Joukkomuonitus. opaskirja palokuntanaisille

Transkriptio

1

2

3 Joukkomuonitus opaskirja palokuntanaisille

4 JOUKKOMUONITUS OPASKIRJA PALOKUNTANAISILLE KIRJOITTAJAT Kerttu Tyrväinen, Leena Mustonen ja Mia Kunnaskari TOIMITUS Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK GRAAFINEN SUUNNITTELU Kaarla Graphic Design KUVAT Riina Kaarla, Evira, Valtion ravitsemusneuvottelutoimikunta, Teuvan Keitintehdas Oy, Metos Oy, Kopal Keittiöt Oy, Puolustusvoimat ISBN SPEK ja kirjoittajat JULKAISIJA Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu HELSINKI puh. (09) , faksi (09) PAINO Esa Print Oy Tampere 2008 Osittainen kopiointikielto Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty.

5 Esipuhe Vuosien varrella palokuntanaisista on kehittynyt palokuntien varsinaisia monitaitureita. Palokuntanaiset tukevat palokuntien toimintaa osallistumalla aktiivisesti erilaisiin huolto-, varainhankinta-, hallinto-, valistus- ja neuvontatehtäviin. Tehtäväkentän laajentumisen myötä palokuntanaisten perinteiset muonitustehtävät eivät ole kuitenkaan menettäneet merkitystään. Päinvastoin, edelleenkin palokuntanaiset suorittavat vuosittain noin 400 hälytysmuonitustehtävää, kymmeniä leirimuonituksia ja lukemattomia kahvituksia huolehtien näin yli palokuntalaisen hyvinvoinnista joka vuosi. Ruualla on suuri merkitys fyysisen jaksamisen kannalta ja toisaalta rauhallinen ruokailuhetki kohottaa varmasti jokaisen mielialaa. Ei ole lainkaan sama asia syödä keikkapaikalla huoltoasemalta ostettu sämpylä, kuin saada sämpylän kanssa lämmin kahvi ja viettää pieni rupatteluhetki tuttujen palokuntanaisten kanssa. Palokuntanaisten järjestämä hälytysmuonitus onkin ruumiinhoidon ohella myös tärkeää sielunhoitoa. Tämä opas keskittyy joukkomuonitustilanteisiin, joista erityisesti leirit toimivat hyvänä opin paikkana, mutta myös osaamisen näyttämönä. Leirimuonitus ja kanttiinitoiminta ovat tärkeä osa palokuntanuorten leiritoimintaa. Leirien iloisimmat kasvot löytyvät väistämättä aina tiskijonosta hyvä ruoka ja täysinäinen vatsa saavat hymyn herkäksi. Ruokailujen ja koulutuksen lomassa leirikanttiinista kantautuva kahvin ja tuoreen munkin tuoksu johdattelee virkistävälle kahvi- tai mehutauolle niin pienet kuin isommatkin leiriläiset. Palokuntanaisten muonitustoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka tarjoaa mukavaa tekemistä hyvien palokuntaystävien seurassa. Vapaaehtoistoiminnassa jokaisen henkilökohtaiset vahvuudet voidaan nostaa esiin, jolloin jokaiselle löytyy mieluista tekemistä. Vapaaehtoistoimintana järjestetty muonitus antaa suurimmat palkinnot iloisina kasvoina ja täysinäisinä vatsoina. Toivon, että tämä opas kehittää paitsi muonitustoimintaa, myös yhteishenkeä ja motivaatiota. Haluan tässä yhteydessä lausua lämpimät kiitokseni kaikille tämän oppaan tekemiseen osallistuneille! Petri Jaatinen palokuntajohtaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

6 Sisällysluettelo 9 10 Johdanto Kouluttajalle OSA I Tutustutaan joukkomuonitustapahtumaan Joukkomuonitus ja joukkoruokailu Muonituksen työvaiheita Joukkomuonituksen suunnittelu alkaa! Muonituspaikkaan tutustuminen Keittiötyöntekijät ja työnjako Toimihenkilökaavio Rekrytointi ja motivointi Vapaaehtoisen työvoiman vastuu Ruokalistan ja budjetin laatiminen Fineli-tietopankki ja ravintolaskentaohjelmat Ruokalista ja budjetti Tavaranhankinta Tarjouspyyntö ja sopimus Esimerkkejä ja erityiskysymyksiä Kolme leiriruokalistaa Vinkkejä ruokalistan kokoamiseen Erityisruokavaliot Anniskeluoikeudet Ruokaohjeita: vakioruokaohjeita ja erityiskysymyksiä Muutamia vakioruokaohjeita (100 hengelle) Muutamia muunnelmia vakioruokaohjeista Raaka-ainemäärien laskeminen Keittimet ja muu ruuanvalmistuskalusto Suurkeittiölaitteita Erilaisia keittimiä ulkokäyttöön Kuljetusastiat Mitä mukaan kenttämuonitukseen? Ruuan jakelu

7 OSA II Tutustutaan elintarvikeohjeisiin ja käytäntöihin Elintarvikelainsäädäntö: pellolta pöytään Omavalvonta Näytteenotto Lämpötilavaatimukset Hygieniaosaaminen hygieniapassi Tilapäistä keittiöhenkilökuntaa koskevat ohjeet Henkilökohtainen hygienia Työvaatteet ja -asusteet Ruokamyrkytykset Ruokamyrkytyksen oireet Ruokamyrkytysten syyt Ruokamyrkytyksen aiheuttajia Jätehuolto ja ympäristö Keittiötapaturmat ja niiden ehkäisy Työturvallisuus on yhteinen asia Työergonomia Taukojumppaa Työssä jaksaminen vapaaehtoistyöstä nauttiminen Ensiapu Alkusammutus Hätäilmoitus OSA III Kanttiini, kahvitus, retkimuonitus Kanttiinin pito Kahvitus Retkimuonitus 106 Lähteet ja kirjallisuus

8

9 Johdanto Muonitustyössä, samoinkuin kaikissa muissakin tehtävissä, pääsee hyvään tulokseen käyttämällä hyväkseen järkevää harkintaa, saatuja Muonitus kuuluu palokuntanaistyön perinteisimpiin ja merkittävimpiin tehtäviin kokemuksia ja tutustumalla tehtäviin perusteellisesti sekä vaikka palokuntanaistyö on toki paljon omaamalla tarpeellisen annoksen muutakin kuin muonitusta, ja vaikka muonitusjoukkoihin ovat tietenkin tervetulleita myös pojat henkilökohtaista innostusta muonitusasioiden hoitoon. ja miehet. Muonitusta ovat hälytys- ja joukkomuonitukset. Tässä kirjassa käsitellään joukkomuonituksia. - Palokuntanaistyön opas, 1955 Tyypillisiä palokunnan joukkoruokailutapahtumia ovat palokuntanuorten leirit, palokuntakilpailut, muut yleisötapahtumat ja koulutustilaisuudet. Lisäksi muonittajien toimesta järjestetään kahvituksia ja pidetään kanttiinia erilaisissa tapahtumissa. Tässä oppaassa on hieman asiaa myös niistä. Korostamme, että hyvin hoidettu muonitus tai kahvitus on osa tapahtuman ohjelmaa. Se on tärkeä hyvän mielen tuoja. Muonitukseen kannattaa panostaa! Joukkomuonitus on tarkoitettu ohjekirjaksi joukkomuonituskurssin kouluttajalle ja oppimateriaaliksi kurssilaiselle, mutta sitä voi käyttää myös itsenäiseen opiskeluun. Kirjan ohessa oleva CD sisältää lisämateriaaleja ja kouluttajan materiaalit. Opetuspaketti on suunnattu erityisesti palokuntalaisille, mutta se soveltuu myös muille joukkomuonitusten järjestämisestä kiinnostuneille. Opetuspaketin materiaali pohjautuu kotitalousopettaja Kirsti Hännisen kirjoittamaan Joukkomuonitusoppaaseen ja Anna Maria Borgin ja Tellervo Hyttisen kokoamaan kouluttajan oppaaseen ja kalvosarjaan. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin edeltäjä Suomen Palotorjuntaliitto julkaisi nämä vihreäkantisena muonituskouluttajan kansiona Hännisen kirjan lisäksi innoittajana on käytetty Irja Seetulan Kenttämuonitusopasta, jonka Suomen Palotorjuntaliitto julkaisi 1971 (julkaisunumero 7/139). Muut käytetyt lähteet ja oheiskirjallisuus löytyvät lähdeluettelosta. Materiaalin ovat vuonna 2008 ajantasaistaneet pääemäntä Kerttu Tyrväinen (Kangasniemen palokuntanaiset ry., Suurleiri 2010 pääemäntä), keittiötyöntekijä Leena Mustonen (Lappeenrannan palokuntanaiset ry.) ja järjestöohjaaja Mia Kunnaskari (SPEK). Kuvituksesta vastasi Riina Kaarla ja taitosta Sami Kaarla. Kiitämme Puolustusvoimia soppatykkikuvasta, Eviraa käsienpesutekniikkakuvasta ja hyödyllisistä neuvoista, Valtion ravitsemusneuvottelukuntaa lautasmallikuvasta ja Aivo Finland Oy:tä, Dipper Softwarea ja KELAa kommenteista ja CD:ltä löytyvistä tietopaketeista. Teuvan Keitintehdas Oy, Metos Oy ja Kopal Keittiöt Oy luovuttivat ystävällisesti käyttöömme suurkeittiölaitteiden ja astioiden kuvia, mistä myöskin kauniisti kiitämme. Metoksen Juho Mäyry ja Teuvan Henri Penttilä ystävällisesti kommentoivat tekstiä ja antoivat vinkkejä astioiden ja kalusteiden käyttöön; tästä heille erityiskiitos.

10 Kouluttajalle Kurssin järjestää alueellinen pelastusliitto. Jatkokoulutusta tarjoaa pelastusliiton järjestämä hälytysmuonituskurssi. SPEK järjestää pelastusliittojen pää- ja varapääemännille vuosittain täydennyskoulutustapahtuman, Teoriakurssin aikana opitaan Pääemäntäpäivät. muonituksen perusteet ja saadaan kokonaiskuva joukkoruokailutapahtumasta. Joukkomuonituskurssi jatkuu harjoittelulla (1 2 päivää). Käytännön harjoittelu valmistaa kurssilaiset suoriutumaan muonitustyöstä itsenäisesti. Tavoitteena on, että kurssin käynyt henkilö hallitsee erilaisia joukkoruokailuun liittyviä tapahtumia ja käytäntöjä ja pystyy selviytymään myös yllättävistä tilanteista. Kurssin suorittanut ja opit omaksunut henkilö pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan esimerkiksi leirimuonituksen tai muun vastaavan tehtävän. Kouluttajan materiaalit ovat CD:llä. Materiaaleihin kuuluu oppituntirunko, PowerPoint -diasarja sekä lisä- ja elävöittämismateriaaleja. Esitetty oppituntisuunnitelma on ohjeellinen. Tuntisuunnitelmaa ei ole tarkoitus toteuttaa sellaisenaan, vaan kouluttaja poimii siitä kurssilleen sopivat asiat ja aihepiirit. Kurssin teoriajakson kesto on 14 oppituntia. Yhden oppitunnin (OT) kesto on 45 minuuttia. Jos kurssi järjestetään iltakurssina, sopiva kesto on 2 x 45 minuuttia. Kurssin voi pitää myös kahden päivän mittaisena viikonloppukurssina. Osia kurssista (esim. LT 1 3 kanttiinitoiminta, kahvitus ja retkimuonitus) voi järjestää minikurssina tai te toina. Joukkomuonituskurssin kouluttajana toimii yleensä alueellisen pelastusliiton pääemäntä. Kouluttajana voi toimia myös muu henkilö, joka tuntee joukkomuonitustapahtuman hyvin ja osaa kouluttaa muita. Suosittelemme kouluttajalle kouluttajakurssin suorittamista. Kouluttajan on oltava hyvin perehtynyt CD:llä olevan materiaalin sisältöön ja harjoituksiin. Materiaaliin tutustumisen ohella kouluttajan on aina tarkastettava voimassa oleva elintarvikelaki ja hygieniavaatimukset. Lisäksi kouluttajan pitää tarkastaa koulutuspaikan turvallisuustilanne (poistumisreitit, alkusammutusvälineet, ensiapuvälineet), koska kouluttaja vastaa myös kurssilaisten perehdyttämisestä koulutuspaikan turvallisuuteen. Ajantasaisten tietojen tarkastaminen on tärkeää. Elintarvikealalla lait ja suositukset muuttuvat usein, koska tilanteet voivat muuttua nopeasti. Yllättäviä tilanteita voi tulla vastaan vaikkapa ilmenneen tautiriskin tai saastumisen takia. Esimerkiksi 2004 siipikarjan ja vesilintujen käsittelyyn tuli uusia suosituksia H5N1-lintuinfluenssariskin näyttäessä kohoamisen merkkejä, ja 2008 juomaveden käytössä ja käsittelyssä jouduttiin erityistoimiin ensin Nokialla ja sitten Korpilahdella. Tietojen tarkastaminen on tärkeää myös siksi, että alueellisesti suosituksissa voi olla suuria eroja. Paikallinen terveysviranomainen arvioi oman alueensa riskitekijöitä ja antaa niiden mukaan suosituksia ja ohjeita onhan luontevaa, että saariston kalastajakylässä ja sisämaan mansikkapitäjässä kiinnitetään huomiota eri asioihin. 10

11 Osa1 Tutustutaan joukkomuonitustapahtumaan 11

12 12

13 Joukkomuonitus ja joukkoruokailu Joukkomuonitusta on suurtilaisuuksien ruokailujen järjestäminen. Hyvä esimerkki ovat palokuntanuorten leirit. Niitä järjestetään lähes joka pelastusliiton alueella vuosittain, ja SPEK järjestää yhteistyössä palokuntalaisten kanssa kansainvälisen suurleirin joka 4. vuosi. Leirit kokoavat yhteen satoja nuoria, suurleirit tuhansia. Keittiöhenkilökuntaa jokaiselle leirille tarvitaan kymmeniä, suurleirille yli sata. Joukkomuonitus on etukäteen suunniteltu tapahtuma. Joukkoruokailutapahtumasta tiedetään ennalta aika paikka tilaisuuden laatu ruokailijoiden lukumäärä ruokailijoiden erityisruokavaliot henkilökunta keittiön varustetaso. Joukkoruokailujen järjestäminen on naisjärjestöjen perinteistä toimintaa. Joukkoruokailujen järjestäminen on ollut naisjärjestöjen perinteistä toimintaa. Palokuntanaisten lisäksi muonitusten järjestämisessä ovat kunnostautuneet mm. Martat, koti- ja maatalousnaiset, sotilaskotiyhdistykset ja maanpuolustusnaiset. Vaikka muonituksen yhteydessä puhutaankin usein naisjärjestöistä, kauhan varressa ja veitsen kahvassa näkyy yhä useammin poikia ja miehiä. Kaikki mahtuvat mukaan muonituksen mainioon maailmaan! Vapaaehtoistoiminta on harrastustoimintaa, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan kiinnostuksensa ja taitojensa mukaan. Vapaaehtoistoiminnasta haetaan usein vastapainoa omalle työlle. Niinpä keittiön puolelta voikin löytyä vaikka sihteeri, puuseppä, opettaja tai vahtimestari. Vapaaehtoiset hankkivat tarvittavat taidot kurssien, itseopiskelun ja käytännön harjoittelun kautta. 13

14 Muonituksen työvaiheita Kun käydään läpi muonituksen työvaiheita, havaitaan, että keittiöstä tai keittiötyön piiristä löytyy varmasti tekemistä kaikille kiinnostuneille. Vakiintunut keittiöväki toimii oikein, kun se tarjoaa tehtäviä muillekin ja kysyy rohkeasti uusia ihmisiä mukaan. Sillä tavalla keittiötyö tulee tutuksi ja kynnys uskaltautua mukaan laskee. Erilaisia työvaiheita ovat mm. Esityöt kasvisten ja vihannesten pesu ja esikäsittely lisukkeiden paloittelu voileipien valmistus Ruuan valmistus astioista ja keittimistä huolehtiminen tarjoiluastioista huolehtiminen ruuan valmistus kahvin ja teen keittäminen Leipominen raaka-ainehankinnat välineiden huolto leipominen Jakelu jakelupaikan huolto kaluston huolto voileipien ja juomien tarjolle asettelu pääruuan jakelu siivous ja välineiden pesu jätteiden lajittelun opastus ja valvonta Jälkityöt astioiden pesu työtilojen puhdistus kierrätys ja jätehuolto Varaston hoito tavaran vastaanotto ja järjestys oikea säilytys tavarakierrosta huolehtiminen Aputyöt vesi, sähkö, lämpö pyykki henkilökunnan tilojen huolto korjaustyöt 14

15 Siivous keittiö ruokailutilat huoltotilat ympäristö Myynti, kanttiini tilaukset esillepano, hinnoittelu myynti loppulaskenta pullopalautukset Toimistotyö tilitykset posti Näiden tehtävien lisäksi keittiötyöhön liittyy monenlaista sosiaalista kanssakäymistä erilaisten ihmisten kesken. Palokunnan keittiötyössä pääsee maailman kartalle: palokuntatoiminta on luonteeltaan kansainvälistä, sillä palokuntatoimintaa on kaikkialla ja kaikissa maissa. Ja keittiötyö se vasta kansainvälistä onkin, sillä kiinnostus ruokaan yhdistää varmasti kaikkia maailman ihmisiä. Keittiöhenkilökunta kasvattaa ja ohjaa pieniä leiriläisiä ja suuria aikuisiakin ympäristötietoisuuteen. Keittiöhenkilökunta on avainasemassa ympäristöystävällisten tuotteiden valinnassa, energian ja veden säästämisessä ja jätteiden määrän vähentämisessä. Heillä on valtavasti tietoa ja taitoa näistä asioista, ja heidän kannattaa jakaa tietoa myös tiskin toiselle puolelle. Myös ruokailukulttuuriin opastamisessa ja sen kehittämisessä keittiöhenkilökunta on keskeisessä roolissa. Pienin teoin, esimerkiksi teemaruokailuja järjestäen ja ruokailijoita opastaen, he saavat suuria asioita aikaan. 15

16 Joukkomuonituksen suunnittelu alkaa! Vanha sanonta pitää pintansa: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Keittiöhenkilökunnan edustuksen on syytä olla paikalla, kun tilaisuuden suunnittelu aloitetaan. Esimerkiksi heinäkuun alkupäivinä pidettävän leirin muonituksen suunnittelu on aloitettava viimeistään tammikuussa, puoli vuotta ennen tapahtumaa. Erityisen aikaavievää on keittiöhenkilökunnan hankkiminen eli rekrytointi. Suunnitteluun kuuluvia vaiheita ovat aikataulun ja budjetin laatiminen paikan, kaluston ja välineistön tarkastaminen keittiöhenkilökunnan rekrytointi tiedonkulusta sopiminen terveysviranomaisen vaatimien lupien hankkiminen työnjaosta sopiminen ja työntekijöiden perehdyttäminen elintarvikkeiden hankinta: tarjouspyyntöjen ja tilausten teko. Suunnittelun sujumisen ja tapahtuman onnistumisen takana on hyvä tiedon kulku. Pääemännän tulee olla mukana tapahtuman suunnittelussa alusta lähtien. Asioiden tiedottamisesta on sovittava etukäteen toimintatavat ja vastuuhenkilöt. Oikean ja oikea-aikaisen tiedonkulun merkitys korostuu erikoistilanteissa (esim. sairastapaukset, loukkaantumiset). Silloin oikeiden ihmisten on saatava tieto oikeaan aikaan. Huhupuheita ei pidä koskaan välittää eteenpäin. Luulo ei ole tiedon väärti. Suurleiriä 2010 varten laaditaan keittiöhenkilökunnan erityistilanneohjeistus. Se tulee saataville SPEKin palokuntanaisten sivuille, ja sitä voi käyttää mallina pienempienkin tilaisuuksien ohjeistuksen laatimiseen. Suunnittelun sujumisen ja tapahtuman onnistumisen takana on hyvä tiedon kulku. 16

17 Muonituspaikkaan tutustuminen Jos vuori ei tule emännän luo, on emännän mentävä vuoren luo. Paikkaan tutustuminen on olennainen osa tapahtuman suunnittelua. Paikka asettaa muonitukselle selkeät reunaehdot, mutta toisaalta suunnitteluvaiheessa on vielä mahdollista muuttaa joitain tila- tai paikkavarauksia. Alueesta voi tehdä itselleen pohjapiirroksen tai maastokartan, ja muunkinlaisten muistiinpanojen tekeminen on suotavaa. Paikasta voi ottaa kuvia vaikka digikameralla. Paikan päällä tarkastettavia asioita ovat varustetaso vesi, sähkö, lämpö, valaistus viemäröinti säilytystilat työpisteiden sijainti kierrätys ja jätehuolto ruokailupaikkojen sijainti kanttiinin sijainti henkilöstötilat alkusammutusvälineiden sijainti ja kunto ensiapuvälineiden sijainti ja kunto. Kerro suunnitteluryhmällekin, että joukkomuonituksessa tarvitaan varastot kuiva-aineille, kylmätuotteille ja pakasteille tilat siivousvälineille ja puhdistusaineille työtasot ruuanvalmistusta ja laitteita varten pesupisteet käsille ja astioille ruuan jakelupisteet (linjasto tai buffet) ruokailijoiden käsienpesupaikat ruokailutila henkilökunnan sosiaalitilat (pesutilat, työasun säilytys, pukeutuminen, lepotila) emännän huone/työpiste. Kenttämuonitusta suunniteltaessa paikan päällä vierailu on oleellisen tärkeää. Kenttämuonituksessa tarvitaan samat varastotilat ja työpisteet kuin muussakin muonituksessa. Erityiskysymyksiä ovat tilojen sijoittelu välimatkat ja kuljetus vesi, sähkö, lämpö- ja kylmäkalusto, valaistus sään vaihtelut pölyltä ja roskilta suojautuminen eläinten pääsyn estäminen muonitustiloihin jätehuolto (lajittelu, kuljetus, pesuvedet) paloturvallisuus ja tapaturmien ennaltaehkäisy. 17

18 Keittiötyöntekijät ja työnjako Suunnittelukokouksissa keittiöhenkilökuntaa edustavat pääemäntä ja emäntä. Yleensä he toimivat myös yhdyshenkilöinä ja tiedottajina. Toisinaan on hyvä pitää heti alkuun koko keittiöhenkilökunnalle yhteinen tutustumis- ja työnjakotilaisuus. Näin menetellään, jos tilaisuus on hyvin suuri ja merkittävä, pitopaikka on erityisen haastava, ihmiset eivät ole toisilleen entuudestaan tuttuja tai muuta keskusteltavaa nousee esiin. Yhteinen palaveri pidetään myös, jos asiat eivät suju niin kuin niiden pitäisi. Kokenut pääemäntä huomaa kyllä, jos asiat eivät ole ihan raiteillaan. Muutoin eri vastuualueiden työryhmät voivat pitää omia kokouksiaan itsenäisesti, tarpeen mukaan. Juuri ennen tapahtuman tai tilaisuuden alkua on hyvä pitää yhteinen neuvottelu, jossa työntekijät voivat vielä varmistaa työnkuvaansa liittyviä asioita tällainen tuokio on hyvä myös yhteishengen nostatukselle. Eikä siinä vielä kaikki! Tapahtuman jälkeen takki voi olla tyhjä, mutta päättökokous kannattaa silti pitää. Päättökokouksessa ei mietitä, mikä mahdollisesti meni pieleen, vaan annetaan tunnustusta hyvästä toiminnasta ja jaksamisesta. Hyvät opit otetaan talteen seuraavaa kertaa varten. Päättökokous kannattaa ottaa jälkimarkkinointikeinona. Tämä tarkoittaa, että kokouksessa vahvistetaan syntyneitä ystävyyksiä ja rekrytoidaan ihmisiä seuraaviin tapahtumiin. Toimihenkilökaavio Tässä esitetty tehtävänjako on yleisesti käytössä, mutta tapahtumat ja tekijät ovat yksilöllisiä ja siten myös tehtäväkuvaukset ja vastuunjako ovat ohjeellisia. Työnja vastuunjaon pitää olla selvillä, mutta toteutuksesta ei ole tarpeen tehdä turhan jäykkää. Mukavaa olla pittää! Leiripäällikkö Mukavaa olla pittää! PÄÄEMÄNTÄ EMÄNTÄ KANTTIININHOITAJA KEITTIÖTYÖNTEKIJÄT KANTTIINITYÖNTEKIJÄT 18

19 Varahenkilöiden nimeäminen on tärkeää, koska kuka vain voi sairastua. Varahenkilökäytäntö toimii myös rekrytointikeinona: kun varahenkilö saa seurata tapahtumia mukana, hän oppii siinä sivussa hoitamaan tehtäviä. Ruuanjakajista ja keittiöapulaisista on yleensä aina pulaa, joten heidän rekrytointiinsa kannattaa panostaa. Hyviä motivointikeinoja ovat pienet palkkiot, esimerkiksi yhteisen illanvieton järjestäminen. Osallistumistodistuksen antaminen voi olla käytännössäkin tärkeä asia, koska siitä voi olla hyötyä opiskeluissa tai työelämässä. Kaikkein paras motivointikeino on viihtyisä ilmapiiri. Pääemäntä vastaa muonituksen onnistumisesta kokonaisuudessaan työntekijöiden ohjeistuksesta ja valmennuksesta henkilökuntansa majoituksesta, taukoliikunnasta ja hyvinvoinnista henkilökunnan pukeutumisesta työaikana henkilökunnan terveystodistuksista terveystarkastajien lupien hankinnasta muonitukseen liittyvästä tiedottamisesta henkilökunnan kulukorvauksista osallistumistodistusten jakamisesta järjestyksestä ja hyvästä työilmapiiristä. Emäntä vastaa ruuan laadusta, määrästä, valmistuksesta ja kustannuksista työnjaosta työn ohjauksesta ennakkovalmisteluista. Kanttiininhoitaja vastaa kanttiinin toiminnasta ohjaa kanttiinihenkilökunnan työtä ja jakaa työvuorot hoitaa tilaukset ja palautukset hoitaa kanttiinin kirjanpidon hinnoittelee tavarat. Keittiö- ja kanttiinityöntekijät toimivat käytännön töissä työskentelevät annettujen ohjeiden mukaisesti. Palokuntanaiset ovat valmistelleet pääemännälle, varapääemännälle ja jakeluvastaavalle toimenkuvat (ks. CD). Ne on hyväksytty SPEKin valtakunnallisessa naistyötoimikunnassa, joka on palokuntanaisten korkein päättävä elin. Pääemäntä toimii pelastusliiton leirin pääemäntänä sekä alueen palokuntanaistyön pääemäntänä ja muonituspuolen asiantuntijana. Pääemäntä ja varapääemäntä nimetään aina vuodeksi kerrallaan liiton naistyön toimesta. Jakeluvastaava toimii leirillä jakelusta vastaavana emäntänä. Leiriorganisaatio vahvistaa jakeluvastaavan ja varavastaavan pääemännän suosituksesta vuodeksi kerrallaan. 19

20 Keittiöhenkilökunnan tilaisuudessa käsiteltäviä asioita ovat tapahtuman yleiskuva henkilötiedot vakuutukset terveystodistukset (tarvittaessa) kulkuyhteydet kulkuluvat ym. luvat (tarvittaessa, usein esim. Puolustusvoimien alueella) työtiloihin ja työturvallisuuteen tutustuminen työasut ja henkilökohtaiset työvälineet työnjako, työvuorot, varahenkilöt esimies, esimiehen varahenkilö. Työvuorot palokuntatapahtumien varsinaisilta toimihenkilöiltä edellytetään yleensä täysi-ikäisyyttä alle 18-vuotias voi toimia työaikalain puitteissa helpoissa aputehtävissä (esim. voileipien jakajana tai kanttiinissa) osapäivän sopiva pituus on n. 6 tuntia kokopäivän pituus on 6-8 tuntia leireillä ja muissa pitkäkestoisissa tapahtumissa suositellaan työskentelyä 2 vuorossa työergonomiaan ja taukoliikuntaan tulee kiinnittää huomiota! muonittajien tarve vaihtelee mm. tapahtuman luonteen, paikan varustetason ja työntekijöiden kokemuksen mukaan ongelmana on usein liian pieni muonittajien määrä työnjako ja uusien innostaminen mukaan on tärkeää palkkioista ja kulukorvauksista on muistettava sopia. Tapahtuman luonteesta ja tilaisuuden järjestäjästä riippuu, millaista korvausta vapaaehtoisesta työstä saa. Tavallisesti vapaaehtoisille ei makseta palkkaa, mutta korvataan kulut. Kulukorvaus sisältää yleensä matkakustannukset ja täysihoidon. On myös asiallista, että järjestäjä hankkii vapaaehtoisille talkoovakuutuksen. Palokuntayhdistykset vakuuttavat yleensä jäsenensä palokunnan tilaisuuksia varten, mutta jos järjestäjänä on joku muu taho, varmista vakuutusten voimassaolo. Lisäksi suosittelemme osallistumistodistuksen antamista. Osallistumistodistus on kiva muisto, ja voi siitä olla käytännön hyötyäkin esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemisessa. CD:llä on liitteenä todistuspohja malliksi. Palokuntayhdistyksen sopimuksista riippuen palkkiot ovat aluekohtaisia tai palokuntakohtaisia. Jos palkkiosta ei ole olemassa sopimusta, sellaisen voi tehdä. Suosittelemme joukkomuonituksesta n. 10 tuntikorvausta ja hälytysmuonituksesta sammutusmiehen saamaa korvausta vastaavaa summaa. Palkkio voidaan maksaa paitsi henkilölle, myös osastolle tai palokuntayhdistykselle. 20

21 Rekrytointi ja motivointi Ruuanlaitto on aidosti hauskaa puuhaa, varsinkin hyvässä seurassa. Muonittajia ei ole koskaan liikaa. Käytännössä heitä on liian usein liian vähän ja heillä kaikilla on liikaa töitä. Uusien ihmisten rekrytoinnissa kaikkien on puhallettava yhteen hiileen. Keittiöhenkilökunnan on pyydettävä rohkeasti apua ja jaettava aputehtäviä. Toisten palokuntalaisten on herättävä huomaamaan, että kun sanotaan ruoka ei kasva puissa, niin aivan päinvastoin se nimenomaan kasvaa puissa ja pelloilla. Ennen kuin ruoka on pöydässä, tarvitaan paljon työtä. Emännät voivat järjestää nuorisolle, toisille palokuntalaisille ja miksei ulkopuolisillekin houkuttelevia tapahtumia. He voivat järjestää esimerkiksi kokkikursseja, kilpailuja (vaikka kokkisodan ), te lanistujaisia tai letun- tai munkinpaistokekkereitä. Kokkikurssin voi järjestää teeman mukaan: esimerkiksi kastikekurssit ovat suosittuja. Järjestämällä kaikille avoimen kurssin voi myös tehdä osastolle pientä varainhankintaa. Ruuanlaitto on aidosti hauskaa puuhaa, varsinkin hyvässä seurassa. Hauskojen tapahtumien avulla on helppo houkutella uusia ihmisiä mukaan keittiöön. Leirillä voi aivan hyvin kysyä, maistuisiko huomenna perunamuusi. Kun vastaus todennäköisesti on kyllä, on luontevaa pyytää väkeä perunateatteriin ja perunateatterista voi järjestää hauskan yhdessäolohetken musiikin, pienten kilpailujen ja palkintojen avulla. Motivoinnilla kaikki sujuu! Kun vapaaehtoinen liittyy joukkoihin, joukon on oltava hänen tukenaan. Vapaaehtoisten hyvinvoinnista huolehtimiseen kuuluu mm. yhteydenpito, tehtäviin perehdyttäminen ja yksilön omien tietojen ja taitojen huomiointi ja arvostaminen. Rekrytoinnissa kerrotaan keittiötyöstä rehellisesti mutta pelottelematta. Motivointiin kuuluu, että kerrotaan työn antoisista puolista. Ketään ei saa pakottaa mukaan. Toisaalta, kun vapaaehtoinen on lupautunut mukaan tehtävään, hänen velvollisuutenaan on hoitaa sovitut asiat. 21

22 Kun uusi vapaaehtoinen liittyy joukkoihin, muista tervetulotoivotus perehdyttäminen uuden ihmisen erityistaitojen huomiointi molemminpuolinen arvostus jatkuva yhteydenpito ja myönteinen palaute. Vapaaehtoiset ovat monella tapaa kallisarvoisia ja heidän hyvinvoinnistaan tulee pitää huolta. Motivointiin kuuluu myös tietoisuus siitä, että vapaaehtoistyö on arvokasta. Vapaaehtoistyö täydentää yhteiskunnan antamaa tukea. Siihen kuuluu inhimillisyys ja ihmisen läsnäolo ilman virkamiesmäisyyttä ja viranomaisvaikutelmaa. Etenkin yksinäisille ihmisille vapaaehtoiset saattavat olla perhettä ja läheisiä korvaava kontakti ja ikkuna maailman tapahtumiin. Vapaaehtoisen työvoiman vastuu Vapaaehtoisuus tarkoittaa vapautta valita, ryhtyäkö toimeen vai ei. Vapaaehtoisen vastuu tarkoittaa, että Vapaaehtoisuus tarkoittaa vapautta annettu lupaus pidetään. valita, ryhtyäkö toimeen vai ei. Joukkomuonitus perustuu ennakkosuunnitteluun, Vapaaehtoisen vastuu tarkoittaa, että mutta hyväkään suunnitelma ei toteudu jos puuttuu toteuttajia tai toteuttajilta puuttuu tahtoa. Joskus työhön annettu lupaus pidetään. lupaudutaan innolla, mutta työnteon hetken koittaessa käy tekijöiden keskuudessa kato. Lupaus on aina pidettävä mahdollisimman hyvin. Kaveria ei jätetä pulaan eikä petetä tapahtumaa innolla odottavaa, esimerkiksi pientä leiriläistä. Pakottavan esteen (esimerkiksi sairastumisen) sattuessa asiasta on ilmoitettava heti pääemännälle tai esimiehelle. Sairastuneena ei saa tulla töihin, koska silloin on vaarassa tartuttaa muita. Mutta sairastunutkin voi olla avuksi ehkä hän osaa neuvoa sijaisen hankkimisessa. Ilmoittamatta poisjääminen ei ole sopivaa käytöstä. Vapaaehtoinen palokuntalainen hyväksyy palokuntayhdistyksen toimintaperiaatteet ja arvot on aidosti kiinnostunut palo- ja pelastusalasta on luotettava antaa hyvää esimerkkiä nuoremmille. 22

23 Ruokalistan ja budjetin laatiminen Seuraavaksi käydään läpi ravitsemukseen, ruokalistan laadintaan, budjetin laskemiseen ja tavaroiden hankintaan liittyviä asioita. Yksittäisessä tapahtumassa, esimerkiksi juhlassa, saa ja pitääkin syödä mitä herkkuja mieli tekee. Palokuntanuorten leirit taas ovat esimerkki tapahtumasta, jossa kasvavien nuorten riittävä ravitsemus pitää turvata, makunautintojen ohella tietenkin. Ajantasaiset suomalaisten ravitsemussuositukset laatii Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN). VRN on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaelin, joka asetetaan kolmivuotiskaudeksi kerrallaan. Jäsenet ovat ravitsemusasioita käsittelevien viranomaisten, kuluttajajärjestöjen, palkansaajajärjestöjen sekä teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia. Suositukset on tarkoitettu käytettäviksi mm. joukkoruokailun suunnittelussa. Tätä kirjoitettaessa tuoreimmat suositukset ovat vuodelta 2005, kouluruokailusuositukset vuodelta Uutta suosituksissa on näkökulma hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuuteen. Hyvän ruokavalion rinnalle suositellaan aktiivista, liikunnallista elämäntapaa. Haasteena on energian ja kulutuksen tasapainottaminen. Tällä hetkellä suomalaisten terveydentilan paraneminen on pysähtynyt. Suomalaisten elämäntapojen korjaamisen ajankohtaiset haasteet liittyvät liikalihavuuteen ja alkoholin kulutuksen kohtuullistamiseen. 23

24 Nykyisin suosittu malli hyvän aterian koostamiseksi on nk. lautasmalli. Lautasmallissa puolet lautasesta täytetään kasviksilla (raasteet, salaatti, lämmin kasvislisäke). Neljännes lautasesta täytetään perunalla, riisillä tai pastalla. Neljännes jää kala-, liha- tai munaruualle, joka voidaan korvata palkokasveja, pähkinöitä ja/tai siemeniä sisältävällä kasvisruualla. Ruokajuomaksi suositellaan rasvatonta maitoa, piimää tai vettä. Lisäksi ateriaan kuuluu leipä ja kasvisrasvalevite. Ateriaa täydentävät marjat tai hedelmät. Maitovalmiste ja jälkiruoka voidaan myös jättää syötäväksi välipalana. (ks. VRN 2005) Ravitsemussuosituksia löytyy myös erilaisten erityisryhmien (esim. lasten, koululaisten ja urheilijoiden) ruokailun suunnittelun tarpeisiin. VRN:n kouluruokailusuositukset löytyvät VRN:n verkkosivuilta. Joukkoruokailusuosituksia on kirjassa Joukkoruokailun ravitsemussuositukset (Airaksinen ym., 1994). Erityiskysymyksissä löydät neuvoja eri liitoista ja järjestöistä ks. lisätietoja kappaleesta Erityisruokavaliot. Lautasmalli. Kuva Valtion ravitsemusneuvottelukunta Fineli-tietopankki ja ravintolaskentaohjelmat Ravitsevien aterioiden suunnittelussa auttavat mm. ravitsemussuosituksiin pohjautuvat vakioruokaohjeet ja erilaiset ravintolaskentaohjelmat. Tässä muutamia vinkkejä, joiden avulla voi hakea lisätietoja. Tähän oppaaseen kuuluu myös muutamia vakioruokaohjeita ja malliruokalistat viikon mittaisille leireille. Fineli ( on Kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikön tietopankki, johon on koottu tietoa suomalaisten ja Suomessa käytettävien elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksesta. Tallennettuna on tiedot yli elintarvikkeesta ja 52 ravintotekijästä. Elintarvikkeita voi ryhmitellä mm. raaka-aineluokittain, ruoankäyttöluokittain ja erityisruokavalioittain. Sähköisiä ravintolaskentaohjelmia ovat mm. Aterix, Flamingo ja Nutrica. Niitä voi käyttää ruokaohjeiden ylläpitoon ja ruokalistojen suunnitteluun. Ohjelman avulla saa vaikkapa viikon ruokalistan printattavaksi, ja ohjelma laskee myös hinnat, ravintoarvot, tarveaineet ja valmistusohjeet valmiiksi. Ohjelmista on hyötyä monella tapaa: ne auttavat esimerkiksi arvioimaan, kuinka paljon raaka-aineita tulee tilata. Minimihävikistä on etua kaikille. Jamix Oy:n Aterix-reseptiohjelma on tarkoitettu ruokaohjeiden ylläpitoon ja 24