuja yrityksiä, jotka voivat sytyttää mielikuvituksesi. Keskustelut esimerkiksi kollegoiden, ystävien ja muiden yhteisön jäsenten kanssa voivat auttaa tunnistamaan alueen ainutlaatuisen myyntivaltin. Keskustelujen avulla on myös mahdollista havaita, miten myyntivaltteja voi tarjota uudella, matkailua edistävällä tavalla. On hyvä muistaa, että jokainen osallistuu matkailuun: niin paikallisen huoltoaseman ja kyläkaupan työntekijät kuin ihmiset, jotka eksyneet matkailijat pysäyttävät tienvarteen löytääkseen oikean reitin. Siten on elintärkeää, että paikalliset tukevat matkailun kehittämistä. On syytä miettiä, mitä pitäisi tarjota, milloin, miten ja kenelle. Vuodenaika ( milloin ), jolloin tarjoat kokemustasi/tuotettasi, on erityisen mielenkiintoinen kysymys. Matkailukauden laajentaminen on paras keino lisätä tuloja, koska tyhjätkin toimitilat aiheuttavat kustannuksia (esim. maastopyöräilijät ovat tehokkaasti hyödyntäneet hiihto- ja

9 laskettelualueita ympäri vuoden). Toinen tärkeä asia on tuntea omat markkinat, sillä ne määrittävät, millaisia tiloja, tuotteita, palveluita ja kokemuksia tarjotaan. Missä on myös tärkeä kysymys. Jos matkailukohde ei ole tietyn alueen tai luontokohteen kuten järven yhteydessä, olisi hyvä pohtia yritysryhmän kehittämistä. Tällaisessa ryhmässä muutama yritys toimisi yhdessä, ja markkinoimalla yhdessä toistensa tuotteita ja palveluita ryhmä voi onnistua, vaikka yksittäisillä yrityksillä olisi ollut hankaluuksia. Yritysten välillä voi olla myös kilpailua, mutta tämä on hyvä asia, sillä kilpailu vetää useampia ihmisiä asiakkaiksi ja varmistaa, että tarjolla olevat tuotteet, palvelut ja kokemukset ovat ensiluokkaisia. On huomioitava, että ekomatkailuun liittyy myös lainsäädännöllisiä kysymyksiä. Yritysten on syytä tarkistaa tällaiset seikat paikallisilta yritysneuvojilta jo projektin alkuvaiheissa. Lopulta miten tarkoittaa alkuperäisen ajatuksen jalostamista, kunnes siitä tulee paras tuote/palvelu/kokemus. Tämä prosessi jatkuu todennäköisesti koko projektin elinajan, koska ihmisten mieltymykset muuttuvat, markkinat muuttuvat ja ajatukset menevät ja tulevat. Ajanmukaisuus ja olennaisuus ovat kriittisiä kysymyksiä matkailun kehittämisessä. Seuraava taulukko tarjoaa joitakin ajatuksia ekomatkailutuotteen ja/tai -kokemuksen kehittämisestä. (Lisätietoja voit saada englanninkielisestä ECOLNET-internetsivustosta ( Sisäiset tekijät Markkinatutkimus - Mikä tekee sinun hankkeestasi erityisen? - Miksi ihmiset haluavat tulla näkemään sen? - Ketkä kuuluvat tärkeimpään kohderyhmääsi? - Miten jakelu hoidetaan? - Miksi asiakkaat haluaisivat palata? Riittävät taidot ja koulutus - Painotetaan asiakaskeskeisyyttä - Tarvitaan sekä perustyön että johtamisen osaamista kuten myös erityisiä ekomatkailutaitoja Painotus asiakaskeskeisyydessä - Hyvä suunnittelu ja taloudellinen tuki etenkin alkuvuosina, jolloin voitot ovat pieniä - Varalla olevat rahat hätätilanteita varten - Lue pieni printti lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti Jatkuva valvonta ja arviointi - Painotetaan asiakaskeskeisyyttä - Joustavuus ja mukautuvuus markkinoiden muuttuessa tai asiakkaiden esittäessä uusia vaatimuksia - Vaihtoehtoinen suunnitelma sen varalle, että kaikki muu epäonnistuu

10 Ulkoiset tekijät Infrastruktuuri ja superstruktuuri/ päällysrakenne Kohteen pitäisi olla saavutettavissa ja poliittisen ilmapiirin vakaa; kehittyvässä maassa mahdollisesti kansalaisjärjestön tai muun ulkoisen tahon tuki Tiukka sääntely Lakien suunnittelun pitäisi kannustaa yritteliäitä yrityksiä ja kilpailua, jos se ei vahingoita resursseja Reilut käytännöt ja kestävä kehitys Vahva sidosryhmien osallistuminen Osallistuminen kaikissa kehittämisen vaiheissa (sekä suunnittelussa että toteuttamisessa), kaikilla tasoilla mukaan lukien hallinto, mutta ei vain helppoihin hommiin Vuotojen tarkkailu (alueelta lähtevät tulot, ulkoiset ostot, ulkomainen omistus ja työntekijät jne.) Muuttuvien tekijöiden analysointi - Sää, - poliittinen epävarmuus ja - luonnonkatastrofit Kaikki em. tekijät pitäisi huomioida riskianalyysissä ennen kehittämisen aloittamista Johtopäätökset Ainutlaatuisen matkailukokemuksen/tuotteen tarjoaminen on haastavaa, mutta tutkimuksen avulla visio voidaan saavuttaa. On kuitenkin huolellisesti varmistettava, että ymmärretään selkeästi, mitä halutaan tehdä ja miten se on tarkoitus tehdä. Huolellinen suunnittelu ja halukkuus mukauttaa yritystä markkinakysynnän mukaisesti ovat olennaisia tekijöitä. Matkailu on haastava ja jatkuvasti muuttuva liiketoiminnan ala, ja muutosten tasalla pysyminen on ratkaisevaa menestyksen saavuttamisen kannalta.