HETKI ELÄMÄÄ. ENNEN KUOLEMAA - kuolevan hoito. Marjukka Peltonen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HETKI ELÄMÄÄ. ENNEN KUOLEMAA - kuolevan hoito. Marjukka Peltonen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö"

Transkriptio

1 HETKI ELÄMÄÄ ENNEN KUOLEMAA - kuolevan hoito Marjukka Peltonen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Marjukka Peltonen Hetki elämää ennen kuolemaa kuolevan hoito Järvenpää s. 2 liitettä Opinnäytetyöni aiheena on ihmisen eläminen kohti kuolemaa, se vaihe elämässä, jolloin käytettävissä olevilla hoitomenetelmillä ei enää ole mahdollista parantaa sairauden ennustetta. Olen rajannut työni vanhan, jo elämänsä ehtoon saavuttaneen ihmisen mahdollisuuteen saada arvokas, hyvä kuolema. Erityisen kiinnostuksen kohteena minulla on ollut kysymys, onko hyvä kotikuolema mahdollinen myös vanhusten palvelutalon asuntoa kotinaan pitävälle vanhukselle. Työssäni perehdyn kirjallisuuden avulla siihen, millainen historia kuolemalla, kuolemisella ja saattohoidolla Suomessa on ja mitä saattohoito pitää sisällään. Pohdin, keitä kaikkia hyvässä kotikuolemassa tarvitaan ja sitä, miten kotikuoleman kustannukset ovat verrattavissa näinä säästämisen aikoina laitoskuoleman kustannuksiin. Käsittelen myös ihmisen omaa tapaa kuolla, oikeuksineen ja toiveineen ja kerron kuolevaa hoitavan ihmisen työn eri puolista: omaisten surun kohtaamisesta, vainajan laittamisesta ja työn mahdollisesti aiheuttamasta uupumuksesta. Kerron erilaisista maailmankatsomuksista ja kuolevan oman vakaumuksen kunnioittamisesta. Suomessa on erilaisia etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä ja heidän tavoistaan ja tarpeistaan tulee ammattiauttajan olla selvillä. Kerron myös kristinuskon käsityksistä koskien kuolemaa, kuolemanpelkoa ja sitä, mitä tulee kuoleman jälkeen. Olen luennoinut saattohoidosta kahden vanhusten palvelutalon henkilökunnalle. Edellä mainittua materiaalia on hyödynnetty näillä luennoilla, lisämateriaalina on ollut aihetta käsittelevä, sitä hieman eri tahoilta tarkasteleva kalvosarja. Kalvosarjan avulla on pohdittu muun muassa syöpäpotilaan sopeutumisen vaiheita, loppuvaiheen oireita ja kivun ilmenemismuotoja, kipulääkitystä, suun hoitoa, sitä, miten hyvää ravitsemustilaa voidaan pitää yllä sekä kotikuoleman merkitystä ja sen tuomia etuja kuolemaansa kohti elävälle ihmiselle. Asiasanoja: saattohoito, kuolema, kuoleminen, kotikuolema

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT Marjukka Peltonen A moment of life before death taking care of a dying person Spring pages 2 appendixes The purpose of my final thesis is to observe a person living towards his or her own death, that part of life, where there is no chance of curing one s illnesses prognosis with the available cure methods. I have limited my work to apply old people s possibilities to get a dignified, good death. My special interest has been one question: is it possible to have a good home death, if one lives in one s own apartment in an elderly people s service home. In my work I deal with literature with the history of terminal care and what the term terminal care includes. The next thing to ponder over is, what kind of a group of people is needed to produce a good home death and how are the costs of such a death compared with a death in institutional care. After that I process one s own way of dying, with one s own rights and wishes. Then I tell about different sides of the work of those, who take care of the dying people; how to meet the sorrow of the next of kin, how to prepare the deceased and the possible fatigue that this kind of work causes. After that I tell about different kinds of outlooks on life and the respect for the dying person s own conviction. In Finland there are many different kinds of ethnic and religious groups today and as a professional one should be aware of their customs and needs. Then I tell about Christianity s opinions about death, death anxiety and what is to be after death. Next I examine shortly the history of dying in Finland. I have given two lectures on terminal care to the staffs of two elderly people s service homes. The material mentioned before has been exploited within these lectures, and as in addition to this material I prepared a set of transparencies that view terminal care from a different angle. With this set of transparencies I have considered for instance the adjusting stages of a cancer patient, the symptoms of the last stage and the ways that pain can express itself, medication of pain and how one could upkeep one s good nourishment condition, how to take care of one s mouth s condition and the meaning of good home death and the benefits it brings to a person who is living towards his or her death. Keywords: terminal care, death, dying, home death Deposited in the library of Diaconia polytechnic, Järvenpää unit

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO TYÖN TAVOITTEET KUOLEVAN HOIDON KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ KUOLEMISEN HISTORIAA Kuolema yhteisön ja kuolevan asiana Kuoleman laitostuminen SAATTOHOITOA LAITOKSESSA JA KOTONA Saattokotihoito Hospice-hoidon periaatteet: Terminaalihoito eli saattohoito Saattohoito kotona OMA TAPA KUOLLA Eläminen kohti kuolemaa Itsemäärääminen - toteutuuko se Oikeus hoitoon ja siitä kieltäytymiseen KOTIKUOLEMAN YHTEISTYÖTAHOJA JA KUSTANNUKSIA Keitä kaikkia kotikuolemassa tarvitaan Kotisaattohoidon kustannuksia yhteiskunnalle KUOLEVAA LÄHIMMÄISTÄ HOITAVA IHMINEN Omaisten surun kohtaaminen Vainajan laitto Hoitavan uupumus ERILAISTEN MAAILMANKATSOMUSTEN KUNNIOITTAMINEN Kuolevan oma vakaumus Kuolevan toivomusten ja tarpeiden huomioiminen erilaisissa kulttuureissa Uskonnollisten ja etnisten ryhmien erilaiset tavat KRISTINUSKON KÄSITYKSIÄ KUOLEMASTA Kuolema ja kuolemattomuus Kuolemanpelko Mitä kuoleman jälkeen LUENTOTILAISUUDET VANHUSTEN PALVELUTALOISSA Luentopaikat Luentotilaisuuden tavoitteet Tiedot osallistujista Menetelmä ja välineet Oman työskentelyn arviointia Osallistujien palautteet POHDINTAA...47 LÄHTEET...51 LIITE1 LIITE 2

5 3 1. JOHDANTO Kuolevan ihmisen hoidossa, silloin kun ei enää ole toivoa paranemisesta, keskitytään kärsimyksen lievittämiseen ja hyvään perushoitoon. Kuolema on ihmisarvoinen silloin, kun siihen ei liity fyysistä epämukavuutta, pelkoja eikä irrallisuutta kuolevalle merkittävistä ihmissuhteista. Kuolevalle annetaan mahdollisuus viettää viimeiset hetkensä rauhallisessa ympäristössä läheistensä parissa. Käytännössä rauhallinen ja arvokas kuolema voi tapahtua niin sairaalassa, saattokodissa kuin kotonakin. Kun kuolevaa hoidetaan kotona, suurimman osan työstä tekevät omaiset. He tarvitsevat paljon tukea. Kuolemaansa kohti elävä ihminen puolestaan kaipaa ennen kaikkea rauhaa ja turvallista huolenpitoa sekä riittävää oirelievitystä. Kuolevalla ihmisellä on oikeus saada hyvää oireenmukaista hoitoa, mutta yhtälailla voidaan sanoa, että hänellä on myös oikeus välttyä turhilta rasittavilta hoidoilta. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan kuolevan ihmisen hoito merkitsee sen tunnustamista, että elämä on Jumalalta ja että kuolevan elämä on yhtä arvokas kuin taloudellisessa mielessä hyödyllisen, tuotteliaan ja terveen ihmisen elämä. Laulaja toteaa, että nykyinen länsimainen elämänmuoto on tuonut elämää koskevien ratkaisujen perusteluiksi tehokkuuden, edun ja hyödyn. Usein näiden näkökohtien takaa paljastuu raadolliseksi arvoksi raha. Rahan etiikka näyttäytyy paljaimmillaan ja avuttomimmillaan silloin, kun sitä sovelletaan ihmisen syntyyn, terveyteen ja kuolemaan. Se törmää siihen, että ihmisen arvoa ei voi mitata rahalla. Saavutetut säästöt tai lisääntynyt tehokkuus eivät riitä perustelemaan ratkaisuja, joissa ihmisarvo on uhattuna. (Laulaja 1996, ) Kuolevan ihmisen hoitaminen on vaativaa työtä, jossa hoitavan tunteet ovat yleensä vahvasti mukana. Nykyiset kuoleman ympäristöt, sairaalat, ovat kaukana kotoisista paikoista. Menneeseen, maatalousvaltaisessa Suomessa ennen vallinneeseen perheyhteisöllisyyteen ei ehkä ole paluuta, mutta voimme silti pyrkiä saamaan kuolevan hoidosta vähemmän teknologiaa ja enemmän yksilöllisyyttä ja inhimillisyyttä huomioonottavaa. Hoitohenkilökunnan lisääminen ei ehkä yksistään riitä takaamaan

6 4 kuolevalle ihmiselle parempaa hoitoa, lisäksi tarvitaan hoitavien ihmisten kuoleman kohtaamisen valmiuksien parantamista. Kotikuoleman mahdollisuus palvelutalon kodissa alkoi askarruttaa mieltäni käymieni saattohoitokurssien sekä käytännössä terveyskeskuksen vuodeosastolla saamani saattohoitokokemuksen perusteella. Tuntui olevan aivan tavallinen käytäntö, että kun vanhus palvelutalossa asuessaan tulee niin huonoon kuntoon, ettei hän itse selviä päivittäisistä toiminnoistaan, kuten WC:ssä käynneistä, tai hän muuten alkaa tarvita enenevässä määrin ympärivuorokautista hoivaa, hänet siirretään melko automaattisesti terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolle. Kuunneltuani huonokuntoisten vanhusten vuodeosastokeskusteluja aiheesta ja havaittuani, että palvelutalon työntekijöiden keskuudessa alkoi viritä keskustelua oman talon kotikuoleman mahdollisuudesta, suunnittelin pienimuotoisen luennon tuusulalaisen palvelutalon työntekijöille pidettäväksi. Diakonia-ammattikorkeakouluopintojen aikana kiinnostus virisi uudelleen, tällä kertaa laajemman luentomateriaalin keräämisen merkeissä. Tässä työssä oleva materiaali on tarkoitettu pienimuotoisten luentojen pitämiseen palvelutalojen, mahdollisesti myös vanhainkotien ja yksityisten vanhusten hoivakotien henkilökunnille, kotipalvelussa toimiville sekä vapaaehtoistyössä saattohoitoon suuntautuville henkilöille. Toivon voivani antaa tietoa siitä, mitä kuolevan hoitaminen käytännössä tarkoittaa ja miten ja missä kuolemaan saattaminen voi tapahtua, niin että tästä pienestä palasta ihmisen elämää voisi tulla arvokas ja inhimillinen.

7 5 2. TYÖN TAVOITTEET Kuolema on aina herättänyt monenlaisia tunteita ja askarruttanut ihmisen mieltä. Kuolema kohtaa meitä jokaista, omakohtaisena tai lähimmäisen kokemuksena, ja tietenkin viimeistään silloin, kun oma hetkemme koittaa. Joudumme hyväksymään katoavaisuuden, surun ja tuskan osaksi elämää. Ennen kuoleman merkitys oli erilainen, se oli ihmisen tuttu, luonnollinen asia. Nykyään, tässä modernissa yhteiskunnassa, kuoleman ajatus on tuntunut olevan kaukainen ja vieras, se on melkeinpä tabu puheenaiheenakin. Tavoitteenani on ollut herättää keskustelua hyvästä kuolemasta vanhusten huollon henkilökunnan keskuudessa, vanhainkodeissa ja kotipalvelussa sekä kotipalvelun piirissä. Erityisen kiinnostukseni kohteena ovat olleet vanhusten palvelutalojen henkilökunnan suhtautuminen kotikuoleman mahdollisuuteen palvelutalon kodissa. Toiveenani on saada keskustelun piiriin myös vanhusten parissa vapaaehtoistyötä tekevät, mahdollisesti saattohoitotyöhön suuntautuvat ihmiset. Olen valmistanut luentomateriaalia tätä tarkoitusta varten. Luentomateriaali käsittää luentokalvosarjan kuolevan hoitoon liittyvistä asioista. Käytän luennoilla materiaalina myös tähän näyttötyöhön kirjallisuuden kautta kerättyä aineistoa koskien ihmisarvoista kuolemaa, saattohoidon yleisperiaatteita, kustannuksia, kuolevaa hoitavan vaativaa työtä, kristinuskon näkemyksiä kuolemasta ja kuolemisesta sekä sitä, mitä tulee ottaa huomioon kuolevan ihmisen erilaisia maailmankatsomuksia kohdattaessa. 3. KUOLEVAN HOIDON KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Kuolevan hoito voi tapahtua sairaalassa, saattokodissa tai kotona. Tärkeää on se, että ihminen saa viettää viimeiset hetkensä rauhallisessa ympäristössä, läheistensä parissa hänen niin toivoessaan. Tärkeää on myös, että kuolemaan ei liity tarpeetonta fyysistä epämukavuutta, hallitsematonta kipua tai pelkoa.

8 6 Käsitteiden käyttö kuolevan potilaan hoidossa on ollut vaihtelevaa. Ensimmäinen asiaan liittyvä sana on Grönlundin mukaan hospice ja hospice-hoitoideologia. Sana hospice pohjautuu latinankieliseen sanaan hospitium, joka tarkoittaa suojapaikkaa ja vieraanvaraisuutta. Hospice oli keskiajalla paikka, jossa pyhiinvaeltajat saattoivat levätä monia kuukausia kestäneiden matkojensa aikana. Meille hospice-hoitoideologia tuli Englannista, jossa kyseisenlaista hoitoa oli toteutettu jo 1960-luvun alusta systemaattisena kuolevan potilaan hoitona tällaista hoitoa varten suunnitelluissa hoitolaitoksissa. (Grönlund 1999, 7.) Seuraava käsite oli terminaalihoito, joka otettiin käyttöön lääkintähallituksen terminaaliohjeiden myötä vuonna 1982: Terminaalihoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka annetaan potilaalle siinä vaiheessa, kun käytettävissä olevilla hoitomenetelmillä ei enää ole mahdollista parantaa potilaan sairauden ennustetta, sekä hoitoa kuoleman lähestyessä. Terminaalihoito sisältää potilaan riittävän oireenmukaisen perushoidon ja kaiken muun ihmisarvoa kunnioittavan huolenpidon sekä hänelle läheisten ihmisten tukemisen. Terminaalihoidon tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisuus elää sairautensa terminaalivaihe ilman vaikeita oireita ja kipuja haluamassaan ympäristössä ja läheistensä seurassa. Terminaalihoidon suomenkielisenä vastineena otettiin käyttöön termi saattohoito. Painopiste on potilaan kipujen hoidossa niin, että otetaan huomioon fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset kivut. Hyvä hoito on sitä, että kaikkiin noihin kipuihin pyritään vastaamaan ja tekemään potilaan elämänlaatu optimaaliseksi. Potilasta pyritään hoitamaan ainutkertaisena yksilönä juuri hänen omien tarpeittensa mukaisesti. Potilasta ja hänen läheisiään tuetaan edessä olevaan elämän päättymiseen. (Grönlund 1999, 7.) Grönlund (1999,7) toteaa, että saattohoidossa on alettu pitää parempana kuolevan potilaan hoito käsitettä, koska viime vaiheen hoitoon liittyy paljon muutakin kuin juuri saattamista. Uusin käsite on palliatiivinen hoito. Grönlund kertoo sen tarkoittavan potilaiden aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun heidän sairauteensa ei enää ole parantavaa hoitoa. Siinä on keskeistä kivun sekä muiden oireiden hoito sekä

9 7 psykologisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin sekä maailmankatsomuksellisiin ongelmiin paneutuminen. Hoidon päämääränä on potilaan ja hänen omaistensa elämänlaadun optimointi. Hoidolla pyritään auttamaan potilasta elämään mahdollisimman aktiivisesti kuolemaansa asti ja auttamaan omaisia selviytymään potilaan sairauden aikana ja sen jälkeen. (Grönlund 1999, 7.) 4. KUOLEMISEN HISTORIAA 4.1 Kuolema yhteisön ja kuolevan asiana Entisinä aikoina kuolemaan liittyi voimakkaasti koettu koko kylän ja yhteisön surukokemus. Pentikäisen (1990, 28) mukaan kaikkien kylän ja suvun jäsenten oli tärkeää olla paikalla heittämässä hyvästit kuolevalle: itse hyvästely oli tärkeämpää kuin hengenlähtö. Kuollut ei kadonnut näköpiiristä lopullisesti. Pentikäisen mukaan kuolema merkitsi kansan käsityksissä vain muuttoa uuteen asuinpaikkaan. virran taakse kalmisomaan, kuolleiden kylään. Kuollut sai sinne mukaansa ruokaa, työkaluja ja rakkaimpia esineitään. Kuolinvuoteen vierellä ei ollut lupa itkeä. Vasta ruumiinpesijöiden työskennellessä kajahtivat ensimmäiset itkut vainajan naispuolisten lähiomaisten suusta: Peskää hyvin, ettei hänen tarvitse likaisena Tuonelassa asua! (Pentikäinen 1990, 28.) Vainajien muistaminen ja kunnioittaminen on elinvoimainen osa ihmisille tärkeää jatkuvuuden tunnetta. Pentikäinen toteaa, että se jäsentää ihmiselle hänen omaa paikkaansa sukupolvien ketjussa. Ylisukupolvisessa järjestelmässä itsensä löytänyt saattaa saavuttaa eheyden suhteessa omaan menneisyyteensä, juuriinsa ja omaan ainutkertaiseen elämänhistoriaansa. (Pentikäinen 1990, 194.) Pentikäinen pohtii, että osa ihmisen terveyttä ja harmoniaa onkin siten sovinto menneisyyden kanssa. Tässä suhteessa varhaiskantaiset kulttuurijärjestelmät saattavat tarjota mallia kokemuksista, jotka nykykulttuurin edustajat kieltävät. Yksi tähän

10 8 elämänpiiriin kuuluvista kysymyksistä on kuoleminen. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat yhtäpitävästi siihen, että myös suomalainen yhteiskunta on toisen maailmansodan kulttuurimurroksessa menettänyt vanhan tasapainoisen suhteensa kuolemaan ja muuttunut kuoleman kieltäväksi. Kuolemaa ei mielellään kutsuttu nimeltä. Pentikäisen esimerkin mukaan me /siirrymme ajasta ikuisuuteen/, /nukumme kuolon uneen/, /tulemme viimeiselle veräjälle/, /menemme Tuonen virran tuolle puolen/ - miten tahansa. Käyttämällä kiertoilmauksia ihmiset siirtävät kuoleman omasta mielenmaisemastaan pois. Kaikkihan kuolevat, mutta en minä. Näistä kiertoilmauksista, kuten ei myöskään kuolemanpelosta, ole vapaa mikään kuolevien kanssa ammatikseen työskentelevä ryhmä. (Pentikäinen 1990, 196.) 4.2 Kuoleman laitostuminen Ennen kuolema oli yhteisön ja kuolevan yhteinen asia. Pentikäisen mukaan kuoleva osallistui itse yhteisön jäsenenä kuolintapahtumaan, jopa kontrolloiden omaa kuolemistaan. Kuinka on käynyt suomalaisen kuolemankulttuurin teollistumisen ja kaupungistumisen aikaansaamassa murroksessa? Kuoleman prosessi siirtyi ensin perheelle, joka puolestaan lopuksi luovutti sen sairaalalaitokselle. (Pentikäinen 1990, 196, 197.) Pentikäinen toteaa, että nykyihmisen usko teknologian mahtiin ja erityisesti moderniin lääketieteeseen on niin vahva, että kuolema on tässä katsannossa voitu ikään kuin unohtaa. Perinteiset yhteisömuodot ovat myös väistyneet. Kun yhteisöistään irtaantuneilla ihmisillä ja yksityisyyteen ajautuneilla perheillä ei enää ole voimavaroja kuoleman kohtaamiseen samalla tavalla kuin ennen kotona ja kylissä, se yksinkertaisesti on siirretty sivuun. (Pentikäinen 1990, 197.) Pentikäinen mainitsee, että ennen kuolema kotona oli tavallista, nyt se tapahtuu sairaalamiljöössä. Vaikka kuolema heimo- ja kyläyhteisöissäkin koettiin ulkopuoliseksi voimaksi, yhteisö pystyi kohtaamaan tasapainoaan ja toimintakykyään uhanneen kuolemantapauksen perinteisen symbolijärjestelmänsä puitteissa. Yhteisöjen hajotessa ja uskontojen merkityksen vähetessä ei ole löytynyt sellaista yhtenäistä symbolijärjestelmää, joka olisi koonnut piiriinsä koko todellisuuden, niin ihmiset,

11 9 toiminnat kuin erilaiset kokemuksetkin. Nykyihmisen kosketus todellisuuteensa ei näytä kattavan pahaa, kuolemaa eikä kärsimystä. Siksi ne eliminoituvat pois menestyvän ihmisen maailmanmallista. (Pentikäinen 1990, 198.) Martti Lidqvist (1986, 17) sanoo, että kulttuuriamme on syystä luonnehdittu kuolemaa pakenevaksi. Kuolemasta ei ole tapana keskustella. Pentikäinen mainitsee, että suomalaisessa yhteiskunnassa on omaksuttu periaate, jossa yhteisön tasapainoa häiritsevien asioiden samoin kuin esimerkiksi vammansa tai sairautensa vuoksi muista poikkeavien ihmisryhmien käsittely tapahtuu eristämisen, tehtävään erikoistuneiden ammatti-ihmisten ja muodollisten toimintatapojen avulla. Näin on käynyt myös kuoleman. Se ei enää näy arkielämän keskellä, vaan on kadonnut laitosten sisälle ja sielläkin erityisille osastoille. (Pentikäinen 1990, 201.) Jokaisella on oikeus kuolla arvokkaasti. Pentikäinen (1990, 202) kysyy, miten kuolevalle voidaan henkilöön katsomatta saada mahdollisuus ihmisarvoiseen kohteluun elollisen kiertokulun siinä vaiheessa, jossa on vääjäämättömästi palattava takaisin suureen tuntemattomaan. Pentikäinen toteaa, että yhteisöissä, joissa kuolema on suljettu arkitodellisuuden ulkopuolelle, ei ole myöskään tarvetta värikkääseen uskomusmaailmaan kuolemasta ja kuolemanjälkeisestä. Perinne, jonka turvin aikaisemmat sukupolvet ovat kuoleman kohdanneet ja sitä käsitelleet, on väistymässä ja samalla yhdenmukaistumassa. Maailmankuvaltaan kuoleman kieltäväksi muodostuneen kulttuurin saattaa olla vaikea hyväksyä tai edes ymmärtää, että sen keskelle asettuneet muiden kulttuurien edustajat haluavat pitää kiinni vanhasta kuolemankulttuuristaan sekä kuolettaa ja haudata kotiperinteensä ja uskontonsa tapojen mukaan myös uudessa kulttuuriympäristössä. (Pentikäinen 1990, 203.) 5. SAATTOHOITOA LAITOKSESSA JA KOTONA

12 10 Tänä päivänä tavallisin paikka kuolemalle on sairaalan vuodeosaosasto, ihminen tavallaan toimitetaan laitokseen kuolemaan. Laitoksessa tapahtuva kuolema voi olla arvokas ja inhimillinen, mutta monen sairautensa viime vaihetta elävän ihmisen toive saattaa olla se, että saisi kuolla omassa kodissaan, omaisten ollessa lähellä. Ihmisellä tulisikin olla täysi oikeus päättää, missä hän viimeiset hetkensä täällä maan päällä viettää. 5.1 Saattokotihoito Saattokodilla tarkoitetaan hoitolaitosta, jossa kuolemaa lähestyville potilaille pyritään takaamaan mahdollisimman aktiivinen, arvokas ja oireeton loppuelämä. Hänninen kertoo tällaisen katsontakannan syntymisestä Isossa-Britanniassa 1960-luvulla. Se oli vastaus teknistyvälle lääketieteelle, joka unohti kuolevat potilaat ei-toivottuna omituisuutena ja tähtäsi parantamiseen. Kuolema ja siihen väistämättä liittyvä kärsimys irrotettiin kuolevasta potilaasta ja häntä ympäröivästä perheestä. Kivulle ja muulle kärsimykselle haettiin objektiivista syytä, kuten elinvauriota tai vikaa systeemissä. Saattokotiliike näki kuitenkin kipukokemuksen tärkeänä. Eräs keskeinen saattokotiajattelun juonne oli uskoa siihen, mitä potilas sanoo, ja perustaa hoito potilaan subjektiiviseen kokemukseen. (Hänninen 1998, 202.) Saattokotihoidossa pyrittiin Hännisen mukaan hoitokodista tekemään alusta asti turvallinen paikka kärsiä. Oireiden, ennen kaikkea kivun, lievitys oli keskeistä muttei riittävä sisältö toiminnalle. Kuolevan arvokkuus, itsemääräämisoikeus ja ominaislaadun kunnioitus tuli taata. Kuolemaan nähtiin liittyvän asioita, joista ainoastaan kuoleva pystyi päättämään. Hoitavien henkilöiden intuitio ja herkkyys aistia tunnetiloja esitti suurta osaa potilaiden hoidossa. (Hänninen 1998, 202.) Hännisen mukaan St Luke s Home perustettiin kuoleville köyhille Englannissa 1893, tämän jälkeen syntyi vuonna 1900 St Joseph hospice ja lopulta vuonna 1967 St Christopher s hospice. Viimeksi mainittua pidetään nykyisen saattohoidon kantakotina. Suomeen ensimmäinen saattokoti perustettiin tammikuussa 1988 Tampereelle (Pirkanmaan hoitokoti) ja samana vuonna syyskuussa perustettiin Terhokoti Helsinkiin. Turun Karinakoti aloitti toimintansa (Hänninen 1998, )

13 11

14 Hospice-hoidon periaatteet: Hospice-hoidon tavoitteena on suoda ihmiselle arvokas ja inhimillinen kuolema. Ideologiaa on toteutettu ja kehitetty sekä varsinaisissa saattokodeissa että erilaisilla akuutti- ja pitkäaikaissairaaloiden vuodeosastoilla. (Saattohoitokurssi 1997.) Periaatteita: hoidon kohteena on koko perhe, ei pelkästään kuoleva potilas korkeatasoinen oireenmukainen hoito hoidon jatkuvuuden turvaaminen kodikas ympäristö on tärkeä osa elämän laatua kotihoito mahdollisimman pitkään perhe osallistuu hoitoon hospicessa työalana monialainen ryhmätyö (sairaanhoitaja, psykologi, teologi, fysioterapeutti esimerkiksi) korkeatasoinen työpaikkakoulutus asiantuntijapalvelut -työnohjaus joustavuus säännöissä -ruoka-ajat, vierailuajat, alkoholin saatavuus sairaalateknologian minimoiminen tutkimustyö: -oman työn laaduntarkkailu -elämänlaatututkimus (Saattohoitokurssi 1997) Saattokodin perustavoitteita: oireenmukainen hoito potilaan ja perheenjäsenten informoiminen psykososiaalinen tukeminen surutyön tukeminen henkilökunnan erikoiskoulutus

15 13 (Saattohoitokurssi 1997) 5.3 Terminaalihoito eli saattohoito Saattohoito voi tapahtua esimerkiksi sairaalassa, erityisessä saattohoitokodissa tai kuolevan ihmisen kotona. Lähdesmäen mielestä saattohoito tarkoittaa sitä, että hoidon inhimillisyyteen kiinnitetään erikoisesti huomiota, vältetään monimutkaisia, potilasta rasittavia tutkimuksia ja hoitomenetelmiä, ne korvataan hyvällä perushoidolla. Elämän säilyttäminen ja ylläpitäminen ei voi olla terveydenhuollon yksinomaisena yleisohjeena. Hoidon tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisuus elää sairautensa viimeinen vaihe ilman vaikeita kipuja ja oireita haluamassaan ympäristössä ja läheistensä seurassa. Potilaan omat toivomukset pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Samoin pyritään huolehtimaan siitä, ettei kuoleva ihminen koe itseään hyljätyksi tai jää yksin, ellei hän ole nimenomaan toivonut sitä. (Lähdesmäki 1992, 12). 5.4 Saattohoito kotona Potilaan lähettäminen sairaalasta kotiin kuolemaan on täysin Lääkintähallituksen terminaalihoito-ohjeiston mukainen ratkaisu. Lähdesmäki esittää, että terminaalivaiheen potilaille ja heidän lähiomaisilleen tulisi selvittää kotona kuolemisen luonnollisuus, kotihoidon mahdollisuudet sekä sen erilaiset toteuttamistavat. Yleensä tämä tapahtuu terveyskeskuksen kotisairaanhoidon toimesta, tarvittaessa yhteistyössä sairaalalaitoksen kanssa. (Lähdesmäki 1992, 29.) Kuoleman majesteetin vaikutuspiiriin joutuvat kaikki lähellä olevat ihmiset, suku ja perhe. Lähdesmäki (1992, 29) näkee tavattoman tärkeänä sen, että ollaan yhdessä hoivaamassa ja saattamassa lähtijää, ollaan lähellä toinen toistaan niin kauan kuin elämää on. Vainio toteaa, että Suomessa ainoastaan noin 5 % syöpäpotilaista kuolee omassa kodissa. Tutkimuksen mukaan 20 % sairaalassa kuolleiden syöpäpotilaiden

16 14 lähiomaisista oli sitä mieltä, että koti olisi ollut paras paikka kuolla, mikäli riittävää sairaanhoito- ym. apua olisi ollut saatavilla. (Vainio 1998, 206.) Kotisairaanhoito kuuluu Suomessa perussairaanhoidon piiriin ja sitä toteuttavat terveyskeskukset. Vainio mainitsee, että rauhallinen, paniikiton ja ennakoitu kotikuolema edellyttää huolellista oireenmukaista hoitoa ja loppuvaiheessa miltei päivittäistä perheen neuvomista ja tukemista. Eniten omaisten taholta tiedustellaan erilaisista kuolinmekanismeista ja oireista. Jos kuolintapoja selitetään ennakolta, se vähentää perheen paniikkia ja auttaa ennakoimaan tilanteita. Turvallisuutta lisää myös tutun lääkärin, hoitajan, saattokodin tai vuodeosaston puhelinnumero, johon voi soittaa pulmatilanteessa. (Vainio 1998, 206.) Saattohoidossa tulisi toimia joustavasti ja potilaan ehdoilla. Vainion mielestä kuolevan potilaan ongelmia perusterveydenhuollossa ovat olleet byrokraattisuus ja puuttuva koordinaatio kotisairaanhoidon ja kotipalvelun kuuluessa eri hallinnonalaan. Kuntarajat voivat myös muodostaa esteen joustaville hoitojärjestelyille: omaisten luona naapurikunnassa hoidettava ei voi saada kotisairaanhoitoa eikä kotipalveluja omasta eikä omaisensa kunnasta. Apua hakevan tyly kohtelu terveys- tai sosiaalivirastossa saattaa olla ylivoimainen lisä siihen kuormaan, jota perheenjäsentään kotona hoitava väsynyt omainen kantaa. (Vainio 1998, 206.) Kasvavat kustannukset terveys- ja sosiaalihuollossa voivat laittaa päättäjätkin ajattelemaan. Vainion mukaan on tullut uusia vaatimuksia hoitaa potilaita taloudellisemmin. Pienempien hoitokustannusten takia polikliininen hoito ja kotihoito ovat saaneet osakseen lisääntyvää mielenkiintoa, ja myös hoitotekniikkaa on kehitetty kotona toteutettavaan suuntaan. Tästä esimerkkinä ovat kotona annettavat suonensisäiset solunsalpaajahoidot, ravitsemusohjelmat ja antibioottikuurit. Esimerkiksi Ruotsissa on menty niin pitkälle, että kokonaisia sairaalaosastoja on muutettu kotiosastoiksi (Sjukhus-ansluten hemvård), joiden henkilökunta tekee yksinomaan kotikäyntejä ja hoitaa myös näytteenotot ja muut aikaisemmin sairaalassa suoritetut tehtävät. (Vainio 1998, 207.) Potilaan viime vaiheen hoito kotona sisältää Vainion mukaan monia etuja: potilas voi noudattaa omaa päivä- ja yöjärjestystään. Kotona on myös mielekästä tekemistä, johon

17 15 voi osallistua voimien mukaan. Potilaan asema perheessä säilyy sairaudenkin aikana, hän voi vuoteestakin osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Vierailut ja kanssakäyminen perheenjäsenten kanssa sujuvat luontevasti ja omat ihmiset ja esineet ympärillä luovat turvallisuuden tunnetta. Perheenjäsenille kotihoito antaa tilaisuuden auttaa ja hoivata ja tehdä pieniä palveluksia ennen kuin on liian myöhäistä; tällä omin käsin tehdyllä työllä on huomattava merkitys osana ns. ennakoivaa surutyötä. (Vainio 1998, 207.) Sekä potilaan että perheen täytyy olla motivoitunut kotihoitoon. Hoitavan perheenjäsenen täytyy olla hyvissä voimissa jaksaakseen tehdä raskaan työn, jonka pituudesta ei ole ennakolta tietoa. Vainio toteaa, että Suomessa aikuiset lapset asuvat usein eri paikkakunnalla kuin vanhempansa, jolloin kuolevaa hoitamaan jääminen on jo taloudellisista ja käytännön syistä vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ruotsissa ja Tanskassa on säädetty laki, jonka mukaan saattohoitoa kotona tekevä omainen tai ystävä saa sairausvakuutuksen päivärahan mukaista korvausta kuukauden ajan. Suomessakin hoitotukea voi anoa, jos hoitaa kotona vaikeasti sairasta. (Vainio 1998, 207.) 6. OMA TAPA KUOLLA Päätös terminaalihoidosta on lääkärin tehtävä. Päätös on tietenkin aina yksilöllinen ja tapauskohtainen. Lääkintähallituksen terminaalihoidon ohjekirje numero 3024/02/80 (liite 2) merkitsee kuolevaa hoitavalle suositusta ja tukea. Ohjeiston periaatteita ovat hoidettavan potilaan oireettomuus, potilaan oikeus saada tietää tosiasiat, läheisten mukanaolo sekä se, että potilas saa itse päättää hoitopaikan. Potilas saa myös itse osallistua hoitoratkaisuihin, hän voi jopa kieltäytyä jo aloitetusta hoidosta. Se keskeytetään edellyttäen, että potilas ymmärtää luopumisen merkityksen. 6.1 Eläminen kohti kuolemaa Saattohoidon aikana ihminen elää kohti kuolemaansa. Grönlund & Huhtinen toteavat, että ihmiset elävät kuolemistaan sillä persoonallisella tavalla, jolla he ovat eläneet

18 16 elämäänsäkin. Arjen tavallisten asioiden huolehtimisen lisäksi tunnetaan pelkoa kuolemisen hetken kokemisesta, koskeeko se vai käykö kaikki sittenkin kivuttomasti. Ajatellaan sitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, ehkä pelätään helvettiin joutumista tai yleensä tuomiota siitä, mitä on tehty tai jätetty tekemättä. Tunnetaan syyllisyyttä, ollaan vihaisia tai ollaan rauhallisia kukin persoonallisella tavallaan. (Grönlund & Huhtinen 1995, 79.) Ihmisen tapa kokea asioita on monimuotoinen terveenäkin eläessä, me kukin käsittelemme elämämme tärkeitä asioita jokainen omalla tavallamme. Grönlundin & Huhtisen mukaan elettäessä kohti kuolemaa pätee se, että jos ihmisellä on ollut tapana katsoa asioita rohkeasti silmiin, kohtaa hän kuoleman väistämättömyyden myös samalla rohkeudella. Jos hän on ollut toisista riippuvainen, tarvitsee hän kuolemisessaankin muita enemmän lähelleen ja päättämään ehkä puolestaan. Jos hän on ollut yksinään selviytyjä, hän tarvitsee elämänsä lopulla vähemmän muita ja haluaa tehdä itse omat päätöksensä. (Grönlund & Huhtinen 1995, 80.) Kuoleman väistämättömyys ihmisen saavutettua korkean iän laittaa ihmisen vastakkain oman kuoleman lähestymisen kanssa. Grönlund & Huhtinen toteavat, että iäkäs ihminen on ymmärtänyt, että elämä on jo melkein mennyt. Nyt ei ole enää mahdollista päästä alkuun ja yrittää uudelleen. Kyseisen kaltainen kriisi voi kohdata ihmistä jo varhain keski-iässä joittenkin vaikeiden elämäntilanteiden aiheuttamana. Ihminen alkaa pohtia, mikä tarkoitus hänen elämällään on ollut, mitä hän on saanut aikaan, miten toiset ovat nähneet hänen tekemisensä. Omaa historiaa arvioidaan ankarastikin. Eheytyminen syntyy, kun löydetään tarkoitus omissa kokemuksissa ja tavassa, jolla elämänsä on elänyt. Päinvastaisissa tapauksissa tunnetaan epätoivoa ja koetaan aika liian lyhyeksi ja että mikään ei oikeastaan mennyt siten kuin joskus alussa toivoi. (Grönlund & Huhtinen 1995, 85.) Kaikkien meidän täytyy kuolla. Grönlundin & Huhtisen mukaan ihmiset eivät kuitenkaan elä kuolemistaan vain sen vuoksi, että täytyy kuolla. He ajattelevat myös, mitä on ollut ja mitä on sitten, kun on kuollut. Mitä tulee tapahtumaan, kun olen mennyt rajan toiselle puolelle? Kuolemisesta on suoriuduttava riittävän hyvin, että voisi jatkaa paremmin uudessa elämässä (näin ei kuitenkaan ajattele se, jolle kuolema merkitsee kaiken loppua). On ehkä järjestettävä myös niitä asioita, jotka menivät elämän aikana

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE päivitetty: /. 20 Piia Turtiainen SAATTOHOIDON PERIAATTEET 1. OIREIDEN LIEVITYS 2. TURVALLINEN JA JATKUVA HOITOSUHDE 3. PSYKOLOGINEN TUKI

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Tässä luennossa lastenneurologina Keskityn perheen (ja lapsen) informointiin Kokemuksiin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö. Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Eija Jumisko, FT, TtM Lehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Tämän lupaamme sinulle. Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa

Tämän lupaamme sinulle. Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa Tämän lupaamme sinulle Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa 5 TAKUUTA Haluamme antaa sinulle hyvän hoidon ja hoivan Jos olet yli 65-vuotias ja tarvitset apua

Lisätiedot

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN 1 Potilaan kuoleman jälkeen Läheisillä on mahdollisuus hyvästellä vainaja kiireettömästi potilashuoneessa tai Hoitokodin kappelissa. Läheiset voivat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot