In infra.net Business Case In infra.net. Business Case. Tiehallinto

Transkriptio

1 In infra.net Business Case Tiehallinto 1

2 Sisältö 1 Ratkaisun kuvaus Omaisuudenhallinnan visio: Infrastruktuuri on palvelua Salkunhallinta strategian toteutuksen välineenä Infraomaisuuden salkutus Hankesalkutus Talouden hallinnan painopisteet eri omaisuussalkuissa Osaamisen salkutus In infra.net -palvelukonsepti In infra.net asiantuntijapalvelun tavoite Omaisuudenhallinta Hankkeiden taloudenhallinta In infra.net -asiantuntijapalvelun sisältö Asiantuntijapalvelun osat Tietokannat ICT-ratkaisu In infra.net -asiantuntijapalvelun prosessikuvaukset Strategiakytkentä Väyläomaisuuden hallinta T&K -toiminnan painopistealueena IK -hanke kustannusosaamisen mahdollistajana Sisältöanalyysi Kustannushallinnasta kustannusasiantuntijuuteen Salkunhallinta strategisen ohjauksen perustana Strategisen tienpidon ohjauksen mittarit Hyötytarkastelu Kustannusjohtajuudesta tukea hankintamenettelyihin Omaisuudenhallinnasta hyötyä strategiseen tienpitoon Laskentatoimen tukemisesta säästöjä talousprosessille Roadmap Tienpidon ohjauksen alustan kehittäminen Ohjausvälineiden luominen Ohjausmittariston muodostaminen

3 Business Case määrittelyt Uusinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia hankintoja, joilla olemassa olevan infrastruktuuriverkoston palvelukykyä lisätään rakentamalla uusia infrastruktuuriverkoston osia. (esim. uuden tieyhteyden rakentaminen) Laajennusinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia hankintoja, joilla olemassa olevan infrastruktuuriverkoston palvelukykyä lisätään parantamalla ja kehittämällä infrastruktuuriverkoston osia tai korvaamalla vanhentuneet ja kuluneet osat tehokkaammilla ja kehittyneemmillä osilla. (esim. eritasoliittymän rakentaminen) Korvausinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia hankintoja, joilla olemassa olevan infrastruktuuriverkoston palvelukykyä ylläpidetään korvaamalla infrastruktuuriverkoston vanhentuneet ja kuluneet osat vastaavanlaisilla uusilla osilla. (esim. uudelleenpäällystäminen) Ylläpitoinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia hankintoja, joilla olemassa olevan infrastruktuuriverkoston palvelukykyä ylläpidetään kunnostamalla infrastruktuuriverkoston vanhentuneita ja kuluneita osia siten, että ne säilyttävät toimintakykynsä niin pitkään, kunnes ne joudutaan korvaamaan vastaavanlaisilla tai tehokkaammilla ja kehittyneemmillä uusilla osilla. (esim. ohjelmoidut koneelliset paikkaukset) Hoito ja käyttö on jatkuvaa, suunnitelmallista ja yleensä vuosittain tapahtuvaa toimintaa, jolla olemassa olevan infrastruktuuriverkoston jatkuva palvelukyky pyritään turvaamaan aktiivisin hoito-, korjaus- ja kunnossapitotoimenpitein sekä käyttöpalveluin. (esim. päällysteiden reikäpaikkaukset) Purkuinvestoinnit (luopuminen) ovat lyhytvaikutteisia toimenpiteitä, joilla olemassa olevan infrastruktuuriverkoston palvelukykyä pyritään tehostamaan purkamalla infrastruktuuriverkoston vanhentuneet ja kuluneet osat tai lakkauttamalla niiden ylläpito. Omaisuudenhallinta on järjestelmällinen prosessi, joka yhdistää tekniset ja taloudelliset menetelmät sekä mahdollistaa järjestelmällisemmän ja loogisemman päätöksenteon luomalla toimintaympäristön sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnittelulle. Salkunhallinta on järjestelmällinen prosessi, jonka avulla voidaan ylläpitää, kehittää ja hallita kokonaistaloudellisesti fyysistä omaisuutta siirtymällä hankekohtaisesta suunnittelusta strategiseen, pitkän aikavälin näkökulmat optimoivaan päätöksentekoon. Informaationhallinta on järjestelmällinen prosessi, joka integroi omaisuudenhallinnan järjestelmät ja teknisen tietoaineiston yhdeksi informaatiopalveluksi ja 1

4 muodostaa näin yhteisen alustan omaisuustiedon käyttäjän ja ylläpitäjän prosesseille. Hankehallinta on systemaattinen prosessi, joka hyödyntää salkunhallinnan avulla tuotettua tietoaineistoa ja luo näin järjestelmällisen ja loogisen toimintaympäristön omaisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi koko sen elinkaaren aikana. Kunnossapidon hallinta on systemaattinen prosessi, joka hyödyntää salkunhallinnan avulla tuotettua tietoaineistoa ja luo näin järjestelmällisen ja loogisen toimintaympäristön omaisuuden kunnossapitämiseksi koko sen elinkaaren aikana. Osaamisen hallinta on systemaattinen prosessi, jonka avulla oman henkilöstön ja toimittajien osaamista voidaan arvioida ja kehittää ja näin organisoida omaisuudenhallinnan prosessien resurssointi järjestelmällisellä ja loogisella tavalla. Tekninen omaisuustietorekisteri on tietokanta, joka sisältää tietoa omaisuuden teknisistä ominaisuuksista sekä omaisuuden käytöstä ja siihen kohdistuneista toimenpiteistä ja luo näin pohjan omaisuuden fyysisten ominaisuuksien arvioimiseksi. Taloudellinen omaisuustietorekisteri on tietokanta, joka koostuu kirjanpitoon ja sisäisen laskentatoimen tietojärjestelmiin tallennetusta kustannustiedosta ja luo näin pohjan omaisuuden taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. In infra.net on asiantuntijapalvelu, joka hyödyntää nykyaikaisia taloudenhallinnan menetelmiä, tietoaineistoja, tietoteknisiä ratkaisuja sekä teknisiä ja taloudellisia omaisuustietorekisterejä ja mahdollistaa näin omaisuudenhallinnan ja hankkeiden elinkaarenaikaisen kustannushallinnan yhdistämisen. Asset Manager vastaa omaisuuden kehittämistä koskevasta päätöksenteosta. Päätöksenteko voi koskea yksittäistä sopimista, kohdetta, salkkua tai koko portfoliota. Asset Management -palvelu ei kuulu ulkoistettujen palvelujen piiriin. Portfolio Manager vastaa omaisuutta koskevan taloudellisen informaation tuottamisesta. Informaatio voi koskea yksittäistä sopimusta, kohdetta, salkkua tai koko portfoliota. Portfolio Management -palvelu voi olla ulkoistettu. Information Manager vastaa tiedonhallintaprosessin laatu- ja toimintaohjeesta, tietoturvasta, käyttäjätuesta ja tiedonhallintaprosessin teknisestä toimivuudesta. Information Management -palvelu voi olla ulkoistettu. Project Manager vastaa hankkeiden taloudenhallintaa koskevan informaation tuottamisesta. Taloudenhallinnan informaatio voi koskea yksittäistä sopimusta, kohdetta, salkkua tai koko portfoliota. Project Management -palvelu voi olla ulkoistettu. 2

5 Property Manager vastaa omaisuuden ylläpitoa koskevasta päätöksenteosta. Päätöksenteko voi koskea yksittäistä sopimusta, kohdetta, salkkua tai koko portfoliota. Property Management - palvelu voi olla ulkoistettu.. Facility Manager vastaa omaisuuden hoitoa ja käyttöä koskevasta päätöksenteosta. Päätöksenteko voi koskea yksittäistä sopimista, kohdetta, salkkua tai koko portfoliota. Facility Management - palvelu voi olla ulkoistettu. Asiantuntijapäätöksenteko pohjautuu In infra.net -konseptin tuottamaan taloudelliseen tietoon ( /suorite). Taloudellisen tiedon perusteella omaisuusmassa salkutetaan primääri- ja sekundääriomaisuuteen. Yhteiskunnallinen päätöksenteko pohjautuu visioon omaisuuden kehittämisestä tulevaisuudessa. Vision perusteella primääri- ja sekundäärisomaisuus salkutetaan strategiseen ja ei-strategiseen omaisuuteen. 3

6 1 Ratkaisun kuvaus 1.1 Omaisuudenhallinnan visio: Infrastruktuuri on palvelua Rakennettu infrastruktuuri on kokonaisuus, jolla on ratkaiseva vaikutus kansalaisten ja yritysten menestymiseen. Infrastruktuuriin liittyvän päätöksenteon tulisi olla asiakaslähtöistä ja toteuttaa yhteiskunnallista strategiaa oikeanlaiseen talousinformaatioon perustuen. Päättäjiltä ja päätösten valmistajilta on puuttunut keinoja käsitellä näitä tärkeitä näkökulmia johdonmukaisella tavalla. Salkunhallinnan soveltaminen tarjoaa koetellun ja selkeän pohjan infran johtamiseen ja hallintaan strategisella tasolla. Infraomaisuus tuottaa arvoa kun se palvelee käyttäjiään odotusten mukaisesti ja järkevässä suhteessa siihen tehtyihin panostuksiin. Tässä suhteessa infrastruktuuri ei poikkea muista strategisista resursseista. Onnistuneen omaisuudenhallinnan tuloksena on optimoitu palvelu elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin (Kuva 1). Optimointi kohdistuu tasapainoisesti sekä talouteen että palvelukykyyn. Optimoitu infrastruktuuri elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin STRATEGIA Omaisuutta johdetaan kokonaisuuksina VISIO Infrastruktuuri on palvelua MISSIO Omaisuudenhallinta on proaktiivista Kuva 1 Infraomaisuuden hallinnan lähtökohdat Infraomaisuuden palvelukyvyn säilyttämisen ja kehittämisen haasteena on fragmentoituneisuus. Yksittäisiä väyliä saatetaan kehittää ilman strategiaa. Infraomaisuuden hallinnan tulisi aina toteuttaa valittua strategiaa, kohdistua tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin ja olla ennakoivaa. Yhden kohteen sijaan tulee tarkastella esim. yhteysvälejä tai alueita ja varmistaa niiden palvelukyky suhteessa ennakoitaviin vaatimuksiin. 4

7 1.1.1 Salkunhallinta strategian toteutuksen välineenä Modernin salkunhallinnan teorian esitteli Harry Markowitz vuonna Sen mukaan omaisuutta käsitellään salkkuna, joka sisältää riski-tuotto suhteeltaan erilaisia omaisuuseriä. Salkutusmalli johtaa omaisuuden hajauttamiseen sijoitusstrategian ja riskinsietokyvyn mukaisesti. Portfolioteorian ajattelutapaa sovelletaan edelleen menestyksellä mm. osake- ja kiinteistösijoittamisessa luvulla salkunhallintamalli omaksuttiin myös IT-omaisuuden ja projektien hallinnassa, joissa se on edelleen kasvussa. IT-salkutuksen päätavoitteena on varmistaa, että IT-omaisuus toteuttaa organisaation liiketoimintastrategiaa ja että yksittäisten investointien optimoinnin sijaan johtaminen kohdistuu koko omaisuussalkkuun. IT-omaisuutta voivat olla mm. sovellukset, järjestelmät, infrastruktruuri, prosessit ja tietovarastot. Infraomaisuuden salkunhallinta on strategisen johtamisen apuväline, jolla omaisuus, investointihankkeet ja kehitysideat jaetaan strategian kannalta tarkoituksenmukaisiin salkkuihin (Kuva 2). Salkutus ohjaa priorisoimaan ja tekemään strategian mukaisia päätöksiä infraomaisuuden palvelukyvyn lisäämisestä ja varmistamisesta. Salkutus muodostaa perustan strategian viestinnälle ja auttaa siten jalkauttamaan strategian operatiivisen toiminnan tasolle. Suuri Suuri Pieni Toimintastrategia Pitkän tähtäimen Riski palvelu Sitoutunut potentiaali raha Hankesalkut Investointiprojektit Kehittämissalkut Tutkimukset, ideat, skenaariot Omaisuussalkut Infrastruktuuri Pieni Pieni Suuri Todennettavaa arvoa Ennakoitavaa, mitattavaa tai arvioitavaa arvoa Potentiaalista, epävarmaa arvoa Nykyhetki Lähitulevaisuus Pitkä tähtäin Operatiivinen toiminta Kuva 2 Infrastruktuurin salkutus Taulukko 1 Salkunhallintamalli koostuu seuraavista osatekijöistä: Osatekijä Toteutus infraomaisuuden salkunhallinnassa Prosessi ja viitekehys Omaisuuden hallinnan ja informaatiotuotannon prose 5

8 Asiantuntija- ja yhteiskunnallinen päätöksenteko Yhteinen käsitteistö ja hallinta Investointilajit, hoito ja käyttö, suoritteet (ks. käsittei Informaatio ja työvälineet Omaisuusrekisterit, tase, hankeosittelu standardihinno Infraomaisuuden salkutus Olemassa oleva infrastuktuuri voidaan salkuttaa useilla eri kriteereillä. Pelkkä käyttötarkoitus tai sijainti eivät ole strategisen johtamisen tarpeisiin riittävä lähtökohta salkkuttamiselle. Kriteerit pitää valita niin, että niiden perusteella on selkeää osoittaa omaisuuden strategisuus ja kyky toteuttaa palvelutehtävää. Seuraavassa esiteltävässä mallissa on kaksi pääulottuvuutta: vision mukaisuus ja suorituskyky suhteessa käyttöön. Niiden avulla omaisuus jakautuu neljään ryhmään tai salkkuun. Vision mukaisuus Ei-strategiset Strategiset Hyvä Ei-strateginen primääriomaisuus: Asemoi uudelleen Strateginen primääriomaisuus: Vahvista, ylläpidä Palvelukyky suhteessa käyttöön Huono Ei-strateginen sekundääriomaisuus: Harkitse Luovu Strateginen sekundääriomaisuus: Kehitä Kuva 3 Infraomaisuuden yleinen salkutusperiaate Vision mukaisuus eli strategisuus/ei-strategisuus määrittyy yhteiskunnallisissa suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa. Esim. tietyn väylästön strategista asemaa kuvaa yhteysväli, jonka tarpeita se palvelee. Ei-strateginen infrastruktuuri sijoittuu alueille tai yhteysväleille, jotka eivät palvele yhteiskunnan strategisia tavoitteita. Suorituskykyä (palvelukyky suhteessa käyttöön) kuvataan mitattavilla ja arvioitavilla ominaisuuksilla. Mitattavia tai laskettavia ovat taloudelliset ja tekniset ominaisuudet. Taloudellisia ominaisuuksia kuvaa esim. hankeosalaskentaan perustuva investointikustannus. Kriittiset tekniset ominaisuudet vaihtelevat eri omaisuuserien mukaan. Esim. tiellä oleellista on ajoneuvojen määrä aikayksikös- 6

9 sä, radalla kuljetuskapasiteetti ja kaupunkialueella kyky palvella erilaisia toimintoja, jotka ovat usein keskenään ristiriitaisia. Kuvatulla tavalla jaoteltuna infraomaisuus asemoituu tietyllä hetkellä kaavion mukaisesti neljään salkkuun. Jokaista salkkua vastaa organisaatiokohtainen toimenpidesuositus: 1. Strategista primääriomaisuutta ylläpidetään ensiluokkaisesti ja sen suorituskykyä pyritään edelleen vahvistamaan 2. Strategista sekundääriomaisuutta kehitetään tavoitteena sen suorituskyvyn nostaminen primääritasolle 3. Ei-strategista primääriomaisuutta voidaan pitää ainakin osin virheinvestointina ja sen suorituskyvyn voidaan antaa hallitusti laskea 4. Ei-strategisesta sekundääriomaisuudesta luovutaan suunnitellusti Hankesalkutus Hankesalkutus on strategisen tason hankehallintaa. Kun projektinhallinnassa kysytään: toteutammeko hankkeita oikein, hankesalkutuksessa vastataan kysymykseen: mitkä ovat oikeita hankkeita? Infrahankkeiden salkutus perustuu omaisuussalkutukseen. Jokaisella omaisuussalkulla on hankestrategia, jonka perusteella sen sisältöä kehitetään haluttuun suuntaan. Lisäksi on uudishankkeiden salkku, jolla synnytetään uutta strategista omaisuutta. Ylläpitoinvestoinnit Hoito ja käyttö Korvausinvestoinnit (ennakoivasti) Hoito ja käyttö Ei-strateginen primääriomaisuus Strateginen primääriomaisuus Ei-strateginen sekundääriomaisuus Strateginen sekundääriomaisuus Purkaminen / luopuminen Uusinvestoinnit muodostavat oman salkkunsa ja synnyttävät strategista primääriomaisuutta Korvausinvestoinnit Laajennusinvestoinnit Kuva 4 Hankkeiden painopisteet eri omaisuussalkuissa 7

10 1.1.4 Talouden hallinnan painopisteet eri omaisuussalkuissa Infraomaisuuden salkutus luo pohjan taloudellisen ohjauksen strategialle ( Kuva 5). Ohjauksen lähtökohtana on suoritepohjainen taloustarkastelu. Suoritteen määritelmä vaihtelee omaisuuserien mukaan. Periaatteena on, että suoritteet kuvaavat infrastruktuurin palvelutehtävää, eivätkä vain sen teknisiä mittoja. Tavoite: /suorite (muutoksen optimointi) Keinot: Hankeohjelma, ylläpidon ohjaus Ei-strateginen primääriomaisuus Strateginen primääriomaisuus Tavoite: /suorite (optimointi) Keinot: Elinkaariohjelma, ylläpidon ohjaus Tavoite: /suorite (minimitasolle) Keinot: purkukustannusten minimointi Ei-strateginen sekundääriomaisuus Strateginen sekundääriomaisuus Uusinvestoinnit Tavoite: /suorite (elinkaariedullisuus) Keinot: Elinkaariohjelma, suunnittelun ohjaus, tuotemalliteknologia Tavoite: /suorite (muutoksen optimointi) Keinot: Hankeohjelma, suunnittelunohjaus Kuva 5 Talouden hallinnan painopisteet omaisuussalkuissa Strategisen primääriomaisuuden salkussa talouden hallinnan tavoitteena on optimoida ja allokoida taloudelliset resurssit siten, että omaisuuden palvelukyky säilyy korkealla tasolla ja sitä kehitetään suunnitelmallisesti. Talouden hallinta keskittyy olemassa olevan omaisuuden hoito ja käyttö -vaiheeseen. Uusinvestoinnit luovat lisää omaisuutta lähinnä tähän salkkuun. Uusinvestointien osalta talouden hallinnan näkökulmana on omaisuuden elinkaari. Investointien pääomakustannus sitoutuu jo aikaisissa suunnitteluvaiheissa ja muodostaa suurimman osan elinkaarikustannuksista. Tästä johtuen uusinvestoinneissa tulee keskittyä suunnittelun kustannusohjaukseen (suunnitteluratkaisun mukaisten kustannusten ohjaaminen tavoitteeseen). Tuotemalliteknologian hyödyntäminen kannattaa aloittaa juuri uusinvestoinneista, koska käyttöönotettaessa ne ovat pääosin osa strategista primääriomaisuutta ja tuotemallin sisältämä tieto voidaan siirtää hoito ja käyttö vaiheen lähtötiedoksi. Ei-strategisen primääriomaisuuden talouden hallinnan painopiste on omaisuuden hoito- ja käyttökustannusten optimoinnissa ja ylläpitoinvestointihankkeiden kustannusohjauksessa. Kysymyksessä on yleensä omaisuus, jonka palvelukyky 8

11 on suoritteisiin nähden ylimitoitettu, joten käytetyt taloudelliset panokset on suhteutettava tähän. Strateginen sekundääriomaisuus on mahdollisuus. Palvelukyky (kapasiteetti) on alhainen ja suoritemäärä saattaa ylittää sen huomattavastikin. Talouden hallinnan tulee perustua siihen, miten panokset optimoidaan siten että eurolla saadaan mahdollisimman paljon lisähyötyä (kapasiteettia ja suoritteita). Ei-strategisen sekundääriomaisuuden taloudenhallinta perustuu kustannusten minimointiin Osaamisen salkutus Menestyksellinen omaisuuden johtaminen ja hallinta edellyttävät, että omistajalla on käytössään osaavat resurssit. Osaamista voidaan salkuttaa ja kehittää samaan tapaan kuin muutakin strategista omaisuutta. Osaamissalkutuksen kriteereiksi on luontevaa valita sekä substanssi- että liiketoiminnallinen osaaminen. Substanssiosaaminen on toiminnan perusta, mutta uudenlaisessa omaisuudenhallinta-ajattelussa se ei riitä. Arvoketjun kaikkien toimijoiden on myös ymmärrettävä asiakkaansa liiketoimintaa, sen tavoitteita ja keinoja sekä omalla toiminnallaan edistettävä sitä. Liiketoimintaosaaminen ei ole vain yritystalouden, vaan myös asiakkuus- ja palveluosaamista. Suuri Ammatilliset osaajat Liiketoimintalähtöiset ammattilaiset Toimialariippumattomat liiketoimintaosaajat Substanssiosaaminen Avustajat Vähäinen Vähäinen Suuri Asiakkuus-, palvelu- ja liiketoimintaosaaminen Kuva 6 Osaamisen salkut Substanssin ja liiketoiminnan näkökulmasta syntyy neljä osaajasalkkua (Kuva 6). Niiden keskinäinen painotus ja priorisointi perustuu organisaation strategiaan. 9

12 Osaamissalkutuksen voi kohdistaa sekä omaan että toimittajaverkoston osaamiseen. 1.2 In infra.net -palvelukonsepti Infrastruktuurin kehittäminen on jo pitkään ollut ns. hankevetoista suunnittelua sen sijaan, että päämääränä olisi ollut koko infrastruktuuriverkoston taloudellinen ja tekninen optimointi. Infrastruktuurihankkeiden budjetoinnin lyhytnäköisyys ja epävarmuus tulevaisuuden rahoitustasosta ovat johtaneet tilanteeseen, jossa poliittinen päätöksenteko ei ole aina tukenut kustannustehokkainta ratkaisua. Infrastruktuurin kehittäminen on ollut luonteeltaan pikemminkin taktista ja operatiivista toiminnansuunnittelua kuin strategista omaisuudenhallintaa. Infrastruktuuri-alalla aikaisemmin käytössä olleet omaisuudenhallinnan sovellukset ovat toimineet pääosin taktisen ja operatiivisen suunnittelun apuvälineinä. Niiden avulla on voitu keskittyä yksittäisten omaisuusryhmien, kuten siltojen tai moottoriteiden, ylläpidon hallintaan. Järjestelmät eivät kuitenkaan ole usein keskustelleet keskenään. Ne eivät ole myöskään kyenneet käyttämään tehokkaasti hyväkseen taloudellista omaisuustietoa, vaan ovat painottaneet pääosin teknisiä näkökulmia, kuten omaisuuden kuntoa. In infra.net palvelu tarjoaa menetelmät ja tietoaineistot kokonaisvaltaisten omaisuuden hallinnan prosessien muodostamiseksi ja mahdollistaa kustannustehokkaiden investointipäätösten tekemisen. Se yhdistää tekniset ja taloudelliset menetelmät ja luo näin toimintaympäristön sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnittelulle. Omaisuudenhallinnan toimintatapaa hyödyntämällä voidaan muodostaa ns. entä jos analyysejä, joiden perusteella on mahdollista arvioida erilaisten investointivaihtoehtojen vaikuttavuutta. 1.3 In infra.net asiantuntijapalvelun tavoite Omaisuudenhallinta Infrastruktuurin kehittämistä koskevat päätökset tulee tehdä koko infrastruktuuriverkoston taloudellinen ja tekninen tila optimoiden. In infra.net asiantuntijapalvelu tarjoaa menetelmät ja tietoaineistot teknisen ja taloudellisen omaisuustiedon yhdistämiseksi ja tarjoaa loogisen ja järjestelmällisen toimintaympäristön sekä pitkän että lyhyen aikavälin suunnittelulle. In infra.net omaisuudenhallinnan tavoite on: 1. Tuottaa tilaajaorganisaation ylimmälle johdolle informaatiota omaisuuden ylläpitoa ja kehittämistä koskevan strategisen päätöksenteon tueksi. 10

13 2. Tuottaa omaisuuden nykytilaa ja tulevaa kehitystä kuvaavia mittareita omaisuuden ylläpitoa ja kehittämistä koskevan strategisen johtamisen tueksi. 3. Tuottaa reaaliaikaista informaatiota omaisuuden arvon ja palvelukyvyn kehittymisestä strategian seurannan tueksi Hankkeiden taloudenhallinta Merkittävimmät infrastruktuurihankkeen kustannuksiin vaikuttavat päätökset tehdään hankkeen määrittelyvaiheessa ja suunnittelun aikana. In infra.net asiantuntijapalvelu tarjoaa menetelmät ja tietoaineistot hankkeen elinkaarenaikaiseen kustannushallintaan. In infra.net taloudenhallintakonseptin tavoite on: 1. Tuottaa hankkeen sisällönmäärittely toimimalla kiinteässä vuorovaikutuksessa hankkeen elinkaariohjelmaa ohjaavien tavoitteiden kanssa. 2. Tuottaa hankkeen alustava kustannusarvio sekä vaihtoehtolaskelmat hankkeen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 3. Tuottaa hankkeen kaikissa suunnitteluvaiheissa kustannuslaskelmia hankkeen taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi. Talouden hallinta Omaisuuden hallinta Elinkaariohjelma Määrittely Strateginen visio laajuustavoitteet laatutavoitteet Hankeosien määrittely Hankeosalaskenta Omaisuuden salkutus Omaisuuden arvostaminen palvelukykytavoitteet tuottavuustavoitteet Kustannussuunnittelu Työkalut Strategian johtaminen kustannusarviot vaihtoehtovertailut Hankeosalaskenta Rakennusosalaskenta Taloudelliset mittarit Suorituskyvyn mittarit palvelukyky rahoituslaskelmat Kustannusohjaus Informaatio Strategian seuranta tavoitteenmukaisuus taloudellisuus Hankeosalaskenta Rakennusosalaskenta Jälleenhankintahinta Nykyarvo (jälleenhankinta) omaisuuden arvo omaisuuden suorituskyky Taulukko 2 In infra.net -palvelu talouden ja omaisuuden hallinnassa 1.4 In infra.net -asiantuntijapalvelun sisältö Asiantuntijapalvelun osat In infra.net on asiantuntijapalvelu, joka tuottaa tietoa infraomaisuuden ja projektien taloudesta. In infra.net voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen: 11

14 1. Tietokannat 2. ICT -ratkaisu 3. Prosessit Yhdessä ne muodostavat uniikin kokonaisuuden, joka tuottaa infraomistajalle tiedon omaisuuden tilasta ja tiedon, jota tarvitaan omaisuuden ylläpito- ja kehittämishankkeiden johtamisessa. In infra.net:ssä omaisuustieto strukturoidaan strategisesta näkökulmasta. Omaisuustiedon karkeimman tason muodostavat alueet, yhteysvälit tai toiminnot, joita päätöksenteko voi salkuttaa kulloisenkin strategian mukaisesti. Omaisuuden ylläpidon ja kehittämisen starategian näkökulmasta hankkeet kohdistuvat siten strategialtaan erilaisiin omaisuuseriin. Tämä tiedon karkein taso voidaan jakaa standardimenetelmän mukaisesti hankeosiin, joiden sisältö on standardoitu ja yksiselitteisesti määritelty. Hankeosat muodostavat tietostruktuurin, jota voidaan hyödyntää omaisuuden hallintajärjestelmissä Tietokannat In infra.net asiantuntijapalvelun ydin ovat tietokannat, joihin kaikki tarvittava tieto on varastoituna. Tietokantoja ovat mm. Kustannustiedot ja -rakenteet - Panoshintatiedot - Tuotanto(panos-)rakenteet - Rakennusosien kustannukset - Tuoterakenteet - Hankeosien kustannukset - Tuotantorakenteet - Tiedon rakennesäännöt (kansalliset ohjeet ja määräykset) Omaisuustieto mm. - Omaisuuden määrä ja arvo - Yhteydet muihin tietoaineistoihin - Käyttäjäkohtainen tietosisältö Hanketieto - Sisältö (hankeosat, laajuus, laatu, olosuhteet jne.) - Tavoitekustannus - Kustannusarviot eri suunnitelmavaiheissa 12

15 - Yhteydet muihin tietoaineistoihin - Käyttäjäkohtainen tietosisältö Infrahanke Hankeosakirjasto 1 Hankeosa 2 Hankeosa 3 Hankeosa 4 Hankeosa a b c Hankeosa Hankeosa Hankeosa R a t k a i s u t Ominaisuus 1 V a a t i m u k s e t Käyttö Investointi Ympäristö Toimivuus a Tuoteosa b Tuoteosa c Tuoteosa Ominaisuus 2 Ominaisuus 3 Ominaisuus 4 Ominaisuus 5 a Rak.- osa b Rak.- osa c Rak.- osa Ominaisuus 6 Ominaisuus 7 a Tuotantoosa b Tuotantoosa c Tuotantoosa Hinnasto Panosrakenne Panos 1 Panos 2 Panos 3 Panokset Kuva 7 Kustannustiedon hierarkia In infra.net:ssä Tieto tallennetaan pääosin LandXML-formaatissa, joka varmistaa sen, että sitä voidaan käyttää helposti missä tahansa sovelluksessa, joka tukee tätä kansainvälisesti kehitettävää ja hyväksyttyä tiedon formaattia ICT-ratkaisu In infra.net asiantuntijapalvelu sisältää ohjelmistot: 1. Tietokantojen ylläpitoon a. Tietokantojen rakentaminen b. Tietokantojen päivitys 2. Kustannusarvioiden laatimiseen (projektit) a. Rakennusosalaskelmat b. Hankeosalaskelmat 3. Raportointiin a. Tunnusluvut b. Seuranta c. Ennusteet 13

16 Kuva 8 Rapal CMA on ohjelmisto tietokantojen rakentamiseen ja ylläpitoon (panostieto, tuotantorakenteet, rakennusosahinnasto, tuoterakenteet, hankeosahinnasto) Kuva 9 In infra.net HoLa, on ohjelmisto hankeosalaskelmien laatimiseen In infra.net asiantuntijapalvelussa tietokannat, ohjelmistot ja palvelut liitetään yhteen (Kuva 10). Ratkaisulla varmistetaan, että tieto on saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. 14

17 Omaisuudenhaltija Editori Käyttäjä INTERNET Katselija Rekisterit Sovellukset Palvelukeskus Palveluntuottaja WWWpalvelin Ylläpidon haltija Integraatiopalvelin Tietotuotanto Editori Käyttäjä Pääkäyttäjä Ylläpito Tietokanta Katselija Rekisterit Sovellukset VPN-yhteys Dedikoitu / VPN- yhteys Kuva 10 ICT -ympäristön periaate 1.5 In infra.net -asiantuntijapalvelun prosessikuvaukset Perinteisesti infraomistajat ovat rakentaneet ICT -ympäristönsä ja tuottaneetkin suurimman osan tiedosta itse vain omista lähtökohdistaan. Tämän seurauksena kaikilla infraomistajilla on omat räätälöidyt järjestelmänsä, omat tapansa tuottaa, ylläpitää ja jaella tietoa. Tämä ei tue tiedon jakamisen tavoitetta (tuotemalli, tietomalli). In infra.net menettelyt ja tietokannat perustuvat Valtion väylävirastojen ja maamme suurimpien kuntien yhteisen kehityshankkeen tuloksiin ja luovat näin testatun ja yhteisesti hyväksi todetun perustan niin omaisuuden- kuin hankehallinnankin toteuttamiseen. In infra.net -asiantuntijapalveluun kuuluva ICT - ratkaisu on mahdollista toteuttaa myös keskeisten infraomistajien yhteishankkeena, josta on saatavissa selkeitä synergiahyötyjä. In infra.net -asiantuntijapalvelun tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömien prosessien kuvaukset ja dokumentit mahdollistavat tietotuotannon tarkoituksenmukaisen työnjaon omaisuudenhaltijan ja palveluntuottajien välillä. 15

18 2 Strategiakytkentä Vuoden 2007 tiedonhallinnan strategiassaan Tiehallinto nosti yhdeksi kyvykkyystekijäkseen tiedon ja teknologian hallinnan. In infra.net - palvelu tarjoaa Tiehallinnolle mahdollisuuden kehittää tietoosaamistaan kustannusten hallinnan, omaisuuden hallinnan sekä toiminnanohjauksen eri tasoilla. Ratkaisu luo myös edellytykset toteuttaa Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmassa esille tuotuja kehitysehdotuksia. 2.1 Väyläomaisuuden hallinta T&K -toiminnan painopistealueena Tiehallinto vastaa liikennejärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Sen asema tienpidon arvoverkostossa perustuu strategiseen tienpidon asiantuntijajohtajuuteen. Visiossaan Tiehallinto on asettanut päämääräkseen hallita parhaat tilauskäytännöt kehittyvillä ja toimivilla markkinoilla. Tätä tehtävänkuvaa tukee Tiehallinnon tavoite olla julkisen hallinnon edelläkävijä tiedonhallinnassa. Vuonna 2003 Tiehallinto käynnisti nelivuotisen väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman (VOH), jonka tavoitteena on ollut luoda kokonaisvaltainen toimintatapa Tiehallinnon hallinnoiman tieomaisuuden hallintaan. Vuoden 2006 lopussa päättyvä tutkimusohjelma on koostunut 65 hankkeesta ja se on saanut rahoitusta yhteensä 2.8 M. Tutkimusohjelman yhtenä painopistealueena on ollut tiedonhallinnan kehittäminen. Tavoitteiksi tällä osaamisalueella Tiehallinto on asettanut mm. tieverkon arvon määrittämisen ja arvon laskennan kehittämisen. Vuonna 2005 Liikenne- ja viestintäministeriö ja Tilastokeskus käynnistivät Hallinnon alan tuottavuuden mittaaminen -hankkeen. Hankkeessa kehitetty Tiehallinnon tuottavuusmittari tarkastelee organisaation sisäistä tuottavuuden kehitystä ja on näin ollen tulosohjauksen kannalta merkittävä tunnusluku. Toisaalta, hankkeessa kehitetty laskentakehikko ei esitä suoraan näkökulmaa pääoman tuottavuudesta eli siitä, miten tehokkaassa käytössä tiepääoma on. Pääoman tuottavuuden määritelmää ja mittausmenetelmiä sekä pääoman tuottavuuden suhdetta muuhun yhteiskuntaan tulisikin hankkeen loppupäätelmien mukaan kehittää. 2.2 IK -hanke kustannusosaamisen mahdollistajana Vuonna 2003 Tiehallinto käynnisti yhdessä yhdeksän muun suuren tilaajaorganisaation kanssa infrastruktuurihankkeiden kustannushallinnan kehittämishankkeen. Kehittämishankkeen välietappina avattiin vuoden

19 alussa infrastruktuurihankkeiden kustannushallintaan erikoistunut kaupallinen palvelu, In infra.net Kanava. Kanavaa kehitetään edelleen infrastruktuurinhallinnan tietopalveluksi, joka tukee seuraavia taloudenalan toimintoja (Kuva 11): Tietokannat Omaisuuden hallinta Tienpidon ohjaus Kustannukset Kirjausketjun hallinta Toiminnan ohjaus Suunnitelmat Kustannusten hallinta Hankkeiden ohjaus Kuva 11 In infra.net johtamisen välineenä 1. Kustannustenhallinta In infra.net -palvelu luo perustan hankkeiden operatiiviselle kustannusohjaukselle ja elinkaaritarkasteluille. Palvelu parantaa näin ollen oleellisesti hankkeiden kustannusvarmuutta. Se antaa lisäksi tienpitäjälle mahdollisuuden optimoida suunnitelmaratkaisua siten, että ohjausprosessin tuloksena rakentuu kustannustehokas tienpidon tuote. 2. Toiminnanohjaus In infra.net -palvelu tarjoaa talousprosessille mahdollisuuden kehittää toiminnanohjauksen tukitoimintoja. Palvelu mahdollistaa hankkeiden kustannusten osittelun asianmukaisille kustannuspaikoille. Hankkeissa syntyviä kustannuksia on näin ollen mahdollista käsitellä talousprosessissa siten, että käsiteltävä kustannustieto muodostaa ns. luotettavan kirjausketjun (Audit Trail). 3. Omaisuudenhallinta In infra.net -palvelu mahdollistaa siirtymisen hankevetoisesta projektinjohtamisesta koko tieverkon optimointiin perustuvaan strategiseen tienpidonjohtajuuteen. Palvelu luo edellytykset mm. tieomaisuuteen sitoutuneen pääoman hallitsemiseksi esimerkiksi yhteysväleittäin. Strategisen tienpidon tueksi on näin ollen mahdollista luoda mittareita, jotka ohjaavat optimoimaan tienpidon kokonaistaloudellisuutta. 17

20 3 Sisältöanalyysi In infra.net -palvelu perustuu tietotuotantoon. Se ei siten tarjoa samanlaista sisäänrakennettua kustannussäästöpotentiaalia kuin esimerkiksi kilpailuttaminen, jossa markkinavoimat ohjaavat toimijoita kustannustehokkuuteen. Tietotuotanto on aina mahdollisuus, joka luo edellytykset oikeiden strategiavalintojen tekemiseksi. Oikeat strategiat mahdollistavat puolestaan kyvyn toimia aidosti asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. 3.1 Kustannushallinnasta kustannusasiantuntijuuteen Perinteisesti kustannushallinta on koettu operatiiviseksi toiminnoksi, joka tuo lisäarvoa hankkeiden suunnitteluun. In infra.net -palvelussa kustannusosaaminen kootaan tietopalveluksi, joka tukee tienpitäjän asemaa kustannusasiantuntijana. Kustannusasiantuntijuuden taustalla on ajatus, jonka mukaan tienpitäjällä tulee olla paras asiantuntemus tienpidon tuotteiden elinkaarenaikaisista kustannuksista. Tämä on yksi keskeinen menestystekijä etenkin niillä tienpidon markkinoilla, jotka ovat vasta avautuneet kilpailulle. Kustannusasiantuntijuus vaatii osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tienpitäjän on kyettävä seuraamaan aktiivisesti alan kustannustason kehitystä. Tämä edellyttää tienpitäjältä kykyä ja valmiutta integroida palveluntuottajat osaksi kustannushallintaprosessia. In infra.net -palvelussa kustannusseuranta on ratkaistu muodostamalla palautelinkki, joka kokoaa palveluntuottajien kustannustoteutumatiedon In infra.net kustannushallintajärjestelmään. Aktiiviseen kustannusseurantaan perustuva hankintaprosessi luo näin toteutettuna perustan kustannustehokkaille hankintamenettelyille. 3.2 Salkunhallinta strategisen ohjauksen perustana Tienpidon rahoitus on viime vuosina niukentunut suhteessa tienpidon vastuualueen laajuuteen nähden. Toimintaympäristön muuttuessa niukat taloudelliset resurssit on kyettävä kohdentamaan niihin tieverkon osiin, joissa panostukset tuottavat eniten lisäarvoa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän näkökulmasta. In infra.net -ratkaisu perustuu ns. salkunhallinta-ajatteluun, joka ohjaa priorisoimaan tienpidon toimia asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Salkutuksessa tieomaisuus jaetaan omaisuusryhmiin, salkkuihin, jotka käsittävät riski/tuotto -suhteeltaan erilaisia omaisuuseriä (Kuva 3). Salkutuksen motiivi on siten osaltaan ohjata investointikäyttäytymistä. Salkutus on järjestelmällinen prosessi, joka muodostaa perustan tienpidon toimien priorisoinnille ja viestinnälle. Se tukee näin ollen kahta tienpitäjäl- 18

21 le kuuluvaa keskeistä palvelutehtävää: Ensinnäkin, salkutus auttaa tunnistamaan ns. tienpidon virheinvestoinnit eli panostukset, jotka eivät tuota kustannusvastaavaa hyötyä yhteiskunnalle. Toiseksi, salkutus tukee päätöksentekoa ja luo strategisen perustan, joka auttaa hahmottamaan tulevien vuosien investointialueita. 3.3 Strategisen tienpidon ohjauksen mittarit Tieomaisuuden salkkujako ei ole itseisarvo. Se ei yksinään tuota riittävää etua tienpitäjälle, vaan luo ainoastaan perustan tienpidon strategiavalinnoille. Strategian jalkauttaminen vaatii tuekseen ennusteita ja ohjaavia mittareita, jotka tukevat tieomaisuuden tehokasta käyttöä. Ajatus liikenneverkon käytön optimoinnista nousee esille myös Tiehallinnon SUUNTA julkaisussa, joka esittelee tiesuunnittelun lähivuosien keskeisiä muutoksia. Julkaisussa tuetaan ns. pienten askelten periaatetta, eli säännöllisesti toistuvia ylläpito- ja kehitystoimenpiteitä, joiden ansiosta pääomaa ei sitoudu ylimääräisen palvelutason aikaansaamiseen. In infra.net -ratkaisussa tieomaisuus ymmärretään pääomaksi, jonka käytön tehokkuus tieverkon eri osissa vaihtelee. Ohjaava mittaristo kytkeytyy siten kahteen tienpidon kustannustehokkuutta koskevaan näkökulmaan: Ensinnäkin, tienpidon tuotteiden tarjonta tulee järjestää aidosti kysyntälähtöisesti eli siten, että liikennejärjestelmän hyödyntäminen on kokonaisuudessaan tehokasta. Toiseksi, tienpidon toimet on kyettävä mitoittamaan oikeaaikaisesti ja oikeansuuruisina: toimenpiteiden viivästyessä investointipaineet laukeavat tavallisesti suurina peruskorjauksina. Vastaavasti optimaalisen palvelutason jatkuva ylläpitäminen on tienpitäjän näkökulmasta kustannustehotonta. Omaisuuden palvelukyky Omaisuussalkut Infrastruktuuriomaisuuden hallinta Kannattavuustarkastelu Investointien H/K Väylänpidon priorisointi TTS LVM/Virastot TAE/ LisäTAE Hankekorit Kehittämisinvestoinnit Perusväylänpito Rahoituskehykset Kustannuskehykset Salkunhallinta Talouden ohjaus Panostukset/ Hyödyt Johdon raportointi Infrastruktuuri-investointien hallinta Kustannusohjaus Kustannukset/ laatu Kuva 12 Infrastruktuuriomaisuuteen ja -investointeihin liittyvät päätöksentekovaiheet 19

22 4 Hyötytarkastelu In infra.net -palvelu tuo Tiehallinnolle hyötyjä sekä ydin- että tukiprosessitasolla. Ydinprosessitasolla In infra.net -palvelun tavoite on edistää Tiehallinnon asemaa kustannusosaajana sekä luoda strategisen tason raportointijärjestelmä, joka tukee tienpidon ohjausta suunnittelu- ja hankintaprosesseissa. Tukiprosessitasolla In infra.net -ratkaisu tarjoaa talousprosessille mahdollisuuden kehittää toiminnanohjausta. 4.1 Kustannusjohtajuudesta tukea hankintamenettelyihin Infrastruktuurihankkeiden kustannussuunnittelussa keskeisimpänä ongelmana on ollut hankkeiden laajuusrajausten pettäminen suunnitelmavaiheissa. In infra.net -kustannushallinta tuo investointioperaatioihin selkeää budjettivarmuutta. Kustannusohjaus laajemmassa merkityksessä varmistaa edullisimman investointituotteen, jolla tilaajan asettama vaatimustaso voidaan toteuttaa. Kokemusperäisen arvion mukaan In infra.net -menetelmin johdetulla kustannusohjauksella tilaaja kykenee saavuttamaan hankkeissa vähintään 5-10 %:n kustannussäästön. In.Infra.net-ratkaisu Sisäisen toiminnansuunnittelun hyötyverkko Mahdollistavat prosessi- ja kulttuurimuutokset Uusi toimintatapa Hyödyt Tavoitteet 2009 In.Infra.net-valmennusohjelma Kustannuslaskentamenetelmiä hyödynnetään hankkeiden kustannusohjauksessa ja omaisuudenhallinnassa Tieomaisuuden pääoma-arvo mallinnetaan tieosakohtaisesti hankeosalaskentamenetelmällä Tieomaisuudesta saatavat yhteiskunnalliset hyödyt arvotetaan ja hyötyjen kehittymistä ennakoidaan LVM:lle osoitetaan vaihtoehtovertailuja perustienpidon rahoitustasojen yhteiskunnallisista vaikutuksista Perustienpidon tarverahoitustason perustelu on uskottavaa ja pohjautuu koeteltuihin menettelyihin Kustannuslaskentamenetelmiä kehitetään mm. hankkeiden elinkaaren hallinnan näkökulmasta Hankkeiden kustannusten muodostumista seurataan ja ennakoidaan koko hankkeiden elinkaaren ajan Hankkeiden kustannukset ovat tilaajan hallittavissa ja pysyvät budjetin asettamien reunaehtojen sisällä In.Infra.net-järjestelmä Omaisuudenhallinnan Best Practice-prosessi Hankkeiden toteutumatietoa ryhdytään keräämään järjestelmällisesti TIEH johtaa toimintalinjoja ja saavuttaa kustannustehokkuutta ulkoistamalla päivit - täisiä operaatioita Toteutunut kustannustieto tallennetaan In.Infra.netkustannusohjausjärjestelmään TIEH:n ydinosaamisalueeksi muodostuu strateginen infrasturuktuurinhallinta ja asiantuntijajohtajuus TIEH kykenee seuraamaan reaaliaikaisesti alan kustannustason kehitystä TIEH tehostaa toimintaansa ja pienentää henkilöstömääräänsä LVM:n asettamien tavoitteiden mukaisesti Ulkoistamisesta ja kilpailuttamisesta saatavat kustannussäästöt kohdennetaan perustienpitoon In.Infra.net Pano stukset ja e urot Tavoitetila Hyödyt ja eurot Kuva 13 In infra.net sisäisen johtamisen välineenä Kustannussäästöjen ohella koeteltuun hintatietoon perustuva kustannusohjaus lisää hankkeiden viestittävyyttä. Hankkeiden viestittävyyden parantamiseksi In infra.net -palvelua kehitetään operatiivisesta kustannushallinnasta investointien elinkaaritalouden tietopalveluksi, joka tarjoaa mahdollisuuden arvioida hankkeen elinkaarikustannuksia. In infra.net -palvelu tar- 20

23 joaa näin ollen hyötyä hankkeen arviointivaiheeseen: faktoihin pohjautuvat realistiset suunnitelmat lisäävät mahdollisuuksia saada hankkeelle tarvittava rahoitus. 4.2 Omaisuudenhallinnasta hyötyä strategiseen tienpitoon Omaisuudenhallinnan taloudellinen hyötypotentiaali konkretisoituu tietojohtamisessa ja näin saavutetussa tienpidon kustannustehokkuudessa. In infra.net -ratkaisu perustuu näkemykseen, jonka mukaan tienpitäjän on kyettävä ennakoimaan tieomaisuuden tuottavuutta annetulla rahoitustasolla. Ennakoivaan lähestymistapaan panostamalla tienpitäjän uskotaan saavuttavan selkeää kustannustehokkuutta: Tienpidon volyymi on niin suuri, että jo prosentin kymmenysten kustannussäästö perustienpidon rahoituksesta tuo lyhyelläkin takaisinmaksuajalla omaisuudenhallintaan sijoitetut panostukset moninkertaisina takaisin. Tienpidon kustannustehokkuus ei yksinään ratkaise perustienpidon rahoitusongelmaa. Tienpitäjällä tulee olla käytettävissään edistyksellinen strategisen tason raportointijärjestelmä, joka synnyttää paineita perustienpidon rahoitustason kasvattamiseksi. In infra.net -ratkaisussa perustienpidon rahoitus ymmärretään pääomasijoitukseksi, johon liittyviä riski- ja tuottoodotuksia kuvataan taloudellisiin faktoihin perustuvilla ennusteilla. Yksityisellä sektorilla vastaavat taloudelliset ennusteet antavat sijoittajalle uskottavan kuvan siitä perusteellisuudesta, jolla yritys on paneutunut liiketoimintasuunnitelmaansa. In.Infra.net-ratkaisu Asiakasvuorovaikutuksen hyötyverkko Mahdollistavat prosessi- ja kulttuurimuutokset Uusi toimintatapa Hyödyt Tavoitteet 2009 Omaisuudenhallinnan Best Practice-prosessi Tiehallinnon taloudenhallinnan toimintatapoja uudistetaan ERP-käyttöönottohankkeen yhteydessä Tieomaisuuden kirjanpidollinen erittely järjestetään Valtionkonttorin antamien suositusten mukaan Tieomaisuuden kirjanpitoarvo on saatavissa kirjanpitojärjestelmästä tieosa- tai yhteysvälikohtaisesti Tiehallinto kykenee viestimään sidosryhmille faktapohjaisesti ja alueellisesti tienpidon panostuksista Omaisuudenhallinnan tietoaineisto ohjataan kootusti ERP -toiminnanohjausjärjestelmään Tietämys tieomaisuuden teknis-taloudellisesta nykytilasta ja optimaalisesta tavoitetilasta kehittyy Tienpidon priorisointi perustuu strategiseen omaisuudenhallintaan ja salkunhallinta-ajatteluun Tieomaisuus salkutetaan optimaaliseen käyttöasteeseen ja yhteiskunnalliseen visioon perustuen Perustienpidon rahoitus allokoidaan oikeaan kohteeseen, oikeaan aikaan ja oikeansuuruisena Runkotieverkon palvelutaso pidetään nykyvaatimusten ja - liikennöinnin edellyttämällä tasolla In.Infra.net-järjestelmä In.Infra.netvalmennusohjelma Omaisuudenhallinnan lähtökohdaksi asetetaan teknisten tavoitteiden sijasta palvelunäkökulma Tarkastellaan peruskorjausinvestointien hyöty-kustannus -suhteen lisäksi sitoutuneen pääoman tuottoa Tienpidon vuosirahoitus varmistetaan jo varsinaisessa talousarviossa TIEH panostaa asiakkaiden näkökulmasta tuottaviin liikenneympäristön parantamistoimenpiteisiin Tienpidon suunnittelu ja toteutus on kokonaistaloudellista ja veronmaksajien kannalta tarkoituksenmukaista Sovitut teempaketit (mm. koulumatkojen turvallisuuden ja PKS:n joukkoliikenteen edistäminen) toteutetaan In.Infra.net Pano stukset ja e urot Tavoitetila Hyödyt ja eurot Kuva 14 In infra.net asiakasvuorovaikutuksen välineenä 21

24 4.3 Laskentatoimen tukemisesta säästöjä talousprosessille Tiehallinnon talousprosessi työskentelee päivittäin sellaisten välttämättömien kirjaustoimintojen kanssa, joihin In infra.net -palvelu tuo selkeää lisäarvoa. Palvelu mahdollistaa hankkeiden kustannusten osittelun faktapohjaisesti kirjanpidon tase-erille. Hankkeissa syntyviä kustannuksia voidaan näin ollen käsitellä talousprosessissa siten, että käsiteltävä kustannustieto muodostaa ns. luotettavan kirjausketjun (Audit Trail). Tavoitteena on, että kustannustieto siirtyy kaikkiin asianmukaisiin järjestelmiin yhdellä kirjauksella, niin projekteittain kuin tase-erittäinkin. In infra.net -palveluun perustuvin menettelyin Tiehallinto kykenee näin ollen saavuttamaan selkeitä laskentatoimen kehittämisestä aiheutuvia omakustannussäästöjä. 22

25 5 Roadmap Vuonna 2003 Tiehallinto käynnisti nelivuotisen väyläomaisuudenhallinnan tutkimusohjelman. Tutkimusohjelman painopiste on toistaiseksi ollut pääosin tiedonhallinnan ja menetelmäkuvausten kehittämisessä. Ohjelman tuloksina tieomaisuuden tietopohja on rakennettu aikaisempaa monipuolisemmaksi, kattavammaksi ja laadukkaammaksi. In infra.net -ratkaisussa tätä tietopohjaa ja IK- hankkeen tuloksia pyritään hyödyntämään mm. tieomaisuuden jälleenhankinta-arvon laskennassa. 5.1 Tienpidon ohjauksen alustan kehittäminen In infra.net -ratkaisussa strategisen tienpidon ohjauksen alusta perustetaan tieomaisuuden salkutukseen. Salkutus jakautuu kahteen vaiheeseen: Ensimmäisessä vaiheessa tienpitäjä määrittää salkutustekijät, joita voivat olla esimerkiksi tieosuuden sujuvuus ja turvallisuus sekä ympäristövaikutukset. Tämän jälkeen salkutustekijöille annetaan painoarvot ja ne yhdistetään ns. tekniseksi salkutuskriteeriksi, joka pyrkii mittaamaan, miten tieomaisuus toteuttaa suunniteltua palvelutehtävää. In infra.net -ratkaisussa esitetään, että teknisen salkutuskriteerin muodostaminen aloitetaan vuoden 2007 alusta. Salkutusprosessin toisessa vaiheessa tulosohjaaja arvottaa tieomaisuuden sen mukaan, mikä on omaisuuden kyky toteuttaa valtakunnallista liikennejärjestelmästrategiaa. Strateginen arvotus vastaa näin ollen itse asiassa päätöstä valtakunnallisesti merkittävistä ja korkeatasoisista runkoverkoista. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän ehdotus valtakunnallisesta runkoverkoista valmistui syksyllä Salkutuksen tavoitteena on yksinkertainen ja hallittavissa oleva toimintakehikko, joka muodostaa perustan tienpidon toimintalinjoille ja auttaa siten jalkauttamaan strategian operatiivisen toiminnan tasolle. 5.2 Ohjausvälineiden luominen Strateginen tienpidon ohjaus vaatii tuekseen ohjaavan mittariston. In infra.net -ratkaisussa ohjaava mittaristo kytketään tieomaisuuden tuottavuuteen: tieomaisuuteen ymmärretään lähtökohtaisesti sitoutuneen pääomaa, jonka tulee olla tehokkaassa käytössä. Kyetäkseen arvottamaan toimintansa tuloksellisuutta tienpitäjän on näin ollen tunnettava tieomaisuuteen sitoutuneen pääoman arvo. In infra.net -ratkaisussa tieomaisuuden pääoma-arvo määritetään laskennallisesti jälleenhankintahintojen avulla. Laskenta hyödyntää tieomaisuusre- 23

26 kistereissä yksilöityjä ominaisuustietoja. Se on näin ollen ulotettavissa tarvittaessa rekisterien sallimalle tieosuustasolle. Menetelmä vaatii sovellusintegraation luomisen tieomaisuusrekisterien ja In infra.net - kustannushallintajärjestelmän välille. Ratkaisussa esitetään, että vaadittava sovellusrajapinta luodaan vuoden 2007 aikana. Tiehallinto on parhaillaan määrittelemässä yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa väylävirastojen yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) ominaisuuksia ja rajapintoja eri ohjelmistojen kanssa. Jotta kustannustiedon siirtäminen suoraan toiminnanohjausjärjestelmään voidaan varmistaa, toiminnanohjausjärjestelmän ja In infra.net:n välille on muodostettava sovellusrajapinta joko ERP -määrittelyvaiheessa tai myöhemmin kustannushallintaohjelmistoa modifioimalla. Prosessit Alusta Välineet Mittarit Salkutus Omaisuuden status Arvonlaskenta Omaisuuden arvo Raportointi Omaisuuden tuottavuus Kuva 15 Strategisen tienpidon ohjausta tukevan raportointijärjestelmän rakentuminen 5.3 Ohjausmittariston muodostaminen Jotta strateginen tienpidon ohjaus tuottaa lisäarvoa tienpitäjälle, ohjauksen on mahdollistettava ns. entä jos -analyysit eli arvioinnin siitä, minkälaisia vuorovaikutusmekanismeja tienpidon rahoituksen ja tieomaisuuden tuottavuuden välillä voidaan pitkän aikavälin tarkastelussa havaita. Toisaalta tienpitäjän tulee kyetä arvioimaan, minkälaisia vaikutuksia tienpidon panostusten painopistemuutoksilla ilmenee tieverkon eri osissa. Ohjaava mittaristo on näin ollen ulotettava koko tieverkkoa yksityiskohtaisemmalle hierarkiatasolle, esimerkiksi yhteysväleille. Strateginen ohjausmittaristo on mahdollista määritellä esimerkiksi tuotannon määrän (liikennemäärä tms. tuotos) ja sitoutuneen pääoman väliseksi suhteeksi eli pääoman tuottavuudeksi. Pääoman tuottavuus antaa näin ollen periaatteessa kuvan siitä, miten tehokkaassa käytössä pääoma on tarkasteluhetkellä. In infra.net -ratkaisussa ehdotetaan, että ohjausmittaristo määri- 24

27 tellään ja muodostetaan vuosien aikana (Kuva 16). Lähtökohdat Perustan luonti Tehostaminen Strategia Ju lki ne n ra h oitus niu kke nee s uhteessa vastuualueen laajuuteen Pää tös kustannushallinnan kehittämisestä Päätös omaisuuden hallinnan kehittämises tä Päätös ERP -hankinnasta Kustannushallinta Hankkeiden kustannusohjaus ei ole s ystem aa ttista IK-hanke alk aa In infra.net Kanava In infra.net menetelmät käyttöön In infra.net HoLa 1.0 In infra.ne t HoLa 2.0 In infra.net RoLa I K-hanke loppuu Omaisuuden hallinta Omaisuuden hallintaan tukevia tunnuslukuja ei ole k äytettävissä Ylläpitove lan las kenta Tiepääoman laskentakaavojen luominen Hank keen taseaktivoinnin toimintamallin luonti Yhtenäisen kuntoluokituksen kehittäminen Salkutus In-Infra.net - elinka arikustannusmallit Tieomai suusrekisterien ja In- Infra.net:n sovell usintegra atio Tieoma isuuden jälleenhankintaarvon laskennan pil otti Strateginen ohjausmittaristo ERP määrittely Toiminnan ohjaus ja raportointi Toi minnano hja us ja rapo rtoi nti e iv ät tue aidosti johtamista ERP hankinta In infra.net Channel Kuva 16 Kustannusosaamisen roadmap vuosille