Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 15. kaupunginosa, Saarenkylä kortteli 2188 tontti 1, kortteli 2189 tontti 8 sekä kevyen liikenteen väylä,

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 15. kaupunginosa, Saarenkylä kortteli 2188 tontti 1, kortteli 2189 tontti 8 sekä kevyen liikenteen väylä, Pannunkorva KAAVASELOSTUS MAANKÄYTTÖ 2013

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 15. kaupunginosa kortteli 2188 tontti 1 ja korttelin 2189 tontti 8 sekä kevyen liikenteen väylä, Pannunkorva laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Maankäyttö Nicholas Coull Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi p tekninen lautakunta , 84 tekninen lautakunta , 144 vireilletulosta ilm. päivämäärä luonnosvaiheen kuuleminen tekninen lautakunta , 156 kaupunginhallitus , 371 julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus..2013, kaupunginvaltuusto..2013, 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 15. kaupunginosassa osoitteessa Pannunkorva 21 sekä Pannunkorva 6. Suunnittelualue käsittää korttelin 2188 tontin 1 sekä viereisen kevyen liikenteen väylän (osa-alue 1) sekä korttelin 2189 tontin 8 (osaalue 2). Asemakaavan muutoksella voi olla vaikutuksia lähialueen kortteli-, katu- ja virkistysalueilla. Suunnittelualueen sijainti on esitetty alla olevalla opaskartalla.

3 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan muutos 15. kaupunginosa kortteli 2188 tontti ja korttelin 2189 tontti 8 sekä kevyen liikenteen väylä, Pannunkorva. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko suunnittelualueen maankäyttöä järjestellä uudelleen hakijoiden esittämällä tavalla.

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18

5 5 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavan muutos 5. Asemakaavamerkinnät ja määräykset

6 6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on (84 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 15. kaupunginosan korttelin 2188 tontilla 1 sekä viereisellä kevyen liikenteen väylällä. Tekninen lautakunta on (144 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 15. kaupunginosan korttelin 2189 tontilla 8 ja yhdistää sen vireillä olevaan tontin sekä kevyen liikenteen väylän kaavamuutokseen Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja naapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat pidettiin nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ollut mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosvaihtoehdot pidettiin luonnosvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Luonnosvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeellä naapureille. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen , 156. Kaupunginhallituksen , 371 päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä naapureille. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia voidaanko Osa-alueen 1 tontin tonttijakoa ja kulkuyhteyksiä järjestellä uudelleen. Osa-alue 2:n osalta tutkitaan voidaanko tontin käyttötarkoitusta ja kerroslukua muuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on toteutettavissa kun asemakaavamuutos on saavuttanut lainvoiman. Alueen toteuttamiseen on haettava rakennuslupaa Rovaniemen kaupungin rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä.

7 7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Osa-alueen 1 tontilla sijaitsee kaksi erillistä omakotitalorakennusta. Rakennusoikeutta on käytetty 392 k-m². Osa-alueen 2 tontilla on 1940-luvulla rakennettu ns. 1.5-kerroksinen omakotitalo, jota on myöhemmin laajennettu saunaosastolla. Tontilla on myös varastona toimiva navetta/lato rakennus Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohde kuuluu 15. kaupunginosaan, Saarenkylä. Kaava-alue ja sen ympäristö on pientalovaltaista aluetta. Saarenkylä on alavaa, topografialtaan tasaista seutua ja sijaitsee Kemijoen varrella. Oman leimansa suunnittelualueen ympäristölle antaa Saarenkylässä harjoitettu maatalous Luonnonympäristö Maisemakuva Suunnittelualueen ja sen ympäristön maisemakuvassa hallitsevia ovat vieressä virtaava Kemijoki ja joen toisella puolella 203 metriin kohoava Ounasvaara. Kasvillisuus Muutosalueen tonteilla on runsaasti puustoa ja muita istutuksia Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Suunnittelualue on kaupunkikuvaltaan pientaloaluetta. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Muutosalue sijaitsee lähellä lukuisia palveluita, varsinaisella kaava-alueella ei ole palveluita eikä elinkeinotoimintaa. Suunnittelualueelta Kuusamontietä 600 metriä itään on Saaren Koulun ala-aste ja reilun kilometrin päässä lännen suuntaan sijaitsee Rovaniemen pohjoiskeskus, josta löytyvät mm. Citymarket, Lidl ja terveyskeskus. Muita palveluita Saarenkylän alueella ovat mm. huoltoasema, kirjasto sekä Näsmäntien dementiakoti/palvelutalo. Virkistys Suunnittelualueen läheisyydessä virtaava Kemijoki rantoineen on keskeinen virkistysalue ympäri vuoden. Liikenne Kaava-alue liittyy Pannunkorva-kadun kautta Kuusamontiehen (Kantatie 81). Kuusamontietä kulkevat paikallisliikenteen linjat 10,12. Kantatien rinnalla kulkee istutetulla erotuskaistalla ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita eikä muinaismuistoja.

8 8 Tekninen huolto Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan ja energiahuollon piirissä. Alla on kuvattuna suunnittelualueen johtokartta. Hulevedet alueelta voidaan johtaa kaupungin hulevesiverkoston kautta Kemijokeen. Hulevesiviemärit ja -kaivot näkyvät kartalla vihreällä värillä, vesi- ja viemärilinjat punaisella sekä sinisellä ja kaukolämpö turkoosilla värillä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamuutosalueen osa-alue 2 sijaitsee Kuusamontien välittömässä läheisyydessä. Lisäksi raideliikenteestä voi aiheutua ajoittain melua ja tärinää. Melun ja tärinän vaikutusta ei ole vireillä olevan kaavamuutoksen yhteydessä selvitetty. Alue ei ole ns. uusi alue, alue on jo rakennettua ja voimassa olevan kaavan mukainen Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Sivulla 9 olevassa kuvassa on esitetty suunnittelualueen maanomistusta havainnoiva kartta. Vaaleanpunaisella olevat alueet ovat sekä kaupungin omistuksessa että hallinnassa.

9 9 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Oikealla on ote maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta Yleiskaava Saarenkylän alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa,

10 10 sen sijaan alueella on oikeusvaikutukseton Ylä-Kemijoen osayleiskaava. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 4 momentin mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu Osa-alueet ovat voimassa olevassa asemakaavassa erillispientalojen korttelialuetta AO kerrosluvulla I ja tehokkuudella e=0.20. Lisäksi osa-alueella 1 on kevyen liikenteen väyläksi osoitettu alue. Osa-alueelle 1 rakennusoikeutta tontille muodostuu n. 400 k-m² ja osa-alueen 2 rakennusoikeus on 419 k-m²:ä. Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 /

11 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Kaavamuutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista, Ympäristöopas 52 Maa- ja metsätalousministeriö antoi vuonna 1996 Suomen ympäristökeskukselle tehtäväksi saattaa vuonna 1984 annettu suositus alimmista rakentamiskorkeuksista tulvauhan alaisilla alueilla ajan tasalla ja tarvittaessa täydentää sitä. Käytännössä esiintyneiden ongelmien takia oppaassa on tarkasteltu myös sortuma- ja vyörymäriskin huomioonottamista ranta-alueilla. Kuva: tulvien huomioon ottaminen alimman rakentamiskorkeuden määrittämisessä eri perustamistyypeillä Tulvakorkeus HQ 1/100 Rovaniemen lähiseudun tulvakorkeudet on määritelty tulvan toistuvuuksilla; 20, 50, 100, 250 ja 1000 vuotta. Jääpatojen aiheuttamaa padotusta ei ole huomioitu. Tulosten perusteella on määritetty suunnittelujärjestelmään tulvaalueet ja poikkileikkaukset. Rovaniemellä tulvauhka on määritetty käyttämällä kerran sadassa vuodessa esiintyvän tulvan korkeutta HQ1/100. Alimmat kastuvat rakenteet sijoitetaan 0,50 m tontilla on sijoitettava HQ1/100 tason yläpuolelle.

12 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Irene ja Pekka Pistokoski ovat hakeneet kirjatulla hakemuksella asemakaavan muutosta omistamalleen 15. kaupunginosan korttelin 2188 tontille 1. Hakemuksessa haetaan tonttijaon muutosta sekä ajoyhteyttä rannanpuoleiselle tontille. Eila Ylisuutari on hakenut asemakaavan muutosta ja tonttijakoa omistamalleen 15. kaupunginosan kaavan mukaiselle tontille Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on (84 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 15. kaupunginosan korttelin 2188 tontilla 1 sekä viereisellä kevyen liikenteen väylällä. Tekninen lautakunta on (144 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 15. kaupunginosan korttelin 2189 tontilla 8 ja yhdistää sen vireillä olevaan tontin sekä kevyen liikenteen väylän kaavamuutokseen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Hakijat: Irene Oikkonen-Pistokoski, Pekka Pistokoski, Eila Ylisuutari Kaava-alue ja sen ympäristö: Maanomistajat, viereiset ja vastapuoliset naapurit, asukasyhdistykset, asukkaat ym. osalliset joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: Kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, yhdyskuntatekniikka Viranomaiset: Lapin ELY-keskus Muut: Rovaniemen Energia, teleoperaattorit, Rovakaira, Napapiirin Vesi Vireille tulo Asemakaavan muutoksen vireille tulo on kuulutettu Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin Internet-sivuilla kaavatorilla. Kaava-asiasta on lisäksi lähetetty kirjeet lähialueen maanomistajille.

13 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ollut mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosvaihtoehdot pidettiin luonnosvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Luonnosvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä naapureille. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa , 156 yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen , 371 päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä maanomistajille, hakijalle ja naapureille. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä pitoaikana on mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa on lähetetty tieto kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lapin ELY-keskukseen. Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi MRL:n 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Lapin ELY-keskuksen kesken olisi tullut järjestää. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia voidaanko Osa-alueen 1 tontin tonttijakoa ja kulkuyhteyksiä järjestellä uudelleen. Osa-alue 2:n osalta tutkitaan voidaanko tontin käyttötarkoitusta ja kerroslukua muuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen

14 14 Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Ympäristöministeriön opas 9 s Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehto 0: Asemakaavaa ei muuteta tai laadita. Vaihtoehto 1: Asemakaavaan tehdään hakemuksen mukaiset muutokset Vaihtoehto 2: Kaavoitusprosessin aikana esiin tuleva jokin muu mahdollinen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei juuri ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Erillispientalotontti (AO) muutetaan asuinpientalojen tontiksi (AP). Kerrosluvun muutos mahdollistaa käyttötarkoituksenmukaiset tilat ullakon tasolla. Tonttitehokkuus pysyy samana. Korttelin 2188 tontti 1 jaetaan kahdeksi tontiksi. Vaihtoehdossa 1 kulkuyhteys rannanpuoleiselle tontille on kevyen liikenteen väylän kautta ja vaihtoehdossa 2 ajoyhteys järjestetään tontille ajorasitteen avulla. Toteutumaton kevyen liikenteen yhteys rantaan muutetaan vaihtoehdossa 2 virkistysalueeksi. Vaikutukset talouteen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen. Maankäyttö-

15 15 sopimukset uusitaan kaavanmukaisiksi. Hakijoilta peritään kaavoitus- ja kuulutuskustannukset Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta VE 0 tontti (osa-alue 1) o erillispientalojen korttelialue AO o kerrosluku I (yksi) o tehokkuusluku e=0.20 o tontteja yksi kevyen liikenteen varaus rantaan tontti (osa-alue 2) o erillispientalojen korttelialue AO o kerrosluku I (yksi) o tehokkuusluku e=0.20 VE 1 tontti (osa-alue 1) o erillispientalojen korttelialue AO o kerrosluku I (yksi) o tehokkuusluku e=0.20 o tontteja kaksi kevyen liikenteen varaus rantaan, jossa tontille ajo sallittu tontti (osa-alue 2) o erillispientalojen korttelialue AP o kerrosluku I u1/2 o tehokkuusluku e=0.20 VE 2 tontti (osa-alue 1) o erillispientalojen korttelialue AO o kerrosluku I (yksi) o tehokkuusluku e=0.20 o tontteja kaksi (tonttijaon tontit 1 ja 2) o ajorasite tontilla lähivirkistysalueen kautta yhteys rantaan tontti (osa-alue 2) o erillispientalojen korttelialue AP o kerrosluku I u1/2 o tehokkuusluku e=0.20

16 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisuksi valittiin luonnosvaihtoehto 2. Ratkaisu täyttää kaavalle asetetut tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuuden. Vaihtoehto 1 vaatisi kunnalta investointeja ja kadun toteuttaminen voisi jäädä hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen. Rantaa kulkeva kevyen liikenteen väylä ei palvele kevyttä liikennettä, sillä rannassa ei kulje kevyen liikenteen väylää. Perustamiskustannusten lisäksi kunnossapitokustannukset saavutettuun hyötyyn nähden olisivat varsin kohtuuttomat. Kevyen liikenteen väylän kunnossapito muodostaisi pitkäaikaisen rasitteen Rovaniemen kaupungille. Käytännössä kevyen liikenteen väylä toimisi liittymänä rannanpuoleiselle tontille. Käyttötarkoitus muutetaan lähivirkistysalueeksi, jolloin yhteys rantaan kuitenkin säilyy. Vaihtoehdossa 2 hakijan tavoitteet saavutetaan tontin läpi kulkevan ajo-oikeusrasitteen avulla. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Nähtävillä oloaikana ei jätetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä kaavaluonnoksista mielipiteitä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu kahdesta eri korttelissa sijaitsevista tonteista sekä virkistysalueesta. Kaavakartalla alueet on rajattu ja havainnoinnin helpottamiseksi nimetty osa-alueiksi 1 ja 2. Osa-alue 1 on kaavassa lähivirkistysaluetta (VL) sekä erillispientalojen korttelialuetta (AO) kerrosluvulla I ja tehokkuudella e=0.20. Osa-alueen 2 tontti on asuinpientalojen korttelialuetta AP kerrosluvulla I u1/2 ja tehokkuudella e=0.20. Tonttien läpi kulkeville maanalaisille johtolinjoille on lisätty kaavaan rasitemerkinnät Mitoitus Kaavamuutosalueen yhteenlaskettu pinta-ala on 0,4431 ha. Rakennusoikeutta alueella on yhteensä 818 k-m². Rakennusoikeus on osoitettu kolmelle eri tontille Palvelut Kaavamuutoksella ei muodostu uusia palveluita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet

17 Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tonttijaon mukaiset korttelin 2188 tontit 1 ja 2 ovat toteutuneet kaavamuutoksen mukaisesti. Korttelin 2189 tontin 8 muutos vastaa Kuusamontien varren viimeaikaisia kaavamuutoksia Saarenkylässä. Tontit ovat liitettävissä kaukolämpöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luontoon eikä luonnonympäristöön. Kaavoitetun puiston pinta-ala kasvaa hieman kaavamuutoksen myötä. Tontteja uudelleen rakennettaessa on huolehdittava asianmukaisesta hulevesien hallinnasta. Kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen sadevesiviemäriin. Lumen varastointi pihamaalla on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille, liikenteelle tai yleisen alueen käytölle. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueenkäytön suunnittelussa on huomioitu viereinen Kuusamontie ja sen aiheuttama mahdollinen melu huomioimalla kaavaan melua osoittava määräys tienpuoleisten rakennusten ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyydestä. Tulvauhkaan varaudutaan, siten että alimmat kastuvat rakenteet tulee olla vähintään 0,5 metriä rakennusalalle määrätyn maanpinnan korkeuden (tulvakorkeus HQ 1/100) yläpuolella. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. Alueelle ei muodostu uusia katu, puisto eikä alueen nimiä. Alueen nimistö on voimassa olevan asemakaavan mukainen.

18 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava on toteutettavissa kun asemakaavan muutos on lainvoimainen ja tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Alueen kaavan mukaiseen rakentamiseen on haettava lupaa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä. LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavan muutos 5. Asemakaavamerkinnät ja määräykset Rovaniemellä Tarja Outila kaavoituspäällikkö Nicholas Coull kaavasuunnittelija

19 Liite 1

20

21

22 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 15. kaupunginosa, Saarenkylä kortteli 2188 tontti 1, kortteli 2189 tontti 8 sekä kevyen liikenteen väylä, Pannunkorva OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ 2012

23 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee 15. kaupunginosassa osoitteessa Pannunkorva 21 sekä Pannunkorva 6. Suunnittelualue käsittää korttelin 2188 tontin 1 sekä viereisen kevyen liikenteen väylän (osa-alue 1) sekä korttelin 2189 tontin 8 (osaalue 2). Asemakaavan muutoksella voi olla välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lähialueen kortteli-, katu- ja virkistysalueilla. Suunnittelualueen sijainti on esitetty alla olevalla opaskartalla. Miksi kaavoitukseen on ryhdytty? Irene ja Pekka Pistokoski ovat hakeneet kirjatulla hakemuksella asemakaavan muutosta omistamalleen 15. kaupunginosan korttelin 2188 tontille 1. Hakemuksessa haetaan tonttijaon muutosta sekä ajoyhteyttä rannanpuoleiselle tontille. Tekninen lautakunta on (84 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 15. kaupunginosan korttelin 2188 tontilla 1 sekä viereisellä kevyen liikenteen väylällä. Eila Ylisuutari on hakenut asemakaavan muutosta ja tonttijakoa omistamalleen 15. kaupunginosan kaavan mukaiselle tontille Tekninen lautakunta on (144 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 15. kaupunginosan korttelin 2189 tontilla 8 ja yhdistää sen vireillä olevaan tontin sekä kevyen liikenteen väylän kaavamuutokseen.

24 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaava 3 Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Yleiskaava Saarenkylän alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, sen sijaan alueella on oikeusvaikutukseton Ylä-Kemijoen osayleiskaava. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 4 momentin mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu Osa-alueet ovat voimassa olevassa asemakaavassa erillispientalojen korttelialuetta AO kerrosluvulla I ja tehokkuudella e=0.20. Lisäksi osa-alueella 1 on kevyen liikenteen väyläksi osoitettu alue. Osa-alueelle 1 rakennusoikeutta tontille muodostuu n. 400 k-m² ja osa-alueen 2 rakennusoikeus on 419 k-m²:ä.

25 Suojeltavat kohteet, rakennukset ja rakennelmat Alueella ei ole suojeltavia kohteita. Alueen nykyinen käyttö 4 Kaava-alue ja sen ympäristö on pientalovaltaista aluetta. Osa-alueen 1 tontilla sijaitsee kaksi erillistä omakotitalo rakennusta. Rakennusoikeutta on käytetty 392 k-m². Osa-alueen 2 tontilla on 1940-luvulla rakennettu ns kerroksinen omakotitalo, jota on myöhemmin laajennettu saunaosastolla. Tontilla on myös varastona toimiva navetta/lato rakennus. Asemakaavan alustava tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia voidaanko Osa-alueen 1:n tontin tonttijakoa ja kulkuyhteyksiä järjestellä uudelleen. Osa-alue 2:n osalta tutkitaan voidaanko tontin käyttötarkoitusta ja kerroslukua muuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Maanomistus ja -hallinta Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Alla olevassa kuvassa on esitettynä suunnittelualueen maanomistusta havainnoiva kartta. Vaaleanpunaisella olevat alueet ovat sekä kaupungin omistuksessa että hallinnassa

26 5 Arvioitavat vaikutukset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön vaikutukset kaupunkikuvaan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen taloudelliset vaikutukset rakennettuun ympäristöön Laadittavat vaihtoehdot ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan? 0. Asemakaavaa ei muuteta 1. Asemakaavaan tehdään hakemuksen mukaiset muutokset 2. Jokin muu prosessin aikana esille tullut vaihtoehto Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan laatimalla vaihtoehtoisia maankäyttösuunnitelmia, selvityksillä, viranomaisten ja asiantuntijoiden lausunnoilla sekä annetun palautteen perusteella. Vaikutusten arvioinnissa vertailukohtana on nykytilanne. Vaikutusten arvioinnin tekee kunkin erityisalan asiantuntija yhteistyössä kaavan laatijan kanssa. Osalliset, alustavan tarkastelun perusteella Hakijat: Irene Oikkonen-Pistokoski, Pekka Pistokoski, Eila Ylisuutari Kaava-alue ja sen ympäristö: Maanomistajat, viereiset ja vastapuoliset naapurit, asukasyhdistykset, asukkaat ym. osalliset joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: Kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, yhdyskuntatekniikka Viranomaiset: Lapin ELY-keskus Muut: Rovaniemen Energia, teleoperaattorit, Rovakaira, Napapiirin Vesi Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Työn käynnistäminen (MRL 62 ja 63 ) Tekninen lautakunta on , 84 ja , 144 päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille 15. kaupunginosan korttelin 2188 tonttia 1, korttelin 2189 tonttia 8 sekä kevyen liikenteen väylää koskevan asemakaavan muutoksen. Asemakaavamuutos kuulutetaan vireille Lapin Kansassa sekä kirjeellä alueen maanomistajille ja rajanaapureille. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on ollut mahdollisuus tutustua yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen kaavatorilla. Osallistumis- ja arvi-

27 6 ointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa on lähetetty tieto kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lapin ELY-keskukseen. Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi MRL:n 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Lapin ELY-keskuksen kesken olisi tullut järjestää. Luonnosvaihe (MRA 30 ) Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä luonnosvaiheen kuulemista varten palvelukeskus Osviitassa, Hallituskatu 7 sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla. Luonnosvaiheen kuulemisesta ja nähtävilläpidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeellä maanomistajille ja naapureille. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät asiaa yleisen nähtävilläpidon jälkeen. Ehdotusvaihe (MRL 65 JA MRA 27 ) Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan myöhemmin julkisesti nähtäville vähintään 30 vuorokaudeksi yhteispalvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävilläolo ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä maanomistajille ja naapureille. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Aikataulu Rovaniemen kaupunginvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman toteutusosan kappaleen kohdassa 15 (KV , 8) todetaan, että vuonna 2012 vireille tulleet uudet asemakaavan muutokset saatetaan loppuun vuonna 2013/2014. Maankäyttösopimus Yksityisten omistamaa maata kaavoitettaessa laaditaan kaupungin ja maanomistajan kesken kaavan toteuttamiseen liittyvä maankäyttösopimus kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Sopimuksella sovitaan osapuolten väliset oikeudet ja velvollisuudet. Sopimusneuvottelut kaupungin osalta hoitaa teknisten palvelujen maankäyttöosasto. Sopimus voidaan tehdä, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maankäyttösopimuksen tulee olla allekirjoitettu ennen kuin

28 7 asemakaavaan muutos hyväksytään. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Lisätietoja kaava-asiassa: Rovaniemen kaupunki tekniset palvelut, maankäyttö, vaihde 3221 kaavoituspäällikkö Tarja Outila kaavasuunnittelija Nicholas Coull Rovaniemen kaupunki Maankäyttö ( ) Nicholas Coull kaavasuunnittelija (016)

29 OSA-ALUE 2 e I OSA-ALUE 1 2 I

30 Liite 4 1 OSA-ALUE 2 e 4 I OSA-ALUE I

31 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. TONTILLE SAA SIJOITTAA YHDEN ASUINRAKENNUKSEN, JOSSA SAA OLLA ENINTÄÄN KAKSI ASUNTOA. LÄHIVIRKISTYSALUE. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. OSA-ALUEEN RAJA. SITOVAN TONTTIJAON MUKAISEN TONTIN RAJA JA NUMERO. KAUPUNGIN- TAI KUNNANOSAN NUMERO. KORTTELIN NUMERO. PANNUNKORVA KADUN, TIEN, KATUAUKION, TORIN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKSI TILAKSI. TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN/RAKENNUSPAIKAN PINTA-ALAAN. RAKENNUSALALLA MAANPINNAN KORKEUS TULEE OLLA VÄHINTÄÄN KARTALLA OSOITETTU KORKEUS N2000-JÄRJESTELMÄSSÄ. RAKENNUSPAIKAN PENGERRYS/TÄYTTÖ SAA OLLA KUITENKIN ENINTÄÄN METRIÄ OSOITETUN TASON YLÄPUOLELLA. ALIMMAT KASTUVAT RAKENTEET TULEE OLLA VÄHINTÄÄN METRIÄ RAKENNUSALALLE MÄÄRÄTYN MAANPINNAN KORKEUDEN YLÄPUOLELLA. RAKENNUSALA. MERKINTÄ OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JONKA PUOLEISTEN RAKENNUKSEN ULKOSEINIEN SEKÄ IKKUNOIDEN JA MUIDEN RAKENTEIDEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN LIIKENNEMELUA VASTAAN ON OLTAVA VÄHINTÄÄN 35 dba. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA.

32 AJOYHTEYS. JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. TÄLLÄ ASEMAKAAVA-ALUEELLA TONTTIJAKO ON SITOVA. TONTILLA TULEE OLLA AUTOPAIKKOJA VÄHINTÄÄN SEURAAVASTI: ASUNNOT 1 AP/80 M2 KERROSALAA. TAI VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA/ASUNTO. RAKENNUS ON PERUSTETTAVA MAASTON MUKAISESTI. PENGERRYKSILLÄ TAI LEIKKAUKSILLA EI SAA TURMELLA MAASTOA EIKÄ YMPÄRISTÖKUVAA. TONTIN MAANPINTAA EI SAA MERKITTÄVÄSTI PENGERTÄÄ ELLEI TÄSSÄ KAAVASSA OLE TOISIN MÄÄRÄTTY.