Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinööritoimisto Olof Granlund Oy"

Transkriptio

1 Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960 Osa 1: Yrityksen perustajat LVI-alan vaiheita ennen yrityksen perustamista Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat: Granlund 25, 28, 32 Liisa Merenheimo 26, 27 Suvi Kiviniemi 31

2 Yrityksen perustajat Olof Granlund Olof Karl Väinö Granlund syntyi heinäkuun toisena päivänä vuonna 1927 Vaasassa perheen kolmantena lapsena. Hänen isänsä Karl Väinö Granlund ( ) oli toiminut jääkäriliikkeen aktivistina ja suojeluskunnan piiripäällikkönä. Hänet ylennettiin luutnantiksi 1918 ja kapteeniksi Äiti Karin toimi farmaseuttina Vaasan apteekissa. Karl Väinö Granlundin merkitys vuoden 1918 tapahtumissa oli niin merkittävää, että itse marsalkka Mannerheim ruokaili heidän kotonaan vieraillessaan Vaasassa. Olof kastettiin kahden kuukauden ja yhden viikon ikäisenä. Isä-Karl siunattiin ristiäisten aattona vatsasairauden murtamana. Siitä alkoi Olof Granlundin ankara ponnistelu eteenpäin elämässä. Lapsuus ilman isää ei ollut helppoa. Äidin piti työskennellä ahkerasti elättääkseen kolme lastaan. Lapsia hoiti pääasiassa suomenkielinen lastenhoitaja, josta muodostui tärkeä henkilö Olofille ja jonka syli oli ainoa turvapaikka halipulan iskiessä. Lapsuuden kesät kuluivat lastenhoitajan lapsuudenkodissa suomenkielisen Pohjanmaan maaseudulla. Siellä syntyi yhteys luontoon ja maaseudun oloihin. Kesäaikojen leikkitoverit puhuivat suomea. Pohjanmaalla suomenkieleen tarttui lainasanoja ruotsinkielestä ja niinpä syksyllä koulussa Olofille naurettiin opettajan kysyessä, mikä on suomeksi ikkuna tai pikkuserkku. Olofin reipas vastaus kuului, klasi ja smookusiini. Koulunkäynti Vasa svenska lyceumissa onnistui vapaaoppilaspaikan avulla. Alku ei ollut aivan helppoa, mutta lukioaikana Olof ymmärsi, että ainoa tie eteenpäin on ahkera opiskelu. Opinnot alkoivat sujua ja ylioppilaaksi hän kirjoitti keväällä Ennen ylioppilaskirjoituksia kului kuitenkin aikaa Turussa, jonne Olof halusi päästä alaikäisenä Olof Granlund osallistumaan jatkosodan viime vaiheisiin vapaaehtoisena. Näin nuoria poikia ei sodan loppuvaiheessa enää lähetetty rintamalle, mutta ilmavalvontatehtäviin tarvittiin tarkkoja silmiä ja niinpä Heikkilän kasarmissa palveli kymmeniä nuorukaisia isänmaata turvaamassa. Sittemmin nämä pojat vapautettiin varusmiespalveluksesta sillä katsottiin, että he olivat osansa isänmaan eteen tehneet. He saivat myös veteraaniedut ja männynoksa-tunnuksen. Ylioppilasjuhlien jälkeen suuntautui matka Helsinkiin ja teknilliseen korkeakouluun. Kemianosasto tuntui hyvältä valinnalta ja opinnot sujuivat ennätysajassa. Sukulaistädit auttoivat reipasta opiskelijaa, joka eli niukoilla ruoka-annoksilla. Kaupungin huvitukset eivät myöskään olleet vielä siihen aikaan tuttuja. Diplomityö valmistui ennätysajassa vuonna Töitä ei kuitenkaan löytynyt kemian alalta ja niinpä Olof jatkoi opintojaan koneosastolla pääaineena lämmitys- ja saniteettitekniikka, josta hän teki lopputyön vuonna Opiskeluaikainen työpaikka löytyi Ekonosta, jonka nuoriso-osaston kontaktit osoittautuivat myöhemmin tärkeiksi ja vuonna 1957 aloitettu parin Yrityksen historia 25

3 vuoden jakso Puolustusministeriön rakennusosastolla vielä tärkeämmäksi. Olof Granlund oli määrätietoinen ja tinkimätön persoona. Hänellä oli jatkuva tahtotila uusien asioiden kehittämiseen ja ennen kaikkea tietotekniikan hyväksikäyttö suunnittelussa oli lähellä hänen sydäntään. Toisaalta ehdottomuus asioiden hoitamisessa aiheutti myös ristiriitoja henkilökunnan piirissä. Olof oli nopea tekemään päätöksiä, mutta hän myös usein yön yli nukuttuaan hyväksyi toisen osapuolen näkemykset. Olof Granlund jäi eläkkeelle vuonna 1989 myytyään yrityksen viidelle yhtiön palveluksessa olleelle henkilölle. Hän kuoli kevättalvella vuonna Antti Oksanen ja diplomi. Antti Oksanen Antti Oksanen syntyi vuonna 1926 Riihimäellä. Lapsia perheessä oli neljä, kolme poikaa ja tytär. Toinen Antin veljistä kuoli kahdeksan vuoden ikäisenä. Antti vietti neljä ensimmäistä vuottaan Mikkelissä, joten häneen yhdistetty savolainen lupsakkuus on peräisin hiekkalaatikkoleikeistä tai sitten se on myötäsyntyistä elämän iloa ja positiivista ajattelua. Liisa-sisko, joka elää Anssi-miehensä kanssa vuonna 2010 Kiuruvedellä, syntyi 11 vuotta Antin jälkeen. Hän muistaa Antin ahkerana, ystävällisenä ja avuliaana isoveljenä. Oksasen perheen isä kuoli vuonna 1947 ja äiti pari vuotta myöhemmin, joten sisaruksista huolehtiminen jäi paljolti Antin vastuulle. Äiti kirjoitti kesäpaikassa sijaitsevaan päiväkirjaan, Pentti pääsi lukioon, Antti on teknillisessä opistossa ja Liisa aloitta oppikoulussa, joten ainakin opiskeluasiat ovat kunnossa. Vuonna 1945 Antti pääsi ensin ylioppilaaksi ja sitten armeijaan. Aliupseerikoulun käynyt nuorukainen palveli miinanraivaajalla ja siellä varmaan syntyi rakkaus merellä liikkumiseen. Armeijan jälkeen Antti opiskeli teknillisen opiston koneosastolla ja valmistui vuonna Työharjoittelu Wärtsilän telakalla ja jatko-opinnot korkeakoulun saniteettiosastolla veivät nuoren insinöörin Ekonon palvelukseen. Antti oli myös moottoripyöräkärpäsen purema. Moottoripyörät olivat tulleet nuorena tutuksi ja ensimmäinen 20-luvun Douglas oli purettu ja koottu moneen kertaan. Antin kirjalliset kyvyt kohdistuivat 1950-luvulla tähän rakkaaseen harrastukseen. Vuonna 1957 ilmestynyt Moottoripyörän rakenne ja huolto on hienosti laadittu alan perusteos. Kirjan toisena tekijänä mainitaan aikansa kuuluisa motoristi Otto Brandt, jonka nimen avulla kirjaa oli helpompi markkinoida. Kirjasta saadut rahat tarvittiin sisarusparven ja varsinkin Liisa-siskon elämää helpottamaan. Antti Oksasella oli oma toimisto Pohjois- Haagassa ja ensimmäiset työt olivat vankein hoi tolaitoksen kohteita mm. Sukevalla. Matkat työmaakokouksiin taittuivat 600-kuutioisella Arielmerkkisellä moottoripyörällä ja noilla reissuilla hän myös tutustui Anssi Merenheimoon, Liisasiskon tulevaan aviomieheen. Anssi kertoo Antin vieraanvaraisuudesta: Kun tulimme Helsinkiin poikien kanssa kursseille, niin 26 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

4 Antti majoitti meidät. Jos hän ei itse ollut paikalla, niin pöydällä odotti kahvit, voileivät ja viskipullo. Kerran olimme Lapissa ja odottelimme tarjoilijaa tuomaan laskua. Se kesti Antin mielestä liian kauan ja hän laittoi pöydälle tuhannen markan setelin. Aamulla sitten hän kävi hakemassa vaihtorahat. Toisaalla on kerrottu, miten Olof ja Antti tapa sivat ja miten heidän yhteinen taipaleensa alkoi. Poikamies Antti ja perheellinen Olof muodostivat toimivan työparin. Heitä yhdisti innostus autoihin. Autoja vaihdettiin uusiin sitä mukaa kun suunnittelupalkkiota maksettiin firman kassaan. Siihen aikaan ei nopeusrajoituksista niin välitetty ja niinpä matka Vuokattiin toimiston Tuulentupanimiselle mökille taitettiin aikakirjojen mukaan vähän yli viiteen tuntiin. Antti Oksanen harrasti mootto ri pyörien ja autojen lisäksi myös purjehdusta. Hän tilasi Englannista useam man purjeveneen ja kävi sitten purjehtimassa ne sieltä Suomeen. Eräs naistenlehti valitsi hänet Helsingin kymmenen suosituimman poikamiehen joukkoon. Perusteluissa mainitaan, että hänellä on samanlainen purjevene kuin Lasse Mårtensonilla. Antti harrasti myös valokuvausta ja nimenomaan mustavalkoisten kuvien ottamista. Hän opasti myös Liisa-siskoa tämän harrastuksen pariin. Ota paljon kuvia ja revi sitten huonot. Antti ei ollut yhtään musikaalinen, mutta silti hän lauloi pieni polku metsän halki vie. Antti Oksanen erikoistui sairaaloiden LVIsuunniteluun ja hänellä oli erityisen hyvät kontaktit alan vaikuttajiin eri puolilla Suomea. Hän on kirjoittanut mm. yrityksen oman GOLVI-lehden numeroon 1 4/73, joka oli suuri terveyskeskusnumero, seuraavasti. Sairaala-alan suunnittelijat vai pitäisikö nyt sanoa terveysalan suunnittelijat ovat lähivuosina, mittavan ja vaativan suunnittelutyön edessä, kun kansanterveyslain toteutuminen etenee. Terveyskeskusten suunnittelu tulee sisältämään melkoisesti problematiikkaa. Hän korostaa, että suunnittelun varhaisessa vaiheessa pitäisi kiinnittää huomioita siihen, että rakennusten ja teknillisten ratkaisujen tulee olla muunneltavia. Paitsi tämä varhaisen vaiheen tiedostaminen, on mukana olevien selvästi tajuttava se, että joustavasti muunneltavan LVI-, sähkö- ja varusteluteknillisen ratkaisun luominen ei ole yksin näiden laitteiden suunnittelijoiden aikaansaatavissa, vaan lopputulos on rakennuksen kaikkien suunnittelijoiden sekä rakennuttajan ja hyväksyvien viranomaisten yhteistyön tulos. Lisäksi suunnittelijan tulisi perehtyä laitoksen toimintaan sen sisäiseen prosessiin entistä syvällisemmin. Vain tuntemalla toiminta voidaan varmistaa se, että suunnitellut tekniset laitteet ovat sekä oikein valitut että mitoitetut ja samalla on vältytty turhilta hankinnoilta. Hänen visionsa talotekniikan suunnittelusta jo 1970-luvun alussa olivat myös varsin osuvia. Lopputarkastukset ovat muuttuneet yhä tarkemmiksi, yhä useampia asioita on kontrolloitu ja yhä enemmän suunnitelmissa pyritty tarkemmin toteamaan onko laitos suunnitelman mukainen. Kuitenkin näkisin, että laitoksen toiminnan testaaminen on vielä täysin lapsenkengissä. Käsittääkseni se kehittyy entistä tärkeämmäksi osaksi rakentamisprosessia. Antti Oksanen kuoli vuonna 1977 juuri yhtiön oman toimitalon, GOHNT-talon, valmistuessa ja jätti toimiston hetkeksi vaikeaan tilanteeseen. Yrityksen historia 27

5 LVI-alan vaiheita ennen yrityksen perustamista LVI-tekniikka yleistyy 1900-luvun alussa 1800-luvun loppupuolelle saakka taloja lämmitettiin Suomessa pelkästään uuneilla ja kaminoilla, ilmanvaihto oli painovoimaista ja vesi kannettiin sisään ja ulos. Arkkitehdit osasivat pääsuunnittelijoina sijoittaa ja mitoittaa hormit ilmanvaihtoa ja tulisijoja varten. LVI-tekniikan kehityksen eräs käännekohta oli Helsingin kaupungin päävesijohdon rakentaminen. Vuonna 1866 Helsingin Polyteknisen la i toksen rakennustekniikan opettaja, insinööri Endre Lekve laati senaatin toimeksiannosta sii tä suunnitelman, jota ryhdyttiin toteuttamaan sveitsiläisen insinöörin Robert Huberin johdolla. Vuonna 1878 Helsingissä alkoi virrata Vantaan joesta suodatettua vettä ja vuonna 1881 oli jo 107 taloa liitetty vesijohtoverkostoon. Kaukonäköinen Robert Huber teki vuonna 1882 aloitteen Helsingin rakennusjärjestyksen muuttamisesta siten, että vesiklosettien käyttö olisi sallittua. Ehdotus herätti aluksi vastustusta eri tahoilla, mutta vuodesta 1888 niiden rakentaminen tuli luvalliseksi. Myös keskuslämmityslaitoksia ruvettiin asentamaan 1800-luvun lopulla. Ne perustuivat aluksi höyrylämmitykseen, mutta vuosisadan vaihteen jälkeen rakennusala alkoi kiinnostua enemmän vesijärjestelmistä. Keskuslämmityskattiloissa poltettiin lähinnä koksia. Vuonna 1911 perustettiin Suomen Höyrykattilayhdistys, jonka tarkoituksena oli edistää höyryn ja voiman taloudellista käyttöä neuvonta-, valvonta- ja kehitystyön avulla. Perustajina oli 19 teollisuusyritystä. Toiminnan laajennettua sen nimeksi tuli vuonna 1918 Voima- ja Polttoainetaloudellinen Yhdistys Ekono, josta kasvoi vähitellen suuri Antti Oksanen ja Pekka Lehtonen valvomossa. neuvotteleva insinööritoimisto. Vuonna 1927 sillä oli jäsenyrityksiä jo 488. Tyypillinen jäsenyritys oli Rosenlew, jonka päätoimialana oli paperija selluloosateollisuus. Ekono työllistyi etupäässä jäsenyritystensä kautta. Vahvat asiakassuhteet loivat pohjan toiminnalle, eikä toimeksiannoista tarvinnut juuri kilpailla. Rakennustoiminta hiipui Suomessa 1930-luvun lamavuosina. Laman jälkeen Ekonon lämpö- ja sani tettiteknillinen jaosto alkoi kasvaa. Tällöin heräsi mielenkiinto mm. säteilylämmitykseen sekä ilmastointilaitosten rakentamiseen konttori- ja kokoushuoneistoja varten. Rakentamisen hiljaisten sotavuosien aikana Ekono vastasi mm. polttoainesäännöstelystä. Sodan jälkeen se sai tehtäväkseen huolehtia öljylämmityksen käyttöönotosta Helsingissä. 28 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

6 LVI-alan kotimainen valmistus kasvaa Högfors oli suomalainen uranuurtaja keskuslämmityslaitteiden valmistajana. Sen tuotantoon ilmestyivät ensimmäisenä radiaattorit vuonna 1903 ja niitä seurasivat pian keskuslämmityskattilat. Ilmanvaihdon teolliset perinteet Suomessa ulottuvat Suomen Puhallintehtaan perustamiseen vuonna Sille valmistui vuonna 1936 Helsingin Tapanilaan tehdas, jonka tuotantoon kuuluivat lähinnä teollisuuspuhaltimet. Ennen sotia tehtaalla valmistettiin jo laaja valikoima ilmanvaihtolaitteita ja laitteistoja. Sodan jälkeen Suomen Puhallintehdas siirtyi Ab Svenska Fläktfabrikenin omistukseen. Suomen Puhallintehtaalle rakennettiin vuonna 1956 Turkuun standardilaitteita valmistava tehdas, jota laajennettiin pariin otteeseen vuosikymmenen lopulla, koska rakennustoiminta oli lähtenyt nopeaan kasvuun. Ilmanvaihtokanavien valmistus tehdasmaisesti käynnistyi uudessa kanavatehtaassa vuonna luvun vaihteessa alkanut kotimainen LVIlaitteiden ja materiaalien valmistus kasvoi vähitellen merkittäväksi teollisuudeksi Suomessa. Eräänä vuosisadan alkupuoliskon kasvun ja alan vireyden merkkinä voidaan pitää Suomen ensimmäisiä lämpö- ja saniteettialan messuja vuonna Ilmanjakolaitteet hankittiin vielä 1960-luvun alussa lähes kokonaan ulkomailta. Niiden kehitys ilmastoinnin synnyinmaassa USA:ssa oli sangen alkeellista. Periaatteessa riitti, että anemostaatilla puhallettiin riittävästi ilmaa huoneisiin. Euroopan puolella, lähinnä Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa, oli syntynyt ilmanjakolaitteiden tuotantoa. Alan suomalaisena pioneerina voidaan mainita Seppo Halttunen, joka vuonna 1969 perusti Halton Oy:n Kausalaan. Haltonin voimakas tuotekehitys ja laadukkaat tuotteet tekivät siitä myöhemmin maailmanlaajuisestikin merkittävän ilmastointialan yrityksen. Insinööritoimisto Olof Granlundin ja Haltonin yhteistyö alkoi jo 1980-luvullla, mutta tiivistyi1990-luvulla, jolloin yhteisten kehitysprojektien kautta pyrittiin löytämään kontakteja ja markkinoita lähinnä USA:sta. Villa Mairea kokonaisvastuullista LVI-urakointia 1930-luvulla Kun Alvar Aalto suunnitteli Villa Maireaa, oli hänelle täysin selvää, että huvilasta tehdään niin moderni kuin senaikaisilla tuotteilla ja ratkaisuilla oli mahdollista. Villa Maireaan oli tarkoitus sijoittaa arvokasta taidetta ja siksi mm. kosteuden hallinta oli tärkeää. Villa Mairean papereiden joukossa on myös Ab Vesijohtoliike-Huber Oy:n kustannusarvio keskuslämmitys- ja tuuletuslaitoksesta. Se kuvaa aikansa toimintakulttuuria ennen insinööritoimistoja ja urakoitsijan roolia teknisenä asiantuntija. Kustannusarvion laatija valittaa, että on saanut piirustukset, ilmeisesti arkkitehtipiirustukset, vasta kaksi päivää aikaisemmin, eikä ole siten voinut laskea lopullista hintaa. Urakoitsijan kustannusarvion on kuitenkin täytynyt perustua luonnossuunnitteluun, jonka perusteella on kyetty mitoittamaan laitteet ja pääverkostot sekä laskemaan hinnat. Savoy Suomen ensimmäisiä ilmastointilaitoksia Helsingin Etelä-Esplanadilla sijaitsevan Ravintola Savoyn ravintola- ja kabinettitilojen ilmastointi vuonna 1936 on ensimmäisiä Suomeen rakennettuja koneellisia ilmanvaihtolaitoksia. Siinä on jälkilämmityspattereiden avulla toteutettu huonekohtainen lämpötilan säätö sekä 300 kierrosta minuutissa pyörivät, tasavirtamoottoreilla varustetut Yrityksen historia 29

7 Jäljennös Vesijohtoliike Huberin tarjouksesta. N:º puhaltimet. Kanavistojen asennukset ovat hienoa työtä. Ilman sisäänpuhallus tapahtuu salin kattoon asennettujen, Alvar Aallon suunnittelemien integroitujen valaisin-ilmanjakolaitteiden avulla. Vaikka yrityksellämme ei ole mitään tekemistä Savoyn rakentamisen kanssa, se liittyy tarinaamme kohteen urakoitsijan kautta. Laitoksen toteutti saksalainen, Hampurissa toiminut Rudolf Otto Meyer, jolle Insinööritoimisto Olof Granlund Oy myi vuonna 1994 kehittämänsä ylläpidon hallintajärjestelmän RYHTI:n. Tarina tulee esille myöhemmin tässä kirjassa. Pääsimme silti suunnittelijanakin tutustumaan Savoyn konehuonetiloihin 1990-luvun alussa, kun ravintolalle päätettiin rakentaa lasilla katettu terassitila ja meidät valittiin kohteen LVIA-suunnittelijaksi. Energiaa ja politiikkaa Kaukolämpöä ruvettiin rakentamaan Suomessa 1950-luvulla. Helsingin Salmisaaren A-voimala valmistui vuonna Ensimmäinen kaukolämpöverkkoon kytketty rakennus oli Hotelli- ja ravintolakoulu Perhonkadulla vuonna Kun Hanasaaren A-voimala otettiin käyttöön vuonna 1960, voitiin aloittaa sähkön ja lämmön yhteistuotanto Helsingissä. Maakaasu tuli Suomeen vuonna Helsinkiin se tuli polttoaineeksi kuitenkin vasta vuonna 1991, jolloin Vuosaaren B-voimalaan vedettiin putki. Maakaasu oli pitkälti presidentti Urho Kekkosen runnoma ajatus, jolla hän halusi lisätä Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppaa. Kekkosen kumppanina neuvotteluissa oli Nesteen pääjohtaja Uolevi Raade, joka pelkäsi, että maakaasun tuonti heikentää raskaan polttoöljyn asemaa. Energiapoliittinen keskustelu oli siis jo tuolloin kuumaa ja jatkui kärjekkäänä 1970-luvullakin öljy- ja sähkölämmityksen välisenä kädenvääntönä. Suomi siirtyi ydinvoimaan vuonna 1977, kun Loviisan ydinvoimala otettiin käyttöön. Todet ta- Koskee: Huvila Maireaa. Viitaten neuvotteluihin Herra insinööri Rosenqvistin kanssa ilmoitamme täten likimääräiset hinnat huvila Mairean varustamisesta keskuslämmitys- ja tuuletuslaitoksilla. Sen johdosta, että olemme saaneet piirustukset vasta kaksi päivää sitten, emme valitettavasti ole olleet tilaisuudessa laskemaan lopullista hintaa. Huoneitten lämpötappiot ovat yhteensä LY lukuun ottamatta lisäyksiä ilmanvaihdon osalta. Näin ollen tulisi keskuslämmityslaitoksen hinta olemaan noin :- Smk., minkä lisäksi öljylämmitys kahdelle kattilalle Smk :- eli yhteensä Smk :- Jos rakennus varustetaan yksinomaan poistotuuletuksella ja raitisilma otetaan sisään huoneisiin ilmanlämmityspatterien kautta, niin tarvittaisiin noin 3000 m 3 suuruisen ilmamäärän lämmittämiseen noin 20 patteria, joiden hankintahinta erillisine putkineen tulisi olemaan noin :- Poistopuhaltimen hinta, edellyttäen että tähän tarkoitukseen käytetään yhteensä 5 poistopuhallinta, joista 4 potkuri- ja yksi turpiinipuhallin, tulisi olemaan asennuksineen Smk :- Jos koko rakennus varustetaan täydellisellä ilmastointikojeistolla siten rakennettuna, että ilmankäsittelykojeisto sijoitetaan kellariin, varustetaan suodattimella, suihkulla, 2:lla puhaltimella ja hygrostaattisäädöllä, pumpulla ja vesisuodattimella, on hinta valmiiksi asennettuna noin Smk :- Edellinen ilmastoimislaitos pystyy käsittelemään 6000 m 3 ilmaa tunnissa. Vaihtoehtoisesti ehdotamme ilmankäsittelylaitosta 5000 m 3 ilmamäärälle automaattisella säädöllä mutta ilman painevesipumppua (hygroterm 50) varusteineen ja ilman öljysuodatinta, jonka hinta tulisi olemaan asennettuna noin Smk :- Tätä mallia on käytetty esim. Ruotsissa Svenska Fläktfabrikenin rakentamissa huvilalaitoksissa. Kattilaa emme ole laskeneet tähän, koska tämä oleellisesti liittyy vedenlämmityslaitokseen, eikä myöskään rakennustöihin liittyviä kanavatöitä. Toivoen toistaiseksi palvelleemme Teitä toivomuksienne mukaisesti nimeämme kunnioittaen Vesijohtoliike Huber 30 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

8 koon tässä yhteydessä kuriositeettina, että ja 70-luvuilla ydinvoimaloiden rakentamisesta ei käyty läheskään yhtä vilkasta keskustelua kuin tänä päivänä. Yrityksemme perustamisen aikoihin 1960-luvun taitteessa LVI-tekniikka oli vielä hyvin lämmitys-, vesi- ja viemäripainotteista. Yleisin lämmitysmuoto oli öljylämmitys. Olof Granlund ja Antti Oksanen olivat molemmat hankkineet kokemusta kattilalaitoksista jo 1950-luvulla ja mm. julkaisivat kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita öljylämmityksestä. Kumpikin oli myös aktiivinen jäsen Suomen Öljylämmitysteknillisessä Yhdistyksessä. Tämä tietämys olikin tarpeellista, sillä useimmat suunnittelemamme varuskunnat ja sairaalat rakennettiin taajamien ulkopuolelle ja niihin tarvittiin suuret kattilalaitokset turvaamaan alueen lämmönsaanti. Palace kestävää ilmastointitekniikkaa Sotien jälkeen asuntotuotanto oli varsin vaatimatonta ja ihmiset asuivat ahtaasti. Asuntojen rakentaminen alkoi elpyä vähitellen 1950-luvulla raaka-aineiden paremman saatavuuden ja sotakorvaustöistä vapautuneen kapasiteetin myötä. Helsingin olympiakisat vuonna 1952 vilkastuttivat sodanjälkeistä rakentamista Suomessa. Vuoden 1940 Helsingille myönnetyt olympiakisat jäivät sodan vuoksi pitämättä, ja nyt Suomeen odotettiin runsaasti väkeä ympäri maailmaa. Helsinkiin tarvittiin majoitustiloja ja kansainvälisen tason hotelleja. Palace Helsingin Eteläsatamassa kohosi erääksi kaupungin keskustan tärkeimmistä maamerkeistä. Rakennukseen haluttiin nykyaikaista ilmas- Yrityksen historia 31

9 toin titekniikkaa. Valmet oli aiemmin ollut yhteydessä Carrier Corporationiin, siihen aikaan maailman johtavaan ilmastointialan yritykseen. Sotakorvausten johdosta ilmastointilaitteita ei voitu tuoda maahan, joten päädyttiin siihen, että Valmet valmistaa Palacen järjestelmässä käytettävät suutinkonvektorit Suomessa. Koneellista jäähdytystäkin harkittiin, mutta se katsottiin tuolloin Suomen leveysasteilla tarpeettomaksi. Palacen jälkeen Valmet teki lisenssisopimuksen Carrierin kanssa ja 1950-luvulla toteutettiin lukuisiin toimistorakennuksiin samankaltaisia 2-putkisuutinkonvektoriratkaisuja. Suutinkonvektorit olivat hyvin kestäviä, joten niitä modernisoitiin vielä 1990-luvulla laitteiden elinkaaren jatkamiseksi ja sisäilmaolosuhteiden parantamiseksi. Jäähdytystarpeet olivat kasvaneet vaatimustason nousun ja tietokoneiden tuottaman lämmön vuoksi. Insinööritoimisto Olof Granlund Oy suunnitteli ainakin puolessa tusinassa kohteessa, mukaanlukien Palacen rakennus, järjestelmien muuttamisen ns. change over jäähdytys-lämmitysratkaisuiksi. Käytännössä se tarkoitti jäähdytysputkien asennusta suutinkonvektoreille sekä automatiikan ja säätöventtiilien uusimista. Riippumattomille insinööritoimistoille syntyy tarve Ennen insinööritoimistojen syntyä suuret urakointiliikkeet, kuten Ab Vesijohtoliike-Huber Oy ja Suomen Puhallintehdas Oy vastasivat myös asentamiensa kohteiden suunnittelusta. Niillä oli omat suunnitteluyksikkönsä, joissa oli monipuolista ja ammattitaitoista osaamista. Urakointi perustui kokonaisvastuuseen eli kohteet tarjottiin niin, että suunnittelu sisältyi urakkaan. Tarjousvaiheeseen sisältyi luonnossuunnittelua siinä laajuudessa, että päälaitteet ja verkostot kyettiin mitoittamaan, massoittelemaan ja hinnoittelemaan. Olof ja Antti suunnittelukokouksessa. Tuohon aikaan myös suurilla teollisuusyrityksillä sekä valtion laitoksilla, kuten puolustusministeriöllä, rakennushallituksella ja rautatiehallituksella oli omat suunnitteluyksikkönsä. Suomalaisen LVI-urakoinnin erityispiirteisiin kuului vuosisadan alusta aina 1990-luvun laman jälkeisiin rakennemuutoksiin saakka, että suurimmat urakointiliikkeet toimivat myös tukkuliikkeinä, jotka toimittivat laitteita ja materiaaleja omien asennuskohteitten lisäksi muillekin asennusliikkeille. Tämä aiheutti luonnollisesti jonkin verran kilpailun vääristymistä. Vähitellen avautuivat markkinat myös urakoinnista ja laitemyynnistä riippumattomille insinööritoimistoille. Rakennuttajille ei enää riittänyt, että urakoitsija laati itse suunnitelmat saatuaan urakan. Haluttiin puolueettomuutta, valmiit suunnitelmat ennen urakan kilpailuttamista ja ehkä myös enemmän suunnitteluasiantuntemusta. 32 Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kokemuksia matkan varrelta

Kokemuksia matkan varrelta Kokemuksia matkan varrelta 15 v. oman, laajennetun järjestelmän ja 12 v. asiakkaiden järjestelmien seurantaa Päätuotteemme on kotimainen integroitu suurkeräin -juuret Turun yliopiston aurinkoenergian tutkimusryhmässä

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

A I R - C O N D I T I O N I N G

A I R - C O N D I T I O N I N G AIR-CONDITIONING Palvelumme perustuu korkeaan ammattitaitoon ja tinkimättömään laatuun prosessin kaikissa vaiheissa Chiller Oy on Suomen suurin ilmastoinnin jäähdytyslaitevalmistaja. Tavoitteemme on olla

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Koja - ilman ammattilainen

Koja - ilman ammattilainen Koja - ilman ammattilainen Oasis of The Seas Luotettavat ja yksilölliset ratkaisut ilmankäsittelyyn Koja Oy tuottaa laadukkaita ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia ilmankäsittelylaitteita ja prosessipuhaltimia

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Copyright 2012 Citec Group Oy Ab 11 Sept 2014 SKI Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Westenergy Mustasaari Westenergy muuntaa polttokelpoisen jätteesi energiaksi, joka

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen

Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Bromarvin Martat: Ekokylä Näckrosen Uuden rakennuttajan kokemuksia rakennuttamisprosessista Elävä esikaupunki -seminaari 26.4.2012 Aino Verkasalo Maankäyttötieteiden laitos YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Koskee koko LVI-alaa... - Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän perusteet lyhyesti - LVI-alaa koskevia

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa EV Ekovessaratkaisut AQ Biologiset wc-laitteistot tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Esite sisältää kuvaukset yllämainituista tuoteryhmistä. Lisätietoja

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto

Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto Antinkärki Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto Valkeakoskella Suomalaista teollisuushistoriaa Antinkärki sijaitsee keskellä kauneinta suomalaista järvimaisemaa. Se on puolen tunnin matkan päässä

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Akavan Erityisalat 5.3.2106 Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja 2 Kelassa uusi organisaatio 2016 Vuonna 2015 oli 24 vakuutuspiiriä ja 6 erityisyksikkö > vuonna 2016 on enää 5 vakuutuspiiriä,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Sisältö RAKENTEIDEN SUUNNITTELU ON GLOBAALIA HUIPPUTEKNIIKKAA RAKENNESUUNNITTELUN ALKU OULUSSA OULULAISEN OSAAMISEN SAAVUTUKSIA

Sisältö RAKENTEIDEN SUUNNITTELU ON GLOBAALIA HUIPPUTEKNIIKKAA RAKENNESUUNNITTELUN ALKU OULUSSA OULULAISEN OSAAMISEN SAAVUTUKSIA RAKENTEIDEN SUUNNITTELU ON GLOBAALIA HUIPPUTEKNIIKKAA Pekka Pulkkinen, WSP Finland Sisältö 2 1 2 3 RAKENNESUUNNITTELUN ALKU OULUSSA OULULAISEN OSAAMISEN SAAVUTUKSIA SUUNNITTELUREFERENSSEJÄ 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN 16.600 m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Humppilantie 43, Humppila, sijaitseva entinen talotehdas. Tontti muodostuu useasta tilasta ja on

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Keski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje. Seminaari Jyri Savolainen

Keski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje. Seminaari Jyri Savolainen Keski-Pasilan korkean rakentamisen rakentamistapaohje Seminaari 17.11.2011 Jyri Savolainen ESITYKSEN SISÄLTÖ: 1. PROJEKTIN PÄÄVAIHEET 2. ULKOMAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ 3. KYSELYT JA HAASTATTELUT 4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu Dnro 67/011/2015 Sisällys 1. Teollisen kylmän suunnittelu... 2 1.1 Ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittaminen... 2 1.2

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 Yhteisen tekemisen palikat 1/4 Työmailla Ammattitaitoisen työvoiman ja

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot