Viskuri 1/2005. Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viskuri 1/2005. Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti"

Transkriptio

1 1 Viskuri 1/2005 Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti

2 2 Sisällys 2 Pääkirjoitus Tori viihtyisämmäksi 2 Lukijakysely netissä 3 Uusi tori kaupungin viihtyisäksi olohuoneeksi 4 Ajoharjoittelua jäällä 5 Työ ei uuvuta - elämä kylläkin 6 Kirjeet taivaalta matkalla lumenkaatopaikalle 7 Työsuojelu kuuluu kaikille 8 Vanhustyön keskuksen uudet tilat 9 Viskurigallup 10 Asenne ratkaisee? -hanke 11 Lukijakysymys 12 Kokeilevan käsityön ryhmä aloitti 13 Pitsin nyplääjät verkossa 14 Musiikkia yhtä soittoa jo 40 vuotta 15 Oppimateriaalikeskus auttaa, kun tekniikka alkaa ahdistaa 16 Kaupungin hallinto tutuksi - Liikuntakeskus 18 Järjestöuutisia 18 Valokuvausohje 19 Työterveyshuolto Kun suuntaat vieraaseen kaupunkiin, minne menet ensin? Torille! Siellä katselet ja arvioit Sinulle outoa kaupunkia. Minkälaisen ensivaikutelman tällöin saat kaupungista? Tori on kaupungin käyntikortti. Sen viihtyisyys vaikuttaa kaupungin ilmeeseen. Tori kutsuu viihtymään tai sitten ei. Kankaanpäässä on alkaen ollut käynnissä Pohjois-Satakunnan toriprojekti. Se on EAKR-hanke, jolle Satakuntaliitto on myöntänyt osarahoituksen. Projektia edelsi puolentoista vuoden ajan ydinkeskustan kehittämistoimikunnan työskentely. Nyt on edetty vaiheeseen, että Kankaanpään torin ja sen lähiympäristön yleissuunnitelma on valmistunut. Muistatteko, että vuosina meillä oli Katseet Kankaanpäähän -ydinkeskustaprojekti? Tärkeimpänä tavoitteena oli kaupunkiympäristön elävöittäminen. Katseet Kankaanpäähän oli sateenkaariprojekti, jonka alaisuudessa toimi useita toisiaan tukevia keskustan kehittämiseen tähtääviä työryhmiä. Postitaloprojektin myötä saimme Postellin; informaatio- ja tapaamispaikan. Postellissa on mahdollista tuoda esille kädentaitoja tuotemyynnillä. Postelli on myös näyttelypaikka. Ydinkeskusta-projektin EU-osarahoituksella kaupungin tekninen keskus toteutti mm. keskeisen korttelin ns. kulttuurikorttelin puistorakentamisen. Taidekehä alkoi muotoutua. Yhteistyössä Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa kaupunki toteutti Asellin aukion kivityöt. Ydinkeskusta-projektin rinnalla toimi erillisellä rahoituksella yrittäjistä ja projektin edustajista koostunut työryhmä. Tällöin kehitettiin uusia toimintamalleja, mm. Hyvät kaupat Kankaanpäästä. Erilaiset tapahtumat lisäsivät yrittäjien, yhdistysten ja kaupungin yhteistyötä. Mainittakoon vaikkapa lauantai-torit kesälauantaisin. Kankaanpään kaupunki on vaikutusalueensa Pohjois-Satakunnan keskus. Se palvelee laajaa aluetta. Ei ole yhdentekevää, millainen ydinkeskustamme on ja mitkä ovat ydinkeskustassa saatavat palvelut. Kankaanpää tunnetaan mm. kouluistaan, varuskunnastaan, kulttuuristaan sekä harrastusmahdollisuuksistaan. Täällä on muualta tullutta nuorisoa opiskelemassa, suorittamassa varusmiespalvelusta tai harrastamassa. Täällä käy eri-ikäisiä asiakkaita. Täällä käy vieraita valtakunnallisesti tunnetuissa teollisuusyrityksissä, Niinisalossa, mm. Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa, ja monissa muissa paikoissa. Tori ja sen lähialue on kuitenkin tärkeä nimenomaan kankaanpääläisille itselleen - meille kaikille. Tutustukaa torin ja sen lähiympäristön yleissuunnitelmaan. Sen esittely on Viskurin tässä numerossa. Toivoisinpa, että lähitulevaisuudessa pojanpoikani voisivat istuskella torin viihtyisällä oleskelualueella syömässä jäätelöä kevätauringossa - kavereiden kera. Eine Järri toriprojektin ohjausryhmän sihteeri 19 Katupeili Kannen kuvissa Suunnittelutoimisto Rambollin näkymiä uudesta torialueesta. Takakannessa Pekka Laihon ottamia kuvia Kankaanpää-hiihdosta Lukijakysely netissä Viime lehdissä Viskuri on käynyt läpi niin ulkoista kuin sisäistäkin muodonmuutosta. Lehden toimitus pyrkii vastaamaan lukijoiden huutoihin ja kehittymään kysynnän mukaan. Nyt sinulla on mahdollisuus antaa kommenttisi lehden ulkoasusta ja sen sisällöstä. Kysely löytyy netistä osoitteessa Samalla voit vilkaista lehden värikkäämpiä nettiversioita osoitteessa Klikkaa valikosta henkilöstölehti.

3 3 Uusi tori kaupungin viihtyisäksi olohuoneeksi Kankaanpään tori on kaupunkimme sielu. Elämä pyörii sen ympärillä, yöelämä kirjaimellisesti - aina häiriöksi asti. Torin ja koko keskusta-alueen kehittämisestä on puhuttu jo vuosia. Siitä on pidetty luentoja ja yleisötilaisuuksia. Siitä on tehty päätöksiä ja valituksia. Lehtikirjoitukset ovat nostaneet nuorison toivoa saada kaupunkiin ostoskeskus ja erikoisliikkeitä sekä paikkaa, jossa voisi hengailla kavereiden kanssa. Kaupunkikuvan parantaminen alkoi v Katseet Kankaanpäähän -projektilla. Kaupunginarkkitehti Maija Anttila istui suunnittelupöydässä. Siitä lähtien hän on ollut mukana erinäisissä kokouksissa, joissa kaupungin kasvoja on muokattu uuteen uskoon. Maijan työhuoneen hyllyiltä löytyy kiitettävä määrä raportteja ja hankesuunnitelmia samasta aiheesta. Nyt on uusin sellainen käsillä. Tässä suunnitelmassa ei rakenneta Leppäsen korttelia vaan kosketaan kaupungin syvimpään sieluun, itse toriin. Toiminta ja liikenne selkeäksi, kaupunkikuva viihtyisäksi Ydinalueen kehittämishankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa kaupungin asemaa Pohjois-Satakunnan palvelukeskuksena. Halutaan turvata torikaupan jatkuvuus, parantaa torimyynnin olosuhteita, selkiyttää torimyyntialuetta ja siihen liittyvää pysäköintiä, kehittää torin monikäyttöisyyttä sekä varmistaa, että tori tukee lähiympäristön uudisrakentamista ja mahdollistaa uudisrakentamisen ilman merkittäviä muutoksia torialueelle. Suunnitelmat muuttavat oleellisesti keskustan liikennejärjestelyjä, sillä esillä olevat piirustukset tukevat jalankulkijoiden etua. Tavoitteena on jäsennellä katutilat eri kulkumuodoille, parantaa kevyen liikenteen esteettömyyttä ja turvallisuutta, johtaa pääpyöräreitti torille ja varata pyöräpysäköinnille tilat sekä kehittää torialueen läheisyyden katuvarsipysäköintiä. Ympäristön viihtyvyyttä tavoitellaan parantamalla keskustan kaupunkikuvaa, turvaamalla torin läheisyydessä olevien tärkeiden rakennusten arvot, varmistamalla hyvä toiminnallisuus myös pimeän aikaan ja ottamalla tori huomioon myös taiteen esittämispaikkana. Tavat muuttuvat Oleellisin muutos kohdistuu ihmisten totuttuihin tapoihin. Nyt torin ympärillä olevien liikkeiden oven eteen on helppo pysäköidä asioinnin ajaksi. Uudessa torisuunnitelmassa jalankulkijoilla sekä pyöräilijöillä on hyvät mahdollisuudet esteettömään liikkumiseen torin ympäristössä. Autoilija puolestaan joutuu parkeeraamaan nykyistä kauemmaksi kaupan ovesta. Suuremmissa kaupungeissa tämä on arkea. Vain kalliilla hinnalla ja hyvällä tuurilla saatat löytää parkkipaikan haluamasi liikkeen edestä. Kasvojen kohotuksen hinta Uusi suunnitelma on todellinen kaupungin kasvojen pesu, joka toteutuessaan muuttaisi maalaiskaupunkikuvaa viihtyisämmäksi pikkukaupungiksi. Kaikki maksaa ja nykyään vielä kaikki maksaa paljon. Tämän valtuustokauden neljälle vuodelle suunniteltu projektin kokonaiskustannukset on arvioitu maksavan 2,3 milj. euroa, josta kaupungin osuus on noin 60 %. Ennen mitään päätöksiä hankkeesta pääsevät lausumaan mielipiteensä eri lautakunnat sekä kaupunkilaiset heille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Tällainen kasvojen kohotusprojekti on selvä viesti yrittäjille, että kaupungissa uskotaan tulevaisuuteen ja suunnittelijat katsovat eteenpäin valoisasti. - Kaupunkikuvan parantamisessa meillä on töitä, sillä uutisverkossa on paikkakunnastamme liikaa negatiivisia uutisia. Arkkitehtiliiton viisi vuotta sitten myöntämä SAFA-palkinto onnistuneesta kaupunkisuunnittelusta antaa hyvän pohjan jatkaa samaan malliin kaupungin viihtyvyyden kehittämiseksi, sanoo kaupunginarkkitehti Maija Anttila. Teksti: Hannele Piippo-Fair Kuva: Ramboll Oy Suunnittelutoimisto Rambollin näkymä uudesta torialueesta.

4 4 Ajoharjoittelua jäällä Liukkaan kelin ajoharjoittelu Pohjois- Satakunnan Ajoharjoittelukeskuksessa Niinisalossa helmikuussa oli antoisa tilaisuus. Kouluttajina olivat Raimo Poutala ja Olli Mustaniemi. Oppilaita oli yksitoista. Tilaisuus alkoi Pidä pelivaraa -luennolla. Sen jälkeen joukkomme jaettiin kahteen ryhmään ja menimme autoillamme jääradalle. Opettajat ohjasivat ja pitivät puhelimitse yhteyttä joka autoon. Ryhmä A aloitti suoraharjoituksilla ja ajoi ensin kumikartioilla varustetun pujotteluradan. Sen jälkeen tehtiin hätäjarrutuksia ja todettiin eri autojen käyttäytyvän eri tavalla riippuen siitä oliko autossa ABS-jarrut vai ei. Radalla tehtiin vielä esteiden väistämisharjoituksia. Samaan aikaan B-ryhmä teki toisella radalla harjoituksia kaarteissa. Autosta riippuen kaarteessa tapahtui joko eteenpäin puskemista tai perän heittämistä. Perän heittämistä voitiin tehostaa käyttämällä käsijarrua. Kaikissa harjoituksissa saimme tavoitteellisia nopeusmääräyksiä. Monien kierrosten jälkeen ryhmät vaihtoivat ratoja. Koulutuspäivä päättyi loppupalaveriin makkaran paistoon kodalla. Sairauteni vuoksi käytän liikkumisen apuvälineinä joko pyörätuolia tai kyynärsauvoja. Autossani on muun muassa käsihallintalaite, automaattivaihteisto ja ABS-jarrut. Ajokortin olen hankkinut vuonna 1988 ja silloin autokoulussa ei vielä ollut liukkaan kelin ajohajoittelua. Kun töissä sain sähköpostin liukkaan kelin ajoharjoittelusta, ilmoittauduin innokkaana mukaan. Ajoharjoittelupäivänä minua jännitti töissä aamupäivällä, mutta rauhoituin päästyäni Niinisalon radalle käytännön harjoitteluun. On hienoa, että Kankaanpäässä on ajoharjoittelurata. Hienoa on myös se, että Kankaanpään kaupunki järjestää työntekijöilleen liukkaan kelin ajoharjoittelukoulutusta. Suosittelen tämän mahdollisuuden hyödyntämistä. Turvallisuutta liikkumiseen! Palvelusihteeri Katja Hietaoja Kuva Hannele Piippo-Fair Katja Hietaoja sai ajoharjoittelusta varmuutta talviajamiseen.

5 5 Työ ei uuvuta elämä kylläkin - Voimien hiipumisessa tapahtuu monta asiaa yhtä aikaa. Ensimmäinen tunnistettava merkki on luovuuden katoaminen. Voimissaan oleva ihminen on luova. Hän näkee luonnon kauneuden ja kuulee linnun laulun. Kun elämään tulee vaikeuksia, värit pelkistyvät mustaksi ja harmaaksi. Voimissaan olevalla elämänvoimat ovat korkealla. Vaikeuksissa oleva puolestaan vähättelee niitä asioita, jotka ovat hyvin ja suurentelee niitä, jotka ovat huonosti. Liedon seurakunnan kirkkoherra Esko Laine on työyhteisökouluttaja, joka nostaa ihmisten arkiongelmat esille konkreettisesti. Häntä kuunnellessaan huomaa nauravansa itselleen. Laine vieraili musiikkiopistolla puhumassa työyhteisössä jaksamisesta ja työmotivaatiosta. Hajuttomat ja mauttomat työhevoset Laine pitää valtaosaa suomalaisista työntekijöistä suomalaisina työhevosina, jotka ovat hajuttomia ja mauttomia ja joista otetaan kaikki hyöty irti, mutta jotka eivät kuormita työyhteisöä. Työyhteisöjämme kuitenkin värittävät ne persoonat, joilla on itsestään suuremmat luulot kuin muilla. Heidän mottonsa työpäivään on: Olen saapunut, päivänne on pelastettu! Laine on sitä mieltä, että liian usein työntekijä ei oikein tiedä miksi hän ylipäätänsä menee töihin ja mistä hänelle maksetaan palkka. Tällä on selkeä vaikutus yleiseen työmotivaatioon. - Palkan motivoivuus ei tutkimusten mukaan ole merkittävän suuri. Ihmiset mukautuvat mitoittamaan elämänsä varojensa mukaan. Palkan motivoivuus kestää yleensä vain yhden tilivälin. Työ ei uuvuta Laine ei usko työuupumukseen sanan varsinaisessa merkityksessä. Hänen mukaansa ihminen ei uuvu sellaisesta, mistä hänelle maksetaan rahaa. Työuupumuksen takana on Laineen mukaan ihmisen omat elämänkokemukset, jotka vaikuttavat työssä jaksamiseen. Kukaan meistä ei voi sulkea yksityiselämäämme pois työajaksi. Henkilökohtaiset asiat kulkeutuvat töihin ja ne vaikuttavat koko toimintaamme. Voimien kuluminen on monen tekijän summa - Ammattitaito unohdetaan työssä liian usein. Ala-asteen opettaja joutuu opetustilanteessa usein siirtymään vahvalta opetusalaltaan erityispedagogiikan ja lapsipsykiatrian puolelle, jossa hänellä ei ole riittävää koulutusta tai ammattitaitoa. Pitkällä ajanjaksolla tällainen on varsin kuluttavaa. - Suomalaiset osoittavat tutkimuksissa olevansa myös fyysisesti liian heikossa kunnossa. Jos kunto ei kestä, miten henkisesti voi jaksaa töissä? Laine kysyy. Hän vetoaa myös psyykkisen vireyden ylläpitoon. - Harrastukset ja ystäväpiiri ovat tärkeitä. Aikuisella on n. 30 ihmistä, jotka ovat joskus olleet tai ovat nyt merkittäviä. Uupuessaan ihminen alkaa sulkeutua ja vähentää ystäväverkostoaan. Hän ei myöskään enää käy missään vaan pyörii mielummin omissa nurkissaan. Verkoston pienentyessä huomaat pian, että sinulla on enää vain 2-3 merkittävää ihmissuhdetta ja heilläkin on kaikilla valkoiset takit päällään. Yksinäisyys avuksi Ihminen kaipaa etäisyyttä ja yksinäisyyttä. Laineen mukaan yksinäisyyttä on kuitenkin kahta laatua. - Surkea yksinäisyys on sitä kun koulun pesäpallojoukkueen valintatilanteessa jää aina viimeiseksi. Tällaiselle ihmiselle yksinäisyys on häpeällistä ja nöyryyttävää. Yksinäisyyden ja hylkäämisen pelko käyttää tällaista ihmistä hyväkseen. Aikuisena hän on työyhteisössä helposti kaikkien kaveri, jonka mielipiteet vaihtuvat kaveripiirin mukaan. - Ihminen tarvii parempaa rakentavaa yksinäisyyttä, josta hän saa voimavaroja. Mutta yksinäisyyttä kestääksesi sinun pitää olla itsesi kanssa tasapainossa, Laine muistuttaa. Teksti: Hannele Piippo-Fair

6 6 Kirjeet taivaalta matkalla lumenkaatopaikalle Lumihiutaleita kutsutaan kirjeiksi taivaalta, koska niihin tallentuu matkan varrella vallinneet olosuhteet. Yksittäisinä lumihiutaleet ovat kaunista katseltavaa, mutta suurina määrinä lumi muodostaa ongelmia, varsinkin taajamissa. Lunta kertyy helposti kasoiksi asti, ja se aiheuttaa haittaa niin autoilijoille kuin jalankulkijoillekin. Kankaanpäässä ylimääräinen lumi ei jää kasoihin kevättä odottelemaan vaan jatkaa matkaansa lumenkaatopaikalle. Kaupunginpuutarhuri Ilpo Möttönen kertoi Kankaanpään lumenkaatopaikan toiminnasta lumen keskellä, kuinkas muutenkaan. Mistä lunta tänne lumenkaatopaikalle tuodaan? Lunta tuodaan tänne Kankaanpään kaupungin alueelta ja kiinteistöjen pihoilta. Jos lunta tulee paljon, lumi tuodaan tänne välivalleilta suoraan ilman kasaamista. Normaalisti teille, jalankulkuväylille ja pihoille satanut lumi kerätään ensin kasoihin ja vasta sen jälkeen lumi kärrätään lumenkaatopaikalle. Kuinka paljon tänne mahtuu lunta? Lunta mahtuu noin kuutiota eli noin kuormaa. Onko lumenkaatopaikka ollut koskaan täynnä? Ei ole ollut, mutta yhtenä vuonna penkan alle jääneet puiden latvat on katkaistu. (Lukijoille tiedoksi, että keskimääräinen täyttökorkeus lumenkaatopaikalla on 8 metriä). Kuinka paljon lunta keskimäärin tuodaan talven aikana? Kaupungin toimesta lunta tuodaan keskimäärin kuormaa vuodessa. Tämän lisäksi yksityiset tuovat lunta ehkäpä saman verran. Kuka määrittelee, milloin lunta on kaduilla ja pihoilla liikaa? Minä määrittelen sen. Paikkoja käydään katsomassa ja tilannetta ennakoidaan seuraamalla sääennustuksia. Voiko kuka tahansa tuoda lunta lumenkaatopaikalle, esimerkiksi omalta pihalta? Voi tuoda, kunhan se on ns. puhdasta lunta. Tänne ei siis saa tuoda esimerkiksi rakennusjätettä tai öljyistä lunta. Maksaako lumentuonti tänne? Ei, tänne tuodusta lumesta ei tarvitse yksittäisten ihmisten maksaa mitään. Kaupungille lumenajo toki maksaa, vuositasolla noin euroa. Itse lumenkaatopaikan kustannukset ovat noin euroa vuodessa (jäädytys, siivous, kasojen levitys yms.). Onko lumenkaatopaikalla vaikutusta alueen luontoon, esimerkiksi rotkon pohjalla virtaavan puron vedenlaatuun tai maaperän rehevöitymiseen? Rotkon pohjalla kulkevan puron vesi tarkastetaan joka kevät, ja niistä saaduista tuloksista voi sanoa, ettei lumentuonti vaikuta vedenlaatuun. Merkillepantavaa on, että virran yläjuoksulla otetuissa näytteissä on enemmän epäpuhtauksia, kuin mitä tässä lumenkaatopaikan kohdalta otetuissa näytteissä. Maaperässä ei ole rehevöitymisen vaaraa, koska lumen mukana ei juurikaan tule typpipitoisia aineita. Alueen tilaan vaikuttaa myös se, että Kankaanpään kaupunki ei käytä tiesuolaa, joka voi heikentää pohjavesien tilaa. Kankaanpään lumenkaatopaikka sijait- Kaupunginpuutarhuri Ilpo Möttönen ei pidä lunta jätteenä, vaikka sitä kaatopaikalle viedäänkin. see Jämintien varressa ja on avoinna ympäri vuorokauden. Teksti ja kuvat: Mervi Väisänen Keskustassa on määritelty reilut 10 kohdetta, joista lumikasat ajetaan lumenkaatopaikalle. Tässä poistuu kasa musiikkiopiston ja Jämintie 2:n välistä.

7 7 Työsuojelu kuuluu kaikille Monelle työsuojelusta tulee ensimmäisenä mieleen työterveyshuolto. Se on sitäkin, mutta myös paljon muuta. Työsuojelu on työympäristön jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Samaa mieltä ovat Kankaanpään kaupungin työsuojelupäällikkö Seppo Honkaluoma ja työsuojeluvaltuutettu Matti Palmu. He lisäävät, että työsuojelu tulee pitää ajan tasalla ja mahdollisia ongelmia sekä vaaratilanteita tulee ennakoida. Työsuojelusta vastaa aina esimies Työnantajapuolta edustava työsuojelupäällikkö ja työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu eivät varsinaisesti hoida työsuojeluasioita. Heidän tehtävänään on valvoa, että esimiehet hoitavat työsuojeluasioita ohjeiden mukaisesti. He myös antavat toimenpide-ehdotukset, kuinka mahdolliseen työsuojeluun liittyvät puutteet ja riskit tulee korjata. Lisäksi he seuraavat, onko ongelmat hoidettu kuntoon ja henkilökunta tietoinen työsuojeluohjeista. Esimiehen tulee käsitellä työsuojeluasioita työntekijöiden kanssa työpaikkakokouksissa ja kahdenkeskisissä kehityskeskusteluissa. Kumpikin miehistä sanoo, ettei esimiehen vastuuta työsuojelussa voi koskaan liikaa korostaa. - Työsuojeluasioiden hyvä hoitaminen on osa ihmisen ammattitaitoa, painottaa Seppo Honkaluoma. Työsuojelu osaksi arkea Kankaanpäässä työsuojelu sisältää työterveyshuollon, ergonomian, päihdehuollon, ensiapuvalmiudet, tyky-toiminnan, henkisen työsuojelun, työtapaturmat ja riskien arvioinnin sekä tasa-arvon. Näitä koskevat lait, säännöt ja ohjeet on koottu työsuojelun toimintaohjelmaan. - Siitä löytyy jokaiseen työsuojeluasiaan selkeät toimintaohjeet. Esimerkiksi päihdehuoltoon liittyen neuvotaan, kuinka toimitaan päihdeongelmaisen työntekijän kanssa, sanoo Seppo Honkaluoma. Työsuojelun toimintaohjelma on kaikille tarkoitettu työsuojeluohje ja se laaditaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimintaohjelma päivitetään tänä vuonna ja tavoitteena on liittää se osaksi laatujärjestelmää. - Tämän myötä työsuojelu pyritään saamaan mukaan jokapäiväiseen toimintaan. Lisäksi toimintaohjelma julkaistaan Intranetissä, jolloin se on paremmin kaikkien luettavissa ja helpommin päivitettävissä, kertoo Matti Palmu. Henkinen työsuojelu korostunut Kankaanpäässä työsuojeluongelmat ovat samankaltaisia kuin muissakin vastaavan kokoisissa kunnissa. Tilojen kunnon ylläpito vaatii resursseja ja ilmapiiriasiat tarvitsevat hoitoa. Lisäksi työn kuormittavuuden tarkastelu vaatii kehittämistä. - Työsuojelutapauksia ei ole paljon, mutta samat ongelmat toistuvat ja jotkut asiat vievät paljon aikaa, jopa useita vuosia, tarkentaa Matti Palmu. Suurimmat tapaturmariskit ovat teknisissä töissä, jolloin tehdään käsillä tai ollaan esimerkiksi maastossa. Toimistopuolella riskit ovat vähäisiä. Siellä ongelmat liittyvät ergonomiaan ja henkiseen jaksamiseen. - Vaikka monet saneeraushankkeet ovatkin käynnistyneet työsuojeluhenkilöstön aloitteesta, on työsuojelun painopiste muuttunut henkiseen työsuojeluun, sanoo Seppo Honkaluoma. Tulevaisuudessa haasteena on mm. ratkoa ikääntymisestä johtuvia vajaakuntoisuusongelmia. Teksti ja kuva: Mervi Väisänen Seppo Honkaluoma ja Matti Palmu hoitavat työsuojeluasiat yhteistyöllä. Kumpaan vaan voi tarvittaessa ottaa yhteyttä.

8 8 Vanhustyön keskuksen uudet tilat Kaupungin Vanhustyön keskuksen uudet tilat hammashoitolan vieressä, entisessä terveyskeskuksen tiloissa, Jämintie 2:ssa tarjoavat työntekijöille ja asiakkaille uutta ja tilavaa. Entiset ahtaat ja asiakkaille epäsopivat huoneet ovat vaihtuneet tilavaan aulaan ja toimistohuoneisiin, uusiin kalustuksiin ja mukaviin odotustiloihin. Tiloissa työskentelevät vanhustyön johtaja Anne Vanhatalo, avopalveluohjaajat Sirkku Lehtinen ja Briitta Lehtilä sekä vt. avopalveluohjaaja Teija Yliluoma. Keskus järjestää avopalvelua, asumispalveluita sekä laitoshoitopalveluita. Avopalvelun puolella annetaan tilapäistä tai jatkuvaa kodinhoitoapua asiakkaan tarpeen mukaan. Tukipalvelu tarjoaa sauna-, asiointi-, pyykki- ja siivouspalvelua sekä jalkahoitoa. Turvapalvelu pyrkii turvaamaan hoitopalvelun vuorokauden ympäri. Päivätoiminnalla halutaan tavoittaa ne ikäihmiset, joiden liikkuminen kodin ulkopuolella on vaikeaa. Palveluliikenteen kuljetusten käyttötarkoitusta ei ole rajoitettu ja palvelua voi käyttää kyliltä kuka tahansa kuntalainen. Omaishoidon tuki on kotona hoidettavan tai huollettavan yli 65- vuotiaan turvaamiseksi annettava hoitopalkkio. Perhehoito puolestaan tarjoaa Työpalaverissa keskustelevat avopalveluohjaajat Sirkku Lehtinen (vas.) ja Briitta Lehtilä, vt. avopalveluohjaaja Teija Yliluoma sekä vanhustyön johtaja Anne Vanhatalo. vanhukselle vaihtoehdon omassa kodissa asumiseen, laitoshoidon tai avohuollon rinnalle. Kaupungissa ei tällä hetkellä ole yhtään perhehoitopaikkaa. Lyhytaikainen hoitopaikka tarjoaa tilapäistä hoitoa huolenpitoa tarvitsevalle vanhukselle. Asumispalveluja ikäihmisille tuotetaan kaupungin omana palveluna sekä ostopalvelusopimuksin yksityisiltä palveluntuottajilta. Laitoshoitopalvelut tarjoavat pitkäaikaista laitoshoitoa Lohikon vanhainkodissa. Teksti ja kuvat: Hannele Piippo-Fair Toimistohuoneet ovat avarammat ja toimivammat entisiin verrattuna. Uudet huonekalut ja sisustukselliset yksityiskohdat tuovat viihtyvyyttä odotusaulaan.

9 9 Viskurigallup Uudet eläkejärjestelyt astuivat voimaan tämän vuoden alusta. Kysyimme työntekijöiden eläkesuunnitelmista. Osa on varmasti sitä mieltä, että jos työaikaa on nykyiseen eläkeikään jäljellä vielä 25 vuotta, joillakin vähän vähemmän, joillakin enemmän, suurin osa ihmisistä vastaa en tiedä. Nykyvauhdilla ei tiedä miltä maailma ja työelämä näyttää muutaman kymmenen vuoden päästä ja missä kunnossa itse fyysisesti ja henkisesti on. Joukosta löytyi kuitenkin muutamia, joille asia on selvä. Haluatko jatkaa työelämässä varsinaisen eläkeiän täytyttyä? - En halua jatkaa. Syyt ovat terveydelliset. Jorma Kortteus pääluottamusmies - En missään tapauksessa halua jatkaa työelämässä varsinaisen eläkeiän täytyttyä. Vanhaa kremppaa ei kannata enää pitää työssä. Sitä on vain kehityksen jarruna. Kun yhtä tilapäistä muutaman kuukauden työsuhdetta hakee lähes 60 pätevää koulutettua maisteria ja tohtoria, niin niille täytyy antaa mahdollisuus. Leena Sivula museonjohtaja - Kyllä aion. Osa-aikaeläkkeestäni johtuen minulla ei ole motivaatiota uuden eläkelain mahdollistamaan suurempaan rahalliseen kertymään. Motivaationi on pikemminkin terveydentilani suoma rohkeus katsoa tulevaisuuteen. Työilmapiirini on erittäin haasteellinen, ja vuosia valmistelleet toteutumassa olevat haasteet ja hankkeet olisi vastenmielistä jättää katsomatta niitä loppuun asti. Tämän kevään jälkeen tulee täyteen 45 vuotta taiteellista toimintaa ja juhlakonsertit on vielä pitämättä. - Mikäli lähellä olevien henkilöiden työmotivaatio jatkuu yhtä korkealla tasolla ja vuorovaikutus on yhtä helppoa kuin se nyt musiikkiopistossa on, tuntuu todella mukavalta antaa ajan vielä hetken kulua ja katsoa lähitulevaisuuteen luottavaisesti. Kaiken tämän voi luonnollisesti ulkopuolinen taho muuttaa hetkessä. Juhani Numminen musiikkiopiston rehtori

10 10 Asenne ratkaisee? -hanke Päivähoidosta projektityöhön Olen Kati Hietikko ja toimin projektityöntekijänä Asenne ratkaisee? -hankkeessa. Tupsahdin hankkeeseen kesken kaiken viime lokakuussa edellisen projektityöntekijän irtisanouduttua. Olen työni ohessa opiskellut valmistuen viime kesänä sosionomiksi (amk). Aiemmin olen työskennellyt lasten parissa päivähoidossa. Työnkuvani onkin nykyään varsin erilainen. Mukana on projektisuunnitelmaa ja projektinhallintaa, kokousmuistioiden kirjoittamista ja raporttien laatimista. Kokonaisuudessaan huolehdin siitä, että hankkeessa kaikki sujuu. Tässä on Teille, hyvät Viskurin lukijat, hieman tietoa hankkeen taustoista ja parasta aikaa meneillään olevista ryhmistä. Taustalla huumerikosvyyhti Kankaanpään kihlakunnan alueella paljastui kaksi vuotta sitten laaja nuorten huumerikosvyyhti, jossa oli mukana nuoria lähes kaikista Pohjois-Satakunnan kunnista. Tästä syntyi julkinen kohu, mikä sai vahvasti liikkeelle alueen eri kunnat sekä niiden ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä vastaavat viranhaltijat ja yhteistyötahot. Jotain oli tehtävä ja pian, jotta alueen nuorilla olisi jatkossa tarpeeksi tietoa, keinoja sekä rohkeutta tehdä oikeita valintoja moninaisessa päihdemaailman kentässä, joita he kaveripiirissä ja arkielämässä kohtaavat. Näin syntyi Merikarvian, Jämijärven, Honkajoen, Siikaisten, Karvian ja Kankaanpään yhteinen Asenne Ratkaisee? - hanke. Hanke kulkee oppilaiden mukana seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle. Se pyrkii koko ajan elämään yhdessä nuorten ja heidän vanhempien kanssa. Sekä oppilaiden että vanhempien ryhmissä haetaan vastauksia erilaisiin kysymyksiin, luodaan vahvaa tietopohjaa, muokataan asenteita ja opetellaan kohtaamaan eri valintatilanteita, jotka arkielämä ja kaveripiirit tuovat eteen. Oppilaat ja vanhemmat kokoontuvat kunnissa kouluttajien Katariina Ylä-Rautio-Vaittisen ja Timo Valkaman johdolla kahden lukuvuoden aikana kuusi kertaa. Mukana on 333 oppilasta vanhempineen. Seutukunnallinen toimintamalli Hanketta yhdistää vahva seutukunnallisuus. Nyt Pohjois-Satakunnan alueella asuvilla nuorilla on samat tiedot käytettävissään. Tavoitteena on kehittää saaduista kokemuksista kuntien käyttöön toimintamallia, jolla jatkossakin välitetään asennekasvatusta sekä päihdetietoutta koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Taustalla toimii ohjausryhmä, jossa on edustus jokaisesta kunnasta. Ryhmään kuuluvat myös sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n ja Kankaanpään kihlakunnan poliisin edustajat. Tarvittaessa mukana ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun Harjavallan yksikön opinnäytetyötään hankkeesta tekevät opiskelijat opettajineen. Keskustelua syyttelyn sijaan Päihdevastaisia asenteita ei ole lähdetty muokkaamaan perinteisesti sormia he- Ohjausryhmän kokous Henkilöt: Matti Mäkelä, Pikassos Oy; Anita Setälä-Veneranta, Kankaanpää; Anitta Stenberg, Honkajoki; Teemu Luoma-Aho, Jämijärvi; Päivi Javanainen, Kankaanpän Pohjanlinnan koulu; Pentti Lehtimäki, Kankaanpään kihlakunnan poliisilaitos; Ritva Ilvonen, Merikarvia ja Kati Hietikko, projektityöntekijä.

11 11 Tilannekuva oppilasryhmästä Henkilöt: Kankaanpään 8I luokalta Jenni, Tuula, Suvi ja Tiiamari kuvantamassa Heinin tarinaa kouluttaja Katariinan johdolla. ristellen ja syyttelemällä, vaan vertaisryhmissä rakentavasti keskustellen sekä mielipiteitä vaihtaen. Eräs oppilas kuvasi tapaamisten luonnetta hyvin terapeuttiseksi. Asiansa osaavat kouluttajat tekevät keskustelutuokioista mukaansatempaavia. Vertaisryhmät ovat mainioita näköalapaikkoja. Toistaiseksi vanhempia on osallistunut tapaamisiin oppilasmääriin verra- ten melko vähän, mutta mukana olleet ovat innostuneet asiasta. Heinin tarina Syksyn ryhmissä kuultiin entisten käyttäjien 20-vuotiaan Heinin ja 33-vuotiaan Jarmon tarinat, jotka koskettivat nuoria monella tasolla. Heini aloitti päihteiden ja huumeiden käytön jo hyvin nuorena. Hän pystyi silti käymään koulua sekä salaamaan asian vanhemmiltaan. Eniten ihmetystä tarinoissa aiheutti se, että miksei kukaan opettaja koulussa, kaverit tai vanhemmat puuttuneet asiaan. Miten näin voi tapahtua? Nyt meneillään olevissa ryhmissä vastataan tähän ja muihin kysymyksiin. Samalla ryhmissä työstetään päihderiippuvuuden syntymistä Heinin tarinan avulla tarinateatterin keinoin. Oppilaat jaetaan ryhmiin ja ryhmissä he palauttavat mieliinsä Heinin tarinan. He tekevät lyhyen kuvauksen Heinin elämästä hänen ollessaan 11-vuotias ja kokeillessaan päihteitä ensi kertaa. Syntyneet kuvaelmat esitetään muille ryhmille. Esitysten jälkeen kouluttajat liittävät kuvaelmaan faktatiedon riippuvuuden syntymisestä. Kaikki riippuvuuden muodot, sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen riippuvuus, käydään läpi. Myöhemmin keväällä olevissa ryhmissä käydään läpi päihteisiin liittyvää faktatietoa ja mukana on myös poliisi rikosseuraamusosuudella. Teksti: Kati Hietikko projektityöntekijä Asenne ratkaisee? -hanke Kuvat: Sirpa Ala-Rämi ja Kalle Heiman Lukijakysymys Tällä kertaa Viskurin lukijakysymyksessä paneudutaan kunnallisen päätöksenteon seurauksiin kolmiosaisessa kysymyksessä. Vastaajana on kaupunginjohtaja Paavo Karttunen. 1. Miksi päätöksenteko tapahtuu henkilökunnan kanssa neuvottelematta? 2. Ovatko päättäjät tietoisia, että alasajon seurauksena työmotivaatio laskee ja henkilökunnan jaksaminen on koetuksella? 3. Kunnan työpaikkojen alasajo aiheuttaa myös Kankaanpään kaupungin näivettymisen. Eikö tämä vie pohjaa Kankaanpään kilpailukyvyltä ja vetovoimalta muihin kaupunkeihin/kuntiin nähden? Kysymystä joutuu kommentoimaan yleisellä tasolla, koska siitä ei ilmene mistä nimenomaisesta asiasta on kyse. Henkilökunnan kanssa neuvotellaan kaikissa niissä kysymyksissä, mitkä liittyvät erityisesti henkilökunnan asemaan. Tästä menettelystä on olemassa järjestöjen väliset sopimukset sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Kankaanpään kaupungin organisaatiota joudutaan jatkuvasti sopeuttamaan muuttuviin olosuhteisiin. Kuntasektorilla sopeuttamista voidaan onneksi tehdä suunnitelmallisesti ja harkiten. Merkittävimmät muutostekijät - jotka kaupungin on otettava huomioon - liittyvät väestön vanhenemiseen, lasten määrän vähenemiseen, kaupungin henkilöstön eläköitymiseen ja kaupungin talouteen. Olennainen kysymys ei tällöin ole kunnan työpaikkojen määrä vaan kaupungin kyky sopeutua muutokseen kestävällä tavalla. Ottaen huomioon myös henkilöstön asemassa tapahtuva kehitys ja ennen kaikkea kykymme turvata riittävä ja kilpailukykyinen palvelutarjonta. Tuottipa palvelun sitten kaupunki, yksityinen yritys tai järjestö. Kankaanpään kaupungin kilpailukyky ja vetovoima ei nähdäkseni ole kiinni kunnan työpaikkojen määrästä. Paavo Karttunen

12 12 Opitun tunnustaminen etenee Alueopistossa - Kokeilevan käsityön ryhmä aloitti Viime syksynä alkanut Alueopiston Kokeilevan käsityön opintokokonaisuus on innostanut monia käsityön ammattilaisia ja harrastajia opiskelemaan käsityötaidetta tavoitteellisesti. Käsityötaiteen perusopetus lapsille on ollut Alueopiston opinto-ohjelmassa kaksi vuotta ja viime keväänä lasten käsityökoulu saikin nimekseen Handu. Alueopisto kuuluu Suomessa opistojen edelläkävijöiden joukkoon tarjotessaan nyt aikuisille käsityötaiteen perusopetuksen opintokokonaisuutta, jonka laajuus on 14 ov. Tämä mahdollistaa opiskelijalle omien käsityötaitojen tunnustamisen virallisesti, sillä opintojen sisältö pohjautuu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin. Opinnoista ammatillista lisäkoulutusta Marko Viljasen mielestä opiskelu tuntuu mielekkäältä, kun saa tehdä työn vapaasti jonkun teeman pohjalta. Häntä kiinnostavat eniten työskentely pehmeillä materiaaleilla. Käsitöillä maailman ympäri Opinnot koostuvat kaikille yhteisistä eli pakollisista kursseista sekä valinnaiskursseista. Kurssit on sijoitettu 3,5 vuoden ajalle. Kunakin vuonna suoritetaan 4-5 opintoviikon opinnot. Ensimmäisen lukuvuoden kurssitarjonnasta löytyvät Käsityömatka maapallon ympäri, Sateenkaaren värit, Suomalaiset kuviot ja Mennään metsään. Kokeilevan käsityön ryhmään voi tulla vielä mukaan, sillä jokainen kurssi on oma kokonaisuutensa. - Ryhmämme on tiivis ja ilmapiiri iloisen salliva, tuumaa Satu Niemi. Teksti: Outi Itäluoma Kokeilevan käsityön ryhmä kokoontui tiistai-iltana tavalliseen tapaan opettajansa Anja Hautalan kanssa. Meneillään oli painokankaan suunnittelu teemana suomalaiset kuviot. Yhdessä pohdittiin ja arvioitiin tähän asti koettua. - Tykkään käsitöistä ja ajattelin, että tämä opintokokonaisuus tuo taas jotain uutta opittavaa ja kokeiltavaa. Itselläni ei ole ennestään käsityöalan koulutusta, joten opinnot tuovat myös haasteita, kertoo ryhmässä opiskeleva Katri Kukkola. Samoin Tuula Tuomi haluaa oppia uutta ja saada ideoita lisää. - On mielenkiintoista ja motivoivaa olla ryhmässä, missä motivaatio on korkealla. Monet ryhmän opiskelijat ovat tekemisissä käsitöiden kanssa työssään, joten heille opinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Tavoitteena on harjaannuttaa luovuutta ja omaa taiteellista ilmaisutapaa käsityön keinoin. Opintojen aikana tulevat tutuksi luonnollisesti myös monet uudet ja perinteisetkin käsityötekniikat. - Omassa työssäni en voi toteuttaa omia haaveitani ja tavoitteitani käsityössä. Tämän opiskelun aikana olen saanut toteutettua jo monta pitkään ajatuksissa ollutta työideaa, tuumii Kaija Lampinen. Eija Pöyry mainitsee, että todistuksen saaminen opinnoista on hyvä asia. Hänen mielestään kädentaidot tekniikat ja materiaalit ovat monipuolisesti ja eri näkökulmista esillä opetussuunnitelmassa. Marko Viljanen väriä sekoittamassa. Kuva: Anja Hautala Kaija Lampinen ja Eija Pöyry suunnittelemassa tuotetta arkipäivän iloksi. Kuva: Hanna Tuuri Käsityömatka maapallon ympäri jaksolla valmistettuja töitä. Kuva: Hanna Tuuri

13 13 Verkko-oppimisalusta on Internet-sivusto, jonka avulla välitetään oppimateriaalia ja joka tukee verkkokeskustelua. Kuvassa verkkokurssin etusivu. Pitsinnyplääjät verkossa Pohjois-Satakunnan Alueopistolla alkoi tammikuussa uudentyyppinen kädentaitokurssi, missä perinteisistä perinteisimpään aiheeseen pitsinnypläykseen - on liitetty opetusteknologinen toteutus. Suuri osa opiskelusta tapahtuu tietoverkkojen avulla tapahtuvana etäopetuksena. - Verkko-opetus on meille aivan uraa uurtavaa, kertoo käsityöaineiden vastaava opettaja Outi Itäluoma. Kurssi on valtavan suosittu, ryhmässä on täydet 20 opiskelijaa laajalta alueelta Etelä-Suomea ja Pohjanmaata myöten. Kysyntää siis on ja monimuotoisia oppimisympäristöjä on kaivattu. Kurssi romuttaa käsityksen siitä, ettei käsitöitä voisi ollenkaan opiskella verkossa. Kun opetuksessa huomioidaan kokonainen käsityöprosessi, löytyy aina osioita, joiden oppimisen voi organisoida paikasta riippumattomaksi. Toisin sanoen nypläys on paljon enemmän kuin konkreettista langan ja nypylän hallinnan harjoittamista. Esimerkiksi suunnitteluun kuuluva ideointi soveltuu erinomaisesti verkossa tapahtuvaksi aktiviteetiksi, siinähän keskustellaan ja opitaan toisilta. Opettajan suunnittelijarooli korostuu Monimuotoinen kokonaisuus edellyttää enemmän opettajalta, joka suunnittelee ja laatii verkkomateriaalin sekä myös ohjaa verkossa. Uuden kehitteleminen onnistuu, kun opettaja on ammattitaitoinen ja motivoitunut niin kuin kokeilevan nypläyksen opettajamme Tarja Pohjanpiiri on. Opettajallekin perehtyminen verkkoopetukseen on osa ammatillista kehittymistä ja harjoitus tekee siinäkin mestarin. Kurssin onnistumisessa auttaa, kun opettaja osaa pitää työskentelyssään sekä ohjaajan että opiskelijan näkökulmat. Tarja kertoo itse, että kurssin aloittaminen on ollut jännittävää ja odotuksellista, mutta tunnelma on siitä hyvä, että ryhmä lähti hyvin käyntiin ja keskustelu on alkanut heti vilkkaana. Sisällön tuottaminen oli kovan työn takana, sillä suomalaista oppimateriaalia ei ole ollut. Oppimateriaalin laittaminen paperille on erilaista kuin normaali kurssien pitäminen. Verkko käsityönopetuksen apuna jatkossakin Ensimmäiset kokemukset sähköisen oppimisympäristön hyödyntämisestä käsityönopetuksessa ovat Alueopistossa olleet rohkaisevia. Näyttää siltä, että tietokone internetteineen on tullut jokapäiväiseksi työvälineeksi myös käsitöitä opiskeleville ja harrastaville ihmisille. Verkkoympäristö tarjoaa runsaasti opetustyötä rikastuttavia mahdollisuuksia käsitöiden opettajillekin. Yhteistyö saman alan opettajien kesken omalla seutukunnalla tai valtakunnallisestikin voi parhaimmillaan kehittää koko käsityöalaa. Verkossa voi olla esim. virtuaalinen opettajahuone, jossa pohditaan päivän pedagogisia tai tekniikoihin liittyviä ongelmia tai ideoidaan materiaaleja lähiopetustunteja varten. Alkamassa oleva verkko-opetuksen kehittämishanke Satakunnassa tarjoaa hyvän mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa käsityönopetuksen tueksi tarkoitettuja toimintoja ja materiaaleja. Tähän innovointityöhön Alueopiston käsityöyksikkö haluaa ryhtyä. Siinä voi kerrankin suunnitella omaa työtä ja alaa hyödyttäviä asioita. Lisäksi kiinnostavaa on yhteistyö muiden Satakunnan oppilaitosten kanssa. Teksti: Olli Ruohomäki

14 14 Musiikkia yhtä soittoa jo 40 vuotta Neljäkymmentä vuotta sitten joukko kulttuuri-innokkaita ihmisiä laittoivat asiat liikkeelle Kankaanpäässä. Tänne perustettiin Kankaanpään taideyhdistys ja taidekoulu sekä Kankaanpään musiikkiyhdistys ja musiikkikoulu, monen vastustuksesta huolimatta. Nyt tuosta vaatimattomasta alusta on kehittynyt 450 oppilaan musiikkiopisto, jossa rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi työskentelee yhdeksän vakinaista opettajaa ja 14 tuntiopettajaa. Opisto antaa nuorille musiikinopetusta taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisesti ja nuoret harrastajat saavat siten valmiudet jatkaa ammatillisia musiikkiopintoja. Opisto tekee jo kuudetta vuotta kiinteää yhteistyötä Keskustan koulun kanssa musiikkipainotteisten luokkien kautta. Ensi syksystä alkaen yhteistyö on laajenemassa Pohjanlinnan kouluun, jossa alkaa ensimmäistä kertaa musiikkilinja. Sata tilaisuutta vuodessa Musiikki on soinut opiston tiloissa ja sen ulkopuolella näkyvästi jo 40 vuotta. Nyt on juhlavuosi ja erityisesti tänä vuonna musiikki soi yhtä soittoa. Konserttitarjonta on poikkeuksellisen aktiivista ja suurin osa konserteista on ilmaisia. Vuosittain oppilailla on sata tilaisuutta esitellä taitojaan ja edistymistään. Toiminta näkyy myös talon ulkopuolella erilaisissa julkisissa tilaisuuksissa. Opettajat järjestävät konsertteja vanhainkoteihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Vanhan palokunnantalon remontoitujen tilojen myötä opiston toiminta on laajentunut ja kehittynyt tarjoamaan kulttuurielämyksiä kaikille kaupunkilaisille. Kevään tapahtumia Maaliskuu tuo opistolle valtakunnallisia vieraita. Suomen Musiikinopettajien liiton kevätliittokokous järjestetään Kankaanpäässä. Kokousten ja luennoiden lomassa eri musiikkioppilaitosten lähettämät edustajat tutustuvat kahden päivän ajan talon toimintaan. Huhtikuu alkaa kamarimusiikkiviikolla, jolloin konserteissa keskitytään yhtyesoittoon, kamarimusisointiin. Viikon tilai- suuksissa kuullaan opiston omien nuorien soittajien lisäksi vierailijoita Tampereelta. Opettajat pistävät kortensa kekoon viikolle sopivasti osuvassa aprillipäivän konsertissa, jossa tarjotaan jälleen kerran joukko poikkitaiteellisia esityksiä. Niissä pyritään tietoisesti rikkomaan perinteisen musiikin rajoja. Konsertti yllättää aina. Samalla viikolla Naulassa voi nauttia kupin kahvia elävän musiikin säestyksellä. Toukokuu on varsinainen konserttikuukausi, jolloin soitto soi Kankaanpään päätöskonsertin ohessa ympäristökunnissa. Tarkemmat konserttitiedot löytyvät kaupungin nettisivujen tapahtumakalenterista. Opiston juhlat huipentuvat syksyllä, jolloin musiikkiopisto varsinaisesti käynnistyi 40 vuotta sitten. Juhlavuoden kohokohtiin liittyy Satakunnan pianokilpailu, joka järjestetään marraskuussa ensimmäistä kertaa Kankaanpäässä. Musiikki soi yhtä soittoa pistäydy kuuntelemaan. Teksti ja kuva Hannele Piippo-Fair Erikoisia makuja voi maistella erilaisissa teemakonserteissa: Musiikkipainotteisen luokan esittäminä eläinaiheisia tarinoita soittaen, laulaen ja näytellen, kuten tässä, tai barokkimusiikkia ajan henkeen pukeutuneena tanssin kera.

15 15 Oppimateriaalikeskus auttaa, kun tekniikka alkaa ahdistaa Oletko kopioimassa niin suurta paperikasaa, että opettajainhuoneen pieni kopiokone nääntyy taakan alle? Täytyisikö televisiosta nauhoittaa keskellä yötä opetusohjelman pätkä? Pitäisikö luokkanne käyttää videokameraa? Olisiko jokin luentotilaisuus tarpeen äänittää? Oppimateriaalikeskus on ratkaisu näihin pulmiin. Oppimateriaalikeskus henkilöityy Kalle Heimaniin, joka on pyörittänyt sitä runsaan neljän vuoden ajan. Keskus toimii sivistysasiankeskuksen alaisuudessa. Niinpä se palvelee kaikkia Kankaanpään peruskoulun yksiköitä sekä lisäksi lukiota, kansalaisopistoa ja musiikkiopistoa. Oppimateriaalikeskus sijaitsee koulukeskuksessa, joten esimerkiksi Pohjanlinnan koulun henkilökunnan ja oppilaiden on helppoa kääntyä keskuksen puoleen erilaisissa asioissa. Moni peruskoulun viimeisiä luokkia käyvä nuori on tekemisissä Kallen kanssa vaikkapa nauhoittaessaan päivänavausta tai kuvatessaan tai editoidessaan esimerkiksi harjoitustöitään tai koulun tapahtumia. Monelle oppimateriaalikeskuksen asiakkaalle näkyvin osa Kallen työtä ovat video- ja ääninauhojen tuottaminen sekä valokopiointi. Tänä päivänä television opetusohjelmat tallennetaan ensin kiintolevytallentimelle tai MiniDV-nauhalle digitaaliseen muotoon. Sieltä ne voidaan sitten tarpeen mukaan siirtää VHS-nauhoille tai DVD-levyille. Kallen työaika itsessään ei maksa sivistysasiankeskuksen yksiköille mitään. Materiaaleista sen sijaan pitää kunkin yksikön maksaa erikseen. Videokaseteista ynnä muista kertyisikin muutoin nopeasti melkoisesti ylimääräisiä kuluja oppimateriaalikeskuksen maksettavaksi. Välineistö vaatii päivitystä Audio-visuaaliset välineet vanhenevat melko nopeasti. Oppimateriaalikeskuksen laitteet tarvitsevatkin jatkuvaa huoltoa ja uusimistakin. Kopiointi- ja tallennustyön ohella merkittävä osa Kallen työtä onkin laitteiston ylläpito. Tarkoituksena on pitää laitteisto mahdollisimman hyvin ajan tasalla käytettävissä olevien resurssien suomien mahdollisuuksien rajoissa. Kallea työllistävät erilaiset kamerat, joita asiakkaat lainaavat. Kamerat vaativat jatkuvaa huoltoa ja kamerakalusto aika ajoin päivitystä. - Oppimateriaalikeskuksessa on sekä videokameroita että valokuvauskameroita. Koulut käyttävät näitä välineitä muun muassa eri kursseilla. Samojen laitteiden avulla voidaan myös tallentaa erilaisia tilaisuuksia joko sekä kuvaa että ääntä tai sitten pelkkää ääntä, Kalle kertoo. Vaikka jotakin tilaisuutta ei olisikaan tarpeen tallentaa, siellä saatetaan tarvita äänentoistovälineitä. Oppimateriaalikeskuksen hyllystä löytyy erilaisia mikrofoneja, kaiuttimia ja miksereitä, joiden avulla kulloinenkin puhuja saa sanottavansa menemään perille yleisölle. Oma kiinnostus työn apuna - Kyllä tämä on aikamoinen show yhden miehen hoidettavaksi, Kalle toteaa. Oma harrastuneisuus on työssä ollut suureksi avuksi, eikä työssä varmaan jak- saisikaan, ellei olisi kiinnostunut tietotekniikasta ja audio-visuaalisista laitteista. Kalle on ollut työssään tekemisissä tietotekniikan kanssa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hänellä on myös jonkin verran graafisen alan koulutusta. Lisäksi hän on harrastanut nuoresta saakka valokuvausta. Paitsi että tietotekninen ja audio-visuaalinen kalusto kehittyy kaiken aikaa, se myös lisääntyy jatkuvasti. Kalle onkin kehittänyt oman matemaattisen kaavan välineiden määrän kasvua kuvaamaan: Käytettävissä olevien sähkölaitteiden määrä nousee käytettävissä olevien pistorasioiden neliössä. Jokainen voi omassa työpaikassaan testata, pitääkö kaava paikkansa. Teksti ja kuva Tuomas Väinä

16 16 Liikuntakeskus kuhisee Vapaa-aikapalveluyksikön tehtävänä on luoda edellytyksiä ja tuottaa monipuolisia, kehittäviä, kasvattavia ja terveitä elämäntapoja korostavia kaupunkilaisten hyvinvointiin ja elämän laatuun liittyviä liikunta- ja nuorisopalveluja. Vapaa-aikapalvelut jakautuu liikunta- ja nuorisopalveluihin ja ovat osa sivistysasiainkeskusta. Liikuntatoimen keskeisenä toimintayksikkönä toimii Liikuntakeskus sisä- ja ulkoliikuntapalveluineen. Ovet auki aamusta iltaan Liikuntakeskuksen palveluihin kuuluu uimahalli ja palloiluhalli sekä kunto-, voimailu- ja painonnostosalit, jäähalli sekä ulkokentät ja maastoliikunta-alueet. Latuverkostoa on yhteensä 100 km josta 30 km hoidetaan hyvässä yhteistyössä Niinisalon varuskunnan kanssa. Liikuntakeskuksessa on kuhinaa aamusta iltamyöhään, jokaisena viikonpäivänä. Vuosittainen kokonaiskävijämäärä on noin Keskus on päivisin koulujen käytössä ja iltaisin ovat vuorossa yleisövuorot ja seurojen harjoitukset. Muutamaa juhlapyhää lukuun ottamatta talo on aina auki. Pitkät aukioloajat ja ympäri viikon tapahtuva toiminta vaatii tietysti henkilökunnalta kaksivuorotyötä. Henkilökunta on tänä päivänä organisatorisesti hajautettua. Siivoojat ja laitosmiehet ovat tilapalveluyksikön palveluksessa, toimistohenkilöt toimistopalveluyksikössä ja loput ovat liikuntatoimen henkilökuntaa. Työntekijöitä on 13 ja sen lisäksi tarvitaan vielä apuvoimia uinninvalvontaan kahtena iltana viikossa ja Tokion pörssiin eli kassatoimintaan kerran viikossa. Liikuntakeskuksen vakiokalustoon Arja Nieminen, Vuokko Sivula ja Heljä Kujansuu ovat saaneet 112- tapahtuman pellen avukseen. kuuluu tietysti liikunnanohjaaja, liikuntatoimenjohtaja ja uimaopettaja. Kassa hermokeskuksena Liikuntakeskuksen hermokeskus on uimahallin kassa. Uimahallin lippupalvelujen lisäksi kassalta lainataan erilaisia liikuntavälineitä aina löytöverkkareista lähtien, haetaan kadonneita valmentajia, opettajia, lapsia ja erilaisia tavaroita. Kysytään seurojen harjoituksia, tapahtumia ja kellonaikoja sekä varataan tiloja ja uinti- ja harjoitusvuoroja. Liikuntakeskuksen kassalla palvelevat Arja Äitee Nieminen, Vuokko Sivula ja aina tarvittaessa Kirsti Vanhatuuna. Uimaan, uimaan... Vuosittaisesta kävijämäärästä uimahallin käyttäjiä on noin Pääsääntöisesti uimahallin toiminta sujuu rauhallisesti, mutta joskus uinninvalvojat joutu- Uinninvalvoja Usko Koota juhla-asussa. Kari Lehtinen tekemässä latuja.

17 17 Tero Hietikko lähdössä korjaustöihin. Timo Mäkelä tarkistaa ja kirjaa vesiarvoja. vat puuttumaan liian villiin menoon altaalla. Pikku kolhuja joudutaan paikkaamaan silloin tällöin. Valitettavasti joka vuosi joku uupuu uintimatkalla tai saa sairauskohtauksen ja uinninvalvojat joutuvat hengenpelastustehtäviin. Uimahallilta voi varata myös koululaisille uinninopetusta. Opetusta annetaan sekä kankaanpääläisille että ympäristökuntien koululaisille. Uimahallin vähän isommat ja pienemmät viikarit pitää järjestyksessä Tarmo Myllymäki, Usko Koota ja Henry Stenius sekä uimaopettaja Liisa Hulkkonen. Ulkoilualueilla kisaillaan Ulkoliikunta-alueita on kiitettävästi ja niiden hoidossa riittää työtä ympäri vuoden. Liikuntakeskuksen alueet ovat täynnä harjoituksia, tapahtumia, turnauksia ja kilpailuja. Kesällä työllistää yleisurheilu, pesäpallo ja jalkapallo sekä talvella pääsääntöisesti hiihto, jääkiekko ja luistelu. Alueita lanataan, tasataan, aurataan, piirretään kenttiä nurmelle ja hiekalle, leikataan nurmikkoa, tehdään latuja ja latupohjia, jäädytetään luistelualueita ja jääkiekkokenttiä. Ulkoalueita pitävät kunnossa Heikki Alppi, Kari Lehtinen ja Janne Kanerva. Huolto pelaa Aktiivisessa käytössä olevat liikuntakeskuksen tilat ja laitteet tarvitsevat jatkuvaa huoltoa. Uimahalli on ollut toiminnassa huhtikuussa 35 vuotta ja on edelleen erinomaisessa kunnossa. Uimahalli peruskorjattiin vuonna 1995, ja remontin myötä saatiin ajanmukainen puhdistustekniikka sekä samalla allastilaa vähän laajennettiin. Hyvän vedenlaadun ja täysipainoisen uimahallitoiminnan edellytyksenä on säännöllinen ja ammattitaitoinen huoltotoiminta. Kilpailujen, tapahtumien ja turnausten läpivieminen edellyttää myös usein laitosmiehen apua ja tilojen järjestelyjä. Laitosmiehinä palvelevat tällä hetkellä Timo Mäkelä ja Tero Hietikko. Hyvää siivousta ei huomata Tuhannet kenkäparit vaihtuvat viikoittain paljaisiin varpaisiin, tossuihin, sisäjalkineisiin, luistimiin, piikareihin ja nappulakenkiin. Vaatteita vaihdetaan, magnesium pöllyää, ja hiki lentää - siis talossa käy normaali sutina. Väkeä tulee ja menee ja siivoojilla riittää vientiä. Liikuntakeskuksen kokoisessa yhteisössä siivoustyötä riittää niin ennen kuin jälkeen päivän tapahtumien. Erityishuomiota täytyy kiinnittää päivittäin uimahallin siivoukseen, koska kosteat ja lämpimät tilat yhdessä suurten käyttäjämäärien kanssa vaativat erityishuomiota puh- Heikki Alppi jäänajossa. taanapidosta vastaavilta. Siivoustyöhän on totutusti erinomaista silloin kun kukaan ei kehu ja moitteet tulevat kyllä sitten yleensä kovaäänisten kera. Liikuntakeskuksen pitävät siistinä Hilkka Saarinen, Heljä Kujansuu, Marja- Liisa Ylinen ja Reeta Järvinen. Liikuntakeskuksen toiminnasta vastaa liikuntakeskuksen esimies Keijo Vallila yhdessä liikuntatoimenjohtaja Jorma Junttilan kanssa. Käytännön liikuntatoimintaa ja tapahtumia ohjaavat ja suunnittelevat liikunnanohjaaja Sisko Myllymäki ja Marjo Raukola. Talo on täynnä elämää ja meidän taloon pätee positiivisessa mielessä sanonta, että Tämän talon töissä ei välttämättä tarvitse olla hullu mutta useimmiten se on avuksi! Tervetuloa tutustumaan Liikuntakeskukseen! Sisko Myllymäki

18 18 KTV:n osasto 411 tapahtumakalenteri: Jytyläisten kuulumiset Syyskokouksen valitsemana jatkaa tänäkin vuonna yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana Sirpa Saunajoki. Hallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle Heli Saloharju, Tuula Liimu ja Seija Mäkelä. Vanhoina jäseninä jatkavat Tuula Kalliokoski, Anneli Rajala ja Tarja Nurmi. Tilintarkastajiksi valittiin Jorma Junttila ja Kirsi Esala. Vapaa-aikatoimikuntaan valittiin Kyllikki Alanko, Leila Hanhikangas, Tarja Hongisto, Reijo Lepistö, Tarja Lamberg, Eve Toivola ja Eija Vainionpää. Jäsenistöämme on jo vuosia hemmoteltu varsin runsaalla ja monipuolisella virkistystoiminnalla, joten paineet valituilla ovat melkoiset. Luottamusmiesten vaalikokouksessa todettiin jälleen kerran, että varsinaista vaalia ei tarvinnut pitää. Suostumuksia oli saatu juuri niin paljon kuin oli luottamusmiespaikkojakin, joten sopuvaalin tuloksena pääluottamusmiehenä kaupungilla jatkaa Pirjo Kivimäki ja varapääluottamusmiehenä Leena Lilja. Kotipalvelussa luottamusmiehenä jatkaa Irma Stengård ja varaluottamusmiehenä Merja Huida. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa saimme vihdoin uutta verta toimihenkilökaartiin, kun Leila Liimu valittiin yhdistyksen sihteeriksi ja tiedottajaksi. Jäsenasiainhoitajana jatkaa Eila Männistö ja rahastonhoitajana Tuulikki Myllymäki. Näiden pätevien naisten käsissä yhdistyksen toiminta jatkuu vakaana. Ensimmäisenä tehtävänään hallitus ja uusi sihteeri saivatkin järjestettäväkseen ylimääräisen yleisen kokouksen, jossa yhdistyksen uudeksi nimeksi päätettiin Jyty Kankaanpää ry. Samassa kokouksessa vahvistettiin myös uudet säännöt. Näin olemme jälleen valmiina uuden vuoden haasteisiin ja toimintaan jäsenten parhaaksi. Pirjo Kivimäki, Jytyn pääluottamusmies Pilkit Tampereen teatteri/päänäyttämö ASESSORIN NAISHUOLET tai Perhetapahtuma joko Puuhamaa, Zoolandia tai Wasalandia Risteily Tallinnaan KTV:n perhetapahtuma Meriyyterissä Syyskuussa ostosretki Ikeaan Sieni ja marjaretki Pikkujoulu HIIRI HIPSULAISEN TALVILOMA Ihanaa nyt lunta sataa, Hiirulainen hihkuu, suksilla kun rientää lumikummun rataa. Lumisade loppui, vettä, vettä tihkuu. Kaukana on koti ja hukkui paluulatu! Autot viiltää ohi ja edessä vain loskainen on katu. Itkua jo tuhertaa, oispa mulla alla nyt lentävä tuo hiirimatto, Kankaanpään kaupungin valokuvausohje Kaupunginhallitus on hyväksynyt valokuvausohjeen, joka on voimassa alkaen. Ohje koskee kaupungin eri tilaisuuksissa suoritettavaa virallista valokuvausta. Ohje koskee myös tärkeistä rakennuksista, maisemista, tapahtumista sekä henkilöistä otettavia valokuvia. Ohjeessa käsitellään valokuvausta, kuvien sähköistä tallennusta ja kuvien säilytystä ja se sisältää myös valokuvaajan ohjeet. Ohje löytyy verkossa osoitteesta T:\tekstit\johtosäännöt\valokuvausohje. Ohjeessa mainittu sopimus, koskien tekijänoikeutta, on myös verkossa osoitteessa T:\tekstit\pohjat\tekijänoikeuksien luovutussopimus. Ohje ja lomake laitetaan lähiaikoina myös intranetiin. Margit Kiviranta arkistosihteeri hätää ei nyt oisi ja pääni päällä olis kohta oman kodin katto. Hiirulaisen poissaolon äiti heti huomas, tuli kiire hoppu, Hipsulaisen löysi ja talven seikkailulle tuli onnellinen loppu. Hyvää talvea Hipsulaiseni myötä Liisa Jussila

19 19 TYÖTERVEYS- HUOLTO Katupeili Kaupungin henkilökunnan sairausvastaanotto Päivystävän työterveyshoitajan sairausvastaanotto arkisin klo 8 11 välisenä aikana. Päivystäjän tunnistaa hänen ovessaan olevasta ilmoituksesta Vastaanotto arkisin ilman ajanvarausta klo Omalle työterveyshoitajalle ajanvaraus puh tai kaupungin puhelimista suoraan Työterveyslääkärille ajanvaraus puh tai kaupungin puhelimista suoraan Mammografiaseulontatutkimuksia tehdään Satakunnan Syöpäyhdistyksen toimesta huhti-toukokuussa terveyskeskuksen tiloissa seuraavina vuosina syntyneille naisille: - Maksuttomat tutkimukset 1945, 1947, 1949, 1951, 1953 ja Maksulliset tutkimukset 1937, 1939, 1941 ja 1943 Kutsu tutkimukseen tulee yllä oleville ikäryhmille n. 2 viikkoa ennen tutkimusta. Maksullisen tutkimuksen hinta on 50 euroa ja se maksetaan tutkimukseen tultaessa. Muita ikäryhmiä ei seulontatutkimuksen yhteydessä kuvata vaan heidät kuvataan Porissa Syöpäyhdistyksen tiloissa, johon ajan voi varata puh Kuvaukseen tarvitaan lääkärin lähete. Itsenäisyyspäivänä 2004 myönnetyt merkit luovutettiin saajille kaupunginhallituksen kokouksen yhteydessä Merkkien saajat vasemmalta musiikki- ja avosaston hoitaja Eila Sikala Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, asuntosihteeri Eine Järri Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali ja vuorottaja Mauno Kossi Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Kalevi Kivelä ja Pentti Käkelä viettivät yhteiset synttärikemut. Viskuri Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Yhteistyötoimikunta TOIMITUS Hannele Piippo-Fair, vastaava Kauko Jussila Pirjo Kivimäki Tuomas Väinä ULKOASU Jarmo Välimäki PAINOPAIKKA Parkanon kirjapaino Seuraavaan Viskuriin tarkoitettu aineisto 6.5. mennessä osoitteeseen

20 20 Kankaanpää-hiihto järjestettiin Lähtötunnelmissa Viidentien risteyksessä kaupunginjohtaja Paavo Karttusen (vas.) seurassa TE-keskuksen johtaja Markku Gardin Porista, Porin kaupunginjohtaja Aino- Maija Luukkonen sekä TE-keskuksen osastopäällikkö Altti Ylitalo. Lähettäjänä Johanna Autio. Kaupungin yhteistyökumppaneille järjestämään hiihtotapahtumassa oli mukana 50 osallistujaa. Matkan varrella marssia johti Markku Gardin, perässä hiihtävät TE-keskuksen osastopäällikkö Juhani Sundell sekä Kankaanpään Kuntoutuskeskuksen johtaja Raimo Kalliokoski.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TERVETULOA MUKAAN! Taatalakeskus Sulkavuorenkatu 6 Tiedustelut p.050 438 4319 tai katharina.hau@tvpy.fi ESITTELYSSÄ LOKAKUUN RYHMIÄ: YMPÄRISTÖTAIDE-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ Hoivayrittäjävalmennushanke Kanta- ja Päijät-Hämeessä (1.7.2008-31.12.2011) on tarkoitettu hoiva- ja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

JOPO - Työssäoppimisjakso

JOPO - Työssäoppimisjakso 2010 JOPO - Työssäoppimisjakso Oulunsalon yläaste 12.1.2010 Yhteystiedot Oulunsalon yläaste Opintie 6 90460 Oulunsalo Seppo Pasanen 050 388 6990 rehtori seppo.pasanen@oulunsalo.fi Maria Kauppinen 050 388

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Täydellinen liikuntakuukausi www.liikkuvamikkeli.fi fb: Täydellinen liikuntakuukausi

Täydellinen liikuntakuukausi www.liikkuvamikkeli.fi fb: Täydellinen liikuntakuukausi Täydellinen liikuntakuukausi www.liikkuvamikkeli.fi fb: Täydellinen liikuntakuukausi Elä Sinäkin Liikkuen! Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Vertaismentorointi on opetusalalla voimakkaasti lisääntyvä erinomainen osaamisen kehittämisen keino, jonka etuja

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Kurssimaksun voi maksaa myös Tyky-kuntosetelillä. Tykykuntosetelillä maksettaessa kurssimaksu maksetaan kansalaisopiston toimistoon.

Kurssimaksun voi maksaa myös Tyky-kuntosetelillä. Tykykuntosetelillä maksettaessa kurssimaksu maksetaan kansalaisopiston toimistoon. TYÖKAUSI 2015-2016 syyslukukausi 14.9.-22.11.2015 kevätlukukausi 11.1.-15.4.2016 hiihtoloma 7.-11.3.2016 kevätnäyttely huhti-toukokuu konsertti/kevätjuhla huhti-toukokuu Yksittäisiä kursseja voidaan järjestää

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot