55 miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "55 miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon"

Transkriptio

1 Alkoholi: Valistus Taustaa Alkoholi on yleinen kulutushyödyke, jota käytetään useimmissa maailman maista. Alkoholinkäyttöä pidetään monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa osana kulttuuria, ja vaikka määrät ja juomatavat vaihtelevat maasta maahan, EU:lla on maailman korkein väestömäärään suhteutettu alkoholin kulutu s(who 2004). 55 miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon Alkoholi on yksi tärkeimmistä kuolin- ja vammautumissyistä EU:ssa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä yhteiskunnalle että Euroopan taloudelle. Alkoholin kulutuksen haitat näkyvät monilla sektoreilla, mm. terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, oikeuslaitoksen toiminnassa ja koulutuksessa. EU ja sen jäsenvaltiot käyttävät joka vuosi miljoonia euroja alkoholihaittojen korjaamiseen ja haitallista alkoholinkäyttöä vähentäviin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin. Toimintaan kuuluu mm. alkoholin myynnin ja markkinoinnin sääntelyä sekä väestöön yleensä tai tiettyihin ryhmiin, kuten nuoriin, odottaviin äiteihin tai ajoneuvojen kuljettajiin, kohdistettavia erityisiä lakeja ja aloitteita. Välineinä käytetään valistusta ja sosiaalista markkinointia. Joissakin Euroopan maissa alkoholin kulutus on viime vuosina laskenut. Monissa maissa se on kuitenkin lisääntynyt huolestuttavasti etenkin nuorten keskuudessa haitallisena alkoholinkäyttönä ja humalajuomisena 1. Tällainen alkoholikäyttäytyminen ei rajoitu nuorisoon vaan yleistyy myös vanhemmissa ikäryhmissä (Anderson ). 24 prosenttia vuotiaista ja 18 prosenttia yli 55-vuotiaista ilmoitti vuonna 2006 juovansa humalahakuisesti vähintään kerran viikossa (Eurobarometer ). Vaikka ns. limuviinoihin kiinnitetäänkin paljon huomiota, ne eivät ole suosituin alkoholijuoma missään maassa. Alkoholin kokonaiskulutuksen ja ongelmakäytön lisääntyessä myös alkoholihaitat lisääntyvät (Anderson & Baumberg 2006). Alkoholihaittoja ovat terveysongelmien lisäksi väkivalta, 1 Haitallinen alkoholinkäyttö: naisilla säännöllisesti yli 20 ja miehillä säännöllisesti yli 40 grammaa vuorokaudessa. Humalajuominen: yli 60 grammaa kerralla (noin viisi annosta) (määritelmä: Anderson 2007). 2 Tieto viittaa Euroopan unioniin, jossa oli tuolloin 15 jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta). 3 Tieto viittaa Euroopan unioniin, jossa oli tuolloin 25 jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta).

2 onnettomuudet, henkilövahingot sekä sosiaaliset ongelmat, kuten työttömyys, rikollisuus ja perheongelmat. Jäsenmaissa aloitettua valistustoimintaa, jonka tarkoituksena on tiedottaa kansalaisille alkoholinkäytön seurauksista, rahoitetaan maakohtaisten ohjeistusten ja ohjelmien mukaisesti. Valistustoiminta ja ohjeistaminen rajoittuvat usein terveydenhuoltoon ja kouluihin, vaikka eräissä maissa järjestetäänkin alkoholiin liittyviä kansanterveyskampanjoita, joissa hyödynnetään massamedioita tai viestintää myyntipisteissä. Alkoholiteollisuuskin on ryhtynyt joihinkin valistustoimenpiteisiin. Valistukseen kohdistettavat summat jäävät kuitenkin niiden summien varjoon, joita alkoholijuomien mainontaan ja markkinointiin käytetään. Myös valtioiden, kansanterveysviranomaisten ja muiden toimijoiden voimavarat ovat minimaalisia verrattuina niihin summiin, joita ala käyttää mainontaan. Alkoholin riskikäyttö tai haitallinen käyttö määritellään alueen eri maissa eri tavoin, eivätkä eräiden maiden hallitukset tai terveysviranomaiset ole antaneet ohjeistuksia alkoholinkäytön eri tasoihin liittyvistä riskeistä, vaikka onkin yleisesti hyväksyttyä, ettei naisten tulisi käyttää lainkaan alkoholia raskauden aikana. Useissa EU-maissa ei ole määritelty alkoholin riskikäytön tai haitallisen käytön raja-arvoja EU:n painopisteet Komissio hyväksyi vuonna 2006 EU:n strategian 4 jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä. Komissio määritteli viisi painopistettä, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja joiden osalta jäsenvaltioiden politiikkaa täydentävä toiminta voi tuoda lisäarvoa: suojellaan nuoria, lapsia ja syntymättömiä lapsia vähennetään alkoholiin liittyvistä tieliikenneonnettomuuksista aiheutuvia vammoja ja kuolemantapauksia ehkäistään alkoholiin liittyviä haittoja aikuisten keskuudessa ja vähennetään kielteistä vaikutusta työpaikalla tiedotetaan ja valistetaan haitallisen ja vaarallisen alkoholinkäytön vaikutuksista ja asianmukaisista alkoholinkäyttömalleista kehitetään EU:n tasolla yhteinen tietopohja ja pidetään sitä yllä. 4 Euroopan yhteisöjen komissio, komission neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antama tiedonanto, EU:n strategia jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä, Bryssel 2006.

3 80 miljoonan (eli lähes kaksi kertaa Espanjan koko väkiluvun) yli 15-vuotiaan eurooppalaisen ilmoitti juovan itsensä humalaan vähintään kerran viikossa vuonna 2006 Strategiassa kaavaillaan toimintaa kolmella tasolla: Euroopan komission toimintana, jäsenvaltioiden toimina ja paikallisina toimina. EY:n tasolla toiminnassa painotetaan jäsenvaltioiden tukemista ja yhteistyötä niiden kanssa juomistottumuksia seurattaessa sekä haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseen tähtääviä strategioita ja toimenpiteitä kehitettäessä. Strategiassa todetaan, että kansalaisilla on oikeus saada tarpeellista tietoa alkoholin terveysvaikutuksista erityisesti haitallisen ja vaarallisen alkoholinkäytön riskeistä ja seurauksista ja saada yksityiskohtaisempaa tietoa joidenkin kuluttajaryhmien terveyttä mahdollisesti vahingoittavista lisäaineista. EY:n perustamissopimukseen sisältyy velvoitteita, joilla suojellaan kuluttajien terveyttä ja turvallisuutta ja edistetään heidän oikeuttaan saada tietoa. EY:n laajuiseen toimintaan, jolla tuetaan kuluttajien oikeutta saada alkoholistrategian ansiosta tietoa, liittyy sen selvittäminen, olisiko hyödyllistä kehittää kaikkialla yhteisössä toteutettavia tehokkaita yhteisiä toimintamalleja riittävän kuluttajatiedotuksen järjestämiseksi. Tätä vahvistavat alkoholin väärinkäytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn kuluttajille myyntipisteissä tai tuotteissa itsessään annettavien tietojen parantamiseen tähtäävät jäsenvaltioiden toimet. Osana kuluttajavalitusta jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön pakkausmerkinnät raskaana olevien naisten ja syntymättömien lasten suojelemiseksi tai harkitsevat niiden käyttöönottoa. Muilla toimilla pyritään tarjoamaan helppotajuista tietoa alkoholipitoisuudesta ja kohtuukäytöstä.

4 Keskeisiä tietoja Alkoholi on Euroopan unionin merkittävimpiä sairaus- ja kuolinsyitä Alkoholi on Euroopan unionin kolmanneksi tärkein terveysongelmien ja kuolemantapausten riskitekijä Alkoholi aiheuttaa 7,4 prosenttia EU:n kaikista terveysongelmista ja ennenaikaisista kuolemantapauksista 55 miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon Euroopassa on vuosittain noin 23 miljoonaa alkoholiriippuvaista Alkoholi aiheuttaa 25 % kaikista vuotiaiden miesten ja 11 % kaikista vuotiaiden naisten kuolemista 80 miljoonaa 15-vuotiasta tai sitä vanhempaa eurooppalaista ilmoitti juovansa itsensä humalaan vähintään kerran viikossa vuonna 2006 HAITALLINEN ALKOHOLINKÄYTTÖ JA HUMALAJUOMINEN OVAT NOUSUSSA Haitallinen alkoholinkäyttö: enemmän kuin 2 annosta päivässä miehillä ja enemmän kuin 1 annos naisilla päivässä Humalajuominen: yli 6 annosta (yli 60 g) kerralla Alkoholi haittaa EU:n taloutta Alkoholiin liittyvistä sairauksista, vammoista ja väkivallasta aiheutui EU:lle 125 miljardin euron kustannukset vuonna 2003 (1,3 % BKT:sta) Alkoholihaittojen kustannukset vaikuttavat terveyteen, hyvinvointiin, työllisyyteen ja rikosoikeuteen Alkoholi on osasyynä poissaoloihin, työttömyyteen ja työtapaturmiin. Alkoholin vuonna 2003 aiheuttamien rikos-, sosiaalisten ja terveyshaittojen aineettomat kustannukset arvioitiin 270 miljardiksi euroksi

5 Terveysriskit Alkoholi, syöpä ja verisuonisairaudet Alkoholi on karsinogeeni, joka aiheuttaa suuontelon, nielun, ruokatorven, vatsa-, paksusuolen, peräsuolen ja rintasyöpää, eikä sen käytölle ole turvallista rajaa Jatkuva käyttö aiheuttaa maksavaurioita ja voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään Alkoholi lisää halvausriskiä ja suurina annoksina sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä Alkoholi, riskinotto, väkivalta, onnettomuudet ja vammat Päihtymys lisää suojaamattoman seksin riskiä ja näin ollen myös sukupuoliyhdynnässä tarttuvia tulehduksia ja epätoivottuja raskauksia 40 % kaikista EU:n murhista (yli murhaa vuodessa) johtuu alkoholista Alkoholi aiheuttaa joka vuosi itsemurhaa (joka kuudennen kaikista itsemurhista) Alkoholi ja raskaus Alkoholi on teratogeeni, joka vaikuttaa sikiön kehitykseen Juominen raskauden aikana voi aiheuttaa sikiövaurioita ja lisää keskenmenoriskiä Euroopan unionissa syntyy joka vuosi noin vauvaa, joiden syntymäpaino alittaa keskiarvon äidin alkoholinkäytön takia Alkoholi ja lapset/nuoret Alkoholinkäyttö haittaa lasten ja nuorten aivojen kehitystä Alkoholin arvioidaan aiheuttavan 16 % lasten hyväksikäyttötapauksista Useampi kuin joka kahdeksas vuotias on ollut humalassa yli 20 kertaa elämänsä aikana Alkoholi ja ajaminen Rattijuopumus aiheuttaa yli kolmanneksen kaikista liikenneonnettomuuksiin liittyvistä kuolemantapauksista (noin tapausta vuodessa) Rattijuopumuksen vuoksi menettää joka vuosi henkensä yli ihmistä, jotka eivät ole onnettomuusajoneuvojen kuljettajia

6 Keskustelua Valistus ja kampanjat Alkoholihaittoja pyritään vähentämään opetuksella ja valistuksella, mm. koulupohjaisilla tai yleisluontoisemmilla valistuskampanjoilla sekä sosiaalisella markkinoinnilla, jossa hyödynnetään massamediaa. Julkisten terveysviranomaisten lisäksi myös alkoholiteollisuus toteuttaa yhteiskuntavastuuteemoihin liittyviä ja alkoholin kohtuukäyttöä edistäviä aloitteita. Monissa näistä ohjelmista/interventioista pyritään vaikuttamaan asenteisiin käyttäytymisen muuttamiseksi. Valistusohjelmilla pyritään muuttamaan alkoholinkäyttöön liittyviä uskomuksia ja asenteita sekä opettamaan alkoholinkäytöstä kieltäytymiseen tarvittavia kykyjä, kun vertaiset, seuraelämän tavat tai alan markkinointi rohkaisevat käyttämään alkoholia (tai juomaan liikaa). Nämä ohjelmat kohdennetaan useimmiten nuoriin, ja niitä toteutetaan kouluissa. Sosiaalinen markkinointi on kaupallisten markkinointiteknologioiden soveltamista ohjelmiin, joilla pyritään vaikuttamaan käyttäytymiseen ja siten parantamaan henkilökohtaista tai yhteiskunnan hyvinvointia. Sosiaalisessa markkinoinnissa sovelletaan kaupallisesta markkinoinnista tuttuja tekniikoita yhteiskunnallisiin ja terveysongelmiin. Sen neljä pääominaisuutta ovat: 1. vapaaehtoisen käytösmuutoksen painottaminen 2. sen tiedostaminen, että käytösmuutoksen on oltava hyödyksi kohdeyleisölle 3. markkinointitekniikoiden (mm. markkinointimenetelmien) käyttö ja 4. lopputavoitteena yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan parantaminen. (Gordon ym. 2006). Sosiaalinen markkinointi eroaa perinteisestä markkinoinnista siten, että tarkoituksena on tuottaa hyötyä yksilölle ja yhteiskunnalle eikä markkinoinnista vastaavalle organisaatiolle. Sosiaalista markkinointia voidaan käyttää myös muuttamaan ammattilaisten, organisaatioiden ja poliittisten päättäjien käyttäytymistä, jotta esimerkiksi poliittiset päättäjät saataisiin tukemaan lainsäädäntöä tai jotta vähittäismyyjät rohkaistuisivat noudattamaan alkoholin, tupakan ym. tuotteiden myyntiä alaikäisille koskevia rajoituksia. Koulupohjaiset valistusohjelmat Koulupohjaisia valistusohjelmia on suhteellisen helppo panna täytäntöön, ja ne ovat näkyvää toimintaa, mikä osoittaa julkisesti, että toimenpiteisiin ryhdytään. On kuitenkin tutkimusnäyttöä siitä, että yksin käytettyinä nämä ohjelmat ovat tehottomia (Babor ym. 2003). Intervention tehokkuus riippuu suurelta osin sen toteutustavasta, kuten savukkeiden ja alkoholin varoitusmerkinnät ovat osoittaneet. Tutkimusten mukaan merkintöjen muotoilu ja sijoittelu sekä

7 niihin usein tehtävät muutokset vaikuttavat merkittävästi muistettavuuteen ja käyttäytymismuutoksiin, kun taas muuttumattomat, yksinkertaiset ja epäkiinnostavat merkinnät jäävät tehottomiksi (Hammond ym. 2007, Borland 1997). Kaikissa alkoholinkäytön ja alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävissä interventioissa joudutaan ottamaan mittaa siitä kokemuksesta ja rahoituksesta, jota alkoholiteollisuudella on käytettävissään pitkälle kehitettyä mainontaa ja markkinointia varten. Koulupohjaisia ohjelmia pannaan usein täytäntöön vähin (taloudellisin ja henkilöstö)voimavaroin, ja niiden seurantaa tehostetaan vain harvoin (Rehm ym. 2006). Koulupohjaista valistusta on arvioitu monissa järjestelmällisissä kirjallisuuskatsauksissa, joissa on tultu siihen johtopäätökseen, ettei luokkahuonepohjainen valistus ole tehokas alkoholihaittoja vähentävä interventio (Foxcroft ym. 2003, Jones ym. 2007, Hall ja Room 2006). Vaikka alkoholitietouden ja alkoholiasenteiden parantumisesta on tutkimusnäyttöä, pysyvistä käytösmuutoksista ei ole saatu todisteita. Hyvin harvat interventiot ovat vähentäneet juomista joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä (Jones ym. 2007, Anderson 2007, Giesbrecht 2007). Vain harvoja kouluissa toteutettuja ohjelmia seurataan, joten ei tiedetä, saataisiinko pitemmillä ja jatkuvilla ohjelmilla parempia tuloksia (Craplet 2006, Warner 2007). Yleisövalistuskampanjat Yleisövalistuskampanjat on yleensä havaittu tehottomiksi pyrittäessä vähentämään alkoholihaittoja (Babor ym. 2003). Poikkeuksena ovat rattijuopumuksen vähentämiseen tähtäävät massamediakampanjat, jotka saattavat tehota, kun niitä toteutetaan yhdessä voimakkaiden rattijuopumuksenvastaisten toimenpiteiden kanssa (Elder 2004). Vastamainonta on yleisövalistuskampanjoiden eräs muunnelma, jossa tiedotetaan tuotteesta ja sen vaikutuksista sekä sitä mainostavasta teollisuudesta. Sen vaikutuksista ei ole saatu vakuuttavaa näyttöä (Babor ym. 2003). Alkoholinkäytön ohjeellisiin rajoihin perustuvat kampanjat Vaikka useissa maissa on käytetty alkoholinkäytön ohjeellisiin rajoihin ja humalajuomisen tms. riskirajoihin perustuvia kampanjoita, ei ole tarkoin arvioitu, onko tällaisten suuntaviivojen julkistamisella mitään vaikutusta alkoholihaittoihin. Sosiaalinen markkinointi Sosiaalista markkinointia on käytetty yksittäisten ihmisten käyttäytymisen muuttamiseen monilla kansanterveyden osa-alueilla, mm. työturvallisuudessa, ravitsemuksessa, liikunnassa, rattijuopumuksessa sekä alkoholin ja päihteiden käytössä, mutta myös edistämään poliittisia muutoksia. Sen tehokkuudesta sekä yksittäisten ihmisten käyttäytymisen että politiikan muuttamisessa on jonkin verran näyttöä (Gordon ym. 2006).

8 Alkoholin varoitusmerkinnät Alkoholin varoitusmerkintöjen vaikutusta tietoisuuden lisääntymiseen ja käyttäytymismuutoksiin arvioitaessa on osoittautunut, ettei merkinnöillä sinänsä ole todennäköisesti suoraa vaikutusta käyttäytymismuutoksiin. Ne saattavat kuitenkin osaltaan lisätä tietoisuutta alkoholin käyttötottumuksista ja aikomusta muuttaa niitä, mikä on tärkeä käyttäytymismuutoksiin johtava vaihe (Stockwell ym. 2006). Varoitusmerkintöjen tehokkuuteen vaikuttaa ilmeisesti moni tekijä, mm. suunnittelu, sijoittelu, viestien vaihtuvuus ja integrointi laajempaan kansanterveysstrategiaan (Hammond ym. 2006). Tupakan varoitusmerkintöjen tehokkuudesta saatu tutkimusnäyttö osoittaa, että staattiset, muuttumattomat viestit eivät ole yhtä tehokkaita kuin vaihtuvat viestit. Kanadassa kuvamuotoiset varoitusmerkinnät ovat sekä vähentäneet tupakointimääriä että lisänneet tupakoinnin lopettamista. WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskevassa puitesopimuksessa esitetään selvät normit, joissa vaaditaan vaihtuvia, kookkaita, selkeitä, näkyviä ja helposti luettavia merkintöjä. Australialaistutkimuksissa havaittiin, että tupakoitsijoilla oli entistä enemmän tietoa tupakansavun tärkeimmistä ainesosista ja että he tunnistivat merkittävästi useampia tautiryhmiä sen jälkeen, kun varoitusmerkinnät oli otettu käyttöön (Borland 1997). Alkoholiteollisuuden rahoittamat kampanjat On näyttöä siitä, että sekä itsenäisestä että tuotemainontaan lisätystä yhteiskuntavastuuviestinnästä on enemmän hyötyä sponsorin maineelle kuin kansanterveydelle ja että se edistää suopeaa suhtautumista yritystä ja tuotetta kohtaan. Esimerkiksi tupakkateollisuuden tupakoinninehkäisykampanjat saavat aina nuoret suhtautumaan alaan suopeammin (Henriksen ym. 2006, Wakefield ym. 2005, Wakefield ym. 2006). Mitä alkoholiin tulee, Christie ym. (2001) osoittivat baarimainoksiin lisättyjen rattijuopumusviestien vaikutusta arvioidessaan, että viestin lisääminen vaikutti myönteisesti mainostajan imagoon, sillä se miellettiin huolehtimiseksi baariasiakkaiden turvallisuudesta, mutta se ei vaikuttanut heidän asenteisiinsa tai aikomuksiinsa. Alkoholimainonnassa alkoholi esitetään usein sosiaalisessa, hauskassa ja kiehtovassa asiayhteydessä. Vaikka mainoksiin saattaakin sisältyä lyhyt viesti vastuullisesta alkoholinkäytöstä, alkoholi esitetään normaaliksi. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että etenkin vuotiaat mielsivät alkoholiteollisuuden yhteiskuntavastuuta painottavat mainokset monitulkintaisiksi (Smith ym. 2006), kun taas viestin lähde (alkoholiyhtiö) miellettiin suotuisassa valossa. Yli kaksi kolmasosaa otannasta oli samaa mieltä siitä, että mainokset antoivat ymmärtää oluenjuonnin olevan hauskaa. Näyttöä on siitäkin, että alkoholiyhtiöt viestivät varovaisemmin kuin kansanterveystoimijat ja pyrkivät välttämään vastuuttoman alkoholinkäytön kielteisiä seurauksia (Lavack 1999) ja esittämään viestinsä alkoholinkäyttö normaalina -asiayhteydessä (Dejong ym. 1992). Lisäksi ne alistavat yhteiskuntavastuuviestintänsä tuotemarkkinoinnin tavoitteille. Näin ollen näennäisesti terveyttä edistävät viestit saattavatkin viime kädessä hienovaraisesti edistää sekä alan myyntiä että sen PR-etuja, vaikka ne eivät juuri vähennä haitallista alkoholinkäyttöä.

9 Asenteet vs. käyttäytyminen Vaikka valistuksessa pyritään vaikuttamaan asenteisiin käyttäytymisen muuttamiseksi, on jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, että käyttäytyminen itse asiassa vaikuttaakin asenteisiin. Tällöin herää kysymys, olisiko interventioissa tehokkaampaa painottaa asenteita vai käyttäytymistä. Nuorten tupakointia tutkittaessa osoittautui, ettei asennoituminen tupakointiin ollut yhdenmukainen eikä vahva tulevaa tupakointikäyttäytymistä ennakoiva tekijä (Leeuw ym. 2008). Samassa tutkimuksessa havaittiin, että aiempi tupakointi oli itse asiassa yhteydessä asenteisiin, mikä osoitti, että nuoret mukauttivat asenteitaan käyttäytymiseensä. Tämä antaa aihetta olettaa myös, että muilla tekijöillä, kuten myönteisillä mielikuvilla ja vertaisten tupakoinnilla, on tärkeä rooli tupakoinnin aloittamisessa ja jatkamisessa. Etenkin nuorten kohdalla on näyttöä siitä, että sosiaalisilla tavoitteilla on heidän käytökseensä suurempi vaikutus kuin terveystavoitteilla (Gibbons ym. 2006). Tiedottaminen ja valistus ovat tärkeitä apukeinoja tietoisuutta lisättäessä ja tietoa jaettaessa. Pelkät valistusohjelmat, joissa painotetaan asennemuutosta, eivät kuitenkaan johda alkoholikäyttäytymisen pysyviin muutoksiin ympäristössä, jossa ne joutuvat kilpailemaan huomiosta monien alkoholinkäyttöä tukevaan markkinointiin ja sosiaaliseen normistoon liittyvien viestien kanssa ja jossa alkoholia on helposti saatavilla. Kysymyksiä poliittisten päättäjien harkittaviksi Mitkä ovat alkoholipolitiikan ja -interventioiden painopisteet/tavoitteet? Alkoholipolitiikassa tulisi kansanterveyden kannalta pyrkiä vähentämään alkoholin väestössä aiheuttamia kuolemantapauksia ja terveysongelmia. Viimeksi mainituilla tarkoitetaan sekä alkoholisairauksia että alkoholista johtuvia vammautumisia. Laajemmin katsoen alkoholipolitiikassa tulisi tähdätä alkoholin yhteiskunnallis-taloudellisten haittavaikutusten vähentämiseen. Alkoholipolitiikassa tulisi painottaa niitä toimintapolitiikkoja/interventioita, jotka todennäköisesti eniten vähentävät alkoholihaittoja. Millainen alkoholihaittojen epidemiologinen nykytilanne on? Painotetaanko interventioissa / toimintapolitiikoissa yleisimpiä ja vakavimpia ongelmia? Poliittisten päättäjien on oltava tietoisia yleisimmistä ja vakavimmista alkoholihaitoista ja priorisoitava ne interventiot / toimintapolitiikat, joilla niihin voidaan puuttua. Heidän on oltava tietoisia myös muihin kuin terveyssektoriin (esim. työllisyyteen, oikeuslaitokseen ja sosiaalihuoltoon) liittyvistä alkoholihaitoista.

10 Haittojen vähentämisen osalta EU:n tämänhetkisen strategian painopisteet ovat: suojella nuoria, lapsia ja syntymättömiä lapsia - Nuoriin ja lapsiin vaikuttavat heidän oman juomisensa lisäksi alkoholinkäyttöön liittyvät onnettomuudet ja väkivallanteot sekä alkoholinkäytön sosiaalis-taloudelliset vaikutukset perheeseen/yhteiskuntaan (esim. sairastumiset, työllisyys- ja vanhemmuusongelmat, perheväkivalta ja hyväksikäyttö). Odottavien äitien alkoholinkäyttö vaikuttaa sikiöihin ja lisää mm. keskenmenon ja kehitysongelmien riskiä. vähentää alkoholiin liittyvistä tieliikenneonnettomuuksista aiheutuvia vammoja ja kuolemantapauksia - Alkoholiin liittyvät tieliikenneonnettomuudet ovat merkittävä kuoleman- ja vammautumissyy EU:ssa. - Suuri osa rattijuopumustapausten kuolonuhreista on joka vuosi muita kuin onnettomuusajoneuvojen kuljettajia. ehkäistä alkoholiin liittyviä haittoja aikuisten keskuudessa ja vähennetään kielteistä vaikutusta työpaikalla. - Alkoholi on merkittävä tieliikenneonnettomuuksien, vammautumisten, väkivallan, murhien ja itsemurhien osatekijä. - Alkoholilla on yhteys yli 60 sairaustyyppiin, mm. syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja maksavaurioihin. - Alkoholi aiheuttaa poissaoloja, työttömyyttä ja työtapaturmia. Keihin valistus tätä nykyä kohdistuu, ja onko todennäköisintä, että heillä on merkittävä vaikutus alkoholin aiheuttamiin haittoihin? Monissa valistusohjelmissa keskitytään nuorisoon. Näyttöä on kuitenkin siitä, että nuoret aikuiset ja aikuiset jäävät usein vaille huomiota. Usein nämä ryhmät sekä toimivat nuorten alkoholinkäytön roolimalleina että tukevat alkoholin helppoa saatavuutta, jolla on yhteys alkoholinkäytön lisääntymiseen kaikissa ikäryhmissä. Näin ollen he ovat tärkeä kohdeyleisö (Giesbrecht 2007). Valistuksessa / tiedotustoiminnassa saattaa olla tehokkaampaa painottua poliittisiin päättäjiin ja suureen yleisöön. Siten voitaisiin lisätä tietoisuutta alkoholihaittojen aiheuttamasta rasitteesta, siitä, mitä hyötyä näiden haittojen vähentämisestä on, ja tehokkaista toimenpiteistä näiden haittojen vähentämiseksi. Interventioita voitaisiin suunnata uudelleen kuluttajien etujen edistämiseen ja tukemiseen tiedottamalla yleisön mahdollisuuksista vaikuttaa alkoholipolitiikkaan. Millaisten toimenpiteiden tiedetään tehokkaasti vähentävän alkoholiin liittyviä haittoja? Moni alkoholihaittoja vähentävä lähestymistapa perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön. Tiedossa on myös, että yhtenäinen strategia, jossa joukko osatekijöitä vahvistaa toisiaan, on tehokkaampi kuin mikään yksittäinen interventiotyyppi.

11 Toimintatapoja, joiden tehokkuudesta on vahvaa näyttöä: alkoholiveron korotukset alkoholinkäytön alaikärajan korottaminen myyntipisteverkoston harventaminen myyntipisteiden aukioloaikojen lyhentäminen satunnaisten puhalluskokeiden tekeminen anniskelulupalakien täytäntöönpano ja rangaistukset päihtyneille asiakkaille anniskelemisesta (Babor ym. 2003). Pelkän valistustoiminnan tehokkuudesta ei ole näyttöä, mikä saattaa johtaa poliittiset päättäjät harkitsemaan valistusohjelmien rahoituksen peruuttamista kokonaisuudessaan. Tästä seuraa useita riskejä: saatetaan mm. menettää tärkeä keino lisätä tietoisuutta muista valvontatoimenpiteistä ja saada näille tukea, jolloin syntyisi aukko, jonka paremmin rahoitetut alan teollisuuden tukemat ohjelmat saattavat täyttää. Syntyykö alan teollisuuden kanssa eturistiriita? Kuten sanottu, alkoholiteollisuus on ryhtynyt joukkoon yhteiskuntavastuullisia toimenpiteitä. Näitä ovat mm. valistusohjelmat, tiedottaminen myyntipisteissä, nettisivustojen perustaminen ja vastuulliseen alkoholinkäyttöön kehottavien iskulauseiden lisääminen painettuun, radio- ja televisiomainontaan. Useista tutkimuksista käy selvästi ilmi, että alkoholiteollisuuden alulle panema tai rahoittama valistustoiminta on tehotonta pyrittäessä vähentämään alkoholin liikakäyttöä tai alkoholihaittoja (Smith ym. 2006). Tupakkavalvonnasta saatujen kokemusten perusteella tiedetään, että alan teollisuuden rahoittamat ohjelmat eivät todennäköisesti vähennä haittoja ja saattavat jopa parantaa alan teollisuuden julkisuuskuvaa vaikuttamatta mitenkään alkoholinkäyttötapoihin tai aikomuksiin muuttaa alkoholikäyttäytymistä, mikä heikentää ponnisteluja alkoholihaittojen vähentämiseksi (Henriksen ym. 2006, Wakefield ym. 2005, Wakefield ym. 2006). Kuten kaikilla kaupallisilla teollisuudenaloilla, päämääränä on myydä tuotetta. Alkoholiteollisuus saa kaupalliseen mainontaan verrattuina edullisista valistusohjelmista hyvää PR:ää vähin kustannuksin ja myyntiään haittaamatta, eikä tämän ole havaittu vaikuttavan alkoholihaittoihin (Smith ym. 2006, Lavack 1999, Dejong ym. 1992).

12 Vaihtoehdot Valituksen rahoittamista jatketaan ennallaan Alkoholipolitiikan painopisteinä tulisi pitää niitä toimintatapoja/interventioita, jotka todennäköisesti eniten vähentävät alkoholihaittoja. Ne toimintatavat/interventiot, joiden ei osoiteta selvästi vaikuttavan alkoholihaittoihin, tulisi lakkauttaa tai suunnitella uudelleen tehokkuuden tehostamiseksi. Tehottomiksi osoitettujen toimintapolitiikkojen/interventioiden tukeminen vie varoja niiltä toiminnoilta, jotka todennäköisemmin vähentävät alkoholihaittoja. On yhä enemmän näyttöä siitä, että nykymuotoiset alkoholivalistusohjelmat eivät johda haluttuihin tuloksiin. Tutkimusnäyttöä on saatu myös siitä, että alan teollisuuden osallistumisesta on haittaa alkoholivalistusohjelmille eikä se todennäköisesti vähennä alkoholihaittoja. Alkoholin terveydelliset ja yhteiskunnallis-taloudelliset vaikutukset ovat laaja-alaisia ja merkittäviä. Se, ettei alkoholihaittojen vähentämiseksi ryhdytä tehokkaisiin toimenpiteisiin, aiheuttaa EU:lle jatkuvia ja kasvavia terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittavaikutuksia. Valistuksesta luopuminen Valistusohjelmia tukevan näytön puute saattaa johtaa eräät poliittiset päättäjät luopumaan alkoholivalistuksesta kokonaan, mutta tähän lähestymistapaan liittyy joitakin riskejä. Valistus voi olla havahduttamis- ja tuensaantiväline ja laajemman strategian tärkeä osatekijä. Lisäksi valistuksen jättäminen vaille tukea synnyttää aukon, jonka alan teollisuuden sponsoroima valistus saattaa täyttää. Tällainen valistus on havaittu tehottomaksi, ja joissakin tapauksissa siitä on osoitettu olevan haittaa tavoitteena olevalle alkoholihaittojen vähentämiselle. Uudelleensuuntaaminen Alkoholivalistusta voidaan suunnata tai painottaa uudelleen ja ohjelmia/toimintoja keskittää painopistealueisiin ja -yleisöihin. Tällainen lähestymistapa tuottaa todennäköisesti maksimaalisen myönteisiä tuloksia. Ponnistelujen keskittäminen yleisempiin ja vakavampiin ongelmiin ja tehokkaiksi tiedettyjen interventioiden priorisointi varmistavat voimavarojen viisaan käytön ja parhaan kustannus-hyötysuhteen. Valistusta voi olla hyödyllistä kohdistaa niihin ryhmiin, mm. nuoriin aikuisiin, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten esikuvina ja voivat vaikuttaa heidän asenteisiinsa ja käyttäytymisensä. Valistusta voi myös käyttää vaikuttamistoiminnan kannustimena ja tukena. Etenkin nuorten kohdalla on tärkeää harkita lähestymistavan muuttamista käsitetasolla niin, ettei tarkasteltaisi asenteiden vaikutusta käyttäytymiseen vaan käyttäytymisen vaikutusta asenteisiin.

13 Viitteet Anderson P. (2007) Binge drinking and Europe. Hamm: German Centre for Addiction Issues. Anderson P., Baumberg, B. (2006) Alcohol in Europe. London: Institute of Alcohol Studies. Babor TF., Caetano R., Casswell S., et al. (2003) Alcohol: No Ordinary Commodity. Research and Public Policy. Oxford: Oxford Medical Publication, Oxford University Press. Borland R. Tobacco health warnings and smoking-related cognitions and behaviours. Addiction 1997;92: Borlandm R., Hill D. (1997) Impact of the new Australian tobacco health warnings on knowledge and beliefs, Tobacco Control, 1997;6; Christie J., Fisher D., Kozup JC., et al. (2001). The effects of bar-sponsored alcohol beverage promotions across binge and nonbinge drinkers. Journal of Public Policy & Marketing, 20(2): DeJong W, Atkin CK., Wallack L. (1992) A critical analysis of "moderation" advertising sponsored by the beer industry: are "responsible drinking" commercials done responsibly? The Milbank Quarterly, 70(4): Elder RW., Shults RA., Sleet DA., et al. (2004) Effectiveness of mass media campaigns for reducing drinking and driving and alcohol-involved crashes: a systematic review. Am Journal of Preventive Medicine 2004; 27: (Special) Eurobarometer, Attitudes towards Alcohol, 2007, European Commission. Foxcroft DR., Ireland D., Lister-Sharp DJ., et al. Longer-term primary prevention for alcohol misuse in young people: a systematic review. Addiction, 2003; 98: Gibbons F.X., Gerrard M., Reimer R.A., Pomery E.A., Unintentional behavior: A subrational approach to health risk. Teoksessa: de Ridder D.T.D., de Wit J.B.F., eds. Self-regulation in health behaviour. John Wiley and Sons, Giesbrecht N, Reducing alcohol-related damage in populations: rethinking the roles of education and persuasion interventions, Addiction, 102, Gordon R., McDermott L., Stead M., Angus, K. (2006) The effectiveness of social marketing for health improvement: What s the evidence?, Public Health 120; Hall W., Room R., Assessing the wisdom of funding DrinkWise (Editorial), Medical Journal of Australia, ; Hammond D., Fong GT., McNeill A., et al. Effectiveness of cigarette warning labels in informing smokers about the risks of smoking: findings from the International Tobacco Control (ITC) Four Country Survey. Tobacco Control 2006; 15 (Suppl III):iii19 iii25. Henriksen L., Dauphinee A.L., Wang Y., Fortmann S.P. (2006). Industry sponsored anti-smoking ads and adolescent reactance: test of a boomerang effect. Tobacco Control, 15: Jones L., James M., Jefferson T., Lushey C., et al. A review of the effectiveness and costeffectiveness of interventions delivered in primary and secondary schools to prevent and/or reduce alcohol use by young people under 18 years old. Alcohol and schools: review of effectiveness and cost-effectiveness. NICE: Main report (PHIAC 14.3a); Lavack A.M. (1999). Message content of alcohol moderation TV commercials: impact of corporate versus nonprofit sponsorship. Health Marketing Quarterly, 16(4): Leeuw R.N.H., Engels R.C.M.E., Vermulst Ad. A., Scholte R.H.J. (2008) Do smoking attitudes predict behaviour? A longitudinal study on the bi-directional relations between adolescents smoking attitudes and behaviours. Addiction 103:

14 Smith SW, Atkin CK., Roznowski J. (2006). Are Drink Responsibly Alcohol Campaigns Strategically Ambiguous? Health Communication, 20(1): Stockwell T (2006) A Review of Research Into The Impacts of Alcohol Warning Labels On Attitudes and Behaviour, Centre for Addiction Research of British Columbia, Canada. Wakefield M., Balch G.I., Ruel E., et al. (2005) Youth Responses to Anti-Smoking Advertisements from Tobacco-Control Agencies, Tobacco Companies, and Pharmaceutical Companies. Journal of Applied Social Psychology, 35(9): Wakefield M., Terry-McElrath Y., Emery S. et al. (2006). Effect of televised, tobacco companyfunded smoking prevention advertising on youth smoking-related beliefs, intentions, and behavior. American Journal of Public Health, 96(12):

15 Rebecca Gordon ja Peter Anderson ovat laatineet tämän tiedotteen Deutsche Hauptstelle für Suchtfragenin (DHS) puolesta osana Slovenian tasavallan julkisen terveyden instituutin hallinnoimaa ja Euroopan komission osarahoittamaa Building Capacity -projektia. Tässä julkaisussa esitettävät tiedot eivät välttämättä vastaa Euroopan komission mielipidettä tai asennoitumista. Euroopan komissio ja sen puolesta toimivat henkilöt eivät ole vastuussa tämän julkaisun tietojen mahdollisesta käytöstä. Tukijat: Osarahoitus: Euroopan komissio Englanninkielisestä alkuperäistekstistä kääntänyt: Käännös-Aazet Oy

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Alkoholi: Varoitusmerkinnät

Alkoholi: Varoitusmerkinnät Alkoholi: Varoitusmerkinnät Taustaa Alkoholi on kulutushyödyke, jota on laajasti saatavilla. Lähes kaikki yli 18-vuotiaat EU:n kansalaiset saavat hankkia ja kuluttaa alkoholijuomia, joita on saatavilla

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin. Hallituksen esityksellä uudeksi alkoholilaiksi on positiivinen kansantaloudellinen vaikutus koko panimoalan arvoketjuun

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0357/9. Tarkistus. Glenis Willmott S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0357/9. Tarkistus. Glenis Willmott S&D-ryhmän puolesta 27.4.2015 B8-0357/9 9 25 kohta 25. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimia nuorten suojelemiseksi alkoholin aiheuttamilta haitoilta, erityisesti nostamalla nykyisiä alkoholin käytön ikärajoja vähintään

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

15050/15 team/mba/ts 1 DGB 3B

15050/15 team/mba/ts 1 DGB 3B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. joulukuuta 2015 (OR. en) 15050/15 SAN 427 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 7. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

1. Kansanterveystyöryhmä keskusteli ja pääsi yhteisymmärrykseen ehdotuksesta neuvoston päätelmiksi.

1. Kansanterveystyöryhmä keskusteli ja pääsi yhteisymmärrykseen ehdotuksesta neuvoston päätelmiksi. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2015 (OR. en) 14391/1/15 REV 1 SAN 389 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Neuvoston istunto 7. joulukuuta 2015 (työllisyys,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 23.1.2014 B7-0000/2014 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2014 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD) Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 07.2.2017 2016/0231(COD) TARKISTUKSET 269-283 Mietintöluonnos Gerben-Jan Gerbrandy (PE592.423v02-00)

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0801(CNS) 2. maaliskuuta 2001 * MIETINTÖLUONNOS Ehdotus neuvoston suositukseksi lasten

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.011 KOM(011) 35 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus vapaaehtoisista maksuttomista

Lisätiedot

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Safe Community - arviointi ja sertifiointi osana kuntien turvallisuustyön laatujohtamisjärjestelmää

Safe Community - arviointi ja sertifiointi osana kuntien turvallisuustyön laatujohtamisjärjestelmää Safe Community - arviointi ja sertifiointi osana kuntien turvallisuustyön laatujohtamisjärjestelmää Pirjo Lillsunde 24.4.2013 Lillsunde/ Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 1 Laatustandardit -sovittuja menettelytapoja

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Alkoholi: Markkinointi ja nuoret

Alkoholi: Markkinointi ja nuoret Alkoholi: Markkinointi ja nuoret Taustaa Alkoholi on yleinen kulutushyödyke, jota käytetään useimmissa maailman maista. Alkoholinkäyttöä pidetään monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa osana kulttuuria,

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Anniskelun alamäki jatkuu

Anniskelun alamäki jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Anniskelun alamäki jatkuu 17.11.2017 Eduskunnan verojaosto Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle Alkoholijuomat poikkeavat useimmista muista kulutushyödykkeistä, sillä ne aiheuttavat suuria terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot