PERHEVALMENNUS 2008 Jyväskylän seudun Perhe-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHEVALMENNUS 2008 Jyväskylän seudun Perhe-hanke"

Transkriptio

1 PERHEVALMENNUS 008 Jyväskylän seudun Perhe-hanke

2 PERHEVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN JYVÄSKYLÄN SEUDULLA Perhevalmennus on jatkuvasti kehittyvä toimintamuoto, jonka tavoitteena on valmentaa tulevia vanhempia lapsen odotukseen, synnytykseen, vauvan hoitoon ja muuttuvaan perhe-elämään. Vanhemmat toivovat tilaisuutta keskustella samassa elämäntilanteessa olevien, lasta odottavien vanhempien kanssa, kokea kumppanuutta sekä saada vertaistukea. Vanhemmat toivovat tapaamisten jatkuvan vauvaperheaikana. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen ja kaupungin neuvolatoiminnasta vastaavien esimiesten yhteistyönä on kehitetty perhevalmennusta vuodesta 005 lähtien alkoi Jyväskylän seudun Perhe hanke II. Siinä aloitti uutena työntekijänä terveydenhoitaja. Hänen vastuualueenaan on perhevalmennuksen kehittäminen hankekunnissa, joita ovat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame. Tavoitteena on kehittää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueelle yhtenäinen perhevalmennuksen hoitopolku, jossa odottavat perheet kulkevat joustavasti neuvolasta keskussairaalaan ja takaisin. Tavoitteena on laatia yhtenäinen odotusajan perhevalmennusmalli, jolloin asukkaat saavat asuinpaikasta riippumatta tasavertaista palvelua. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt tämä perhevalmennuskansio, johon on koottu odotus- ja vauva-ajan perhevalmennusryhmien sisältöjä. Tavoitteena on helpottaa ryhmänohjaajan työtä. Odotusaikana perhevalmennusryhmä kokoontuu neljä kertaa, joista kolmen kerran sisällöt on koottu tähän kansioon. Yksi ryhmäkerta sisältää synnytysvalmennus kummikätilön ohjaamana KeskiSuomen keskussairaalassa. Sen valmennuskerran sisältöjä ei ole koottu tähän kansioon. Vauva-ajan perhevalmennuksen kehittäminen on tulevaisuuden haaste. Tavoitteena on yhdistää alueelliset voimavarat ja toteuttaa perhevalmennusta monitoimijaisesti. Tähän kansioon on koottu kolmen vauva-ajan perhevalmennuksen sisällöt. Jyväskylässä lokakuussa 008 Tuula Korpela terveydenhoitaja, Jyväskylän seudun Perhe hanke II Kehittämistoiminnassa on ollut mukana perhevalmennuksen tukiryhmä: Silja Ässämäki, avohoidon johtaja, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Lea Nevala, osastonhoitaja, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Irma Raento, palveluyksikön johtaja, Jyväskylän kaupunki Riitta Ala Luhtala, osastonhoitaja, Jyväskylän kaupunki Seija Sulola, osastonhoitaja, Jyväskylän kaupunki Pirkko Vuorinen, ylihoitaja, Korpilahden Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymä Marjut Majander, terveydenhoitaja, Korpilahden Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymä Marja Leena Kauronen, ylihoitaja, Laukaan kunta Leena Kuukkanen, terveydenhoitaja, Laukaan kunta Jaana Kemppainen, projektipäällikkö, Jyväskylän seudun Perhe-hanke II Jani Myllyaho, perhetyöntekijä, Jyväskylän seudun Perhe hanke II

3 PERHEVALMENNUS I ODOTUSAJAN RYHMÄ II ODOTUSAJAN RYHMÄ III ODOTUSAJAN RYHMÄ MUUTTUVA ELÄMÄNTILANNE ELÄMÄÄ VAUVAPERHEENÄ ÄIDIKSI, ISÄKSI, VANHEMMAKSI Virittäytyminen, esim. Karhukorttien avulla. Varhainen vuorovaikutus, Lyhyt alustus ja ryhmäkeskustelu. Ensitietoa imetyksestä Lyhyt alustus aiheesta ja isän merkitys imetyksen tukijana. Vauvaperhevierailu Ryhmäläiset miettivät kysymyksiä vauvaperheelle isä/äitiryhmissä 5. Erilaiset kiintymystyylit Kiintymystyylien sisäistyminen lapsuudessa ja niiden näyttäytyminen parisuhteessa, lyhyt alustus Lapsuuden parisuhdemalli, pari- ja ryhmäkeskustelu 6. Lopetus keskustelukierros 7. Kotitehtävät. Virittäytyminen, esim. Suomen kartta. Toimiva parisuhde, Väestöliiton lomakkeet: Toista kohti kääntyminen, Jaetut merkitykset, molempien kunnioittaminen. Ryhmäkeskustelua. Muuttuva parisuhde ja seksuaalisuus ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen Lyhyt alustus Parikeskustelua seksuaalisuudesta Keskustelu jatkuu äiti- ja isäryhmissä.. Äitiryhmä Imetyspulmat ja imetyksen apuvälineet Viiden kohdan toivelista isille 5. Isäryhmä Katsotaan Isäksi DVD, ryhmäkeskustelua Viiden kohdan toivelista äideille 6. Rentoutumisen tärkeys Rentoutumisen merkitys hyvinvoinnille Lyhyt rentoutusharjoitus 7. Lopetus Käydään läpi toivelistat Keskustelukierros Lopuksi kerrotaan kumppanille miksi juuri hän on paras äiti/isä lapselleni Tutustuminen kuvakorttien avulla Toimintatavat ja pelisäännöt Yhteiset tavoitteet, ryhmäläiset laativat Odotusajan vointi, vertaiskeskustelua Mielikuvia vauvasta, PowerPointilla sikiön kehitys, pari- ja ryhmäkeskustelua mielikuvavauvasta Äitiys, isyys, vanhemmuus Parikeskustelu lapsuuden kokemuksista Ryhmäkeskustelu, kootaan fläpille mitä on riittävän hyvän vanhemmuus Vanhempien parisuhde, lapsen todellinen koti Parikeskustelu, mihin kumppanissa ihastui niin, että parisuhde ylipäätään alkoi Parisuhteen vaiheet, lyhyt alustus Parisuhteen polku, jokainen tekee omansa Paridialogi, lyhyt alustus Harjoitus, parit kertovat toisilleen merkittävistä asioista parisuhteen polulla Yksinodottajilla hieman erilaiset tehtävät Lopetus, keskustelukierros Kotitehtävät SYNNYTYSVALMENNUS Synnytysvalmennus järjestetään ryhmälle Keski Suomen keskussairaalassa kummikätilön toimesta ensimmäisen tai toisen odotusajan ryhmäkerran jälkeen. Siinä käsitellään mm. synnytyksen lähestymisen merkit, sairaalaan lähteminen, kivunlievitys, mahdolliset toimenpiteet, vastasyntyneen hoito ja käydään katsomassa synnytysyksikön tilat.

4 PERHEVALMENNUS I VAUVA AJAN RYHMÄ II VAUVA AJAN RYHMÄ III VAUVA AJAN RYHMÄ PIENOKAINEN PERSOONANA, KODIN ARKI, vauvat kk MUUTTUVA PARISUHDE, ARJEN VOIMAVARAT, vauvat 5 6 kk KASVATUS vauvat 8 0 kk. Tutustuminen, esim. kuvakorttien avulla. Virittäytyminen Äiti/isäryhmissä keskustellaan Miten elämä on muuttunut vauvan syntymän jälkeen? posit./ negat. asia. Varhainen vuorovaikutus Lyhyt alustus tai DVD. Kiintymyssuhde Erilaiset kiintymystyylit 5. Temperamentti Yhdeksän temperamenttipiirrettä, lomake, oman vauvan temperamentin huomiointi Ryhmäkeskustelua 6. Rakkaus lapseen sisältää monenlaisia tunteita Äidin ja isän kielletyt tunteet Ryhmäkeskustelua 7. Lopetus Keskustelukierros 8. Kotitehtävät. Virittäytyminen Kuulumiskierros, toiveita tämänpäiväiselle ryhmäkerralle Kotitehtävien purku Rakkauden kartat, lomake. Voimavaroja vanhemmuuteen Oman vauvan kehumiskierros. Parisuhteen vaaliminen vauvaperheessä Äiti/isäryhmissä keskustellaan Miten parisuhde ja seksuaalisuus on muuttunut vauvan syntymän jälkeen? vähintään posit. muutosta, kootaan fläpille ryhmien tuottamat asiat. Paridialogi Rakastavan käytöksen lista, lomake Toimiva paridialogi; alustus aiheesta Harjoitukset; jokainen täyttää lomakkeen Minun unelmani parisuhteesta, sitten parit kokoavat yhdessä lomakkeen Meidän unelmamme parisuhteesta.. 5. Lopetus Keskustelukierros 6. Kotitehtävä. Virittäytyminen Kuulumiskierros; mitä lapsesi kanssa puuhailet ja mitä haluat kertoa lapsestasi ryhmälle. Kotitehtävien purku Kodin työnjako; äiti/isäryhmissä keskustellaan kodin työnjaosta ja yhteisen vapaa ajan vietosta ja ryhmät laativat kolmen kohdan toivelistan, asiat kootaan fläpille.. Elämänhallinnan neljä pöydänjalkaa Lyhyt alustus ja tehtävät. Vanhemmuuden roolit Työskentelyä vanhemmuuden roolikartan pohjalta, keskustelua.. Lopetus Keskustelukierros 5. Kotitehtävät Kotitehtäviin palataan lapsen vuotisneuvolakäynnillä.

5 PERHEVALMENNUSRYHMÄT KOKOONTUVAT Odotusaika: Teema Aika Paikka NEUVOLAN PERHEVALMENNUSRYHMÄT Valmentautumista tulevaan. Muuttuva elämäntilanne. Synnytys. Elämä vauvaperheenä. Äidiksi, isäksi, vanhemmaksi Vauvan synnyttyä: Teema Aika Paikka.Pienokainen persoonana, kodin arki arjen voimavarat. Kasvatus. Muuttuva parisuhde, Muut äiti-vauva-, isä-vauva- ja perhetapaamiset LASTA ODOTTAVILLE JA VAUVAPERHEILLE 5

6 KAHDESTA KOLMEKSI VANHEMMAKSI Lapsen odotusaika ja vauvan syntyminen perheeseen luovat erinomaisen tilaisuuden oppia itsestään ja kasvaa ihmisenä. Perhevalmennusryhmien tavoitteena on tukea vanhempia antoisassa ja haastavassa hoito- ja kasvatustehtävässä. Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa vanhempien tietoja ja taitoja, jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Perhevalmennusryhmät ovat odottavien perheiden kohtaamispaikka. Teillä vanhemmilla on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia toisten samassa elämäntilanteessa olevien perheiden kanssa. Samalla valmistaudutaan vanhemmuuteen ja elämään vauvaperheenä. Perhevalmennusryhmissä saatte tietoa ja voitte keskustella mm. parisuhteesta, vanhemmuudesta, synnytykseen valmistautumisesta, itse synnytystapahtumasta, lapsivuodeajan erityispiirteistä, vauvan hoidosta ja imetyksestä. Isillä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia miesten kesken. Vauvan synnyttyä saatte tietoa ja voitte jakaa kokemuksia mm. vauvan kehityksen tukemisesta, parisuhteesta ja arjen voimavarojen vahvistumisesta. Perheryhmät ennen lapsen syntymää ja syntymän jälkeen tarjoavat oivan mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan tätä uutta ja tärkeää elämänvaihetta. Perhevalmennusryhmien sisältöjä räätälöidään teidän toivomustenne ja tarpeidenne mukaan. Olkaa mukana jo ensimmäisestä kerrasta alkaen, pääsette vaikuttamaan valmennuksen sisältöihin! Perhevalmennuksen toteutuksesta vastaa terveyskeskus yhdessä muiden alueen perhetoimijoiden kanssa. 6

7 ENSIMMÄINEN ODOTUSAJAN PERHEVALMENNUSRYHMÄ. MUUTTUVA ELÄMÄNTILANNE TAVOITTEET * ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa ja sitoutuvat ryhmään * vertaistuki mahdollistuu * äitiyteen, isyyteen ja vanhemmuuden valmistautuminen mahdollistuu * vanhemmat tiedostavat toimivan parisuhteen merkityksen.. TUTUSTUMINEN sivu : Kuvakorttien avulla jokainen esittelee itsensä.. TOIMINTATAVAT JA PELISÄÄNNÖT sivu - : Pari- ja ryhmätyöskentely, toiminnalliset menetelmät, aikataulu, mini- ja maksisopimukset, luottamus, varoitus, toivomus, ohje, kannustus.. YHTEISET TAVOITTEET sivu : Fläpille ryhmäläisten toiveet perhevalmennukselle... ODOTUSAJAN VOINTI sivu : Äidit ja isät jakavat odotusajan kokemuksia, vertaistuki mahdollistuu.5. MIELIKUVIA VAUVASTA sivu - 5: PowerPoint diat sikiön kehityksestä Perhevalmennuskansiosta. Äitien ja isien mielikuvia omasta vauvasta, pari- tai ryhmäkeskustelu..6. ÄITIYS, ISYYS, VANHEMMUUS sivu 6: Kysymyskorttien avulla keskustellaan lapsuuden perheen isyydestä, äitiydestä ja vanhemmuudesta ( huom. ohjeistus tähän työskentelyyn ). Keskustelun jälkeen kootaan fläpille vanhempien tuottamat asiat hyvästä vanhemmuudesta..7. VANHEMPIEN PARISUHDE, LAPSEN TODELLINEN KOTI sivu 6-9: Parit kertovat toisilleen joko pareittain tai koko ryhmälle, mitkä piirteet kumppanissa herättivät kiinnostusta ja ihastuit niin, että suhde ylipäätään sai alkunsa. Lyhyt alustus parisuhteen vaiheista sekä ryhmäkeskustelu missä vaiheessa kukin pari on ja mitä ajatuksia heräsi. Parisuhteen polku, jokainen piirtää paperille oman polkunsa (katso ohjeistus) ja keskustelu. Toimivan paridialogin periaatteet, parityöskentely..8 LOPETUS sivu 9: käydään keskustelukierros, mikä tässä ryhmäkerrassa puhutteli itseä, mahdollisuus antaa kommentteja ja esittää kysymyksiä..9. KOTITEHTÄVÄT sivu 9-0: positiiviset asiat kumppanista, harjoitus ihailun ja kiintymyksen osoittamisesta (lomake), monisteet sekä neuvolan dvd:t katsottavaksi kotona. LÄHTEET JA LIITTEET sivu 0. 7

8 ENSIMMÄINEN ODOTUSAJAN PERHEVALMENNUSRYHMÄ. MUUTTUVA ELÄMÄNTILANNE.. TUTUSTUMINEN Toivotetaan ryhmäläiset tervetulleeksi. Kerro, että perhevalmennuksen tavoitteena on tukea perheitä tässä elämän suuressa muutosvaiheessa, kun vauva syntyy ja vanhemmuus, äitiys ja isyys alkavat. Tämä on ehkä tähänastisen elämän suurin muutos. Perhevalmennusryhmä on myös samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kohtauspaikka. Ryhmässä on mahdollisuus kuulla toisten kokemuksia, vaihtaa ajatuksia ja saada erilaisia näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Kerro, että tämä ryhmä on koottu vauvojen tulevien syntymäaikojen perusteella. Tutustumisessa voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia kortteja. Pesäpuu ry:llä on Vahvuuskortit, Elämän tärkeät asiat kortit, Karhukortit ja MLL:llä on Vertaansa vailla keskustelukortit. Kortit voi myös askarella liimaamalla lehtikuvia kartonkipohjalle. Laita kortit esille etukäteen. Ohjeista ryhmäläisiä katselemaan kuvia ja ottamaan niistä sellaisen, joka eniten puhuttelee. Ohjaaja valitsee itselleen kuvan viimeisenä. Esittelykierroksessa jokainen kertoo nimensä, asuinalueen (joskus ryhmäläiset huomaavat olevansa naapureita), lasketun ajan, monesko lapsi syntyvä vauva on ja miksi valitsi juuri tietyn kortin. Tämä mahdollistaa jokaisen näkyväksi tulon ryhmässä.. TOIMINTATAVAT JA PELISÄÄNNÖT Kerro kuinka monta kertaa kokoonnutaan ennen synnytystä, ilmoita päivämäärät ja kerro, että kokoontumiset jatkuvat vielä synnytyksen jälkeenkin. Ensimmäinen vauvaperheen kokoontumispäivämäärä voidaan sopia jo viimeisellä odotusajan kokoontumiskerralla. Jos vauva syntyy lähiaikoina, voi ryhmään tulla vauvan kanssa ja ohjaaja voi tällöin muuttaa tarvittaessa aiemmin suunniteltua ohjelmaa. Kerro, että ryhmään on mahdollista saada mukaan myös mm. vauvaperhe ja imetyksen tukihenkilö. Kerro kummikätilön pitämästä synnytysvalmennuksesta. Muistathan puhua suomea, esim. sectio, doula, baby blues voivat olla ryhmäläisille vieraita sanoja. Noudata sovittuja aloitus- ja lopetusaikoja. Aikataulujen ylittäminen saattaa aiheuttaa ärtymystä. Kerro yhteisistä pelisäännöistä: Minisopimus: Jokainen saa olla ryhmässä vapaasti omana itsenään ja antaa itsestään sen verran kuin itse jaksaa/haluaa. Voi olla hiljaa ja vastaamatta niin halutessaan. Maksisopimus: Saa olla niin innokas ja osallistuva kuin itse haluaa. Ryhmänohjaaja pitää huolta, että toisille jää myös aikaa sanoa mielipiteensä. Luottamus: Kaikki esille nousseet asiat säilyvät tämän ryhmän sisällä. Varoitus: Ryhmä voi joskus provosoida puhumaan. Kannattaa harkita tarkkaan, jos haluaa kertoa jotain suurta, ettei kaduta jälkeenpäin. Jokainen puhuu vain omasta itsestään, eikä kukaan voi puhua toisen puolesta. Jos ryhmässä nousee esille asioita, jotka jäävät painamaan mieltä, ne on hyvä ottaa puheeksi myöhemmin neuvolakäynnillä. Toivomus: Laitetaan kännykät kiinni ryhmän ajaksi. 8

9 Ohje: Pysytään ryhmätilassa myös kahvituksen, pari- ja pienryhmätyöskentelyn aikana ellei toisin sovita. Kannustus: Kannusta ryhmäläisiä esittämään kysymyksiä, jakamaan kokemuksia ja antamaan tunteille tilaa... YHTEISET TAVOITTEET Hyvä kysymys on: Mitä asioita täällä pitäisi teidän mielestänne käsitellä, jotta tämä vastaisi teidän toiveitanne?. Kokoa fläpille ryhmäläisten esittämät toiveet perhevalmennuksessa käsiteltävistä asioista. Listaa voi täydentää matkan varrella. Ohjaajan tehtävänä on huolehtia, että kaikki toivomukset toteutetaan, jos suinkin mahdollista. Kun ryhmäläiset ovat saaneet osallistua tavoitteiden laatimiseen, heidän on helpompi sitoutua ryhmän toimintaan... ODOTUSAJAN VOINTI Voit avata keskustelun kysymällä Miten odotusaika on sujunut?. Äidit yleensä kertovat innokkaasti tuntemuksistaan, mutta muistathan kysyä myös isien odotusajan sujumisesta. Isille on helpottavaa kuulla, että isyyteen kasvaminen on erilaista, koska puuttuu fyysinen kokemus raskaudesta. Toisten kokemusten kuuleminen tutustuttaa ryhmäläisiä toisiinsa ja lisää vertaistuen mahdollisuutta..5. MIELIKUVIA VAUVASTA Kohtuvauvasta keskusteleminen ja mielikuvat vauvasta avaavat äidin ja isän mielessä tilaa tulevalle vauvalle. Ryhmäkeskustelu mahdollistaa kokemusten vaihtamisen ja vertaistuen. Fyysisen kontaktin vuoksi äidin mielikuvat vauvasta ovat voimakkaampia kuin isän. On tärkeää, että äiti jakaa mielikuvansa isän kanssa, sillä se auttaa isää luomaan omia mielikuviaan todellisesta vauvasta. Raskauden loppuvaiheessa mielikuvat kohtuvauvasta vähenevät, ajatukset kohdistuvat synnytykseen ja todelliseen vauvaan. TERVETULOA MYÖS VAUVAT Perhevalmennuskansiossa on valmiit PowerPoint diat sikiön kehityksestä. Kohtuvauvan kokemusmaailmaan on aina kuulunut äidin sydämen syke. Äidin keho toimii resonanssipohjana äidin sydämen sykkeelle, jonka kohtuvauva tuntee ja kuulee kumeana, voimakkaana rytminä. Kohtuvauvan äidin sydämen sykkeen tuntemiselle ei ole tarkkaa alkua vaan sen tuntemisentapa vain muuttuu. Alkiovaiheessa se tuntuu erilaiselta kuin täysaikaisen kohtuvauvan kokemana. Toisaalta kohtuvauva kokee myös oman pienen sydämensä tikutuksen. Toinen kohtuvauvan aistima rytmi on äidin hengitysrytmi. Äidin hengittäessä lapsivesi liikkuu rytmisesti. Levossa äidin sydämen syke ja hengityksen tahti on hidasta ja tasaista. Äidin kokemat tunteet ja niiden vaihtelut heijastuvat sydämen ja hengityksen rytmeihin; kiire, levollisuus, suuttumus, säikähtäminen, hyväntuulisuus, ilahtuminen jne. Kohdussa vauvan aivojen kehitykseen vaikuttaa äidin hormonitasapaino, mm. stressihormonien määrä. Aivojen kehitys on kiihkeää viimeisen raskauskolmanneksen aikana. 9

10 Kohtuvauva kokee äidin vuorokausirytmin ja siihen liittyy tietty tuttuuden tunne. Vuorokausirytmiin liittyy myös äidin ääni, äidin puhe. Lapsivesi värähtelee äidin puhuessa. Siten kohtuvauva ei ainoastaan kuule vaan myös tuntee äidin äänen. Kun äiti kävelee, kohdussa kelluva vauva liikkuu äidin liikkeiden myötä. Kohtuvauva tuntee äidin liikkeet omina myötäliikkeinään ja lapsiveden värähtelynä. Kohtuvauva liikkuu kohdussa myös omatoimisesti, kuten ultraäänikuvissa voi nähdä. Hän saattaa aistia valoa, kuulee isän ja äidin äänen, imee peukaloaan, ehkäpä maistelee napanuoraansa, nielee ja pissaa lapsivettä sekä tekee hengitysliikkeitä. Hänen kasvaessa suhteellisen vapaa kelluminen lapsivedessä muuttuu raskauden loppuvaiheessa kohtusylin kannatteluksi. Syntymä merkitsee vauvalle siirtymistä veden elementistä ilman elementtiin. Tällöin myötäliikkeiden järjestelmä joutuu hetkeksi epäjärjestyksen tilaan, jota helpottaa rauhoittava, tutulta tuntuva kokemus sylissä olosta. Herätellään vanhempien mielikuvia vauvasta keskustelemalla pareittain tai ryhmissä: Millainen meidän vauva on, millainen uni-valverytmi, temperamentti tai luonne vauvalla on, millainen vauvasta tulee, miltä vauva näyttää ja onko vauvalla jo nimiehdotus valmiina? Kerro, että mielikuva asioihin voidaan palata myöhemmin neuvolakäynneillä. Rohkaise vanhempia puhumaan asiasta neuvolassa, varsinkin, jos mielikuviin tulee negatiivisia tunteita tai ajatuksia. ÄIDIN MIELIKUVAT RASKAUSAIKANA Tämä artikkeli on koottu lastenpsykiatri Marianna Savion Mielikuvavauvakoulutuksen (008) pohjalta. Tarkoituksena on, että tämä sekä artikkeli isän mielikuvista raskausaikana helpottaisi ryhmänohjaajaa orientoitumaan mielikuvavauvateemaan. Nainen on luonut pohjaa äitiydelleen jo lapsuudessaan havainnoimalla omaa äitiään. Tyttölapsi käsittelee nukke- ja barbileikeissään sitä äitiyttä ja vanhemmuutta, jota hänelle itselleen on tarjottu. Positiivinen raskaustesti on ensimmäinen konkreettinen osoitus raskaudesta. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana kehon hormonaaliset muutokset, mahdollinen pahoinvointi ja ajatus raskaana olemisesta valtaa mielen. Sikiö on vielä abstraktio, epätodellinen. Ultraäänitutkimus ja viimeistään sikiön liikkeet toisen raskauskolmanneksen alussa mahdollistavat äidille suoran kontaktin lapseensa ja mielikuvat vauvasta voimistuvat äidin mielessä. Alkuraskauden oireet useimmiten helpottavat ja oma olo paranee. Raskaus alkaa näkyä ulospäin. Joillekin kehon muutokset ovat vaikeita ja kontrollin menetys pelottaa. Paino nousee ja sille ei voi mitään. Vauvan odotukseen liittyy iloa, mutta myös ristiriitaisuutta ja ahdistusta. Äidin mieli kääntyy sisäänpäin ja siihen mitä kohdussa sikiövauvalle tapahtuu. Kolmannen raskauskolmanneksen aikana, suunnilleen seitsemännen raskauskuukauden aikana äidin mielikuvat sikiövauvasta ovat voimallisimmillaan. Sen jälkeen, kun äiti ajattelee, että vauvalla on edellytykset selvitä kohdun ulkopuolisessa maailmassa, alkavat äidin mielikuvat hänestä laimentua ja äidin mielessä alkaa tulla tilaa 0

11 todelliselle vauvalle. Kun liikkuminen on hankalaa ja olo on epämukava, äiti valmistautuu synnytykseen ja vauvan tuloon, rakentaa pesää sisäisesti ja ulkoisesti. Jos keskosvauva syntyy silloin, kun äidin mielikuvat vauvasta ovat vahvimmillaan, äitiys on hyvin haavoittuva. Äiti on ehkä nähnyt mielikuvissaan ihanan, pyöreän, punaposkisen vauvan ja sitten syntyykin pieni, hento keskonen, jolla on läpikuultava iho ja hän tarvitsee sairaalaan monia laitteita elintoimintojensa ylläpitämiseksi. Sen vuoksi on tärkeää, että hoitohenkilökunta löytää jokaisesta keskosesta positiivisia ominaisuuksia. Nainen käy raskausaikana läpi erilaisia psyykkisiä prosesseja. Tavoitteena on, että nainen näkisi itsensä hoivaajana, lohduttajana ja lapsensa turvallisuuden takaajana. Jotta näin voisi tapahtua, on hänen käytävä läpi omat kokemukseksensa äidistään ja isästään. On pohdittava, millaisia äiti ja isä ovat olleet ja millainen äiti minusta itsestäni tulee. Raskausaika luo tähän prosessointiin hyvät mahdollisuudet. Jokaisella ihmisellä on myös traumaattisia kokemuksia, pienempiä tai suurempia. Konfliktiset ja ristiriitaiset muistot kuuluvat normaaliin prosessointiin. Mutta naiselle, joka ei voi löytää muistoistaan lainkaan hyvää äitiä eikä voi mitenkään identifioitua äitiinsä, äidiksi tuleminen voi olla kauhistuttava prosessi. Sitten kun nainen kykenee pääsemään lapsuuden vaikeiden kokemusten ja traumojen yli, hän pystyy luomaan oman äitiyden ja luottamaan itseensä äitinä ja kokemaan olonsa turvalliseksi. Äidin raskausajan mielikuvien laadulla ja määrällä on ennustava merkitys hänen ja vauvan keskinäisen vuorovaikutuksen kannalta. Positiivisissa mielikuvissa äiti ajattelee, että vauva on läheinen, tuntee hellyyttä vauvaa kohtaan, tuntee innokkuutta, iloa ja toivoa läheisyydestä ja vuorovaikutuksesta. Negatiivisissa mielikuvissa äiti kokee vauvan kaukaiseksi, äiti ärsyyntyy, on tyytymätön ja tuntee surua ja menetyksen pelkoa. Myös sillä kuinka paljon tai vähän äiti käyttää aikaa lapsen ajatteluun, lapsesta puhumiseen, unelmoimiseen, sikiövauvan kosketteluun vatsan läpi on merkitystä. Se, että äidillä on positiivisia tunteita vauvaa kohtaan raskausaikana, äiti unelmoi vauvastaan ja ajattelee lapsensa itsestään erillisenä henkilönä viimeisellä raskauskolmanneksella, ennustaa äidin olevan vauvan synnyttyä aktiivisempi tarjoamaan hänelle virikkeitä. Se kun äiti ajattelee, että vauvassa on myös isän ominaisuuksia, auttaa pitämään hänet itsensä erillisenä vauvasta. Raskausaikana äiti kannattelee mielessään kahta mieltä; omaansa, joka muuttuu ja myllertää vahvoissa tunteissa sekä vauvaansa, joka on osa itseä ja samalla erillinen. Kun äidillä on kyky ymmärtää omia tunteitaan ja niiden vaikutusta omaan käyttäytymiseensä, hänen on mahdollista raskauden kuohunnassa säilyttää oma tunteensa itsestään koossa pysyvänä ja tiedettävissä olevana sekä tunteen lapsesta koossa pysyvänä ja tiedettävissä olevana. Syntymän jälkeen äidillä on pyrkimys tulla tietämään millainen juuri tämä vauva on. ISÄN MIELIKUVAT RASKAUSAIKANA Valmius tulla isäksi riippuu monesta tekijästä. Niistä tärkein on, onko mies halunnut isyyttä vai joutunut tilanteeseen yllättäen. Joillekin isyys on liittynyt jo kauan aikaa elämänsuunnitelmaan

12 ja jotkut eivät ole sitä lainkaan halunneet. Toiseksi tärkein seikka on parisuhteen pysyvyys ja kolmanneksi tärkein on taloudellinen tilanne. Ultraäänitutkimuksessa isä voi havaita oikeasti tulevansa isäksi. Isän oma kokemusmaailma vaikuttaa siihen, miten hän voi asettua ajattelemaan vauvaa. Odotusaikana suhde omaan isään aktivoituu. Jokainen mies rakentaa omaa isyyttään suhteessa siihen, mitä on saanut omalta isältään tai siihen mitä vaille on jäänyt. Pohdittavaksi tulee se malli, joka oli nähtävillä omassa lapsuudessa tai sen mallin puuttuminen. Jokaisella ihmisellä on lapsuuden kokemusmaailmassa sekä hyviä että ristiriitaisia kokemuksia. Niiden pohtiminen ja tietoiseksi tekeminen on odotusaikana ajankohtaista. Monet tulevat isät pyrkivät luomaan odotusaikana ja vauvan syntymän jälkeen läheisemmät suhteet isäänsä, isoisäänsä ja myös äitiinsä sekä sellaisiin ystäviinsä, joilla on lapsia. Muutokset puolison ulkonäössä, käyttäytymisessä ja seksuaalisuudessa vaikuttavat isien kokemusmaailmaan ja jokainen reagoi niihin yksilöllisellä tavallaan. Erilaiset raskauteen liittyvät, äidin tai vauvan hyvinvointia uhkaavat riskitekijät saattavat vaikuttaa isään voimakkaasti. Näissä tilanteissa isä saattaa tuntea ahdistusta, ulkopuolisuuden tunnetta, ristiriitaisuutta ja epävarmuutta. Nämä tunnetilat ovat suoraan verrannollisia odottavan äidin mielialoihin ja fyysiseen vointiin. Myös isällä saattaa odotusaikana olla raskausoireita. Tällä ns. Couvade-ilmiöllä tarkoitetaan odottavan isän oireyhtymää, johon kuuluu erilaisia kipuja ja särkyjä, ahdistusta, pelkoja, univaikeuksia ja myös lihomista. Tämä saattaa olla osoitus isän empatiakyvystä äitiä kohtaan, jolloin oireet voidaan nähdä positiivisena merkkinä isän roolin haltuun ottamisesta ja valmistautumisesta isän rooliin. Toisaalta oireet voivat olla myös merkki siitä, että isällä on mielessään asioita, jotka painavat mieltä. Kun miesten omista tunteista puhumisen perinne on uusi, miehet saattavat pohtia asioita mielessään eivätkä jaa huoliaan toisten kanssa. Odotusaika tuo mukanaan uusia kokemuksia, joille ei aluksi ehkä ole sanoja ja siksi ne saattavat ilmetä fyysisinä oireina. Kun tulee tilaisuus puhua, uudet kokemukset muuttuvat sanoiksi ja puheeksi. Ahdistuksesta ja peloista puhuminen auttaa vähentämään niitä. Miehellä saattaa olla kateuden tunnetta naisen synnyttämisen kykyä kohtaan. Tästä ei yleensä puhuta. Mutta se saattaa olla miehelle kimmokkeena hänen ryhtyessään kohtuuttomasti talonrakennuspuuhiin tai uuden auton hankintaan. Tuleva vauva on isän enemmän tai vähemmän tietoisissa mielikuvissa odotusaikana. Isä saattaa fantasioida, että syntyvästä lapsesta tulee hänelle kaveri, joka on kiinnostunut samoista asioista kuin hän itse. Poika tarjoaa mahdollisuuden muodostaa miehinen liitto, jonka avulla isän työllä ja vaivalla hankkima maskuliinisuus siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Tyttö taas saattaa edustaa isälle rakastamansa naisen uutta tulemista. Isä voi luoda kontaktin sikiövauvaan koskettelemalla vatsaa, juttelemalla ja laulamalla vauvalle. Sikiövauva reagoi, kun häntä puhutellaan. Isä joutuu ratkaisemaan, paljonko hän on vauvansa hoivaajana, paljonko elättäjänä ja kuinka hän suhtautuu raskaana olevaan naiseensa. Sellaisessa suhteessa, jossa nainen kokee miehensä arvostavan häntä, miehen arvostus saattaa suojata naista synnytyksen jälkeiseltä masennukselta.

13 .6. ÄITIYS, ISYYS, VANHEMMUUS Herätellään mielikuvia lapsuudesta, omasta koetusta äitiydestä, isyydestä ja vanhemmuudesta, muistoja omasta lapsuudesta. Omien kokemusten tiedostaminen ja pohtiminen auttaa ymmärtämään ja mahdollisesti myös muuttamaan omaa käyttäytymistä vanhemman roolissa. Parikeskustelussa käytetään kysymyskortteja Helsingin kaupungin Lapaset Perheverkosto 007 tuottamassa perhevalmennuksen käsikirjassa. Se on neuvolassa sekä monisteena että cd:llä. (Kysymyksiä äidille äitiydestä ja Kysymyksiä isälle isyydestä, Liite ). Mikäli joku äiti/ isä on yksin, hän voi miettiä asioita itsekseen ja ehkä kirjoittaa niitä myös paperille. Jos useampi äiti/ isä on yksin, he voivat halutessaan muodostaa keskustelupareja. Ohjeistuksessa huomioitava, että kaikilla ei ehkä ole kokemusta isästä/ äidistä, joten isän/ äidin paikalle voi ajatella jonkun toisen itselle tärkeän aikuisen (hoitotädin, isoäidin, sedän jne). Meillä jokaisella on myös vähemmän mukavia muistoja. On hyvä tiedostaa ne ei niin hyvät kokemukset. Asioista keskustelemalla esim. neuvolakäynneillä ja hankkimalla tietoa, on mahdollista omaksua uusia, erilaisia käyttäytymismalleja. On hyvä miettiä mitä omista vanhemmuuden kokemuksista haluaa siirtää omaan äitiyteen ja isyyteen. Tämän tehtävän ajaksi parit voivat jakautua eri huoneisiin, jos mahdollista tai taustalle voi laittaa soimaan miellyttävää musiikkia. Tämän jälkeen jätetään aikaa yhteiseen keskusteluun. Miltä keskustelu tuntui ja auttoivatko kysymyskortit keskustelussa? Kehoita ryhmäläisiä jatkamaan keskustelua kotona. Kootaan fläppitaululle ryhmäläisten ajatukset otsikolla Hyvä vanhempi. Parikeskustelun tuloksesta kootaan palautetta. Voit kysyä esim. Kun muistelet jotain lapsuuden kokemustasi, niin mitä siinä oli sellaista, joka teki siitä niin hyvän? ja Mitä jäit ehkä kaipaamaan? tai Millainen vanhempi haluaisit itse olla?. Rohkaistaan vanhempia puhumaan asioista myös neuvolakäynneillä, varsinkin jos epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita nousi pintaan. Riittävän hyvä vanhempi ei ole täydellinen vaan aikuinen ja vanhempi, joka antaa lapselle turvaa, luo rajoja, valvoo lastensa tekemistä, mutta antaa kasvaa rauhassa. Hän hyväksyy ristiriidat osaksi normaalia elämää, voi olla välillä uupunut ja menettää malttinsakin. Kuitenkin hän uskoo itseensä vanhempana, määrittelee itse roolinsa ja kestää kritiikkiä ja arvostelua. Hän muuttuu lapsen kasvun mukana ja arvostaa lämpimiä ihmissuhteita. Hänelle on tärkeää ihan tavallinen arki..7 VANHEMPIEN PARISUHDE, LAPSEN TODELLINEN KOTI Lapsen todellinen koti on vanhempien välisessä parisuhteessa. Lapselle ei ole merkityksellistä ulkoiset puitteet vaan se vuorovaikutus, joka vallitsee vanhempien keskinäisessä suhteessa ja isän sekä äidin suhteessa lapseensa. Parisuhde tulee muuttumaan lapsen syntymän myötä. On hyvä tässä vaiheessa muistella parisuhteen alkuhetkiä, sillä ne ovat ikään kuin tunnepankki, johon on hyvä palata elämän haasteiden keskellä.

14 KUMPPANIN RAKASTETTAVAT LUONTEENPIIRTEET Kumppanit kertovat toisilleen, mikä ominaisuus tai luonteenpiirre toisessa oli sellainen, joka vaikutti siihen, että suhde ylipäätään alkoi. Kumppanit voivat kertoa sen toisilleen tai myös koko ryhmän kuullen. Mikäli ryhmässä on joku yksinodottava, hän voi kertoa, että minkä luonteenpiirteensä vuoksi hän olisi hyvä kumppani. PARISUHTEEN KEHITYSVAIHEISTA Parisuhteessa on erilaisia kehitysvaiheita, jotka ryhmäläisten on hyvä tiedostaa. Parisuhteen kehittyessä eri asiat, kysymykset, mahdolliset ongelmat ja seksuaalisuus näyttäytyvät eri tavalla. Vauvat syntyvät eri parisuhteen vaiheissa ja se vaikuttaa myös vanhemmuuden haasteisiin. Symbioosivaihe eli rakastuminen Rakastumisvaiheessa kumppani nähdään ikään kuin kauniiden silmälasien läpi ja toisen sanomiset ja tekemiset nähdään positiivisesti. Kumppaniin liittyy kiihottavia mielikuvia, koetaan voimakasta yhteensulautumisen kaipuuta ja tunnetta. Seksuaalisuus on nautinnollista ja tyydyttävää. Rakastumisvaiheessa on niin paljon hyviä tunteita, koska kumppanit uskovat heillä olevan vihdoinkin mahdollisuus tulla ravituksi ja saada takaisin alkuperäinen kokonaisuutensa. Rakkauden huumassa uskotaan, että juuri tämän ihmisen kanssa olen riittävän turvassa, jotta voin antautua, heittäytyä ja kohdata tunteeni niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Tämä illuusio on tarpeen, jotta parisuhteet ylipäätään syntyisivät ja elämä jatkuisi. Tämä on myös kiintymyksen ja huolehtimisen, tunnesiteen muodostumisen aikaa. Asioita tehdään paljon yhdessä ja jaetaan kiinnostuksen kohteita. Haetaan keskinäisen suhteen paikkaa sosiaalisessa verkostossa, kuten suhteessa sukulaisiin ja ystäviin. Ongelmia ratkotaan sekä yhdessä että erikseen. Rakkauden huumaa on selitetty hormonaalisilla muutoksilla. Dopamiini, fenyletylamiini, norepinefriini ovat hormoneja, jotka virtaavat rakastuneen veressä. Tämä vaihe kestää keskimäärin ½ - vuotta, joillakin pidempäänkin. Vähitellen hormonihurmio alkaa haihtua, koska ihmisen keho ei pysty tuottamaan näitä aineita jatkuvasti. Kumppaniin liitetyt epätodelliset odotukset ja uskomukset alkavat karista ja häneen liitetyt mielikuvat alkavat arkipäiväistyä. Kumppanin hyväksyminen virheineen tulee ajankohtaiseksi. Suhde muodostuu usein haastavammaksi, kun joudutaan kohtaamaan oma ja kumppanin arki minä. Tässä vaiheessa kumppanit alkavat panostaa enemmän itseensä ja yhteenkuulumisen tunne saattaa heiketä. Vastavuoroisuuden vaihe Ristiriidatkin kuuluvat parisuhteeseen. Alkuhuuman jälkeen kumppanit käyvät läpi ristiriitoja, arvioivat suhdettaan ja sen jatkuvuutta. Konfliktien läpikäyminen kasvattaa ja auttaa rakentamaan todellista kahden aikuisen välistä suhdetta. Kun kaksi itsenäistä ihmistä ovat löytäneet halun yhdessä olemiseen, hyväksyvät toisensa omana itsenään ilman epätodellisia kuvitelmia, ottavat aikuisen vastuu itsestään ja suhteestaan, päästään todelliseen rakastamisvaiheeseen. Kumppanien pitäisi pystyä ilmaisemaan omia todellisia tarpeita ja tunteita sekä ottamaan vastaan toisen tarpeita ja tunteita. Todellinen intiimiys parisuhteessa syntyy, kun kumppanit uskaltautuvat ilmaisemaan ja jakamaan toisilleen kiintymystä sekä haavoittuvuuteen liittyviä tunteita, kuten

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella

Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella Kaisa Ovaskainen 16.3.2016 2 Erityisesti Isä- projekti 2013-2016 4 työntekijää, 5 paikkakuntaa (Kuopio, Pieksämäki/Varkaus,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Perhevalmennuksen isäkokoontumiset

Perhevalmennuksen isäkokoontumiset Perhevalmennuksen isäkokoontumiset Opas isäkokoontumisten ohjaajalle Raportti Kainuun perhevalmennusten yhteydessä kehitetyistä isäkokoontumisista Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ja Kainuun

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE Tarvekartan tekijät : Vauvat näkyväkäsi-työryhmä / Kivikko, Helsinki: Aalto Tiiu, Alarto Liisa, Jurvelin Åvist Sari, Laaninen Katri, Lukka Kirsi, Manninen Eija,

Lisätiedot