MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN KESKISUOMALAINEN MALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN KESKISUOMALAINEN MALLI"

Transkriptio

1 1 MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN KESKISUOMALAINEN MALLI KESKI-SUOMEN LIITTO HORONJÄRVI KY / ILKKA MANKONEN KESKI-SUOMEN LIITTO, Julkaisu B 124, ISBN ; ISBN sähk.versio; ISSN

2 2 Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin (014) Telekopio (014) Yhteydet Kotisivu: Yhteydet henkilökuntaan: Julkaisu B 124 ISBN ISBN sähköinen versio ISSN Julkaisun avainsanat Keski-Suomi Maakuntakaava Moottorikelkkailu Kannen kuva Keski-Suomen liiton kuva-arkisto Kuvaaja Keijo Penttinen Painosmäärä: 70 kpl

3 1 ESIPUHE Moottorikelkkareittien toteuttaminen on yksi konkreettinen keino edistää maakunnan yritys- ja elinkeinotoimintaa sekä parantaa talvimatkailupalveluita. Tehtyjen selvitysten ja yrityskyselyiden perusteella moottorikelkkailulla on erittäin suuri talousvaikutus matkailuyrityksille ja laajasti myös muulle yritystoiminnalle. Samalla harrastuskelkkailumahdollisuudet paranevat ja kelkkailu ohjautuu asianmukaisille kelkkareiteille toiminnan aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Se on myös toimintaa ohjaavan maastoliikennelain tarkoitus. Keskisuomalaisten kunnanjohtajien tekemän aloitteen perusteella Keski-Suomen liitto kutsui koolle moottorikelkkailun asianosaisia keskustelemaan mahdollisuudesta luoda Keski- Suomeen tarpeeseen perustuvan laajuinen maastoliikennelain tarkoittama moottorikelkkailureitistö. Keskustelutilaisuus pidettiin Siinä ensivaiheen välitavoitteeksi esitettiin tehtäväksi selvitys keskisuomalaisesta kelkkareittien toteutusmallista, johon eri osapuolet voivat sitoutua. Tämä raportti on tuon aloitteen seurauksena syntynyt. Tarkoituksena oli koota yksiin kansiin rahoitusmahdollisuudet eri toteutusvaiheisiin, juridiikkaa sekä periaatteet suunnittelulle, rakentamiselle, ylläpidolle ja korvauksille. Selvitystä esiteltiin kunnanjohtajakokouksissa sekä maakuntahallitukselle. Raportti oli lisäksi lukuisilla osapuolilla kommentoitavana. Palautemenettelyn ja esittelyiden avulla rahoittaja- ja toteuttajaosapuolten toivottiin sitoutuvan asiaan niin, että maastoliikennelain mukaisen kelkkailureitistön toteuttaminen käynnistyy. Samalla eri puolilla Keski-Suomea valmisteltavat kelkkailureittihankkeet saavat paremmat rahoitusmahdollisuudet ja yhtenäisen toteutustavan. Keskisuomalainen malli on eräänlainen reitittämishankkeita ohjaava ohjelmasopimus. Raportista saatujen palautteiden ja lausuntojen tiivistelmä on julkaisun liitteenä. Selvitystyö rahoitettiin Keski-Suomen liiton alueidenkäytön suunnittelumäärärahoilla ja työtä ohjasi Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen TE -keskuksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja moottorikelkkailijoiden edustajista koostuva nelihenkinen työryhmä: Jaakko Ryymin, suunnittelija. Keski-Suomen TE-keskus Seppo Korhonen. Keski-Suomen Lumikelkkakerhot ry Merja Tissari, suunnitteluinsinööri. Keski-Suomen ympäristökeskus Jarmo Koskinen, pj., maakuntainsinööri. Keski-Suomen liitto Selvityksen laatijana toimi Ilkka Mankonen, Horonjärvi Ky, Saarijärvi Osin tämän selvityksen ansiota on, että Keski-Suomen liiton toimeksiannosta ja rahoituksella on kevättalvella 2003 käynnistynyt suunnitellun runkoreitistön luontoselvitys. Jyväskylässä Jarmo Koskinen Työryhmän puheenjohtaja Maakuntainsinööri

4 2 MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN - KESKISUOMALAINEN MALLI SISÄLTÖ sivu ESIPUHE 1 SISÄLTÖ 2 1. Johdanto 3 2. Moottorikelkkailun merkitys harrastajien ja yritysten liiketoiminnan kannalta 4 3. Moottorikelkkailureitistön tarve, mitoitus ja toteuttamisjärjestys 6 4. Maastoliikennelain määräyksiä sekä reittisuunnittelun vaatimuksista 8 5. Käyttöoikeuden hankkiminen maapohjaan ja hinnoittelu Toteuttamisen ja ylläpidon järjestämisen periaatteet Kustannusarvio Rahoitusmahdollisuuksia Moottorikelkkailureittien perustaminen - keskisuomalainen malli 15 LIITTEET: 1) Maastoliikennelain mukainen menettely moottorikelkkailureittien perustamiseksi 2) Luonnos esitykseksi kelkkareittiverkon runkoreitiksi 3) Saatujen palautteiden ja lausuntojen tiivistelmä

5 3 MOOTTORIKELKKAILUREITISTÖN PERUSTAMINEN - KESKISUOMALAINEN MALLI 1. Johdanto Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategiassa vuosille , samoin kuin Pohjoisen Keski-Suomen kehittämis- ja toimenpideohjelmassa, molemmissa yhdeksi perustavoitteeksi on kirjattu moottorikelkkailureitistön toteuttaminen, kuin myös, että ulkoilureittien toteuttaminen kytketään tähän kelkkailureitistön toteuttamiseen. Valtakunnallisesti ajatellen Keski-Suomen kelkkareittien kehittäminen on linjassa Ympäristöministeriön / Suomen ympäristö, raportti n:o 535 kanssa (ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi). Siinä luontomatkailun kehittämisen keskeisiin toimenpide-ehdotuksiin on kirjattu moottorikelkkareittien ylläpidon rahoituksen järjestäminen ja reitistöjen kehittämisen edistäminen. Raportin yhtenä tavoitteena on, että luontomatkailuun liittyvien työpaikkojen nykyinen (v. 2000) määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2010 mennessä. Keski-Suomessa on lähes 2000 km epävirallisia moottorikelkkauria, mutta maastoliikennelain mukaisia reittejä ei laisinkaan. Ympäristöministeriö on esittänyt virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämisohjelmassaan, että moottorikelkkailijoilta tultaisiin perimään käyttömaksua, joka palaute taan virallisten kelkkareittien ylläpidon rahoitustukena. Keski-Suomen uraverkosto jäisi epävirallisen luonteensa vuoksi tämän tuen ulkopuolelle. Epävirallisina ja osin lyhytkestoisiin sopimuksiin perustuvina urat ovat olleet alttiina sijaintipaikkamuutoksille ja katkoksille. Se on hankaloittanut matkailuyrittäjien markkinointityötä eikä merkittäviin kehittämistoimiin siitä syystä ole ollut halukkuutta. Pohjois-Savossa toimiva Nilsiän Tahkovuori on juuri saanut Vuoden kehittyvä kotimainen matkailukohde -palkinnon. Tahkovuorellakin moottorikelkkailutoiminnan liikevaihto on jo suurempi kuin laskettelurinnetoiminnan. Moottorikelkkailu on yksi merkittävimmistä matkailuelinkeinotoimintaan liittyvistä aktiviteettimuodoista koko valtakunnassa. Kun on kyse matkailun kehittämistoimista talvikautena Keski-Suomessa, tätä seikkaa ei voi jättää huomioimatta. Tämä selvitys edistää osaltaan maastoliikennelain mukaisten moottorikelkkailureittien toteuttamista. Olemassa olevista tietolähteistä, kelkkakerhoilta, laki- ja asetusteksteistä, viranomaisohjeista, aiemmin tehdyistä moottorikelkkailua koskevista selvityksistä ja suunnitelmista koottiin keskeisimmät kelkkareitistön toteuttamisperiaatteet. Rahoitusavustusta myöntäviltä osapuolilta ja viranomaisilta saatiin tiedot suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja maanomistajakorvauksia koskevista rahoitusmahdollisuuksista ja -periaatteista. Näiden tietojen kokoaminen yhteen toimii maakunnallisena koordinaationa, jolla saavutettavia hyötyjä eri osapuolille ovat mm.: - Vältetään hankkeiden tukirahoituksen hajaantuminen useaan pieneen osaan. Samalla rahoituksen käyttö tehostuu hankehallinnoinnin osuuden pienentyessä.

6 4 - Tukirahoituksen kohdistaminen eri hankkeille ja niiden eri toteutusvaiheisiin on yhdenmukaista. - Varmistetaan rahoituksen pitkäkestoinen vaikuttavuus, koska päästään pysyvämpiin reittiratkaisuihin. - Reitistön suunnittelussa otetaan huomioon eri osapuolten tarpeet: elinkeinojen tukeminen, maanomistajien tasapuolinen kohtelu, luonto- ja ympäristöarvojen turvaaminen, kelkkailijoiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, muiden maastossa liikkuvien tarpeiden yhteensovittaminen (mm. vaeltajat, hiihtäjät, ratsastajat ja pyöräilijät). - Runkoreitit voidaan myös sisällyttää kuntien kaavoihin sekä maakuntakaavaan. - Kelkkareittien suunnittelu ja perustaminen tapahtuu ylikunnallisina kokonaisuuksina ja ylimaakunnalliset tarpeet huomioiden. 2. Moottorikelkkailun merkitys harrastajien ja yritysten liiketoiminnan kannalta Kelkkoja Keski-Suomessa on rekisteröityjä moottorikelkkoja Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteritietojen mukaan ( ) kpl. Ympäröivissä maakunnissa (Pohjois- ja Etelä-Savo, Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Pohjanmaa) rekisteröityjä kelkkoja on kpl ja koko maassa rekisterissä olevien kelkkojen määrä on kpl. Suurin osa Suomessa myydyistä moottorikelkoista on retkikelkkamallisia. Kelkalla voi tällöin samanaikaisesti matkustaa kaksi henkilöä ja lisäksi sillä voidaan vetää rekeä, jolloin suurempikin henkilömäärä voi liikkua samanaikaisesti. Käyttäjämääriä ajatellen tulee huomioida, että käyttäjiä on enemmän kuin mitä on rekisteritilaston osoittama kelkkamäärä. Järjestäytyneitä harrastajia Keski-Suomessa toimii 10 rekisteröityä moottorikelkkakerhoa, joiden yhteinen jäsenmäärä on 1466 henkilöä. Keski-Suomessa olevat moottorikelkkakerhot kotipaikkakunnittain sekä niiden jäsenmäärät: 1. Ala-Keiteleen Kelkkailijat Ry, Äänekoski Joutsan Seudun Lumikissat Ry, Joutsa Jämsänjokilaakson Moottorikelkkakerho Ry, Jämsä Konneveden UA, moottorikelkkajaos, Konnevesi Kouheron kelkkailijat Ry, Karstula Kuhmoisten Moottorikelkkakerho Ry, Kuhmoinen Lumikiitäjät Ry, Jyväskylä Läntisen Keski-Suomen Moottorikelkkailijat Ry, Keuruu Pihtiputaan Kelkkailijat, Pihtipudas Viitasaaren Lumikot Ry, Viitasaari 55 Em. moottorikelkkakerhot (pois lukien Joutsan ja Pihtiputaan kerhot) kuuluvat Keski- Suomen Lumikelkkakerhot ry nimiseen kattojärjestöön, joka perustettiin v.2001.

7 5 Reittejä ja uria Koko Suomessa virallisia reittejä sekä epävirallisia uria on Metsähallituksen antaman selvityksen mukaan km. Keski-Suomessa ei ole tällä hetkellä ainuttakaan virallista kelkkareittiä, mutta urien määrä on lähes 2000 km. Liikennemäärä Tilastoa tarkasta liikennemäärästä Keski-Suomessa ei ole saatavilla, koska asiasta ei ole olemassa tutkittua tietoa. Edellä esitettyihin kelkkamäärä ja urapituuslukuihin pohjautuen voi todeta, että maastossa tapahtuva kelkkailun liikennemäärä on merkittävä. Kelkkailuun liittyvä yritystoiminta Keski-Suomen Moottorikelkkareitistön esiselvityshankkeen (raportti ) mukaan suoranaisesti moottorikelkkailusta hyötyviä yrityksiä Keski-Suomessa on n. 110 kpl. Näitä ovat mm. huoltoasemat, kahvilat, ravintolat, hotellit, safariyritykset, luontomatkailuyritykset ja moottorikelkkakauppiaat. Välilliset vaikutukset ovat myös laajat. Safariyrittäjille kelkkailu on elinehto. Tälläkin hetkellä kelkkailusta hyötyvien yritysten lukumäärä on huomattava, vaikka varsinaista kelkkareitteihin tai urastoon liittyvää markkinointityötä on ollut vaikea tai lähes mahdoton suorittaa. Virallisten reittien puuttuessa urastot ovat muuttuneet vuosittain, koska pysyviä maankäyttöoikeuksia ei ole ollut. Urastojen ongelmia on selvitetty laajemmin esiselvitysraportissa Kelkkailun vaikutus luontomatkailuyritysten liikevaihtoon Keski-Suomen elinkeinotoiminnan kannalta on todettava, että tutkittua koko maakuntaa kattavaa tietoa yritysten liikevaihdosta, joka liittyy kelkkailuun, ei ole olemassa. Esiselvityshankkeen raporttia varten kysyttiin neljältä merkittävältä safariyrittäjältä kuinka paljon yritysten liikevaihtoon reittien saaminen voisi vaikuttaa. Seuraavassa lyhyesti eri yritysten vastaukset: - Varjolan maatilamatkailutila, Laukaa: Nykyistä paremmin hoidettu ja kattavampi kelkkareitistö/-urasto voisi mahdollistaa liikevaihdon kaksinkertaistamisen - Martin Safarit, Äänekoski: Liikevaihto olisi mahdollista kaksinkertaistaa hyvin hoidettujen kattavien reittien myötä - Kotapojat, Safariyritys, Suolahti: Liikevaihto muodostuu lähes kokonaan moottorikelkkasafarien järjestämisestä, reittien pysyvyys liiketoiminnalle on erittäin tärkeä - Lomakouhero, Karstula: Moottorikelkkailun myötä on ollut mahdollista pitää yritys toiminnassa tammikuussakin. Ennen safaritoimintaa yritys joutui pitämään tuolloin ovet suljettuina. Kelkkaurien pysyvyys on erittäin tärkeä.

8 6 Lisäksi suoritetun kyselyn vastauksia: - Himos Center, Jämsä: Virallisten kelkkareittien myötä pelkästään kelkkailuun kohdistuva liikevaihtoon voi odottaa noin 15 % lisäystä. - Majatalo Morva, Juokslahti: Virallisten kelkkareittien myötä liikevaihdon kaksinkertaistaminen on mahdollista - Rantapirtti, Koskenpää: Virallisten, turvallisten reittien saamisella on merkitystä ja varsinkin vuokrakelkkatoiminnan kehittämiseen hyvinkin merkittävä asia. Safaritoiminnan liiketaloudellista merkitystä kuvaa, että Keski-Suomessa peritty päiväsafarin hinta on 200 ja yöpymisen sisältävän vuorokausisafarin hinta on 315 /kelkkailija. Esimerkiksi Martin safarit järjestää kaudessa noin 60 retkeä, joissa osanottajia on ollut noin 700 henkeä. Kelkkailun muita talous- ja työllisyysvaikutuksia Kelkkakerhojen käytettävissä olevat varat ovat varsin pienet reittien hoidon järjestämiseksi. Suuruusluokkaa kuvaa, että esimerkiksi Lumikiitäjät Ry käyttää kuitenkin vuodessa noin euroa urastonsa ylläpitoon. Konnevesi, Hankasalmi, Sumiainen -seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan kelkkailija käytti keskimäärin 700 ajokaudessa moottorikelkkailuun ja Jyväskylän seudulla aktiivinen kerhon jäsen käyttää ajokaudessa noin kelkkailuun. Työllisyyttä ajatellen maakunnallisesti kattavalla kelkkailureittien perustamisella on hyvin merkittävä työllistävä vaikutus. Kokonaiskustannuksista reitistön rakentamisissa yleensä on työhön kuluva osuus n. 2/3. Näin ollen voidaan arvioida, että suunnittelu- ja rakentamisaikaisen jakson työllistämisvaikutus olisi noin htv ja reitistön valmistuttua hoidon työllisyysvaikutus olisi noin 10 htv vuodessa. 3. Moottorikelkkailureitistön tarve, mitoitus ja toteuttamisjärjestys Maantieteellisesti tarkasteltuna Keski-Suomi sijoittuu siihen osaa valtakuntaa, jossa talvella on riittävästi lunta, jotta moottorikelkkailu on mahdollista. Luminen kausi on kestoltaan merkittävä, 3-4 kk. Keski-Suomea ympäröivistä maakunnista tullaan kelkkailemaan maakuntaamme jos täällä on olemassa urat tai reitit, joita voidaan turvallisesti käyttää. Tällä hetkellä Keski-Suomessa ei vielä ole virallisia reittejä. Vaikka mittava uraverkosto onkin olemassa, sen hyödyntämistä ja siitä tiedottamista ei juurikaan voi tehdä, koska ei voida taata, että uralla voi turvallisesti ajaa (ks. esiselvityshanke kohta Uraverkoston keskeisiä ongelmia). Keski-Suomen eteläpuolella on rekisterissä noin moottorikelkkaa. Keski-Suomi voisi olla vaihtoehto sille, että kelkkailija suuntaisi vuotuiselle safarimatkalle Keski-Suomeen esim. Lapin sijasta. Sillä seikalla, että kuljettava matka lähes puolittuisi, on varmaan merki-

9 7 tystä valittaessa talven safarimatkan kohdetta. Lähes jokaisessa Keski-Suomen kunnassa on olemassa kelkkaurasto, joka yhdistyy ympärillä oleviin kuntiin. Nykyinen urasto, pituudeltaan 1837 km, linkittää kunnat palveluineen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämän uraston muuttaminen kelkkailureiteiksi mahdollistaa liikkumisen maakunnan sisällä kunnasta toiseen. Kelkkailijan ei tarvitse keskeyttää ajoa ja nostaa kelkkaa trailerille viedäkseen ajokkinsa seuraavalle ajouralle. Tällä seikalla on merkitystä, koska kelkalla ajettavat matkaosuudet voivat olla jopa satoja kilometrejä päivässä. Reitistökokonaisuuden alustava mitoitus Tämän esiselvitystyön ohjausryhmän asettama tavoite on, että Keski-Suomeen tulisi saada koko maakuntaa käsittävä runkoreitistö, joka yhdistää kuntakeskukset ja maakunnan ulkopuoliset urat ja reitit toisiinsa. Aiemmin suoritetussa urakartoituksessa (esiselvityshanke ) päädyttiin tulokseen, että runkoreitistön pituus olisi noin 1195 km. Siinä määrässä jääosuuksien pituus on 214 km ja kustannusten kannalta oleellisemman maareitistön pituus o n noin 980 km. Reitityksen ulkopuolelle jäävän, mutta virallista reitistöä täydentävän uraston pituus on 642 km. Paikkakunnittaiset, esiselvityksen mukaiset määrät ovat seuraavat: EU:n 1 -tukialue: runkoreitti km (em. reitistä jäällä) muu urasto Pihtipudas Kinnula Viitasaari Kivijärvi Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Pylkönmäki Saarijärvi YHTEENSÄ 1-alue EU:n 2 -tukialue: Äänekoski Suolahti 12-4 Sumiainen Konnevesi Uurainen Multia Keuruu Petäjävesi Laukaa Hankasalmi Jyväskylän mlk Jyväskylä Toivakka

10 8 Muurame Korpilahti Jämsänkoski Jämsä Kuhmoinen Joutsa Leivonmäki YHTEENSÄ 2-alue Alustavat reittilinjaukset on koottu erilliseen työkarttaan, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää. Tämän raportin liitteenä on sen pohjalta tehty yleissilmäyskartta. Alueittainen toteuttamisjärjestys Nykyään tilanne on se, että eri puolilla Keski-Suomea urien tekninen kunto vaihtelee melkoisesti johtuen pohjatöistä ja käyttäjämääristä. Käyttäjämääriä ajatellen paine on suurin Jyväskylän seudulla, jossa jo paikallisen kelkkakerhon jäsenmäärä on moninkertainen verrattuna muihin seuroihin. Jäseniä Lumikiitäjät Ry:ssä on 571 ja myös kerhoon kuulumattomien kelkkailijoiden määrä on moninkertainen muihin keskuksiin verrattuna. Ympäristöselvitystä Jyväskylän seudulla ei ole laadittu, joten samanaikaisesti kun reititystyö käynnistyisi, tulisi suorittaa ympäristöselvitys. Toinen painealue käyttäjien suhteen on Jämsän seutu. Siellä kelkkailijoiden lukumäärää kasvattavat merkittävästi turistikelkkailijat, jotka tulevat maakunnan ulkopuolelta. Myös siellä ympäristöselvitys tulisi aloittaa samalla kun reititystyötä käynnistetään. Pohjoisessa Keski-Suomessa kelkkaurien ympäristöselvitys on jo laadittu, joten reititystyö voidaan aloittaa nopeammin. Toteutusvastuun ottavan organisaation löydyttyä tarvitaan omarahoitusosuus ja päätökset muusta tukirahoituksesta. Koko Keski-Suomea ajatellen reititys voisi edetä osa-alueittain niin, että olisi 3-4 suuraluetta. Näin reitityshankkeet olisivat paremmin hallittavissa. Myös eri rahoitusmahdollisuuksien alueelliset ehdot voidaan ottaa huomioon. Alueryhmittelynä voisi olla esimerkiksi 1) Kaakkoisen Keski-Suomen ja Jyväskylän seutukunnat yhtenä, 2) Jämsän - Keuruun seutukunnat, 3) Äänekosken sekä 4) Viitasaaren - Saarijärven seutukunnat. 4. Maastoliikennelain määräyksiä sekä reittisuunnittelun vaatimuksista Maastoliikennelaki n:o 1710/1995 ja sen muutos 1018/1996 Moottorikelkkareitti, otteita luvun 3 säädöksistä: 14. Reitin pitäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, valtio tai yhteisö taikka elinkeinonharjoittaja. Reitin pitäjän hyväksyy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättäessään reittisuunnitelmasta.

11 9 15. Moottorikelkkareitin perustamiseksi on laadittava reittisuunnitelma, jonka hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Reittisuunnitelmassa on osoitettava reitin kulku ja reittiin kuuluvat levähdys- ja huoltoalueet niin, että ne voidaan suunnitelman perusteella tarvittaessa merkitä maastoon. Suunnitelmassa on myös mainittava ne kiinteistöt, joiden kautta reitti tulisi kulkemaan. 16. Moottorikelkkareitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko reittitoimituksessa tai maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. Moottorikelkkareittiä ei saa perus taa, jos sen käyttämisestä aiheutuisi luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa. Moottorikelkkareitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen tai vesistöalueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu maa-alueen omista jalle tai haltijalle eikä poronhoidolle huomattavaa haittaa. 18. Sopimukseen perustuva, pysyväksi tarkoitettu moottorikelkkareitti merkitään asianomaisen kiinteistön kohdalle kiinteistörekisteriin, jos reitin pitäjä sitä pyytää. Tällöin on suoritettava sopimukseen perustuva 17:ssä tarkoitettu reittitoimitus reitin sijainnin määrittämiseksi, edellä 16 :n 4 momentissa tarkoitettujen korvausten määräämiseksi sekä muiden sellaisten asioiden käsittelemiseksi, joihin sopimus antaa aihetta. 20. Reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että moottorikelkkareitti on vuosittaisella käyttöönottohetkellä ajettavassa ajokunnossa ja että reitin varrelle tällöin sijoitetaan reitin kulkua ja liikennettä olennaisesti vaarantavia paikkoja osoittavat sekä muut tarpeelliset liikennemerkit. Reittisuunnittelun vaatimuksista Reittisuunnitelman laatimisen aikana on tärkeää pitää yhteyttä maanomistajiin. Reittisuunnittelun aloittamisesta tulee tiedottaa lehdessä, jonka levikki kattaa koko maakunnan. Kuntatiedotteissa tulee kertoa suunnittelun tarkoitusperistä ja menettelytavoista. Koska on kyse olemassa olevan uran reitittämisestä, tulee maanomistajat kutsua kokouksiin, joissa tiedotetaan ja keskustellaan reittihankkeesta. Maanomistajille tulee lähettää karttakopio reitin alustavasta linjauksesta, selvitys suunnitelman kulusta ja käsittelyjärjestyksestä sekä esitys maankäyttösopimukseksi. Palautuskirjeellä maanomistajat voivat esittää mahdollisia muutoksia alustavaan reittilinjaukseen tai hyväksyä sen korvaussopimuksineen. Maanomistajilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus suunnitelman nähtävänä pidon aikana jättää muistutus suunnitelman sisältöön. Päättäessään virallisen moottorikelkkareitin perustamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tarvitsee reittisuunnitelman, ilmoituksen siitä mikä taho toimii reitin pitäjänä, maanomistajien kanssa tehdyt maankäyttösopimukset sekä kartat, joista selviää reitin kulku huolto- ja levähdyspaikkoineen. Karttojen mittakaavan tulee olla 1: : Kaavio maastoliikennelain mukaisesta menettelystä on tämän selvityksen liitteenä.

12 10 5. Käyttöoikeuden hankkiminen maapohjaan ja hinnoittelu Käyttöoikeussopimus tehdään maanomistajan ja reitin pitäjän kesken. Maastoliikennelaissa on määrätty, että reitin pitäjänä voi olla kunta, kuntayhtymä, valtio, yhteisö tai elinkeinonharjoittaja. Tällöin näiden tahojen edustaja on sopimuksen toinen osapuoli. Kun ajatuksena on perustaa koko maakuntaa kattava reitistö, kunnat tai kuntayhtymät tulisivat tällöin olemaan reitin pitäjiä. Näin muodoin tarkoituksen mukaista olisi, että kunnat suorittaisivat joko omana työnä maankäyttöoikeuden hankkimisen tai ostaisivat sen konsulttityönä. Maankäyttöoikeuden luovuttamisesta maanomistajalle maksetaan kertakorvaus. Korvauksia koskeva suositus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto Ry:n antamassa moottorikelkkareittejä koskevassa suosituksessa. Moottorikelkkailureitin korvausperusteet - kohdassa 1 mainitaan seuraavaa: Korvaukset moottorikelkkareitin aiheuttamista haitoista ja vahingoista määritetään tässä suosituksessa ja soveltuvin osin maanmittauslaitoksen julkaisussa - Korvaussuositukset kiinteistövahingoissa - annettujen periaatteiden ja korvaustaulukoiden mukaisesti. Korvaukset tulee määrittää kertakorvauksina. Myöhemmin ilmenevistä menetyksistä määritetään korvaukset erikseen. Korvaussummat maksaa reitin pitäjä. Maastopohjasta riippuen suosituksen mukainen kilometrikorvaus vaihtelee paljonkin. Joutomaalla korvaus on muutamia kymmeniä euroja kilometriltä, metsämaalla ja peltomailla korvaus voi nousta satoihinkin euroihin kilometriltä. Valtion tuen saaminen reittien toteuttamiseen ja ylläpitoon edellyttää, että maanomistajien kanssa tehdään riittävän pitkäaikaiset, noin 30 vuoden, maankäyttösopimukset. Reittitoimitukset tehdään ainakin tärkeimmille reitin osille ja jos sopimukseen ei muuten päästä. 6. Toteuttamisen ja ylläpidon järjestämisen periaatteet Toteuttamisperiaatteita Koko maakuntaa kattavaa reitistöä ajatellen on tarkoituksenmukaista, että hankkeen isännäksi, organisoijaksi ja käyntiin panevaksi osapuoleksi tulisi organisaatio, joka hallinnoi ja toimii koko maakunnassa. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus esitti ympäristökeskukselle tätä vastuuta ympäristökeskuksen toimintasuunnitelmasta antamassaan lausunnossa. Käydyissä neuvotteluissa kävi ilmi, että ympäristökeskus ei Keski-Suomessa voi vastuuta ottaa. Ympäristökeskus vastaa maastoliikennelain noudattamisen valvonnasta ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ympäristökeskus haluaa olla tiiviisti mukana moottorikelkkareittien suunnittelussa. Korvausta vastaan ympäristökeskus voi laatia raportteja kelkkailureittien läheisyydessä olevista luonto- ja ympäristöarvoista sekä osallistua reittien sijainnin GPS -paikannukseen. Tämän valmistelutyön yhteydessä ei löytynyt maakunnan kattavaa toimijaa, joka haluaisi ottaa vastuulleen koko Keski-Suomea käsittävän reitistön perustamisen. Jotta maakunnas-

13 11 sa toteutettavien reittihankkeiden yhtenäinen toteuttaminen kuitenkin turvattaisiin ja jotta hankkeet saisivat yhdenmukaisen käsittelyn hakiessaan rahoitusta, ohjausryhmä suosittaa, että maakuntahallitus perustaisi moottorikelkkailureittien toteuttamishankkeiden koordinaatioryhmän, jossa olisi edustettuina rahoittavat viranomaiset, kelkkakerhot ja matkailuyritykset. Maakunnallisen yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää, että hankkeet ovat mahdollisimman laaja-alaisia. Keski-Suomessa toteutus voisi tapahtua 3-4 seudullisena hankkeena. Siksi reitittämishankkeen toteuttajaksi tulee löytyä sopiva ylikunnallinen toimija. Tällainen voi olla mm. kunta naapurikuntien valtuutuksella, yhdistys, laaja-alaisena toimiva kelkkakerho tai elinkeinojen kehittämisyhtiö. Kuntien virkistysalueyhdistyksistä on yli kymmenvuotiset hyvät kokemukset. Voitaisiin ajatella, että nämä olemassa olevat yhdistykset tai Keski-Suomen kuntien perustamat uudet laaja-alaiset yhdistykset toteuttavat hankkeet ja myös vastaisivat reitistön ylläpidosta. Hankkeen fyysisen suunnittelun toteuttajana puolestaan voi toimia jokin suunnittelun asiantuntijaorganisaatio. Tällaisia tahoja voivat olla esim. Tieliikelaitos, Keski-Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti, konsulttitoimistot, kunta, ympäristökeskus ja kelkkakerhoistakin löytynee suunnitteluosaamista. Reitistön ylläpito Reitistön hoito ja ylläpito aiheuttavat jatkuvia kuluja. Kunnan ympäristöviranomaisen reittipäätöksessä määrätään reitinpitäjä, joka on vastuussa reitin ajettavuudesta ja turvallisuudesta. Reitinpitäjä voi delegoida käytännön ylläpitotehtävät haluamalleen muulle sopimuskumppanille. Kun on kyse virallisesta maastoliikennelain tarkoittamasta reitistä, reitin käyttäjältä ts. kelkkailijalta ei voida periä käyttömaksua. Asia on ratkaistu muualla Suomessa, missä virallisia reittejä on, perustamalla ns. hoitopooleja. Niissä osakkaina ja rahoittajina ovat ao. kunnat sekä ne yritykset, jotka hyötyvät reitin olemassaolosta. Hoidon minimitasosta on määräys maastoliikennelaissa, muutoin hoitopoolit voivat itsenäisesti päättää varojen puitteissa hoidon tasosta. Myös Keski-Suomessa hoito voidaan järjestää niin, että perustetaan hoitopooleja. Koska etäisyydet ovat huomattavat, lähtökohtana voi olla seutukunnalliset tai laaja-alaiset poolit, esim. Jyväskylän seutu - Kaakonseutu, Jämsän seutu - Keuruun seutu, Äänekosken seutu ja Saarijärven seutu - Viitasaaren seutu. Saarijärven - Viitasaaren -seudulla toimii esim. Pohjoisen Keski-Suomen Virkistysalueyhdistys Ry, joka voisi hyvin toimia hoitopoolin hallinnoivana tahona kuntien, yritysten ja alueen kelkkakerhojen ollessa mahdollisia toimijatahoja. Mikäli valtakunnallinen kelkkavero tai -maksu toteutuu, on mahdollista, että nämä kertyneet varat palautetaan virallisten reittien kunnossapitoon. Näin ollen poolien rahoitusosuudet kevenisivät merkittävästi. 7. Kustannusarvio Keski-Suomen runkoreitistön esiselvityksessä ehdotettu reitistö on noin 980 km ilman jääosuuksia. Jääosuuksilla, joita on noin 214 km, varsinaista rakentamista ei tarvita ja kustannuksia syntyy lähinnä reittimerkinnöistä. Laskelmissa voidaan lähteä siitä, että

14 12 kustannukset syntyvät lähinnä maareiteiltä ja arvioon lisätään summa, joka tarvitaan jääosuuksien reittimerkintöihin. Kun olemassa olevaa urastoa muutetaan reitistöksi, kustannusarvio on oleellisesti pienempi kuin kokonaan uutta reitistöä toteutettaessa. Suurin säästö syntyy suunnittelun osalta (karkeasti arvioiden 50 % pienempi) kuin tilanteessa, jossa urastoa ei ole vielä olemassa. Sisä-Savossa (seitsemän kunnan alueella) saatiin juuri 4 metriä leveän reitistön rakentaminen päätökseen. Reitistön pituus oli 290 km, jossa maaosuus on 220 km. Reittikilometrin kokonaiskustannus vaihteli noin ja :n välillä maastosta riippuen. Kustannukseen vaikuttaa oleellisesti maapohjan laatu ja työstettävyys sekä ylityksien ja alituksien rakentaminen. Suunnittelun km-kustannukseksi tuli keskimäärin 500 ja maanomistajakorvauksiksi 150 /km. Yleispiirteistä kustannusarviota tehdessä otetaan reittikilometrin kustannukseksi uraa reitiksi muutettaessa edellä oleviin tietoihin viitaten /km. Tällöin koko Keski-Suomen reitistön kustannusarvio on luokkaa 1,7 milj. euroa. Kun siihen lisätään jääosuusmerkinnät (300 /km), eräiden täysin uusien reittiosuuksien hieman korkeampi rakentamiskustannus sekä kustannusten ylitysvaraus (+15 %) päädytään karkeasti lukuun 2,1 milj. euroa. Eri puolilla Keski-Suomea kustannukset voivat vaihdella huomattavastikin. Hintaan vaikuttaa lisäksi viranomaisten reittitoimituksista perimät toimitusmaksut. Niitä voi alentaa hyvällä suunnittelulla ja reittien tarkalla GPS -paikannuksella. Kustannusten perinpohjainen selvittäminen on melko työläs ja aikaa vievä prosessi ja ne tarkentuvat hankesuunnittelun yhteydessä. Lisäksi on tärkeää, että jääalueet voitaisiin kiertää mahdollisuuksien mukaan. Jotta rahoituspäätökset saataisiin ripeästi, voitaisiin lähteä siltä pohjalta, että tätä arvioitua km-kustannusta käytetään pohjana. Kustannusarvio jakautuisi seuraavasti: Suunnittelu /km Maanomistajakorvaukset /km Rakentaminen /km Yhteensä /km + jääaluemerkinnät /km + 15% kustannusylitysvaraus Yhteensä ========== Kuntakohtaisen kokonaiskustannuksen suuruusluokan saa selville kohdassa 3. olevien reittipituuksien ja edellä arvioidun kilometrikustannuksen perusteella. Reittien vuosittainen hoitokustannus riippuu hoidon tasosta eli lanauskertojen määrästä. Lapissa lanauskilometrin kertahinta vaihtelee 5-13 välillä ja Pohjanmaalla 6-10 välillä. Jos lanauskertoja olisi 16 kpl kaudessaan, jolloin 4 kk aikana lanaus suoritettaisiin kerran viikossa, tulisi kauden km-kustannukseksi 8,4 keskiarvolla 135 /km. Tällöin voidaan las-

15 13 kea, että vuosittainen hoitokustannus olisi noin 8 % perustamiskustannuksista. Koko reitistön hoitokustannus ilman jääalueita olisi noin /v. Jääalueilla raskaita hoitokoneita voidaan käyttää vain vahvan jääpeitteen aikana. Toisaalta reittipohja ei siellä mene niin huo noon kuntoon kuin maaosuuksilla. 8. Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuudet on selvitetty eri osapuolille suoritetulla kyselyllä, eikä niiden yhteensovituksesta ole käyty yhteisiä neuvotteluita. Seuraavassa rahoitusta on tarkasteltu kelkkareittien toteuttamishankkeen eri vaiheiden näkökulmasta, koska rahoitusmahdollisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Käytännössä maksimaalisen rahoitustuen saamiseksi hanke saatetaan joutua toteuttamaan palasina, koska samaan hankkeeseen voi olla vaikeaa tai mahdotonta saada päällekkäistä rahoitusta eri lähteistä. Suunnittelu Keski-Suomen liiton lausunto : Keski-Suomen liitto voi osallistua suunnitteluosion rahoitukseen joko Keski-Suomen kehittämisrahasto, EU:n tavoite 1 tai EU:n tavoite 2 ohjelman kautta. Rahoituksen hakijan omarahoitusosuuden on oltava vähintään 30 % (kunta tai yksityinen). Näin ollen Keski-Suomen liiton rahoitus suunnitteluosioon voi olla maksimissaan 70 %. Maanomistajakorvaukset Ympäristöministeriö / Pekka Tuunanen lausunnon ( ) mukaan ympäristöministeriö voi tukea budjetin puitteissa maapohjan hankkimista 30 % osuudella. Kuntien osuudeksi tulisi näin ollen vähintään 70 %. Rakentaminen Keski-Suomen liitto: Liitto ei voi rahoittaa investointeja alueohjelmien kautta (tav. 1 ja tav. 2). Omasta Keski- Suomen kehittämisrahastosta voidaan rahoittaa osa toteutuksen kuntarahasta, jos hanke nähdään maakunnallisesti merkittävänä. Tällöin rahaston osuus on % kuntarahasta. Kehittämisrahastosta ei siis rahoiteta yksittäisten kuntien reittejä. Kehittämisrahaston käytöstä moottorikelkkareitteihin ei ole päätöstä, vaan se on tehtävä maakuntahallituksessa tapauskohtaisesti.

16 14 Keski-Suomen TE -keskuksen maaseutuosaston lausunto : Reitistön rahoitus on ohjelmaperusteisen kehittämisen mukaan sovittu toteutettavaksi Keski-Suomen tavoite 1 toimenpidekokonaisuudessa 1.2 (EAKR) ja Keski-Suomen tavoite 2 ohjelman toimenpidekokonaisuudessa (EAKR) EMOTR- rahoitusta koskeva lainsäädäntö mahdollistaa pienimuotoisten reitistöjen ja rakennelmien suunnittelun ja toteuttamisen. Lähtökohdaksi rahoituksen suuntaamisessa Keski-Suomessa on otettu, että elinkeinotoimintaa palvelevat pienehköt reittihankkeet voivat olla tuen kohteena. Hankkeiden tulee tukea matkailuyritysten ja -keskusten toimintaa. Toteutettavien hankkeiden osalta tulee olla määriteltynä selkeästi tarve, ympäristövaikutukset, ylläpito ja luvitukset. Keski-Suomen TE -keskuksen työvoimaosaston lausunto : Tavoite 1-ohjelman puolella on mahdollisuuksia määrärahojen puolesta rahoittaa hanketta esim. ensi vuonna (2003), rahoitusprosentti voi olla %. Hakemuksessa tulee esittää hankkeen työllisyysvaikutukset eli investointivaiheen aikaiset työpaikat / pysyvät uudet työpaikat / kasvusysäysvaikutukset. Tavoite-2-ohjelman mahdollisuudet ovat rajatummat: ko. ohjelmassa rahoitettavien hankkeiden tulee olla kuntien erikoistumisvalintojen mukaisia, kuntien tulisi myös itse arvioida mitä hankkeita haluavat EU-rahoituksella toteutettavan. Määrärahat ovat myös 2- ohjelmassa enemmän sidottuja, ts. sitoutumatonta rahaa ei ole kovin paljon käytettävissä (jo aiemmin suunnitteilla oleviin hankkeisiin on varauduttu). Ohjelmakauden loppupuoli on asia erikseen. Täysin kansalliset investointimäärärahat: Hankkeeseen voidaan hakea rahoitusta myös kansallisista määrärahoistamme, jolloin rahoitusprosentti yleisimmin on ollut %. Länsi-Suomen lääninhallituksen lausunto: Harkinnanvaraisesti voidaan myöntää avustusta liikuntapaikkojen rakentamiseen määrärahojen puitteissa. Käytännössä avustuksen suuruus on ollut % kustannuksista. Kun on kyse yli euron hankkeesta, avustusta haetaan opetusministeriöstä suoraan. Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari Ry:n lausunto: Pohjoisen Keski-Suomen (tavoite1 alue) osalta on mahdollista saada Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari Ry:n rahoitusta hankkeelle siltä osin kun on kyse ulkoilureittien rakentamisesta, pois lukien moottorikäyttöisille kulkuneuvoille tarkoitetut reitit. Rakenteet, jotka palvelevat lumettomana aikana muita toimintoja, joissa ei ole kyse moottorikäyttöisistä välineistä, voi Viisari rahoittaa vaikka ne sitten olisivatkin lumisena aikana moottorikelkkareitistön käytössä.

17 15 Kuntien osuus: Rakennuskustannuksista kunnille jää %, kun on kyse kansallisesta työllisyysperusteisesta rahoituksesta. EU-rahoituksen kyseessä ollessa kuntarahoitus on %, kun alueena on 1-ohjelma-alue. Mahdollinen liikuntapaikkarakentamiseen liittyvä avustus ja Keski-Suomen kehittämisrahaston avustus alentavat tätä kuntien omarahoitusosuutta. Ylläpito Hoitopoolit Hoitopooleissa osakkaina ja rahoittajina ovat ao. kunnat, mahdollisesti kelkkakerhot sekä ne yritykset, jotka hyötyvät reitin olemassaolosta. Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen ympäristökeskuksen ilmoituksen mukaan ympäristön hoidon ylläpitämiseksi tarkoitettuja määrärahoja, ns. YTY -rahaa, voidaan mahdollisesti käyttää reitistön hoidon yhtenä rahoitusmahdollisuutena. Ympäristöministeriö / kelkkailijat Mikäli valtakunnallinen kelkkavero tai -maksu toteutuu, on mahdollista, että nämä kertyneet varat palautetaan virallisten reittien kunnossapitoon. Näin ollen poolien rahoitusosuudet kevenisivät merkittävästi. 9. Moottorikelkkailureittien perustaminen - keskisuomalainen malli Tavoitteena on perustaa jo olemassa olevaan urastoon pohjautuva maastoliikennelain (3.13) mukainen koko maakunnan kattava moottorikelkkailureitistö, joka soveltuvin osin palvelee ulkoilulain tarkoittamana kesäajan ulkoilureittinä (esim. patikointi, pyöräily, maastoratsastus). Monikäyttöreitti on tärkeä siksi, että matkailu- ja virkistystoimintaa tapahtuu ympäri vuoden ja tässä yhteydessä samalla suunnittelulla, työllä, maankäyttösopimuksilla ja rahoituksilla saadaan sekä lumisen että lumettoman ajan aktiviteeteille reitit perustetuksi. Runkoreitistö yhdistyy maakunnan ulkopuolisiin uriin tai reitteihin ja yhdistää kuntakeskukset ja matkailuyrittäjät toisiinsa. Runkoreitistö tullaan sisällyttämään myös maakunta- ja kuntakaavoihin. Moottorikelkkareitistön tavoiteleveys on vähintään 4 metriä (tällöin reitin korvaus määritetään 6 m:n mukaan, jolloin 2 m leveät reunakaistat jäävät maanomistajan metsänkasvatuskäyttöön). Jääalueilla reitin leveyden tulee olla 10 metriä. Ulkoilureittien tavoiteleveys olisi vähintään 2 metriä. Maanomistajien ja reitinpitäjien kesken tehdään ensisijaisesti vapaaehtoiset, pysyvät tai

18 16 noin 30 vuoden aikaiset käyttöoikeussopimukset, jolloin turvataan valtion avustusten saaminen (valtionavustuslaki 688/2001). Kustannussäästön osalta on kannattavaa, että tutkitaan heti alkuvaiheessa reittitoimitusmahdollisuus, koska reittitoimitus on laitettava maastoliikennelain mukaan vireille vuoden kuluessa reittisuunnitelman hyväksymisestä. Reittitoimitukset tehdään kaikille tärkeimmille reitin osille ja jos sopimukseen ei muuten päästä. Maanomistajille maksettavat käyttöoikeuskorvaukset perustuvat MTK:n suositukseen. Muulle urastolle, joka täydentää virallista reitistöä, tulee saada vapaaehtoiset, pitkäaikaiset ja kirjalliset käyttöoikeussopimukset. Maakunnan kelkkailureitistö on syytä toteuttaa riittävän laaja-alaisina alueellisina hankkeina, joita maakunnassa voisi olla 3-4 kpl. Valmisteluryhmä esittää maakuntahallitukselle, että se perustaa näiden alueellisesti käynnistettävien reitistöhankkeiden rahoitusta ja tote u- tusta koordinoivaksi elimeksi moottorikelkkareitistön koordinaatioryhmän. Alueellisen reitittämishankkeen toteuttajana ja avustusten hakijana toimii sopiva ylikunnallinen yhteisö. Tällaisia voivat olla mm. virkistysalueyhdistys, yksittäinen kunta naapurikuntien valtuuttamana tai elinkeinojen kehittämisyhtiö. Hankerahoituksessa noudatetaan edellä kohdassa 8. Rahoitusmahdollisuuksista esitettyjä periaatteita. Käytännön suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa sopiva suunnittelun asiantuntijaorganisaatio, joka toimii yhteistyössä kuntien ja kaupunkien ympäristöviranomaisten, Keski- Suomen ympäristökeskuksen sekä Keski-Suomen Lumikelkkakerhot ry:n kanssa. Tällaisia tahoja ovat esim. Tieliikelaitos, Keski-Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti, konsulttitoimistot, kunnat ja kelkkakerhoistakin voi sopivaa osaamista löytyä. Maakunnallisen runkoreitistön käyttöoikeuksien haltijaksi ja hallinnoijaksi, ts. reitin pitäjäksi, tulisivat ensisijaisesti kunnat. Koska kyseessä on ylikunnallinen palvelu, tehtävä voidaan antaa myös ylikunnalliselle kuntapohjaiselle taholle. Tällainen voi olla mm. kuntaomisteinen elinkeinojen kehittämisyhtiö, koska kyseessä on mitä suurimmassa määrin elinkeinojen edistämistyö. Keski-Suomen kunnat voivat myös perustaa yhden maakunnallisen yhdistyksen tai seutukunnallisia yhdistyksiä pitämään reitistöä. Olemassa olevat virkistysalueyhdistykset voivat tulla myös kysymykseen yhdistysten sääntöjen puitteissa. Reitistön hoitoa varten reitinpitäjät perustavat seutukunnalliset hoitopoolit ja päättävät hoitopoolien vastuullisista osapuolista ja hoitokustannusten jaosta. Eri kunnissa reittikilometrimäärät vaihtelevat huomattavasti. Näin ollen kuntien maksukyvyn kannalta on kohtuullista, että kunnille jäävä omarahoitusosuus jaetaan ko. hoitopooliin kuuluvien kuntien kesken painottaen reittipituuden lisäksi myös kunnan asukaslukumäärää.

19 17 LIITE 1 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MENETTELY MOOTTORIKELKKAILUREITTIEN PERUSTAMISEKSI Tarve reitin rakentamiseen Reitinpitäjän laatima reittisuunnitelma Tiedotus esityksestä Viranomaisten lausunnot Kunnan ilmoitustaulu 14 vrk lehti-ilmoitus 14 vrk Ympäristönsuojeluviranomaisen päätös 14 vrk Asianomaisten lausunnot Oikaisuvaatimus Päätöksestä tiedottaminen 14 vrk + lehti 30 vrk Lainvoimainen suunnitelma Hallinto-oikeus Joko Tai Kirjallinen sopimus maanomistaja/ reitin pitäjä Reittitoimitus -haettava vuoden kuluessa reittisuunnitelman hyväksymisestä Merkitään ao. kiinteistön kohdalle kiinteistörekisteriin, jos reitin pitäjä pyytää Määritellään: - alueen rajat - kartta - kulku ja rajat maastoon tarpeellisilta osin - reitillä olevan aidan portti/veräjä - korvaukset 3 kk:n kuluessa - kiinteistörekisteriin merkitseminen

20 0

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Päristele talven ihmemaassa

Päristele talven ihmemaassa Maastoliikennelaki (1710/95) MOOTTORIKELKKAILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Päristele talven ihmemaassa Koe ikimuistoiset hetket moottorikelkkasafarilla. Nauti luonnon kauneudesta ja Lapin eksotiikasta.

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Erkki Hännikäinen

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Erkki Hännikäinen 15.11.2002 1839/4/01 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Erkki Hännikäinen MOOTTORIKELKKAILU-URIEN PERUSTAMINEN 1 KANTELU Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Maastoliikenteen nykytila ja kehittäminen

Maastoliikenteen nykytila ja kehittäminen Maastoliikenteen nykytila ja kehittäminen Hannaleena Mäki-Petäys REILA 10.12.2015 1 Metsähallituksen maastoliikenneväylien nykytilaselvitys Puolen vuoden valtakunnallinen projekti: marraskuu 2014-toukokuu

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKEMUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKEMUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 29.4.2015 Dnro 969/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 33/15 Kumotaan Määräys Nro 11/15, Dnro 307/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys

Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys 9/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Kuopion ja Siilinjärven moottorikelkkailureitistön virallistamisselvitys

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen rooli virkistystoiminnoissa

Keski-Suomen ELY-keskuksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomen ELY-keskuksen rooli virkistystoiminnoissa Virkistyksen miniseminaari 13.6.2011 Merja Tissari Luonto ja kulttuuri- ympäristöt -yksikkö Kimmo Olkio Vesivarat -yksikkö YM:n hallinnonalan keskeisiä

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Elinvoimavaliokunta Kunnanhallitus Valtuusto

Elinvoimavaliokunta Kunnanhallitus Valtuusto Elinvoimavaliokunta 6 01.03.2016 Kunnanhallitus 88 14.03.2016 Valtuusto 21 29.03.2016 LEADER HANKKEEN ANTOLAINA / KEMPELEEN NUORISOSEURA RY / MÄÄRÄRAHAN MUUTOS 694/02.05.01/2015 ELIVK 6 Valmistelija kehitysjohtaja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA RISTIJÄRVEN KUNTA RINNE 697-401-226-6, om. UPM-Kymmene Oyj MÄKÄRÄISEN YHTEISMETSÄ 697-874-1-4, om.

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen Tekninen lautakunta 75 18.11.2015 Kunnanhallitus 298 07.12.2015 Kunnanhallitus 175 29.06.2016 Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/ Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/2016 15.7.2016 Kuulutus Vesilain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 15.7.2016 antanut päätöksen nro 56/2016/2. Hakija Asia Sähkökaapelin rakentaminen

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti 2 Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 Kantri on perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta SOPIMUSPOHJA 19.12.2013 / mh 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan ehdoista ja yksityiskohdista, joiden mukaisesti sopimuksessa

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot