HETKI ELÄMÄÄ. ENNEN KUOLEMAA - kuolevan hoito. Marjukka Peltonen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HETKI ELÄMÄÄ. ENNEN KUOLEMAA - kuolevan hoito. Marjukka Peltonen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö"

Transkriptio

1 HETKI ELÄMÄÄ ENNEN KUOLEMAA - kuolevan hoito Marjukka Peltonen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Marjukka Peltonen Hetki elämää ennen kuolemaa kuolevan hoito Järvenpää s. 2 liitettä Opinnäytetyöni aiheena on ihmisen eläminen kohti kuolemaa, se vaihe elämässä, jolloin käytettävissä olevilla hoitomenetelmillä ei enää ole mahdollista parantaa sairauden ennustetta. Olen rajannut työni vanhan, jo elämänsä ehtoon saavuttaneen ihmisen mahdollisuuteen saada arvokas, hyvä kuolema. Erityisen kiinnostuksen kohteena minulla on ollut kysymys, onko hyvä kotikuolema mahdollinen myös vanhusten palvelutalon asuntoa kotinaan pitävälle vanhukselle. Työssäni perehdyn kirjallisuuden avulla siihen, millainen historia kuolemalla, kuolemisella ja saattohoidolla Suomessa on ja mitä saattohoito pitää sisällään. Pohdin, keitä kaikkia hyvässä kotikuolemassa tarvitaan ja sitä, miten kotikuoleman kustannukset ovat verrattavissa näinä säästämisen aikoina laitoskuoleman kustannuksiin. Käsittelen myös ihmisen omaa tapaa kuolla, oikeuksineen ja toiveineen ja kerron kuolevaa hoitavan ihmisen työn eri puolista: omaisten surun kohtaamisesta, vainajan laittamisesta ja työn mahdollisesti aiheuttamasta uupumuksesta. Kerron erilaisista maailmankatsomuksista ja kuolevan oman vakaumuksen kunnioittamisesta. Suomessa on erilaisia etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä ja heidän tavoistaan ja tarpeistaan tulee ammattiauttajan olla selvillä. Kerron myös kristinuskon käsityksistä koskien kuolemaa, kuolemanpelkoa ja sitä, mitä tulee kuoleman jälkeen. Olen luennoinut saattohoidosta kahden vanhusten palvelutalon henkilökunnalle. Edellä mainittua materiaalia on hyödynnetty näillä luennoilla, lisämateriaalina on ollut aihetta käsittelevä, sitä hieman eri tahoilta tarkasteleva kalvosarja. Kalvosarjan avulla on pohdittu muun muassa syöpäpotilaan sopeutumisen vaiheita, loppuvaiheen oireita ja kivun ilmenemismuotoja, kipulääkitystä, suun hoitoa, sitä, miten hyvää ravitsemustilaa voidaan pitää yllä sekä kotikuoleman merkitystä ja sen tuomia etuja kuolemaansa kohti elävälle ihmiselle. Asiasanoja: saattohoito, kuolema, kuoleminen, kotikuolema

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT Marjukka Peltonen A moment of life before death taking care of a dying person Spring pages 2 appendixes The purpose of my final thesis is to observe a person living towards his or her own death, that part of life, where there is no chance of curing one s illnesses prognosis with the available cure methods. I have limited my work to apply old people s possibilities to get a dignified, good death. My special interest has been one question: is it possible to have a good home death, if one lives in one s own apartment in an elderly people s service home. In my work I deal with literature with the history of terminal care and what the term terminal care includes. The next thing to ponder over is, what kind of a group of people is needed to produce a good home death and how are the costs of such a death compared with a death in institutional care. After that I process one s own way of dying, with one s own rights and wishes. Then I tell about different sides of the work of those, who take care of the dying people; how to meet the sorrow of the next of kin, how to prepare the deceased and the possible fatigue that this kind of work causes. After that I tell about different kinds of outlooks on life and the respect for the dying person s own conviction. In Finland there are many different kinds of ethnic and religious groups today and as a professional one should be aware of their customs and needs. Then I tell about Christianity s opinions about death, death anxiety and what is to be after death. Next I examine shortly the history of dying in Finland. I have given two lectures on terminal care to the staffs of two elderly people s service homes. The material mentioned before has been exploited within these lectures, and as in addition to this material I prepared a set of transparencies that view terminal care from a different angle. With this set of transparencies I have considered for instance the adjusting stages of a cancer patient, the symptoms of the last stage and the ways that pain can express itself, medication of pain and how one could upkeep one s good nourishment condition, how to take care of one s mouth s condition and the meaning of good home death and the benefits it brings to a person who is living towards his or her death. Keywords: terminal care, death, dying, home death Deposited in the library of Diaconia polytechnic, Järvenpää unit

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO TYÖN TAVOITTEET KUOLEVAN HOIDON KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ KUOLEMISEN HISTORIAA Kuolema yhteisön ja kuolevan asiana Kuoleman laitostuminen SAATTOHOITOA LAITOKSESSA JA KOTONA Saattokotihoito Hospice-hoidon periaatteet: Terminaalihoito eli saattohoito Saattohoito kotona OMA TAPA KUOLLA Eläminen kohti kuolemaa Itsemäärääminen - toteutuuko se Oikeus hoitoon ja siitä kieltäytymiseen KOTIKUOLEMAN YHTEISTYÖTAHOJA JA KUSTANNUKSIA Keitä kaikkia kotikuolemassa tarvitaan Kotisaattohoidon kustannuksia yhteiskunnalle KUOLEVAA LÄHIMMÄISTÄ HOITAVA IHMINEN Omaisten surun kohtaaminen Vainajan laitto Hoitavan uupumus ERILAISTEN MAAILMANKATSOMUSTEN KUNNIOITTAMINEN Kuolevan oma vakaumus Kuolevan toivomusten ja tarpeiden huomioiminen erilaisissa kulttuureissa Uskonnollisten ja etnisten ryhmien erilaiset tavat KRISTINUSKON KÄSITYKSIÄ KUOLEMASTA Kuolema ja kuolemattomuus Kuolemanpelko Mitä kuoleman jälkeen LUENTOTILAISUUDET VANHUSTEN PALVELUTALOISSA Luentopaikat Luentotilaisuuden tavoitteet Tiedot osallistujista Menetelmä ja välineet Oman työskentelyn arviointia Osallistujien palautteet POHDINTAA...47 LÄHTEET...51 LIITE1 LIITE 2

5 3 1. JOHDANTO Kuolevan ihmisen hoidossa, silloin kun ei enää ole toivoa paranemisesta, keskitytään kärsimyksen lievittämiseen ja hyvään perushoitoon. Kuolema on ihmisarvoinen silloin, kun siihen ei liity fyysistä epämukavuutta, pelkoja eikä irrallisuutta kuolevalle merkittävistä ihmissuhteista. Kuolevalle annetaan mahdollisuus viettää viimeiset hetkensä rauhallisessa ympäristössä läheistensä parissa. Käytännössä rauhallinen ja arvokas kuolema voi tapahtua niin sairaalassa, saattokodissa kuin kotonakin. Kun kuolevaa hoidetaan kotona, suurimman osan työstä tekevät omaiset. He tarvitsevat paljon tukea. Kuolemaansa kohti elävä ihminen puolestaan kaipaa ennen kaikkea rauhaa ja turvallista huolenpitoa sekä riittävää oirelievitystä. Kuolevalla ihmisellä on oikeus saada hyvää oireenmukaista hoitoa, mutta yhtälailla voidaan sanoa, että hänellä on myös oikeus välttyä turhilta rasittavilta hoidoilta. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan kuolevan ihmisen hoito merkitsee sen tunnustamista, että elämä on Jumalalta ja että kuolevan elämä on yhtä arvokas kuin taloudellisessa mielessä hyödyllisen, tuotteliaan ja terveen ihmisen elämä. Laulaja toteaa, että nykyinen länsimainen elämänmuoto on tuonut elämää koskevien ratkaisujen perusteluiksi tehokkuuden, edun ja hyödyn. Usein näiden näkökohtien takaa paljastuu raadolliseksi arvoksi raha. Rahan etiikka näyttäytyy paljaimmillaan ja avuttomimmillaan silloin, kun sitä sovelletaan ihmisen syntyyn, terveyteen ja kuolemaan. Se törmää siihen, että ihmisen arvoa ei voi mitata rahalla. Saavutetut säästöt tai lisääntynyt tehokkuus eivät riitä perustelemaan ratkaisuja, joissa ihmisarvo on uhattuna. (Laulaja 1996, ) Kuolevan ihmisen hoitaminen on vaativaa työtä, jossa hoitavan tunteet ovat yleensä vahvasti mukana. Nykyiset kuoleman ympäristöt, sairaalat, ovat kaukana kotoisista paikoista. Menneeseen, maatalousvaltaisessa Suomessa ennen vallinneeseen perheyhteisöllisyyteen ei ehkä ole paluuta, mutta voimme silti pyrkiä saamaan kuolevan hoidosta vähemmän teknologiaa ja enemmän yksilöllisyyttä ja inhimillisyyttä huomioonottavaa. Hoitohenkilökunnan lisääminen ei ehkä yksistään riitä takaamaan

6 4 kuolevalle ihmiselle parempaa hoitoa, lisäksi tarvitaan hoitavien ihmisten kuoleman kohtaamisen valmiuksien parantamista. Kotikuoleman mahdollisuus palvelutalon kodissa alkoi askarruttaa mieltäni käymieni saattohoitokurssien sekä käytännössä terveyskeskuksen vuodeosastolla saamani saattohoitokokemuksen perusteella. Tuntui olevan aivan tavallinen käytäntö, että kun vanhus palvelutalossa asuessaan tulee niin huonoon kuntoon, ettei hän itse selviä päivittäisistä toiminnoistaan, kuten WC:ssä käynneistä, tai hän muuten alkaa tarvita enenevässä määrin ympärivuorokautista hoivaa, hänet siirretään melko automaattisesti terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolle. Kuunneltuani huonokuntoisten vanhusten vuodeosastokeskusteluja aiheesta ja havaittuani, että palvelutalon työntekijöiden keskuudessa alkoi viritä keskustelua oman talon kotikuoleman mahdollisuudesta, suunnittelin pienimuotoisen luennon tuusulalaisen palvelutalon työntekijöille pidettäväksi. Diakonia-ammattikorkeakouluopintojen aikana kiinnostus virisi uudelleen, tällä kertaa laajemman luentomateriaalin keräämisen merkeissä. Tässä työssä oleva materiaali on tarkoitettu pienimuotoisten luentojen pitämiseen palvelutalojen, mahdollisesti myös vanhainkotien ja yksityisten vanhusten hoivakotien henkilökunnille, kotipalvelussa toimiville sekä vapaaehtoistyössä saattohoitoon suuntautuville henkilöille. Toivon voivani antaa tietoa siitä, mitä kuolevan hoitaminen käytännössä tarkoittaa ja miten ja missä kuolemaan saattaminen voi tapahtua, niin että tästä pienestä palasta ihmisen elämää voisi tulla arvokas ja inhimillinen.

7 5 2. TYÖN TAVOITTEET Kuolema on aina herättänyt monenlaisia tunteita ja askarruttanut ihmisen mieltä. Kuolema kohtaa meitä jokaista, omakohtaisena tai lähimmäisen kokemuksena, ja tietenkin viimeistään silloin, kun oma hetkemme koittaa. Joudumme hyväksymään katoavaisuuden, surun ja tuskan osaksi elämää. Ennen kuoleman merkitys oli erilainen, se oli ihmisen tuttu, luonnollinen asia. Nykyään, tässä modernissa yhteiskunnassa, kuoleman ajatus on tuntunut olevan kaukainen ja vieras, se on melkeinpä tabu puheenaiheenakin. Tavoitteenani on ollut herättää keskustelua hyvästä kuolemasta vanhusten huollon henkilökunnan keskuudessa, vanhainkodeissa ja kotipalvelussa sekä kotipalvelun piirissä. Erityisen kiinnostukseni kohteena ovat olleet vanhusten palvelutalojen henkilökunnan suhtautuminen kotikuoleman mahdollisuuteen palvelutalon kodissa. Toiveenani on saada keskustelun piiriin myös vanhusten parissa vapaaehtoistyötä tekevät, mahdollisesti saattohoitotyöhön suuntautuvat ihmiset. Olen valmistanut luentomateriaalia tätä tarkoitusta varten. Luentomateriaali käsittää luentokalvosarjan kuolevan hoitoon liittyvistä asioista. Käytän luennoilla materiaalina myös tähän näyttötyöhön kirjallisuuden kautta kerättyä aineistoa koskien ihmisarvoista kuolemaa, saattohoidon yleisperiaatteita, kustannuksia, kuolevaa hoitavan vaativaa työtä, kristinuskon näkemyksiä kuolemasta ja kuolemisesta sekä sitä, mitä tulee ottaa huomioon kuolevan ihmisen erilaisia maailmankatsomuksia kohdattaessa. 3. KUOLEVAN HOIDON KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Kuolevan hoito voi tapahtua sairaalassa, saattokodissa tai kotona. Tärkeää on se, että ihminen saa viettää viimeiset hetkensä rauhallisessa ympäristössä, läheistensä parissa hänen niin toivoessaan. Tärkeää on myös, että kuolemaan ei liity tarpeetonta fyysistä epämukavuutta, hallitsematonta kipua tai pelkoa.

8 6 Käsitteiden käyttö kuolevan potilaan hoidossa on ollut vaihtelevaa. Ensimmäinen asiaan liittyvä sana on Grönlundin mukaan hospice ja hospice-hoitoideologia. Sana hospice pohjautuu latinankieliseen sanaan hospitium, joka tarkoittaa suojapaikkaa ja vieraanvaraisuutta. Hospice oli keskiajalla paikka, jossa pyhiinvaeltajat saattoivat levätä monia kuukausia kestäneiden matkojensa aikana. Meille hospice-hoitoideologia tuli Englannista, jossa kyseisenlaista hoitoa oli toteutettu jo 1960-luvun alusta systemaattisena kuolevan potilaan hoitona tällaista hoitoa varten suunnitelluissa hoitolaitoksissa. (Grönlund 1999, 7.) Seuraava käsite oli terminaalihoito, joka otettiin käyttöön lääkintähallituksen terminaaliohjeiden myötä vuonna 1982: Terminaalihoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka annetaan potilaalle siinä vaiheessa, kun käytettävissä olevilla hoitomenetelmillä ei enää ole mahdollista parantaa potilaan sairauden ennustetta, sekä hoitoa kuoleman lähestyessä. Terminaalihoito sisältää potilaan riittävän oireenmukaisen perushoidon ja kaiken muun ihmisarvoa kunnioittavan huolenpidon sekä hänelle läheisten ihmisten tukemisen. Terminaalihoidon tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisuus elää sairautensa terminaalivaihe ilman vaikeita oireita ja kipuja haluamassaan ympäristössä ja läheistensä seurassa. Terminaalihoidon suomenkielisenä vastineena otettiin käyttöön termi saattohoito. Painopiste on potilaan kipujen hoidossa niin, että otetaan huomioon fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset kivut. Hyvä hoito on sitä, että kaikkiin noihin kipuihin pyritään vastaamaan ja tekemään potilaan elämänlaatu optimaaliseksi. Potilasta pyritään hoitamaan ainutkertaisena yksilönä juuri hänen omien tarpeittensa mukaisesti. Potilasta ja hänen läheisiään tuetaan edessä olevaan elämän päättymiseen. (Grönlund 1999, 7.) Grönlund (1999,7) toteaa, että saattohoidossa on alettu pitää parempana kuolevan potilaan hoito käsitettä, koska viime vaiheen hoitoon liittyy paljon muutakin kuin juuri saattamista. Uusin käsite on palliatiivinen hoito. Grönlund kertoo sen tarkoittavan potilaiden aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun heidän sairauteensa ei enää ole parantavaa hoitoa. Siinä on keskeistä kivun sekä muiden oireiden hoito sekä

9 7 psykologisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin sekä maailmankatsomuksellisiin ongelmiin paneutuminen. Hoidon päämääränä on potilaan ja hänen omaistensa elämänlaadun optimointi. Hoidolla pyritään auttamaan potilasta elämään mahdollisimman aktiivisesti kuolemaansa asti ja auttamaan omaisia selviytymään potilaan sairauden aikana ja sen jälkeen. (Grönlund 1999, 7.) 4. KUOLEMISEN HISTORIAA 4.1 Kuolema yhteisön ja kuolevan asiana Entisinä aikoina kuolemaan liittyi voimakkaasti koettu koko kylän ja yhteisön surukokemus. Pentikäisen (1990, 28) mukaan kaikkien kylän ja suvun jäsenten oli tärkeää olla paikalla heittämässä hyvästit kuolevalle: itse hyvästely oli tärkeämpää kuin hengenlähtö. Kuollut ei kadonnut näköpiiristä lopullisesti. Pentikäisen mukaan kuolema merkitsi kansan käsityksissä vain muuttoa uuteen asuinpaikkaan. virran taakse kalmisomaan, kuolleiden kylään. Kuollut sai sinne mukaansa ruokaa, työkaluja ja rakkaimpia esineitään. Kuolinvuoteen vierellä ei ollut lupa itkeä. Vasta ruumiinpesijöiden työskennellessä kajahtivat ensimmäiset itkut vainajan naispuolisten lähiomaisten suusta: Peskää hyvin, ettei hänen tarvitse likaisena Tuonelassa asua! (Pentikäinen 1990, 28.) Vainajien muistaminen ja kunnioittaminen on elinvoimainen osa ihmisille tärkeää jatkuvuuden tunnetta. Pentikäinen toteaa, että se jäsentää ihmiselle hänen omaa paikkaansa sukupolvien ketjussa. Ylisukupolvisessa järjestelmässä itsensä löytänyt saattaa saavuttaa eheyden suhteessa omaan menneisyyteensä, juuriinsa ja omaan ainutkertaiseen elämänhistoriaansa. (Pentikäinen 1990, 194.) Pentikäinen pohtii, että osa ihmisen terveyttä ja harmoniaa onkin siten sovinto menneisyyden kanssa. Tässä suhteessa varhaiskantaiset kulttuurijärjestelmät saattavat tarjota mallia kokemuksista, jotka nykykulttuurin edustajat kieltävät. Yksi tähän

10 8 elämänpiiriin kuuluvista kysymyksistä on kuoleminen. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat yhtäpitävästi siihen, että myös suomalainen yhteiskunta on toisen maailmansodan kulttuurimurroksessa menettänyt vanhan tasapainoisen suhteensa kuolemaan ja muuttunut kuoleman kieltäväksi. Kuolemaa ei mielellään kutsuttu nimeltä. Pentikäisen esimerkin mukaan me /siirrymme ajasta ikuisuuteen/, /nukumme kuolon uneen/, /tulemme viimeiselle veräjälle/, /menemme Tuonen virran tuolle puolen/ - miten tahansa. Käyttämällä kiertoilmauksia ihmiset siirtävät kuoleman omasta mielenmaisemastaan pois. Kaikkihan kuolevat, mutta en minä. Näistä kiertoilmauksista, kuten ei myöskään kuolemanpelosta, ole vapaa mikään kuolevien kanssa ammatikseen työskentelevä ryhmä. (Pentikäinen 1990, 196.) 4.2 Kuoleman laitostuminen Ennen kuolema oli yhteisön ja kuolevan yhteinen asia. Pentikäisen mukaan kuoleva osallistui itse yhteisön jäsenenä kuolintapahtumaan, jopa kontrolloiden omaa kuolemistaan. Kuinka on käynyt suomalaisen kuolemankulttuurin teollistumisen ja kaupungistumisen aikaansaamassa murroksessa? Kuoleman prosessi siirtyi ensin perheelle, joka puolestaan lopuksi luovutti sen sairaalalaitokselle. (Pentikäinen 1990, 196, 197.) Pentikäinen toteaa, että nykyihmisen usko teknologian mahtiin ja erityisesti moderniin lääketieteeseen on niin vahva, että kuolema on tässä katsannossa voitu ikään kuin unohtaa. Perinteiset yhteisömuodot ovat myös väistyneet. Kun yhteisöistään irtaantuneilla ihmisillä ja yksityisyyteen ajautuneilla perheillä ei enää ole voimavaroja kuoleman kohtaamiseen samalla tavalla kuin ennen kotona ja kylissä, se yksinkertaisesti on siirretty sivuun. (Pentikäinen 1990, 197.) Pentikäinen mainitsee, että ennen kuolema kotona oli tavallista, nyt se tapahtuu sairaalamiljöössä. Vaikka kuolema heimo- ja kyläyhteisöissäkin koettiin ulkopuoliseksi voimaksi, yhteisö pystyi kohtaamaan tasapainoaan ja toimintakykyään uhanneen kuolemantapauksen perinteisen symbolijärjestelmänsä puitteissa. Yhteisöjen hajotessa ja uskontojen merkityksen vähetessä ei ole löytynyt sellaista yhtenäistä symbolijärjestelmää, joka olisi koonnut piiriinsä koko todellisuuden, niin ihmiset,

11 9 toiminnat kuin erilaiset kokemuksetkin. Nykyihmisen kosketus todellisuuteensa ei näytä kattavan pahaa, kuolemaa eikä kärsimystä. Siksi ne eliminoituvat pois menestyvän ihmisen maailmanmallista. (Pentikäinen 1990, 198.) Martti Lidqvist (1986, 17) sanoo, että kulttuuriamme on syystä luonnehdittu kuolemaa pakenevaksi. Kuolemasta ei ole tapana keskustella. Pentikäinen mainitsee, että suomalaisessa yhteiskunnassa on omaksuttu periaate, jossa yhteisön tasapainoa häiritsevien asioiden samoin kuin esimerkiksi vammansa tai sairautensa vuoksi muista poikkeavien ihmisryhmien käsittely tapahtuu eristämisen, tehtävään erikoistuneiden ammatti-ihmisten ja muodollisten toimintatapojen avulla. Näin on käynyt myös kuoleman. Se ei enää näy arkielämän keskellä, vaan on kadonnut laitosten sisälle ja sielläkin erityisille osastoille. (Pentikäinen 1990, 201.) Jokaisella on oikeus kuolla arvokkaasti. Pentikäinen (1990, 202) kysyy, miten kuolevalle voidaan henkilöön katsomatta saada mahdollisuus ihmisarvoiseen kohteluun elollisen kiertokulun siinä vaiheessa, jossa on vääjäämättömästi palattava takaisin suureen tuntemattomaan. Pentikäinen toteaa, että yhteisöissä, joissa kuolema on suljettu arkitodellisuuden ulkopuolelle, ei ole myöskään tarvetta värikkääseen uskomusmaailmaan kuolemasta ja kuolemanjälkeisestä. Perinne, jonka turvin aikaisemmat sukupolvet ovat kuoleman kohdanneet ja sitä käsitelleet, on väistymässä ja samalla yhdenmukaistumassa. Maailmankuvaltaan kuoleman kieltäväksi muodostuneen kulttuurin saattaa olla vaikea hyväksyä tai edes ymmärtää, että sen keskelle asettuneet muiden kulttuurien edustajat haluavat pitää kiinni vanhasta kuolemankulttuuristaan sekä kuolettaa ja haudata kotiperinteensä ja uskontonsa tapojen mukaan myös uudessa kulttuuriympäristössä. (Pentikäinen 1990, 203.) 5. SAATTOHOITOA LAITOKSESSA JA KOTONA

12 10 Tänä päivänä tavallisin paikka kuolemalle on sairaalan vuodeosaosasto, ihminen tavallaan toimitetaan laitokseen kuolemaan. Laitoksessa tapahtuva kuolema voi olla arvokas ja inhimillinen, mutta monen sairautensa viime vaihetta elävän ihmisen toive saattaa olla se, että saisi kuolla omassa kodissaan, omaisten ollessa lähellä. Ihmisellä tulisikin olla täysi oikeus päättää, missä hän viimeiset hetkensä täällä maan päällä viettää. 5.1 Saattokotihoito Saattokodilla tarkoitetaan hoitolaitosta, jossa kuolemaa lähestyville potilaille pyritään takaamaan mahdollisimman aktiivinen, arvokas ja oireeton loppuelämä. Hänninen kertoo tällaisen katsontakannan syntymisestä Isossa-Britanniassa 1960-luvulla. Se oli vastaus teknistyvälle lääketieteelle, joka unohti kuolevat potilaat ei-toivottuna omituisuutena ja tähtäsi parantamiseen. Kuolema ja siihen väistämättä liittyvä kärsimys irrotettiin kuolevasta potilaasta ja häntä ympäröivästä perheestä. Kivulle ja muulle kärsimykselle haettiin objektiivista syytä, kuten elinvauriota tai vikaa systeemissä. Saattokotiliike näki kuitenkin kipukokemuksen tärkeänä. Eräs keskeinen saattokotiajattelun juonne oli uskoa siihen, mitä potilas sanoo, ja perustaa hoito potilaan subjektiiviseen kokemukseen. (Hänninen 1998, 202.) Saattokotihoidossa pyrittiin Hännisen mukaan hoitokodista tekemään alusta asti turvallinen paikka kärsiä. Oireiden, ennen kaikkea kivun, lievitys oli keskeistä muttei riittävä sisältö toiminnalle. Kuolevan arvokkuus, itsemääräämisoikeus ja ominaislaadun kunnioitus tuli taata. Kuolemaan nähtiin liittyvän asioita, joista ainoastaan kuoleva pystyi päättämään. Hoitavien henkilöiden intuitio ja herkkyys aistia tunnetiloja esitti suurta osaa potilaiden hoidossa. (Hänninen 1998, 202.) Hännisen mukaan St Luke s Home perustettiin kuoleville köyhille Englannissa 1893, tämän jälkeen syntyi vuonna 1900 St Joseph hospice ja lopulta vuonna 1967 St Christopher s hospice. Viimeksi mainittua pidetään nykyisen saattohoidon kantakotina. Suomeen ensimmäinen saattokoti perustettiin tammikuussa 1988 Tampereelle (Pirkanmaan hoitokoti) ja samana vuonna syyskuussa perustettiin Terhokoti Helsinkiin. Turun Karinakoti aloitti toimintansa (Hänninen 1998, )

13 11

14 Hospice-hoidon periaatteet: Hospice-hoidon tavoitteena on suoda ihmiselle arvokas ja inhimillinen kuolema. Ideologiaa on toteutettu ja kehitetty sekä varsinaisissa saattokodeissa että erilaisilla akuutti- ja pitkäaikaissairaaloiden vuodeosastoilla. (Saattohoitokurssi 1997.) Periaatteita: hoidon kohteena on koko perhe, ei pelkästään kuoleva potilas korkeatasoinen oireenmukainen hoito hoidon jatkuvuuden turvaaminen kodikas ympäristö on tärkeä osa elämän laatua kotihoito mahdollisimman pitkään perhe osallistuu hoitoon hospicessa työalana monialainen ryhmätyö (sairaanhoitaja, psykologi, teologi, fysioterapeutti esimerkiksi) korkeatasoinen työpaikkakoulutus asiantuntijapalvelut -työnohjaus joustavuus säännöissä -ruoka-ajat, vierailuajat, alkoholin saatavuus sairaalateknologian minimoiminen tutkimustyö: -oman työn laaduntarkkailu -elämänlaatututkimus (Saattohoitokurssi 1997) Saattokodin perustavoitteita: oireenmukainen hoito potilaan ja perheenjäsenten informoiminen psykososiaalinen tukeminen surutyön tukeminen henkilökunnan erikoiskoulutus

15 13 (Saattohoitokurssi 1997) 5.3 Terminaalihoito eli saattohoito Saattohoito voi tapahtua esimerkiksi sairaalassa, erityisessä saattohoitokodissa tai kuolevan ihmisen kotona. Lähdesmäen mielestä saattohoito tarkoittaa sitä, että hoidon inhimillisyyteen kiinnitetään erikoisesti huomiota, vältetään monimutkaisia, potilasta rasittavia tutkimuksia ja hoitomenetelmiä, ne korvataan hyvällä perushoidolla. Elämän säilyttäminen ja ylläpitäminen ei voi olla terveydenhuollon yksinomaisena yleisohjeena. Hoidon tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisuus elää sairautensa viimeinen vaihe ilman vaikeita kipuja ja oireita haluamassaan ympäristössä ja läheistensä seurassa. Potilaan omat toivomukset pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Samoin pyritään huolehtimaan siitä, ettei kuoleva ihminen koe itseään hyljätyksi tai jää yksin, ellei hän ole nimenomaan toivonut sitä. (Lähdesmäki 1992, 12). 5.4 Saattohoito kotona Potilaan lähettäminen sairaalasta kotiin kuolemaan on täysin Lääkintähallituksen terminaalihoito-ohjeiston mukainen ratkaisu. Lähdesmäki esittää, että terminaalivaiheen potilaille ja heidän lähiomaisilleen tulisi selvittää kotona kuolemisen luonnollisuus, kotihoidon mahdollisuudet sekä sen erilaiset toteuttamistavat. Yleensä tämä tapahtuu terveyskeskuksen kotisairaanhoidon toimesta, tarvittaessa yhteistyössä sairaalalaitoksen kanssa. (Lähdesmäki 1992, 29.) Kuoleman majesteetin vaikutuspiiriin joutuvat kaikki lähellä olevat ihmiset, suku ja perhe. Lähdesmäki (1992, 29) näkee tavattoman tärkeänä sen, että ollaan yhdessä hoivaamassa ja saattamassa lähtijää, ollaan lähellä toinen toistaan niin kauan kuin elämää on. Vainio toteaa, että Suomessa ainoastaan noin 5 % syöpäpotilaista kuolee omassa kodissa. Tutkimuksen mukaan 20 % sairaalassa kuolleiden syöpäpotilaiden

16 14 lähiomaisista oli sitä mieltä, että koti olisi ollut paras paikka kuolla, mikäli riittävää sairaanhoito- ym. apua olisi ollut saatavilla. (Vainio 1998, 206.) Kotisairaanhoito kuuluu Suomessa perussairaanhoidon piiriin ja sitä toteuttavat terveyskeskukset. Vainio mainitsee, että rauhallinen, paniikiton ja ennakoitu kotikuolema edellyttää huolellista oireenmukaista hoitoa ja loppuvaiheessa miltei päivittäistä perheen neuvomista ja tukemista. Eniten omaisten taholta tiedustellaan erilaisista kuolinmekanismeista ja oireista. Jos kuolintapoja selitetään ennakolta, se vähentää perheen paniikkia ja auttaa ennakoimaan tilanteita. Turvallisuutta lisää myös tutun lääkärin, hoitajan, saattokodin tai vuodeosaston puhelinnumero, johon voi soittaa pulmatilanteessa. (Vainio 1998, 206.) Saattohoidossa tulisi toimia joustavasti ja potilaan ehdoilla. Vainion mielestä kuolevan potilaan ongelmia perusterveydenhuollossa ovat olleet byrokraattisuus ja puuttuva koordinaatio kotisairaanhoidon ja kotipalvelun kuuluessa eri hallinnonalaan. Kuntarajat voivat myös muodostaa esteen joustaville hoitojärjestelyille: omaisten luona naapurikunnassa hoidettava ei voi saada kotisairaanhoitoa eikä kotipalveluja omasta eikä omaisensa kunnasta. Apua hakevan tyly kohtelu terveys- tai sosiaalivirastossa saattaa olla ylivoimainen lisä siihen kuormaan, jota perheenjäsentään kotona hoitava väsynyt omainen kantaa. (Vainio 1998, 206.) Kasvavat kustannukset terveys- ja sosiaalihuollossa voivat laittaa päättäjätkin ajattelemaan. Vainion mukaan on tullut uusia vaatimuksia hoitaa potilaita taloudellisemmin. Pienempien hoitokustannusten takia polikliininen hoito ja kotihoito ovat saaneet osakseen lisääntyvää mielenkiintoa, ja myös hoitotekniikkaa on kehitetty kotona toteutettavaan suuntaan. Tästä esimerkkinä ovat kotona annettavat suonensisäiset solunsalpaajahoidot, ravitsemusohjelmat ja antibioottikuurit. Esimerkiksi Ruotsissa on menty niin pitkälle, että kokonaisia sairaalaosastoja on muutettu kotiosastoiksi (Sjukhus-ansluten hemvård), joiden henkilökunta tekee yksinomaan kotikäyntejä ja hoitaa myös näytteenotot ja muut aikaisemmin sairaalassa suoritetut tehtävät. (Vainio 1998, 207.) Potilaan viime vaiheen hoito kotona sisältää Vainion mukaan monia etuja: potilas voi noudattaa omaa päivä- ja yöjärjestystään. Kotona on myös mielekästä tekemistä, johon

17 15 voi osallistua voimien mukaan. Potilaan asema perheessä säilyy sairaudenkin aikana, hän voi vuoteestakin osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Vierailut ja kanssakäyminen perheenjäsenten kanssa sujuvat luontevasti ja omat ihmiset ja esineet ympärillä luovat turvallisuuden tunnetta. Perheenjäsenille kotihoito antaa tilaisuuden auttaa ja hoivata ja tehdä pieniä palveluksia ennen kuin on liian myöhäistä; tällä omin käsin tehdyllä työllä on huomattava merkitys osana ns. ennakoivaa surutyötä. (Vainio 1998, 207.) Sekä potilaan että perheen täytyy olla motivoitunut kotihoitoon. Hoitavan perheenjäsenen täytyy olla hyvissä voimissa jaksaakseen tehdä raskaan työn, jonka pituudesta ei ole ennakolta tietoa. Vainio toteaa, että Suomessa aikuiset lapset asuvat usein eri paikkakunnalla kuin vanhempansa, jolloin kuolevaa hoitamaan jääminen on jo taloudellisista ja käytännön syistä vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ruotsissa ja Tanskassa on säädetty laki, jonka mukaan saattohoitoa kotona tekevä omainen tai ystävä saa sairausvakuutuksen päivärahan mukaista korvausta kuukauden ajan. Suomessakin hoitotukea voi anoa, jos hoitaa kotona vaikeasti sairasta. (Vainio 1998, 207.) 6. OMA TAPA KUOLLA Päätös terminaalihoidosta on lääkärin tehtävä. Päätös on tietenkin aina yksilöllinen ja tapauskohtainen. Lääkintähallituksen terminaalihoidon ohjekirje numero 3024/02/80 (liite 2) merkitsee kuolevaa hoitavalle suositusta ja tukea. Ohjeiston periaatteita ovat hoidettavan potilaan oireettomuus, potilaan oikeus saada tietää tosiasiat, läheisten mukanaolo sekä se, että potilas saa itse päättää hoitopaikan. Potilas saa myös itse osallistua hoitoratkaisuihin, hän voi jopa kieltäytyä jo aloitetusta hoidosta. Se keskeytetään edellyttäen, että potilas ymmärtää luopumisen merkityksen. 6.1 Eläminen kohti kuolemaa Saattohoidon aikana ihminen elää kohti kuolemaansa. Grönlund & Huhtinen toteavat, että ihmiset elävät kuolemistaan sillä persoonallisella tavalla, jolla he ovat eläneet

18 16 elämäänsäkin. Arjen tavallisten asioiden huolehtimisen lisäksi tunnetaan pelkoa kuolemisen hetken kokemisesta, koskeeko se vai käykö kaikki sittenkin kivuttomasti. Ajatellaan sitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, ehkä pelätään helvettiin joutumista tai yleensä tuomiota siitä, mitä on tehty tai jätetty tekemättä. Tunnetaan syyllisyyttä, ollaan vihaisia tai ollaan rauhallisia kukin persoonallisella tavallaan. (Grönlund & Huhtinen 1995, 79.) Ihmisen tapa kokea asioita on monimuotoinen terveenäkin eläessä, me kukin käsittelemme elämämme tärkeitä asioita jokainen omalla tavallamme. Grönlundin & Huhtisen mukaan elettäessä kohti kuolemaa pätee se, että jos ihmisellä on ollut tapana katsoa asioita rohkeasti silmiin, kohtaa hän kuoleman väistämättömyyden myös samalla rohkeudella. Jos hän on ollut toisista riippuvainen, tarvitsee hän kuolemisessaankin muita enemmän lähelleen ja päättämään ehkä puolestaan. Jos hän on ollut yksinään selviytyjä, hän tarvitsee elämänsä lopulla vähemmän muita ja haluaa tehdä itse omat päätöksensä. (Grönlund & Huhtinen 1995, 80.) Kuoleman väistämättömyys ihmisen saavutettua korkean iän laittaa ihmisen vastakkain oman kuoleman lähestymisen kanssa. Grönlund & Huhtinen toteavat, että iäkäs ihminen on ymmärtänyt, että elämä on jo melkein mennyt. Nyt ei ole enää mahdollista päästä alkuun ja yrittää uudelleen. Kyseisen kaltainen kriisi voi kohdata ihmistä jo varhain keski-iässä joittenkin vaikeiden elämäntilanteiden aiheuttamana. Ihminen alkaa pohtia, mikä tarkoitus hänen elämällään on ollut, mitä hän on saanut aikaan, miten toiset ovat nähneet hänen tekemisensä. Omaa historiaa arvioidaan ankarastikin. Eheytyminen syntyy, kun löydetään tarkoitus omissa kokemuksissa ja tavassa, jolla elämänsä on elänyt. Päinvastaisissa tapauksissa tunnetaan epätoivoa ja koetaan aika liian lyhyeksi ja että mikään ei oikeastaan mennyt siten kuin joskus alussa toivoi. (Grönlund & Huhtinen 1995, 85.) Kaikkien meidän täytyy kuolla. Grönlundin & Huhtisen mukaan ihmiset eivät kuitenkaan elä kuolemistaan vain sen vuoksi, että täytyy kuolla. He ajattelevat myös, mitä on ollut ja mitä on sitten, kun on kuollut. Mitä tulee tapahtumaan, kun olen mennyt rajan toiselle puolelle? Kuolemisesta on suoriuduttava riittävän hyvin, että voisi jatkaa paremmin uudessa elämässä (näin ei kuitenkaan ajattele se, jolle kuolema merkitsee kaiken loppua). On ehkä järjestettävä myös niitä asioita, jotka menivät elämän aikana

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Eija Jumisko, FT, TtM Lehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö 15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot