Toimitusnumero (12) Uusjako

Transkriptio

1 Toimitusnumero (12) Uusjako Kohde: Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Aika: kello Paikka: Pylvään kylätalo, Lentokentäntie 339, Ylivieska Toimitusinsinööri: Hannu Oja Uskotut miehet: Ahti Hannula ja Eero Juola Läsnäolijat: Muut asianosaiset: HAAPAKOSKI MIKKO MATTI JOHANNES K2 Haapakoski Eino Jylhä Juhani Henrik K6 Jylhä-Ollila Jukka Tapani Useita yksiköitä Huhtakangas Henri Järvinen Jukka Pekka K9 KAIKKONEN ANTTI MATIAS K10 Mononen Risto Ensio K20 Nurkkala Reijo Valentin K22 Nurkkala Leila PALOLA VESA MIKAEL K48 Palonen Lilja Annikki K25 Pylväs Aarno Olavi K29 Pylväs Ari Antero K30-1 PYLVÄS JORMA JUHANI K34 Pylväs Joonas Rahkolin Hemmo Sakari K38 RAUDASKOSKI KAARLO EERIK ja KATRI MARJATTA Lisä-Anttila Marjakangas Reino Raudaskylän kyläyhdistys ry SORVISTO JOUKO VILHELM K64 Sorvisto Sami Antero K44 SORVISTO MARKO TAPIO K43 SORVOJA ERKKI ILMARI K46 Sorvoja Pasi Nestor K47 Soukka Heikki Leander K51 Törmälä Samuli Aatos K54 Allekirjoitettu sähköisesti, Oja Hannu :36:49

2 Toimitusnumero (12) ÄNGESLEVÄ TAPANI VILHELMI K55 ÄNGESLEVÄ TIMO JOHANNES K56 Ängeslevä Esa Jaakko K60 Ängeslevä Seppo Ängeslevä Tarmo Einari K59 Ängeslevä-Jylhä Aili Kaarina K61 1. Tiedottaminen Selvitys Kokouskutsut on lähetetty Kokouksen laillisuus Selvitys Kukaan ei ole pitänyt toimitusmiehiä esteellisinä eikä ole esittänyt estettä toimitusta vastaan. Päätös Kokous on laillinen. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 4, Toimituksen eteneminen Selvitys toimituksen aloitus /2014 maanomistajien haastattelut kokous: Kuivatussuunnittelu toimitsijoiden valinta 10/2014 kuivatussuunnittelijan kilpailutus ja valinta. Maveplan Oy / jakosuunnitelmaehdotuksen esittely 10/2015 etenemisaikataulun muutos. Viivästyy vuodella /2016 Männistörämeen peruskuivatushanke ELY:n rahoituspäätös syksy/2016 hankkeen toteutus 10/ jakosuunnitelmaehdotuksen esittely / jakosuunnitelmaehdotuksen esittely kokouskutsu ja lopullisen jakosuunnitelmaehdotuksen lähetys jakosuunnitelman vahvistaminen kuivatussuunnittelutarpeiden kuuleminen syksy 2017 kokous: tieoikeudet tasoristeysten lakkauttaminen

3 Toimitusnumero (12) korvaavien teiden rakentaminen /2018 kuivatussuunnitelmat ->urakoitsijoiden kilpailutus 6/2018 uusien rajojen maastoon merkintä 9/2018 kuivatus- ja tiehankkeiden toteutus -> tilusten vaihtuminen 2019 kesä-syksy/2019 hankkeiden toteuttaminen 12/2019 tilikorvaukset, kustannusten osittelu ja toimituksen lopettaminen /2020 tilikorvausten maksaminen 4. Salaojituskarttojen käyttöoikeus Selvitys Asianosaiset sopivat, että toimitusinsinöörillä on oikeus tarkistaa tietojärjestelmästä vanhojen salaojitussuunnitelmien tiedot. Asia tulee ajankohtaiseksi uusien salaojitussuunnitelmien laadinnan sekä korvauskäsittelyn yhteydessä. 5. Toimitusalueen muutokset Selvitys Jakosuunnitelmaa laadittaessa on havaittu mahdollisuus jättää pois toimitusalueesta joitakin vaihtumattomia alueita. Jakoalueen pienentäminen keventää prosessia. Palstat eivät myöskään sisälly suunniteltujen perusparannushankkeiden hyötyalueisiin. Vastaavasti toimitusaluetta laajennetaan muutamassa paikassa. Asiasta on sovittu maanomistajien kanssa. Esityksen mukaan toimitusalueesta poistetaan seuraavat alueet: KOIVULA 0,8290 ha SIIMES 0, koko palstat ha, ha ja ha noin ja metsä noin , KESKITALO tontti Esityksen mukaan toimitusalueeseen lisätään seuraavat alueet: Yhteinen maa-alue ,9951 ha ,9052 ha ,1350 ha ,5919 ha ,0245 ha ,2005 ha M605 1,2907 ha ,8798 ha ,5211 ha ,0979 ha ,9983 ha ,2926 ha ,8664 ha

4 Toimitusnumero (12) ,1055 ha ,4827 ha ,7899 ha ,9130 ha ,7768 ha ,6417 ha ,4941 ha PIKKU-PYLVÄS 4,8494 ha, 1,5155 ha JOENPALSTA 0,0476 ja 0,0829 ha Toimitusalueen muutokset ovat olleet nähtävillä asianosaisille lähetetyissä jakosuunnitelma-asiakirjoissa sekä hankkeen internet-sivuilla. Maanomistajilla ei ollut huomautettavaa toimitusalueeseen esitettyihin muutoksiin. Päätös Toimitusaluetta muutettaan jakosuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Muutokset toimitusalueeseen ovat tarkoituksenmukaisia ja parantavat jakosuunnitelman lopputulosta. Lopullinen jakoalue ilmenee jakosuunnitelmakartasta. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki Päätös jakosuunnitelmasta Selvitys Jakosuunnitelman käsittely Ensimmäinen käyttöyksikkötasolla laadittu jakosuunnitelma esiteltiin maanomistajille huhtikuussa Toinen suunnitelma esiteltiin lokakuussa 2016 ja kolmas huhtikuussa Neljäs eli lopullinen jakosuunnitelma on postitettu asianosaisille kokouskutsun mukana. Jokaisessa vaiheessa asianosaisille on postitettu karttaotteiden lisäksi asiakirjat. Asiakirjat ovat sisältäneet toisesta jakosuunnitelmasta lähtien myös arvion tilikorvauksista. Jakosuunnitelma on ollut nähtävillä myös hankkeen internet-sivuilla. Lopulliseen jakosuunnitelmaan on tehtävä keskeneräisistä ja vielä tulossa olevista lohkomisista aiheutuvat tekniset muutokset, joilla ei ole vaikutusta nyt vahvistettaviin jako-osakkaiden välisiin rajoihin. Jakorajojen pyykityksessä tehdään lisäksi tarvittaessa vähäisiä rajasovituksia siten, että uudet rajat sijoittuvat tarkoituksenmukaisesti maastoon. Jakosuunnitelma on esitetty käyttöyksikkötasolla. Jakosuunnitelmapäätöksen yhteydessä tehdään myös päätös kiinteistöjen yhdistämisistä. Yhdistämiskelpoiset kiinteistöt yhdistetään maanomistajien hakemusten ja toiveiden perusteella. Jakosuunnitelmaa täydennetään myöhemmin tarpeellisilla käyttöyksikön sisäisillä rajoilla. Jakosuunnitelman maatilataloudelliset vaikutukset Peltolohkojen lukumäärä vähenee alkutilanteen 287 kappaleesta jakosuunnitelmassa noin 113 kappaleeseen eli noin -61 %. Peltolohkojen keskikoko kasvaa alkutilanteen 2,4 hehtaarista noin 6,3 hehtaariin eli noin 257 %. Peltolohkojen keskimääräinen etäisyys talouskeskukseen lyhenee lähtötilanteen 2,9 kilometristä noin 2,4 kilometriin eli noin -15 %. Viljelyliikenne vähenee noin 32 % eli 7100 km/vuosi. Hiilidioksidipäästöt vähentyvät viljelysliikenteen tehostumisen johdosta noin 363 tonnia vuodessa. 30-vuodelle pääomitettu maatilataloudellinen kokonaishyöty on noin Yhteiset alueet Rantapalsta

5 Toimitusnumero (12) Jakosuunnitelmassa on esitetty yhteisen maa-alueen Rantapalstan lunastamisesta ja liittämistä viereisiin tiloihin. Alueella ei ole enää ollut käyttöä osakkaiden yhteisenä alueena. Palstan liittäminen viereisiin alueisiin on alueen käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Asianosaisten huomautukset asian suhteen: Reino Marjakangas esitti Raudaskylän kyläyhdistys ry:n puolesta, että kyläyhdistys olisi halukas lunastamaan alueen käyttöönsä. Alueella olisi virkistys ja kalastuskäyttöä. Alueen naapurikiinteistöllä RAUDASTIILI on kyläyhdistyksen rakentama lintutorvi. Kaarlo Raudaskoski esitti, että alue tulisi antaa kyläyhdistykselle yhteiseen käyttöön. Eino Haapakoski totesi, että aluetta joka on jakosuunnitelmassa esitetty liitettäväksi K2 tilaan, on joskus aiemmin viljelty nautintaoikeudella. Ylivieskan kaupungille K65 esitetty alue on ollut yhteisessä käytössä. Yhteisen alueen läpi on maanmittaustoimituksessa perustettu väliaikainen tieoikeus omalle peltopalstalle pääsemiseksi. Mikko Haapakoski totesi, että esitetty jakosuunnitelma parantaa alueen viljelymahdollisuuksia ja on siten tavoitteiden mukainen. Yhteisellä alueella oleva niitty on viljeltävissä oman peltolohkon yhteydessä. Rannalla on mahdollista liikkua ja kalastaa jokamiehen oikeudella. Joen rannassa on 3 metriä leveä viljelemätön kaistale. Kyläyhdistyksen lintutornille on tarpeen vaatiessa mahdollista sopia kapeasta polkurasitteesta yhteisen alueen palstan reunaan. Jukka Jylhä-Ollila totesi, että hyväksyy tältä osin jakosuunnitelman. Kyläyhdistys ei ole aiemmin ollut halukas ostamaan aluetta. Toimitusmiesten päätös: Rantapalsta lunastetaan ja jaetaan käyttöyksiköille K2 ja K65 esityksen mukaisesti. Lunastettavan yhteisenalueen uusjaossa mukana olevat kiinteistöt saavat osuuslukunsa mukaisen osuutensa jyvitysarvon lisäyksenä. Muut uusjakoalueen ulkopuoleiset kiinteistöt saavat osuuslukunsa mukaisesti rahakorvauksen. Käyttöyksikölle K65 liitetty alue on ollut sillankupeessa pysäköinti- ja nuotiopaikkana kyläläisten yhteisessä käytössä. Alueen antaminen Ylivieskan kaupungille K65 mahdollistaa samankaltaisen käytön jatkumisen. Käyttöyksikölle K2 liitetty pelto parantaa K2 kasvattaa peltolohkon kokoa helpottaa pääsyä entiselle peltolohkolle. Maanomistaja ja kyläyhdistys voivat tarpeen vaatiessa sopia polkurasitteesta lintutornille tieoikeuskäsittelyn yhteydessä. Valtion lisämaan käyttö Suomen valtio/ Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus omistaa toimitusalueella seuraavat kiinteistöt: Valtio-Uusi-Kuoppala ( M601) Valtio-Kivelä ( M601) KORPELA TAKANEVA LÄHDE PIKKURÄME

6 Toimitusnumero (12) Valtio-Keski.. ( M601, M601) Valtio-Harjula ( M601) Valtio-Savusaari ( M601) Valtio-Palola ( M601) Valtio-Iso-Oja ( M602) M TUOHIPELTO TANHUANVARSI UUSIVAINIO Valtio-Siimes OSTOMAA PIKKU-PYLVÄS Valtio-Uusi-Pylväs ( M601) Valtio-Kuoppala ( M601) Valtio-Puoliväli 1 ( M601) M M Valtio-Suopelto ( M601) UUSIPAIKKA Valtio-Kaskensaari ( M601) Valtio-Kotikoivikko ( M601) ÄNGESOJA YLIKORPI ALARÄME Valtio-Koivula ( M601) M VILLELÄ LAITAKORPI JOENPALSTA PRITTINEN II ELY-keskus on Dnro 422/ päätöksellään luovuttanut alueet käytettäväksi Pylvään ja Jylhän uusjaossa. Alueet on jakosuunnitelmassa käytetty jakoalueen tilussijoituksen parantamiseksi. Omaisuudesta suoritetaan tilikorvaus Suomen valtiolle/pohjois-pohjanmaan ELY-keskukselle. Jakoperuste Jakoperusteena kaikilla tiluksilla on nautinta. Kiinteistölle tulevasta tilusmäärästä voidaan poiketa enintään 20 %. Osakkaan suostumuksella poikkeama voi olla suurempikin. Jyvitys Jakosuunnitelman pohjana oleva peltojen jyvitys on esitelty asianosaisille huhtikuussa Jyvityksessä on hyödynnetty käytettävissä olleet viljavuusnäytteet. Peltojen jyvitykseen on voinut esittää huomautuksia jakosuunnitelmakuulemisten yhteydessä. Jyvitystä on täsmennetty huomautusten perusteella. Vaihtuvat metsäalueet ovat vähäisiä ja osalla siitä tarkkaa jyvitystä ei ole vielä tehty. Metsien yksityiskohtainen jyvitys tehdään samalla kun vaihtuvien alueiden puusto arvioidaan. Jyvitys on tehty Maanmittauslaitoksen Arviointi ja Korvaukset 2016 ohjeita noudattaen (MML/Arviointi ja Korvaukset 2016).

7 Toimitusnumero (12) Jakosuunnitelman laatimisperiaatteet Jakosuunnitelman laatimisen lähtökohtana ovat olleet maanomistajien esittämät jakotoiveet, järjestelyalueella oleva tie- ja kuivatusverkko sekä mahdollisimman toimivan kiinteistörakenteen luominen. Suunnitelmassa on huomioitu erilaiset kiinteistöjen käyttötarkoitukset. Lähtökohtaisesti kukin muodostettava kiinteistö saa osittelun mukaisen tilusmäärän jaettavia tiluksia. Ely-keskuksen jakoon luovuttamia maita on jakosuunnitelmassa käytetty ensisijaisesti alueen viljelykustannusten laskemiseen eli maita on käytetty lohkokoon kasvattamiseen ja viljelyetäisyyksien laskemiseen. Lisäksi lisäpeltoa on pyritty tarjoamaan siten, ettei viljelijöiden ennen toimitusta viljelemä peltoala pienene jaossa. Tieoikeudet ja rasitteet Tieoikeudet perustetaan pääsääntöisesti olemassa oleville teille, jotka on toimituskartalle merkitty tiekuviona. Ehdotus tarvittavista tieoikeuksista ja lakkautettavista tasoristeyksistä on esitetty lopullisessa jakosuunnitelmassa. Maanomistajilla on vielä mahdollisuus esittää huomautuksia tieoikeuksista. Tieoikeuksista ja tasoristeysten lakkauttamisista tehdään päätös toimituksen myöhemmässä vaiheessa. Kiinteistönmuodostamislain 79 :n mukaiset lunastamiset Toimitusmiehet päättivät lunastaa seuraavat alueet täyttä korvausta vastaan: SYRJÄ ha Kiinteistöjen yhdistäminen Kiinteistöt yhdistetään jakosuunnitelmapäätöksen yhteydessä, mikäli maanomistaja on yhdistämistä hakenut ja yhdistämiselle on edellytykset. Muussa tapauksessa maanomistajalle muodostetaan useampia kiinteistöjä. Tilusten haltuunotto Jakosuunnitelman mukaiset tilukset otetaan haltuun Tilusten käytön rajoitukset Tilusten käytön rajoituksia on aikaisemmin käsitelty pidetyssä kokouksessa. Tilusten käytölle ei ole asetettu rajoituksia. Metsän hakkuu myytäväksi, rakennusten rakentaminen ja maa-aineistenotto on luvanvaraista jakosuunnitelmassa vaihtuvaksi päätetyillä tiluksilla. Edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen tulee asianosaisten hakea toimitusmiehiltä kirjallista lupaa tai asiasta on sovittava maanomistajien kesken. Rajoitukset ovat voimassa siihen asti kunnes puustotilin perusteena käytettävät puumäärät on toimituksessa vahvistettu ja tilusten haltuunotto tapahtunut.

8 Toimitusnumero (12) Korvaukset Lopullinen jakosuunnitelma sisältää alustavan arvion jakoperusteesta poikkeamisen korvauksesta. Mikäli maanomistajan jyvitysarvo uusjaon jakosuunnitelmassa pienenee tai suurenee, suoritetaan erotuksesta rahakorvaus. Laskelmassa keskimääräisen viljelysmaan arvona on käytetty 7700 n/ha ja 100 jyvän viljelysmaan hintana 9000 /ha. Korvauksia täydennetään myöhemmin vaihtuvien puustojen arvioinnilla ja metsämaan yksityiskohtaisella jyvityksellä. Puuston arviointi tullaan tekemään kuvioittaisella relaskooppiarvioinnilla. Vaihtuvilta peltotiluksilta otetaan viljavuusnäytteet kesällä 2018 ennen tilusten vaihtumista. Tilusten ph:n poikkeamat korvataan rahalla uusia peltoraivioita lukuunottamatta. Tuottokuntoon saattamisen korvauksen osalta keskusteltiin rikkakasvien huomioimisesta tilikorvauksessa. Asiasta todettiin, että vaihtuvilla peltotiluksilla on yleisesti rikkakasveja. Näitä ovat esimerkiksi juolavehnä, valvatti ja ohdake. Kasvinsuojeluruiskutusten kustannukset ovat pellon kalkitukseen nähden huomattavasti alhaisemmat, joten yleisimpien rikkakasvien tutkiminen ja korvaaminen ei ole tilikorvauksen työmäärään suhteutettuna tarkoituksenmukaista. Kukaan asianosainen ei vaatinut yleisimpien rikkakasvien huomioimista tuottokuntoon saattamisen korvauksessa. Hukkakauran osalta todettiin, että se ei lukeudu yleisimpiin rikkakasveihin ja, että sen aiheuttamista haitoista on tarpeellista määrätä korvaus. Vanhojen salaojitusten korvaukseen vaikuttavat ojituksen ikä ja kunto. Toimitusinsinööri esitteli myös muita mahdollisia uusjaon yhteydessä laadittavaksi tulevia korvauslajeja. Osakas, jolle jaosta aiheutuu vahinkoa, haittaa tai muuta menetystä, on oikeutettu korvaukseen. Korvauksen maksaa vahingon, haitan tai menetyksen aiheuttaja tai niihin johtaneista toimenpiteistä hyötyä saanut. Jos yksittäistä korvausperusteteen aiheuttajaa tai hyödynsaajaa ei ole, korvauksen maksaa koko jakokunta, jossa maksuvelvollisuus määräytyy toimituksesta saadun hyödyn mukaan. Mukauttamistoimet Kuivatushankkeen suunnittelu on käynnistynyt syksyllä 2015 ja toteutus tapahtuu syksyllä Mukauttamistoimien suunnittelua varten maanomistajia pyydetään esittämään toivomuksensa järjestettävässä tilaisuudessa. Toiveet on esitettävä kuitenkin mennessä. Salaojitus Uusjakojen tukemisrahalla voidaan rahoittaa salaojituksia, joiden tekeminen on toimituksen yhteydessä välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista. Edellisen lisäksi lohkon kuivatus ja viljeltävyys vaativat ojitusta ja ojitus on kannattava. Siksi kaikkia vaihtuvien alueiden ojituksia ei siis välttämättä rahoiteta, vaikka maanomistaja sitä pyytäisi. Salaojitussuunnittelu-, paalutus- ja valvontatöineen rahoitetaan vain vaihtuvan alueen osalta. Salaojituksen tulee olla tilusjärjestelyn tavoitteiden toteutumisen kannalta välttämätöntä.

9 Toimitusnumero (12) Rahoituksen ulkopuolelle jää esimerkiksi avo-ojitetun pellon salaojittaminen, jos luovutetut pellot ovat olleet avo-ojissa. Jako-osakkaan salaojituspinta-alan kasvattaminen on tässä tapauksessa sallittua vain silloin, kun uusi lohko ei ole viljeltävissä ilman salaojitusta. Täydennys- tai uudelleenojituksia rahoitetaan vain silloin, kun ojitustarve on selkeästi todennettavissa. Rahoitettavan salaojituksen kustannukset eivät saa ylittää Maaseudun kehittämisrahaston kautta rahoitettavan salaojituksen kustannusrajoja. Säätösalaojitus rahoitetaan vain silloin, kun ELY-keskus on kannanotossaan sitä edellyttänyt. Säätösalaojituksen tarve pitää varmistaa ELY-keskuksesta jo suunnittelutyön alkuvaiheessa. Peruskuivatus Tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatimat alueelliset valtaojitukset ovat tietyn toimituksen osa-alueen peruskuivatuksen runkoa, jonka toteuttaminen on tilusten järjestelyn kannalta välttämätöntä. Valtaojituksen tulee palvella vaihtuvien lohkojen kuivatusta. Valtaojitusta ei rahoiteta sellaisella alueella, jossa ei ole tehty tilusjärjestelyjä tai vaihdot ovat tapahtuneet vain hyötyalueen sisällä siten, että kuivatusolosuhteissa ei ole olennaista eroa vaihtuneiden lohkojen välillä. Valtaojitussuunnitelmaan voi sisällyttää vain sellaisia rumpujen uusimisia, jotka ovat kuivatuksen kannalta välttämättömiä. Tilusten kuivatus hoidetaan pääsääntöisesti avouomilla. Tilusjärjestelyssä ei saa kasvattaa lohkokokoa pelkästään putkituksen avulla. Putkitettavan ojan tulee aina rajoittua vaihtuvaan lohkoon. Putkitus voidaan rahoittaa kokonaisuudessaan 250 mm putkikokoon saakka. Jos tilusjärjestelyn yhteydessä putkitus tehdään tätä isommalla putkikoolla, on maanomistajien rahoitettava putkikoon ylityksestä johtuvat kustannukset ja täyttötyöt kokonaisuudessaan. Tiet Tilusjärjestelyssä rahoitetaan vain ne välttämättömät alueelliset tiehankkeet, joilla turvataan pääsy vaihtuville alueille. Luopumiseläkkeet Luopumiseläkkeen saajien peltopinta-alat on pyritty pitämään ennallaan. Poikkeamia on tehty vain kiinteistönmuodostamislain määräämien jakoteknisten tavoitteiden perusteella; ei luopumiseläkkeen saajan tahdosta. Maanomistajien huomautukset esitetystä jakosuunnitelmasta Käydyn keskustelun jälkeen asianosaiset tekivät seuraavia huomautuksia jakosuunnitelmaan liittyen: K61 Ängeslevä-Jylhä Aili Kirjallisesti toimitettu vaatimus jakosuunnitelman muuttamisesta, jossa todetaan ettei hyväksytä esitettyä jakosuunnitelmaa, jossa pellot ovat kahdessa lohkossa. Toinen joen eteläpuolella ja toinen tien varressa pääosin alkuperäisellä paikallaan. Vaaditaan, että joen eteläpuoleinen lohko siirretään tienvarsilohkon yhteyteen, jolloin muodostuu yksi lohko ja pellot ovat kaikki samassa lohkossa. Lohkoja erottaa oja, mutta se ei haittaa.

10 Toimitusnumero (12) Aila Ängeslevä-Jylhä totesi lisäksi, ettei vaaditusta muutoksesta aiheutuva tilan peltoalan pienentyminen haittaa, jos pellot saadaan yhteen palstaan. K43 Marko Sorvisto, K56 Timo Ängeslevä, K8 Jukka Jylhä-Ollila ja K61 Aili Ängeslevä-Jylhä sopivat jakosuunnitelman muuttamisesta seuraavaa: Jakosuunnitelmassa K56 esitetty Hevoshaka palsta 3,0316 ha säilytetään käyttöyksiköllä K43. Jakosuunnitelmassa K43 ja K61 Kallokorvessa esitetyt palstat 7,5 ha ja 3,8 ha muutetaan käyttöyksikölle K8. Jylhänperällä jakosuunnitelmassa K8 annettu palsta 3,2493 ha muutetaan käyttöyksikölle K61. Mikäli Jukka Jylhä-Ollila ostaa kyseessä olevan palstan pellot niiden nykyiseltä omistajalta Aarno Anttilalta, voivat tilojen K61 ja K8 omistajat vielä sopia jakosuunnitelman muuttamisesta. Jakosuunnitelmassa tilan K1 kotipalstaan liitetty alue voidaan liittääkäyttöyksikköön K61 ja palsta 3,2493 ha säilyttää käyttöyksiköllä K8. Toimitusmiesten päätös: Jakosuunnitelmaa muutetaan maanomistajien sopimuksen mukaisesti. K38 Hemmo Rahkolin Kirjallinen vaatimus pöytäkirjan liitteenä Vastine: M602 (K48) Palola Mikael Vaadittu muutos huonontaa pellon muotoa. Toimitusmiesten päätös: Jakosuunnitelmaa ei muuteta. Tilojen K38 ja K48 välisen rajan siirto vaaditulla tavalla heikentäisi merkittävästi tilan K48 palstan muotoa. Esitetyt kanavan siirrot on mahdollista harkita ja toteuttaa valtaojahankkeessa. Valtaojien linjausmuutosten johdosta jakosuunnitelmaan voidaan tehdä tarkoituksenmukaiset tarkennukset. Tilalta TYYRNI liitetään (kuvio 48 Pelto) tilalle K38 0,39 hehtaaria salaojitettua peltoa. Jakosuunnitelman tarkoituksena on viljelykustannusten alentaminen peltolohkoja yhdistämällä ja muotoa parantamalla. Tilan peltolohko 2,36 ha on liitettävissä viereisten tilojen K47 ja K38 peltolohkoihin. Alue on helposti liitettävissä tilan K38 peltolohkoon ja tarkoituksenmukaisinta viljellä sen yhteydessä. Tilikorvauksissa on mahdollista korvata tilalle K38 jakosuunnitelmasta aiheutuneet haitat ja muut menetykset. Korvausten yhteydessä harkitaan onko tilalle K38 aiheutunut jakosuunnitelman mukaisesti lohkojen yhdistämisestä ja muutoksista sellaisia kustannuksia, jotka ovat sille kohtuuttomia ja ovat aiheutuneet toimenpiteistä, joilla on parannettu muiden tilojen tilusrakennetta. Tilalle K38 jakosuunnitelman toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia verrataan tilan jakosuunnitelmasta saamaan hyötyyn. Tilalla K38 on jakoalueella peltoa noin 5,2 ha. Nykytilanteessa peltolohkojen lukumäärä jakoalueella on 3. Jakosuunnitelman mukaisesti peltolohkojen lukumäärä ei muutu. Peltoala kasvaa 0,04 ha.

11 Toimitusnumero (12) K9 Järvinen Jukka Tilasta käyttöyksikköön K9 liitettävän alueen arvon tulisi olla 3000, johtuen kivisyydestä alueen liittämisestä aiheutuvista kustannuksista. Toimitusmiesten päätös: Jakosuunnitelmaa ei muuteta. Vaatimus käsitellään korvauskäsittelyn yhteydessä. Päätös Toimitusmiehet päättivät lopullisesta jakosuunnitelmasta edellä esitetyn mukaisesti siten, kuin toimituskartta ja jakosuunnitelmasta laadittu jakosuunnitelma-asiakirja osoittavat. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 77, 79, 88, Asiakirjat Selvitys Toimitusinsinööri totesi, että kokouksen pöytäkirja ja tarvittavat asiakirjat lähetään pyynnöstä 14 vuorokauden kuluessa. Pöytäkirja laitetaan lisäksi toimituksen nettisivuille nähtäväksi. Kenelläkään ei kysyttäessä ollut mitään sitä vastaan, että pöytäkirja laitetaan nettisivuille nähtäväksi. Reino Marjakangas, Pasi Sorvoja, Hemmo Rahkolin ja Mikko Haapakoski pyysivät lähettämään pöytäkirjan. Päätös 8. Muutoksenhaku Päätös Asiakirjat lähetetään 14 vuorokauden kuluessa. Kokous lopetettiin. Kokouksessa erikseen mainittuihin päätöksiin voi hakea valittamalla muutosta 30 päivän kuluessa kokouksen lopettamisesta. Oheisesta valitusosoituksesta käy ilmi kokouksen lopettamispäivä, päätökset joista voi valittaa ja valitusajan päättymispäivä. Päätökset ovat lainvoimaisia valitusajan päätyttyä tai kun mahdollinen muutoksenhaku on ratkaistu. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 190, 232

12 Toimitusnumero (12) Valitusosoitus Tämä valitusosoitus koskee erillistä päätöstä toimituksesta , päätöksen antamispäivä Erillinen päätös: Toimitusalueen muutokset, Päätös jakosuunnitelmasta Uusjako Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Toimitukseen tai siinä annettuun ratkaisuun saa hakea muutosta kirjallisella valituksella maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai päätös annettiin. Muutoksenhakuasiakirjat on toimitettava puhevallan menettämisen uhalla maaoikeuteen viimeistään maanantaina viraston aukioloaikana. Tässä asiassa toimivaltainen maaoikeus toimii Oulun käräjäoikeudessa, joka on avoinna virka-aikana klo 8-16:15. käyntiosoite: Rata-aukio 2, Oulu postiosoite: PL 141, Oulu sähköpostiosoite: oulu.ko(at)oikeus.fi Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostina maaoikeuteen. Muutoksenhakuasiakirjat lähetetään lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava kaikki seuraavat asiat: toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta muutokset, jotka vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan todisteet, jotka aiotaan esittää ja asiat, jotka todisteilla aiotaan näyttää toteen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos valittaja pitää sitä aiheellisena mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemisesta ilman suullista pääkäsittelyä Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa, asiamiehensä tai avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Myös todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on ilmoitettava. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava maaoikeudelle. Valittajan tai kirjelmän laatijan (jollei valittaja ole laatinut sitä itse) on allekirjoitettava muutoksenhakukirjelmä. Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös ja lisäksi asiakirjat, joihin muutoksenhakukirjelmässä vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai ratkaisun käsittelyn asiakirjoihin. Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä kirjallisella hakemuksella, joka on osoitettava maaoikeudelle ja toimitettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä maaoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava muutoksenhakukirjelmän laatimisohjeita. Maaoikeus voi kehottaa toimituksen asianosaista antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen, jos hakemus koskee asianosaisen oikeutta. Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat annetaan tiedoksi muutoksenhakijalle. Maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä antamaan kirjallisen lausuntonsa. Lausunto annetaan tiedoksi pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle. Jollei asiaa ratkaista ilman pääkäsittelyä, maaoikeuden istunnosta ilmoitetaan kirjeellä, joka annetaan postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitetaan asianosaiselle vähintään 14 päivää ennen istuntoa. Jos muutoksenhakija jää pois istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista. Maaoikeus voi suorittaa paikalla katselmuksen. Valitusasian käsittelystä maaoikeudessa peritään yleensä 500 euron oikeudenkäyntimaksu. Asianosaisten oikeudenkäyntikuluihin maaoikeudessa sovelletaan riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä. Toimitusinsinööri: Hannu Oja