SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2014:1

2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:1 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2014

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Säädökset ja määräykset Vastuunjako työturvallisuudesta ammatillisen koulutuksen eri ympäristöissä Työnantajan vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuu Opiskelijan (työntekijän) velvollisuudet, vastuut ja oikeudet Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöt Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Ennakoiva työsuojelu Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi Perehdytys Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys Työvälineet (koneturvallisuus, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset) Sähköturvallisuus Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet Pätevyydet ja luvat Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta Henkinen kuormittuminen, psyko-sosiaalinen kuormittuminen (asiakaspalvelu) väkivallan uhka, yksintyöskentely sekä häirintä ja epäasiallinen kohtelu Fyysinen kuormittuminen Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta Fysikaaliset tekijät Kemialliset vaaratekijät ja kemikaalien turvallinen varastointi ja käsittely Biologiset tekijät Sosiaali- ja terveysalan erityiset vaaratekijät Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta Yötyö Lävistykset, lävistyskorut sekä rakennekynnet Päihteet ja tupakka Työliikenne SORA-säädökset Onnettomuustilanteet ja ensiapu

4 5 Esimerkkejä työturvallisuuden opetuksesta ja opiskelusta sosiaali- ja terveysalalla...49 Lähteet...50 Liite 1. Esimerkkejä sosiaali- ja terveysalan vaaratekijöistä Liite 2. Sosiaali- ja terveysalan altisteita ja niiden terveysvaikutuksia

5 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopasta voivat hyödyntää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, opettajat ja kouluttajat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat, työpaikkaohjaajat ja työpaikkakouluttajat sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintosuoritusten arvioijat. Tässä oppaassa koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää (ammatillinen peruskoulutus) että näyttötutkinnon järjestäjää (ammatillinen lisäkoulutus). Oppilaitokset ovat koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän eri yksiköitä. Koulutuksen järjestäjä nähdään myös työturvallisuuslain tarkoittamana työnantajana silloin, kun opiskelijat tai tutkinnon suorittajat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä. Vastaavasti opiskelijalla tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa. Tässä oppaassa opiskelija tai tutkinnon suorittaja rinnastetaan myös työturvallisuuslain mukaiseen työntekijään. Opettajalla tarkoitetaan opettajaa tai kouluttajaa, joka voi olla myös työnantajan edustajaan rinnastettavassa asemassa silloin, kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee koulutuksen järjestäjän lukuun. Oppaan tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuutta ja varmistaa, että oppimisympäristöt ovat säädösten ja määräysten mukaisia. Alan työturvallisuusmääräysten, työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen ovat perusta turvalliselle oppimisympäristölle ja myöhemmälle ammatissa toimimiselle. Työturvallisuusosaaminen on osa opiskelun tavoitteena olevaa ammattitaitoa. Työturvallisuustyön tavoitteena on ylläpitää terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Se lisää koko työyhteisön jäsenten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Opiskelun aikana luodaan perusedellytykset turvalliselle alan työympäristöissä toimimiselle. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvointia voidaan parantaa kaikilla niillä kokonaisvaltaisilla toimenpiteillä, joita kohdistetaan terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja samalla edistetään toiminnan tuottavuutta ja menestystä. Tässä oppaassa työhyvinvointia käsitellään työn turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta. Oppaaseen on koottu keskeinen työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveysalan vaaratekijöiden tunnistamista sekä mahdollisten riskien suuruuden ja seurauksien arviointia sekä näiden ennalta ehkäisyä tukevaa aineistoa. Lisäksi oppaaseen sisältyy osio, jossa on kuvattu keskeisten toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia työturvallisuuden varmistamiseksi. Tämän oppaan tuottamisessa on hyödynnetty aiempia Opetushallituksen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Tampereen teknillisen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuottamia alakohtaisia työsuojeluoppaita ja tarkistuslistoja, Työsuojeluhallinnon ohjeita sekä Työturvallisuuskeskuksen koulutusaineistoa työturvallisuuskorttiin liitttyen. Opetushallitus on julkaissut myös muita alakohtaisia turvallisuusoppaita. Lisäksi on ilmestynyt Opetustoimen turvallisuusopas joka on tarkoitettu koulutuksen järjestäjän turvallisuustyön tueksi. 5

6 Tämän sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan projektiryhmän puheenjohtajana on toiminut apulaisrehtori Risto Koistinen Stadin ammattiopistosta ja jäseninä asiantuntijat Merja Rusanen Kuntatyönantajista, Timo Suurnäkki Työturvallisuuskeskuksesta, Hannu Tapola sosiaali- ja terveysministeriöstä, Irmeli Vuoriluoto Tehy ry:stä ja lehtori Outi Karvinen-Kopteff Stadin ammattiopistosta. Kaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta ovat vastanneet tutkija Sari Tappura Tampereen teknillisestä yliopistosta ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta. Opetushallituksessa työtä ovat ohjanneet alakohtainen asiantuntija, opetusneuvos Aira Rajamäki ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo. Oppaan työstämiseen ovat osallistuneet myös seuraavat asiantuntijat Asta Lehtinen lääkealan neuvottelukunnasta, Ilkka Tuominen Hammaslaboratorio Ilkka Tuominen Oy:stä ja Jyrki Uitto Terveysvirastosta sekä lehtorit Heli Juutilainen, Harri Heiskanen, Eerika Kantonen, Veikko Kirsimaa, Margita Lindroos, Risto Louhelainen ja Tuija Takala Stadin ammattiopistosta. 6

7 2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisena peruskoulutuksena sekä näyttötutkintoina. Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Alla olevasta Kuvasta 1 ilmenee, että työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä. Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääasiallisesti painottuva toimintaympäristö & työturvallisuus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan oppilaitoksen työympäristöissä, joita voivat olla esimerkiksi luokkahuoneet, harjoitusluokat, opetuskeittiöt, asiakaspalvelupisteet tai vastaavat. Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työpaikalla tapahtuvaa oppimista eli työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta. Tutkinnon tuottama ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, mikäli siitä ei ole erikseen sovittu. Oppisopimuskoulutus perustuu aina työsopimukseen. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (L 738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen 7

8 järjestäjän edustaja laativat yhdessä henkilökohtaistamisasiakirjan. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (L 630/1998, 17 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 ) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 18 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset suojaimet ja varusteet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. 2.1 Säädökset ja määräykset Sivulla 7 kuvassa 2 on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Työturvallisuuslaki (738/2002) on keskeisin noudatettava lainsäädäntö, kun viitataan oppimisympäristöjen turvallisuuteen huolimatta siitä, onko kyseessä työympäristö vai työpaikalla järjestettävä koulutus. Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden perussäännökset ja yleiset tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettu lukuisia muita työturvallisuutta koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa. Tietämättömyys jonkin säädöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta. Keskeiset työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa. Koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n 2 momentin mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä, silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa eli työsuojelun valvontalaissa (44/2006) säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 28 ) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 11 ) korostavat opiskelijan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä psyykkisen että fyysisen ympäristön. Lisäksi tulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säädökset. 8

9 Ajantasainen työturvallisuuslainsäädäntötieto löytyy Valtion säädöstietopankista (www. finlex.fi) ja Työsuojeluhallinnon internet-sivuilta (www.tyosuojelu.fi) ja Työsuojeluhallinnon internet-sivuilta (www.tyosuojelu.fi). Kuva 2. Oppimisympäristöjen turvallisuuden säädösperusta Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee oppilaitoksen ulkopuolella, työ rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijan velvoitteisiin sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3 ). Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat useimmiten alle 18-vuotiaita, jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti on siis varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (L 998/1993) ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (A 475/2006) säännökset on otettu huomioon. Aluehallintovirasto on julkaissut tiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta (Työpaikkatiedote 4/2012). Tutkintojen perusteissa on ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävät työsuojelun alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa, hankinnoissa, työmenetelmissä ja töiden järjestämisessä. Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja arviointikriteerejä sovelletaan alan vaatimusten mukaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon perusteissa sisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. 9

10 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toiminta- ja työkykyään ylläpitää ergonomista, terveellistä ja turvallista työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoi ja suojautuu niiltä hyödyntää alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa noudattaa alansa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita ottaa huomioon työympäristön tekniset työturvallisuusjärjestelmät, hyödyntää niitä vaaran uhatessa ja välttää omasta toiminnasta johtuvat aiheettomat hälytykset ehkäisee onnettomuuksia sekä toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammatillisen koulutuksen eri ympäristöissä Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että työ- ja oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen. Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä eli koulutuksen järjestäjän omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, ammattiosaamisen näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä muissa työympäristöissä (esimerkiksi työntekijän tai asiakkaan kotona). Koulutuksen järjestäjää koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja velvoitteet, kun opiskelijat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Työpaikoilla työnantaja vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta tai kestosta. Jäljempänä työnantaja-käsitteellä tarkoitetaan koulutuksen ja tutkinnon järjestäjää sekä työntekijällä opiskelijaa ja näyttötutkinnon suorittajaa. Oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle (ks. Kuva 3): työpaikka (työnantaja) koulutuksen järjestäjä opiskelija (työntekijä). Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kuvassa 3 on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävät ammattikoulutuksessa. 10

11 Koulutuksen järjestäjä Varmistaa opiskelijan sopivuuden Varmistaa työpaikan sopivuuden Varmistaa, että työpaikalla on tehty vaarojen kartoitus Varmistaa, että työpaikalla huomioidaan nuoria työntekijöitä koskevat säädökset Ilmoittaa opiskelijalle työn ammattitaitovaatimukset ja erityispiirteet Ilmoittaa ja sopii työsuojeluvastuista ja vakuutuksista työpaikan kanssa Työnantaja tai koulutuksen järjestäjä (koulutuksen järjestäjän omat työpaikat) Kartoittaa työpaikan vaarat ja arvioi riskit Vastaa työnaikaisesta työturvallisuudesta Ilmoittaa työn ammattitaitovaatimukset koulutuksen järjestäjälle Perehdyttää Arvioi henkilönsuojainten tarpeen Valvoo henkilönsuojainten käyttöä Noudattaa työnantajan määräyksiä ja ohjeita Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja Nou-Ty dattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä Noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta Arvioi tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden Ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista Käyttää tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita Kuva 3. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (Tappura 2011 mukaillen Taivassalo-Salkosuo 2013) Työnantajan vastuu Työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja, jota edustaa työpaikan nimeämä ohjaaja. Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Myönteinen asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojen omaksuminen sekä turvaohjeiden noudattaminen ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja niiden pohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa myös opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). 11

12 Työnantaja huolehtii perehdyttämisestä antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen ehkäisemiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan vaaran tai haitan välttämiseksi antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta huolehtii työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnasta työympäristöt ja työyhteisön tilat turvalliset työtavat ja tuotantomenetelmät koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttö vaarallisten aineiden asianmukainen käyttö henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö työn edellyttämästä järjestys ja siisteys työn edellyttämästä varovaisuus ja huolellisuus tiedon saatuaan puuttuu epäkohtiin (esimerkiksi turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen, häirintä, kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt) antaa palautetta työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja -ilmoituksiin. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työturvallisuutta koskevia työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä. Työturvallisuuslain 9 :n nojalla tulee työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma Koulutuksen järjestäjän vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet ovat rinnakkaisia työnantajan kanssa (ks. luku edellä), opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita, koska hän pidetään työturvallisuuslain tarkoittama työntekijänä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 :n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin, kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelu voi tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 ) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 ) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaaran- 12

13 tamatta sekä ohjeita noudattaen. Lisäksi on varmistettava, että hän on perehtynyt ja perehdytetty työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava että työpaikalla on tehty työturvallisuuslain 10 :ssä ja 11 :ssä tarkoitetut työn vaaroja koskevat selvitykset tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisia henkilönsuojaimia tarvitaan turvallisuusriskejä torjumaan. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään oppilaitoksessa ja oppilaitoksen työssäoppimispaikoilla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät henkilönsuojaimet ja muut varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillä varusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain 15 :ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia). Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla kustannuksellaan silloin, kun hän ei halua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin. Koulutuksen järjestäjän hankkimat henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla opiskelijan käytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet sekä kirjattava niitä koskevat asiat työpaikalla järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen (maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM päätös , dno 19/502/2008). Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen) vastuu opiskelijoiden henkilösuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla (työturvallisuuslain 15 ja 20 sekä Vnp 1406/1993 ja 1407/1993). Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetusta lain (998/1993) ja valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja -lomake vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön löytyvät Työsuojeluhallinnon sivulta Opiskelijan (työntekijän) velvollisuudet, vastuut ja oikeudet Työturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa opiskelijan ja tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuutta koskevat ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa. Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. 13

14 Työntekijän vastuulla on noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeita koneet, laitteet ja työvälineet (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010) vaaralliset aineet henkilönsuojaimet ja suojalaitteet noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa arvioida tehtävän työn turvallisuus ja taitojensa riittävyys ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa toimia yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla noudattaa esimiehen ja työpaikkaohjaajan ohjeita ja määräyksiä. Työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. Lisäksi työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työturvallisuutta koskevia työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä ja työnantajan ohjeita. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman nopeasti. Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoa enempää kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymisellä ei myöskään saa aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä. 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelijan osallistuessa tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimiseen, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Laki koskee myös tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta edellä mainittuun paik- 14

15 kaan tai päinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja ammattitautilain (1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä. Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijoiden vakuutusturvasta. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta vakuuttamisesta. Työpaikalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus, joka kattaa myös opiskelijat. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavista työtapaturmista (laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006). Ilmoitus on tehtävä myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla.lisäksi työpaikan on oltava yhteydessä tapaturmasta opiskelijan lähettäneeseen koulutuksen järjestäjään/oppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vastaavia tilanteita varten. Näistä tapauksista on tehtävä vaaratilanneilmoitus. Vaaratilanneilmoitus käsitellään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti. Ne suunnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteen toistumisen estämiseksi. 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä, voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (työturvallisuuslaki 738/2002, 63 ). Laiminlyönti voi koskea käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista työturvallisuusselvityksen tai -suunnitelman tekemistä suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavan käyttö- ja huolto-ohjeiden antamista tämän lain nähtävänä pitämistä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohje- tai varoitusmerkinnän poistamista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuutta. Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain (39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossa nimikkeenä on työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä. Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti myös esimerkiksi rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta tai virkari- 15

16 koksesta. Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 51 ). Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (608/1948, 55 ). Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuulla kyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttaa esimiehen asema sekä tehtävien ja toimivaltuuksien luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja työnjohtoa. Kun työntekijöitä rangaistaan työturvallisuusrikkomuksista, on silloin yleensä kyseessä tahallinen teko, piittaamattomuus tai huolimattomuus. (Alvesalo & Nuutila 2006.) 16

17 3 Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöt hoitotyössä, suun terveydenhuollossa, hammasteknisessä työssä ja lääkealan työtehtävissä Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat ja käyttöön soveltuvat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla ja näyttötutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Sosiaali- ja terveysalalla työn tavoitteena on asiakkaan tai potilaan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti. Työn tavoitteena on edistää, tukea ja vahvistaa asiakkaan voimavaroja ja toimintakykyä sekä edistää hyvinvointia. Työntekijällä tulee olla taitoja ja tietoja kohdata iältään, taustaltaan ja elämäntilanteeltaan erilaisia ihmisiä. Työ edellyttää vuorovaikutustaitoja, vastuullisuutta, joustavuutta ja paineensietokykyä sekä itsenäisyyttä ja tiimityötaitoja. Sosiaali- ja terveysalalla esimerkiksi lähihoitajan työssä painottuu eri asiakas- ja potilasryhmien kanssa tehtävään hoito- ja huolenpitotyö. Vastaavasti hammaslaboranteilla korostuu tekninen työ ja farmanomeilla sekä lääketeknikoilla erilaiset lääkealan perustehtävät. Sosiaali- ja terveysalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkinnon suorittajan työtehtävät ja työympäristöt voivat tutkintokohtaisesti vaihdella melko paljon. Sosiaali- ja terveysalalla toimitaan julkisen (kunnat, kuntayhtymät, valtio) tai yksityisen työnantajan palveluksessa, kolmannella sektorilla sekä yhä kasvavassa määrin itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tulee tuntea työsuojelumääräykset ja -ohjeet, noudattaa niitä omassa toiminnassaan, työskennellä ergonomisesti ja edistää omalta osaltaan työhyvinvointia. 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Koulutuksen järjestäjä hallinnoi oppilaitoksen oppimisympäristöjä. Niihin kuuluvat tavalliset pienryhmä- ja ryhmätilat, erityisluokat sekä koulukiinteistöjen piha-alueet. Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijan turvallisesta fyysisestä ja psyykkisestä opiskeluympäristöstä (ks. lainsäädäntö luvussa 2). Sosiaali- ja terveysalan koulutusta järjestetään oppilaitoksen normaaleissa luokkatiloissa. Lisäksi opetusta järjestetään koulutuksen järjestäjän tiloissa, joissa on hammaslaboranttityöskentelyn, lääkealan ja lähihoitajaksi opiskeluun liittyvät välineet, laitteet ja aineet. Tällaisia tiloja ovat muun muassa laboratoriotyöskentelyn, lääkealan, lääkehoidon, suun terveyden hoidon ja muut hoitotyön harjoitusluokat, kotitalouden opetustilat sekä fysiikan ja kemian luokat. 17

18 Opintojen aikana tehdään myös opintokäyntejä erilaisiin oppilaitoksen ulkopuolisiin sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin ja toimintaympäristöihin sekä muihin opiskelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. 3.2 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Osa sosiaali- ja terveysalan opiskelusta tapahtuu työpaikoilla (etenkin työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet). Työ- ja opiskeluympäristöt voivat olla kunnan, valtion tai kolmannen sektorin työympäristöjä, mm. kotiympäristöt, kotihoito ja kotipalvelun yksiköt päiväkodit, perhe- ja asukaspuistot koulut ja koululaisten iltapäiväkerhot pelastuslaitosten ensihoitopalveluyksiköt sairaankuljetusyritykset poliklinikat tai tutkimusyksiköt sairaaloiden, terveysasemien ja -keskusten osastot ja vastaanotot terveyskeskuksen hammashoitolat tai yksityishammaslääkärin vastaanotot kuntoutuskeskukset ja -yksiköt, kuntoutuskodit ja kylpylät mielenterveys- ja päihdetyön yksiköt työ- ja toimintakeskukset ja työpajat päivä- ja palvelukeskukset sekä palvelutalot vammaisten ja sairaiden lasten ja nuorten hoito- ja kuntoutusyksiköt kehitysvammalaitokset vanhainkodit ja vanhustenhuollon laitokset sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Lääkealan työ- ja opiskeluympäristöjä ovat apteekit, sairaala-apteekit, lääkekeskukset, lääketeollisuus, lääkeyritykset tai lääketukkukauppa. Tyypillisiä hammastekniikan työ- ja opiskeluympäristöjä ovat yleensä yksityisen työnantajan hammaslaboratoriot. Hammaslaborantti voi työskennellä myös myynti- ja konsultointitehtävissä hammastarvikeliikkeissä. Kansainvälisen opiskelijavaihdon työssäoppimispaikoilla toimitaan samankaltaisissa ympäristöissä kuin muunkin opiskelun aikana. Opiskelijan tulee kirjoittaa itsestään esittelykirje, josta tulisi käydä ilmi työhön kohdistuvat uskonnolliset ja terveydelliset rajoitteet, jotta ne otetaan huomioon työpaikalla ja työtehtävissä. Paikallinen työpaikkaohjaaja toimii perehdyttäjänä myös työsuojeluasioissa. Hän perehdyttää työpaikan sääntöihin ja työturvallisuussäännöksiin sekä työvälineiden ja muiden apuvälineiden käyttöön. Lisäksi opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, miten toimitaan hätätilanteessa. Koulutuksen järjestäjä huolehtii kansainvälisessä vaihdossa olevan opiskelijan vakuutusturvasta. Opiskelijalle suositellaan myös maksuttoman eurooppalaisen sairausvakuutuskortin hankkimista. Kansainvälisessä vaihdossa olevalla opiskelijan pitää olla yhteydessä oppilaitoksen vastuuopettajaan tai koordinaattoriin, jos jotain yllättävää tapahtuu. 18

19 Kansainvälisessä vaihdossa olevan opiskelijan työturvallisuuden varmistamiseksi on kirjoitettu julkaisu Ulkomaisen opiskelijan ohjaus työssäoppimispaikalla (http://hesotenet. edu.hel.fi/english/etm2/supervisingforeignstudent%20at%20workplacement/finland_ Supervisor.pdf). 19

20 4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Selvityksen perusteella työnantaja tekee tarvittavat toimenpiteet haitta- ja vaaratekijöiden poistamiseksi, vähentämiseksi tai niiden varalle. Turvallisuuden varmistamisen menettelytavat ovat ennakoiva työsuojelu, työn kuormitustekijöiden ja vaaraa aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen ja riskien hallinta sekä onnettomuus- ja vähältä piti tilanteisiin ja ensiapuun varautuminen. 4.1 Ennakoiva työsuojelu Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen tunnistamaan työympäristön vaaratekijät ja poistamaan ne. Tämä tarkoittaa myös että koulutuksen järjestäjän tulee tehdä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi oppilaitoksissa ja oppilaitosten muissa oppimisympäristöissä, joissa tehdään käytännön työtehtäviä. Työturvallisuudessa keskeistä on huolellinen työn suunnittelu, jossa huomioidaan työn ja työvälineiden aiheuttamat riskit, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suojaimet sekä työhön liittyvät suoja- ja turvamekanismit. Riskien ennakointia helpottaa työntekijän muistilista: Pysähdy ja ajattele ennen työn aloittamista. Muodosta itsellesi yleiskuva työtehtävästä. Mieti vaiheittain, mitä olet tekemässä. Ota huomioon muu tehtävään liittyvä toiminta ja varmista, että toiset henkilöt ottavat sinut huomioon. Palauta mieleesi menettelytapaohjeet väkivaltaisen asiakkaan kohtaamisesta (Työturvallisuuslaki 27 ) Tunnista työtehtävien kannalta oleelliset turvallisuusasiat. Lisää tietoa työympäristön riskien välttämisestä saa Työsuojeluhallinnon oppaasta Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä, työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5. (http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2012/05/tso_5_2012.pdf) Työntekijää ja myös opiskelijaa koskevat työturvallisuuslain yleiset velvollisuudet ja työnantajan antamat määräykset ja ohjeet. Häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, josta voi seurata turvallisuudelle tai terveydelle vaaraa tai haittaa, ei tarvitse sietää. Tällaisesta kohtelusta on ilmoitettava esimerkiksi omalle työpaikkaohjaajalle. Työpaikalla tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä vioista ja puutteista. (Työturvallisuuslaki 28 sekä 18 3 mom) 20

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

SOSIAALI- JA TERVEYSLAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS SOSIAALI- JA TERVEYSLAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS 1 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta... 4 2.1 Lainsäädäntöperusta...

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS. Oppaat ja käsikirjat 2013:5

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS. Oppaat ja käsikirjat 2013:5 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2013:5 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:5 ISBN 978-952-13-5543-1 (nid.) ISBN 978-952-13-5544-8 (pdf) ISSN-L

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2012:16 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:16 ISBN 978-952-13-5385-7 (nid.) ISBN 978-952-13-5386-4 (pdf)

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS 26.4.2013

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS 26.4.2013 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS 26.4.2013 Sisällys 1 JOHDANTO... 5 2 AMMATTIKOULUTUKSEN ERI JÄRJESTÄMISMUODOT JA TYÖYMPÄRISTÖT TYÖTURVALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA... 8 2.1

Lisätiedot

HIUS- JA KAUNEUDENHOITOALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

HIUS- JA KAUNEUDENHOITOALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2012:15 HIUS- JA KAUNEUDENHOITOALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS HIUS- JA KAUNEUDENHOITOALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2012:15 Opetushallitus

Lisätiedot

Oppaat ja käsikirjat 2012:16 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Oppaat ja käsikirjat 2012:16 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2012:16 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:16 ISBN 978-952-13-5385-7 (nid.) ISBN 978-952-13-5386-4 (pdf)

Lisätiedot

PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2014:5 Oppaat ja käsikirjat 2014:5 PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Opetushallitus

Lisätiedot

MUOVI- JA KUMIALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

MUOVI- JA KUMIALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS MUOVI- JA KUMIALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2014:6 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:6 ISBN 978-952-13-5796-1 (nid.) ISBN 978-952-13-5797-8 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

Hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas

Hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas Hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas 1 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta... 6 2.1 Lainsäädäntöperusta...

Lisätiedot

Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusopas 14.1.2014 kielenhuollettu

Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusopas 14.1.2014 kielenhuollettu Muovi- ja kumialan oppimisympäristöjen turvallisuusopas 14.1.2014 kielenhuollettu Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta...

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2013:6 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:6 ISBN 978-952-13-5545-5 (nid.) ISBN 978-952-13-5546-2 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

Oppaat ja käsikirjat 2013:6 VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Oppaat ja käsikirjat 2013:6 VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2013:6 VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:6 ISBN 978-952-13-5545-5 (nid.) ISBN 978-952-13-5546-2 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura

Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura Tutkimussuunnitelma 04.01.2011 Sari Tappura VAAROJEN KARTOITUS JA RISKIEN ARVIOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMISSA TILOISSA TAI TYÖMAILLA, TYÖSSÄOPPIMISESSA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ AMMATILLISESSA

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA

1. TYÖTURVALLISUUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA, AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ JA TUTKINTOTILAISUUDESSA Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 1.10.2015 Opetussuunnitelman yhteisen osan työturvallisuusohjeeseen on koottu keskeisimmät opiskelijoiden käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvan koulutuksen (työssäoppiminen),

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUSOPAS MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA

OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUSOPAS MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUSOPAS MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2.1 Lainsäädäntöperusta... 3 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta... 4 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki (738/2002)

Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslaki (738/2002) Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain 1 :ssä on säännös lain tarkoituksesta. Sen mukaan lain tarkoituksena on työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi parantaa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2012:14 RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS RAKENNUS-, PINTAKÄSITTELY- JA TALOTEKNIIKKA-ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Nuori työssäoppijana. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Nuori työssäoppijana. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Nuori työssäoppijana Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työpaikkaohjaajana nuoren kanssa Työpaikkaohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia vuorovaikutuksen toimivuudesta opiskelijan ja työyhteisön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas

Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas Ammatillisen koulutuksen työssäoppijan opas 2 Yhteystiedot Opiskelijan nimi Puhelinnumero Sähköposti Opiskeltava tutkinto Ryhmätunnus Työssäoppimispaikka Työssäoppimisaika Työpaikkaohjaajan nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Uusi työturvallisuuslaki (738/2002)

Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) tuli voimaan 1.1.2003. Lailla kumotaan vuodelta 1958 oleva vanha työturvallisuuslaki (299/58) siihen tehtyine muutoksineen. Vanhan

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot