Liikennevakuutuslain uudistaminen

Transkriptio

1 Liikennevakuutuslain uudistaminen eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunta Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Esityksen rakenne Liikennevakuutusdirektiivin tarkoitus ja keskeinen sisältö Liikennevakuutuslain tarkoitus ja keskeinen sisältö Liikennevakuutuslain uudistuksen tavoitteet Merkittävimmät muutokset 2

3 Liikennevakuutusdirektiivin tarkoitus Suomen liikennevakuutus perustuu keskeisiltä osin EU:n liikennevakuutusdirektiiviin. Vahingon korvaamiseen sovellettava kansallinen laki määräytyy EU:n asetusten perusteella (Rooma I ja II) Direktiivin tarkoitus on antaa turvaa liikennevahingosta vahinkoa kärsineelle syyttömälle osapuolelle. Samalla myös vahingon aiheuttaja saa suojaa vahingonkorvausvastuunsa varalta. Direktiivi ei koske miltään osin ajoneuvon kuljettajan itselleen aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi tarkoitus edistää henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Kysymyksessä on ns. minimidirektiivi, joten vain sellaiset kansalliset säännökset ovat mahdollisia, joilla annetaan direktiivin edellyttämää parempaa vakuutusturvaa Kansallisvaltio voi joutua vahingonkorvausvastuuseen vahinkoa kärsinyttä kohtaan direktiivin virheellisestä implementoinnista. 3

4 Direktiivin soveltamisala ja laajuus Se, minkä maan liikennevakuutuslain mukaan ajoneuvo on vakuutettava määräytyy ajoneuvon ns. pysyvän kotipaikan perusteella. Vakuutuksen on katettava koko EU:n alue. Erillistä maksua ei saa periä siitä, että ajoneuvoa käytetään muissa EU-maissa. Rajatarkastuksista on luovuttu. Direktiivillä pyritään myös varmistamaan, että asuinjäsenvaltionsa ulkopuolella liikkuva autoilija saa korvauksen nopeasti ja helposti silloin, kun onnettomuus on tapahtunut toisessa jäsenvaltiossa. Kansallista liikkumavaraa on rajoitettu (esim. vahingon epääminen, kun ajoneuvoa on käytetty luvatta). 4

5 Ajoneuvon käsite direktiivissä Ajoneuvolla tarkoitetaan direktiivissä moottoriajoneuvoa, joka on tarkoitettu kulkemaan mekaanisella voimalla maata mutta ei raiteita pitkin, sekä kytkettyä tai irrallista perävaunua. Direktiivin ajoneuvon käsite on itsenäinen, eikä se siten ole sidottu ajoneuvojen muuhun EU-sääntelyyn. Vastaavasti myöskään liikennevakuutuslain ajoneuvon käsite ei ole sidottu, eikä sitä voida sitoa tai määritellä ajoneuvolain käsitteiden kautta. EU:n tuomioistuin tulkitsee direktiiviä sen tavoitteiden (erityisesti vahinkoa kärsineen syyttömän osapuolen suojan tarve) ja artiklan sanamuodon pohjalta. Myös ajoneuvolaissa määritellyt ns. kevytajoneuvot tai muut liikkumisvälineet täyttänevät em. direktiivin mukaisen ajoneuvon määritelmän kriteerit. 5

6 Vakuuttamisvelvollisuuden laajuus direktiivissä Suomen liikennevakuutuslakiin ei ole mahdollista ottaa sanamuodoltaan direktiivin sanamuodosta poikkeavaa ajoneuvon määritelmää. Kansallisissa laeissa voi kuitenkin olla poikkeuksia vakuuttamisvelvollisuudesta, jotka koskevat tietyntyyppisiä ajoneuvoja. Jäsenvaltioiden on tällöin nimettävä elin, joka vastaa korvauksien maksamisesta vahingon kärsineille. Kysymys on siten vain sen määrittelemisestä kansallisesti, koskeeko ajoneuvoa vakuuttamisvelvollisuus vai korvataanko vahingot Liikennevakuutuskeskuksen toimesta. Kuljettajapaikkasuojasta voidaan päättää kansallisesti. 6

7 Korvattavat vahingot ja korvaukseen oikeutetut direktiivissä Ajoneuvon liikennevakuutuksen tulee kattaa muiden matkustajien kuin kuljettajan henkilövahingot sekä ulkopuolisten henkilö- ja omaisuusvahingot. Ajoneuvon kuljettajan omat vahingot voivat tulla korvattaviksi vain vahinkoon syyllisen vastapuolen ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Myös vakuuttamattomien ja tuntemattomien ajoneuvojen käytöstä aiheutuneet vahingot korvataan. Tuntemattomien osalta omaisuusvahingot täytyy korvata vain jos on aiheutunut merkittävä henkilövahinko. 7

