PERHEVALMENNUS 2008 Jyväskylän seudun Perhe-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHEVALMENNUS 2008 Jyväskylän seudun Perhe-hanke"

Transkriptio

1 PERHEVALMENNUS 008 Jyväskylän seudun Perhe-hanke

2 PERHEVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN JYVÄSKYLÄN SEUDULLA Perhevalmennus on jatkuvasti kehittyvä toimintamuoto, jonka tavoitteena on valmentaa tulevia vanhempia lapsen odotukseen, synnytykseen, vauvan hoitoon ja muuttuvaan perhe-elämään. Vanhemmat toivovat tilaisuutta keskustella samassa elämäntilanteessa olevien, lasta odottavien vanhempien kanssa, kokea kumppanuutta sekä saada vertaistukea. Vanhemmat toivovat tapaamisten jatkuvan vauvaperheaikana. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen ja kaupungin neuvolatoiminnasta vastaavien esimiesten yhteistyönä on kehitetty perhevalmennusta vuodesta 005 lähtien alkoi Jyväskylän seudun Perhe hanke II. Siinä aloitti uutena työntekijänä terveydenhoitaja. Hänen vastuualueenaan on perhevalmennuksen kehittäminen hankekunnissa, joita ovat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame. Tavoitteena on kehittää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueelle yhtenäinen perhevalmennuksen hoitopolku, jossa odottavat perheet kulkevat joustavasti neuvolasta keskussairaalaan ja takaisin. Tavoitteena on laatia yhtenäinen odotusajan perhevalmennusmalli, jolloin asukkaat saavat asuinpaikasta riippumatta tasavertaista palvelua. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt tämä perhevalmennuskansio, johon on koottu odotus- ja vauva-ajan perhevalmennusryhmien sisältöjä. Tavoitteena on helpottaa ryhmänohjaajan työtä. Odotusaikana perhevalmennusryhmä kokoontuu neljä kertaa, joista kolmen kerran sisällöt on koottu tähän kansioon. Yksi ryhmäkerta sisältää synnytysvalmennus kummikätilön ohjaamana KeskiSuomen keskussairaalassa. Sen valmennuskerran sisältöjä ei ole koottu tähän kansioon. Vauva-ajan perhevalmennuksen kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Tavoitteena on yhdistää alueelliset voimavarat ja toteuttaa perhevalmennusta monitoimijaisesti. Tähän kansioon on koottu kolmen vauva-ajan perhevalmennuksen sisällöt. Jyväskylässä lokakuussa 008 Tuula Korpela terveydenhoitaja, Jyväskylän seudun Perhe hanke II Kehittämistoiminnassa on ollut mukana perhevalmennuksen tukiryhmä: Silja Ässämäki, avohoidon johtaja, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Lea Nevala, osastonhoitaja, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Irma Raento, palveluyksikön johtaja, Jyväskylän kaupunki Riitta Ala Luhtala, osastonhoitaja, Jyväskylän kaupunki Seija Sulola, osastonhoitaja, Jyväskylän kaupunki Pirkko Vuorinen, ylihoitaja, Korpilahden Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymä Marjut Majander, terveydenhoitaja, Korpilahden Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymä Marja Leena Kauronen, ylihoitaja, Laukaan kunta Leena Kuukkanen, terveydenhoitaja, Laukaan kunta Jaana Kemppainen, projektipäällikkö, Jyväskylän seudun Perhe-hanke II Jani Myllyaho, perhetyöntekijä, Jyväskylän seudun Perhe hanke II

3 PERHEVALMENNUS I ODOTUSAJAN RYHMÄ II ODOTUSAJAN RYHMÄ III ODOTUSAJAN RYHMÄ MUUTTUVA ELÄMÄNTILANNE ELÄMÄÄ VAUVAPERHEENÄ ÄIDIKSI, ISÄKSI, VANHEMMAKSI Virittäytyminen, esim. Karhukorttien avulla. Varhainen vuorovaikutus, Lyhyt alustus ja ryhmäkeskustelu. Ensitietoa imetyksestä Lyhyt alustus aiheesta ja isän merkitys imetyksen tukijana. Vauvaperhevierailu Ryhmäläiset miettivät kysymyksiä vauvaperheelle isä/äitiryhmissä 5. Erilaiset kiintymystyylit Kiintymystyylien sisäistyminen lapsuudessa ja niiden näyttäytyminen parisuhteessa, lyhyt alustus Lapsuuden parisuhdemalli, pari- ja ryhmäkeskustelu 6. Lopetus keskustelukierros 7. Kotitehtävät. Virittäytyminen, esim. Suomen kartta. Toimiva parisuhde, Väestöliiton lomakkeet: Toista kohti kääntyminen, Jaetut merkitykset, molempien kunnioittaminen. Ryhmäkeskustelua. Muuttuva parisuhde ja seksuaalisuus ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen Lyhyt alustus Parikeskustelua seksuaalisuudesta Keskustelu jatkuu äiti- ja isäryhmissä.. Äitiryhmä Imetyspulmat ja imetyksen apuvälineet Viiden kohdan toivelista isille 5. Isäryhmä Katsotaan Isäksi DVD, ryhmäkeskustelua Viiden kohdan toivelista äideille 6. Rentoutumisen tärkeys Rentoutumisen merkitys hyvinvoinnille Lyhyt rentoutusharjoitus 7. Lopetus Käydään läpi toivelistat Keskustelukierros Lopuksi kerrotaan kumppanille miksi juuri hän on paras äiti/isä lapselleni Tutustuminen kuvakorttien avulla Toimintatavat ja pelisäännöt Yhteiset tavoitteet, ryhmäläiset laativat Odotusajan vointi, vertaiskeskustelua Mielikuvia vauvasta, PowerPointilla sikiön kehitys, pari- ja ryhmäkeskustelua mielikuvavauvasta Äitiys, isyys, vanhemmuus Parikeskustelu lapsuuden kokemuksista Ryhmäkeskustelu, kootaan fläpille mitä on riittävän hyvän vanhemmuus Vanhempien parisuhde, lapsen todellinen koti Parikeskustelu, mihin kumppanissa ihastui niin, että parisuhde ylipäätään alkoi Parisuhteen vaiheet, lyhyt alustus Parisuhteen polku, jokainen tekee omansa Paridialogi, lyhyt alustus Harjoitus, parit kertovat toisilleen merkittävistä asioista parisuhteen polulla Yksinodottajilla hieman erilaiset tehtävät Lopetus, keskustelukierros Kotitehtävät SYNNYTYSVALMENNUS Synnytysvalmennus järjestetään ryhmälle Keski Suomen keskussairaalassa kummikätilön toimesta ensimmäisen tai toisen odotusajan ryhmäkerran jälkeen. Siinä käsitellään mm. synnytyksen lähestymisen merkit, sairaalaan lähteminen, kivunlievitys, mahdolliset toimenpiteet, vastasyntyneen hoito ja käydään katsomassa synnytysyksikön tilat.

4 PERHEVALMENNUS I VAUVA AJAN RYHMÄ II VAUVA AJAN RYHMÄ III VAUVA AJAN RYHMÄ PIENOKAINEN PERSOONANA, KODIN ARKI, vauvat kk MUUTTUVA PARISUHDE, ARJEN VOIMAVARAT, vauvat 5 6 kk KASVATUS vauvat 8 0 kk. Tutustuminen, esim. kuvakorttien avulla. Virittäytyminen Äiti/isäryhmissä keskustellaan Miten elämä on muuttunut vauvan syntymän jälkeen? posit./ negat. asia. Varhainen vuorovaikutus Lyhyt alustus tai DVD. Kiintymyssuhde Erilaiset kiintymystyylit 5. Temperamentti Yhdeksän temperamenttipiirrettä, lomake, oman vauvan temperamentin huomiointi Ryhmäkeskustelua 6. Rakkaus lapseen sisältää monenlaisia tunteita Äidin ja isän kielletyt tunteet Ryhmäkeskustelua 7. Lopetus Keskustelukierros 8. Kotitehtävät. Virittäytyminen Kuulumiskierros, toiveita tämänpäiväiselle ryhmäkerralle Kotitehtävien purku Rakkauden kartat, lomake. Voimavaroja vanhemmuuteen Oman vauvan kehumiskierros. Parisuhteen vaaliminen vauvaperheessä Äiti/isäryhmissä keskustellaan Miten parisuhde ja seksuaalisuus on muuttunut vauvan syntymän jälkeen? vähintään posit. muutosta, kootaan fläpille ryhmien tuottamat asiat. Paridialogi Rakastavan käytöksen lista, lomake Toimiva paridialogi; alustus aiheesta Harjoitukset; jokainen täyttää lomakkeen Minun unelmani parisuhteesta, sitten parit kokoavat yhdessä lomakkeen Meidän unelmamme parisuhteesta.. 5. Lopetus Keskustelukierros 6. Kotitehtävä. Virittäytyminen Kuulumiskierros; mitä lapsesi kanssa puuhailet ja mitä haluat kertoa lapsestasi ryhmälle. Kotitehtävien purku Kodin työnjako; äiti/isäryhmissä keskustellaan kodin työnjaosta ja yhteisen vapaa ajan vietosta ja ryhmät laativat kolmen kohdan toivelistan, asiat kootaan fläpille.. Elämänhallinnan neljä pöydänjalkaa Lyhyt alustus ja tehtävät. Vanhemmuuden roolit Työskentelyä vanhemmuuden roolikartan pohjalta, keskustelua.. Lopetus Keskustelukierros 5. Kotitehtävät Kotitehtäviin palataan lapsen vuotisneuvolakäynnillä.

5 PERHEVALMENNUSRYHMÄT KOKOONTUVAT Odotusaika: Teema Aika Paikka NEUVOLAN PERHEVALMENNUSRYHMÄT Valmentautumista tulevaan. Muuttuva elämäntilanne. Synnytys. Elämä vauvaperheenä. Äidiksi, isäksi, vanhemmaksi Vauvan synnyttyä: Teema Aika Paikka.Pienokainen persoonana, kodin arki arjen voimavarat. Kasvatus. Muuttuva parisuhde, Muut äiti-vauva-, isä-vauva- ja perhetapaamiset LASTA ODOTTAVILLE JA VAUVAPERHEILLE 5

6 KAHDESTA KOLMEKSI VANHEMMAKSI Lapsen odotusaika ja vauvan syntyminen perheeseen luovat erinomaisen tilaisuuden oppia itsestään ja kasvaa ihmisenä. Perhevalmennusryhmien tavoitteena on tukea vanhempia antoisassa ja haastavassa hoito- ja kasvatustehtävässä. Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa vanhempien tietoja ja taitoja, jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Perhevalmennusryhmät ovat odottavien perheiden kohtaamispaikka. Teillä vanhemmilla on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia toisten samassa elämäntilanteessa olevien perheiden kanssa. Samalla valmistaudutaan vanhemmuuteen ja elämään vauvaperheenä. Perhevalmennusryhmissä saatte tietoa ja voitte keskustella mm. parisuhteesta, vanhemmuudesta, synnytykseen valmistautumisesta, itse synnytystapahtumasta, lapsivuodeajan erityispiirteistä, vauvan hoidosta ja imetyksestä. Isillä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia miesten kesken. Vauvan synnyttyä saatte tietoa ja voitte jakaa kokemuksia mm. vauvan kehityksen tukemisesta, parisuhteesta ja arjen voimavarojen vahvistumisesta. Perheryhmät ennen lapsen syntymää ja syntymän jälkeen tarjoavat oivan mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan tätä uutta ja tärkeää elämänvaihetta. Perhevalmennusryhmien sisältöjä räätälöidään teidän toivomustenne ja tarpeidenne mukaan. Olkaa mukana jo ensimmäisestä kerrasta alkaen, pääsette vaikuttamaan valmennuksen sisältöihin! Perhevalmennuksen toteutuksesta vastaa terveyskeskus yhdessä muiden alueen perhetoimijoiden kanssa. 6

7 ENSIMMÄINEN ODOTUSAJAN PERHEVALMENNUSRYHMÄ. MUUTTUVA ELÄMÄNTILANNE TAVOITTEET * ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa ja sitoutuvat ryhmään * vertaistuki mahdollistuu * äitiyteen, isyyteen ja vanhemmuuden valmistautuminen mahdollistuu * vanhemmat tiedostavat toimivan parisuhteen merkityksen.. TUTUSTUMINEN sivu : Kuvakorttien avulla jokainen esittelee itsensä.. TOIMINTATAVAT JA PELISÄÄNNÖT sivu - : Pari- ja ryhmätyöskentely, toiminnalliset menetelmät, aikataulu, mini- ja maksisopimukset, luottamus, varoitus, toivomus, ohje, kannustus.. YHTEISET TAVOITTEET sivu : Fläpille ryhmäläisten toiveet perhevalmennukselle... ODOTUSAJAN VOINTI sivu : Äidit ja isät jakavat odotusajan kokemuksia, vertaistuki mahdollistuu.5. MIELIKUVIA VAUVASTA sivu - 5: PowerPoint diat sikiön kehityksestä Perhevalmennuskansiosta. Äitien ja isien mielikuvia omasta vauvasta, pari- tai ryhmäkeskustelu..6. ÄITIYS, ISYYS, VANHEMMUUS sivu 6: Kysymyskorttien avulla keskustellaan lapsuuden perheen isyydestä, äitiydestä ja vanhemmuudesta ( huom. ohjeistus tähän työskentelyyn ). Keskustelun jälkeen kootaan fläpille vanhempien tuottamat asiat hyvästä vanhemmuudesta..7. VANHEMPIEN PARISUHDE, LAPSEN TODELLINEN KOTI sivu 6-9: Parit kertovat toisilleen joko pareittain tai koko ryhmälle, mitkä piirteet kumppanissa herättivät kiinnostusta ja ihastuit niin, että suhde ylipäätään sai alkunsa. Lyhyt alustus parisuhteen vaiheista sekä ryhmäkeskustelu missä vaiheessa kukin pari on ja mitä ajatuksia heräsi. Parisuhteen polku, jokainen piirtää paperille oman polkunsa (katso ohjeistus) ja keskustelu. Toimivan paridialogin periaatteet, parityöskentely..8 LOPETUS sivu 9: käydään keskustelukierros, mikä tässä ryhmäkerrassa puhutteli itseä, mahdollisuus antaa kommentteja ja esittää kysymyksiä..9. KOTITEHTÄVÄT sivu 9-0: positiiviset asiat kumppanista, harjoitus ihailun ja kiintymyksen osoittamisesta (lomake), monisteet sekä neuvolan dvd:t katsottavaksi kotona. LÄHTEET JA LIITTEET sivu 0. 7

8 ENSIMMÄINEN ODOTUSAJAN PERHEVALMENNUSRYHMÄ. MUUTTUVA ELÄMÄNTILANNE.. TUTUSTUMINEN Toivotetaan ryhmäläiset tervetulleeksi. Kerro, että perhevalmennuksen tavoitteena on tukea perheitä tässä elämän suuressa muutosvaiheessa, kun vauva syntyy ja vanhemmuus, äitiys ja isyys alkavat. Tämä on ehkä tähänastisen elämän suurin muutos. Perhevalmennusryhmä on myös samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kohtauspaikka. Ryhmässä on mahdollisuus kuulla toisten kokemuksia, vaihtaa ajatuksia ja saada erilaisia näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Kerro, että tämä ryhmä on koottu vauvojen tulevien syntymäaikojen perusteella. Tutustumisessa voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia kortteja. Pesäpuu ry:llä on Vahvuuskortit, Elämän tärkeät asiat kortit, Karhukortit ja MLL:llä on Vertaansa vailla keskustelukortit. Kortit voi myös askarella liimaamalla lehtikuvia kartonkipohjalle. Laita kortit esille etukäteen. Ohjeista ryhmäläisiä katselemaan kuvia ja ottamaan niistä sellaisen, joka eniten puhuttelee. Ohjaaja valitsee itselleen kuvan viimeisenä. Esittelykierroksessa jokainen kertoo nimensä, asuinalueen (joskus ryhmäläiset huomaavat olevansa naapureita), lasketun ajan, monesko lapsi syntyvä vauva on ja miksi valitsi juuri tietyn kortin. Tämä mahdollistaa jokaisen näkyväksi tulon ryhmässä.. TOIMINTATAVAT JA PELISÄÄNNÖT Kerro kuinka monta kertaa kokoonnutaan ennen synnytystä, ilmoita päivämäärät ja kerro, että kokoontumiset jatkuvat vielä synnytyksen jälkeenkin. Ensimmäinen vauvaperheen kokoontumispäivämäärä voidaan sopia jo viimeisellä odotusajan kokoontumiskerralla. Jos vauva syntyy lähiaikoina, voi ryhmään tulla vauvan kanssa ja ohjaaja voi tällöin muuttaa tarvittaessa aiemmin suunniteltua ohjelmaa. Kerro, että ryhmään on mahdollista saada mukaan myös mm. vauvaperhe ja imetyksen tukihenkilö. Kerro kummikätilön pitämästä synnytysvalmennuksesta. Muistathan puhua suomea, esim. sectio, doula, baby blues voivat olla ryhmäläisille vieraita sanoja. Noudata sovittuja aloitus- ja lopetusaikoja. Aikataulujen ylittäminen saattaa aiheuttaa ärtymystä. Kerro yhteisistä pelisäännöistä: Minisopimus: Jokainen saa olla ryhmässä vapaasti omana itsenään ja antaa itsestään sen verran kuin itse jaksaa/haluaa. Voi olla hiljaa ja vastaamatta niin halutessaan. Maksisopimus: Saa olla niin innokas ja osallistuva kuin itse haluaa. Ryhmänohjaaja pitää huolta, että toisille jää myös aikaa sanoa mielipiteensä. Luottamus: Kaikki esille nousseet asiat säilyvät tämän ryhmän sisällä. Varoitus: Ryhmä voi joskus provosoida puhumaan. Kannattaa harkita tarkkaan, jos haluaa kertoa jotain suurta, ettei kaduta jälkeenpäin. Jokainen puhuu vain omasta itsestään, eikä kukaan voi puhua toisen puolesta. Jos ryhmässä nousee esille asioita, jotka jäävät painamaan mieltä, ne on hyvä ottaa puheeksi myöhemmin neuvolakäynnillä. Toivomus: Laitetaan kännykät kiinni ryhmän ajaksi. 8

9 Ohje: Pysytään ryhmätilassa myös kahvituksen, pari- ja pienryhmätyöskentelyn aikana ellei toisin sovita. Kannustus: Kannusta ryhmäläisiä esittämään kysymyksiä, jakamaan kokemuksia ja antamaan tunteille tilaa... YHTEISET TAVOITTEET Hyvä kysymys on: Mitä asioita täällä pitäisi teidän mielestänne käsitellä, jotta tämä vastaisi teidän toiveitanne?. Kokoa fläpille ryhmäläisten esittämät toiveet perhevalmennuksessa käsiteltävistä asioista. Listaa voi täydentää matkan varrella. Ohjaajan tehtävänä on huolehtia, että kaikki toivomukset toteutetaan, jos suinkin mahdollista. Kun ryhmäläiset ovat saaneet osallistua tavoitteiden laatimiseen, heidän on helpompi sitoutua ryhmän toimintaan... ODOTUSAJAN VOINTI Voit avata keskustelun kysymällä Miten odotusaika on sujunut?. Äidit yleensä kertovat innokkaasti tuntemuksistaan, mutta muistathan kysyä myös isien odotusajan sujumisesta. Isille on helpottavaa kuulla, että isyyteen kasvaminen on erilaista, koska puuttuu fyysinen kokemus raskaudesta. Toisten kokemusten kuuleminen tutustuttaa ryhmäläisiä toisiinsa ja lisää vertaistuen mahdollisuutta..5. MIELIKUVIA VAUVASTA Kohtuvauvasta keskusteleminen ja mielikuvat vauvasta avaavat äidin ja isän mielessä tilaa tulevalle vauvalle. Ryhmäkeskustelu mahdollistaa kokemusten vaihtamisen ja vertaistuen. Fyysisen kontaktin vuoksi äidin mielikuvat vauvasta ovat voimakkaampia kuin isän. On tärkeää, että äiti jakaa mielikuvansa isän kanssa, sillä se auttaa isää luomaan omia mielikuviaan todellisesta vauvasta. Raskauden loppuvaiheessa mielikuvat kohtuvauvasta vähenevät, ajatukset kohdistuvat synnytykseen ja todelliseen vauvaan. TERVETULOA MYÖS VAUVAT Perhevalmennuskansiossa on valmiit PowerPoint diat sikiön kehityksestä. Kohtuvauvan kokemusmaailmaan on aina kuulunut äidin sydämen syke. Äidin keho toimii resonanssipohjana äidin sydämen sykkeelle, jonka kohtuvauva tuntee ja kuulee kumeana, voimakkaana rytminä. Kohtuvauvan äidin sydämen sykkeen tuntemiselle ei ole tarkkaa alkua vaan sen tuntemisentapa vain muuttuu. Alkiovaiheessa se tuntuu erilaiselta kuin täysaikaisen kohtuvauvan kokemana. Toisaalta kohtuvauva kokee myös oman pienen sydämensä tikutuksen. Toinen kohtuvauvan aistima rytmi on äidin hengitysrytmi. Äidin hengittäessä lapsivesi liikkuu rytmisesti. Levossa äidin sydämen syke ja hengityksen tahti on hidasta ja tasaista. Äidin kokemat tunteet ja niiden vaihtelut heijastuvat sydämen ja hengityksen rytmeihin; kiire, levollisuus, suuttumus, säikähtäminen, hyväntuulisuus, ilahtuminen jne. Kohdussa vauvan aivojen kehitykseen vaikuttaa äidin hormonitasapaino, mm. stressihormonien määrä. Aivojen kehitys on kiihkeää viimeisen raskauskolmanneksen aikana. 9

10 Kohtuvauva kokee äidin vuorokausirytmin ja siihen liittyy tietty tuttuuden tunne. Vuorokausirytmiin liittyy myös äidin ääni, äidin puhe. Lapsivesi värähtelee äidin puhuessa. Siten kohtuvauva ei ainoastaan kuule vaan myös tuntee äidin äänen. Kun äiti kävelee, kohdussa kelluva vauva liikkuu äidin liikkeiden myötä. Kohtuvauva tuntee äidin liikkeet omina myötäliikkeinään ja lapsiveden värähtelynä. Kohtuvauva liikkuu kohdussa myös omatoimisesti, kuten ultraäänikuvissa voi nähdä. Hän saattaa aistia valoa, kuulee isän ja äidin äänen, imee peukaloaan, ehkäpä maistelee napanuoraansa, nielee ja pissaa lapsivettä sekä tekee hengitysliikkeitä. Hänen kasvaessa suhteellisen vapaa kelluminen lapsivedessä muuttuu raskauden loppuvaiheessa kohtusylin kannatteluksi. Syntymä merkitsee vauvalle siirtymistä veden elementistä ilman elementtiin. Tällöin myötäliikkeiden järjestelmä joutuu hetkeksi epäjärjestyksen tilaan, jota helpottaa rauhoittava, tutulta tuntuva kokemus sylissä olosta. Herätellään vanhempien mielikuvia vauvasta keskustelemalla pareittain tai ryhmissä: Millainen meidän vauva on, millainen uni-valverytmi, temperamentti tai luonne vauvalla on, millainen vauvasta tulee, miltä vauva näyttää ja onko vauvalla jo nimiehdotus valmiina? Kerro, että mielikuva asioihin voidaan palata myöhemmin neuvolakäynneillä. Rohkaise vanhempia puhumaan asiasta neuvolassa, varsinkin, jos mielikuviin tulee negatiivisia tunteita tai ajatuksia. ÄIDIN MIELIKUVAT RASKAUSAIKANA Tämä artikkeli on koottu lastenpsykiatri Marianna Savion Mielikuvavauvakoulutuksen (008) pohjalta. Tarkoituksena on, että tämä sekä artikkeli isän mielikuvista raskausaikana helpottaisi ryhmänohjaajaa orientoitumaan mielikuvavauvateemaan. Nainen on luonut pohjaa äitiydelleen jo lapsuudessaan havainnoimalla omaa äitiään. Tyttölapsi käsittelee nukke- ja barbileikeissään sitä äitiyttä ja vanhemmuutta, jota hänelle itselleen on tarjottu. Positiivinen raskaustesti on ensimmäinen konkreettinen osoitus raskaudesta. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana kehon hormonaaliset muutokset, mahdollinen pahoinvointi ja ajatus raskaana olemisesta valtaa mielen. Sikiö on vielä abstraktio, epätodellinen. Ultraäänitutkimus ja viimeistään sikiön liikkeet toisen raskauskolmanneksen alussa mahdollistavat äidille suoran kontaktin lapseensa ja mielikuvat vauvasta voimistuvat äidin mielessä. Alkuraskauden oireet useimmiten helpottavat ja oma olo paranee. Raskaus alkaa näkyä ulospäin. Joillekin kehon muutokset ovat vaikeita ja kontrollin menetys pelottaa. Paino nousee ja sille ei voi mitään. Vauvan odotukseen liittyy iloa, mutta myös ristiriitaisuutta ja ahdistusta. Äidin mieli kääntyy sisäänpäin ja siihen mitä kohdussa sikiövauvalle tapahtuu. Kolmannen raskauskolmanneksen aikana, suunnilleen seitsemännen raskauskuukauden aikana äidin mielikuvat sikiövauvasta ovat voimallisimmillaan. Sen jälkeen, kun äiti ajattelee, että vauvalla on edellytykset selvitä kohdun ulkopuolisessa maailmassa, alkavat äidin mielikuvat hänestä laimentua ja äidin mielessä alkaa tulla tilaa 0

11 todelliselle vauvalle. Kun liikkuminen on hankalaa ja olo on epämukava, äiti valmistautuu synnytykseen ja vauvan tuloon, rakentaa pesää sisäisesti ja ulkoisesti. Jos keskosvauva syntyy silloin, kun äidin mielikuvat vauvasta ovat vahvimmillaan, äitiys on hyvin haavoittuva. Äiti on ehkä nähnyt mielikuvissaan ihanan, pyöreän, punaposkisen vauvan ja sitten syntyykin pieni, hento keskonen, jolla on läpikuultava iho ja hän tarvitsee sairaalaan monia laitteita elintoimintojensa ylläpitämiseksi. Sen vuoksi on tärkeää, että hoitohenkilökunta löytää jokaisesta keskosesta positiivisia ominaisuuksia. Nainen käy raskausaikana läpi erilaisia psyykkisiä prosesseja. Tavoitteena on, että nainen näkisi itsensä hoivaajana, lohduttajana ja lapsensa turvallisuuden takaajana. Jotta näin voisi tapahtua, on hänen käytävä läpi omat kokemukseksensa äidistään ja isästään. On pohdittava, millaisia äiti ja isä ovat olleet ja millainen äiti minusta itsestäni tulee. Raskausaika luo tähän prosessointiin hyvät mahdollisuudet. Jokaisella ihmisellä on myös traumaattisia kokemuksia, pienempiä tai suurempia. Konfliktiset ja ristiriitaiset muistot kuuluvat normaaliin prosessointiin. Mutta naiselle, joka ei voi löytää muistoistaan lainkaan hyvää äitiä eikä voi mitenkään identifioitua äitiinsä, äidiksi tuleminen voi olla kauhistuttava prosessi. Sitten kun nainen kykenee pääsemään lapsuuden vaikeiden kokemusten ja traumojen yli, hän pystyy luomaan oman äitiyden ja luottamaan itseensä äitinä ja kokemaan olonsa turvalliseksi. Äidin raskausajan mielikuvien laadulla ja määrällä on ennustava merkitys hänen ja vauvan keskinäisen vuorovaikutuksen kannalta. Positiivisissa mielikuvissa äiti ajattelee, että vauva on läheinen, tuntee hellyyttä vauvaa kohtaan, tuntee innokkuutta, iloa ja toivoa läheisyydestä ja vuorovaikutuksesta. Negatiivisissa mielikuvissa äiti kokee vauvan kaukaiseksi, äiti ärsyyntyy, on tyytymätön ja tuntee surua ja menetyksen pelkoa. Myös sillä kuinka paljon tai vähän äiti käyttää aikaa lapsen ajatteluun, lapsesta puhumiseen, unelmoimiseen, sikiövauvan kosketteluun vatsan läpi on merkitystä. Se, että äidillä on positiivisia tunteita vauvaa kohtaan raskausaikana, äiti unelmoi vauvastaan ja ajattelee lapsensa itsestään erillisenä henkilönä viimeisellä raskauskolmanneksella, ennustaa äidin olevan vauvan synnyttyä aktiivisempi tarjoamaan hänelle virikkeitä. Se kun äiti ajattelee, että vauvassa on myös isän ominaisuuksia, auttaa pitämään hänet itsensä erillisenä vauvasta. Raskausaikana äiti kannattelee mielessään kahta mieltä; omaansa, joka muuttuu ja myllertää vahvoissa tunteissa sekä vauvaansa, joka on osa itseä ja samalla erillinen. Kun äidillä on kyky ymmärtää omia tunteitaan ja niiden vaikutusta omaan käyttäytymiseensä, hänen on mahdollista raskauden kuohunnassa säilyttää oma tunteensa itsestään koossa pysyvänä ja tiedettävissä olevana sekä tunteen lapsesta koossa pysyvänä ja tiedettävissä olevana. Syntymän jälkeen äidillä on pyrkimys tulla tietämään millainen juuri tämä vauva on. ISÄN MIELIKUVAT RASKAUSAIKANA Valmius tulla isäksi riippuu monesta tekijästä. Niistä tärkein on, onko mies halunnut isyyttä vai joutunut tilanteeseen yllättäen. Joillekin isyys on liittynyt jo kauan aikaa elämänsuunnitelmaan

12 ja jotkut eivät ole sitä lainkaan halunneet. Toiseksi tärkein seikka on parisuhteen pysyvyys ja kolmanneksi tärkein on taloudellinen tilanne. Ultraäänitutkimuksessa isä voi havaita oikeasti tulevansa isäksi. Isän oma kokemusmaailma vaikuttaa siihen, miten hän voi asettua ajattelemaan vauvaa. Odotusaikana suhde omaan isään aktivoituu. Jokainen mies rakentaa omaa isyyttään suhteessa siihen, mitä on saanut omalta isältään tai siihen mitä vaille on jäänyt. Pohdittavaksi tulee se malli, joka oli nähtävillä omassa lapsuudessa tai sen mallin puuttuminen. Jokaisella ihmisellä on lapsuuden kokemusmaailmassa sekä hyviä että ristiriitaisia kokemuksia. Niiden pohtiminen ja tietoiseksi tekeminen on odotusaikana ajankohtaista. Monet tulevat isät pyrkivät luomaan odotusaikana ja vauvan syntymän jälkeen läheisemmät suhteet isäänsä, isoisäänsä ja myös äitiinsä sekä sellaisiin ystäviinsä, joilla on lapsia. Muutokset puolison ulkonäössä, käyttäytymisessä ja seksuaalisuudessa vaikuttavat isien kokemusmaailmaan ja jokainen reagoi niihin yksilöllisellä tavallaan. Erilaiset raskauteen liittyvät, äidin tai vauvan hyvinvointia uhkaavat riskitekijät saattavat vaikuttaa isään voimakkaasti. Näissä tilanteissa isä saattaa tuntea ahdistusta, ulkopuolisuuden tunnetta, ristiriitaisuutta ja epävarmuutta. Nämä tunnetilat ovat suoraan verrannollisia odottavan äidin mielialoihin ja fyysiseen vointiin. Myös isällä saattaa odotusaikana olla raskausoireita. Tällä ns. Couvade-ilmiöllä tarkoitetaan odottavan isän oireyhtymää, johon kuuluu erilaisia kipuja ja särkyjä, ahdistusta, pelkoja, univaikeuksia ja myös lihomista. Tämä saattaa olla osoitus isän empatiakyvystä äitiä kohtaan, jolloin oireet voidaan nähdä positiivisena merkkinä isän roolin haltuun ottamisesta ja valmistautumisesta isän rooliin. Toisaalta oireet voivat olla myös merkki siitä, että isällä on mielessään asioita, jotka painavat mieltä. Kun miesten omista tunteista puhumisen perinne on uusi, miehet saattavat pohtia asioita mielessään eivätkä jaa huoliaan toisten kanssa. Odotusaika tuo mukanaan uusia kokemuksia, joille ei aluksi ehkä ole sanoja ja siksi ne saattavat ilmetä fyysisinä oireina. Kun tulee tilaisuus puhua, uudet kokemukset muuttuvat sanoiksi ja puheeksi. Ahdistuksesta ja peloista puhuminen auttaa vähentämään niitä. Miehellä saattaa olla kateuden tunnetta naisen synnyttämisen kykyä kohtaan. Tästä ei yleensä puhuta. Mutta se saattaa olla miehelle kimmokkeena hänen ryhtyessään kohtuuttomasti talonrakennuspuuhiin tai uuden auton hankintaan. Tuleva vauva on isän enemmän tai vähemmän tietoisissa mielikuvissa odotusaikana. Isä saattaa fantasioida, että syntyvästä lapsesta tulee hänelle kaveri, joka on kiinnostunut samoista asioista kuin hän itse. Poika tarjoaa mahdollisuuden muodostaa miehinen liitto, jonka avulla isän työllä ja vaivalla hankkima maskuliinisuus siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Tyttö taas saattaa edustaa isälle rakastamansa naisen uutta tulemista. Isä voi luoda kontaktin sikiövauvaan koskettelemalla vatsaa, juttelemalla ja laulamalla vauvalle. Sikiövauva reagoi, kun häntä puhutellaan. Isä joutuu ratkaisemaan, paljonko hän on vauvansa hoivaajana, paljonko elättäjänä ja kuinka hän suhtautuu raskaana olevaan naiseensa. Sellaisessa suhteessa, jossa nainen kokee miehensä arvostavan häntä, miehen arvostus saattaa suojata naista synnytyksen jälkeiseltä masennukselta.

13 .6. ÄITIYS, ISYYS, VANHEMMUUS Herätellään mielikuvia lapsuudesta, omasta koetusta äitiydestä, isyydestä ja vanhemmuudesta, muistoja omasta lapsuudesta. Omien kokemusten tiedostaminen ja pohtiminen auttaa ymmärtämään ja mahdollisesti myös muuttamaan omaa käyttäytymistä vanhemman roolissa. Parikeskustelussa käytetään kysymyskortteja Helsingin kaupungin Lapaset Perheverkosto 007 tuottamassa perhevalmennuksen käsikirjassa. Se on neuvolassa sekä monisteena että cd:llä. (Kysymyksiä äidille äitiydestä ja Kysymyksiä isälle isyydestä, Liite ). Mikäli joku äiti/ isä on yksin, hän voi miettiä asioita itsekseen ja ehkä kirjoittaa niitä myös paperille. Jos useampi äiti/ isä on yksin, he voivat halutessaan muodostaa keskustelupareja. Ohjeistuksessa huomioitava, että kaikilla ei ehkä ole kokemusta isästä/ äidistä, joten isän/ äidin paikalle voi ajatella jonkun toisen itselle tärkeän aikuisen (hoitotädin, isoäidin, sedän jne). Meillä jokaisella on myös vähemmän mukavia muistoja. On hyvä tiedostaa ne ei niin hyvät kokemukset. Asioista keskustelemalla esim. neuvolakäynneillä ja hankkimalla tietoa, on mahdollista omaksua uusia, erilaisia käyttäytymismalleja. On hyvä miettiä mitä omista vanhemmuuden kokemuksista haluaa siirtää omaan äitiyteen ja isyyteen. Tämän tehtävän ajaksi parit voivat jakautua eri huoneisiin, jos mahdollista tai taustalle voi laittaa soimaan miellyttävää musiikkia. Tämän jälkeen jätetään aikaa yhteiseen keskusteluun. Miltä keskustelu tuntui ja auttoivatko kysymyskortit keskustelussa? Kehoita ryhmäläisiä jatkamaan keskustelua kotona. Kootaan fläppitaululle ryhmäläisten ajatukset otsikolla Hyvä vanhempi. Parikeskustelun tuloksesta kootaan palautetta. Voit kysyä esim. Kun muistelet jotain lapsuuden kokemustasi, niin mitä siinä oli sellaista, joka teki siitä niin hyvän? ja Mitä jäit ehkä kaipaamaan? tai Millainen vanhempi haluaisit itse olla?. Rohkaistaan vanhempia puhumaan asioista myös neuvolakäynneillä, varsinkin jos epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita nousi pintaan. Riittävän hyvä vanhempi ei ole täydellinen vaan aikuinen ja vanhempi, joka antaa lapselle turvaa, luo rajoja, valvoo lastensa tekemistä, mutta antaa kasvaa rauhassa. Hän hyväksyy ristiriidat osaksi normaalia elämää, voi olla välillä uupunut ja menettää malttinsakin. Kuitenkin hän uskoo itseensä vanhempana, määrittelee itse roolinsa ja kestää kritiikkiä ja arvostelua. Hän muuttuu lapsen kasvun mukana ja arvostaa lämpimiä ihmissuhteita. Hänelle on tärkeää ihan tavallinen arki..7 VANHEMPIEN PARISUHDE, LAPSEN TODELLINEN KOTI Lapsen todellinen koti on vanhempien välisessä parisuhteessa. Lapselle ei ole merkityksellistä ulkoiset puitteet vaan se vuorovaikutus, joka vallitsee vanhempien keskinäisessä suhteessa ja isän sekä äidin suhteessa lapseensa. Parisuhde tulee muuttumaan lapsen syntymän myötä. On hyvä tässä vaiheessa muistella parisuhteen alkuhetkiä, sillä ne ovat ikään kuin tunnepankki, johon on hyvä palata elämän haasteiden keskellä.

14 KUMPPANIN RAKASTETTAVAT LUONTEENPIIRTEET Kumppanit kertovat toisilleen, mikä ominaisuus tai luonteenpiirre toisessa oli sellainen, joka vaikutti siihen, että suhde ylipäätään alkoi. Kumppanit voivat kertoa sen toisilleen tai myös koko ryhmän kuullen. Mikäli ryhmässä on joku yksinodottava, hän voi kertoa, että minkä luonteenpiirteensä vuoksi hän olisi hyvä kumppani. PARISUHTEEN KEHITYSVAIHEISTA Parisuhteessa on erilaisia kehitysvaiheita, jotka ryhmäläisten on hyvä tiedostaa. Parisuhteen kehittyessä eri asiat, kysymykset, mahdolliset ongelmat ja seksuaalisuus näyttäytyvät eri tavalla. Vauvat syntyvät eri parisuhteen vaiheissa ja se vaikuttaa myös vanhemmuuden haasteisiin. Symbioosivaihe eli rakastuminen Rakastumisvaiheessa kumppani nähdään ikään kuin kauniiden silmälasien läpi ja toisen sanomiset ja tekemiset nähdään positiivisesti. Kumppaniin liittyy kiihottavia mielikuvia, koetaan voimakasta yhteensulautumisen kaipuuta ja tunnetta. Seksuaalisuus on nautinnollista ja tyydyttävää. Rakastumisvaiheessa on niin paljon hyviä tunteita, koska kumppanit uskovat heillä olevan vihdoinkin mahdollisuus tulla ravituksi ja saada takaisin alkuperäinen kokonaisuutensa. Rakkauden huumassa uskotaan, että juuri tämän ihmisen kanssa olen riittävän turvassa, jotta voin antautua, heittäytyä ja kohdata tunteeni niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Tämä illuusio on tarpeen, jotta parisuhteet ylipäätään syntyisivät ja elämä jatkuisi. Tämä on myös kiintymyksen ja huolehtimisen, tunnesiteen muodostumisen aikaa. Asioita tehdään paljon yhdessä ja jaetaan kiinnostuksen kohteita. Haetaan keskinäisen suhteen paikkaa sosiaalisessa verkostossa, kuten suhteessa sukulaisiin ja ystäviin. Ongelmia ratkotaan sekä yhdessä että erikseen. Rakkauden huumaa on selitetty hormonaalisilla muutoksilla. Dopamiini, fenyletylamiini, norepinefriini ovat hormoneja, jotka virtaavat rakastuneen veressä. Tämä vaihe kestää keskimäärin ½ - vuotta, joillakin pidempäänkin. Vähitellen hormonihurmio alkaa haihtua, koska ihmisen keho ei pysty tuottamaan näitä aineita jatkuvasti. Kumppaniin liitetyt epätodelliset odotukset ja uskomukset alkavat karista ja häneen liitetyt mielikuvat alkavat arkipäiväistyä. Kumppanin hyväksyminen virheineen tulee ajankohtaiseksi. Suhde muodostuu usein haastavammaksi, kun joudutaan kohtaamaan oma ja kumppanin arki minä. Tässä vaiheessa kumppanit alkavat panostaa enemmän itseensä ja yhteenkuulumisen tunne saattaa heiketä. Vastavuoroisuuden vaihe Ristiriidatkin kuuluvat parisuhteeseen. Alkuhuuman jälkeen kumppanit käyvät läpi ristiriitoja, arvioivat suhdettaan ja sen jatkuvuutta. Konfliktien läpikäyminen kasvattaa ja auttaa rakentamaan todellista kahden aikuisen välistä suhdetta. Kun kaksi itsenäistä ihmistä ovat löytäneet halun yhdessä olemiseen, hyväksyvät toisensa omana itsenään ilman epätodellisia kuvitelmia, ottavat aikuisen vastuu itsestään ja suhteestaan, päästään todelliseen rakastamisvaiheeseen. Kumppanien pitäisi pystyä ilmaisemaan omia todellisia tarpeita ja tunteita sekä ottamaan vastaan toisen tarpeita ja tunteita. Todellinen intiimiys parisuhteessa syntyy, kun kumppanit uskaltautuvat ilmaisemaan ja jakamaan toisilleen kiintymystä sekä haavoittuvuuteen liittyviä tunteita, kuten

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Monimuotoinen perhevalmennus

Monimuotoinen perhevalmennus Monimuotoinen perhevalmennus Terveydenhoitajapäivät 2012 Terveydenhoitaja, fasilitaattori, imetysohjaajakouluttaja, työnohjaaja Anni Mäkinen Perhevalmennuksen ydinajatukset Perhevalmennus on parisuhteen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

ARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja

ARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja ARKI & RAKKAUS Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja 1 Parisuhdevaiheista Symbioosivaihe Rakastuneena oleminen Sulautuminen, honey moon, olemme yhtä Kiintymyksen ja huolehtimisen eli tunnesiteen

Lisätiedot

Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella

Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella Kaisa Ovaskainen 16.3.2016 2 Erityisesti Isä- projekti 2013-2016 4 työntekijää, 5 paikkakuntaa (Kuopio, Pieksämäki/Varkaus,

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Perhevalmennuksen isäkokoontumiset

Perhevalmennuksen isäkokoontumiset Perhevalmennuksen isäkokoontumiset Opas isäkokoontumisten ohjaajalle Raportti Kainuun perhevalmennusten yhteydessä kehitetyistä isäkokoontumisista Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ja Kainuun

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot