santeri niemelle Sateenkaarentekijät avaa heti! Sateenkaarentekijät - Osa 1 Osa 1 Sateenkaarentekijät Osa 1 Klaus Hagerup Klaus Hagerup

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "santeri niemelle Sateenkaarentekijät avaa heti! Sateenkaarentekijät - Osa 1 Osa 1 Sateenkaarentekijät Osa 1 Klaus Hagerup Klaus Hagerup"

Transkriptio

1 Sateen- kaaren- tekijät Sateenkaarentekijät - Osa 1 Santeri on aivan tavallinen poika. Hänelle tapahtuu kuitenkin kummia. Hän tapaa aivan tavalliselta näyttävän tytön, Saran, joka lentää hyrrällä ja laskee sateenkaarta pitkin maan pinnalle. Sara on sateenkaarentekijä ja hän sanoo Santerinkin olevan. Santerin uteliaisuus herää. Hän lähtee Saran mukaan tytön kotiplaneetalle Jooniaan, vaikka hyrrällä lentäminen kuulostaa aivan uskomattomalta. Aivan tavallisesti alkanut päivä muuttuu huimaksi seikkailuksi. Sa kaaren- tekijät - Sateen- Motiva Oy tuottaa asiantuntija- ja projektipalveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. Sateenkaarentekijät-kirjasarja on osa tätä työtä. Kirja on suunnattu ala-asteikäisille. Tämän julkaisun tuotantoa ovat tukeneet Euroopan komission IEE-ohjelma ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Julkaisun tuottajat ovat yksin vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ei ole vastuussa julkaisun sisältämien tietojen käytöstä. Sateenkaarentekijät Osa 1 Klaus Hagerup Sateenkaarentekijät Klaus Hagerup Osa 1 santeri niemelle avaa heti!

2 Sateenkaarentekijät Tämä kirja on ensimmäinen osa kolmiosaisesta kirjasarjasta Sateenkaarentekijät. Sateenkaarentekijät on julkaistu Euroopan Unionin osittain rahoittamassa projektissa Kids4Future, EIE/06/204/SI Creating Actions among Energy Conscious Children Combining Education, Communication and Energy Knowledge in an Integrated Approach for a Sustainable Future. Alkuperäisteoksen Regnmakerne on kirjoittanut norjalainen Klaus Hagerup ja sen on kustantanut norjalainen Enova. Enova edistää ympäristöystävällisen energian tuotantoa ja käyttöä Norjassa. Lapsille suunnattu Sateenkaarentekijät (Regnmakerne) -kirjasarja on osa tätä työtä. Kirjoittaja Klaus Hagerup Sateenkaarentekijät-universumi on lähtöisin tunnetun norjalaisen kirjailijan Klaus Hagerupin kynästä. Hän on syntynyt 1946 Oslossa. Hagerup kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen äitinsä Inger Hagerup, oli suosittu kirjailija ja hänen isänsä kirjoitti myös lasten kirjoja. Klaus Hagerup on myös näytelmäkirjailija, ohjaaja, kääntäjä ja näyttelijä. Sateenkaarentekijät Osa Enova SF/Regnmakerne Alkuperäisteos: Klaus Hagerup, Norja Kuvitus: Lars Hegdal, Norja Alkuperäisulkoasu: Scanpartner Trondheim, Norja Kirjasin: The Sans 10,5/16p Käännös alkuperäisteoksesta: Sana-Arkku, Jenni Pitkäniemi Taitto: Diktio Oy Paperi: MultiDesign Natural Ympäristösertifikaatti FSC-metsäsertifikaatti (SGS-COC-1617) Paino: Yliopistopaino Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän kirjan, tai sen osien, kopiointi on kielletty ilman kustantajien kirjallista lupaa. Ei kaupalliseen käyttöön. 4

3 LAULAVA HYRRÄ Syyskuun neljäntenä päivänä, joka oli sunnuntai, Santeri löysi kotinsa ulko-oven edestä paketin. Se oli koko lailla kenkälaatikon kokoinen, ja ruskeaan käärepaperiin oli kirjoitettu mustalla tussilla: SANTERI NIEMELLE. AVATTAVA HETI! Jos Santeri olisi ajatellut asiaa vähän tarkemmin, luultavasti hän ei olisi avannut pakettia, sillä siinä oli jotakin outoa. Paketista puuttui ensinnäkin postimerkki. Toiseksi siinä ei ollut osoitetta. Kolmanneksi oli sunnuntai, eikä sunnuntaisin tullut muuta postia kuin sanomalehti, jonka Santerin isä luki viidessä minuutissa ja äiti kymmenessä. Itse hän luki vain sarjakuvat, ja siihen häneltä kului noin minuutti ja neljäkymmentäviisi sekuntia. Pahimmassa tapauksessa paketissa saattoi olla pommi, tai sitten se saattoi olla vanha pila, langanpätkään kiinnitetty paketti, jonka joku kiskaisi pois juuri saajan kumartuessa ottamaan sitä. Kenen tahansa idiootin olisi pitänyt huomata, että tässä paketissa oli jotakin outoa. Santeri ei kuitenkaan sattunut olemaan kuka tahansa idiootti. Ensimmäinen luku Hän oli vain uskomattoman utelias, niin utelias, että hänen äitinsä, isänsä ja opettajansa ajattelivat usein, että se ylitti jo kaikki ennätykset. Hän kyseli aivan kaikkea, mitä pohdiskeli mielessään, ja hän pohdiskeli aivan kaikkea. Mistä uuni sai lämmön? Mistä auto sai vauhdin? Miksi radiossa on ääni? Miksi televisiossa on kuva? Miksi lampussa on valo? Miten tuuli syntyy? Miksi alkaa sataa? Mitä kukista tulee niiden kuihduttua? Kun hän löysi kotiovensa ulkopuolelta paketin, hän ei ajatellut, että siinä olisi mitään epäilyttävää. Hän vain ihmetteli, mitä sen sisällä mahtaa olla. Koska paketissa luki sekä hänen nimensä että AVATTAVA HETI, hän otti sen käteensä ja avasi käärepaperin. Ei se ollut mikään pilailupaketti. Paketissa oli hyrrä. Se oli suunnilleen jalkapallon kokoinen, ja siinä oli violetteja, punaisia, oransseja, keltaisia, vihreitä, sinisiä ja taas violetteja raitoja. Aivan kuin sateenkaari olisi kiertynyt hyrrän ympärille. Suurin osa ihmisistä olisi tässä tilanteessa ihmetellyt, kuka hyrrän oli tuonut ovelle. Se olisi aivan tavanomaista uteliaisuutta. Santeri oli kuitenkin epätavallisella tavalla utelias, ja hänen ensimmäinen ajatuksensa paketin avaamisen jälkeen oli, saisiko hyrrän pyörimään. 1

4 Hän meni sisään. Kello oli kymmenen aamulla, mutta koska oli sunnuntai ja vapaapäivä, isä ja äiti nukkuivat vielä. Santeri työnsi ruokapöydän ja tuolit seinän viereen ja rullasi maton sivuun, jotta hyrrällä olisi tilaa pyöriä. Hän asetti hyrrän keskelle lattiaa ja piti siitä kiinni vasemmalla kädellään. Sitten hän pyöräytti sen liikkeelle niin kovaa kuin jaksoi. Hyrrä alkoi pyöriä, ja kaikki sateenkaaren raidat sulautuivat yhteen yhdeksi ainoaksi väriksi, eikä hän ollut koskaan nähnyt niin ihmeellistä väriä. Se ei ollut violetti, punainen, oranssi, keltainen, vihreä eikä sininen. Siinä olivat kaikki maailman värit, jotka näyttivät väreilevän yhtenä hohtavana värinä, jossa oli liikettä ja... hän ei keksinyt mitään muuta sanaa elämää! Santerin katse nauliutui hyrrään. Se pyöri vinhasti ja siitä kuului ohut, lasinkirkas ääni. Ensin säveliä oli vain yksi, mutta sitten sävel muuttui lauluksi: Jospa yhdessä me iloisesti leikkisimme, maapallomme kodin tarjoaa. Kuin tuon suuren tammen lehtiä me olisimme, siellä unelmamme alkaisivat orastaa. Elää planeettamme ja me pallollamme. Pyöriessään taivaalla se hyrrää muistuttaa. Sataa pisaroita, katselemme noita. Hyrrän kanssa pyörimme, se meitä kieputtaa. Jospa ilman, veden kanssa ystävystyisimme silloin turvallista täällä ois, yhdessä me tämän pallon päällä leikkisimme, jos vain suuri unelmamme toteutua vois. Elää planeettamme ja me pallollamme. Pyöriessään taivaalla se hyrrää muistuttaa. Sataa pisaroita, katselemme noita. Hyrrän kanssa pyörimme, se meitä kieputtaa. 3

5 Sateenkaarentekijät nyt tanssii taivahalla. Tämä ilma, vesi sekä maa yhteisiä ovat täällä aurinkomme alla, ja ne tarvitsevat pienintäkin auttajaa. Elää planeettamme ja me pallollamme. Pyöriessään taivaalla se hyrrää muistuttaa. Sataa pisaroita, katselemme noita. Hyrrän kanssa pyörimme ja meitä naurattaa. Tule nyt jo mukaan, pysähdy ei kukaan. Leikkiä me saamme, koti maapallo on tää. Taputtaessasi tunnet sormissasi energiaa, joka lämmittää. Pyörii planeettamme ja me pallollamme. Maa on suuri hyrrä, joka meitä pyörittää. Sataa pisaroita, katselemme noita. Kaikkialla ympärillä näkyy elämää. Pyörii planeettamme ja me pallollamme. Maapallomme hyrrän lailla pyörii, pyörii vaan. Maahan meidät johtaa kaari, joka hohtaa. Sateenkaarentekijöitä täällä tarvitaan. Hän oli leikkinyt hyrrällä, mutta hänestä tuntui samalla, että hyrrä oli leikkinyt hänen kanssaan: Hyrrän kanssa pyörimme, se meitä kieputtaa Vaikka ei tiennytkään miksi, Santeri oli aivan varma, että hyrrä oli laulanut juuri hänelle ja että hyrrä oli laulanut hänen oman laulunsa. Laulun, jonka hän osasi, vaikka ei ollutkaan kuullut sitä aikaisemmin. Tähän kätkeytyy arvoitus! Santeri sanoi ääneen. Hän tunsi itsensä iloiseksi, sillä arvoitukset olivat parasta, mitä hän tiesi, etenkin kun ne olivat suuria. Tuo laulu siinä piilee jotakin, hän tuumi. Santerilla ei ollut sisaruksia, joiden kanssa olisi jutellut, ja siksi hän puheli aika paljon itsekseen. Jonkinlainen sanoma. Minulle. Tekstiviesti. Yleensä tekstiviestejä lähetetään puhelimella. En ole koskaan kuullut kenenkään lähettävän tekstiviestiä hyrrän mukana, tai hyrrän avulla, miten sen nyt sanoisikaan. Oli miten oli, tärkeintä on, että... SATEENKAARENTEKIJÄT NYT TANSSII TAIVAHALLA! Sateenkaarentekijät! Ehkä niissä on arvoituksen ratkaisu, mutta mitä kummassa ovat sateenkaarentekijät? Miksi ne tanssivat taivaalla? Ja mitä tekemistä hänellä on niiden kanssa? Taivas ei ole ainakaan täällä sisällä, hän päätteli. Se on ulkona! Kaksi ja puoli sekuntia myöhemmin Santeri juoksi talon edustalla olevalle pienelle pihalle. Hän katsoi ylöspäin. Taivas oli sininen ja pilvetön, mutta hän ei nähnyt kenenkään tanssivan taivaalla. Ehkä sateenkaarentekijät tanssivat vain hyrrän laulaessa, hän mietti. Piha oli asfaltoitu, joten hyrrää ei ollut vaikea saada pyörimään. Se alkoi heti laulaa, ja Santeri katseli taas ylös taivaalle. Tälläkään kertaa hän ei nähnyt sateenkaarentekijöitä, mutta hän näki jotakin muuta. Hän näki tähden. Laulun aikana hyrrä oli kieppunut lattialla, aivan kuin se olisi tanssinut sävelmän tahdissa. Laulun loputtua se pysähtyi ja kaatui kyljelleen. Tanssiessaan hyrrä oli näyttänyt miltei elävältä, mutta nyt se oli taas aivan tavallinen hyrrä. Santeri otti sen käteensä. Ei, siinä ei ollut mitään muuta erikoista kuin sateenkaarikuvio. Se oli kuitenkin laulanut, ja vaikka Santeri ei ollut kuullut laulua koskaan aikaisemmin, hän osasi sen jo ulkoa: Jospa yhdessä me iloisesti leikkisimme 4 5

6 Kello oli puoli yksitoista. Aurinko paistoi, ilma oli kirkas, ja taivas oli sininen. Kuitenkin Santeri Niemi näki taivaalla tähden. Tähden, jota hän ei ollut koskaan ennen nähnyt. Se oli aivan hänen yläpuolellaan ja kimmelsi. Tai ei se oikeastaan kimmeltänyt. Se tuikki, tai pikemminkin välkkyi. Ihan niin kuin sammumaisillaan oleva loisteputkilamppu. Se syttyi, ja sitten sammui hetkeksi, sitten se syttyi, hävisi, syttyi, katosi taas. Hyrrä lakkasi pyörimästä. Santeri pyöräytti sen taas käyntiin, mutta nyt taivas ei ollut enää tyhjä. Hyrrä pysähtyi. Santeri laittoi hyrrän pyörimään niin lujasti kuin jaksoi. Hän katsoi taas ylös. Tähti oli hävinnyt, mutta nyt taivaalla näkyi pieni pilvi, joka liikkui. Sen tultua lähemmäksi Santeri huomasi, ettei se ollut mikään tavallinen pilvi. Se muistutti enemmän hänen televisiossa näkemiään floridalaisia pyörremyrskyjä. Ne olivat näyttäneet aika hurjilta syöksyessään eteenpäin kaataen talot, katkoen puut ja lennättäen autoja ilmaan kuin ilmapalloja. Oli aika kummallista, jos tänne Suomeen oli todellakin tullut pyörremyrsky. Hän oli juuri juoksemaisillaan sisään herättämään vanhempansa, kun pyörremyrsky pysähtyi ehkä sadan metrin korkeuteen hänen päänsä yläpuolelle. Se muuttui aivan tavalliseksi pilveksi, joka oli pysähtynyt auringonpaisteiselle taivaalle, ja hetken kuluttua alkoi sataa. Raskaat sadepisarat ropisivat hänen kasvoilleen. Hän nuolaisi niitä ja huomasi ihmeekseen niiden maistuvan suolaisilta. Hän katseli pilveä, sulki silmänsä ja avasi ne jälleen. Uskomatonta, mutta hän näki yhä saman kuin hetki sitten. Oikeastaan uskomattominta asiassa ei ollut se, että pilvestä laskeutui ihmeellinen sateenkaari suoraan heidän pihalleen. Uskomattominta oli, että sateenkaarta pitkin liukui tyttö, joka hypähti sulavasti ja tottuneesti aivan hänen eteensä. Hei, tervehti tyttö. Minä olen Sara. Olen sateenkaarentekijä. Santeri pudisti päätään. Ei, hän sanoi. Sinun täytyy olla unta. Tyttö tarttui hänen käteensä. Oletko varma? hän kysyi. Toinen luku 6 7

7 SATEENKAARENTEKIJÄ Nähdessään hyrrän pyörivän Santerilla oli ollut huimaava tunne, että hän itse pyöri sen mukana. Se oli melkein saanut hänet huonovointiseksi. Nyt hän vasta tunsikin olevansa pyörällä päästään, vaikka oli aivan paikallaan. Hän oli ollut aivan varma, että sateenkaarta pitkin taivaalta liukunut tyttö oli vain unta. Sellaista ei tapahdu oikeasti. Tytön tarttuessa hänen käteensä tuntui kuitenkin, kuin hänen lävitseen olisi kulkenut sähköisku, ja sellaista ei tapahdu unissa. Santeri tapasi usein unissaan ihmisiä, jotka tuntuivat hyvin eläviltä. Hän näki heidät ja saattoi puhua ja leikkiä heidän kanssaan. Erästä asiaa hän ei kuitenkaan voinut tehdä, nimittäin koskettaa heitä. Jos hän yritti sitä, hän tapasi käsillään vain ilmaa. Unissa nähdyt ihmiset olivat vain varjoja, vaikka näyttivätkin aidoilta. He eivät olleet lihaa ja verta, eikä heitä ollut oikeasti olemassa, he elivät vain hänen omassa päässään. Santerin edessä seisova tyttö oli lihaa ja verta. Kun tyttö otti häntä kädestä, hän tunsi sähköiskun, aivan kuin tyttö olisi sytyttänyt lampun hänen sisällään. Tyttö piti häntä yhä kädestä kiinni. Santeri tunsi punastuvansa. Tyttö hymyili hänelle. Sinä näköjään punastut, sanoi tyttö puristaen hänen kättään. Santeri tunsi kasvojensa kuumenevan entisestään ja ajatteli, että nyt hän varmasti näytti aivan ylikypsältä tomaatilta. Tyttö katseli häntä ilahtuneena. Nyt sinä olet todellakin aivan punainen. Santeri ei tiennyt, mitä vastaisi, mutta ei hänen varmaankaan tarvinnut sanoa mitään, sillä tyttö oli päässyt vasta alkuun. Melkein kaikki, jotka punastuvat ollessaan hämmentyneitä, nolostuvat siitä vielä lisää. Useimmat eivät pidä nolostumisesta, mutta me sateenkaarentekijät olemme sitä mieltä, että se on todella hienoa. Silloin poskemme lämpenevät, ja jos me halaamme jotakuta ollessamme oikein noloja, luovutamme hänelle lämpöä. Sillä tavalla olemme mukana energian kiertokulussa. Ymmärrätkö, mitä tarkoitan? Santeri ehti pudistaa päätään, ennen kuin Sara astui lähemmäksi ja halasi häntä. Tytön irrotettua otteensa Santeri oli kokonaan aivan lämmin, ja hän huomasi tytönkin olevan punainen kasvoiltaan. Katso vaikka, minäkin punastun, sanoi Sara. Eikö olekin mahtavaa? En nyt oikein tiedä, mutisi Santeri. Tietenkin se on hienoa, sanoi tyttö painokkaasti. Hän kuulosti aivan aikuiselta, joka selittää lapselle asiaa, josta tämä ei varmasti ymmärrä mitään. 9

8 Kun halasin sinua, muodostui lämpöenergiaa ja samalla meitä ympäröivä ilma muuttui vähän aikaisempaa lämpimämmäksi. Hienoa tässä on se, että vaikka luovutimme lämpöä itsestämme, emme silti menettäneet sitä yhtään. Meidän sisällämme oleva lämpö syttyy nimittäin aina uudestaan, niin kauan kuin......elämme! Santeri täydensi. Se vain lipsahti häneltä. Hänellä ei ollut aavistustakaan, miksi sanoi niin. Aivan kuin hän olisi tiennyt enemmän kuin tiesikään. Tyttö nyökkäsi katsellen häntä ihan kuin opettaja hyvän koenumeron jälkeen. Sinähän taidat tietää, mitä tarkoitan, hän sanoi. Ei, sanoi Santeri. En ymmärrä yhtään mitään. Sen jälkeen kun tyttö oli liukunut alas sateenkaarta pitkin, kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, ettei Santerilla ollut aikaa tajuta mitään. Tyttö oli puhunut melkein koko ajan. Nyt hän onneksi vaikeni hetkeksi, ja Santeri ehti vähän ajatella. Sade oli lakannut. Pilvi ja sateenkaari olivat poissa, ja taivas oli yhtä sininen kuin ennenkin. Hyrrä oli maassa. Tyttö seisoi vajaan metrin päässä hänestä. Tytön kasvot hehkuivat yhä. Tyttö oli suunnilleen Santerin pituinen, mutta hieman hoikempi. Hänellä oli yllään punaiset housut, keltainen takki, violetti paita, violetit kengät ja siniset sukat. Kaulan ympärillä tytöllä oli keltainen, silkinpehmeä huivi. Hänen hiuksensa olivat puolipitkät ja melkein mustat. Silmät olivat ruskeat, ja vaikka hänen kasvonsa olivat yhä punaiset, Santeri näki, että tytön iho oli ruskettunut, aivan kuin hän olisi juuri palannut Lapista pääsiäislomalta. Tytön nimi oli siis Sara, ja hän oli sanonut olevansa sateenkaarentekijä. Se oli Santerin mielestä kummallista, mutta hänellä ei enää ollut aikaa miettimiseen. Mikä siinä on sellaista, mitä et ymmärrä? kysyi Sara. Kaikki. Minusta sinä sanoit, ettet ymmärrä yhtään mitään. Se on sama asia kuin kaikki. Ei, sehän on kaiken vastakohta. Äh, tarkoitin Kysy sitten jotakin siitä kaikesta, mitä et ymmärrä. Santeri yritti miettiä. Hänellä oli niin paljon ajateltavaa, ja ajatukset risteilivät hänen aivoissaan sotkuisen ongensiiman tavoin. En ymmärrä sitä, miksi sade oli suolaista, hän sanoi. Se ihmetytti häntä oikeastaan vähiten, mutta hän ei nyt keksinyt muutakaan. Sara näytti äkkiä surulliselta. Minä itkin. Olivatko sadepisarat minun kyyneliäni? Niin. 10

9 Eivät tietenkään. Santeri tunsi jonkinlaista helpotusta. Tämä oli jo muutenkin tarpeeksi hullua. Jos sadepisarat olisivat olleet Saran kyyneliä, se olisi kyllä ollut kaiken huippu, ja hänen ajatuksensa olisivat menneet lopullisesti sekaisin. Sade oli suolaista, koska minun kyyneleeni sekoittuivat siihen, tyttö jatkoi. Itkin, koska Joonia on kuolemaisillaan. Joonia? Planeetta, josta minä olen kotoisin. Sinähän näit sen itse. Mistä tiedät, että näin sen? Sinähän olet myös sateenkaarentekijä. Olenko minä sateenkaarentekijä? Tietysti. Siksi minä tänne tulinkin. Santeri tunsi, että hänen päässään alkoi surista. Kaikki tuntui pyörivän siellä ympäri hyrrän tavoin. Hän veti henkeä. Olisitko kiltti ja kertoisit minulle, mistä sinä oikein puhut, hän sanoi. Sara nosti katseensa taivaalle. Kolmas luku 12 13

10 SARAN TARINA Tiesitkö, että on olemassa ihmisiä, jotka luulevat tämän pienen pallon olevan koko maailmankaikkeuden ainoa paikka, jossa on elämää? Santeri ei vastannut. Hän tunsi paljon ihmisiä, jotka ajattelivat juuri niin. Toisinaan hän itse kuvitteli muilla planeetoilla olevan elämää, ja nyt hän oli siitä varma. Ei hän kylläkään olisi alkanut väitellä, vaikkei olisikaan ollut varma. Hän oli niin jännittynyt kuulemaan Saran kertomusta, ettei hän saanut suustaan sanaakaan. He istuivat vihreällä penkillä pihamaan laidassa. Sateenkaarikuvioinen hyrrä oli puisella pöydällä heidän edessään. Sen vieressä oli toinen täysin samanlainen hyrrä. Santeri ei käsittänyt, mistä se oli tullut. Se vain oli siinä. Aivan yhtäkkiä. Hän ei saanut sanotuksi mitään. Ainakin hänestä tuntui siltä. Kurkku tuntui paksulta ja kieli kumman kuivalta. Hän yritti kysyä, mistä hyrrä oikein oli tullut, mutta ei saanut ääntä kurkustaan. Ei sillä oikeastaan ollut väliä, sillä puhumista enemmän häntä kiinnosti Saran kertomuksen kuuleminen. Santeri ei nimittäin pitänyt ainoastaan kyselemisestä, hän piti myös kuuntelemisesta. Se ei ole mikään huono ominaisuus, eikä se ole kovin tavallista hänen ikäisilleen pojille. Niin, totta puhuen se ei ole kovin tavallista minkään ikäisille pojille. Sara levitti käsiään turhautuneena. Oletko kuullut mitään niin tyhmää? Santeri nyökkäsi, koska se saattoi tarkoittaa kumpaa vain, kyllä tai ei. Todellisuudessahan maailmankaikkeudessa on tietysti elämää miljardeilla planeetoilla, tyttö jatkoi. Oikeastaan se on aika hienoa, eikö vain? Santeri hymyili hieman. Olihan se hienoa, jos tuo elämä oli ystävällismielistä. Jos se oli vihamielistä, se ei ollut kovin mukavaa. Useimmilla planeetoilla elämä on aivan toisenlaista kuin täällä, Sara kertoi. Oikeastaan ei voi puhua ihmiselämästä, mutta eihän siitä ole kyse täälläkään. Onhan, sanoi Santeri ja huomasi ihmeekseen osaavansa sittenkin puhua. Sara pudisti päätään. Tiedätkö, kuinka suuri on ihmisten osuus kaikesta elävästä täällä teidän planeetallanne? hän kysyi. Noin viisikymmentäyksi, Santeri veikkasi. Hänellä ei ollut siitä mitään käsitystä. Viisikymmentäyksi prosenttia? Niin, tai neljätoista tai jotakin sinne päin. Höpsis. Miten niin? Aivan päätön arvaus! Mistä sinä sen tiedät? Tarkista vaikka. Mistä? En minä tiedä, sanoi Sara. Sen saat keksiä itse. En ole tältä planeetalta, mutta on kyse alle promillesta, ja promillen miljardisosasta, jos lasketaan mukaan koko universumi. Ette te siis ole mitään maailmankaikkeuden valtiaita! Santeri oli ajatellut toisinaan juuri tätä, mutta hän ei pitänyt ajatuksesta. Jos ihmiset eivät olleetkaan maailmankaikkeuden valtiaita, miltä nämä valtiaat sitten näyttivät? Aina kun hän näki mielessään valtavat liskomaiset oliot, joilla oli hehkuvat silmät ja valtavat raatelujalat, hän yritti ajatella jotakin muuta. Nyt hän ajatteli tätä aivan tavallista, mutta samalla kovin epätavallista tyttöä, joka istui hänen vieressään penkillä. Et sinäkään, hän sanoi. Sara raapi kaulaansa keltaisen silkkihuivin alta. En minäkään, mitä tarkoitat? Sinäkään et ole mikään maailmankaikkeuden valtias. Enhän ole niin väittänytkään. Niin, sinähän olet itsekin ihminen. En, vaan joonialainen. Sehän on sama asia. Santeri ajatteli jo, että he alkaisivat väitellä tosissaan, mutta nyt Sara onneksi hymyili. Niin, hän sanoi. Se on melkein sama asia. Sinähän sanoit, että... Sanoin, että useimmilla planeetoilla elämä on aivan erilaista kuin täällä, mutta ei kaikilla. Kaikesta huolimatta niitä on... Miljardeja?... miljardi kertaa miljardi, ja olisihan ihme, jos elämä jollakin niistä ei olisi samantapaista. Ja elämä Jooniassa Muistuttaako se elämää Maassa? Kyllä vain, paitsi että me olemme paljon edellä. Toisin sanoen siis jäljessä, eikö totta? Luonnollisesti, vastasi Santeri. Kaikkihan ymmärtävät, että jos joku on edellä, hän on todellisuudessa jäljessä. Etkö usko minua? kysyi Sara. En, sanoi Santeri

11

12 Kuuntelehan sitten. Niinhän minä teenkin. Joonialaiset ovat hukkumaisillaan omaan edistykseensä, selitti Sara kaulaansa raapien. Oikeastaan olemme aika älykkäitä. Juuri niin kuin ihmiset, keskeytti Santeri. Älykkäämpiä, sanoi Sara ja hankasi taas kaulaansa. Jooniassa on elänyt joonialaisia aivan yhtä kauan kuin Maassa on ollut ihmisiä. Ennen meillä oli sama ilmasto ja paljon maata, ilmaa ja vettä niin kuin teilläkin, mutta me keksimme sähkön, autot, television ja tietokoneen jo monta sataa vuotta sitten. Tuotimme lämpöä hiilestä, öljystä, kaasusta ja ydinvoimasta jo paljon ennen teitä. Jooniassa olisi ollut todella hienoa elää, ellei Hän raapi kaulaansa neljännen kerran. Huivi oli liukunut vähän alaspäin, ja Santeri huomasi punaisen jäljen, jota Sara oli hangannut. En oikein osaa sanoa, milloin se tapahtui, jatkoi Sara. Se alkoi pikku hiljaa. Kun joonialaiset olivat vielä köyhiä, he olivat tavallaan samalla rikkaita, sillä heillä oli toisensa, he auttoivat toisiaan ja välittivät toisistaan. Nyt heillä on kaikkea mahdollista muuta ja he ovat siis rikkaita, mutta heillä ei ole enää toisiaan, ja siinä mielessä he ovat nyt köyhiä. Nykyään useimmat joonialaiset ajattelevat vain itseään. He asuvat valtavan suurissa moottoroiduissa taloissa, joilla voi myös liikkua eteenpäin. Kaikissa taloissa on jokaisessa huoneessa vähintään yksi koko seinän peittävä kuvaruutu. Kaikilla on höyrysaunat, jotka ovat jatkuvasti päällä, ja kylpyveden lämpötila on vähintään 37 astetta. Joonialaiset eivät koskaan siivoa. Sen tekee näkymätön puhdistusjärjestelmä, joka on kytketty lattian, katon ja seinien lämpökaapeleihin. Pöly ja lika johdetaan taloista ulos valtavien putkien kautta, jotka toimivat myös pakoputkina. Koska taloja käytetään myös ajopeleinä, niissä ei ole kellarikerrosta. Koko ensimmäinen kerros toimii äänieristettynä huoltokeskuksena, jossa on valtavat kaasusäiliöt talon lämmitystä varten ja polttoainetankit öljylle ja bensiinille. Joonialaiset eivät tee ruokaansa itse. Taloissa on sitä varten pienet ruokarobotit, joita ohjataan kaukosäätimillä. Ne on kytketty huoltokeskuksen robotinohjausjärjestelmään. Koska alin kerros on meluisa ja likainen, kaikkiin taloihin on rakennettu ulkoseiniin hissit. Joonialaiset kulkevat hissillä suoraan toiseen kerrokseen, ettei heidän tarvitse kulkea likaisten huoltotilojen kautta. He esittelevät kuitenkin huoltokeskusta mielellään vierailleen, koska joonialaiset ovat ylpeitä siitä, että he käyttävät niin paljon energiaa. Kerran vuodessa vietettävänä kansallispäivänä eniten energiaa kuluttanut perhe saa palkinnon. Palkintona on liikkuva loma-asunto. Tänä vuonna heidän täytyy kai keksiä uusi palkinto, sillä nykyisin melkein kaikilla joonialaisilla on jo sellainen. Loma-asunnot pidetään tyhjäkäynnillä koko vuoden, jotta niissä olisi lämmintä omistajien viettäessä talvilomaansa. Jooniassa ei muuten ole enää kunnon talvia, mutta suuret lumivoimalat valmistavat keinotekoista lunta, ja planeettaa lumetetaan joulukuusta maaliskuuhun asti. Ajettavat loma-asunnot ovat kaupunkien liikkuvia taloja pienempiä ja hieman yksinkertaisemmin sisustettuja. Niissä joonialaiset saattavat jopa voidella voileipänsä itse tai paistaa kananmunan halutessaan rentoutua, mutta sitä ei tapahdu kovinkaan usein. Joonialaiset ovat nimittäin valtavan kiireisiä, ja he käyttävät kaiken energiansa hankkiakseen mahdollisimman paljon tavaraa. Tahdotko kuulla joonialaisten kymmenen käskyä? Hän jatkoi vastausta odottamatta. 1. Ajattele vain itseäsi. 2. Älä säästä energiaa. 3. Ota kaikki, minkä saat. 4. Pidä lämmitys päällä koko vuoden. 5. Älä mene kouluun kävellen. 6. Älä pyöräile. 7. Älä käytä mitään tavaraa pitkään. 8. Älä jaa mitään toisten kanssa. 9. Pidä kuvaruudut aina päällä. 10. Harjaa hampaat aina sähköhammasharjalla. Sähköhammasharjalla? íhmetteli Santeri. Niin, sanoi Sara, se on lisätty varmaankin vain siksi, että käskyjä olisi kymmenen. Surullista on, että joonialaisten elämän tarkoitus on kuluttaa mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa, ja pian koko Joonia tuhoutuu, ellei... Ellei mitä? Santeri pidätti henkeään odottaessaan Saran jatkavan. Ellei sateenkaarentekijöiden onnistu pelastaa sitä. Meidän? Niin juuri, sinäkin olet sateenkaarentekijä. Mistä sinä sen tiedät? Selvisithän kokeesta. Mistä kokeesta? Kun olit kuullut hyrrän laulavan, katsoit taivaalle, ja silloin näit sen. Tähden, joka sammui? Oliko se? Se ei ollut tähti. Se oli Joonia, eikä se ole sammunut vielä kokonaan. Onhan. Ei ole. Katso vaikka! 18 19

13 Santeri katsoi ylöspäin. Ensin hän näki vain taivaan, mutta näytti siltä kuin siellä olisi avautunut sininen luukku, ja sen sisäpuolella hän näki vilauksen vilkkuvasta valosta, joka oli tuo kuoleva planeetta, Joonia. Sitten luukku sulkeutui, ja taivas oli taas yhtä sininen kuin ennenkin. Sara katsoi häneen jännittyneenä. Näitkö sen? Näin, vastasi Santeri. Se on sammumaisillaan. Sinä olet todella sateenkaarentekijä. Vain sateenkaarentekijät näkevät planeettojen kuolevan. Santeri tunsi itsensä äkkiä kovin surulliseksi. Täytyykö niiden tosiaankin kuolla? hän kysyi. Sara nyökkäsi. Kaiken elävän täytyy kuolla ennemmin tai myöhemmin, hän sanoi. Joonian ei tarvitse kuolla vielä moneen vuoteen, mutta juuri nyt se on hengenvaarassa. Huomenna on kansallispäivämme. Pelkään, ettei minun planeettani kestä sitä päivää, ellet sinä auta minua pelastamaan sitä. Minä? En kai minä voi Luulen sinun pystyvän siihen, sanoi Sara ja raapi kaulaansa. Miten niin? Siitä voimme puhua sitten, kun olemme päässeet perille. Minne? Jooniaan. Santeri katsoi taas taivaalle. Se näytti melkein tyhjältä, mutta sininen luukku oli raollaan, ja hän saattoi nähdä heikosti välkkyvän valon kajoa. En kai minä voi tulla sinne, Santeri ihmetteli. Voit sinä. Tarvitset vain vähän lisäenergiaa. Mistä minä saan sitä? Saat sitä itsestäsi. Ei minulla ole niin paljon energiaa. Voit lisätä sitä. Miten ihmeessä? Sara hymyili iloisesti. Tietenkin laulavan hyrrän avulla. Neljäs luku 20 21

14 LENTOMATKA Herätessään sinä aamuna Santerilla ei ollut aavistustakaan, mitä tapahtuisi muutaman tunnin kuluttua. Jos hän olisi tiennyt, hän olisi luultavasti pelästynyt niin, ettei olisi pystynyt nousemaan sängystä. Silloin se, mitä tapahtui, ei olisi tapahtunut, eikä Santeri olisi kokenut sitä, mitä hän koki, eikä päivä olisi ollut niin jännittävä kuin se oli. Onneksi me emme tiedä etukäteen, millainen elämästämme tulee. Tulevaisuutemme on suljettu kirja, jota emme ainoastaan lue. Me myös kirjoitamme sitä. Siellä lensi Sara. Maasta katsottuna tyttö oli näyttänyt pilveltä, mutta nyt Santeri näki hänet aivan normaalisti. Sara heilutti kättään. Santeri vilkutti takaisin. Onko siinä hyvä istua? Sara kysyi. On, Santeri huusi takaisin. Pidän vain tiukasti kiinni hyrrästä. Ei sinun tarvitse. Nyt liikut muutenkin, Sara neuvoi. Sinun ei myöskään tarvitse huutaa. Täällä kuulemme toistemme äänen kilometrien päästä. Kun Sara oli sanonut Santerin pystyvän matkustamaan Jooniaan laulavan hyrrän avulla, hän kiipesi pöydälle seisomaan. Hän kumartui ja pyöräytti Santerin saaman hyrrän vieressä olevan hyrrän käyntiin. Hyrrä alkoi pyöriä, mutta Sara ei päästänyt siitä irti. Hän istui hyrrän päällä ja piti siitä lujasti kiinni. Sekä hyrrä että Sara pyörivät ympäri, nopeammin ja nopeammin. Ensin he näyttivät kahdelta sateenkaarelta, sitten yhdeltä, ja seuraavaksi sateenkaari muuttui yhdeksi väriksi, joka katosi. Hyrrä ja Sara näyttivät nyt sumupilveltä, ja sitten... Santeri sulki silmänsä, mutta näki yhä sen, mitä oli ehtinyt nähdä. Sumupilvi kohosi ilmaan. Se pysähtyi parin metrin korkeuteen pöydän yläpuolelle ja jatkoi pyörimistään. Pilven sisältä kuului kärsimätön tytönääni: Tuletko sinä? Tyttö oli oikeassa. Heidän välillään oli vähintään viisikymmentä metriä heidän kiitäessään niin korkealla, ettei Santeri ollut koskaan kuvitellut unissaankaan mitään sellaista. Santeri avasi suunsa ja kuuli heikon, laulavan äänen. Se oli hyrrän laulu, mutta nyt se lauloi kahdella äänellä. Tytönäänellä, joka oli Saran. Ja pojanäänellä, joka oli hänen omansa. Santeri sulki silmänsä. Oli aivan hiljaista lukuunottamatta avaruuden huminaa ja kahden Jooniaan matkustavan sateenkaarentekijän ääntä: Jospa yhdessä me iloisesti leikkisimme, maapallomme kodin tarjoaa. Kuin tuon suuren tammen lehtiä me olisimme, siellä unelmamme alkaisivat orastaa. Santeri ei ollut omasta mielestään kovinkaan rohkea. Hän pelkäsi pimeää ja ukkosta eikä pitänyt karusellissa pyörimisestä. Sitä paitsi hänellä oli korkean paikan kammo. Oli uskomaton ajatus, että hän suostuisi lentämään laulavalla hyrrällä vapaaehtoisesti. Kuitenkin hän teki juuri niin. Kuultuaan Saran äänen Santeri kiipesi pöydälle, asettui hyrrän päälle ja pyöräytti sen kaikin voimin käyntiin. Vaikka kaikki tapahtui hyvin nopeasti, hänellä oli sellainen tunne kuin hän olisi toiminut hidastetusti. Kuin elokuvassa, tai unessa. Hän tiesi pyörivänsä ympäri valtavaa vauhtia, mutta silti tuntui kuin hän olisi ollut paikallaan. Tuntuu aivan tavalliselta, hän ajatteli. En edes huomaa pyörimistä. Hetken kuluttua hän tunsi muuttuvansa kevyemmäksi ja kevyemmäksi, ikään kuin hän kohoaisi ilmaan. Niin hän kohosikin. Hän istui sateenkaarikuvioisen hyrrän päällä ja lensi sillä ilman halki pelkäämättä yhtään. Hän katsoi alas. Maa oli jo jäänyt kauas hänen alapuolelleen. Hän vilkaisi sivulleen. Elää planeettamme ja me pallollamme. Pyöriessään taivaalla se hyrrää muistuttaa. Sataa pisaroita, katselemme noita. Hyrrän kanssa pyörimme, se meitä kieputtaa... Laulun loputtua he lensivät hetken eteenpäin sanomatta mitään. Santeria ei huimannut yhtään. Hän tunsi olevansa kuin lintu. Linnuilla ei ole korkean paikan kammoa, hän mietti

15 Jos niillä olisi, ne eivät voisi lentää. Minä en kuitenkaan ole lintu. Olen ihminen, mutta minuakaan ei nyt pelota. Enhän muuten voisi lentää. Olen päässyt eroon korkean paikan kammostani, hän sanoi. Hyvä juttu, vastasi Sara. Tunnen monia sateenkaarentekijöitä, jotka eivät pääse siitä koskaan. He pysyttelevät yleensä omilla planeetoillaan, mutta sekin voi riittää, vai mitä? Missä? Niillä planeetoilla, josta he ovat kotoisin. Mistä sinä sen tiedät? Muuten siellä ei olisi yhtään sateenkaarentekijää, tajuatko? Santeri veti henkeä. Ilma ei ollut aivan samanlaista kuin Maassa, mutta oli se mitä hyvänsä, tärkeintä oli, että hän pystyi hengittämään sitä. Mitä sateenkaarentekijät ovat? hän kysyi. Sara ohjasi hyrränsä lähemmäksi. Sateenkaarentekijät näkevät, mikä on hullusti, ja tekevät asialle jotakin, ettei kävisi aivan niin huonosti kuin näyttäisi käyvän, hän selitti. Sateenkaarentekijä on sellainen, joka välittää. Välittää mistä? Muustakin kuin itsestään. Mistä tiedät, että minä välitän? Koska sinä olet niin uskomattoman utelias, ja se on jo välittämistä. Santeri tunsi hämmentyvänsä. Hän punastui, mutta koska Sara tuntui pitävän punastumista hienona asiana, väri hävisi pian hänen kasvoiltaan. En minä ole kovin utelias, hän sanoi. Etkö? Kuulemani mukaan kyselet aivan kaikkea, mitä pohdiskelet mielessäsi, ja että sinä pohdiskelet aivan kaikkea. Mistä uuni saa lämmön ja auto vauhdin. Miksi radiossa on ääni, televisiossa kuva ja lampussa valo. Miten tuuli syntyy. Miksi alkaa sataa, ja mitä kukista tulee niiden kuihduttua. Santeri punastui taas. Hänestä tuntui kuin hänet olisi otettu kiinni itse teosta jostakin luvattomasta, mutta eihän hän voinut sille mitään, että oli olemassa niin paljon ihmeteltävää. Mistä sinä sen tiedät? hän kysyi. Sara hymyili. Olet yhtä utelias kuin aina! Ihmettelin vain Eräs sateenkaarentekijä kertoi siitä minulle. Mistä hän sitten tietää sen? Koska tämä tyttö on sinun luokallasi. Onko minun luokallani toinenkin sateenkaarentekijä? Tietysti. 24

16 Mikä hänen nimensä on? Emma Koivu. Onko Emma sateenkaarentekijä? Eihän hän juuri koskaan puhu mitään. Ei sateenkaarentekijöiden tarvitse välttämättä puhua paljon. Mutta sinähän sanoit... Voihan vastauksia saada kysymättäkin. Miten muka? Annan sinulle joitakin vihjeitä. Kirjat, lehdet, radio. Internet. Hienoa! Sinähän alat ymmärtää! Onko meidän luokallamme muitakin sateenkaarentekijöitä kuin minä ja Emma? kysyi Santeri, eikä ollut huomaavinaan Saran pilailevaa äänensävyä. Heitä on kolme. Kolme! Kuinka monta heitä on koko koulussa? Neljäkymmentäviisi, jos mukaan lasketaan kaksi opettajaa. Opettajaa? Hehän ovat aikuisia! Niin ovat, Sara sanoi vakavana, on todellakin olemassa myös aikuisia, jotka välittävät. Niinkö, ihmetteli Santeri. Sitä en ole koskaan ajatellut. Miltä sateenkaarentekijät näyttävät? Sateenkaarentekijä voi olla lyhyt tai pitkä, laiha tai lihava, vaalea tai tumma. Ulkonäöllä ei ole väliä, vain heidän teoillaan on merkitystä. Kukaan ei ole syntynyt sateenkaarentekijäksi, mutta kenestä tahansa voi tulla sellainen, ja kaikkia sateenkaarentekijöitä yhdistää yksi asia. No mikä? Heillä on paljon energiaa, jota he käyttävät toistenkin hyväksi. Santeri ajatteli juuri vastata, ettei hänellä juuri nyt tuntunut olevan kovin paljon energiaa, kun heidän edessään taivaalla aukeni äkkiä sininen luukku. Sara ohjasi hyrränsä suoraan luukkua kohti ja pujahti sisälle, ja koska Santeria ei erityisemmin huvittanut leijailla avaruudessa yksin, hän seurasi perässä. Luukun takana oleva taivas oli yhtä sininen kuin sen toisellakin puolella. Santeri huomasi kaukana häämöttävän jotakin, joka näytti valtavalta mereltä. Se ei ollut sininen eikä vihreä, vaan aaltoili keltaisena, punaisena ja vaaleanpunaisena heidän alapuolellaan. Vähän väliä aaltoihin näytti muodostuvan aukko, josta näkyi valonvälähdyksiä, aivan kuin joku olisi lähettänyt heille hätämerkkejä meren pohjalta. Tuo on kyllä upein meri, jonka olen ikinä nähnyt, kehui Santeri. Ei se ole meri, sanoi Sara. Se on kaasukehä, ja meidän täytyy valitettavasti mennä sen läpi. Ahaa, sanoi Santeri. Tarkoitan, että en kyllä tajua mitään. Sara raapi kaulaansa. Minun planeetaltani on laskettu ilmaan niin paljon päästöjä, että ne ovat muodostaneet kaasukehän. Siksi lämpösäteet eivät pääse Joonian pinnalta pois, ja lämpötila nousee. Onko se hyvä asia? kysyi Santeri. Hänestä tuntui vahvasti siltä, ettei se ollut ollenkaan hyvä asia. Joonialaisten mielestä on. Siellä on rakennettu niin paljon taloja, ettei rakennusaineita ole enää paljon jäljellä. Uusia taloja rakennetaan silti koko ajan, eikä niitä eristetä kunnolla. Vaikka huoltokeskus olisi täysillä päällä, joonialaisten mielestä on liian kylmä talven ja lumen tullessa. Siksi he pitävät ilmaston lämpenemisestä välittämättä yhtään, mistä se johtuu. Sehän on ikävää, sanoi Santeri. Todellakin. Kaikki jäävuoret sulavat. Kohta ei ole enää juomavettä, ja merenpinta nousee. Katso, kaasukehässä on reikä. Meidän täytyy kiirehtiä, ennen kuin se umpeutuu! Odota vähän, huudahti Santeri. Häntä ei erityisemmin huvittanut mennä kaasukehän sisäpuolelle. Unohdin ottaa uimahousut mukaan. Ehkä minun pitäisi palata takaisin Oli kuitenkin liian myöhäistä. Sara syöksyi alaspäin nuolen lailla kaasukehää kohti ja hävisi pienen aukon läpi, jota valtava vaaleanpunainen pilvi oli jo peittämässä. Santeri laski nopeasti kolmeen, piteli nenästään ja meni perässä. Hetken hän pelkäsi törmäävänsä kaasukehään ja tukehtuvansa, mutta seuraavassa hetkessä hän oli päässyt sen läpi. Hänen yläpuolellaan leijuivat kauneimmat ja vaarallisimmat pilvet, joita hän oli koskaan nähnyt. Hänen alapuolellaan oli vieras planeetta Joonia. Santeri ja Sara olivat vain muutaman kilometrin päässä Joonian pinnasta, eikä se vaikuttanut Santerin mielestä kovin erilaiselta kuin maapallo oli näyttänyt hänen lentäessään viime vuonna Kanarian saarille isän ja äidin kanssa. Aivan hänen alapuolellaan oli suuri kaupunki. Santerin mielestä se näytti aivan tavalliselta, kunnes hän äkkiä huomasi, että talot liikkuivat. Ensin hän ei uskonut omia silmiään, mutta sitten hän muisti Saran puheet pyörillä kulkevista taloista. Joonialaiset ajoivat varmaankin niillä mennessään töihin, kuljettaessaan lapset kouluun ja mennessään toisilleen kylään. Koko kaupunki ajeli ympäriinsä hänen alapuolellaan. Santerin mielestä se oli oikeastaan aika vaikuttava näky, vaikka ehkä ei ollut kovin helppoa löytää perille kaupungissa, jossa talot vaihtoivat koko ajan paikkaa. Ei se ole mikään ongelma, huomautti Sara, joka selvästikin pystyi lukemaan Santerin ajatukset

17

18 Santerin mielestä se ei oikeastaan ollut kovin kummallista. Tänään hän oli aamulla heräämisensä jälkeen kokenut paljon sellaista, mikä oli vielä paljon kummallisempaa. Kaikissa taloissa on näyttöpäätteet, joissa on kaupungin kartta. Ne rekisteröivät kaikki muutokset ja kuljettavat ihmiset automaattisesti sinne, minne he ovat menossa. Tuo tuolla on pääkaupunki. Laskeudumme kaupungin puistoon. Sara osoitti pientä ruskeaa läikkää, jossa ei ollut yhtään taloa. Se on kaunis, kehui Santeri. Niin, Sara sanoi ylpeänä. Siellä on peräti yksi puu, ja me olemme saaneet puistoon taloilla-ajokiellon. Me? Niin, Joonian sateenkaarentekijät. Onko teitä monta? Valitettavasti vain neljä, mutta teemme parhaamme. Nyt teitä on viisi, sanoi Santeri. Tule, niin laskeudumme. Santeri tunsi itsensä äkkiä hieman ylpeäksi siitä, että oli sateenkaarentekijä, ja hän oli juuri lähtemässä alaspäin, kun hän tunsi Saran tarttuvan niskaansa. Oletko hullu! Putoat suoraan tuota taloa päin. Putoan? Niin. Sinähän pyörit ympäri hurjaa vauhtia. Muutenhan et olisi voinut lentää. Enhän minä pyöri ympäri, Santeri väitti vastaan. Minähän lennän sinun rinnallasi. Ja minä pyörin täsmälleen yhtä nopeasti, Sara sanoi kiihtyneenä. Meistä tuntuu kuin olisimme paikallamme, mutta joonialaisten silmissä olemme kuin kaksi tornadoa. Sitten meidän täytyy lakata pyörimästä, sanoi Santeri. Sara pudisti päätään. Se ei onnistu. Silloin putoaisimme alas kuin kaksi kiveä ja iskeytyisimme kuoliaiksi. Miten tällä sitten laskeudutaan? Tietenkin sateenkaarta pitkin. Mitä sateenkaarta? Teemme sellaisen. Ei kai sateenkaarta voi tehdä itse. Totta kai voi. Mehän olemme sateenkaarentekijöitä. Nyt varmaankin ihmettelet, miten se tehdään. Niin, Santeri myönsi. Olen tosiaankin aina halunnut tietää, kuinka sateenkaaria tehdään. Auringon ja sateen avulla tietenkin, selitti Sara. Sateenkaari syntyy auringonsäteiden osuessa sadepisaroihin. Tuolla näet auringon. Hän osoitti paikkaa, jossa taivas näytti kirkkaammalta. Santeri saattoi nähdä auringonsäteet, jotka tunkeutuivat kaasukehän läpi. Tuolla alhaalla on kaksi sadepilveä. Sara osoitti kahta pientä pilveä, jotka häämöttivät tummina ja raskaina heidän alapuolellaan. Meidän ei tarvitse tehdä muuta kuin siirtää pilviä niin, että auringonsäteet osuvat niihin, saada ne satamaan ja huolehtia siitä, että sateenkaari päättyy kaupungin puistoon. Vai niin, sanoi Santeri. Onko se niin yksinkertaista? On, vakuutti Sara. Se on todellakin niin yksinkertaista. Sitten hän ohjasi hyrrän alaspäin toista pilveä kohti. Santeri pysytteli hänen perässään. Minä otan tämän, ota sinä tuo, kehotti Sara kadoten pilven sisään. Selvä, vastasi Santeri ja lensi toisen pilven sisään. Pilven sisällä oli aivan harmaata. Santeri kurkisti ulos ja näki Saran pilven liikkuvan taivaalla auringonsäteitä kohti. Minun on yritettävä seurata häntä, hän ajatteli ja vetäytyi takaisin pilven sisään. Hän kääntyi hieman ja kurkisti taas ulos. Nyt Saran pilvi oli aivan auringonsäteiden keskellä, mutta hänen oma pilvensä oli matkalla aivan toiseen suuntaan. Minä saan sen liikkumaan, hän sanoi itsekseen. Pyörin ympäri niin vinhasti, että siitä syntyvä tuuli saa pilven liikkumaan. Olen elävä lentomoottori! Hän pyöritti pilveä hieman eri suuntiin, kunnes huomasi pystyvänsä ohjaamaan sitä. Sitten hän suuntasi kohti toista pilveä, josta Sara kurkisti viittoillen häntä kärsimättömänä lähemmäksi. Santeri ohjasi pilvensä Saran pilveä kohti. Hetken kuluttua pilvet sulautuivat yhteen. Tämän uuden pilven sisällä ei ollut harmaata, vaan mustaa. Santeri tunsi vanhan pimeänpelkonsa hiipivän mieleensä. Sara! hän huudahti. Missä sinä olet? Tässä, hilpeä ääni kuului hänen vierestään. Santeri hapuili pimeässä ja löysi käden. Hän puristi sitä. Käsi puristi takaisin. Santeri tunsi poskiaan pitkin valuvan jotakin märkää. Samassa pilvi avautui. Auringon valo virtasi sen sisään, ja suuri, uskomattoman kaunis sateenkaari kaartui heidän edessään kohti alapuolella siintävää planeettaa. Nyt voimme lopettaa pyörimisen, ilmoitti Sara. Miten? Näin! Sara päästi irti hyrrästä ja antoi sen liukua sateenkaarta pitkin. Santeri teki samoin. Sara piti häntä yhä kädestä kiinni. Nyt Sara veti hänet sateenkaarelle. Santeri ei olisi ikinä uskonut, että olisi mahdollista laskea liukua auringonsäteitä ja sadepisaroita pitkin, mutta se oli. Hän sulki silmänsä laskiessaan ja ajatteli, että tämän täytyy olla maailmankaikkeuden ihmeellisin liukumäki

19 Viides luku 32 33

20 SATEENKAARENTEKIJÖIDEN KERHO Vaikka sateenkaarta pitkin oli huiman hauskaa laskea, Santeria myös vähän hermostutti eräs asia. Ennemmin tai myöhemmin lasku päättyisi, eikä hän tiennyt, miten se tapahtuisi. Sateenkaarihan oli yli kilometrin pituinen. Hän liukui aikamoista vauhtia alas puistoa kohti eikä tiennyt, pystyisikö laskeutumaan pehmeästi. Hänen laskunsa päättyi loiskahdukseen. Mistä ihmeestä lampi siihen ilmestyi? Onneksi vesi ei ollut kylmää. Sen täytyy olla vähintään 30-asteista, hän ajatteli ja aikoi juuri lähteä uimaan, kun hän kuuli Saran äänen. Siinä ei ole syvää, eikä rantaan ole pitkä matka. Santeri katsoi ympärilleen. Hän oli laskeutunut puiston keskellä olevaan lampeen. Lampi ei ollut juuri pientä uima-allasta suurempi, mutta se ei haissut kloorille kuten vesi siinä uima-altaassa, jossa hän ui silloin tällöin kotona Maassa. Tämä vesi haisi makealle, kuin jonkinlaiselle siirapille. Se oli myös siirapin näköistä, mutta ei yhtä paksua. Hän kahlasi rantaan, jossa Sara seisoi valtavan puun alla. Tytön vieressä oli kaksi hyrrää. Santeri huomasi puiston ruohon olevan vihreän sijasta ruskeaa. Sara raapi kaulaansa. Sinä taisit pudota veteen, hän totesi. Tiedän. Puisto on suuri, hän jatkoi. Ja lampi on pieni, mutta onnistuit laskeutumaan sen keskelle. En minä tähdännyt, sanoi Santeri. Et niin, se oli kai vain hyvää tuuria. Sara hymyili. Santeri ei tiennyt, pitäisikö hänen suuttua vai yhtyä leikkiin. Saralla oli tarttuva nauru. Se oli tosiaankin niin tarttuva, että puussa olevat linnutkin alkoivat nauraa hohottaa. Osaavatko Joonian linnut nauraa? hän ihmetteli. Puusta kuului vielä äänekkäämpää naurua. Eivät ne ole lintuja, sanoi Sara. Santeri katsoi puuhun. Mitä ne sitten ovat? Tiikereitä! kuului puusta. Leijonia! huusi toinen ääni. Panttereita! huusi kolmas. Siis toisin sanoen... huusi taas ensimmäinen ääni. 34

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

MIKAN SALAISUUS. Teksti Per Dunsö, kuvat Janne Harju

MIKAN SALAISUUS. Teksti Per Dunsö, kuvat Janne Harju Mika on reipas 6-vuotias jalkapalloa rakastava poika. Hänen paras ystävänsä on Lotta joka pelaa Mikan kanssa samassa joukkueessa. Heidän joukkueensa nimi on Nappulat. Nappulalaiset ovat päässeet mukaan

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

BOOGIE & WOOGIE. Osa II: Liima. Kirjoittanut: Timo Anttila

BOOGIE & WOOGIE. Osa II: Liima. Kirjoittanut: Timo Anttila & Osa II: Liima Kirjoittanut: Timo Anttila (C)2012 Timo Anttila 040 353 0797 Tämä sivu on tarkoituksella tyhjä. FADE IN: 1. EXT N & N KOTI - AAMU Kuuluu kuin kukko ehtisi kiekaista, mutta kuuluu heti perään

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

! Hyvä idea! Kiitos vinkistä!, Saara innostui ja veti Leevin perässään sisälle.! Mutta eihän täällä tuule!, Leevi ihmetteli. Siis yhtään!!

! Hyvä idea! Kiitos vinkistä!, Saara innostui ja veti Leevin perässään sisälle.! Mutta eihän täällä tuule!, Leevi ihmetteli. Siis yhtään!! Leija Sää oli loputtoman tylsä. Jo toista viikkoa. Saaralla ja Leevillä ei ollut mitään tekemistä. Pilvet peittivät taivasta ja oli kylmä. Lapset olivat löhönneet koko päivän sohvalla telkkaria katselemassa.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B Oli kaunis päivä, aurinko paistoi, taivas oli kirkas ja linnut lauloivat. Anselmi keräili kukkia niityillä. Yhtäkkiä Anselmi näki peltohiiren ja säikähti niin, että juoksi

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Lähde: Amob ideointipalveri 2010 Saarijärven koulu Kirkonrotta / Rönttö / Kymmenen tikkua laudalla: piilossa olija voi nähdä

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

kärryille kehitysyhteistyöstä

kärryille kehitysyhteistyöstä kehitysyhteistyö JA kärryille kehitysyhteistyöstä EUROOPAN KOMISSIO DE 116 TOUKOKUU 2003 JA kärryille kehitysyhteistyöstä Tässä kirjassa kerrotaan tarina, jollaisia minäkin mielelläni kerroin kolmelle

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE

REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE MIKÄ ON LAUSEENVASTIKE? Lauseenvastikkeeksi sanotaan rakennetta, joka korvaa sivulauseen. Lauseenvastike merkitsee samaa kuin sivulause. Lauseenvastikkeita on erilaisia. Päälause + sivulause Päälause +

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne. maailmalle etsimään onneaan.

Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne. maailmalle etsimään onneaan. Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne maailmalle etsimään onneaan. Ensimmäinen porsas oli hyvin laiska. Sitä ei työnteko kiinnostanut. Kun

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

MATKAKUUME. jaksa enää lennellä vain leikkipaikan ja Asiaqin talon yllä. Vaikka hän on aina asunut Grönlannissa, hän ei ole koskaan nähnyt

MATKAKUUME. jaksa enää lennellä vain leikkipaikan ja Asiaqin talon yllä. Vaikka hän on aina asunut Grönlannissa, hän ei ole koskaan nähnyt MATKAKUUME Tulugaqin mielestä on tylsää päntätä kirjaimia liitutaululta. Eikä pelkästään silloin tällöin, vaan ihan joka päivä! Sen sijaan hän katselee ikkunasta ja matkustelee mielessään sinne tänne.

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot