Ryttylän kyläyhdistys ry Muistio Sivu 1 /

Transkriptio

1 Ryttylän kyläyhdistys ry Muistio Sivu 1 / 5 Keskusteluilta Punkanjoen kunnostamisesta Aika: klo Paikka: Ravintola Vanha Trokari 1. Keskustelun avaus Ryttylän kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Petteri Kerko avasi tilaisuuden kertomalla keskusteluillan tarkoituksesta ja lähtökohdista. Keskusteluillan tarkoituksena oli kartoittaa tilannetta ja lähtökohtia mahdollisen Punkanjoen kunnostamisen osalta. Löytyisikö hankkeelle tekijöitä sekä rahoitusta ja miten asia lähdettäisiin tarkemmin selvittämään, mikäli kunnostamiseen päätettäisiin ryhtyä. Hausjärven kunnalta tilaisuuteen osallistui ympäristösihteeri Lotta Kölli, joka kertoi tilaisuuden alussa pääpiirteittäin Hämeen ELY- keskuksen antaman lausunnon sisällöstä. Lausunnossa on kerrottu Punkanjoen nykyisestä tilasta sekä mahdollisista kunnostusmahdollisuuksista. Keskeisimpiä seikkoja lausunnossa ovat: *Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Punkanjoen ekologinen tila on tyydyttävä. *Punkanjoki on perattu 1960-luvun alkupuolella ja sen jälkeen useita kertoja. *Punkanjoen perkausyhtiön osakkaana on myös Hausjärven kunta. *Punkanjoen vesi on ja on ollut runsashumuksista, sameaa ja rehevää. *Näkyvimmät ongelmat Punkanjoessa ovat penkkojen paikoittaiset sortumat eroosion takia sekä laajalle levinnyt vieraslaji isosorsimo, joka on vallannut tilan rantakasvillisuudessa. *Ryttylän kyläyhdistyksen tavoitteet Punkanjoen kunnostukselle ovat joen virkistyskäytön ja maiseman parantaminen Ryttylän taajaman alueella. *Punkanjoen kunnostaminen vaatii huolellisen suunnittelun sekä mahdollisten toimenpiteiden luvantarpeen selvittämisen. *Mahdollisia toimenpiteitä ovat eroosion vähentäminen sekä isosorsimon poisto kaivamalla. *Punkanjoen kaltaisen vesistön kunnostaminen vaatii jatkuvaa työtä ja panostusta. *Kunnostusta varten voi hakea rahoitusta Hämeen ELY-keskukselta tai maaseudun kehittämisrahastolta, jota haetaan Hausjärven alueella EMO ry:ltä.

2 Ryttylän kyläyhdistys ry Muistio Sivu 2 / 5 2. Punkanjoen perkausyhtiön tausta ja toiminta 3. Keskustelu Punkanjoen perkausyhtiön puheenjohtaja Juhani Rahkonen kertoi perkausyhtiön historiasta ja toimintatavoista. Perkausyhtiön toiminta on enempi osuuskunnan tapainen. Yhtiössä ovat osakkaana kaikki valuma-alueella asuvat, pois lukien sivuhaaroilla asuvat. Punkanjoki alkaa Kormusta Lopen kunnan puolelta ja kulkee Riihimäen kautta Hausjärvelle ja yhdistyy Ryttylässä Puujokeen. Joen valuma-alue on noin 4700 hehtaaria. Koska joen ympäristössä sijaitsee Ryttylässä Etelä-Hämeen suurin yhtenäinen viljelyalue, niin ympärillä olevan maan pysyminen viljelykelpoisena on tärkein asia veden esteettömän virtaamisen lisäksi. Joen kunnossapidon kustannusten maksaminen on jaettu osakkaiden kesken jo 1950-luvulla. Rahaa kerätään vain perkausprojektikohtaisesti. Punkanjokeen on tehty 1960-luvulla suurempi perkaus. Ryttylän kylän kohdallakin on tehty joen perkaus. Joella on savimaa pohja. Perkaukset toteutetaan tarpeen mukaisesti määrämittaisina. Loppuvuodesta perkaustarve kartoitetaan kävelemällä joki kohta kohdalta läpi. Mikäli jokin kohta on tarpeen perata, niin ko. kohdan asukkailta kerätään rahaa kustannusten kattamiseksi. Yhtiö tekee tarvittavasta perkauksesta päätöksen ja sen jälkeen kerätään rahat kustannusten kattamiseksi. Ongelmina joessa on vähäinen veden määrä ja virtaus, joka mahdollistaa kasvien leviämisen joessa. Lisäksi ongelmana on se että joesta ei huolehdita. Kallistuma on 20senttimetriä kilometriltä. Mikäli kylän kohdalta haluttaisiin perata jokea, niin ongelmaksi muodostuisi se mihin siirrettävän maa-aineksen siirtäisi. Mikäli maata siirrettäisiin kauemmaksi kuin joen penkoille, niin kustannukset kaksinkertaistuisivat. Edellisellä kerralla maata saatiin tasoittaa joen penkoille. Alustusten jälkeen aloitettiin keskustelu aiheesta. Maanomistajan kunnossapito velvoitteesta kysyttiin ensimmäiseksi. Tähän vastattiin että omistaja on velvollinen pitämään rantapenkan omalta kohdaltaan puhtaana. Mikäli omistaja ei pysty pitämään itse kasvillisuutta pois penkalta, voi perkausyhtiö tulla maksua vastaan hoitamaan rantapenkan hänen puolestaan. HTM:n tehdasalueen ja Puujoen haaran välisellä alueella on noin 30 osakasta Punkanjoen rannoilla. Isosorsimon osalta omistajia ei voi velvoittaa poistamaan ko. lajia mutta sitä saa poistaa jos haluaa. Petteri Kerko kertoi kyläläisten haluavan kunnostaa Punkanjoen ja kyseli miten hanke voitaisiin toteuttaa. Juhani Rahkonen kehotti miettimään tarkoin kannattaako kunnostamista aloittaa vähäisen vesimäärän vuoksi.

3 Ryttylän kyläyhdistys ry Muistio Sivu 3 / 5 Kunnostustoimenpiteeksi ehdotettiin padon rakentamista ennen Ryttylän taajamaa. Laserkeilauksella tulisi katsoa onko joessa tarpeeksi pudotusta juuri siinä kohdassa ja mikä olisi mahdollisen padon vaikutus. Hämeen ELYkeskuksen lausunnossa on lueteltu mahdollisina kunnostustoimenpiteinä Isosorsimon poistamisen lisäksi eroosion vähentämistä yhdistelemällä sopivasti toteutettuja eroosiosuojauksia, pohjakynnyksiä, tulvatasanteita sekä hyödyntämällä joen luontaista mutkittelevuutta esimerkiksi virtausohjaimin. Oikein mitoitetuilla pohjapadoilla voidaan nostaa kesänaikaista vedenkorkeutta maisema- ja virkistystarpeiden takia ja samalla torjua luiskaeroosiota. Joen virkistyskäytön vuoksi tuotiin esiin huoli siitä kuinka veneillä pääsisi padon yli vaikkakin veneillä kuljetaankin joella vähäisissä määrin. Lisäksi tuotiin eri tahojen intressien eroavaisuudet esiin kunnostustoimenpiteitä suunniteltaessa. Korkeampi vedentaso helpottaisi kuitenkin isosorsimon luontaista poistamista joesta. Lotta Kölli painotti kunnostamishankkeen osalta sitä että lupatarve tulee selvittää ELY -keskukselta jo suunnitteluvaiheessa. Mikäli lupia tarvitaan, niin hankkeen vetäjän tulisi tehdä tarvittavat pyynnöt. Jos kuitenkin päädytään siihen, että mitään ei lähdetä tekemään, niin joen umpeen kasvaminen on väistämätöntä ja humusmassa kasvaa. Kunnostamista suunniteltaessa tulisi huomioida se että kaikki tekeminen tulisi olla suunnitelmallista kaikissa hankkeen vaiheissa ja ennen kaikkea hankkeesta tulisi olla hyötyä. Yleisön joukosta tuotiin esiin sekin että joella on toiminut kalastuskunta. Kalastuskunnan toimialue tulisi selvittää asiakirjoista. Tällä hetkellä pahimmat tulppakohdat joessa ovat junaradan kylän puoleisella puolella. Joen lisäksi keskusteltiin siitä kenen vastuulle joen yli menevien puusiltojen ylläpito kuuluu. Nykyisellään vastuu kuuluu tiehoitokunnalle tai siltaa käyttäville. Punkanjoen perkausyhtiö huolehtii vain siitä, etteivät sillat haittaa veden virtausta. Lotta Kölli sanoi vievänsä viestiä kunnalle, jonka investointiohjelmassa on koulunsillan ja Vanhan Bensiksen lähellä olevan sillan kunnostaminen.

4 Ryttylän kyläyhdistys ry Muistio Sivu 4 / 5 4. Hankkeen mahdollisesta rahoituksesta 5. Keskustelun lopputulos Emo ry:n toiminnanjohtaja Esko Pietari kertoi rahoituksen hankkimisesta, edellytyksistä. Rahoitusta voi saada ELY -keskukselta tai EMO ry:ltä. Rahoitusta ei saa koko tarvittavan summan osalta ja saatava rahoitus maksetaan vasta jälkikäteen. Omaa rahoitusta tulisi olla koko hankkeeseen tarvittavan rahamäärän verran. Sponsoreita saa olla mutta rahoitusta ei kuitenkaan saa ollenkaan mikäli kunnostaminen kuuluu jonkun toimijan tehtäviin lakisääteisesti. Pietari painotti sitä että hankkeeseen ryhdyttäessä ensiarvoisen tärkeää olisi suunnitella suunnitteluvaiheesta lähtien kaikki mahdollisimman hyvin ja selvittää kaikki tarvittavat luvat ja vasta sitten pyytää rahoitusta. Eri intressitahojen kesken voi helposti tulla erimielisyyksiä, joten yhteinen tahtotila siitä mitä aiotaan tehdä, on myös syytä selvittää. Hankkeen tulisi olla vähintään kustannuksiltaan, jotta hankkeeseen voitaisiin myöntää rahoitusta. Mikäli alkuvaiheen selvittelyjä ja suunnittelutyötä voitaisiin tehdä talkoilla, niin talkootyötkin saisi laskea kustannuksiksi. Turkhaudalla on tehty vastaavanlainen hanke, johon kannattaisi tutustua ja ottaa mallia. Keskustelun myötä mahdollisen kunnostushankkeen reunaehdot selvisivät. Perkausyhtiö toimii jatkossakin entiseen tapaansa ja perkaa tulppakohdat matalan veden aikaan tarvittavilta kohdilta vuosittain. Tänä vuonna tilanne kartoitetaan jälleen marraskuussa. Ryttylän kyläyhdistys ry käsittelee seuraavassa hallituksen kokouksessa asiaa ja miettii lähdetäänkö esimerkiksi järjestämään tilanteen kartoituskokousta, jossa mahdollisuudet kunnostamisen aloittamiseksi selvitettäisiin. Mikäli tekijöitä löytyisi kyläyhdistyksen ulkopuoleltakin, niin suunnittelusta voisi tehdä suunnitelman kustannusarvioineen ja aikatauluineen talkoilla. Kyläläisille voitaisiin tehdä kysely siitä löytyykö asukkailta halua joen kunnostamiseksi ja olisiko tehtävään halukkaita sekä ajatuksia siitä kuinka saisi kerättyä rahaa hankkeeseen. Lotta Kölli lupautui auttamaan, mikäli kunnostamiseen liittyen on jotain kysyttävää kunnalta. Sanna Tiensuu Keskusteluillan sihteeri

5 Ryttylän kyläyhdistys ry Muistio Sivu 5 / 5 Hyvällä hankehakemuksella on seuraavia ominaisuuksia: Hankkeen tarpeelle on selkeät perustelut Tavoite ja toimenpiteet ovat selkeät ja tarkasti määritellyt Kohderyhmä on selkeästi määritelty ja rajattu Hankkeen kannalta tarpeelliset kumppanit ovat sitoutuneet mukaan Kustannusarvio suhteessa hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on perusteltu ja kohtuullinen Hankkeella on suunnitelma toiminnan jatkumisesta ja vakiinnuttamisesta sekä tulosten levittämisestä Hankkeen toteuttaja on sopinut hankkeelle tulevasta muusta rahoituksesta ja sitoutunut omarahoitusosuuteensa Hankkeelle on varattu riittävät ja osaavat henkilöstöresurssit Lähde: #.VhLbDyt8Mig, Viitattu Hyvä kunnostussuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat: kohteen perustiedot ranta- ja vesialueen omistustiedot kuvaus kohteen nykytilasta ja ongelmista arvio kuormituksen määrästä ja laadusta kuvaus luontoarvoista (mm. suojelualueet, uhanalaiset lajit) tiedot kalastuksesta ja virkistyskäytöstä tiedot aiemmin toteutetuista hankkeista hankkeen tavoitteet kunnostettavien alueiden sijainnit ja kunnostusmenetelmät kunnostukseen osallistuvat tahot ja viestintäsuunnitelma suostumukset, sopimukset, luvan tarve kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma kuvaus kunnostuksen toteuttamisesta, valvonnasta ja työnaikaisesta seurannasta kohteen seuranta- ja hoitosuunnitelma Lähde: FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Kunnostushankkeen_suunnittelu_ja_toteutus/Kun nostussuunnitelman_laatiminen, Viitattu Jakelu Petteri Kerko Ryttylän kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Lotta Kölli Hausjärven kunnan ympäristösihteeri Eeva-Liisa Niinioja Ryttylän kyläyhdistys ry:n sihteeri Esko Pietari Emo ry:n toiminnanjohtaja Pentti Pullinen Juhani Rahkonen Punkanjoen perkausyhtiön puheenjohtaja Leila Rahkonen Tapio Rahkonen Päivi Savolainen Ryttylän kyläyhdistys ry:n jäsenrekisterin hoitaja Sanna Tiensuu Ryttylän kyläyhdistys ry:n varapuheenjohtaja Jukka Valkonen Anu Viitala Ryttylän kyläyhdistys ry:n hallituksen jäsen Anu Ylimäki Etelä-Hämeen lehden toimittaja