Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Sivu 1 / / / Uudisrakennuslupa-asia, , Lasiportti ESPOO, Rakennuskartio Oy Päätöspäivämäärä Päätös annetaan julkipanon jälkeen Rakennuspaikka Lasiportti 2 KURTTILA Pinta-ala Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Valmiiden rakennusten kerrosala ESPOO Asemakaava AK Asuinkerrostalojen korttelialue, (1/2)III, e = 0, k-m k-m 2 Hakija Toimenpide Rakennuskartio Oy Äyritie 12 B VANTAA Kaksi asuinkerrostaloa (rak 1 ja 2), tukimuureja Pääsuunnittelija: Kosonen Sauli, arkkitehti Luvan rakennus Rakennustunnus Kokonaisala Kerrosala Tilavuus Kerrosten lukumäärä Vaativuusluokka: Vaativa Rakenteellinen paloturvallisuus Paloluokka P1 Lausunnot Tekninen toimikunta Pöydälle Kaupunkimittausyksikkö Mahdollistava Kaupunkikuvatoimikunta Ehdollinen Naapurien kuuleminen 6 kpl Kieltävä Tekninen toimikunta Pöydälle Tekninen toimikunta Ehdollinen Hakemuksen liitteet Selvitys rakennuspaikan hallinnasta

2 Rakennuslautakunta Sivu 2 / 2 Kaupparekisteriote Valtakirja Piirustusluettelo Suunnittelijoiden kelpoisuus -selvitys Vesi- ja viemäriliitoslausunto Katukorkeusilmoitus Esteettömyysselvitys Palotekninen selvitys Paloturvallisuuden perustietolomake Alustava pintavesisuunnitelma Ympäristöselvitys valokuvin Kerrosalalaskelma ja -kaavio Räystään periaatepiirros Rakennetyypit Perustamistapaselvitys, selvitys pohjaolosuhteista ja pintavaaitus Selvitys rakennusjätteen käsittelystä Väritetyt julkisivut ja julkisivumallinnos Tukimuurit Rakennuslupakartta Pääpiirustukset 17 kpl Naapurien kuuleminen, kolme huomautusta Pääsuunnittelijan/hakijan vastineet huomautuksiin, 2 kpl VSS-piirustukset ja -ilmoitus Energiaselvitys ja -todistus (C), ilmanvuotoluku q50 (1,6), E-luku (130) Rakennustyön valvontasuunnitelma Selvitys ajoliittymän tekemisestä katualueelle Hankekuvaus Lisäselvitykset ja poikkeukset Haetaan lupaa kahden asuinkerrostalon ja tukimuurien rakentamiselle. ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS Alueella on voimassa Lasilaakson asemakaava, jonka mukaan tontti sijoittuu asuinkerrostalojen (AK) korttelialueeseen. Rakennuksen ensimmäiseen tai pohjakerrokseen saa rakentaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja, kuitenkin enintään ½ rakennuksen pohjapinta-alasta. Tontin rakennusoikeus (e=0,50) on 2968 kem2. Kaavan sallittu kerrosluku on 1/2III. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen kerrosalasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten alapuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Pääasiallisesti maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa. Tontin etelä- ja pohjoisosissa on kaavassa s-1 merkinnällä merkityt alueet. Ne ovat luonnonmukaisena säilytettäviä tontin osia, joita on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu.

3 Rakennuslautakunta Sivu 3 / 3 RAKENNUSHANKE Rakennukset on sijoitettu tontin asettamilla ehdoilla; luonnontilaisena säilytettävät alueet säilyttäen ja voimakkaat korkeuserot huomioiden. Jyrkempään rinteeseen on sijoitettu kapearunkoinen luhtitalo B ja loivempaan tontin osaan pistetalo A. Lisäksi luhtikäytävällinen B-talo on jaettu visuaalisesti kahteen eri rakennusmassaan. Rakennusten välistä avautuvat näkymät ja luontoyhteys ala- ja yläpihan välillä. Jyrkkää rinnettä leikataan B-talon takaa ja näkyviin otettava kallioleikkaus valaistaan. Hankkeen kokonaiskerrosala on yhteensä 3021 kem2, josta yli 250 mm paksun seinän osuus on 54 m2. Asuinkerrostaloihin tulee 61 asuntoa sekä asumista palvelevia yhteistiloja. Asemakaavan kerroslukuna on 1/2III. Asunnot on pääosin sijoitettu kolmeen asuinkerrokseen. Alemmassa tasossa (ns. ½ - kerroksessa) on 8 asuntoa. Jyrkistä maasto-eroista johtuen kellarin ja kerrosalan suhde ei jakaannu talojen kesken tasan; A-talossa enemmän kellaria kuin B-talossa. Kellarikerrokseen sijoitetaan asumisen aputiloja; ulkoiluvälinevarastoja, talovarastoja, tekniset tilat ja B-talon saunaosasto. Alemman tason kerrosala jakaantuu siten, asuinkerrosalaa on 411 kem2 ja kellaritilaa 433 m2, joten asuinkerrosalan osuus on alle puolet suuremman kerrostason alasta (870 kem2). Joten hanke on kerroksisuuden ja kerrosalan jakautumisen osalta asemakaavan mukainen. Asemakaavan mukaan rakennusten julkisivujen yleisvärin on oltava vaalea ja kattojen värin tumma. Rakennusten julkisivut rapataan. Talot erotetaan toisistaan vahvalla väriteemalla, mutta yhteneväisillä yksityiskohdilla muodostetaan yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusten värimaailma on sovitettu viereiselle tontille rakennettuihin kerrostaloihin. Naapuritalon punainen ja valkoinen toistuvat B-talossa ja välissä oleva A- rakennus keltaisena muodostaa tähän sommitelmaan rytmiä. Korkeat sokkelipinnat päällystetään mustalla graniittilaatalla. Rakennuksissa on tumma tasakattoratkaisu. Jätehuolto on järjestetty ajoliittymän yhteyteen syväkeräysastioilla. AUTO- JA POLKUPYÖRÄPAIKAT Kaavan mukainen autopaikkavaatimus on 1 ap/85 k-m2 tai 1,2 ap/asunto. Käytetty kerrosala edellyttää 35 ap. Tontin piha-alueelle rakennetaan 36 ap, joista kaksi on le-paikkaa. Polkupyöräpaikkavaatimus (1,5 kpl/1-2 h+k sekä 2 kpl/3-4h+k) on 96 kpl (78+18). Polkupyöräpaikkoja tehdään 108 kpl (ulkopaikkoja 20 kpl, katospaikkoja 26 kpl ja sisällä 62 kpl). ESTEETTÖMYYS Hankkeesta on tehty esteettömyysselvitys. Kerrostaloihin päästään esteettömästi ja kumpaankin rakennukseen rakennetaan hissi. Kerrostalon asunnot sekä asukkaiden käyttöön tarkoitetut yhteistilat ovat esteettömiä. Etupihan ja takapihan oleskelu- ja leikkialueille on esteetön pääsy.

4 Rakennuslautakunta Sivu 4 / 4 VÄESTÖNSUOJA A-talon pohjakerroksen etelänurkkaan on suunniteltu S1-luokan väestönsuoja 81 henkilölle. Suojaa käytetään normaaliaikana irtaimistovarastona. ÄÄNENERISTYS Asemakaavassa on määrätty, että korttelialueelle rakennettavat asuinhuoneet on varustettava sellaisilla ulkoseinä- ja ikkunarakenteilla, joiden ääneneristävyys on vähintään 31 db(a). Asunnon oleskelupiha tulee myös suojaa rakentein tai sijoittaa siten, että riittävä osa siitä jää melukatveeseen, jolla melutaso ei ylitä 55 db. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysselvityksen mukaiset arvot on merkitty pääpiirustuksiin ja ulkoleikkialueet on sijoitettu melukatveeseen. AJOLIITTYMÄ Asemakaavan mukaan ajoliittymä tulee tehdä Lasiportti -kadulta. Lasiporttia ei ole vielä rakennettu eikä se ole myöskään lähiajan rakentamisohjelmassa. Tekninen keskus sallii rakennushankkeeseen ryhtyvän tekemään väliaikaisen tien Lasiportti -katualueelle sekä tieliittymän kaavan mukaiseen ja asemapiirustuksen mukaiseen paikkaan. Ennen työhön ryhtymistä tulee teknisen keskuksen kanssa sopia tarkemmin tilapäisen ajotien rakenteista. TOIMIKUNTAKÄSITTELYT Kaupunkikuvatoimikunta on pitänyt suunnitelman arkkitehtonista kokonaisotetta raikkaana ja toimivana sekä puoltanut hanketta ehdollisena. Toimikunta edellytti tukimaan ja tarkistamaan parvekekaideratkaisuja, sokkelirajauksia ja värisävyjä. Lisäksi värimallit tulee vielä tarkistaa työmaalla riittävän kokoisista värimalleista. Tekninen toimikunta on käsitellyt hanketta kaksi kertaa ja sitä on puollettu ehdollisena. Toimikunta on edellyttänyt pohjarakennesuunnittelijan nimeämistä ja pohjarakennesuunnitelmien tekemistä sekä paloteknisien muutoksien tekemistä suunnitelmiin. Toimikunta edellytti rakennushankkeeseen ryhtyvää selvittämään ennen luvan myöntämistä, miten rakennustyön valvonta ja suunnittelijoiden tarkastukset järjestetään, kun pohjarakennesuunnittelija, rakennesuunnittelija ja pääsuunnittelija ovat eri puolilta Suomea. Rakennushankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut toimikunnalle, että heidän suunnittelijoillaan on resurssit käydä työmaalla kuittaamassa tarkastukset. Toimikuntien edellyttämät selvitykset, muutokset ja korjaukset on viety suunnitelmiin. POIKKEAMISET ASEMAKAAVASTA Pistetalo A ulottuu rakennusalan rajan yli koillisreunaltaan enimmillään 2 metriä. Poikkeamaa voitaneen pitää vähäisenä. NAAPURIEN KUULEMISET Hakija on kuullut osan naapureista, osa on kuultu rakennusvalvonnan toimesta. Kiinteistöjen , ja omistajat ovat huomauttaneet hankkeesta. MRL momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.

5 Rakennuslautakunta Sivu 5 / 5 Kiinteistön omistajat, Lasimäentien toiselta puolelta, puoltavat hanketta ehdolla että tietä vastaan rakennetaan aita; kiinteä tai pensasaita. Lisäksi edellyttävät, että mahdollisimman suuri osa tontista säilytetään luonnontilassa, koska tontin eteläosassa kasvaa runsaasti sinivuokkoja. Talojen julkisivut kaipaisivat elävöittämistä, ettei olisi niin tylsä ja laitosmainen. Lisäksi toteavat, että Mankin seisakkeen sulkemisen myötä, myös yhteys radan yli tultaneen katkaisemaan pidentäen kulkua Kauklahden suuntaan. Pohjoispuolen tontin , asunnon C omistajat huomauttavat seuraavasti: 1) Asemakaavan mukaan kerrosluku on 1/2III. Kerrosalalliset tilat ja kellaritilat tulisi jakaa rakennusten kesken tasaisesti. 2) Minimietäisyyttä naapurin rajalle tulisi noudattaa, tämä ei näytä toteutuvan talon B koillisnurkan osalta. 3) Kellarit ovat maan pinnan yläpuolella, joka mahdollistaa kellareihin asuintilojen rakentamista joka ei liene kaavan mukaista. Talot ovat häiritsevän korkeita ja tulevat niin lähelle, että ikkunoista näkee suoraan olohuoneeseemme. 4) Lasimäen kumpareen ainutlaatuisuutta vaalia ja alunperin liian pieni suoja-alue (s-1) tulisi olla isompi puiden kaatumisvaaran vuoksi. Talo A tulisi suunnitella talo B:n jatkeeksi ja kauemmas tonttimme rajasta, jotta rakennukset muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden. Pohjoispuolen tontin omistajat huomauttavat seuraavasti: 1) Kummankin rakennuksen tulisi erikseen noudattaa kaavassa olevaa 1/2III enimmäiskerroslukua. Samoin B talon kummankin toisiinsa kytketyn siipiosan tulisi noudattaa 1/2III enimmäiskerroslukua. 2) Talo B:n kolmannen kerroksen ikkunoista ei saisi näkyä suoraan meidän talomme oleskelupihalle ja makuuhuoneisiin. 3) Talon B pohjoispäädyn saunatilojen vilvoittelupatiolta voi olettaa aiheutuvan häiriötä meille ja muulle itäpuolella sijaitsevalle naapurustolle. Talo B:n itäpuoli ja pohjoispääty tulisi rauhoittaa tällaisilta toiminnoilta. 3) Talon B koillisnurkka näyttäisi olevan liian lähellä naapuritontin rajaa. Minimietäisyys lienee puolet rakennuksen korkeudesta. 4) s-1 alue on osoittautunut aiemmissa Lasimäentien kerrostalohankkeissa liian kapeaksi. Talon B itäpuolelle ei pitäisi tehdä nurmialuetta vaan jättää se luonnontilaan, jotta suojelualue tosiasiassa säilyisi. Lähempänä A-taloa vyöhyke on syvempi joten aiheutuva vaara on pienempi ja leikkialueet ym. suunniteltu toiminta on siellä ok. 5) Louhintatöissä tulee kiinnittää erityistä huomiota tärinän sallittujen rajaarvojen noudattamiseen. Mäen alla tapahtuva aggressiivinen louhinta voi vaurioittaa mäen päällä sijaitsevaa taloamme. Lupavalmistelijan vastine: Asemapiirustuksessa on esitetty Lasimäentien puoleiselle rajalle pensasaita marjatuomipihlajasta. Asemakaavan kerroslukuna on 1/2III. Jyrkistä maasto-eroista johtuen kellarin ja kerrosalan suhde ei jakaannu talojen kesken tasan; A-talossa enemmän kellaria kuin B-talossa. Kellarikerrokseen sijoitetaan asumisen aputiloja; ulkoiluvälinevarastoja, talovarastoja, tekniset tilat ja B-talon

6 Rakennuslautakunta Sivu 6 / 6 saunaosasto. Alemman tason kerrosala jakaantuu siten, että asuinkerrosalaa on 411 kem2 ja kellaritilaa 433 m2, joten asuinkerrosalan osuus on alle puolet suuremman kerrostason alasta (870 kem2). Joten hanke on kerrosluvun ja kerrosalan jakautumisen osalta asemakaavan mukainen. Luhtitalo B sijoittuu kokonaan rakennusalalle ja 4,87 metrin päähän tontin pohjoisrajasta. Pistetalo A:n koillissivu ulottuu enimmillään 2 m rakennusalan yli. Kaupunkikuvalliset syyt puoltavat ratkaisua ja luontoyhteys pihojen kesken toteutuu. Kerrostalojen ylimmän asuinkerroksen lattiakorot ovat huomattavasti alempana (talo A ja talo B:n ja ) kuin tonteilla (lattia n ) ja (lattia alakerta n ja yläkerta ). Takana oleviin asuntoihin ei siis ole suoraa katseyhteyttä. Kerrostalojen etäisyys tontin asuinpientaloon on n. 33 m ja tontin asuinpientaloon n. 39 m. Rakennuksien välillä on puustoinen luonnontilaisena säilytettävä alue s-1. Louhintaurakoitsija suorittaa normaalin hyvän rakennustavan mukaiset katselmukset naapurustossa ennen ja jälkeen räjäytystöiden. Räjäytystyöt tehdään voimassaolevien määräysten mukaisesti. Rakennuksia ei rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Esittelijän päätösehdotus Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi Lupa myönnetään. Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja KVV-työnjohtaja IV-työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä: pohjarakennesuunnitelma rakennesuunnitelmat lujuuslaskelmat vesi- ja viemärisuunnitelmat ilmanvaihtosuunnitelmat lämpösuunnitelmat salaoja- ja pintavesisuunnitelmat Suunnitelmien laatijoiden on esiteltävä yllä olevat suunnitelmansa seuraavasti: Esittelyä varten tarvitaan yksi (1) sarja paperisia suunnitelmia ja muita asiakirjoja. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai hänen valtuuttamansa vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että kaikista esittelyissä leimatuista suunnitelmista ja asiakirjoista on toimitettu vastaava versio rakennusvalvontaan sähköisen lupapalvelun kautta viimeistään ennen käyttöönottokatselmuksen tilaamista.

7 Rakennuslautakunta Sivu 7 / 7 Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset: paikan merkitseminen pohjakatselmus sijaintikatselmus rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä vesilaitteiden katselmus ilmanvaihtolaitteiden katselmus lämmityslaitteiden katselmus loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 mukaista ilmoitusta värimallikatselmus erityinen palotarkastus Muut ehdot: Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous. Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma. Ennen työhön ryhtymistä tulee teknisen keskuksen kanssa sopia tarkemmin tilapäisen ajotien rakenteista ja saada sijoituslupa Lasiportti -katualueelle. Ennen rakennustöiden aloittamista on säilytettävä puusto suojattava riittävin rakennusaikaisin suojauksin. Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Käytettävistä väreistä on esitettävä työmaavaiheessa riittävän kokoiset värimallit rakennuskohteessa. Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttöja huolto-ohje. Ennen rakennusten käyttöönottoa on esitettävä mittaustulokset tai muulla tavoin osoitettava että suunnitelmien mukainen ilmanvuotolukuarvo q50 (1,6) on saavutettu. Ennen rakennusten käyttöönottoa on esitettävä

8 Rakennuslautakunta Sivu 8 / 8 melutasomittaukset, joista käy ilmi, ettei valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkooleskelutilojen melutasoja ylitetä parvekkeella eikä ulko-oleskelualueilla. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle. Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki :t 117, 135 ja 175 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Haavisto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Tiedoksi - Asemapiirros - Karttaote - Hankekuvaus - Ympäristöselvitys, Lasilaakso - Värilliset julkisivut lounaaseen - Värilliset julkisivut koilliseen - Värillinen julkisivu kaakkoon, luhtitalo - Värillinen julkisivu luoteeseen, luhtitalo - Värillinen julkisivu kaakkoon, pistetalo - Värillinen julkisivu luoteeseen, pistetalo - Havainnekuva - Sarelius Sami ja Sanna - Kenneth Hellsten ja Susanne Sjögren-Hellsten - Gretel Sjögren - Michael Thors ja Katariina Simola

9 Rakennuslautakunta Sivu 9 / 9