5/2010 AMMATTI - SOTILAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5/2010 AMMATTI - SOTILAS"

Transkriptio

1 5/2010 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 5/2010 Aliupseeriliitto ry 23.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 16,-/vuosi. ISSN Julkaisija: Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja: Petteri Leino Toimitussihteeri: Asta Ruuskanen Toimituskunta: Jukka Klemetti, Marit Lammes, Jari Jauni, Uudet puolustusvoimat... 3 Kouluttajapula on itse aiheutettu... 4 Kouluttajien palkitseminen... 6 Strategiset virheet varusmiesten kiusana... 8 Asevelvollisuus vai palkka-armeija? Suomalainen asevelvollisuus Koirientäyteistä elämää Sotilasmarssilla Kosovossa Aliupseeriliitto liikuttaa jäseniään Lukijan kynästä: Koulutusuudistuksesta toiseen Focke Wulf -ässä vierailu Ilmailumuseolla Merellistä kriisinhallintaa - NOCO Lumiaura: Neljä kuukautta Uutisia NCO Academy Of The Austrian Army Forces, Symposium Lomamatkalla Pohjois-Italiassa Luottamusmiehen kynästä Lottanen:... ja rauhaa päälle maan Käsky ja sen täyttäminen oikeuden tarkasteltavana Kirja- ja elokuva-arvostelut Mikko Porvali: Vakoojakoulu Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa - Januz Metz (ohj.): Armadillo Toimisto tiedottaa Liiton toimisto: Pj Petteri Leino Plm Lassi Majamaa Plm Mika Oranen Järjsiht Asta Ruuskanen Tstosiht Jaana Pakarinen Painopaikka: KS-Paino Oy Lönnrotinkatu Kajaani Puh: (08) Fax: (08) Ilmoitusasiat: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Parolan Pataljoonan lippu Panssariprikaatin valaparaatissa Kuva: Petteri Leino. Ammattisotilaan aikataulu 2010 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/ /2010 4/2010 5/2010 6/ Ammattisotilas 4/2010

3 Uudet puolustusvoimat Puolustusvoimien tulevaisuuden kannalta syyskuu 2010 muodostaa merkittävän käännekohdan. Ensin tuli julkisuuteen puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen maanpuolustuskurssin puheella. Saman viikon lopulla puolustusministeri Jyri Häkämies kirjoitti blogin Yleisradiolle. Seuraavan viikon alussa julkistettiin salassa valmisteltu Risto Siilasmaan työryhmän raportti suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuudesta. Kaikki kolme puheenvuoroa ovat kuin yhdestä puusta. Yleinen asevelvollisuus säilytetään, mutta rahat eivät riitä nykyisen kokoisiin sodan ajan operatiivisiin joukkoihin. Kaikkien viesti on tiivistettynä puolustusvoimat kohtaavat 2010-luvulla rauhan ajan rajuimmat uudelleenjärjestelyt. Henkilöstöä ja julkista sanaa yritetään rauhoitella, ettei vielä tiedetä, mitä varuskuntia joudutaan lakkauttamaan. Näin yritetään välttää pakokauhun leviäminen lakkautettavissa joukkoosastoissa ja torjuntataistelun käynnistyminen maakunnissa. Todellisuudessa puolustusvoimissa tehdään jatkuvasti pitkän aikavälin suunnittelua ja suunnittelusta vastaavien ye-upseerien tehtävänä on luoda erilaisia vaihtoehtoja eri skenaarioihin. Olisi vastuutonta, jos joukkojen lakkauttamispäätökset tehtäisiin satularatkaisuna. Sekä komentajan puheesta, ministerin blogista että Siilasmaan työryhmän raportista jää hyvin kamreerimainen maku lähestyä puolustusvoimien tulevaisuutta. Toiminta on sopeutettava sen mukaisesti, mihin rahat riittävät. Jälleen käydään keskustelua ensin resursseista, jonka jälkeen muodostetaan tavoite sodan ajan suorituskyvystä. Eikö tilanne pitäisi olla toisinpäin? Ensin poliitikot päättävät puolustusvoimien tehtävät eli koko maan puolustaminen ja sitten muodostetaan käsitys uhkakuvista, jonka jälkeen sotilaat kertovat millaisilla sotajoukoilla tehtävät kyetään toteuttamaan. Siilasmaan työryhmän raporttia ei saa pitää itsenäisenä puheenvuorona, sillä niin hyvin sen perusviesti on linjassa komentajan ja ministerin julkisuuden kannanottojen kanssa. Raportti on varmasti puolustusvoimien tulevaisuuskeskustelun peruskivi kaikkine heikkouksineen. Raportti on kirjoitettu niin, että sitä on vaikea opponoida. Sen lopputulos työryhmän kokoonpanosta huolimatta on suurten piirien mieleen. Raportti on kerrassaan loistavaa yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuuden perustelua. Mutta useasta kohdasta paljastuu, että se on koottu kaikkiaan hyvin kevyin taustaselvityksin. Sen pohjalta on vaarallista tehdä päätöksiä vaikkapa neljän kuukauden asepalveluksesta, yhdeksän kuukauden palvelusajasta luopumisesta taikka reservin koosta. Ajatuksenakin älytön neljän kuukauden palvelusaika tarkoittaisi merkittävää sodan ajan suorituskyvyn heikkenemistä. Samalla se mahdollistaisi varuskuntien lukumäärän pudottamisen lähes puolella. Tämän seurauksena myös ammattisotilaiden lukumäärää laskettaisiin takuuvarmasti. Risto Siilasmaa totesi, ettei työryhmä esitä tai edes ole yhtä mieltä neljän kuukauden asepalveluksesta. Hän muistutti, että siihen sisältyy erittäin paljon ongelmia. Samaa viestiä välitti kenraali Puheloinen. Jälleen kerran voitiin havaita, ettei julkisuutta voi hallita. Yleisradio teki pääuutisen neljän kuukauden palveluksesta ja rummutti sitä kaikissa medioissa. Miksi? Jos asepalveluksen pituutta lyhennettään, niin sama on tehtävä myös siviilipalveluksen osalta! Puolustusvoimien uudelleenjärjestely on jatkuva prosessi. Aiempia ratkaisuja ei ole ollut tapana arvioida saatikka arvostella. Alueellisen puolustuskyvyn romuttaminen ja keskittyminen strategisen iskun torjuntaa tarkoitettuihin, entistä modernimmin varustettuihin joukkoihin on otettu ylhäältä annettuna totuutena. Tässä viitekehyksessä yksi asia jää mietityttämään. Mikseivät palveluksessa olevat upseerit osallistu julkiseen keskusteluun puolustuksen tulevaisuudesta? Lehtien yleisönosastoilla loistavat evp-upseerien mielipiteet, mutta keskustelusta pysyvät syrjässä he, joilla luulisi olevan parhaat lähtökohdat älylliselle keskustelulle puolustusvoimien tulevaisuudesta. Onko radiohiljaisuus käskettyä vaikenemista? Ammattisotilas 5/2010 3

4 Kouluttajapula on itse aiheutettu Siilasmaan työryhmä nosti yllättävän suureksi ongelmaksi aliupseerien peruskoulutuksen puutteen. Työryhmä näki ongelman niin suureksi, että he nostivat sen loppuraportin lyhyeen yhteenvetoon. Lisäksi työryhmä korosti ongelman korjaamista keskeisenä toimenpidesuosituksena. Siilasmaan työryhmä tarttui tärkeään asiaan. Aliupseeriliitto on ajanut samaa tavoitetta jo monta vuotta. Paljon on toki tapahtunut ja puolustusvoimat on osin edennyt hyvään suuntaan viimeisten vuosien aikana. Mutta paljon on vielä tehtävää ja korjaavat liikkeet voi tehdä vain puolustusvoimat itse. Valitettavasti puolustusvoimissa on edelleen tahoja, jotka jarruttavat aliupseerien koulutusjärjestelmän kehittämistä Siilasmaan työryhmän esittämällä tavalla. Nämä tahot käyvät sitkeää taistelua aliupseeriston koulutuksen kehittämistä vastaan. Näitä kehityksen jarruttajia löytyy niin Pääesikunnasta kuin erityisesti ilmavoimista ja varsinkin Ilmasotakoulusta sekä eräistä joukko-osastoista. Heidän tavoitteita voi vain arvailla, mutta pintaa raaputtamalla paljastuu eräänlainen viivytystaistelu puolustusvoimien henkilöstörakenteen muutosta vastaan. Erään arvion mukaan aliupseeriston kehittämistä vastustavat tahot pyrkivät osoittamaan, ettei aliupseereista ole opistoupseerien korvaajiksi asevelvollisten kouluttajina. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten pitkään ylijohto sallii vastarinnan toiminnan. SAMOK 1 kaikille Siilasmaan työryhmä esittää, että kaikille aliupseereille on mahdollisimman pian opetettava sotilasammatillisen opintojakso 1:n mukaiset asevelvollisten kouluttajataidot. Työryhmä korostaa, ettei aliupseereja tule määrätä asevelvollisten kouluttajiksi ilman peruskoulutusta. Työryhmän tavoitteen kanssa on helppo olla samaa mieltä. Asevelvollisten koulutus on puolustusvoimien ydintehtävä ja siinä ei ole varaa epäonnistua. Täten on tärkeää, että kouluttajahenkilöstö osaa tehtävänsä. Ammatillinen peruskoulutus antaa perusteet kouluttajatehtäviin. Juuri tästä syystä on tärkeää, että kaikille aliupseereille annetaan peruskoulutus mahdollisimman nopeasti virkaan astumisesta. Tiettävästi Siilasmaan työryhmä teki yhden joukko-osastoon suuntautuneen tutustumiskäynnin. Tuolla käynnillä ko. joukko-osasto oli marssittanut esille kaikki peruskoulutusta vailla olevat kouluttaja-aliupseerit ja viesti meni kerrasta perille: Varusmiehiä kouluttaa kouluttamaton väki! Voi vain arvailla, mikä oli kyseisen vierailun valmistelijoiden tavoite? Oliko tavoite herättää esimiehet ja Pääesikunta vai antaa tarkoituksella huonompi kuva kuin mitä todellisuudessa on? Yleiskuva ei ole näin synkkä. Maa- ja Merisotakouluista on valmistunut satoja kouluttaja-aliupseereja viimeisten vuosien aikana. Lisäksi moni vanhan koulutusjärjestelmän mukaan ammatilliset valmiudet hankkinut on siirtynyt kouluttajatehtäviin. Unohtaa ei myöskään sovi niitä entisiä määräaikaisia reservinupseereja, jotka ovat siirtyneet aliupseerin virkaan. Henkilöstörakenteen uudistaminen on kuitenkin niin herkässä vaiheessa, että pienikin virhe aiheuttaa merkittävät ongelmat. Monessa joukko-osastossa opistoupseerit ovat jo poistuneet kouluttajatehtävistä, mutta aliupseereja ei ole saatu tilalle vastaavaa määrää. 4 Ammattisotilas 5/2010

5 Puolustusvoimat voi itse poistaa kouluttajapulan. Asia on lähellä puolustusvoimien komentajan sydäntä ja nähtäväksi jää, milloin koko organisaatio marssii komentajan viitoittamalla tiellä. Kouluttajapula on itse aiheutettu Puolustusvoimat on omilla toimillaan aiheuttanut sen, että perusyksiköiden kouluttajatilanne on huono. Jokaista koulutettavaa joukkuetta kohden ei ole välttämättä omaa kouluttajaa. Syitä on useampia, mutta suurimpana opistoupseerien poistuman korjaaminen liian myöhään. Tosiasiassa suuriin virkamuutoksiin ryhdyttiin vasta vuonna 2007, vaikka opistoupseerien koulutus oli lopetettu monta vuotta aiemmin. Puolustusvoimien ylijohdon onnistuneen lobbauksen johdosta sekä Puolustus- että Valtiovarainministeriö suostuivat muutama vuosi sitten siihen, että puolustusvoimat sai hetkellisesti ylittää sotilashenkilöstön määrän. Tällöin aliupseerien virkoja voitiin perustaa etupainoisesti, enemmän kuin normaali henkilöstökokoonpanomenettely mahdollisti. Normaalisti virkamuutos voidaan tehdä vasta siinä vaiheessa, kun edellinen viranhaltija on eronnut palveluksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuonna 2010 eläkkeelle jäävien opistoupseerien virat muutetaan kootusti aliupseerin viroiksi vuoden 2011 alussa. Tämän jälkeen käynnistyy palvelukseen haku, joka nykyisellään kestää keskimäärin puoli vuotta. Näin tehtävä on avoinna pahimmillaan lähes kaksi vuotta. Tämän ongelman ratkaisun avaimet olivat puolustusvoimilla käsissään. Mutta miten kävi? Puolustusvoimien henkilöstöhallinto ei ollut valmis tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Puolustushaaraesikunnat alkoivat jakaa uusia virkoja toiminnan ja resurssien suunnittelun (TRS) periaatteella. Näin esikuntiin jäi ns. hyllyvirkoja, jotka olivat valmiina kohdennettavaksi joukkoosastojen esitysten perusteella kahdesti vuodessa. Lopulta avoimia aliupseerin virkoja makasi puolustushaaraesikuntien pöytälaatikoissa, vaikka kentällä oli huutava tarve uudesta henkilöstöstä. Merivoimien esikunta päätti omin toimin aliupseerin virkojen täyttökiellosta, vaikka Pääesikunta oli rajannut aliupseerien virat täyttökieltojen ulkopuolelle. Jälleen vaikeutettiin joukko-osastojen toimintaa. Aivan synnittömiä eivät olleet myöskään joukko-osastot. Monessa joukkoosastossa uudet virat kohdennettiin perinteisiin sotilasammattihenkilöiden tehtäviin eikä kouluttajatehtäviin. Liian monessa joukko-osastossa ei hallittu lainkaan henkilöstöhallinnon joustavia käytänteitä. Luultiin, että tehtävä ja virka ovat sama asia. Eräässä joukkoosastossa oli useamman vuoden avoinna raivaaja-sukeltajan aliupseeritehtävä. Vaikkei sopivaa hakijaa löytynyt, niin virkaa pidettiin itsepäisesti avoinna. Sekin virka olisi voitu joukko-osaston omin toimin täyttää kouluttajatehtäviin kohdennetulla aliupseerilla. Puolustusvoimat voi itse poistaa kouluttajapulan. Asia on lähellä puolustusvoimien komentajan sydäntä ja nähtäväksi jää, milloin koko organisaatio marssii komentajan viitoittamalla tiellä. Kuka korvaa opistoupseerit? Aliupseeristoa perustettaessa oli selvää, että juuri aliupseerit korvaavat eläkkeelle siirtyvät opistoupseerit. Muutoksen yhtenä perusteluna olivat taloudelliset syyt. Aliupseerien koulutus on merkittävästi edullisempaa kuin opistoupseereilla ja toisaalta aliupseerien henkilöstökulut ovat opistoupseereja pienemmät. Nyt muutamaa vuotta myöhemmin on selvästi havaittavissa, että henkilöstörakenteen uudistamisen suuri tavoite on hämärtymässä. Entistä useampi opistoupseerin tehtävä halutaan muuttaa joko upseerin, erikoisupseerin tai ESJAsiviiliviran tehtäväksi. Ja jälleen ihmetellään, miksi henkilöstökustannukset kasvavat. Opistoupseerit ovat valtaosin poistuneet kouluttajatehtävistä. Näin tällä hetkellä opistoupseerien poistuma kohdistuu erilaisiin esikuntatehtäviin. Viime aikojen virkamuutoksissa näitä avautuvia tehtäviä ei ole kohdennettu kouluttajatehtäviin, vaan pyritty täyttämään vastaava tehtävä esikunnassa joko sotatieteen kandidaatilla taikka ESJAsiviilillä. Jos merkittävää osaa näistä tehtävistä ei kyetä kohdentamaan kouluttajatehtäviin, niin perusyksiköiden kouluttajatilanne ei parane ikinä. Kulisseissa on käyty tiukkaa keskustelua muun muassa liikuntakasvatusupseerin tehtävästä, joka on tyypillinen opistoupseerin tehtävä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nämä tehtävät ollaan muuttamassa siviiliviroiksi ja liikunnanohjaajan tehtäväksi, joka on ESJA-virka. Työnantajalla on täysi oikeus päättää viroista ja tehtävistä, mutta tämänkaltaisten toimien jälkeen on turha voivotella henkilöstökulujen kasvua. Mistä ratkaisut? Kuten jo useaan otteeseen on todettu, niin vain puolustusvoimat voivat ratkaista kouluttajatilanteessa ilmenneet ongelmat. Ne on korjattava nopeasti, sillä päätösten siirtäminen kumuloi ongelmat entistä suuremmiksi. Pääesikunnan koulutusosasto suoritti viime talvena aliupseeriston koulutuksen seurantakäynnit. Tämän perusteella Pääesikunnan on nopeasti annettava puolustushaaroille tarkentavat ohjeet aliupseeriston koulutuksen tehostamisesta. Maavoimien ja merivoimien osalta ei pidä ryhtyä muutoksiin, mutta sitä vastoin ilmavoimat kaipaa vahvaa ohjausta. Pääesikunnan henkilöstöosaston on jatkossa valvottava vahvemmin puolustushaarojen HKP-menettelyä, samoin kuin puolustushaaraesikuntien on ohjattava joukko-osastoja. Puolustusvoimilla ei ole oikeasti varaa pitää virkoja avoinna kohtuuttoman pitkään. Henkilöstörakenteen muuttamisessa ei voi enää tuijottaa taustapeiliin. Opistoupseerien virat ovat oikeasti kyettävä muuttamaan aliupseerien viroiksi. Perusyksiköiden kouluttajatilannetta voidaan parantaa myös palkitsemisen kautta. Tässä puolustusvoimat pelaa kaksilla korteilla. Ylijohto korostaa painopisteen olevan perusyksiköissä, mutta palkoista neuvottelevat virkamiehet vastustavat henkeen ja vereen kouluttajahenkilöstön palkkauksen kehittämistä. Teksti ja kuva: Petteri Leino Ammattisotilas 5/2010 5

6 Kouluttajien palkitseminen Kuva: Tiina Möttönen Siilasmaan työryhmä esittää kouluttajien palkitsemista myös palkkauksellisesti. Samoin ryhmä kritisoi puolustusvoimissa käytössä olevaa henkilökohtaiseen suoritukseen palkkausta. Puolustusvoimien palkkapolitiikka ei ole vuosiin motivoinut pysymään kouluttajatehtävissä läpi koko työuran. Juhlapuheissa kouluttajien työtä ja merkitystä korostetaan, mutta palkkauksellisesti kouluttajatehtävät ovat paarialuokkaa. Aiemmin A-palkkaluokkien aikaan korkeimmat palkkaluokat menivät yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta esikunnissa ja huollon laitoksissa palveleville. Siirryttäessä tehtäväkohtaiseen ja vaativuuteen perustuvaan palkkausjärjestelmään, kouluttajatehtävät jäivät orpopojan asemaan. Tämä johti kokeneiden kouluttajien siirtymiseen toimistotehtäviin. Aliupseeristoa perustettaessa tehtiin päätös, että asevelvollisten kouluttajatehtävät siirtyvät valtaosin aliupseereille. Tällöin Aliupseeriliitto linjasi omia edunvalvontatavoitteitaan. Kyseessä oli kokonaan uusi aliupseerien tehtäväala, jonka merkitys korostuisi jatkossa. Kohta neljä vuotta Aliupseeriliitto on saanut taittaa peistä ja kalistella sapelia, jotta kouluttajatehtäviä arvostetaan myös palkkauksellisesti. Työ on tuottanut tulosta ja kouluttajatehtävät on saatu osaksi yhteistä tehtävien vaativuudenarviointia. Pahimmat hajalaukaukset on saatu korjattua. Suurin ero on enää perusyksikön vääpelin tehtävästä. Yksikön vääpelin arvostus Aliupseeriliiton mielestä asevelvollisia kouluttavan perusyksikön vääpelin tehtävä on vaativin joukko-osastotason kouluttajatehtävä. Perusyksikössä on kaksi tehtävää yksikön päällikkö ja vääpeli joista on kiinni, millainen perusyksikkö on kyseessä. Opistoupseerien palkkausjärjestelmää valmisteltaessa lähtökohtana oli, että yksikön vääpelin tehtävä on hallinnollisen putken vaatimattomin tehtävä. Siitä tehtävästä jatketaan toimistoupseerin tehtäviin joukkoyksikön tai -osaston esikuntaan. Näin OTV-järjestemässä yksikön vääpelin vaativuusluokka on viisi, eli tällä hetkellä alin käytössä oleva opistoupseerien vaativuusluokka. Tästä syystä myös tehtävän nimike välillä muutettiin yksikköupseeriksi. Aliupseeriliitto haluaa palauttaa ajattelun toisinpäin. Liiton näkemyksen mukaan yksikön vääpelin tehtävä ei ole hallinnollinen vaan tärkein aliupseerin kouluttajatehtävä. Yksikön vääpelin vastuulliseen tehtävään pitää määrätä vain pitkän kokemuksen omaavia ja kyvykkäitä aliupseereja. Aivan kuten oli ennen! Täten me emme voi hyväksyä, että yksikön vääpelille maksettaisiin samaa 6 Ammattisotilas 5/2010

7 tehtäväkohtaista palkkaa kuin joukkueenjohtajalle. Näiden kahden tehtävän välinen palkkauksellinen ero pitää olla niin merkittävä, että kokeneimmat ja parhaimmat joukkueenjohtajat kilpailevat yksikön vääpelin tehtävistä. Aliupseeriliitto on ollut jopa valmis kohdentamaan palkankorotusvarallisuutta yksikön vääpelin palkkaukseen, mutta olemme jatkuvasti törmänneet Pääesikunnan neuvottelijoiden jäykkään puolustukseen. Pääesikunnan neuvottelijoilta ei ole toistaiseksi herunut lainkaan arvostusta yksikön vääpelin tehtävään. Toistuva peruste on, että yksiköt ovat erilaisia. Tämä pitää paikkansa, kahta samanlaista perusyksikköä ei löydy puolustusvoimista. Työnantaja ei myöskään huomioi sitä, että perusyksikön vääpelin tehtävän vastuut ja velvoitteet tulevat suoraan yleisestä palvelusohjesäännöstä. Asevelvollisten kannalta yksikön vääpeli on ratkaisevassa roolissa. Millainen vääpeli, sellainen perusyksikkö! Nähtäväksi jää, milloin työnantaja oikeasti alkaa arvostaa tätä perusyksikön vaativinta aliupseeritehtävää. Tulospalkkauksesta ratkaisu Siilasmaan työryhmä esittää, että hyviä varusmieskouluttajia palkittaisiin hyvistä kasvatus- ja koulutustuloksista. Esitys on kannatettava ja näinhän on toimittu jo vuosikymmeniä. Tähän asti palkinnot ovat olleet puukkoja tai pieniä stipendejä. Siilasmaa esittää samanlaista kuukausittaista palkkiota, kuin mikä on käytössä rauhanturvaoperaatioissa. Siellä operaation komentajalla on mahdollisuus antaa henkilökohtainen palkkakorotus. Siilasmaan esityksen mukaan joukko-yksikön komentajalla voisi olla sadan euron kuukausittainen raha, joka jaettaisiin saapumiseräkohtaisesti ja maksettaisiin takautuvasti. Palkitsemisella on merkittävä rooli työssä viihtymisessä, joten Siilasmaan Yksikön vääpelin tehtävä ei ole hallinnollinen vaan tärkein aliupseerin kouluttajatehtävä. ajatus on hyvä. Sen toteuttaminen edellyttää kuitenkin hieman kehittämistä. Olennaista on, että kouluttajahenkilöstölle rakennetaan läpinäkyvä ja oikeasti kannustava tulospalkkio. Puolustusvoimilla oli aikanaan tulospalkkaus, mutta puolustusvoimien komentajan päätöksellä sen maksatus keskeytettiin vuonna Koska kyseessä ei ole virkaehtosopimukseen perustuva palkkatekijä, niin työnantajalla oli täysi oikeus keskeyttää sen maksatus. Tuo tulospalkkausjärjestelmä ei juurikaan kohdentunut kouluttajatehtäviin. Vanhat tulospalkkiokriteerit oli räätälöity sellaisiksi, että maksimaalisen tuloksen sait mahdollisimman kaukana varusmiesten koulutuksesta ja maksimaalisella resurssien käytöllä. Jos uutta tulospalkkausta ryhdytään rakentamaan, on siitä syytä tehdä sellainen, että saavutetaan alkuperäiset tarkoitusperät. Suoritusarvioinnin kehittäminen Siilasmaan työryhmä kiinnittää huomiota puolustusvoimissa käytössä olevaan palkkausjärjestelmään ja erityisesti sen henkilökohtaiseen palkanosaan. Asia oli noussut esille työryhmän erään joukko-osastokäynnin aikana. Eräs komppanian päällikkö oli todennut, ettei päälliköllä ole enää käytössään todellisia henkilökunnan motivointikeinoja, koska suoritusarvioinnit ovat tapissaan. Päällikkö ehkä unohti, että motivointi on muutakin kuin rahan jakamista. Toisaalta, jos suoritusarvioinnit ovat jo tapissaan, niin silloin henkilöstö on saavuttanut täydellisesti tavoitteensa. Tästä päällikön pitäisi olla tyytyväinen. Asia on kuitenkin nostettu esille ja siihen on syytä reagoida. Aliupseeriliitto on herätellyt keskustelua henkilökohtaisen palkanosan kehittämistä. Tämän kaltaisilla palkkatekijöillä on tapana rämettyä ja myös niitä pitää uudistaa tietyin välein. Kaikkien henkilöstöryhmien osalta suoritusarviointien tulokset ovat nousseet joka vuosi. Tällä hetkellä puolustusvoimien keskiarvo on 27 prosenttia, kun uudella henkilöllä se on kymmenen prosenttia vähemmän. Yksi kehittämisvaihtoehto voisi olla, että uusi henkilö lähtisi nollasta ja se nykyinen 17 prosentin osuus siirrettäisiin suoraan alkupalkkaan. Alle 17 prosentin tuloksilla ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Tällöin jäljelle jäävä 20 prosenttia lisättynä jollain yhteisesti sovitulla prosenttiosuudella jaettaisiin uudelleen sovittavien periaatteiden mukaan. Työnantaja pitää kiinni siitä, että suoritusarviointi on oltava kaikilla henkilöstöryhmillä sama. Näin ollen se ei ole ollut toistaiseksi valmis sopimaan Aliupseeriliiton kanssa suoritusarvioinnin kehittämisestä. Suoritusarvioinnin kehittämisessä ei ole nähtävissä nopeita uudistuksia, mutta tulospalkkion käyttöönotolle ei ole mitään esteitä. Tämän palkkion käyttöönotto on puolustusvoimien päätettävissä. Teksti: Petteri Leino Ammattisotilas 5/2010 7

8 Strategiset virheet varusmiesten kiusana Siilasmaan työryhmä otti vahvasti kantaa varusmiesten palvelujen saatavuuteen ja korkeaan laatuun. Puolustusvoimien kehitys on kuitenkin kulkenut täysin toiseen suuntaan. Tukipalvelujen laadun taso ja saatavuus ovat laskeneet viime vuosina. Varusmiesten palvelusmotivaation kannalta pienillä asioilla on arvaamattoman suuri merkitys. Onko maastomuonaa riittävästi? Riittääkö jokaiselle jälkiruokaa? Saako vaihdettua puhtaat vaatteet riittävän usein? Miten käy, mikäli katkaisen jalkani palveluksessa? Jos vastaukset edellä oleviin kysymyksiin ovat kielteisiä tai aiheuttavat muutoin negatiivisia seurauksia, niin aivan varmasti varusmiesten palvelusmotivaatio laskee. Puolustusministeriössä on jo pari vuosikymmentä ollut vallalla ideologia, jonka mukaisesti puolustusvoimat keskittyy vain ydintehtäviin ja kaikki tukitehtävät ulkoistetaan. Omaan palvelutoimintaan uskovat henkilöstöjärjestöt onnistuivat viivytystaistelussa ensimmäiset kymmenen vuotta, mutta viimeinen vuosikymmen on ollut kylmää kyytiä. Tukitoiminto toisensa jälkeen on järjestetty uudelleen, joko omaa toimintaa järjestämällä tai palveluja ulkoistamalla. Lopputuloksena on ollut kustannusten järkyttävä kasvu ja palvelutason lasku. Big Bang Kaikki lähti liikkeelle puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta kymmenen vuotta sitten. Tuolloin puolustushallinto luovutti vastikkeetta omistamansa kiinteistöt kahdelle valtion omistamalle yhtiölle. Senaattikiinteistöt sai toimitilat ja Kruunuasunnoille meni työsuhdeasunnot. Omistajasta tuli vuokralainen. Muutoksen taustalla oli kaunis ajatus, että turhista ja käyttöä vailla olevista kiinteistöistä päästään eroon. Tarkoitus oli, että puolustusvoimien maksama vuokra korvaa ylläpitokustannukset. Mutta miten kävi? Viimeiset kymmenen vuotta ovat opettaneet, että kiinteistökustannukset ovat rajusti kasvaneet neliötä kohden. Tämä siitäkin huolimatta, että puolustusvoimien käytössä oleva 8 Ammattisotilas 5/2010

9 kiinteistömassa on rajusti supistunut. Eihän tässä näin pitänyt käydä? Ei niin, vastataan. Mutta niin vaan kävi. Senaattikiinteistöt ja Kruunuasunnot ovat voittoa tavoittelevia kiinteistöyhtiöitä. Näin heidän edustajansa ovat onnistuneet neuvotteluissa paremmin, kuin vuokralaisten edustajat. Kuvio on yksinkertaistettuna se, että puolustusvoimien maksama vuokra sovittiin luovutushetken kiinteistömassan neliömäärän perusteella. Vuokra-ajat neuvoteltiin erittäin pitkiksi, jotta molemmat osapuolet saivat varmuuden yhteistyön jatkuvuudesta. Pisimmillään vuokrasopimukset kestävät aina 2030-luvun puoliväliin. Vuokrasopimuksesta pääsee irti rahalla. Jos puolustusvoimat ei enää tarvitse jotain kiinteistöä, niin se maksaa riittävän summan päästäkseen irti vuokrasopimuksesta. Mikäli omistajalla on valmiina ajatus tilojen jatkokäytöstä uudesta vuokralaisesta tai tilojen myynnistä niin silloin vuokrasopimuksesta on päästy eroon melko vaivattomasti. Valitettavan harvoin näin on. Puolustusvoimien tilat ovat sellaisissa paikoissa, ettei siellä ole toimivia kiinteistömarkkinoita. Taikka tilat ovat sellaisia, että niiden käyttö muihin tarkoituksiin on erittäin vaikeaa. Tämä on havaittu varuskuntien ja toimintojen lakkauttamisen yhteydessä. Savon Prikaatin entisten kasarmien taikka luolatilojen hyödyntäminen siviilikäyttöön on erittäin hankalaa. Kiinteistökulujen kasvu vaikuttaa varusmiesten palvelusmukavuuteen suoraan, koska täten kasarmien ja muiden koulutustilojen uudisrakentamista ja peruskorjaamista ei voitu toteuttaa puolustusvoimien haluamalla tavalla. Senaattikiinteistöt kyllä rakentaa ja peruskorjaa, mutta siirtää kustannukset vuokriin. Big Deal Kiinteistöuudistuksen ohella toinen iso mullistus oli maavoimien kunnossapidon siirtäminen Millog Oy:lle. Ajatus oli jälleen kerran kaunis. Puolustusvoimat keskittyy ydintoimintoihin ja tukitehtävät siirretään strategisen kumppanin vastuulle. Pitkien neuvottelujen ja veivaamisen jälkeen näin tapahtui vuoden 2009 alusta. Sotaväki luovutti henkilöstönsä, koneet ja laitteet, varaosat ja kaiken strategiselle kumppanille. Lisäksi sovittiin, Sopimus oli Millogin kannalta aivan loistava, kerrassaan vuosituhannen diili. Puolustusvoimat sitoutui maksamaan vuosityösopimuksen hinnan, tilattiin kaikkia siihen kuuluvia töitä tai ei. että puolustusvoimat tilaa vuosisopimusten mukaisesti kunnossapidon työt Millogilta. Vuosityösopimuksen hinta määräytyy luovutetun henkilöstön palkkakulujen perusteella, joka oli ensimmäisenä vuotena noin 64 miljoonaa euroa. Sopimus oli Millogin kannalta aivan loistava, kerrassaan vuosituhannen diili. Puolustusvoimat sitoutui maksamaan vuosityösopimuksen hinnan, tilattiin kaikkia siihen kuuluvia töitä tai ei. Vuosisopimuksen hinta ei muutu, vaikkei tilattaisi kaikkia sopimukseen kuuluvia töitä. Sopimuksen nerokkuutta kuvaa, että vuosityösopimuksen ulkopuolisista töistä puolustusvoimat maksaa normaalisti lisähinnan. Puolustusvoimat ei halua kertoa kumppanuuden ensimmäisen vuoden kustannuksia. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, sillä lopputulos ei ole puolustusvoimien kannalta lainkaan mairitteleva. Millog laskutti merkittävistä odotustunneista, koska puolustusvoimat ei tilannut kaikkia vuosisopimuksessa sovittuja töitä. Lisätöiden loppulasku on huhujen mukaan päätähuimaava. Miten maavoimien kunnossapidon kumppanuus vaikuttaa varusmiesten arkeen? Millogin palvelut ovat osa toimintamäärärahoja. Kun toimintamäärärahoissa jokin osa nousee, niin se osuus on muualta pois. Toisaalta tilanne on johtamassa joukko-osastoissa siihen, ettei koulutusmateriaalia saada varusmieskoulutuksen käyttöön. Puolustusvoimat on rajoittanut varuskuntakorjaamoiden toimintaa, jotta Millogille riittäisi töitä. Toisaalta puolustusvoimilla ei ole varaa tilata kovin paljoa vuosisopimuksen ulkopuolelle jääviä lisätöitä. Näin oravanpyörä on valmis. Kalustoa ei saada kuntoon ja lopulta kaikki kulminoituu siihen yksittäiseen varusmieheen, jonka koulutus kärsii materiaalipuutteesta. Multi-Big Deal Pelkästään toimintamenojen osalta tarkasteltuna Millog-sopimus on vielä pähkinäluokan juttu. Todelliset huippusopimukset on tehty tietotekniikan alalla. Erilaisten tietojärjestelmien ja ohjelmistosovellusten hankinta- ja ylläpitokustannukset menevät yli kaiken ymmärryksen. Jälleen joillakin on ollut kaunis ajatus, että puolustusvoimien toimintaa yksinkertaistetaan ja henkilöstöä kohdennetaan ydintehtäviin eli asevelvollisten koulutukseen. Mutta miten kävi? Lopputulos on karu. Kustannukset kohosivat pilviin. Hankitut järjestelmät toimivat miten sattuu, jos yleensä toimivat. Entistä suurempi osa palveluksessa olevasta väestä on sidottu järjestelmien ylläpitämiseen ja jokaisen puolustusvoimien Ammattisotilas 5/2010 9

10 palvelussa olevan virkamiehen päivittäisestä ajasta entistä suurempi osa menee tietokoneen ääressä. Varusmiehiä kouluttavien perusyksiköiden henkilökunnan työajasta merkittävä osa menee erilaisten tietojen syöttämiseen eri tietojärjestelmiin. Näin lopulta se vähäinenkin työpanos on poissa varusmieskoulutuksesta. Ministeriön miesten mielestä hävikistä päästään eroon sillä, että sotaväkeä opetetaan kantapään kautta. Kun maksat enemmän kuin mihin sinulla on varaa niin opit säästäväiseksi. Sulla ei voi olla nälkä Puolustusvoimien ruokahuoltoa on järjestelty koko 2000-luvun. Ensin myytiin ulos Haminan ja Kotkan varuskuntien muonitus. Tämä siitäkin huolimatta, että palvelu tuli kalliimmaksi kuin itse tuotettuna. Hankintaprosessi oli edennyt niin pitkälle, että oli kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä ulkopuolisen tarjous tai hylätä se ja joutua vastaajana markkinatuomioistuimeen. Tuolloin näytti selvältä, että puolustusvoimien oma palvelutuotanto oli toiminnan kannalta järkevää ja kustannuksiltaan tehokasta. Toimintaa haluttiin kuitenkin uudistaa. Ratkaisuksi tuli kaikkien varuskuntien muonituskeskuksien keskittäminen yhdeksi valtakunnalliseksi palvelukeskukseksi. Kone meni yskähdellen eteenpäin. Ruokalistojen varuskunnalliset erot poistettiin ja jaettavan ruuan määrä tasapäistettiin. Uutena tulivat eläinystävälliset ateriat lihaa et löydä edes reikäkauhalla. Joukko-osastot eivät olleet uudistukseen tyytyväisiä, mutta kokonaisuus oli vielä toimiva. Järjestelmässä oli vain yksi vika. Palvelu tuotettiin edelleen itse. Ratkaisuksi tuli valtion tuottavuusohjelma, jonka mukaisesti puolustusvoimien pitää vähentää useampi tuhat henkilötyövuotta 2010-luvun puoliväliin mennessä. Näin lopputulokseksi jäi Puolustusvoimien Ruokahuollon yhtiöittäminen. Puolustusministeriön edustajat perustelivat päätöstä sillä, että täten saavutetaan 1,5 miljoonan euron säästö hävikkiä pienentämällä. Ajatus on, että erityisesti maastomuonan hävikistä päästäisiin eroon. Tällä hetkellä yksikön vääpeli tilaa maastomuonituksen useita päiviä ennakkoon. Vahvuus saattaa kuitenkin muuttua merkittävästi tilaushetkestä. Osa sotamiehistä saattaa olla vastaanotolla, joku vapautettu ulkopalveluksesta, toiset komennuksella ja ehkä joku jopa puntiksella. Jatkossa yksikön vääpelin on osattava ennustaa nämä kaikki tilanteet, jotta turhasta hävikistä päästään eroon. Ministeriön miesten mielestä hävikistä päästään eroon sillä, että sotaväkeä opetetaan kantapään kautta. Kun maksat enemmän kuin mihin sinulla on varaa niin opit säästäväiseksi. Ennen kuin tämä oppi on perillä, on monta varusmiesikäluokkaa jälleen kironnut intin touhuja kuusen juurella tehotippa nenänpäässään. Jo tällä hetkellä maastomuonituksen kappaletavara loppuu lähes järjestään kesken. Koreat kamppeet, mutta milloin vaihdat? Oma alueensa on vaatetushuolto, jonka tulevaisuutta on selvitetty ja uudelleen järjestelty koko 2000-luku. Ministeriön mustakäsi haluaisi ulkoistaa vaatetuskorjaamot, jotka ovat koko vaatetushuollon ydin. Näin tapahtuikin Sodankylän vaatetuskorjaamon osalta joku vuosi sitten. Ajatus oli jälleen kerran loistava. Joku keksi, että yhdistetään Lapin tunturihotellien ja sotaväen pyykinpesu. Idean isä unohti, että armeijan pyykki on vähän toisenlaista kuin hotellipyykki. Toiseksi hotellilla ei ole varaa ilmoittaa sisään kirjautuvalle asiakkaalle, että tällä hetkellä on vapaana vain huoneita ilman lakanoita ja puhtaita pyyhkeitä. Kokemus osoitti, että bisnespohjalta toimivien hotellien pyykki ohitti jonossa intin pyykkisäkit. Eihän tässä näin pitänyt käydä? Sehän oli vielä jokin aika sitten meidän oma pesula! Näin ollen puolustusvoimat valmistautuu purkamaan pohjoisen järjestelyt sopimuskauden lopussa. Sopimuskausi on vaan pitkä, sitä on vielä jäljellä neljä vuotta. Varusmiesten arkeen vaatetushuolto näkyy varusvarastojen toiminnan kautta. Kun henkilöstöä on vähän, niin aukioloaikoja on rajoitettu. Äärimmilleen vietynä aukioloajat ovat sellaiset, etteivät ne 10 Ammattisotilas 5/2010

11 mahdollista varusmiesten pyykinvaihtoa palvelusajan ulkopuolella tai ruokatunnilla. Joku voisi sanoa sen ääneen, että on järjetöntä pitää varastoja auki vain silloin kun varusmiehet ovat koulutuksessa. Synkkä vai vielä synkempi kuva? Edellä on kuvattu muutamia esimerkkejä 2000-luvun palvelutuotannon uudelleen järjestelyistä. Yksi iso asia on vielä käsittelemättä puolustusvoimien oman erikoissairaanhoidon alasajo. Puolustusvoimat luopuivat omasta keskussotilassairaalasta 2000-luvun puolivälissä. Ajatus oli ostaa erikoissairaanhoidon- ja muut palvelut siviilistä pääasiassa sairaanhoitopiireiltä. Muutosta perusteltiin sillä, että jatkossa sotilaat pääsevät jonojen ohi ja saavat entisen kaltaisen hoidon. Mutta miten kävi? Varusmiehen sairastuessa tai loukattua itsensä hiemankin vakavammin tilanne johtaa siihen, että hänet siirtetään äkkiä E-luokkaan eli keskeytetään palvelus muutamaksi vuodeksi. Aiemmin kruunu huolehti pojistaan ja soturit laitettiin palveluskuntoon. Nyt tilanne on se, että polvensa nyrjäyttäneen palvelus keskeytetään. Näin aiheutetaan maksimaalinen haitta varusmiehelle, joka on suunnitellut elämänsä varusmiespalveluksen mukaan. Virallinen vai todellinen näkemys Virallinen vastaus on, että kaikki ratkaisut ovat olleet oikeita ja kaikki on mennyt hyvään suuntaan. Kentältä kuuluu kuitenkin toisenlainen viesti. Kumpaa uskoa? Sen ratkaiskoon jokainen itse. Tosiasiassa tehdyt ratkaisut ovat syynä siihen, että toimintakulut ovat nousseet kohtuuttomasti koko 2000-luvun. Toimintakulujen kasvua on yritetty hillitä ns. juustohöylämenetelmällä eli säästämällä vähän kaikesta. Tuloksena on ollut kustannusten suurempi kasvu. Puolustushallinnon johto ja Siilasmaan työryhmä esittävät perusteellisia uudistuksia puolustusvoimien organisaatioon ja toimintaan, jotta kustannusten kasvu saadaan pysäytettyä. Näinä keinoina on esitetty varuskuntien lakkauttamisia. Kokemus on osoittanut, ettei varuskuntia lakkauttamalla synny säästöjä. Säästöjä voi syntyä vain sillä, että korjataan epäkohdat ja entiset virheet. Kustannusten kasvun aiheuttamat syyt pitää korjata, ennen kuin puututaan perusrakenteisiin. Muutoin käy kuin vanhassa sadussa hölmöläisille lopulta säästetään itsensä hengiltä. Teksti: Petteri Leino Kuvat: Asta Ruuskanen Entä jos mitään ei olisi tehty? On hyvä kysyä, että jos takavuosina ei olisi tehty mitään rationalisointitoimia, olisiko puolustusvoimien kustannusten kasvu kyetty estämään taikka olisiko talous vakaammalla pohjalla. Molempiin kysymyksiin on helppo vastata: Ei varmasti olisi. Budjettirahoitukseen perustuvan valtion viraston toiminta on eräällä tavalla kädestä suuhun toimintaa. Aiempien vuosien ylijäämää ei voi siirtää paikkaamaan tulevien vuosien alijäämää. On tultava toimeen sillä rahamäärällä, minkä poliittinen päättäjä vuodeksi vahvistaa. On selvää, että muutoksia pitää tehdä. Mutta kansalaisilla ja tässä tapauksessa puolustusvoimien henkilöstöllä on oikeus vaatia järkeviä ja kestäviä päätöksiä. Sellaisten päätösten takana voi henkilöstökin seistä. Kaikki ei ole aina niin kuin miltä se näyttää. Vaikkakin politiikassa ja mediassa on yleisenä toteamuksena: Asiat ovat niin, kuin ne näyttävät olevan. Puolustusvoimien toimintojen järjestelyissä kustannuksia suurempi kysymys on sodan ajan suorituskyky. Poliitikot antavat tietyt taloudelliset resurssit ja sotilaiden tehtävänä on saavuttaa sillä mahdollisimman suuri suorituskyky. Tämän suorituskyvyn saavuttamiseksi toiminta voi näyttää taloudellisesti järjettömältä. Case Koria Itsenäisen Suomen pioneerikoulutuksen kehto oli aikanaan Korian varuskunta Kymijoen varressa. Yli 70 vuotta siellä koulutettiin pioneereja ikäluokka toisensa jälkeen. Kesällä 1994 pioneerit siirrettiin 40 kilometriä pohjoiseen Vekaranjärvelle, Karjalan Prikaatin joukkoyksiköksi. Uudessa sijoituspaikassa pioneereille piti rakentaa uusi kasarmi, uusi varasto- ja koulutusrakennus, uusi joukkoyksiköiden esikunta ja lukuisa määrä muita rakennelmia. Pioneerien johto laski, että Vekaranjärvelle investoidulla rahamäärällä pioneerit olisivat eläneet toiset 70 vuotta Kymijoen varressa. Se pitää paikkansa, jos asiaa tarkastelee puhtaan kamreerimaisesti. Mutta sodan ajan suorituskyvyn kannalta oli viisasta siirtää pioneerit osaksi perustettavaa valmiusyhtymää. Ilman pioneereja Karjalan Prikaatin sodan ajan yhtymän liikkeenedistämis- ja sulutuskyky eivät olisi nykyisellä tasolla. Pioneerien siirto Korialta Vekaranjärvelle tuli kalliiksi, mutta se kannatti. Kaikkea ei voi tarkastella vain kustannusten kautta. Petteri Leino Ammattisotilas 5/

12 Asevelvollisuus vai palkka-armeija? Suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuus on ollut jonkin aikaa julkisen keskustelun keskiössä. Eräät tahot tahtoisivat korvata sen palkka-armeijalla. Siilasmaan työryhmän raportissa selvitetään yleisen asevelvollisuuden ja palkkaarmeijan eroja. Yleinen asevelvollisuus otettiin käyttöön Euroopassa 1870-luvulta alkaen. Saksan ja Ranskan välinen sota osoitti, että moderni sodankäynti edellytti kooltaan entistä suurempia armeijoita. Yleinen asevelvollisuus mahdollisti sotilaiden määrän lisäämisen kustannusten pysyessä kuitenkin siedettävinä. Suurvalloista Iso-Britannia ja Yhdysvallat hylkäsivät ensimmäisenä yleisen asevelvollisuuden ja siirtyivät palkka-armeijaan. Kummankin maan kansantalous antoi tähän mahdollisuuden. Asukasmäärältään ja kansantaloudeltaan pienempien maiden oli pakko ylläpitää yleistä asevelvollisuutta aina 1990-luvulle saakka. Kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa erityisesti Natoon kuuluvat maat siirtyivät yleisestä asevelvollisuudesta palkka-armeijaan. Asevelvollisuuden hylkäämisen peruste oli uhkakuvan muutos sodan uhka poistui Keski-Euroopan yltä. Varsovan liitto hävisi maailmankartalta, uusi Venäjä ei enää muodostanut uhkaa ja Nato antoi riittävät turvatakuut jäsenmailleen. Palkka-armeijan ongelmat Asevelvollisuudesta luopuminen toi mukanaan uudet ongelmat. Ammattisotilaita piti palkata entistä enemmän, mutta uusien sotilaiden rekrytointi ei ottanut tuulta. Näin palveluksessa olevien kanssa tehtiin jatkosopimuksia ja ammattisotilaiden keski-ikä nousi huomattavan korkeaksi. Palkattujen sotilaiden määrän lisääminen edellytti suurempia henkilöstökuluja. Monessa Euroopan maassa armeijan henkilöstökulut vievät yli puolet puolustusbudjetista. Tämä siitäkin huolimatta, että näiden maiden puolustusbudjetti on kaksinkertainen kansantuotteesta laskettuna kuin Suomella. Määräaikaisiin pesteihin palkattaville sotilaille piti keksiä uusia houkuttimia palvelukseen saamiseksi ja siellä pysymiseksi. Yksi tällainen on uudelleen kouluttautumistuki, joka mahdollistaa palkkasotilaalle palveluksessa oloaikana kouluttautumisen uuteen ammattiin. Esimerkiksi Hollannissa maksetaan miehistölle ammattitutkinnon ja päällystölle korkeakoulututkinnon koulutus. Palkka-armeijaan siirtyminen on lisännyt puolustusvoimien eristäytymistä muusta yhteiskunnasta. Kyse ei ole enää koko kansan asiasta, vaan pelkästään niiden, jotka ovat siitä oikeasti kiinnostuneita. Jokaisessa palkka-armeijassa on havaittu palvelukseen astuneet aineksen selkeä huonontuminen niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Asevelvollisuudesta luopuneissa maissa suurin muutos on tapahtunut sotilaallisen puolustuksen painopisteessä. Entistä pienemmät armeijat eivät riitä oman maan alueelliseen puolustukseen, mutta 12 Ammattisotilas 5/2010

13 sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä ne toimivat eritavalla. Palkkasotilas ei kysele tappamisen oikeutusta Afganistanissa tai Irakissa. Sotaa kaukana kotoa vai oman alueen puolustusta? Siilasmaan työryhmän esittelyaineistossa esitetään yksinkertaisesti, mikä ero on eurooppalaisilla palkka- ja asevelvollisuusarmeijoilla. Nelikentän muuttujina ovat Naton jäsenyys vastaan sotilaallinen liittoutumattomuus sekä onko sotilaallinen painopiste oman maan puolustuksessa vai sotiminen kaukana Euroopan ulkopuolella. Naton eurooppalaisista jäsenmaista enää kolmessa maassa on käytössä asevelvollisuus Kreikassa, Turkissa ja Virossa. Kaikkien näiden kolmen maan sotilaallisen puolustuksen painopiste on selvästi oman maan puolustuksessa. Natoon kuulumattomista maista yleinen asevelvollisuus on käytössä Suomessa, Itävallassa ja Sveitsissä. Myös nämä kolme maata painottavat oman maan alueellista puolustusta enemmän, kuin sotimista Euroopan ulkopuolella. Valtaosa Natoon kuuluvista maista painottaa sotilaallisen puolustuksen tehtävissä sotilaallista kriisinhallintaa. Nämä maat ovat siirtyneet asevelvollisuudesta palkka-armeijaan. Tällä hetkellä tällaisista maista vain kolmella on enää asevelvollisuus ja sekin rajusti valikoiva. Nämä kolme maata ovat Saksa, Tanska ja Norja. Saksa siirtyy lähiaikoina palkka-armeijaan. Tanskan ja Norjan asevelvollisuus on jo kaikessa valikoivuudessaan lähellä palkka-armeijaa. Ruotsi on poikkeus. Se luopui viime kesänä asevelvollisuudesta rauhan aikana. Ruotsi on ainoa Natoon kuulumaton maa, jossa on palkka-armeija. Ruotsin sotilaallinen painopiste ei ole enää oman maan puolustuksessa vaan sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Palkka-armeija siis sopii erityisesti sellaisille maille, jotka ovat Naton jäseniä ja joiden sotilaallisen toiminnan painopiste on muualla kuin oman maan puolustamisessa. Mikäli Suomi jostain syystä päättäisi luopua asevelvollisuudesta, niin sen olisi pakko liittoutua sotilaallisesti. Euroopplaisten maiden jakautuminen ammatti- taikka asevelvollisuuteen perustuvan armeijan välillä. Kuva: Siilasmaan työryhmän esittelyaineisto. Mitä palkka-armeija oikeasti maksaa? Siilasmaan työryhmän raportissa on hahmoteltu palkka-armeijan kustannuksia. Työryhmän arvio kustannusten kasvusta nykyisestä 2,7 miljardista eurosta lähelle viittä miljardia on aivan liian alhainen. Tosiasiassa kustannukset olisivat merkittävästi korkeammat. Siilasmaan ryhmän työlukuna on, että palkka-armeijaan siirtyminen edellyttäisi lisäsotilaan palkkaamista. Suomen operatiiviset joukot muodostuisivat tuolloin kuusi kertaa nykyistä pienemmistä joukoista. Työryhmän laskentamalli perustuu olettamaan, että palkka-armeijaan rekrytoitaville sotilaille maksettaisiin nykyistä sopimussotilaan tasoista palkkaa. Tämän hetken varusmiesjärjestelmän kustannusten säästöllä vähennettynä työryhmä arvioi palkkakulujen kasvavan nykyisestä 800 miljoonasta 2,3 miljardiin euroon eli kolminkertaiseksi. Todellisuudessa palkkasotilaiden henkilöstökulut olisivat merkittävästi työryhmän arviota korkeammat. Heidän palkkatasonsa olisi korkeampi ja haittatyökorvauksensa olisivat suuremmat kuin työryhmä on arvioinut. Lisäksi henkilöstökuluja kasvattaisi merkittävästi sotilaallisen kriisinhallinnan palkkakulujen kasvu sekä palkkasotilaiden uudelleen kouluttaminen. Aliupseeriliiton erittäin varovaisen arvion mukaan henkilöstökulut kasvaisivat ainakin nelinkertaiseksi eli yli kolmeen miljardiin euroon. Siilasmaan työryhmä on arvioinut myös toiminta- ja materiaalikulujen kasvun hyvin maltillisesti eli kasvua nykyisestä vain 700 miljoonaa euroa. Todellisuudessa sotilaan palkka-armeija ei mahtuisi nykyisten varuskuntien kasarmeihin, vaan tiloja pitäisi rakentaa lisää. Tuollaisen joukon huoltaminen ja ylläpito olisi paljon nykyistä kalliimpaa. Vaikka toiminta- ja materiaalikulujen kasvua arvioidaan hyvinkin maltillisesti ja varusmiesjärjestelmän kustannuksilla vähennettynä, niin lopputuloksena olisivat ainakin kaksinkertaiset kustannukset nykyiseen verrattuna. Palkka-armeijaan siirtyminen edellyttäisi nykyisen puolustusbudjetin kolminkertaistamista. Sillä tosin saataisiin vain kuudesosan kokoiset joukot nykyiseen verrattuna. Järjestelmä edellyttäisi rinnalleen laajaa kodinturvajärjestelmää, jonka kustannuksia työryhmä ei ole lainkaan ottanut huomioon! Merkittävät yhteiskunnalliset vaikutukset Palkka-armeija johtaisi puolustusvoimien eristäytymiseen muusta yhteiskunnasta. Suomen puolustusvoimat on kiinteä osa yhteiskuntaa, kiinteämpi kuin missään muussa eurooppalaisessa maassa. Palkka-armeija edellyttäisi rinnalleen suojeluskuntajärjestön kaltaista kodin- Ammattisotilas 5/

14 IKÄLUOKAN JAKAUTUMINEN Vapautetaan ennen palvelukseen astumista tai valitsee siviilipalveluksen Vapautetaan palveluksen aikana Sijoitetaan ns. varalisään Sijoitetaan sodan ajan joukkoihin Suomalaisen miesikäluokan koko on noin , joka jakautuu ylläolevan kaavion mukaisesti. Tosiasiassa sodan ajan joukkoihin sijoitetaan vain alle 60 prosenttia koko ikäluokasta. turvajärjestelmää. Palkka-armeija edellyttäisi myös merkittävästi suurempia puolustusmäärärahoja. Tässä 2010-luvun julkisen talouden alijäämässä ei ole realistista edes keskustella puolustusmenojen kasvattamisesta. Asevelvollisuuden hylkääminen pakottaisi Suomen liittoutumaan sotilaallisesti. Tällä hetkellä vain neljännes kansasta kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Palkka-armeija johtaisi myös sosiaalisiin ongelmiin. Kaikissa asevelvollisuuden hylänneissä maissa on selvästi nähtävissä, että palkkasotilaat syrjäytyvät muusta yhteiskunnasta. Parin kolmen sotakeikan ja armeijassa vietettyjen vuosien jälkeen sopeutuminen normaaliin elämään on erittäin vaikeaa. Palkka-armeijan miehistöaines on aivan erilaista kuin yleiseen asevelvollisuuteen perustuvissa maissa. Rikosrekisteri ei voi olla enää karsiva tekijä, vaan nimenomaisesti suositus rajusta ja toiminnallisesta luonteesta. Suomalaisessa keskustelussa asian tekee omituiseksi, että palkka-armeijan puolesta puhuvat sotilaalliseen maanpuolustukseen kriittisesti suhtautuvat tahot rauhanpuolustajat ja puolueista Vihreät. Heidän luulisi viimeisenä puhuvan palkka-armeijan puolesta? Teksti: Petteri Leino Kuvat: Asta Ruuskanen Mistä reservistä puhutaan? Viime aikoina julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua reservin suuruudesta. Aivan ilmeisesti keskustelussa menee sekaisin, mitä reservin osaa kukin tarkoittaa. Sodan ajan joukkojen lukumäärän pienentämistä perustellaan ikäluokkien koon pienentymisellä. Itse asiassa ikäluokilla ei ole mitään merkitystä sodan ajan joukkojen lukumäärään. Tosiasiassa reservin sijoitusaika on paljon ratkaisevampi. Kaiken perusta on puolustusvoimien määrittämä operatiivisten sodan ajan joukkojen määrä. Vielä parikymmentä vuotta sitten sodan ajan joukot eli kenttäarmeija koostui sotilaasta luvulla määrää laskettiin sotilaaseen. Nyt puolustushallinnon johto käy keskustelua ja sotilaan välillä. Tähän on yksinkertainen peruste. 30 tuhannen miehen ikäluokasta sijoitetaan 17 tuhatta operatiivisiin joukkoihin. Lopusta 13 tuhannesta miehestä yhdeksäntuhatta miestä vapautetaan palveluksesta tai valitsee siviilipalveluksen. Neljätuhatta varusmiespalveluksen suorittanutta sijoitetaan niin sanottuun varalisään. Kun sodan ajan joukkoihin (eli nykyiseen kenttäarmeijaan, vaikkei termiä enää käytetä) sijoitetaan vuosittain 17 tuhatta sotilasta, niin kymmenen vuoden sijoitusajalla joukkojen kokonaismäärä on 170 tuhatta sotilasta. Mikäli sijoitusaika on 15 vuotta, niin kokonaismäärä nousee 250 tuhanteen sotilaaseen. Tämän vaikeammasta matematiikasta ei ole kyse. Tosiasiassa reservin suuruus on paljon suurempi, sillä miehistö kuuluu reserviin 50-ikävuoteen ja päällystö 60-ikävuoteen saakka. Näin ollen meillä on sodan ajan joukkojen ulkopuolista reserviä joko kaikki yli 30- tai 35-vuotiaat. Tätä reserviä meillä on yli puolimiljoonaa sotilasta. Kuuma kysymys onkin, mitä tehtäviä keksitään tälle jälkimmäiselle reserville? Tälle joukolle ei riitä asianmukaisia varusteita ei edes henkilökohtaista asetta. Heidän fyysisestä suorituskyvystä ollaan aidosti huolissaan. Tätä joukkoa ei enää pidetä sodan joukkoluettelossa. Kuitenkin tässä joukossa on erittäin suuri maanpuolustustahto. Näin ollen vaihtoehdoksi jää perustaa kodinturvajoukot, jotta tälle joukolle on edes jotain mielekästä maanpuolustustahtoa ylläpitävää toimintaa. Petteri Leino 14 Ammattisotilas 5/2010

15 Jos et voi välttää vaaraa, vähennä riskejä Raivaaja 2000 puku -puku on suunni- - teltu räjähdeasiantuntijoille, jotka etsivät ja ja tuhoavat miinoja, räjähtämättömiä ammuksia ja ja muita räjähteitä. Puku suojaa käyttäjänsä vartaloa, kaulaa, käsivarsia sekä jalkoja sirpaleilta, kuumuudelta ja paineiskuilta. Puvun osia voidaan käyttää erilaisina yhdistelminä tehtävän mukaan. Puvun osat ovat: puolihaalari (takaa auki), hihat sekä erityisesti vahvistettu yksiosainen liivi. Suomalainen laatuvalmistaja Verseidag Ballistic Protection Ballistic Burgmann Protection Oy Oy on on Suo- Suomen suurin suurin luotiliivien luotiliivien ja ballististen ja ballististen suojajärjestelmien toimittaja. toimittaja. Olemme Olemme kehittä- suojajärjestelmien kehittäneet ja valmistaneet ja valmistaneet ballistisia ballistisia tuotteita jo tuotteita vuodesta jo vuodesta Toimimme tiiviissä Toimimme yhteistyössä asiakkaittemme yhteistyössä asiakkaittemme ja maailman johta- tiiviissä ja vien maailman ballististen johtavien kuitujen, ballististen keraamien ja kuitujen, muiden erikoismateriaalien keraamien ja muiden valmistajien erikoismateriaalien kanssa. Tuotteet valmistajien täyttävät kansainvälisten kanssa. Tuotteet standardien täyttävät ja tilaajien kansainvälisten vaatimukset. Laadunhallintajärjestelmämme ja tilaajien vaatimukset. on sertifioitu standardien Laadunhallintajärjestelmämme ISO 9001:2000 H ja AQAP-2110 standardien oitu mukaisesti. ISO 9001:2000 H ja AQAP-2110 on sertifi standardien mukaisesti. Liivin taskuihin sijoitettavat levyt antavat lisäsuojan rinnan ja lantion alueelle. Liivissä on on ylöskääntyvä alasuoja, tasku ja ja kiinnikeitä työkaluille. Kypärän visiiri mahtuu kauluksen sisäpuolelle, joten se ei ei aukea paineaallon vaikutuksesta. Puvun suojaominaisuudet on on testattu kansainvälisissä testilaitoksissa. Pukua on mahdollista saada erikoisversiona, joka soveltuu trooppiseen ilmastoon. Suojaa sinne, mihin suojaa tarvitaan Kevyiden luotiliivien lisäksi lisäksi Ballistic Verseidag Ballistic Protection Protection Burgmann Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat taktiset kuuluvat luotiliivit, taktiset räjähteiden luotiliivit, tuotevalikoimaan räjähteiden tiedusteluun tiedusteluun ja raivaukseen ja käytettävät raivaukseen käytettävät erikoispuvut, erikoispuvut, palveluskoirien palveluskoirien suojaliivit, suojaliivit, suojakilvet suojakilvet muut erikoisvarusteet, ja muut erikoisvarusteet, toimitamme joita puolustusvoimien, toimitamme puolus- poliisin, joita tusvoimien, rajavartioston, poliisin, YK:n rauhanturvaajien rajavartioston, ja YK:n kriisialueiden rauhanturvaajien avustusjärjestöjen ja kriisialueiden käyttöön. avustusjärjestöjen Lisäksi valmistamme käyttöön. ballistisia Lisäksi suojajärjestelmiä mm. helikoptereiden, ballistisia suojajärjes- laivojen telmiä ajoneuvojen mm. suojaamiseen. helikoptereiden, laivojen ja valmistamme ajoneuvojen suojaamiseen. Verseidag Ballistic Protection Oy P.O. Box 139 (Ensimmäinen savu) FI Vantaa Puhelin (09) Fax (09) A D V A N C E D P R O T E C T I O N S O L U T I O N S F O R L I F E A N D M A T E R I A L

16 Siilasmaan työryhmän raportti: Suomalainen asevelvollisuus Puolustusministeri asetti elokuussa 2009 selvitysryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ryhmä ryhtyi työhön puhtaalta pöydältä, ilman ennakkorajoituksia tai ennalta asetettuja päämääriä. Keskeinen kysymys oli tarvitaanko asevelvollisuutta lainkaan vai tulisiko Suomen siirtyä ammattiarmeijaan. Ryhmä pyrki löytämään kehittämiskohteita, joita parantamalla asevelvollisuus olisi parempi puolustuskyvylle, yhteiskunnalle sekä yksilön motivaatiolle. Kehittämiskohteita kartoitettaessa tavoitteena oli löytää seikkoja, mitkä nostavat asevelvollisuuden yhteiskunnallista arvostusta, houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Työryhmän suosituksena on, että asevelvollisuus kannattaa turvata ja sen myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia vahvistaa. Asevelvollisuuden toimivuuden turvaamiseksi kaikilla palveluskelpoisilla miehillä ja vapaaehtoisilla naisilla tulee olla oikeus suorittaa varusmiespalvelus. Valikoivaan asevelvollisuuteen ei tule siirtyä. Ryhmä ei suosittele myöskään naisten asevelvollisuutta. Jotta sevelvollisuus toimii, sen tulee olla asevelvollista motivoivaa. Palvelusmotivaatiota parantavat keinot ovat keskeisessä osassa selvityksessä. Asevelvollisuus osa elinikäistä koulutusjärjestelmää Ryhmä korostaa, että asevelvollisuusjärjestelmä tuo lisäarvoa myös muille kuin puolustushallinnolle. Siksi verkottuminen ja eri hallinnonalojen entistä tiiviimpi yhteistyö ovat tarpeellisia. Asevelvollisuus olisi nähtävä entistä sel- keämmin osana suomalaista elinikäistä koulutusjärjestelmää. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tietojärjestelmäpalveluiden, terveystarkastusten ja oppisisältöjen nivomista saumattomasti muun yhteiskunnan toimintaan. Suurimpana haasteena asevelvollisuuden kehittämiselle ryhmä näki puolustusvoimien rahoituskehyksen, joka ei tule kattamaan nykyvaatimuksen mukaisia tarpeita. Siksi Puolustusvoimien rakennemuutos pikaisesti toteutettuna on välttämätöntä. Tämä tarkoittaa puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen vahvuuden supistamista ja toimintatapojen muutosta. Ryhmä kritisoi tapaa tehdä hallintorakennepäätöksiä aluepoliittisin perustein. Se näkee myös, että hyvän työnantajan periaatteesta tulisi voida joustaa ja tarvittaessa irtisanoa henkilöstä, mikäli taloudellinen tilanne sitä edellyttää. 16 Ammattisotilas 5/2010

17 Asevelvollisuudella on vaikutusta koko yhteiskuntaan. Tämän takia asevelvollisuuden yhteiskunnallisten vaikutusten maksimoimiseksi eri hallinnonalojen tulee ennakkoluulottomasti kehittää yhteistyötään siten, että asevelvollisuus tuottaa mahdollisimmman suuren yhteiskunnallisen hyödyn. Selvityksessä korostetaan varusmiesten kouluttajien roolia asevelvollisuuden ylläpitämisessä. Aliupseerit ovat tulevaisuudessa entistä suuremmassa vastuussa varusmiehiä kouluttavissa yksiköissä. Heidän kouluttamiseensa on selvityksen mukaan panostettava ja palvelusmotivaatiota ylläpidettävä esimerkiksi palkitsemisilla. Ryhmä esittää, että kouluttajien lukumäärää perusyksiköissä lisätään. Joukkotuotantorytmiä tulisi väljentää ja henkilökunnalle tulisi järjestää taukoa koulutuksesta saapumiserien väliin. Hyvin toteutettuna asevelvollisuus muun muassa kytkee yhteiskunnan toimijat yhteen edistää yhteiskunnallisia arvoja, maanpuolustustahtoa ja yhteiskuntarauhaa tuottaa nuorille monenlaista osaamista, joista merkittäviä ovat erityisesti johtajakoulutus, kuljettajakoulutus sekä ensiapukoulutus sosiaalistaa ja opettaa ryhmässä toimimista ehkäisee syrjäytymistä toimii maahanmuuttajien kotouttajana edistää kansanterveyttä tuottaa tietoaineistoa tutkimuskäyttöä varten tuottaa reserviä myös muiden viranomaisten tukemiseksi tuottaa henkilöstöä kriisinhallintatehtäviin toimii rekrytointikanavana puolustusvoimille ja muille viranomaisille Hallinnonalojen yhteistyötä ja viestintää tehostettava Selvitys korostaa yhteiskunnallisen konserninäkökulman ottamista puolustushallinnon kehittämisessä. Työryhmä havaitsi, että hallinnonalat eivät halua puuttua toisen hallinnonalan toimiin, vaikka näkee parannettavan epäkohdan. Tästä esimerkkinä ryhmä nostaa esille siviilipalveluksen, jonka kehittämistä monet hallinnonalat pitävät tärkeänä. Suomalaisessa julkishallinnossa vallitsee jyrkkä siiloajattelu, jossa kokonaispäämäärät ja resurssien tehokas taloudellinen käyttö vaarantuvat. Hallinnonalat työskentelevät tiukasti omilla tonteillaan ja yhteistoiminnassa on vielä toivomisen varaa. Puolustusvoimien viestinnän heikkouksia ryhmä lähtisi parantamaan tuomalla selkeästi ja säännönmukaisesti esille varusmiespalveluksen hyödyt, tarjolla olevat positiiviset kokemukset sekä varusmiespalveluksen merkitys yhteiskunnan näkökulmasta. Ryhmä korostaa erityisesti kutsuntaikäisten riittävää tiedonsaantia. Puolustusvoimien tulisi myös nykyistä paremmin tiedostaa tiedon ja käsitysten sosiaalinen rakentuminen intenetissä sekä lisättävä osallistumistaan keskusteluun epävirallisten medioiden kautta. Tämä vähentäisi asevelvollisten ja suuren yleisön keskuudessa kulkevia tornihuhuja ja edistäisi oikean tiedon leviämistä. 77 erilaista kehityskohdetta Selvitys koostuu neljästä osasta. Pääteemat ovat asevelvollisuus ja sen ulottuvuudet, puolustusvoimien tehtävien tukeminen, yksilön motivaatio ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset.selvitys sisältää 77 erilaista kehityskohdetta ja suositusta asian kuntoon saattamiseksi. Ryhmän puheenjohtajana toimi F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Sen jäseniä olivat johtaja Marko Ahtisaari, toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä, toimitusjohtaja Mikael Jungner, oikeustieteen kandidaatti Kirsi Komi, tutkija Anni Ojajärvi, toimitusjohtaja Marko Parkkinen sekä asianajaja Outi Siimes. Ryhmän pysyvänä asiantuntijana toimi kenraaliluutnantti Arto Räty ja sihteerinä everstiluutnantti Vesa Virtanen. Asevelvollisuustyöryhmä luovutti selvitystyönsä tulokset ministeri Jyri Häkämiehelle Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 5/

18 Koirientäyteistä elämää Vääpeli Mika Leskelä (42) sai kipinän sotakoiriin vuonna 1986 kun hän ensimmäisen kerran pääsi seuraamaan taitavan ohjaajan ja hänen koiransa työskentelyä. Parikymppinen nuori mies ei ehkä tuolloin vielä ymmärtänyt, miten tuo kohtaaminen tulisi vaikuttamaan hänen loppuelämäänsä. Tänään Leskelä työskentelee sotilaspoliisina ja koirapalveluupseerina Panssariprikaatissa ja elää 4 ihmisen ja 12 koiran taloudessa. Siirtyminen koiraharrastajasta koiraammattilaiseksi kävi lopulta melko nopeasti ja vaivattomasti. Vuonna 1995 konepuuseppänä työskennellyt Leskelä meni Niinisaloon Tykistöprikaatiin astuttamaan koiraansa varuskunnassa olleella uroksella. Koira-asioita hoitaessani minulta kysyttiin, tiedänkö ketään, joka haluaisi tulla sinne työskentelemään koirien kanssa. Sen pitempään ajattelematta sanoin: Minä tulen! Kuukautta myöhemmin Leskelä aloitti Niinisalossa koirankouluttajana. Alusta lähtien hänen tehtäviinsä kuului myös henkilökunnan ja varusmiesten kouluttaminen koira-asioihin. Koirat täyttivät tuolloin sekä Leskelän työ- että vapaa-ajan. Kun virka-aika päättyi, hän vaihtoi siviilit päälle ja jatkoi koirien kouluttamista vapaaehtoistyönä usein työpaikallaan. Jossakin vaiheessa rupesin miettimään, haluanko kouluttaa koiria ympäri vuorokauden vai myös vapaaehtoistyönä. Leskelä siirtyi 90-luvun lopulla vartiotehtäviin ensin Oriveden asevarikolle ja sen jälkeen Lylyn viestivarikolle. Tosin tuolloinkaan hän ei täysin ilman koiria päässyt työskentelemään. Toimin Orivedellä koirapalvelu-upseerina ja vastasin varikon koiratoiminnasta. Tehtäväni oli suunnitella muun muassa koirien koulutusta ja koiriin liittyviä hankintoja. Koiranohjaajien ammattitaitoa kehitettävä Leskelä on hyvin tyytyväinen nykyiseen tehtäväänsä Panssariprikaatissa. Hän kokee, että työnantaja on tukenut erinomaisesti hänen työssä kehittymistään ja opiskeluaan, myös vapaa-ajalla. Oman ja koirien ammattitaidon kehittäminen on Leskelälle tärkeää. Hän on vertaillut kokemuksiaan muiden koirien kanssa työskentelevien kanssa ja huomannut, että koirien koulutukseen liittyvän koulutuksen ja esimerkiksi kilpailuihin virkavapaan myöntämisperusteita tulkitaan eri paikoissa hyvin eri tavoin. Pääosa koirankoulutuksesta tapahtuu vapaa-ajalla. Itse olen saanut hyvin virkavapaata koiran koulutukseen. Muualla tilanne ei välttämättä ole yhtä hyvin. Mielestäni meidän tulisi saada koiran koulutukseen aikaa yhdellä jaksolla esimerkiksi kahdeksan tuntia. Kun tämä olisi paperilla, koulutuspäivät tulisi toteutettua. Leskelä ei ole pitänyt ongelmana osallistumista virkaurakursseille koiran kanssa. Minä vastaan koirasta, joten se kulkee minun mukanani. Ihan pienen pennun kanssa on hankalaa olla kurssilla, mutta muuten koira ei estä virkaurakursseille osallistumista. Esimerkiksi Lappeenrantaan voi viedä koiran mukanaan siellä on tarhaolosuhteet. Leskelä on huolissaan sekä koirien että koiranohjaajien ammattitaidon kehittymisestä. Toivoisin, että esimerkiksi koiran käyttöluokkatarkastus toteutettaisiin puolustusvoimissakin siviilisäännöillä. Niiden mukaisesti toimiminen vaatisi oh- 18 Ammattisotilas 5/2010

19 jaajalta nykyistä enemmän. Sen myötä koirat pysyisivät varmemmin hallinnassa. Tämä vaikuttaisi suoraan myös henkilökunnan työturvallisuuteen. Koiranhoidon pelisääntöjä syytä täsmentää Vaikka työ ja työn ohella opiskelu koirien kanssa on sujunut hyvin, Leskelä pitää tarpeellisena, että työnantajan ja koiranohjaajan välisiä pelisääntöjä täsmennetään joiltakin osin. Lähtökohtana kehitysajatuksille on se, että vaikka koira on elävä olento, joka asuu ohjaajansa kanssa, se on kuitenkin työnantajalle kuuluva työväline. Koiran vieminen ja kuljetus eläinlääkärille tulisi olla työaikaa ja muihin pakollisiin koiran siirtämisiin tulisi työnantajan antaa ajoneuvo käyttöön tai oman auton käyttö koiran kuljetuksiin tulisi selkeämmin määritellä koiran kotihoitosopimuksessa. Käytännössä kuljetuksiin liittyvien kustannusten korvaamisesta tulee nyt joka kerta neuvotella erikseen. Poliisilla ja rajavartiolaitoksella on koiria samankaltaisissa tehtävissä. Leskelä pitää tavoiteltavana, että viranomaisten koirakorvaukset olisivat samalla tasolla. Koirasta saatava korvaus kattaa mielestäni koirien aiheuttamat kulut. Kotikoiranhoitokorvaus on suurem- Leskelän työpari, 8,5-vuotias Roki, on isäntäänsäkin innostuneempi ryhtymään töihin. pi kuin lapsilisä. Toivon kuitenkin, että koiranhoitosopimuksessa olisi maininta korvausten indeksikorotuksesta. Leskelä arvelee, että nuoremmat eivät enää ole halukaita ottamaan vastuuta koirista. Hän pelkää, että monien mielestä siinä on liian paljon työtä. Tätä työtä ei kannata rahan takia ruveta tekemään. Asenne ja kutsumus ovat tärkeitä. Vapaaehtoistyötä koirien kanssa Leskelällä on vahva kilpailuvietti. Sen lisäksi kisoihin ajaa halu kehittää omaa ammattitaitoaan. Olen menestynyt hyvin koirien kanssa suojelumestaruuskilpailuissa sekä SM- että MM-tasolla. Olen osallistunut kahdeksan kertaa MM-suojelukilpailuun kahdella eri koiralla. Paras sijoitukseni MM-kisoissa on kolmastoista ja joukkuekilpailussa kolmas sija. Vapaa-aikanaan Leskelä toimii sihteerinä ja kouluttajana Sotakoirayhdistyksessä. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja innostaa sotakoirien ohjaajia työssään. Keskeinen osa toimintaa on koirien ja ohjaajien koulutus ja kilpailut. Yhdistyksen jäsenet ovat ensisijaisesti puolustusvoimilla työskenteleviä koiranohjaajia. Leskelä ja hänen vaimonsa ovat myös aktiivisesti mukana Saksanpaimenkoiraliiton Itä-Pirkanmaan osaston toiminnassa. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Koiranhoitoa koskevat normit ja sopimukset on uudistettava Kotikoiranhoitoa koskevat ohjeistukset ja sopimukset ovat vanhentuneita. Erityisesti tämä koskee pysyväismääräystä sotakoirien sijoittamisesta kotimajoitukseen (LÄÄKH-OS PAK 14:13) ja koirien kotihoitosopimuksen sisältöä. Ongelmakenttä on kolmitahoinen: koiran käytännön kotihoitoon liittyvät ongelmat, vastuukysymysten määrittelyn ympäripyöreys ja soveltamiskäytäntöjen laaja kirjo eri joukko-osastoissa. Käytännön koiranhoitoon liittyvät ongelmat kohdentuvat erityisesti siihen, milloin koiran hoitoon liittyvä toiminta on kotihoitosopimuksen mukaista, milloin taas virkatyöhön kuuluvaa toimintaa. Kenen ajalla, kenen välinein ja kustannuksin ja kenen vastuulla koiranhoitoon, sen käyttöön ja koulutukseen liittyvät toimet tehdään? Esimerkiksi menettelytavat ja vastuut eläinsuojelulain ja -asetuksen mukaisten tarha- ja koppitilojen hankkimisessa eläimen säilytystä varten kotihoitosopimuksen tehneen ohjaajan kotiin ovat vaihtelevia. Samoin koiran kuljetukseen sopivan ajoneuvon saaminen häkkeineen tai koirankuljetusperävaunun osoittaminen koiran siirtämiseksi virkatehtävissä on osoittautunut vaikeaksi. Lisäksi tulkinnat koiran tarhamajoituksen järjestämiseksi ohjaajan ollessa estyneenä esimerkiksi virkaurakurssien tai muun vastaavan poissaolon ajaksi vaihtelevat joukko-osastosta toiseen. Myös työajan järjestämisessä koiran koulutukseen ja matka-ajan laskemisesta työajaksi koiran kuljettamiseen liittyen on ollut tulkintaerimielisyyksiä. Aliupseeriliitto edellyttää muun muassa edellä mainittujen epäkohtien korjaamista ja yhdenmukaisten menettelytapojen sopimista koiran kotihoitoon liittyviä kysymyksiä kehitettäessä. Yhtä lailla tärkeää on selkiyttää koiran kotihoitoon liittyviä vastuukysymyksiä. Koira on kaikissa tapauksissa puolustusvoimien materiaalia ja siten puolustusvoimien tulisi vastata koiran kaikille osapuolille aiheuttamista vahingoista vahingonkorvauslain mukaisesti isännänvastuun periaatteella. Mika Oranen Ammattisotilas 5/

20 Sotilasmarssilla Kosovossa Sotilaselämä Kosovossa on hakeutunut urilleen operaation kestettyä jo yksitoista vuotta. Leiri on valmiiksi rakennettu, ja arkinen elämä sujuu totuttujen rutiinien mukaan. Suomalaisista valtaosa majoittuu ja työskentelee suomalaisten aikanaan rakentamassa camp Villessä Ljipljanin kaupungissa. Vaikka leiri on suomalaisten rakentama, on yhteisö kansainvälistynyt viimeisen puolen vuosikymmenen aikana. Leirissä asustaakin suomalaisten lisäksi ainakin irlantilaisia, tsekkejä, slovakeja, ruotsalaisia ja turkkilaisia. Liikkumismahdollisuudet on periaatteessa hyvät, leirin varusteluun kuuluu niin urheiluhalli kuin punttisalikin. Pitkäkestoisia, aerobisia lajeja harrastavilla ainut mahdollisuus liikuntaan sen sijaan on leirin ympäri kiertävä Timon polku. Kierroksen pituus on 1,3 km, joten pidemmillä lenkeillä kaipaa jo maisemanvaihdosta. Kansainvälisiä teemamarsseja Kaipuu uusille urille lienee samanlainen kaikissa leireissä, sillä Kosovon operaation perinteisiin on jo pitkän aikaa kuuluneet erilaiset pitkät sotilasmarssitapahtumat. Operaatioon osallistuvat kansakunnat ovat vuorollaan vetovastuussa marsseista, johon osallistutaan sotilasjoukkueittain. Marsseilla on erilaisia teemoja esimerkiksi suomalaisten järjestämät Kuuman päivän marssi (Hot Day March) keskellä kesää ja Kylmän päivän marssi (Cold Day March) talvipakkasilla. Tanskalaisten marssi on legendaarinen, mäkirikas DANCON, mikä järjestetään useita kertoja vuodessa ja mihin osallistujamäärä on ylivoimaisesti suurin. CHECON puolestaan on tsekkien järjestämä marssitapahtuma Batlava järven ympäristössä. Amerikkalaisten marssi on Bataan, jonka historialliset juuret ovat Toisessa maailmansodassa. Marssien reittipituudet vaihtelevat välillä km. Marssitapahtumat eivät ole kilpailuja, mutta ensimmäisenä maaliin pääseminen on joka marssilla ollut monen joukkueen tavoitteena. Järjestetyillä marsseilla jokaisen sotilaan on yleensä kannettava 10 kg:n painoista reppua tapahtuman alusta loppuun asti. Rankin marssi tässä suhteessa on Bataan, missä repun ja aseen yhteispainon on oltava vähintään 25kg ja taitettavaa matkaa on 42 km. Kaikille eivät nämäkään, noin kerran kuukaudessa toteutetut marssit riitä. Sunnuntaipäivä on operaatioon osallistuville mahdollisuuksien mukaan, operatiivisen tilanteen sen salliessa, pyhitetty lepopäiväksi, pois lukien päivystystehtävissä olevat. Sunnuntaipäivien iloksi ovat innokkaimmat marssijat keksineet lähteä lähialueen vuoria valloittamaan. Vuoret ovat korkeudeltaan noin pari kilometriä merenpinnasta. Päiväretkiä Ljubotenille Suosikkikohteeksi päiväretkelle on valikoitunut noin kahden ja puolen kilometrin korkuinen Ljubotenin vuori. Alkumatka taivalletaan autoilla aina 1700 metrin korkeuteen, mutta siitä eteenpäin ollaan ihmisruumiin omien lihasten armoilla. On sanomattakin selvää, että kaikki matkan aikana tarvittava ruoka ja juoma sekä varavaatteet kulkevat mukana repussa, mutta sen lisäksi on sotilailla aina leirin ulkopuolella liikkuessaan mukanaan myös ase ja lipas. Nousu ei tietenkään voi tapahtua suoraan ylös- 20 Ammattisotilas 5/2010

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista Yhtymähallitus 15 22.01.2013 Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista 574/00.01.02.03/2012 Yhall 15 Valmistelijat: Johtava ylilääkäri Pekka Taipale, pekka.taipale(at)ylasavonsote.fi,

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntona Aliupseeriliitto ry toteaa seuraavaa.

Pyydettynä lausuntona Aliupseeriliitto ry toteaa seuraavaa. Puolustusministeriö Resurssipoliittinen osasto Henkilöstöyksikkö PLM:n resurssipoliittisen osaston lausuntopyyntö 5.6.2012 ALIUPSEERILIITTO RY:N LAUSUNTO PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN HALLINNOLLISISTA PÄÄTÖKSISTÄ

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta 15.7.2010 Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta Sisältö 1. Johdanto 2 2. Suomen armeija 2020 3 2. 1. Vapaaehtoinen asepalvelus 3 2. 2. Uskottava vaihtoehto 2 2.3. Maavoimat 4 2.4. Merivoimat

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA 28.4.2014 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA Etelä-Karjalan hankintapalvelut on tutustunut

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Esko Raskilan juhlapuhe Juupajoen Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 4.6.2010, Lylyn viestivarikko

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Esko Raskilan juhlapuhe Juupajoen Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 4.6.2010, Lylyn viestivarikko Julkaisuvapaa 4.6.2010 kello 19.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Esko Raskilan juhlapuhe Juupajoen Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 4.6.2010, Lylyn viestivarikko Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER & VATT Matine tutkimusseminaari 17.11. 2011 (MATINE rahoitus 58 000 ) Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Puolustusvoimien henkilöstöstrategia

Puolustusvoimien henkilöstöstrategia Palkatulle henkilöstölle ja asevelvollisille Suomenlahde Suomenlahden meripuolustusalue Suomenlahden meripuolustusalue SISÄLLYS Saatesanat... 3 Henkilöstöstrategia mitä ja kenelle?... 5 Palkattu henkilöstö

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla).

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla). Shakkinappuloiden voimasuhteet Matinteko (1 / 10) Kuningas on pelin tärkein nappula, ilman kuningasta peli on hävitty. 1. Kuningas + Daami + Torni vs Kuningas Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkoneuvosto 1/2010 10.02.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkoneuvosto 1/2010 10.02.2010 1 1 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 10.02.2010 1 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu. Yleinen asevelvollisuus monitieteisesti

Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu. Yleinen asevelvollisuus monitieteisesti Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu Yleinen asevelvollisuus monitieteisesti professori Juha Mäkinen Miestutkimuspäivät 5.9.2013 Agendaa tutkimusperustaiseen asevelvollisuuden

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke 1 Sisällys 3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 3 Eläkesanastoa 4 Milloin oikeus eläkkeeseen? 4 Eläkeoikeus palvelusvuosien

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN

MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi

Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Testi Testi Testi Tervetuloa Pokaalin jäseneksi. Mallikysely. Survey input field Yrityksen nimi: Toimiala : Toimipaikka: Vastaajan sähköpostiosoite : Vastaajan tehtävänimike: Yrityksen henkilölukumäärä: Yrityksen henkilöstöryhmät

Lisätiedot

Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.

Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9. Tuotetiedot helpottamaan hankintatoimen arkea ja kokonaishankinnat hankintatoimen tehostajana Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna 27.9.2013 Ilari Vaalavirta, toimitusjohtaja Mediq Suomi Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279201 Pöytäkirja 30.6.2005 Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta: Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta: Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta: Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto RVLPJTARKVES APTK 22.4.2005 (VM 3.5.2005) Päivitetty 1.10.2007 1 ( 7 ) Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin rajavartiolaitoksen esikunnan ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, SKL Suomen Konepäällystöliitto

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Vihreän miesliikkeen armeijamalli

Vihreän miesliikkeen armeijamalli Vihreän miesliikkeen armeijamalli Jukka Jonninen Perjantai 4.10.2013 Asevelvollisuuden vaihtoehdot ja kansantaloudelliset vaikutukset Porthania, sali P673, 6 krs. Sisältö 1. Taustatietoa Suomen armeijasta

Lisätiedot

Nexetic Shield Unlimited

Nexetic Shield Unlimited Nexetic Shield Unlimited Käyttöohje 1. Asennus ja käyttöönotto 2. Ohjelman käyttäminen 3. Lisäasetukset 4. Tietojen palautus 1. Asennus ja käyttöönotto Asiakasohjelman asennus Tehtyäsi tilauksen varmistusohjelmasta

Lisätiedot

Uskonto 10, matikka 4?

Uskonto 10, matikka 4? Uskonto 10, matikka 4? - Kimpan hyvä taloudenhoito, tilinavaus ja kirjanpito Johanna Heinonen Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry Kimpan hyvä taloudenhallinta Kimpalle avataan tili, jonne osakkaat

Lisätiedot

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9)

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) 1 (4) ESIVUOKRASOPIMUS Sopimusosapuolet 1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) Kihlakangas 13, 96800 Rovaniemi (jäljempänä vuokranantaja ) 2. Lapin pelastuslaitos (Y: 0937073-7) (jäljempänä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013 Helsingin kaupunki 1 (5) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI n esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikkeistä 1.1.2014 lukien HEL 2013-013716 T 01 01 00 esittää, että kaupunginhallitus

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Nexetic Shield Unlimited

Nexetic Shield Unlimited Nexetic Shield Unlimited Käyttöohje 1. Asennus ja käyttöönotto 2. Ohjelman käyttäminen 3. Lisäasetukset 4. Tietojen palautus 1. Asennus ja käyttöönotto Asiakasohjelman asennus Tehtyäsi tilauksen varmistusohjelmasta

Lisätiedot