8 Direktiivin edellyttämät organisaatiot ja korvausedustajat Direktiivien mukaan jäsenvaltion on perustettava neljä organisaatiota, joita ovat takuurahasto, korvauselin, tietokeskus ja keskuselin. Organisaatioiden korvausvastuu liittyy niihin tilanteisiin, joissa ajoneuvolla ei ole vakuutusta tai ajoneuvo jää tuntemattomaksi Lisäksi niiden avulla pyritään takaakaan korvauksensaanti silloin, kun vahinkoa kärsineen asuinpaikka on eri kuin ajoneuvon pysyvä kotipaikka. Suomi on nimennyt Liikennevakuutuskeskuksen hoitamaan em. tehtäviä. Lisäksi liikennevakuutusyhtiöiden on nimettävä edustaja kaikkiin muihin jäsenmaihin käsittelemään korvausvaatimuksia siltä varalta, että niiden vakuuttama ajoneuvo aiheuttaa muissa maissa vahinkoja. 8

9 Direktiivin todennäköinen uudistaminen EU:n tuomioistuin antoi ratkaisun asiassa C-162/13, jossa se otti kantaa siihen, millaisen moottoriajoneuvon käyttöön liittyvän vastuun varalta on otettava vakuutus tai korvattava ne korvauselimen toimesta. Ratkaisun perusteella käsitteeseen ajoneuvon käyttäminen lukeutuu kaikenlainen ajoneuvon tavanomaista käyttötarkoitusta vastaava käyttö. Ratkaisu aiheutti laajaa oikeudellista epävarmuutta EU:n jäsenmaissa, koska kansallinen liikkumavara oli tulkittu olevan huomattavasti laajempi. Suomessa vaikutus hyvin vähäinen, koska liikennevakuutuslain soveltamisala on laajaa. EU:n komissio selvittää parhaillaan, onko sen syytä tehdä ehdotus direktiivin soveltamisalan muuttamiseksi. Virallinen ehdotus annettaneen lähiviikkona. Koska kysymyksessä on minimidirektiivi, ehdotus ei todennäköisesti johda tarpeeseen muuttaa Suomen liikennevakuutuslakia. 9

10 Liikennevakuutuslain tarkoitus Liikennevakuutuslain päätarkoitus on sama kun direktiivillä eli antaa turvaa liikennevahinkoon syyttömälle vahinkoa kärsineelle. Suomessa (Ruotsissa ja Norjassa) liikennevakuutuksen tarkoitus on antaa vakuutusturvaa myös vahingon aiheuttajan itselleen aiheuttamien henkilövahinkojen varalta (ns. kuljettajapaikkasuoja). Liikennevakuutus on Suomessa siten osin vastuuvakuutus ja osin henkilövakuutus. Henkilövahinkojen korvaamisen osalta liikennevakuutuslailla on myös sosiaalipoliittisia tavoitteita. 10

11 Liikennevakuutuslain kansallinen sääntely Kansalliseen lainsäädäntövaltaan kuuluvat muun muassa suurin osa korvausmenettelyä koskevista säännöksistä muutoksenhaku Kuljettajapaikkasuojan lisäksi muita kansallisia erityspiirteitä ovat muun muassa seuraavat: pysyvän ansionmenetyksen (eläkkeiden) maksaminen jatkuvana kuolemaan saakka korvausten ensisijaisuus muuhun sosiaaliturvaan verrattuna sairaanhoitokustannusten täyskustannusvastaavuus (ns. täky) jakojärjestelmä (osaa aiemmin sattuneiden vahinkojen vuosittaisista korvauksista ei rahastoida, vaan ne rahoitetaan saman vuoden maksuilla). 11

12 Sairaanhoitokustannusten korvaaminen Sairaanhoitokustannukset (ml. lääkkeet) korvataan vahinkoa kärsineelle vahingonkorvauslain mukaisesti. Jos vahinkoa kärsinyt käyttää julkista terveydenhuoltoa, hänelle korvataan potilasmaksun osuus. Sairaanhoitokustannusten täyskustannusvastaavuudella tarkoitetaan julkisen sektorin terveydenhuoltojärjestelmälle liikennevahingoista aiheutuvien todellisten kustannusten korvaamista (se osuus kuluista, joita ei peritä potilaalta ja joka siten ylittää potilasmaksuista kertyvän osuuden ja joka ja jää veroilla katettavaksi) Säännökset vastaavat työtapaturma- ja ammattitautilain vastaavia säännöksiä (HE 277/2014, SäädK 459/2015). 12

13 Korvausten rahoittaminen jakojärjestelmästä Lähtökohtaisesti vakuutusyhtiön tulee mitoittaa kunkin vuoden vakuutusmaksut siten, että niillä voidaan kattaa kaikki vuoden aikana sattuneiden vahinkojen perusteella maksettavat korvaukset (rahastointiperiaate) Tästä vakuutuksen peruslähtökohdasta eli rahastoinnista on poikettu eräiden hyvin vaikeasti arvioitavien riskien osalta. Esimerkiksi tulevien vuosikymmenten inflaation arviointi (indeksikorotukset). Jakojärjestelmä laajettaisiin kattamaan myös niin sanotut suurvahingot (yli 75 milj. ) ja Liikennevakuutuskeskuksen vastuulla olevat vahingot. Säännökset vastaavat työtapaturma- ja ammattitautilain vastaavia säännöksiä (HE 277/2014, SäädK 459/2015). 13

14 Lain valmistelusta STM asetti työryhmän vuonna Työryhmä antoi mietintönsä Työ jäi kesken. Lausuntokierros vuonna Uusi tarkennettu ehdotus lausuntokierroksella 2011, jossa mukana myös laki liikennevakuutuskeskuksesta. Työ oli edelleen kesken ja esitys puutteellinen. Jatkovalmistelu aloitettiin virkamiesvalmisteluna uudelleen Kuultu muita ministeriöitä ja keskeisiä intressitahoja ennen virallista lausuntokierrosta, joka järjestettiin alkuvuodesta Esittelylupa oikeusministeriöltä (vakuutussopimuslaki) ja liikenne- ja viestintäministeriöltä (ajoneuvolaki) Etunimi Sukunimi

15 Uudistuksen yleiset tavoitteet Kysymyksessä on lakiteknisessä mielessä kokonaisuudistus (vanha laki kumotaan ja säädetään kokonaan uusi laki). Liikennevakuutuslaista on tullut epäsystemaattinen useiden osittaisuudistusten vuoksi. Tavoitteena ei ole koota kaikkea sääntelyä yhteen lakiin (erilliset lait kuntoutuksesta Liikennevakuutuskeskuksesta ja liikenneturvallisuusmaksusta) Valtaosa sääntelystä säilyy sisällöllisesti muuttumattomana koska; direktiivi rajaa kansallista liikkumavaraa liikennevakuutuslaki on toiminut pääosin hyvin muutokset vaativat laajaa yhteisymmärrystä 15

16 Lain rakenteen ja säännösten selkeyttäminen Lain rakenne uudistaminen saman aihepiiriä koskevat asiat samaan pykälään tai lukuun, pääsäännöt ennen poikkeuksia, pykälien järjestys vastaa vakuutus- ja korvausprosessien kulkua. Säännösten selkeyden parantaminen pykäläotsikot lisätty, liian pitkiä pykäliä ja momentteja jaettu osiin, laissa olevia käsitteitä on määritelty, epäselvää sääntelyä tarkennettu ja täydennetty. Vakuutussopimuslain säännösten soveltamista tarkennettu. 16

17 Perustuslaista johtuvat muutostarpeet Osin liikennevakuutuksessa on kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Tämän vuoksi lakiin lisätty säännös virkavastuusta (95 ). Sanktion määrääminen aina viranomaistoimintaa, mistä seuraa, että vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta määrättävien maksujen määrääminen siirretään Liikennevakuutuskeskukselta Valtiokonttorille (29 ). Asetuksia kumotaan ja niissä olevaa lainsäädäntöä siirretään lakiin siltä osin kuin on kysymys yksilön tai yhteisön oikeuksista ja velvollisuuksia. 17

18 Liikennevakuutuslain rakenne Laissa olisi kahdeksan lukua: 1. Yleiset säännökset 2. Vakuuttaminen ja vakuutusmaksu 3. Liikennevahingon korvaaminen 4. Suomessa annetun sairaanhoidon korvaaminen 5. Korvausmenettely ja takautumisoikeus 6. Jakojärjestelmä 7. Erityiset säännökset 8. Voimaantulo 18

19 Vakuuttamisvelvollisuus Vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvon määritelmiin ei ehdoteta muutoksia (8 ). Tällaisia ajoneuvoja olisivat esimerkiksi eräät moottorityökoneet sekä leikkuupuimurit ja eräät muut maatilatalouden moottorityökoneet. Aiheuttavat tyypillisesti hyvin harvoin vahinkoja, jolloin vakuutusten hoito tulisi kalliimmaksi kuin maksetut korvaukset. Osuus kaikista vahingoista ja korvauksista on noin 0,2 %. Vakuuttamisvelvollisuuden selkeyttäminen silloin, kun vakuutus on otettu jonkun muun kuin vakuuttamisvelvollisen nimiin (14 ) Ajoneuvon käyttökielto vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnin uutena sanktiona (30 ) 19

20 Vakuutusmaksut (yleiset periaatteet) Vakuutusyhtiön hinnoittelun vapautta rajoittavat eräät yleiset periaatteet. Vakuutusmaksujen laskuperusteissa huomioitava (20 ): maksujen kohtuullisuus maksutason turvaavuus (riittävyys) yhdenmukainen kohtelu liikennevahinkoriski 20

21 Vakuutusmaksut (laskuperusteet ja vahinkohistoria) Vakuutusyhtiöllä oltava vakuutusmaksujen laskuperusteet, jossa huomioitava: tariffitekijät: tariffitekijöillä ja liikennevakuutusriskillä pitää olla yhteys yksityishenkilöiden osalta myös vakuutuksenottajan vahinkohistoria (bonus). - nykyisin: vahinkohistoriatiedot voivat vaikuttaa yhden laadultaan ja käytöltään samanlaisen ajoneuvon vakuutuksen hintaan - jatkossa: tämä mahdollista myös jatkossa. Myös mahdollista, että usean ajoneuvon vahinkohistoria vaikuttaa yhden ajoneuvon vakuutuksen hintaan tai päinvastoin Tavoitteena kilpailun lisääminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen kuluttajille. 21

22 Liikennevahinkojen korvaaminen Esinevahinkoja koskevan korvauksen enimmäismäärää esitettäisiin nostettavaksi nykyisestä 3,3 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan euroon (38 ). Henkilövahinkokorvauksille ei olisi ylärajaa. Moottoriajoneuvokilpailuihin osallistuvalla ajoneuvon kuljettajalla ei ole enää kuljettajapaikkasuojaa, vaan ne korvattaisiin vapaaehtoisten vakuutusten perusteella (41 ). Sen sijaan yleisön, järjestäjien ja kilpakumppaneiden vakuutusturvaan ei tulisi muutoksia. Poikkeuksena on, kuten nykyisinkin, muulta liikenteeltä täysin eristetyt alueet. Vastuu vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen (esim. leikkuupuimurit) aiheuttamista vahingoista siirtyy Valtiokonttorilta Liikennevakuutuskeskukselle (43 ). 22

23 Korvausmenettely Korvausvaatimuksen vanhentumista koskeva säännös muutettaisiin yhdenmukaiseksi vakuutussopimuslain vastaavan säännöksen kanssa (61 ). Korvausprosessia pyritään nopeuttamaan lyhentämällä henkilövahinkojen käsittelyaikaa 3 kuukaudesta kuukauteen. Jos ylittyy vakuutusyhtiön on maksettava viivästyskorotusta tai -korkoa (62 ). Lakiin lisätään säännös henkilövahinkoa koskevien päätösten perustelemisvelvollisuudesta (63 ) 23

24 Takautumisoikeus Vakuutusyhtiön oikeutta saada maksamansa korvaus takaisin siltä, joka on vahingonkorvausvastuussa vahinkoa kärsineelle vahingonkorvauslain rajoitettaisiin törkeää lievemmän huolimattomuuden tilanteissa silloin, kun vahingon on aiheuttanut yksityishenkilö, työntekijä, virkamies tai näihin rinnastettava muu henkilö (73 ). Vakuutusyhtiön ja Liikennevakuutuskeskuksen takautumisoikeus ulotettaisiin jatkossa myös tuotevastuulain mukaisiin vahinkoihin. Tuotevastuulakia ehdotetaan tältä osin muutettavaksi. 24

25 Tilastotietoja (2014) - Liikennevakuutuskanta oli noin 4,5 miljoonaa (vakuutusvuosien määrä) - Vakuutusyhtiöiden (11 kpl, joista yksi ulkomainen) vakuutusmaksutulo oli 831 miljoonaa euroa, josta yritysten ja yhteisöjen osuus oli noin 20 %. - Neljän suurimman vakuutusyhtiön markkinaosuus oli 85,5 %. - Liikennevahinkojen määrä oli noin , joista henkilövahinkoja oli noin Vakuutusyhtiöiden korvausvastuu (vastuu jo sattuneiden vahinkojen tulevaisuudessa maksettavista korvauksista) oli 2,78 miljardia euroa. - Vahinkosuhde oli 80 % ja yhdistetty kulusuhde 102 %. - Täyskustannusmaksut kunnille olivat 36 miljoonaa euroa. - Liikennevakuutusmaksujen kautta kertynyt vakuutusmaksuveron tuotto valtiolle oli hieman alle 180 miljoonaa euroa. - Liikenneturvallisuusmaksua kerättiin noin 8,5 miljoonaa euroa. 25