MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN KESKISUOMALAINEN MALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN KESKISUOMALAINEN MALLI"

Transkriptio

1 1 MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN KESKISUOMALAINEN MALLI KESKI-SUOMEN LIITTO HORONJÄRVI KY / ILKKA MANKONEN KESKI-SUOMEN LIITTO, Julkaisu B 124, ISBN ; ISBN sähk.versio; ISSN

2 2 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin (014) Telekopio (014) Yhteydet Kotisivu: Yhteydet henkilökuntaan: Julkaisu B 124 ISBN ISBN sähköinen versio ISSN Julkaisun avainsanat Keski-Suomi Maakuntakaava Moottorikelkkailu Kannen kuva Keski-Suomen liiton kuva-arkisto Kuvaaja Keijo Penttinen Painosmäärä: 70 kpl

3 1 ESIPUHE Moottorikelkkareittien toteuttaminen on yksi konkreettinen keino edistää maakunnan yritys- ja elinkeinotoimintaa sekä parantaa talvimatkailupalveluita. Tehtyjen selvitysten ja yrityskyselyiden perusteella moottorikelkkailulla on erittäin suuri talousvaikutus matkailuyrityksille ja laajasti myös muulle yritystoiminnalle. Samalla harrastuskelkkailumahdollisuudet paranevat ja kelkkailu ohjautuu asianmukaisille kelkkareiteille toiminnan aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Se on myös toimintaa ohjaavan maastoliikennelain tarkoitus. Keskisuomalaisten kunnanjohtajien tekemän aloitteen perusteella Keski-Suomen liitto kutsui koolle moottorikelkkailun asianosaisia keskustelemaan mahdollisuudesta luoda Keski- Suomeen tarpeeseen perustuvan laajuinen maastoliikennelain tarkoittama moottorikelkkailureitistö. Keskustelutilaisuus pidettiin Siinä ensivaiheen välitavoitteeksi esitettiin tehtäväksi selvitys keskisuomalaisesta kelkkareittien toteutusmallista, johon eri osapuolet voivat sitoutua. Tämä raportti on tuon aloitteen seurauksena syntynyt. Tarkoituksena oli koota yksiin kansiin rahoitusmahdollisuudet eri toteutusvaiheisiin, juridiikkaa sekä periaatteet suunnittelulle, rakentamiselle, ylläpidolle ja korvauksille. Selvitystä esiteltiin kunnanjohtajakokouksissa sekä maakuntahallitukselle. Raportti oli lisäksi lukuisilla osapuolilla kommentoitavana. Palautemenettelyn ja esittelyiden avulla rahoittaja- ja toteuttajaosapuolten toivottiin sitoutuvan asiaan niin, että maastoliikennelain mukaisen kelkkailureitistön toteuttaminen käynnistyy. Samalla eri puolilla Keski-Suomea valmisteltavat kelkkailureittihankkeet saavat paremmat rahoitusmahdollisuudet ja yhtenäisen toteutustavan. Keskisuomalainen malli on eräänlainen reitittämishankkeita ohjaava ohjelmasopimus. Raportista saatujen palautteiden ja lausuntojen tiivistelmä on julkaisun liitteenä. Selvitystyö rahoitettiin Keski-Suomen liiton alueidenkäytön suunnittelumäärärahoilla ja työtä ohjasi Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen TE -keskuksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja moottorikelkkailijoiden edustajista koostuva nelihenkinen työryhmä: Jaakko Ryymin, suunnittelija. Keski-Suomen TE-keskus Seppo Korhonen. Keski-Suomen Lumikelkkakerhot ry Merja Tissari, suunnitteluinsinööri. Keski-Suomen ympäristökeskus Jarmo Koskinen, pj., maakuntainsinööri. Keski-Suomen liitto Selvityksen laatijana toimi Ilkka Mankonen, Horonjärvi Ky, Saarijärvi Osin tämän selvityksen ansiota on, että Keski-Suomen liiton toimeksiannosta ja rahoituksella on kevättalvella 2003 käynnistynyt suunnitellun runkoreitistön luontoselvitys. Jyväskylässä Jarmo Koskinen Työryhmän puheenjohtaja Maakuntainsinööri

4 2 MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN - KESKISUOMALAINEN MALLI SISÄLTÖ sivu ESIPUHE 1 SISÄLTÖ 2 1. Johdanto 3 2. Moottorikelkkailun merkitys harrastajien ja yritysten liiketoiminnan kannalta 4 3. Moottorikelkkailureitistön tarve, mitoitus ja toteuttamisjärjestys 6 4. Maastoliikennelain määräyksiä sekä reittisuunnittelun vaatimuksista 8 5. Käyttöoikeuden hankkiminen maapohjaan ja hinnoittelu Toteuttamisen ja ylläpidon järjestämisen periaatteet Kustannusarvio Rahoitusmahdollisuuksia Moottorikelkkailureittien perustaminen - keskisuomalainen malli 15 LIITTEET: 1) Maastoliikennelain mukainen menettely moottorikelkkailureittien perustamiseksi 2) Luonnos esitykseksi kelkkareittiverkon runkoreitiksi 3) Saatujen palautteiden ja lausuntojen tiivistelmä

5 3 MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN - KESKISUOMALAINEN MALLI 1. Johdanto Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategiassa vuosille , samoin kuin Pohjoisen Keski-Suomen kehittämis- ja toimenpideohjelmassa, molemmissa yhdeksi perustavoitteeksi on kirjattu moottorikelkkailureitistön toteuttaminen, kuin myös, että ulkoilureittien toteuttaminen kytketään tähän kelkkailureitistön toteuttamiseen. Valtakunnallisesti ajatellen Keski-Suomen kelkkareittien kehittäminen on linjassa Ympäristöministeriön / Suomen ympäristö, raportti n:o 535 kanssa (ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi). Siinä luontomatkailun kehittämisen keskeisiin toimenpide-ehdotuksiin on kirjattu moottorikelkkareittien ylläpidon rahoituksen järjestäminen ja reitistöjen kehittämisen edistäminen. Raportin yhtenä tavoitteena on, että luontomatkailuun liittyvien työpaikkojen nykyinen (v. 2000) määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2010 mennessä. Keski-Suomessa on lähes 2000 km epävirallisia moottorikelkkauria, mutta maastoliikennelain mukaisia reittejä ei laisinkaan. Ympäristöministeriö on esittänyt virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämisohjelmassaan, että moottorikelkkailijoilta tultaisiin perimään käyttömaksua, joka palaute taan virallisten kelkkareittien ylläpidon rahoitustukena. Keski-Suomen uraverkosto jäisi epävirallisen luonteensa vuoksi tämän tuen ulkopuolelle. Epävirallisina ja osin lyhytkestoisiin sopimuksiin perustuvina urat ovat olleet alttiina sijaintipaikkamuutoksille ja katkoksille. Se on hankaloittanut matkailuyrittäjien markkinointityötä eikä merkittäviin kehittämistoimiin siitä syystä ole ollut halukkuutta. Pohjois-Savossa toimiva Nilsiän Tahkovuori on juuri saanut Vuoden kehittyvä kotimainen matkailukohde -palkinnon. Tahkovuorellakin moottorikelkkailutoiminnan liikevaihto on jo suurempi kuin laskettelurinnetoiminnan. Moottorikelkkailu on yksi merkittävimmistä matkailuelinkeinotoimintaan liittyvistä aktiviteettimuodoista koko valtakunnassa. Kun on kyse matkailun kehittämistoimista talvikautena Keski-Suomessa, tätä seikkaa ei voi jättää huomioimatta. Tämä selvitys edistää osaltaan maastoliikennelain mukaisten moottorikelkkailureittien toteuttamista. Olemassa olevista tietolähteistä, kelkkakerhoilta, laki- ja asetusteksteistä, viranomaisohjeista, aiemmin tehdyistä moottorikelkkailua koskevista selvityksistä ja suunnitelmista koottiin keskeisimmät kelkkareitistön toteuttamisperiaatteet. Rahoitusavustusta myöntäviltä osapuolilta ja viranomaisilta saatiin tiedot suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja maanomistajakorvauksia koskevista rahoitusmahdollisuuksista ja -periaatteista. Näiden tietojen kokoaminen yhteen toimii maakunnallisena koordinaationa, jolla saavutettavia hyötyjä eri osapuolille ovat mm.: - Vältetään hankkeiden tukirahoituksen hajaantuminen useaan pieneen osaan. Samalla rahoituksen käyttö tehostuu hankehallinnoinnin osuuden pienentyessä.

6 4 - Tukirahoituksen kohdistaminen eri hankkeille ja niiden eri toteutusvaiheisiin on yhdenmukaista. - Varmistetaan rahoituksen pitkäkestoinen vaikuttavuus, koska päästään pysyvämpiin reittiratkaisuihin. - Reitistön suunnittelussa otetaan huomioon eri osapuolten tarpeet: elinkeinojen tukeminen, maanomistajien tasapuolinen kohtelu, luonto- ja ympäristöarvojen turvaaminen, kelkkailijoiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, muiden maastossa liikkuvien tarpeiden yhteensovittaminen (mm. vaeltajat, hiihtäjät, ratsastajat ja pyöräilijät). - Runkoreitit voidaan myös sisällyttää kuntien kaavoihin sekä maakuntakaavaan. - Kelkkareittien suunnittelu ja perustaminen tapahtuu ylikunnallisina kokonaisuuksina ja ylimaakunnalliset tarpeet huomioiden. 2. Moottorikelkkailun merkitys harrastajien ja yritysten liiketoiminnan kannalta Kelkkoja Keski-Suomessa on rekisteröityjä moottorikelkkoja Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteritietojen mukaan ( ) kpl. Ympäröivissä maakunnissa (Pohjois- ja Etelä-Savo, Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Pohjanmaa) rekisteröityjä kelkkoja on kpl ja koko maassa rekisterissä olevien kelkkojen määrä on kpl. Suurin osa Suomessa myydyistä moottorikelkoista on retkikelkkamallisia. Kelkalla voi tällöin samanaikaisesti matkustaa kaksi henkilöä ja lisäksi sillä voidaan vetää rekeä, jolloin suurempikin henkilömäärä voi liikkua samanaikaisesti. Käyttäjämääriä ajatellen tulee huomioida, että käyttäjiä on enemmän kuin mitä on rekisteritilaston osoittama kelkkamäärä. Järjestäytyneitä harrastajia Keski-Suomessa toimii 10 rekisteröityä moottorikelkkakerhoa, joiden yhteinen jäsenmäärä on 1466 henkilöä. Keski-Suomessa olevat moottorikelkkakerhot kotipaikkakunnittain sekä niiden jäsenmäärät: 1. Ala-Keiteleen Kelkkailijat Ry, Äänekoski Joutsan Seudun Lumikissat Ry, Joutsa Jämsänjokilaakson Moottorikelkkakerho Ry, Jämsä Konneveden UA, moottorikelkkajaos, Konnevesi Kouheron kelkkailijat Ry, Karstula Kuhmoisten Moottorikelkkakerho Ry, Kuhmoinen Lumikiitäjät Ry, Jyväskylä Läntisen Keski-Suomen Moottorikelkkailijat Ry, Keuruu Pihtiputaan Kelkkailijat, Pihtipudas Viitasaaren Lumikot Ry, Viitasaari 55 Em. moottorikelkkakerhot (pois lukien Joutsan ja Pihtiputaan kerhot) kuuluvat Keski- Suomen Lumikelkkakerhot ry nimiseen kattojärjestöön, joka perustettiin v.2001.

7 5 Reittejä ja uria Koko Suomessa virallisia reittejä sekä epävirallisia uria on Metsähallituksen antaman selvityksen mukaan km. Keski-Suomessa ei ole tällä hetkellä ainuttakaan virallista kelkkareittiä, mutta urien määrä on lähes 2000 km. Liikennemäärä Tilastoa tarkasta liikennemäärästä Keski-Suomessa ei ole saatavilla, koska asiasta ei ole olemassa tutkittua tietoa. Edellä esitettyihin kelkkamäärä ja urapituuslukuihin pohjautuen voi todeta, että maastossa tapahtuva kelkkailun liikennemäärä on merkittävä. Kelkkailuun liittyvä yritystoiminta Keski-Suomen Moottorikelkkareitistön esiselvityshankkeen (raportti ) mukaan suoranaisesti moottorikelkkailusta hyötyviä yrityksiä Keski-Suomessa on n. 110 kpl. Näitä ovat mm. huoltoasemat, kahvilat, ravintolat, hotellit, safariyritykset, luontomatkailuyritykset ja moottorikelkkakauppiaat. Välilliset vaikutukset ovat myös laajat. Safariyrittäjille kelkkailu on elinehto. Tälläkin hetkellä kelkkailusta hyötyvien yritysten lukumäärä on huomattava, vaikka varsinaista kelkkareitteihin tai urastoon liittyvää markkinointityötä on ollut vaikea tai lähes mahdoton suorittaa. Virallisten reittien puuttuessa urastot ovat muuttuneet vuosittain, koska pysyviä maankäyttöoikeuksia ei ole ollut. Urastojen ongelmia on selvitetty laajemmin esiselvitysraportissa Kelkkailun vaikutus luontomatkailuyritysten liikevaihtoon Keski-Suomen elinkeinotoiminnan kannalta on todettava, että tutkittua koko maakuntaa kattavaa tietoa yritysten liikevaihdosta, joka liittyy kelkkailuun, ei ole olemassa. Esiselvityshankkeen raporttia varten kysyttiin neljältä merkittävältä safariyrittäjältä kuinka paljon yritysten liikevaihtoon reittien saaminen voisi vaikuttaa. Seuraavassa lyhyesti eri yritysten vastaukset: - Varjolan maatilamatkailutila, Laukaa: Nykyistä paremmin hoidettu ja kattavampi kelkkareitistö/-urasto voisi mahdollistaa liikevaihdon kaksinkertaistamisen - Martin Safarit, Äänekoski: Liikevaihto olisi mahdollista kaksinkertaistaa hyvin hoidettujen kattavien reittien myötä - Kotapojat, Safariyritys, Suolahti: Liikevaihto muodostuu lähes kokonaan moottorikelkkasafarien järjestämisestä, reittien pysyvyys liiketoiminnalle on erittäin tärkeä - Lomakouhero, Karstula: Moottorikelkkailun myötä on ollut mahdollista pitää yritys toiminnassa tammikuussakin. Ennen safaritoimintaa yritys joutui pitämään tuolloin ovet suljettuina. Kelkkaurien pysyvyys on erittäin tärkeä.

8 6 Lisäksi suoritetun kyselyn vastauksia: - Himos Center, Jämsä: Virallisten kelkkareittien myötä pelkästään kelkkailuun kohdistuva liikevaihtoon voi odottaa noin 15 % lisäystä. - Majatalo Morva, Juokslahti: Virallisten kelkkareittien myötä liikevaihdon kaksinkertaistaminen on mahdollista - Rantapirtti, Koskenpää: Virallisten, turvallisten reittien saamisella on merkitystä ja varsinkin vuokrakelkkatoiminnan kehittämiseen hyvinkin merkittävä asia. Safaritoiminnan liiketaloudellista merkitystä kuvaa, että Keski-Suomessa peritty päiväsafarin hinta on 200 ja yöpymisen sisältävän vuorokausisafarin hinta on 315 /kelkkailija. Esimerkiksi Martin safarit järjestää kaudessa noin 60 retkeä, joissa osanottajia on ollut noin 700 henkeä. Kelkkailun muita talous- ja työllisyysvaikutuksia Kelkkakerhojen käytettävissä olevat varat ovat varsin pienet reittien hoidon järjestämiseksi. Suuruusluokkaa kuvaa, että esimerkiksi Lumikiitäjät Ry käyttää kuitenkin vuodessa noin euroa urastonsa ylläpitoon. Konnevesi, Hankasalmi, Sumiainen -seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan kelkkailija käytti keskimäärin 700 ajokaudessa moottorikelkkailuun ja Jyväskylän seudulla aktiivinen kerhon jäsen käyttää ajokaudessa noin kelkkailuun. Työllisyyttä ajatellen maakunnallisesti kattavalla kelkkailureittien perustamisella on hyvin merkittävä työllistävä vaikutus. Kokonaiskustannuksista reitistön rakentamisissa yleensä on työhön kuluva osuus n. 2/3. Näin ollen voidaan arvioida, että suunnittelu- ja rakentamisaikaisen jakson työllistämisvaikutus olisi noin htv ja reitistön valmistuttua hoidon työllisyysvaikutus olisi noin 10 htv vuodessa. 3. Moottorikelkkailureitistön tarve, mitoitus ja toteuttamisjärjestys Maantieteellisesti tarkasteltuna Keski-Suomi sijoittuu siihen osaa valtakuntaa, jossa talvella on riittävästi lunta, jotta moottorikelkkailu on mahdollista. Luminen kausi on kestoltaan merkittävä, 3-4 kk. Keski-Suomea ympäröivistä maakunnista tullaan kelkkailemaan maakuntaamme jos täällä on olemassa urat tai reitit, joita voidaan turvallisesti käyttää. Tällä hetkellä Keski-Suomessa ei vielä ole virallisia reittejä. Vaikka mittava uraverkosto onkin olemassa, sen hyödyntämistä ja siitä tiedottamista ei juurikaan voi tehdä, koska ei voida taata, että uralla voi turvallisesti ajaa (ks. esiselvityshanke kohta Uraverkoston keskeisiä ongelmia). Keski-Suomen eteläpuolella on rekisterissä noin moottorikelkkaa. Keski-Suomi voisi olla vaihtoehto sille, että kelkkailija suuntaisi vuotuiselle safarimatkalle Keski-Suomeen esim. Lapin sijasta. Sillä seikalla, että kuljettava matka lähes puolittuisi, on varmaan merki-

9 7 tystä valittaessa talven safarimatkan kohdetta. Lähes jokaisessa Keski-Suomen kunnassa on olemassa kelkkaurasto, joka yhdistyy ympärillä oleviin kuntiin. Nykyinen urasto, pituudeltaan 1837 km, linkittää kunnat palveluineen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämän uraston muuttaminen kelkkailureiteiksi mahdollistaa liikkumisen maakunnan sisällä kunnasta toiseen. Kelkkailijan ei tarvitse keskeyttää ajoa ja nostaa kelkkaa trailerille viedäkseen ajokkinsa seuraavalle ajouralle. Tällä seikalla on merkitystä, koska kelkalla ajettavat matkaosuudet voivat olla jopa satoja kilometrejä päivässä. Reitistökokonaisuuden alustava mitoitus Tämän esiselvitystyön ohjausryhmän asettama tavoite on, että Keski-Suomeen tulisi saada koko maakuntaa käsittävä runkoreitistö, joka yhdistää kuntakeskukset ja maakunnan ulkopuoliset urat ja reitit toisiinsa. Aiemmin suoritetussa urakartoituksessa (esiselvityshanke ) päädyttiin tulokseen, että runkoreitistön pituus olisi noin 1195 km. Siinä määrässä jääosuuksien pituus on 214 km ja kustannusten kannalta oleellisemman maareitistön pituus o n noin 980 km. Reitityksen ulkopuolelle jäävän, mutta virallista reitistöä täydentävän uraston pituus on 642 km. Paikkakunnittaiset, esiselvityksen mukaiset määrät ovat seuraavat: EU:n 1 -tukialue: runkoreitti km (em. reitistä jäällä) muu urasto Pihtipudas Kinnula Viitasaari Kivijärvi Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Pylkönmäki Saarijärvi YHTEENSÄ 1-alue EU:n 2 -tukialue: Äänekoski Suolahti 12-4 Sumiainen Konnevesi Uurainen Multia Keuruu Petäjävesi Laukaa Hankasalmi Jyväskylän mlk Jyväskylä Toivakka

10 8 Muurame Korpilahti Jämsänkoski Jämsä Kuhmoinen Joutsa Leivonmäki YHTEENSÄ 2-alue Alustavat reittilinjaukset on koottu erilliseen työkarttaan, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää. Tämän raportin liitteenä on sen pohjalta tehty yleissilmäyskartta. Alueittainen toteuttamisjärjestys Nykyään tilanne on se, että eri puolilla Keski-Suomea urien tekninen kunto vaihtelee melkoisesti johtuen pohjatöistä ja käyttäjämääristä. Käyttäjämääriä ajatellen paine on suurin Jyväskylän seudulla, jossa jo paikallisen kelkkakerhon jäsenmäärä on moninkertainen verrattuna muihin seuroihin. Jäseniä Lumikiitäjät Ry:ssä on 571 ja myös kerhoon kuulumattomien kelkkailijoiden määrä on moninkertainen muihin keskuksiin verrattuna. Ympäristöselvitystä Jyväskylän seudulla ei ole laadittu, joten samanaikaisesti kun reititystyö käynnistyisi, tulisi suorittaa ympäristöselvitys. Toinen painealue käyttäjien suhteen on Jämsän seutu. Siellä kelkkailijoiden lukumäärää kasvattavat merkittävästi turistikelkkailijat, jotka tulevat maakunnan ulkopuolelta. Myös siellä ympäristöselvitys tulisi aloittaa samalla kun reititystyötä käynnistetään. Pohjoisessa Keski-Suomessa kelkkaurien ympäristöselvitys on jo laadittu, joten reititystyö voidaan aloittaa nopeammin. Toteutusvastuun ottavan organisaation löydyttyä tarvitaan omarahoitusosuus ja päätökset muusta tukirahoituksesta. Koko Keski-Suomea ajatellen reititys voisi edetä osa-alueittain niin, että olisi 3-4 suuraluetta. Näin reitityshankkeet olisivat paremmin hallittavissa. Myös eri rahoitusmahdollisuuksien alueelliset ehdot voidaan ottaa huomioon. Alueryhmittelynä voisi olla esimerkiksi 1) Kaakkoisen Keski-Suomen ja Jyväskylän seutukunnat yhtenä, 2) Jämsän - Keuruun seutukunnat, 3) Äänekosken sekä 4) Viitasaaren - Saarijärven seutukunnat. 4. Maastoliikennelain määräyksiä sekä reittisuunnittelun vaatimuksista Maastoliikennelaki n:o 1710/1995 ja sen muutos 1018/1996 Moottorikelkkareitti, otteita luvun 3 säädöksistä: 14. Reitin pitäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, valtio tai yhteisö taikka elinkeinonharjoittaja. Reitin pitäjän hyväksyy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättäessään reittisuunnitelmasta.

11 9 15. Moottorikelkkareitin perustamiseksi on laadittava reittisuunnitelma, jonka hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Reittisuunnitelmassa on osoitettava reitin kulku ja reittiin kuuluvat levähdys- ja huoltoalueet niin, että ne voidaan suunnitelman perusteella tarvittaessa merkitä maastoon. Suunnitelmassa on myös mainittava ne kiinteistöt, joiden kautta reitti tulisi kulkemaan. 16. Moottorikelkkareitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko reittitoimituksessa tai maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. Moottorikelkkareittiä ei saa perus taa, jos sen käyttämisestä aiheutuisi luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa. Moottorikelkkareitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen tai vesistöalueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu maa-alueen omista jalle tai haltijalle eikä poronhoidolle huomattavaa haittaa. 18. Sopimukseen perustuva, pysyväksi tarkoitettu moottorikelkkareitti merkitään asianomaisen kiinteistön kohdalle kiinteistörekisteriin, jos reitin pitäjä sitä pyytää. Tällöin on suoritettava sopimukseen perustuva 17:ssä tarkoitettu reittitoimitus reitin sijainnin määrittämiseksi, edellä 16 :n 4 momentissa tarkoitettujen korvausten määräämiseksi sekä muiden sellaisten asioiden käsittelemiseksi, joihin sopimus antaa aihetta. 20. Reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että moottorikelkkareitti on vuosittaisella käyttöönottohetkellä ajettavassa ajokunnossa ja että reitin varrelle tällöin sijoitetaan reitin kulkua ja liikennettä olennaisesti vaarantavia paikkoja osoittavat sekä muut tarpeelliset liikennemerkit. Reittisuunnittelun vaatimuksista Reittisuunnitelman laatimisen aikana on tärkeää pitää yhteyttä maanomistajiin. Reittisuunnittelun aloittamisesta tulee tiedottaa lehdessä, jonka levikki kattaa koko maakunnan. Kuntatiedotteissa tulee kertoa suunnittelun tarkoitusperistä ja menettelytavoista. Koska on kyse olemassa olevan uran reitittämisestä, tulee maanomistajat kutsua kokouksiin, joissa tiedotetaan ja keskustellaan reittihankkeesta. Maanomistajille tulee lähettää karttakopio reitin alustavasta linjauksesta, selvitys suunnitelman kulusta ja käsittelyjärjestyksestä sekä esitys maankäyttösopimukseksi. Palautuskirjeellä maanomistajat voivat esittää mahdollisia muutoksia alustavaan reittilinjaukseen tai hyväksyä sen korvaussopimuksineen. Maanomistajilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus suunnitelman nähtävänä pidon aikana jättää muistutus suunnitelman sisältöön. Päättäessään virallisen moottorikelkkareitin perustamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tarvitsee reittisuunnitelman, ilmoituksen siitä mikä taho toimii reitin pitäjänä, maanomistajien kanssa tehdyt maankäyttösopimukset sekä kartat, joista selviää reitin kulku huolto- ja levähdyspaikkoineen. Karttojen mittakaavan tulee olla 1: : Kaavio maastoliikennelain mukaisesta menettelystä on tämän selvityksen liitteenä.

12 10 5. Käyttöoikeuden hankkiminen maapohjaan ja hinnoittelu Käyttöoikeussopimus tehdään maanomistajan ja reitin pitäjän kesken. Maastoliikennelaissa on määrätty, että reitin pitäjänä voi olla kunta, kuntayhtymä, valtio, yhteisö tai elinkeinonharjoittaja. Tällöin näiden tahojen edustaja on sopimuksen toinen osapuoli. Kun ajatuksena on perustaa koko maakuntaa kattava reitistö, kunnat tai kuntayhtymät tulisivat tällöin olemaan reitin pitäjiä. Näin muodoin tarkoituksen mukaista olisi, että kunnat suorittaisivat joko omana työnä maankäyttöoikeuden hankkimisen tai ostaisivat sen konsulttityönä. Maankäyttöoikeuden luovuttamisesta maanomistajalle maksetaan kertakorvaus. Korvauksia koskeva suositus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto Ry:n antamassa moottorikelkkareittejä koskevassa suosituksessa. Moottorikelkkailureitin korvausperusteet - kohdassa 1 mainitaan seuraavaa: Korvaukset moottorikelkkareitin aiheuttamista haitoista ja vahingoista määritetään tässä suosituksessa ja soveltuvin osin maanmittauslaitoksen julkaisussa - Korvaussuositukset kiinteistövahingoissa - annettujen periaatteiden ja korvaustaulukoiden mukaisesti. Korvaukset tulee määrittää kertakorvauksina. Myöhemmin ilmenevistä menetyksistä määritetään korvaukset erikseen. Korvaussummat maksaa reitin pitäjä. Maastopohjasta riippuen suosituksen mukainen kilometrikorvaus vaihtelee paljonkin. Joutomaalla korvaus on muutamia kymmeniä euroja kilometriltä, metsämaalla ja peltomailla korvaus voi nousta satoihinkin euroihin kilometriltä. Valtion tuen saaminen reittien toteuttamiseen ja ylläpitoon edellyttää, että maanomistajien kanssa tehdään riittävän pitkäaikaiset, noin 30 vuoden, maankäyttösopimukset. Reittitoimitukset tehdään ainakin tärkeimmille reitin osille ja jos sopimukseen ei muuten päästä. 6. Toteuttamisen ja ylläpidon järjestämisen periaatteet Toteuttamisperiaatteita Koko maakuntaa kattavaa reitistöä ajatellen on tarkoituksenmukaista, että hankkeen isännäksi, organisoijaksi ja käyntiin panevaksi osapuoleksi tulisi organisaatio, joka hallinnoi ja toimii koko maakunnassa. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus esitti ympäristökeskukselle tätä vastuuta ympäristökeskuksen toimintasuunnitelmasta antamassaan lausunnossa. Käydyissä neuvotteluissa kävi ilmi, että ympäristökeskus ei Keski-Suomessa voi vastuuta ottaa. Ympäristökeskus vastaa maastoliikennelain noudattamisen valvonnasta ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ympäristökeskus haluaa olla tiiviisti mukana moottorikelkkareittien suunnittelussa. Korvausta vastaan ympäristökeskus voi laatia raportteja kelkkailureittien läheisyydessä olevista luonto- ja ympäristöarvoista sekä osallistua reittien sijainnin GPS -paikannukseen. Tämän valmistelutyön yhteydessä ei löytynyt maakunnan kattavaa toimijaa, joka haluaisi ottaa vastuulleen koko Keski-Suomea käsittävän reitistön perustamisen. Jotta maakunnas-

13 11 sa toteutettavien reittihankkeiden yhtenäinen toteuttaminen kuitenkin turvattaisiin ja jotta hankkeet saisivat yhdenmukaisen käsittelyn hakiessaan rahoitusta, ohjausryhmä suosittaa, että maakuntahallitus perustaisi moottorikelkkailureittien toteuttamishankkeiden koordinaatioryhmän, jossa olisi edustettuina rahoittavat viranomaiset, kelkkakerhot ja matkailuyritykset. Maakunnallisen yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää, että hankkeet ovat mahdollisimman laaja-alaisia. Keski-Suomessa toteutus voisi tapahtua 3-4 seudullisena hankkeena. Siksi reitittämishankkeen toteuttajaksi tulee löytyä sopiva ylikunnallinen toimija. Tällainen voi olla mm. kunta naapurikuntien valtuutuksella, yhdistys, laaja-alaisena toimiva kelkkakerho tai elinkeinojen kehittämisyhtiö. Kuntien virkistysalueyhdistyksistä on yli kymmenvuotiset hyvät kokemukset. Voitaisiin ajatella, että nämä olemassa olevat yhdistykset tai Keski-Suomen kuntien perustamat uudet laaja-alaiset yhdistykset toteuttavat hankkeet ja myös vastaisivat reitistön ylläpidosta. Hankkeen fyysisen suunnittelun toteuttajana puolestaan voi toimia jokin suunnittelun asiantuntijaorganisaatio. Tällaisia tahoja voivat olla esim. Tieliikelaitos, Keski-Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti, konsulttitoimistot, kunta, ympäristökeskus ja kelkkakerhoistakin löytynee suunnitteluosaamista. Reitistön ylläpito Reitistön hoito ja ylläpito aiheuttavat jatkuvia kuluja. Kunnan ympäristöviranomaisen reittipäätöksessä määrätään reitinpitäjä, joka on vastuussa reitin ajettavuudesta ja turvallisuudesta. Reitinpitäjä voi delegoida käytännön ylläpitotehtävät haluamalleen muulle sopimuskumppanille. Kun on kyse virallisesta maastoliikennelain tarkoittamasta reitistä, reitin käyttäjältä ts. kelkkailijalta ei voida periä käyttömaksua. Asia on ratkaistu muualla Suomessa, missä virallisia reittejä on, perustamalla ns. hoitopooleja. Niissä osakkaina ja rahoittajina ovat ao. kunnat sekä ne yritykset, jotka hyötyvät reitin olemassaolosta. Hoidon minimitasosta on määräys maastoliikennelaissa, muutoin hoitopoolit voivat itsenäisesti päättää varojen puitteissa hoidon tasosta. Myös Keski-Suomessa hoito voidaan järjestää niin, että perustetaan hoitopooleja. Koska etäisyydet ovat huomattavat, lähtökohtana voi olla seutukunnalliset tai laaja-alaiset poolit, esim. Jyväskylän seutu - Kaakonseutu, Jämsän seutu - Keuruun seutu, Äänekosken seutu ja Saarijärven seutu - Viitasaaren seutu. Saarijärven - Viitasaaren -seudulla toimii esim. Pohjoisen Keski-Suomen Virkistysalueyhdistys Ry, joka voisi hyvin toimia hoitopoolin hallinnoivana tahona kuntien, yritysten ja alueen kelkkakerhojen ollessa mahdollisia toimijatahoja. Mikäli valtakunnallinen kelkkavero tai -maksu toteutuu, on mahdollista, että nämä kertyneet varat palautetaan virallisten reittien kunnossapitoon. Näin ollen poolien rahoitusosuudet kevenisivät merkittävästi. 7. Kustannusarvio Keski-Suomen runkoreitistön esiselvityksessä ehdotettu reitistö on noin 980 km ilman jääosuuksia. Jääosuuksilla, joita on noin 214 km, varsinaista rakentamista ei tarvita ja kustannuksia syntyy lähinnä reittimerkinnöistä. Laskelmissa voidaan lähteä siitä, että

14 12 kustannukset syntyvät lähinnä maareiteiltä ja arvioon lisätään summa, joka tarvitaan jääosuuksien reittimerkintöihin. Kun olemassa olevaa urastoa muutetaan reitistöksi, kustannusarvio on oleellisesti pienempi kuin kokonaan uutta reitistöä toteutettaessa. Suurin säästö syntyy suunnittelun osalta (karkeasti arvioiden 50 % pienempi) kuin tilanteessa, jossa urastoa ei ole vielä olemassa. Sisä-Savossa (seitsemän kunnan alueella) saatiin juuri 4 metriä leveän reitistön rakentaminen päätökseen. Reitistön pituus oli 290 km, jossa maaosuus on 220 km. Reittikilometrin kokonaiskustannus vaihteli noin ja :n välillä maastosta riippuen. Kustannukseen vaikuttaa oleellisesti maapohjan laatu ja työstettävyys sekä ylityksien ja alituksien rakentaminen. Suunnittelun km-kustannukseksi tuli keskimäärin 500 ja maanomistajakorvauksiksi 150 /km. Yleispiirteistä kustannusarviota tehdessä otetaan reittikilometrin kustannukseksi uraa reitiksi muutettaessa edellä oleviin tietoihin viitaten /km. Tällöin koko Keski-Suomen reitistön kustannusarvio on luokkaa 1,7 milj. euroa. Kun siihen lisätään jääosuusmerkinnät (300 /km), eräiden täysin uusien reittiosuuksien hieman korkeampi rakentamiskustannus sekä kustannusten ylitysvaraus (+15 %) päädytään karkeasti lukuun 2,1 milj. euroa. Eri puolilla Keski-Suomea kustannukset voivat vaihdella huomattavastikin. Hintaan vaikuttaa lisäksi viranomaisten reittitoimituksista perimät toimitusmaksut. Niitä voi alentaa hyvällä suunnittelulla ja reittien tarkalla GPS -paikannuksella. Kustannusten perinpohjainen selvittäminen on melko työläs ja aikaa vievä prosessi ja ne tarkentuvat hankesuunnittelun yhteydessä. Lisäksi on tärkeää, että jääalueet voitaisiin kiertää mahdollisuuksien mukaan. Jotta rahoituspäätökset saataisiin ripeästi, voitaisiin lähteä siltä pohjalta, että tätä arvioitua km-kustannusta käytetään pohjana. Kustannusarvio jakautuisi seuraavasti: Suunnittelu /km Maanomistajakorvaukset /km Rakentaminen /km Yhteensä /km + jääaluemerkinnät /km + 15% kustannusylitysvaraus Yhteensä ========== Kuntakohtaisen kokonaiskustannuksen suuruusluokan saa selville kohdassa 3. olevien reittipituuksien ja edellä arvioidun kilometrikustannuksen perusteella. Reittien vuosittainen hoitokustannus riippuu hoidon tasosta eli lanauskertojen määrästä. Lapissa lanauskilometrin kertahinta vaihtelee 5-13 välillä ja Pohjanmaalla 6-10 välillä. Jos lanauskertoja olisi 16 kpl kaudessaan, jolloin 4 kk aikana lanaus suoritettaisiin kerran viikossa, tulisi kauden km-kustannukseksi 8,4 keskiarvolla 135 /km. Tällöin voidaan las-

15 13 kea, että vuosittainen hoitokustannus olisi noin 8 % perustamiskustannuksista. Koko reitistön hoitokustannus ilman jääalueita olisi noin /v. Jääalueilla raskaita hoitokoneita voidaan käyttää vain vahvan jääpeitteen aikana. Toisaalta reittipohja ei siellä mene niin huo noon kuntoon kuin maaosuuksilla. 8. Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuudet on selvitetty eri osapuolille suoritetulla kyselyllä, eikä niiden yhteensovituksesta ole käyty yhteisiä neuvotteluita. Seuraavassa rahoitusta on tarkasteltu kelkkareittien toteuttamishankkeen eri vaiheiden näkökulmasta, koska rahoitusmahdollisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Käytännössä maksimaalisen rahoitustuen saamiseksi hanke saatetaan joutua toteuttamaan palasina, koska samaan hankkeeseen voi olla vaikeaa tai mahdotonta saada päällekkäistä rahoitusta eri lähteistä. Suunnittelu Keski-Suomen liiton lausunto : Keski-Suomen liitto voi osallistua suunnitteluosion rahoitukseen joko Keski-Suomen kehittämisrahasto, EU:n tavoite 1 tai EU:n tavoite 2 ohjelman kautta. Rahoituksen hakijan omarahoitusosuuden on oltava vähintään 30 % (kunta tai yksityinen). Näin ollen Keski-Suomen liiton rahoitus suunnitteluosioon voi olla maksimissaan 70 %. Maanomistajakorvaukset Ympäristöministeriö / Pekka Tuunanen lausunnon ( ) mukaan ympäristöministeriö voi tukea budjetin puitteissa maapohjan hankkimista 30 % osuudella. Kuntien osuudeksi tulisi näin ollen vähintään 70 %. Rakentaminen Keski-Suomen liitto: Liitto ei voi rahoittaa investointeja alueohjelmien kautta (tav. 1 ja tav. 2). Omasta Keski- Suomen kehittämisrahastosta voidaan rahoittaa osa toteutuksen kuntarahasta, jos hanke nähdään maakunnallisesti merkittävänä. Tällöin rahaston osuus on % kuntarahasta. Kehittämisrahastosta ei siis rahoiteta yksittäisten kuntien reittejä. Kehittämisrahaston käytöstä moottorikelkkareitteihin ei ole päätöstä, vaan se on tehtävä maakuntahallituksessa tapauskohtaisesti.

16 14 Keski-Suomen TE -keskuksen maaseutuosaston lausunto : Reitistön rahoitus on ohjelmaperusteisen kehittämisen mukaan sovittu toteutettavaksi Keski-Suomen tavoite 1 toimenpidekokonaisuudessa 1.2 (EAKR) ja Keski-Suomen tavoite 2 ohjelman toimenpidekokonaisuudessa (EAKR) EMOTR- rahoitusta koskeva lainsäädäntö mahdollistaa pienimuotoisten reitistöjen ja rakennelmien suunnittelun ja toteuttamisen. Lähtökohdaksi rahoituksen suuntaamisessa Keski-Suomessa on otettu, että elinkeinotoimintaa palvelevat pienehköt reittihankkeet voivat olla tuen kohteena. Hankkeiden tulee tukea matkailuyritysten ja -keskusten toimintaa. Toteutettavien hankkeiden osalta tulee olla määriteltynä selkeästi tarve, ympäristövaikutukset, ylläpito ja luvitukset. Keski-Suomen TE -keskuksen työvoimaosaston lausunto : Tavoite 1-ohjelman puolella on mahdollisuuksia määrärahojen puolesta rahoittaa hanketta esim. ensi vuonna (2003), rahoitusprosentti voi olla %. Hakemuksessa tulee esittää hankkeen työllisyysvaikutukset eli investointivaiheen aikaiset työpaikat / pysyvät uudet työpaikat / kasvusysäysvaikutukset. Tavoite-2-ohjelman mahdollisuudet ovat rajatummat: ko. ohjelmassa rahoitettavien hankkeiden tulee olla kuntien erikoistumisvalintojen mukaisia, kuntien tulisi myös itse arvioida mitä hankkeita haluavat EU-rahoituksella toteutettavan. Määrärahat ovat myös 2- ohjelmassa enemmän sidottuja, ts. sitoutumatonta rahaa ei ole kovin paljon käytettävissä (jo aiemmin suunnitteilla oleviin hankkeisiin on varauduttu). Ohjelmakauden loppupuoli on asia erikseen. Täysin kansalliset investointimäärärahat: Hankkeeseen voidaan hakea rahoitusta myös kansallisista määrärahoistamme, jolloin rahoitusprosentti yleisimmin on ollut %. Länsi-Suomen lääninhallituksen lausunto: Harkinnanvaraisesti voidaan myöntää avustusta liikuntapaikkojen rakentamiseen määrärahojen puitteissa. Käytännössä avustuksen suuruus on ollut % kustannuksista. Kun on kyse yli euron hankkeesta, avustusta haetaan opetusministeriöstä suoraan. Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari Ry:n lausunto: Pohjoisen Keski-Suomen (tavoite1 alue) osalta on mahdollista saada Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari Ry:n rahoitusta hankkeelle siltä osin kun on kyse ulkoilureittien rakentamisesta, pois lukien moottorikäyttöisille kulkuneuvoille tarkoitetut reitit. Rakenteet, jotka palvelevat lumettomana aikana muita toimintoja, joissa ei ole kyse moottorikäyttöisistä välineistä, voi Viisari rahoittaa vaikka ne sitten olisivatkin lumisena aikana moottorikelkkareitistön käytössä.

17 15 Kuntien osuus: Rakennuskustannuksista kunnille jää %, kun on kyse kansallisesta työllisyysperusteisesta rahoituksesta. EU-rahoituksen kyseessä ollessa kuntarahoitus on %, kun alueena on 1-ohjelma-alue. Mahdollinen liikuntapaikkarakentamiseen liittyvä avustus ja Keski-Suomen kehittämisrahaston avustus alentavat tätä kuntien omarahoitusosuutta. Ylläpito Hoitopoolit Hoitopooleissa osakkaina ja rahoittajina ovat ao. kunnat, mahdollisesti kelkkakerhot sekä ne yritykset, jotka hyötyvät reitin olemassaolosta. Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen ympäristökeskuksen ilmoituksen mukaan ympäristön hoidon ylläpitämiseksi tarkoitettuja määrärahoja, ns. YTY -rahaa, voidaan mahdollisesti käyttää reitistön hoidon yhtenä rahoitusmahdollisuutena. Ympäristöministeriö / kelkkailijat Mikäli valtakunnallinen kelkkavero tai -maksu toteutuu, on mahdollista, että nämä kertyneet varat palautetaan virallisten reittien kunnossapitoon. Näin ollen poolien rahoitusosuudet kevenisivät merkittävästi. 9. Moottorikelkkailureittien perustaminen - keskisuomalainen malli Tavoitteena on perustaa jo olemassa olevaan urastoon pohjautuva maastoliikennelain (3.13) mukainen koko maakunnan kattava moottorikelkkailureitistö, joka soveltuvin osin palvelee ulkoilulain tarkoittamana kesäajan ulkoilureittinä (esim. patikointi, pyöräily, maastoratsastus). Monikäyttöreitti on tärkeä siksi, että matkailu- ja virkistystoimintaa tapahtuu ympäri vuoden ja tässä yhteydessä samalla suunnittelulla, työllä, maankäyttösopimuksilla ja rahoituksilla saadaan sekä lumisen että lumettoman ajan aktiviteeteille reitit perustetuksi. Runkoreitistö yhdistyy maakunnan ulkopuolisiin uriin tai reitteihin ja yhdistää kuntakeskukset ja matkailuyrittäjät toisiinsa. Runkoreitistö tullaan sisällyttämään myös maakunta- ja kuntakaavoihin. Moottorikelkkareitistön tavoiteleveys on vähintään 4 metriä (tällöin reitin korvaus määritetään 6 m:n mukaan, jolloin 2 m leveät reunakaistat jäävät maanomistajan metsänkasvatuskäyttöön). Jääalueilla reitin leveyden tulee olla 10 metriä. Ulkoilureittien tavoiteleveys olisi vähintään 2 metriä. Maanomistajien ja reitinpitäjien kesken tehdään ensisijaisesti vapaaehtoiset, pysyvät tai

18 16 noin 30 vuoden aikaiset käyttöoikeussopimukset, jolloin turvataan valtion avustusten saaminen (valtionavustuslaki 688/2001). Kustannussäästön osalta on kannattavaa, että tutkitaan heti alkuvaiheessa reittitoimitusmahdollisuus, koska reittitoimitus on laitettava maastoliikennelain mukaan vireille vuoden kuluessa reittisuunnitelman hyväksymisestä. Reittitoimitukset tehdään kaikille tärkeimmille reitin osille ja jos sopimukseen ei muuten päästä. Maanomistajille maksettavat käyttöoikeuskorvaukset perustuvat MTK:n suositukseen. Muulle urastolle, joka täydentää virallista reitistöä, tulee saada vapaaehtoiset, pitkäaikaiset ja kirjalliset käyttöoikeussopimukset. Maakunnan kelkkailureitistö on syytä toteuttaa riittävän laaja-alaisina alueellisina hankkeina, joita maakunnassa voisi olla 3-4 kpl. Valmisteluryhmä esittää maakuntahallitukselle, että se perustaa näiden alueellisesti käynnistettävien reitistöhankkeiden rahoitusta ja tote u- tusta koordinoivaksi elimeksi moottorikelkkareitistön koordinaatioryhmän. Alueellisen reitittämishankkeen toteuttajana ja avustusten hakijana toimii sopiva ylikunnallinen yhteisö. Tällaisia voivat olla mm. virkistysalueyhdistys, yksittäinen kunta naapurikuntien valtuuttamana tai elinkeinojen kehittämisyhtiö. Hankerahoituksessa noudatetaan edellä kohdassa 8. Rahoitusmahdollisuuksista esitettyjä periaatteita. Käytännön suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa sopiva suunnittelun asiantuntijaorganisaatio, joka toimii yhteistyössä kuntien ja kaupunkien ympäristöviranomaisten, Keski- Suomen ympäristökeskuksen sekä Keski-Suomen Lumikelkkakerhot ry:n kanssa. Tällaisia tahoja ovat esim. Tieliikelaitos, Keski-Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti, konsulttitoimistot, kunnat ja kelkkakerhoistakin voi sopivaa osaamista löytyä. Maakunnallisen runkoreitistön käyttöoikeuksien haltijaksi ja hallinnoijaksi, ts. reitin pitäjäksi, tulisivat ensisijaisesti kunnat. Koska kyseessä on ylikunnallinen palvelu, tehtävä voidaan antaa myös ylikunnalliselle kuntapohjaiselle taholle. Tällainen voi olla mm. kuntaomisteinen elinkeinojen kehittämisyhtiö, koska kyseessä on mitä suurimmassa määrin elinkeinojen edistämistyö. Keski-Suomen kunnat voivat myös perustaa yhden maakunnallisen yhdistyksen tai seutukunnallisia yhdistyksiä pitämään reitistöä. Olemassa olevat virkistysalueyhdistykset voivat tulla myös kysymykseen yhdistysten sääntöjen puitteissa. Reitistön hoitoa varten reitinpitäjät perustavat seutukunnalliset hoitopoolit ja päättävät hoitopoolien vastuullisista osapuolista ja hoitokustannusten jaosta. Eri kunnissa reittikilometrimäärät vaihtelevat huomattavasti. Näin ollen kuntien maksukyvyn kannalta on kohtuullista, että kunnille jäävä omarahoitusosuus jaetaan ko. hoitopooliin kuuluvien kuntien kesken painottaen reittipituuden lisäksi myös kunnan asukaslukumäärää.

19 17 LIITE 1 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MENETTELY MOOTTORIKELKKAILUREITTIEN PERUSTAMISEKSI Tarve reitin rakentamiseen Reitinpitäjän laatima reittisuunnitelma Tiedotus esityksestä Viranomaisten lausunnot Kunnan ilmoitustaulu 14 vrk lehti-ilmoitus 14 vrk Ympäristönsuojeluviranomaisen päätös 14 vrk Asianomaisten lausunnot Oikaisuvaatimus Päätöksestä tiedottaminen 14 vrk + lehti 30 vrk Lainvoimainen suunnitelma Hallinto-oikeus Joko Tai Kirjallinen sopimus maanomistaja/ reitin pitäjä Reittitoimitus -haettava vuoden kuluessa reittisuunnitelman hyväksymisestä Merkitään ao. kiinteistön kohdalle kiinteistörekisteriin, jos reitin pitäjä pyytää Määritellään: - alueen rajat - kartta - kulku ja rajat maastoon tarpeellisilta osin - reitillä olevan aidan portti/veräjä - korvaukset 3 kk:n kuluessa - kiinteistörekisteriin merkitseminen

20 0

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMINEN JA RAKENTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA 1 1. HANKKEEN TAVOITTEET JA TARKOITUS Hankkeen tavoitteena on virallistaa noin 205 km moottorikelkkareittiä

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Päristele talven ihmemaassa

Päristele talven ihmemaassa Maastoliikennelaki (1710/95) MOOTTORIKELKKAILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Päristele talven ihmemaassa Koe ikimuistoiset hetket moottorikelkkasafarilla. Nauti luonnon kauneudesta ja Lapin eksotiikasta.

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA

INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA 1 INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA Inarin kunta Tekninen osasto Teemu Mikkola reittimestari 3.7.2014 2 Sisällysluettelo: Alkusanat 3 Yleistä 4 Reitinpitäjä 5 Reitin osalliset ja selvitykset

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys

Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys 9/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08. Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.2013 OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTAHANKKEESEEN Joutsan

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Henkilöstö 3/2012 Henkilöstömäärä Päätoimiset 300 henkilöä

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

SOPIMUS 1/6. Viite: Asiantuntijapalvelujen puitesopimus 00I8D,241/2013/KES/1,28.5.2013. Kannonkosken kunta Opintie 2 C, 43300 Kannonkoski

SOPIMUS 1/6. Viite: Asiantuntijapalvelujen puitesopimus 00I8D,241/2013/KES/1,28.5.2013. Kannonkosken kunta Opintie 2 C, 43300 Kannonkoski SOPIMUS 1/6 16.12.2014 KESELY/563/2014/KES/2 TOIMEKSIANTOSOPIMUS Viite: Asiantuntijapalvelujen puitesopimus 00I8D,241/2013/KES/1,28.5.2013 1. SOPIJAOSAPUOLET Tilaajat: Keski-Suomen ELY-keskus, PL 250,

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 Zi-1c 1 OSÄLLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAPPIONMETSÄN RANTÄKAAVAN MUUTTAMINEN ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 OÄS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:

Lisätiedot

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että maastoliikennelain osittaisuudistus valmistellaan uudelleen ilman maastoliikennettä lisääviä elementtejä.

Luonnonsuojeluliitto vaatii, että maastoliikennelain osittaisuudistus valmistellaan uudelleen ilman maastoliikennettä lisääviä elementtejä. 14.4.2011 Ylijohtaja Timo Tanninen Ympäristöministeriö Maastoliikennelain osittaisuudistuksesta Luonnonsuojeluliitto on jo vuosia vaatinut vuonna 1995 säädetyn maastoliikennelain uudistamista. Nykyinen

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus Kemera-koulutus Määrittely Tien liityttävä saumattomasti metsätalouden ympärivuotisen kuljetuksen mahdollistavaan tieverkostoon, mutta liikennettä voidaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 59 10.06.2014. 59 Asianro 2310/10.03.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 59 10.06.2014. 59 Asianro 2310/10.03.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 59 Asianro 2310/10.03.01/2014 Oikaisuvaatimus / Moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Itä-Karttula - Souru / Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys

Lisätiedot

Kh 272 Kaupunginhallitus on päättänyt 20.3.2006 53 osallistua Koillis-Savon ulkoilureittihankkeeseen,

Kh 272 Kaupunginhallitus on päättänyt 20.3.2006 53 osallistua Koillis-Savon ulkoilureittihankkeeseen, Kaupunginhallitus 272 05.12.2011 Juankoski-Pieksäntaipale moottorikelkkareitin reittisuunnitelma 39/11.01/2009 131/11.01/2010 Kh 272 Kaupunginhallitus on päättänyt 20.3.2006 53 osallistua Koillis-Savon

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta. Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä Kotkaniemi

Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta. Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä Kotkaniemi Maakuntahallitus 55 14.04.2014 Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, 821970 rahoittamisesta 51/00.01.05.20/2014 Maakuntahallitus 55 Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Asia: KANTELU Aihe: Maastoliikennelain virheellinen soveltaminen Koillis-Savon ulkoilureitistön täydentämisessä

Asia: KANTELU Aihe: Maastoliikennelain virheellinen soveltaminen Koillis-Savon ulkoilureitistön täydentämisessä Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia 00102 EDUSKUNTA Puh. (09) 4321 / Faksi: (09) 432 2268 Sähköposti: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi Asia: KANTELU Aihe: Maastoliikennelain virheellinen soveltaminen Koillis-Savon

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE HARHALA KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.6.2009 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kuikon ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635) Kylä: Harhala (402)

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet OJITUSTEN LUONNONMUKAINEN PERUSKUNNOSTUS SEMINAARI 29.10.2012 Ilkka Närhi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta 24.10.1997/947

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot