TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kvalt

2 1 Sisältö: TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanjohtajan katsaus 2 1. YLEISPERUSTELUT Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja sitovuustaso Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden yleinen tilanne Maltillinen palkkaratkaisu Rakennepoliittinen ohjelma Valtionosuudet ja verotulot Valtionosuudet Verotulot Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistö ja jätevero Veronluonteiset tulot yhteensä TEUVAN KUNNAN TALOUS Yleistä Käyttötalous Tuloslaskelma Investointisuunnitelma Rahoituslaskelma KUNTAKONSERNI Teuvan Vuokratalot Oy Teak Oy Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari SEUDULLINEN YHTEISTYÖ PALVELUTUOTANNOSSA Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Suupohjan seutupalvelukeskus Oy PÄÄVASTUUALUEIDEN PÄÄMÄÄRÄT, TOIMINTA AJATUKSET JA TAVOITTEET Ylin päätöksenteko ja valvonta Hallinto ja elinkeinotoimi Sivistystoimi Tekninen toimi ja rakennuslautakunta 34 Liitteet: Rakentamisohjelma 48 Henkilöstö 57 Kuntakonserni 59

3 2 TEUVAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanjohtajan katsaus Epävarmuus taloudessa jatkuu. Tuotannon kasvu on kansantaloudessa ollut odotettua heikompaa. Epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet nyt myös palvelusektorille. Myös vientiteollisuuden ongelmat jatkuvat. Kokonaistuotannon arvioidaan tänä vuonna laskevan hieman. Talous päässee hitaaseen kasvuun vuoden lopulla. Ensi vuodelle ennustetaan vaatimatonta kasvua. Maan hallitus hyväksyi budjettiriihensä yhteydessä ns. Rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Siinä kunnille on varattu keskeinen rooli. Kuntien tehtäviä on tarkoitus vähentää siten, että kuntien menot vuonna 2017 ovat peräti miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Velvoitteiden vähentämiseksi aloitetaan vuoden 2014 alusta kuntakokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille. Kuntarakennelaki velvoittaa kunnat aloittamaan kuntaliitosselvitykset. Marraskuun loppuun 2013 mennessä on valtiovarainministeriölle tullut ilmoittaa, minkä kunnan tai kuntien kanssa selvitys tehdään. Tämän asian valmistelu on sävyttänyt myös Teuvan poliittista syksyä. Teuvan kunnan talouden vuotuinen alijäämä on mittava. Tulevat valtionosuusleikkaukset ja toiminnan tehostamisvaateet tulevat sitä edelleen kasvattamaan. Teuvalle on vuonna 2012 ja 2013 laadittu säästöpaketit, jotka ovat olleet vaikutuksiltaan merkittäviä, mutta eivät suinkaan riittäviä. Vuonna 2013 ja osin vuoden 2014 puolella kunta toteuttaa koko henkilökunnan kahden viikon lomautuksen. Esitykseni valtuustolle on, että kaikkia veroprosentteja nostetaan vuodelle Vuoden 2014 talousarvio on laadittu käytännössä menojen nollakasvulle. Henkilöstömenoihin on budjetoitu kasvua vain 0,5 %:n korotus. Kustannustaso nousee kuluvan vuoden korotukset huomioiden hieman tätä enemmän, ja säästöä joudutaan hakemaan muista toimintamenoista. Talousarviossa on varauduttu toteuttamaan Teuvan kunnan keskeisimmät investoinnit. Vuoden 2014 osalta tärkeimmät ovat Koulukeskuksen peruskorjauksen II vaihe sekä hammashoitolan rakentaminen. Kaiken kaikkiaan suunnittelukauden investointiohjelma on edelleen raskas. Vuoden 2014 aikana Teuvan kunta joutuu päättämään uusista mittavista talouden saneeraustoimista.

4 3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja sitovuustaso Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota ja siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa päävastuualueille osoitetut ulkoiset määrärahat ja ulkoiset tuloarviot ovat valtuustoon nähden siten sitovia, ettei päävastuualueille osoitettuja määrärahoja ilman valtuuston päätöstä saa siirtää käyttötalousosan ja investointiosan välillä eikä toiselle päävastuualueelle eikä päävastuualueen kokonaismäärärahaa saa ilman valtuuston päätöstä ylittää. Kunnanhallituksen toimielimelle osoittamaa määrärahaa ei saa päävastuualueella ilman kunnanhallituksen päätöstä ylittää eikä siirtää toiselle toimielimelle. Tuloslaskelmaosan toimintatuottojen ja toimintakulujen sitovuus on sidoksissa siihen, mitä edellä on sanottu käyttötalousosan menomäärärahojen ja tuloarvioiden sitovuudesta. Rahoitusosassa toimintapääoman muutoserät ovat informatiivisia. Pitkäaikaisia lainoja voidaan vähentää enemmän ja ottaa vähemmän kuin rahoituslaskelmaosaan on merkitty. Kunnan toiminta ajatus, päämäärät ja tavoitteet sekä päävastuualueiden toiminta ajatukset ja päämäärät ovat siten kaikkia kuntaorganisaatiossa toimivia (luottamushenkilöt ja palkkahenkilöt) sitovia, että kaikkien tulee pyrkiä niiden saavuttamiseen ja toteuttamiseen Yleinen taloudellinen tilanne Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset

5 4 uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu vuosien osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat Kuntatalouden yleinen tilanne Kuntatalous kiristyy entisestään. Vaikka kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa jo vuonna 2013, sopeuttamistoimenpiteet tulevat todennäköisesti olemaan erittäin voimakkaita myös vuonna Arvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien kokonaistulos olisi vuonna 2014 negatiivinen eli noin 1,1 miljardia euroa. Kuntien kiristynyt taloustilanne näkyy vuonna 2014 kunnallisveron korotuksina. Kuntaliiton arvion mukaan yli kolmannes kunnista aikoo kiristää verotustaan. Vuonna 2013 kunnallisvero on Suomessa keskimäärin 19,38 %, mutta se lähestyy 20 prosenttia vuonna Kuntatalouden velkaantuminen tulee jatkumaan voimakkaana. Kuntien velkaantumisen yksi keskeinen syy on tähän saakka ollut kunnille määrättyjen tehtävien jatkuva kasvu. Kuntien taloudellinen pelivara on uusien tehtävien myötä heikentynyt niin, että korvausinvestointeja rahoitetaan aiempaa enemmän velkarahalla. Vuonna 2013 velan määrän arvioidaan lisääntyvän noin 1,6 miljardilla eurolla, mikä nostaa kuntien ja kuntayhtymien koko lainakannan 15,4 miljardiin euroon. Velkaantumisen odotetaan jatkuvan voimakkaana myös vuonna 2014, jolloin kokonaisvelan arvioidaan nousevan 17,7 miljardiin euroon. Valtion peruspalvelubudjetin mukaan kuntataloutta kiristetään vuonna 2014 noin 257 miljoonalla eurolla. Tähän lukuun sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 362 miljoonaa ja opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen noin 36 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 alkaen on kokonaisuudessaan 1,1 miljardia euroa vuonna 2014.

6 5 Budjetissa oli toisaalta myös myönteisiä asioita kuntien kannalta. Hallitus mm. kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset Maltillinen palkkaratkaisu Kunta alan nykyiset työ ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Vuoden 2013 kunta alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 prosenttia. Uusi maltillinen työja virkaehtosopimus alkaa ja on voimassa saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso on Ensimmäisen sopimuskauden 22 kuukauden kustannusvaikutus kuntaalalla on noin 260 miljoonaa euroa. Toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta neuvotellaan mennessä Rakennepoliittinen ohjelma Valtion vuoden 2014 budjettiesityksen yhteyteen laadittiin ns. Rakennepoliittinen ohjelma, jossa on keskitytty julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Kunnilla tulee olemaan keskeinen rooli rakennepoliittisessa ohjelmassa. Kuntien harteille on muodossa tai toisessa lastattu suuri osa tulevaisuuden sopeuttamisista, veronkorotuksista, rakennemuutoksista ja tehokkuuden nostoista. Kokonaisuudessaan julkisen sektorin kestävyysvaje on noin 9,5 miljardia euroa. Tästä vajeesta kuntien harteille on kaavailtu noin 4 miljardia euroa. Hallitus on luvannut vähentää kuntien velvoitteita miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä, mutta samalla kunnat joutuvat säästämään voimakkaasti tehostamalla toimintaansa. Kun kuntapalvelujen kysyntä kasvaa prosentin vuodessa, tilanne on vakava ja hyvin haastava Valtionosuudet ja verotulot Valtionosuudet 2014 Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuksia laskettaessa huomioon otetaan kieli ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, sovitut määrärahaleikkaukset, kustannusten nousuun perustuvat indeksikorotukset ja uusien tai poistuvien tehtävien vaikutukset määrärahoihin. Valtion talousarvioesityksen mukaisesti kuntien valtionavut ovat vuonna 2014 yhteensä noin 10,6 miljardia euroa, mistä 9,6 miljardia euroa muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat noin 1,0 miljardia euroa. Peruspalveluiden valtionosuuksiin kohdistuu 362 miljoonan euron lisäleikkaukset vuonna Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Leikkauksia tehdään myös opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtion

7 6 osuuksiin. Hallinnonalan säästöiksi on sovittu yhteensä noin 62 miljoonaa euroa, mistä kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus on 41 miljoonaa euroa. Lisäävästi valtionosuuksiin vaikuttavat vuoden 2014 kustannustason muutoksen huomioiminen laskelmissa. Alustavan laskelman mukaan indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta noin 190 miljoonaa euroa ja opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuutta noin 54 miljoonaa euroa. Uusien tai laajennettujen tehtävien valtionosuutta lisäävä vaikutus on noin 52 milj.. Muutosten vaikutus Teuvan kunnan valtionosuuksiin vuonna 2014 verrattaessa edeltävän vuoden määrään on neutraali. Tämän hetkisen arvion mukaan valtionosuuksien määrä vuonna 2014 on yhteensä noin 17,6 miljoonaa euroa Verotulot 2014 Kuntien tuloista lähes puolet (45 %) muodostuu verotuotoista. Kuntien verotulolähteet ovat kunnallinen ansiotulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2012 kunnallisveron osuus verotuloista oli 87 prosenttia, yhteisöveron 6 prosenttia ja kiinteistöveron 7 prosenttia. Vuonna 2013 korkein kunnallisveroprosentti Suomessa on 22 prosenttia ja matalin 16,25 prosenttia. Veroperusteisiin on tehty muutoksia, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotukseen kuin yhteisö ja kiinteistöverotukseenkin. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta 2014 alkaen. Veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset tai vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksia lisäten tai vähentäen Kunnallisverot Ansiotuloverotukseen ehdotetaan vuodelle 2014 pääasiassa verovähennyksiä koskevia muutoksia. Verotusta kevennetään matalimmilla tulotasoilla korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä työtulovähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla. Tämä vähentää kuntien verotuloja arviolta yhteensä 27 miljoonaa euroa. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä eurosta euroon, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa 4 miljoonalla eurolla. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden rajoittaminen 5 prosenttiyksiköllä lisää kuntien verotuloja 7 miljoonaa eurolla vuonna Aiemmin tehtyjä kuntien verotuottoihin vaikuttavia päätöksiä ovat avainhenkilölain jatkaminen sekä verovapaiden kilometrikorvausten lisärajaus, joista ensin mainittu vähentää kunnallisveron tuottoa 0,5 miljoonalla eurolla ja viimeksi mainittu puolestaan kasvattaa tuottoa 6,5 miljoonalla eurolla. Kunnallisveron tuottoon vaikuttaa 2014 myös osinkoverotuksen rakenteellinen uudistus. Muutosten arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 65 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan muutokset ansiotuloverotuksessa lisäävät kuntien verotuloja 47 miljoonalla eurolla vuonna Vastaava summa vähennetään peruspalvelujen valtionosuuksista.

8 7 Teuvan kunnallisverokertymäksi vuonna 2014 arvioidaan noin 15,5 miljoonaa euroa, kun valtiovarainministeriön ennusteen perusteella kuntien yhteenlaskettu kunnallisverokertymä olisi 17,99 miljardia euroa Yhteisöverot Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tuloskehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Hallitus on esittänyt yhteisöveron perusteisiin liittyen monia muutoksia vuodelle Muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien yhteisöverotuottoon, sillä muutokset kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöverontuotosta. Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos vuonna 2014 on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Samalla kuitenkin yhteisöveropohjaa laajennetaan poistamalla ja rajoittamalla verotukia. Edustuskulujen vähennysoikeus poistetaan, velan korkovähennysoikeutta rajataan edelleen ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikaisempien investointien poistot verotuksessa muutetaan hyödykekohtaisiksi. Lisäksi päätettiin poistaa yrityksille suunnatut määräaikaiset verokannustimet jo vuonna 2014, eli t&k vähennys ja teollisuusinvestointeja koskevat korotetut poistot perutaan verovuodelta Yhteisöverotukseen tehdyt muutokset vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2014 yhteensä noin 232 miljoonaa euroa. Vähennykset on kuitenkin esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako osuutta muuttamalla. Vuonna 2013 kuntien jako osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Valtiovarainministeriön ennusteen perusteella kuntien osuus yhteisöverokertymästä nousisi vuonna ,17 prosenttiin eli 1,37 miljardiin euroon, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Teuvan yhteisöverokertymän arvioidaan olevan noin euroa vuonna Kiinteistö ja jätevero Kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan kuntien kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Rakennusten jälleenhankinta arvoja korotetaan. Lisäksi asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää alennetaan 80 prosentista 70 prosenttiin. Myös maapohjien verotusarvoja korotetaan laskentaperusteita tarkistamalla. Kaiken kaikkiaan arvostamisperusteiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja noin 100 miljoonaa eurolla. Kuntien kiinteistöverotulojen arvioidaan olevan yhteensä noin 1,45 miljardia euroa vuonna Teuvalla kiinteistöverojen tuotoksi arvioidaan noin euroa.

9 8 Jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio ja verotuksen toimittamisesta vastaa tullilaitos. Jäteveron tuotto on esitetty jaettavaksi kunnille asukasluvun perusteella valtionosuuksien lisänä. Veron kokonaistuotoksi vuodelle 2014 on arvioitu noin 70 miljoonaa euroa Veroluonteiset tulot yhteensä 2014 Vuoden 2013 valtionosuuksien määrä on 17,6 milj. euroa. Verotuloja kertynee noin 16,5 miljoonaa euroa, joka on noin puoli miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Näin ollen vuoden 2013 veroluonteiset tulot olisivat yhteensä n. 34,1 milj.euroa. Veroluonteisten tulojen yhteismäärän arvioidaan vuonna 2014 muodostuvan n. 0,5 milj. euroa suuremmiksi kuin kuluvana vuonna. Tämä johtuu lähinnä veroprosenttien korotuksesta. TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Kunnallisveroprosentti 20,50 20,50 21,50 22,00 Kiinteistöveroprosentit yleinen 0,70 0,70 0,70 0,80 vakituinen asunto 0,40 0,40 0,40 0,50 Valtionosuudet yleinen valtionosuus rahoitusavustus YHTEENSÄ Verotulot Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero YHTEENSÄ YHTEENSÄ TEUVAN KUNNAN TALOUS 2.1. Yleistä Teuvan kunnan käyttötalous rakenteellisesti alijäämäinen. Verotulojen kehitys on ollut jo usean vuoden ajan hyvin heikkoa. Samaan aikaan erityisesti sosiaali ja terveystoimen kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Valtionosuuksia on samana aikana leikattu merkittävästi. Kun Teuvan kunnalla on vielä hoidettavanaan raskas investointiohjelma, kunta velkaantuu nopeasti. Tämä kehitys jatkuu myös talousarviovuonna 2014 sekä suunnitelmavuosina 2015 ja Kustannuskehitys on kuitenkin vuoden 2014 talousarviossa saatu aiempaa paremmin hallittua. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän talousarvio on laadittu hyvin tiukaksi, ja tältä osin menokehitys näyttäisi maltillistuvan. Tiukan budjetin toteutus vuoden 2014 aikana tulee kuitenkin liikelaitoskuntayhtymässä olemaan kova haaste. Kunnan omassa toiminnassa on tehty kaksi merkittävää säästöpakettia. Lisäksi koko henkilöstö lomautetaan kahdeksi viikoksi. Lomautukset ajoittuvat käytännössä loppuvuoteen 2013 ja alkuvuoteen 2014.

10 9 VÄKILUKU TEUVAN VÄESTÖN IKÄJAKAUMA v Vuosi 0 6 vuotiaat 7 14 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65 vuotiaat Väkiluku yht NETTOMUUTTO 2013 Tammikuu 8 Helmikuu 0 Maaliskuu 6 Huhtikuu 5 Toukokuu + 7 Kesäkuu 4 Heinäkuu 18 Elokuu 26 Syyskuu 13 Lokakuu 10 Yhteensä 83

11 10 TEUVAN VÄKILUVUN KEHITYS, tammikuu lokakuu 2013 (Lähde: Väestörekisterikeskus) Miehet Naiset Yhteensä Muutos vuodenvaihteesta (henk.) Vuodenvaihde 2011/ Vuodenvaihde 2012/ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu TYÖLLISYYSKATSAUS kesäkuu 2012 lokakuu 2013 (lähde: ELY keskus) Kuukausi Työttömät työnhakijat (ml.lomaut.) Miehiä Naisia Alle 25 v. työttömät Yli 50 v. työttömät Yli vuoden työttömänä olleet Avoimia työpaikkoja Työttömyysaste Kesäkuu ,0 Heinäkuu ,1 Elokuu ,8 Syyskuu ,0 Lokakuu ,1 Marraskuu ,7 Joulukuu ,1 Tammikuu ,7 Helmikuu ,7 Maaliskuu ,0 Huhtikuu ,7 Toukokuu ,3 Kesäkuu ,9 Heinäkuu ,7 Elokuu ,4 Syyskuu ,8 Lokakuu ,7

12 Käyttötalous Käyttötalous Teuvan kunnan toimintamenojen arvioidaan vuonna 2014 kasvavan vain 0,9 % vuoden 2013 talousarviosta. Toteutumaennusteeseen nähden menojen esitetään aavistuksen vähenevän. Nettomenojen raamiksi asetettiin sosiaali ja terveystoimen osalta 21,0 milj. euroa. Työllisyysmäärärahoihin varataan euroa. Kunnan oman toiminnan osalta palkkoihin varattiin 1 % yksikön nousu, ja muilta osin tavoitteena oli nollakasvu. Toimintatulojen arvioidaan vuonna 2014 lisääntyvän talousarvioon nähden 2,0 %. TP 2012 TA 2013 TA 2014 muutos % TA Ylin päätöksenteko ja valvonta toimintatulot toimintamäärärahat ,6 % toimintakate ,6 % Hallinto- ja elinkeinotoimi toimintatulot ,9 % toimintamäärärahat Hallinto- ja elinkeinotoimi muu ,2 % Suupohjan seutupalvelukeskus ,7 % Suupohjan elinkeinotoimen KY ,3 % Suupohjan peruspalvelullky ,6 % Eläkevastuut (LLKY:hyn siirtyneet henkilöt) ,4 % Yhteistoimintalautakunta ,4 % Yhteensä ,9 % toimintakate ,2 % Sivistystoimi toimintatulot ,9 % toimintamäärärahat ,7 % toimintakate ,0 % Tekninentoimi ja rakennuslautakunta toimintatulot ,1 % toimintamäärärahat ,6 % toimintakate ,5 % Yhteensä toimintatulot ,1 % toimintamäärärahat ,5 % nettomenot ,8 %

13 Tuloslaskelma Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Vuoden 2014 talousarviossa käyttötalouden toimintamenot lisääntyvät 1,5 % vuoden 2013 talousarvioon nähden ja vastaavasti käyttötalouden tulot vähenevät 0,1 %. Toimintakate heikkenee 1,8 %. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden kulumista mittaavat poistot. Vuoden 2014 tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen saatava vuosikate on 0,57 miljoonaa euroa, eikä näin ollen kata käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien ohjeiden sekä kunnanvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli /alijäämän, joka vuonna 2014 arvioidaan olevan euroa alijäämäinen. Suunnitelmakauden vuosina 2015 ja 2016 poistot kasvavat edelleen, kun investoinnit valmistuvat. Näin ollen vuosikatteen ja poistojen suhde saadaan paranemaan vain parantuvan vuosikatteen kautta. Tämä puolestaan edellyttää menotaloudessa supistuvaa suuntaa. Verotulojen ja valtionosuuksien kehityksen arviointi tuleville vuosille on entistä vaikeampaa, mikä lisää epävarmuutta kuntataloudessa koko maan osalta. Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laadintavuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Teuvan kunnalla on vuoden 2012 tilinpäätöksessään taseeseen kertynyttä alijäämää 1,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 ja myös talousarviovuonna 2014 sekä taloussuunnitelmavuosina 2015 ja 2016 alijäämä edelleen kasvaa. Alijäämän lainmukainen kattaminen edellyttää mittavia toimenpiteitä koko suunnittelukauden ajan. Toimenpiteet tähän pääsemiseksi on aloitettu ja niitä on kirjattu myös harkinnanvaraisen valtionavun hakemuksiin, joihin kunta on sitoutunut. Tällä taloussuunnitelmalla ei kuitenkaan pystytä osoittamaan, miten alijäämät konkreettisesti saadaan katettua.

14 13 Tuloslaskelma talousarviovuosi 2014 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintamenot ,5 % ,0 % ,3 % Toimintatulot ,1 % ,2 % ,2 % Toimintakate ,8 % ,0 % ,3 % Verotulot ,8 % ,2 % ,2 % Valtionosuudet ,1 % ,3 % ,7 % rahoitustuotot ja kulut ,6 % ,9 % ,6 % Vuosikate Poistot ,7 % ,8 % ,3 % satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Investointisuunnitelma Koulukeskuksen peruskorjausta jatketaan ja I vaihe valmistuu mennessä. Sosiaali ja terveyssektorin osalta on työn alla LLKY:n palvelurakenteen kehittäminen ja talouden sopeutusohjelman laadinta. Hammashoitolan suunnitelmat terveyskeskuksen ja Henriikkakodin viereen ovat valmiit. Hanketta pyritään viemään eteenpäin konsulttivetoisesti vielä vuoden 2013 aikana. Lukion peruskorjauksen suunnitelmien tarkistus käynnistetään vuoden 2014 alussa ja urakoiden kilpailutus kevään 2014 kuluessa. Lehtiharjun alueen asemakaavamuutos ja kehittämistoimet ovat suunnittelun alla. Lehtiharjun osalta investointiohjelma tarkentuu, kun kehittämissuunnitelmat saadaan valmiiksi. ks. tarkemmin liite INVESTOINNIT Toimistorakennukset Asuinrakennukset Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistystoimi Liikennealueet Urheilu- ja liikunta-alueet Puistot, istutukset ja leikkipaikat Maa- ja metsäalueiden hankinta (netto) Vesi- ja viemärilaitos Kaukolämpölaitos Muut Yhteensä

15 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Teuvan kunnan investointiohjelma jatkuu mittavana myös talousarviovuonna 2014 ja suunnitelmavuosina. Tämä tarkoittaa kunnan toiminnan rahoituksen kannalta merkittävää lainanottoa. Suunnitelmavuosina lainojen hoitokustannukset kasvavat merkittävästi. TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuus investoinnit Rahoitusosuudet inv. menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Käyttöomaisuuden korjauserät Varsinainen toiminta ja investoinnit (netto) Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan kassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVIOLAINAT e yht e e/as TP TA e/as TA e/as TA e/as TA e/as

16 15 3. KUNTAKONSERNI Teuvan kuntakonsernin rakenne ilmenee liitteenä olevasta konsernikaaviosta. Teuvan kuntakonserniin kuuluu kuusi tytäryhteisöä sekä seitsemän kuntayhtymää/liikelaitoskuntayhtymää ja kuusi osakkuusyhteisöä. Tytäryhteisöistä merkittävimmät ovat Teak Oy ja Teuvan Vuokratalot Oy, jotka Teuvan kunta omistaa 100 prosenttisesti Teuvan Vuokratalot Oy Teuvan Vuokratalot Oy:n omistuksessa on 167 asuinhuoneistoa. Vuoden 2014 toiminnan tavoitteeksi ja budjetoinnin perustaksi on asetettu 80 %:n käyttöaste. Vuokrataloyhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena on tarjota teuvalaisille kilpailukykyisiä ja viihtyisiä asumispalveluja maaseutumaisessa asuinympäristössä. Asumistason parantamiseen ja viihtyvyyden lisäämiseen liittyviä korjaus ja kunnossapitotoimenpiteitä tehdään vuosittain talousarviomäärärahojen sallimissa rajoissa. Teuvan kunnanhallituksen ja Teuvan Vuokratalot Oy:n hallituksen kesken marraskuussa 2013 pidettävän vuokra asuntotoimintaa koskevan seminaarin kannanottojen ja linjausten pohjalta vuoden 2014 aikana panostetaan erityisesti vuokrataloyhtiön talouden sopeuttamistoimiin sekä lyhyen ja pitkän tähtäimen menestymisedellytyksiä turvaaviin toimenpiteisiin. Jatketaan edelleen talouden vakautusohjelman toimenpiteiden täytäntöönpanoa vakaan taloudellisen tilanteen turvaamiseksi. Rakennus ja korjaustoimenpiteitä asumistason kiinteistöjen kunnon ylläpitämiseksi toteutetaan talousarvion määrärahojen rajoissa Teak Oy TEAK on Suomessa valtakunnallisesti toimiva ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, joka on verkostoitunut myös kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. TEAK kouluttaa ammattilaisia mm. puu ja huonekalualalle, teknologia, tietojenkäsittely ja liiketoiminnan aloille. Lisäksi koulutustarjontaan kuuluu myös sosiaali ja terveysala. TEAK tarjoaa myös monialaisia henkilöstökoulutuksia ja rekrytointipalveluja yrityksille. Suuri osa TEAK:in toiminnasta perustuu opetus ja kulttuuriministeriön ja työ ja elinkeinoministeriön rahoittamaan aikuiskoulutukseen. Kaikki koulutustoiminta on lähtökohtaisesti kaupallista, ja perustuu asiakkaiden valintoihin avointen tarjouskilpailujen jälkeen. TEAK:in toiminnassa korostuvat joustavuus ja nopeus. Näistä vahvuuksista on hyötyä sekä yritysten että julkisen sektorin asiakkaiden kanssa toimittaessa. Vuonna 2014 TEAK:in toiminta perustuu ensisijaisesti yrityslähtöiseen koulutustoimintaan. Koulutushankkeita toteutetaan eri puolella Suomea valtakunnallisen toimintamallin mukaan. Vuoden 2014 TEAK:in henkilökunnan määrä on keskimäärin 70 henkeä. Arvion mukaan liiketoiminnan määrä ja toiminta alueet ovat samalla tasolla kuin aikaisemmin. Yleisesti ottaen ammatillisen aikuiskoulutuksen tarve kasvaa Suomessa. Valtion osoittamat määrärahat ovat kuitenkin laskusuunnassa vuosille Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijamääriä sekä rahoituksessa sovellettavaa yksikköhintaa tullaan laskemaan (opetus ja kulttuuriministeriön ennakkotietoa vuodelta 2013). Toisaalta työvoimapoliittisen koulutuksen määrära

17 16 hat pysyvät keskimäärin samalla tasolla kuin aikaisemmin. EU:n rakennerahastojen uusi ohjelmakausi sisältää muutoksia sekä ESR että EAKR rahoitukseen. Erityisesti ESR rahoituksen määrä tulee laskemaan. Tämä näkyy tulevina vuosina erilaisten kehityshankkeiden ja koulutusprojektien määrän laskuna. TEAK:in toiminta vuonna 2014 tulee perustumaan aikaisempaa enemmän suoraan yritysten kanssa toteutettavaan koulutustoimintaan. Tämä asettaa uudenlaisia haasteita toiminnan markkinoinnille ja asiakasyhteyksien luomiselle ja kehittämiselle. Tavoitteena on vahvistaa asemaa olemassa olevilla osaamisalueilla sekä kehittää asiakaslähtöisesti uusia koulutustuotteita. TEAK:in tavoite on saavuttaa yli 5 miljoonan euron liikevaihto siten, että toiminta on kannattavaa. Puu ja huonekalualan haasteellisen tilanteen vuoksi on tärkeätä, että panostetaan sekä olemassa olevien että uusien osaamisalueiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen. TEAK:in strategian painopiste vuodelle 2014 on keskittyä aikuiskoulutukseen sekä yrityslähtöisen toimintatavan kehittämiseen Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari Pyritään toteuttamaan Teuvan kunnan elinkeinostrategian mukaisia tavoitteita, jotta Kafiaarin kiinteistöstä ja alueesta muodostuu teollisuuspuistomainen kokonaisuus, jossa voi sijaita monenlaisia, toistensa toimintaa täydentäviä yrityksiä. Kiinteistöyhtiön perusajatuksena on toimia siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Kiinteistöstä vuonna 2007 laaditun korjaussuunnitelman mukaisia korjaustoimenpiteitä pyritään toteuttamaan taloudellisesti talousarviomäärärahojen rajoissa. Vuoden 2014 aikana tavoitellaan 100 %:n käyttöastetta. Yhteistyössä kiinteistöissä vuokralla olevien yritysten kanssa pyritään kehittämään toimintaa siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin sekä kiinteistöyhtiön että vuokralla olevien yritysten asettamia toiveita ja tavoitteita. 4. SEUDULLINEN YHTEISTYÖ PALVELUTUOTANNOSSA Seudun kunnilla on laajaa yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on palvelujen turvaaminen ja toiminnan tehokas ja taloudellinen järjestäminen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY) aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Yhtymä tuottaa jäsenkunnilleen kaikki sosiaali ja terveyspalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta, jonka jokainen peruskunta hoitaa itsenäisesti. Lisäksi LLKY vastaa ympäristöpalvelujen ja eläinlääkintäpalvelujen tuottamisesta. Teuvan kunnan maksuosuudeksi vuodelle 2012 budjetoitiin euroa. LLKY laati talousarvionsa Teuvan kunnan osalta alijäämäiseksi. Tämä valuvika korjattiin Teuvan kunnanvaltuuston päätöksellä, jolla määrärahaa myönnettiin lisää 0,5 miljoonaa euroa. Nykyisen LLKY:n talousarvion toteutumaennusteen perusteella, Teuvan kunnan maksuosuuden arvioidaan ylittyvän 1,4 miljoonalla eurolla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna.

18 17 Vuoden 2014 talousarviovalmistelussa Teuvan kunta antoi LLKY:n raamiksi 21,0 miljoonaa euroa. Yhtymän talousarviovalmistelussa ollaan tähän tavoitteeseen pääsemässä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä on seudullinen elinkeinopalveluja ja maatalouslomituksen palveluja tuottava kuntayhtymä. Yhtymän palveluksessa työskentelee elinkeinojohtaja, kaksi elinkeinoasiamiestä ja toimistosihteeri sekä maatalouslomituspalveluissa lähes 200 työntekijää. SEK tukee yrityksiä liiketoimintojen suunnittelussa, rahoituksen järjestämisessä, yhteyksien luomisessa, tiedonhankinnassa ja muussa liiketoiminnan kehittämisessä. SEK:n kautta saa tarpeelliset neuvot ja tiedot yrityksen käynnistämiseen ja alkurahoitukseen. SEK suunnittelee, toteuttaa ja rahoittaa Suupohjan elinkeinoelämän kehittämishankkeita sekä kanavoi EU:n ja valtion rahoituksen seudun kehittämishankkeisiin Suupohjan seutupalvelukeskus Oy Suupohjan seutupalvelukeskuksen talousarviossa vuodelle 2014 on toimintakulujen osalta pientä laskua. Toimintakulut ovat euroa, jossa alennusta on noin euroa. Henkilöstömenot ovat luonnollisen poistuman kautta vähentyneet 6,3 %, mutta ATKpalveluiden kustannukset ovat kohonneet lähes 10 %. Teuvan kunnan kustannukset laskevat talousarvion mukaan lievästi, noin euroa. Yhtiön talouteen lähivuosina vaikuttavat edelleen ATK palveluiden kustannuskehitys ja henkilöstömenot. Henkilöstön irtisanomissuoja päättyy vuoden 2014 lopussa. Mitään perusteita henkilöstön vähentämiseen ei ole irtisanomissuojan päätyttyäkään. Henkilöstömenoissa voidaan kuitenkin lähivuosina saavuttaa säästöjä luonnollisen poistuman kautta varsinkin, jos siirrytään yhden toimipisteen järjestelmään. Tällöin työjärjestelyt ja tehokkaampi tehtävien jako olisi mahdollista paremmin kuin nykyisessä hajautuneessa toiminnassa.

19 18 5. PÄÄVASTUUALUEIDEN PÄÄMÄÄRÄT, TOIMINTA AJATUKSET JA TAVOITTEET 5.1. Ylin päätöksenteko ja valvonta TEUVAN KUNNAN TOIMINTA AJATUS Palvelut järjestetään laadukkaasti, tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti yhteistyössä naapurikuntien, yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Paikkakunnan elinvoimaisuutta vahvistetaan luomalla hyvät edellytykset yrittäjyydelle, viihtyisälle asumiselle ja hyvälle elämälle. VISIO 2020 Teuva on elinvoimainen ja itsenäinen kunta, jonka talous on tasapainossa. Teuva on kulttuurimyönteinen ja yhteistyöhakuinen koulutuksen, vireän elinkeinoelämän sekä tasokkaan teknologian kunta. Teuvalaisten hyvinvointia edistetään laadukkaasti toteutetuilla ja monipuolisilla palveluilla. ARVOT Oikeudenmukaisuus Suvaitsevaisuus Asukas ja asiakastyytyväisyys Yrittäjyys Kokonaistaloudellisuus STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Toimintaympäristömuutosten ennakointi Kuntatalous Yhteistyö ja kumppanuus Toimiva ja ohjattavissa oleva palvelujärjestelmä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yrittäjyyden vahvistaminen Vetovoima työikäisten ja nuorten keskuudessa Kiinteistöt KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Asiakasnäkökulma Päätöksenteon toimivuus Asiakastyytyväisyys ja viihtyisyys Viestintä ja kuntamarkkinointi Maankäyttö ja asuntopolitiikka Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

20 19 Prosessit Palveluketjun kokonaisoptimointi Kunnan lähipalvelujen kehittäminen Seudullisten palvelujen kehittäminen Kiinteistöjen hallinta Omistajat/henkilöstö/osaaminen Strategisen johtamisen kehittäminen Työhyvinvoinnin edistäminen Kannustava henkilöstöjohtaminen Työvoiman saatavuus Talous Uudistettu elinkeinopoliittinen ohjelma Työllisyys Toimiva talouden suunnittelu ja seurantajärjestelmä Tavoitteet ja painotukset Ylimmän päätöksenteon ja valvonnan toimielimet asettavat tarvittaessa tavoitteensa ja painotuksensa itsenäisesti. Ylin päätöksenteko ja valvonta Tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston päämääränä on lainsäädäntö sekä kunnan toiminta ajatus huomioon ottaen huolehtia ja vastata päätöksenteollaan, että kunnan ja sen päävastuualueiden toiminnalliset sekä taloudelliset päämäärät ja tavoitteet voidaan toteuttaa ja kaikki kunnalle säädetyt tai päätetyt tehtävät hoitaa. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan osalta päämääränä on kunnanvaltuuston valtuuttamana ja puolesta edistää laillisuutta ja kunnan edun mukaista tarkoituksenmukaisuutta kunnan toiminnassa, hallinnossa ja talouden hoidossa. Keskusvaalilautakunta Vuonna 2014 toimitetaan europarlamenttivaalit toukokuussa.

21 Hallinto ja elinkeinotoimi Kunnanhallitus PERUSTEHTÄVÄ Valtuuston päättämien strategioiden mukaisesti kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa, taloutta ja palvelutuotantoa sekä ohjaa konserniyhtiöiden toimintaa. Suunnitelmallisella asunto, maan käyttö ja elinkeinopolitiikalla sekä laaja alaisella yhteistyöllä kunnanhallitus edistää koko kunnan elinvoimaisuutta ja tunnettuutta. Näkökulma ja kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteet Avainmittarit ja tavoitetaso Operatiiviset toimenpiteet / keinot A s i a k a s 1. Päätöksenteon toimivuus 2. Asiakastyytyväisyys ja viihtyisyys 3. Viestintä ja kuntamarkkinointi 4. Maankäyttö ja asuntopolitiikka 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 1.1. Luottamus 2.1. Asiakastyytyväisyyden määrä 3.1.Työpaikkojen ja asukasmäärän kehitys 3.2. Myönteinen näkyvyys mediassa 3.3. Avoin ja selkeä tiedottaminen 3.4. Hyvät mediasuhteet 4.1. Viihtyisät asunto ja vapaa ajanalueet 4.2. Riittävästi tontteja ja toimitiloja yritysten kasvulle ja uusille yrityksille 4.3. Kulttuuriperinnön säilyttäminen 5.1. Hyvinvointitilinpito 5.2. Terveyden edistämisen johtamisjärjestelmä 5.3. Panostukset valituille painopistealueille Valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä enintään 3 kpl vuodessa (koko kunta) Aloitteiden määrä vähintään 10 kpl vuodessa Asteikolla 1 5 sijoitumme vähintään 3,5 kaikissa palveluissa Nettokehitys työpaikkaa / vuosi, asukkaita/vuosi , , Oma arvio Rakennettujen asuntojen määrä Tyytyväisyys asunto ja vapaaajanalueisiin Käyttökelpoiset toimitilat tarvittaessa ja riittävä tonttivaranto Kulttuurimaiseman ja rakennuskannan säilyttäminen Seudullisesti yhtenäinen järjestelmä valmis v Vuoden 2013 aikana seudullinen ja kuntakohtainen järjestelmä Painopisteitä vuoden 2014 budjettiin Valmistelun läpinäkyvyys Avoin tiedottaminen Asiakastyytyväisyyskyselyt ja muut palautejärjestelmät , Markkinointikampanjat , Aktiivinen tiedottaminen Työnjako ja tiedonkulku yhteisten palvelujen tiedottamisessa selvitettävä (LLKY, SPK, SEK, Yhteispalvelu) Tonttimarkkinointi esim. suurten yleisötapahtumien yhteydessä Vapaa ajanalueiden ja Parran alueen kokonaisvaltainen kehittäminen. Yritystoiminnan hankkiminen , Viihtyisän ympäristön rakentaminen, kysyntää vastaavien tonttien tarjonta maaseutukylillä ja keskustassa Pitkäjänteinen maapolitiikka Yhdistystoiminnan aktivointi Kunta palkitsee ansioituneita Käynnistetään seudullinen hanke Nimetään terveyden edistämisen johtoryhmä Aloitetaan terveysvaikutusten arviointi Liikunnan edistämisen toimenpideohjelma Valmistellaan vuoden 2014 budjettiin linjauksia

22 21 P r o s e s s i t 1. Palveluketjun kokonaisoptimointi 1.1. Laadukkaat, oikeaaikaiset ja kustannustehokkaat palvelut Oma arvio, kuntien väliset vertailut Yhteistyön lisääminen yli sektorirajojen Ostopalvelut ja yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 1.2. Keskeisten palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien tunnistus Palveluprosessien läpikäynti 10 kpl Prosessiryhmien työn käynnistys 2. Kunnan lähipalvelujen kehittäminen 2.1. Lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen Palvelujen kustannusseuranta ja tyytyväisyys palveluihin Lähipalvelujen panostuotossuhteen kehittäminen 3. Seudullisten palvelujen kehittäminen 3.1. Liikelaitoskuntayhtymän tehokas toiminta ja Teuvan ostajaroolin vahvistaminen Liikelaitoskuntayhtymän palvelujen taso ja kustannustehokkuus , Aktiivinen vaikuttaminen yhteistoiminnallisten elinten kautta, oman seurantajärjestelmän luominen 3.2. Seutupalvelukeskuksen palvelujen kehittäminen Kustannussäästö 25 % hallinnon tukipalveluissa Sähköisten palvelujen kehittäminen Aktiivinen omistajaohjaus 3.3. Seudullinen yhteistyö sivistystoimen palveluissa Voimavarojen joustava kohdentaminen yli kuntarajojen Yhteistyön monipuolistaminen, kulttuuriyhteistyön alueellinen laajentaminen Suupohjan toisen asteen koulutusjärjestelmän kehittäminen, Panula opiston toiminnan tehostaminen ja kansalaisopiston toimintavaihtoehtojen kartoitus 3.4. Seudullinen yhteistyö jäteveden puhdistuksessa Sopimus vuonna Eri vaihtoehtojen kartoitus Sopimusneuvottelut 4. Kiinteistöjen hallinta 4.1. Lähivuosien tarpeita toiminnallisesti vastaavat tilat Käyttösuunnitelmat kiinteistöittäin Kiinteistöjen kuntoarviot Kiinteistöjen käyttösuunnitelmien laatiminen Peruskorjaus/ investointisuunnitelma Investointien hallittu toteutus 4.2. Elinkaarikustannuksiltaan taloudelliset tilat Elinkaarikustannusten seuranta Elinkaarimallin käyttöönoton valmistelu 4.3. Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys Monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden arviointi Tilojen muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden arviointimallin valmistelu

23 22 O m i s t a j a t / h e n k i l ö s t ö / o s a a m i n e n 1. Strategisen johtamisen kehittäminen 1.1. Kunnanhallituksen ja johtoryhmän välisen yhteistyön tiivistäminen ja selkeyttäminen 1.2. Strategiaan ja tuloskorttiin perustuva johtaminen 1.3. Kunnanhallituksen ja johtoryhmän johtamisvalmiuksien kehittäminen 1.4. Kunnanhallituksen ja lautakuntien välisen työnjaon ja vastuiden selkeyttäminen ja yhteistyön tiivistäminen Säännöllinen oma arviointi Tuloskortit aktiivisessa käytössä Koulutus ja valmennuspäivät Sujuva, laadukas päätöksenteko (oma arvio) Kunnanhallituksen ja johtoryhmän yhteiset kokoukset Työkokousten valmistelu ajankohtaisista aiheista Päätöksiä ja niiden vaikutuksia verrataan valittuun strategiaan BSC kehityskeskustelun työvälineeksi Koulutus ja yhteiset teematapaamiset Muutokset hallintosääntöön ja yhteiset pelisäännöt 2. Työhyvinvoinnin edistäminen 3. Kannustava henkilöstöjohtaminen 2.1. Henkilöstöstrategian päivittäminen 2.2. Henkilöstöjaoston roolin terävöittäminen 3.1. Positiivinen, rakentava kahdensuuntainen palaute 3.2. Asenteeksi yhteen hiileen puhaltaminen Päivitetään strategia yhteistyössä henkilöstön kanssa Kartoitus ja suunnitelma tehtynä Roolijaot: jaosto, ytr, työterveyshuolto, esimiehet , Joryn ja kunnanhallituksen yhteinen arviointi Johdon ja henkilöstöjärjestöjen aktiivinen toiminta YTR:ssä Osaamiskartoitus ja suunnitelma osaamistarpeista ja rekrytoinnista Henkilöstöjaoston toimintasuunnitelma Henkilöstöjaoston työseminaarit , Vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen 4. Työvoiman saatavuus 4.1. Pätevät, osaavat ja innostuneet työntekijät % työvoimasta muodollisesti päteviä Seudullinen rekrytointiyhteistyö (kunnat ja elinkeinoelämä) Oppilaitosyhteistyö T a l o u s 1. Uudistettu elinkeinopoliittinen ohjelma 1.1.Toimiva yhteistyö elinkeinoelämän kanssa 1.2. Olemassa olevien yritysten kehittyminen ja uudet yritykset Yhteisten kokoontumisten määrä Investointien määrä milj.euroa Työpaikkojen määrä Yrityskauppojen määrä Elinkeinopoliittisen toimikunnan aktiivinen toiminta Elinkeinopoliittisen ohjelman uudistaminen ja täytäntöönpano Teakin teknologiakeskuksen hyödyntäminen yrityselämän tarpeisiin 2. Työllisyys 2.1. Markkinaehtoisten työpaikkojen synnyttäminen Työllisten määrä Työpaikkojen syntymisen edesauttaminen 2.2. Tehokkaat työllistämistoimet Kuntasektorin työllistämät lkm Työttömien määrä (nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja kaikki yht.) Työllistämisvelvoitteen täyttäminen Työpajatoiminnan tehostaminen

24 23 3. Toimiva talouden suunnittelu ja seurantajärjestelmä 3.1. Kustannuslaskentajärjestelmä Järjestelmä käytössä soveltuvissa toiminnoissa v Valmistellaan käyttöönottoa v Selkeä ja oikea aikainen raportointi Oma arvio Raportointimallin kehittäminen 3.3. Kokonaisuuksien hallinta päävastuualueiden kesken 3.4. Tasapainoinen talous Kustannustehokkuuden lisääntyminen Tulorahoituksen riittävyys Menojen hallinta Taloustyöryhmän aktiivinen toiminta ja Kehysmenettely käyttöön palvelualueittain Hallinto ja elinkeinotoimi (sisältää tulevaisuuslautakunnan) Tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Hallintopalvelut Hallintopalvelujen tehtävänä on kunnan, kuntalaisten ja kuntaorganisaation toiminnan vahvistaminen sekä myönteisen kuntakuvan luominen aktiivisella tiedottamisella, vuorovaikutuksen kehittämisellä ja sujuvalla asiakaspalvelulla. Hallintopalvelut tuottaa kuntalaisille ja kuntaorganisaatiolle laadukkaat päätöksenteon valmisteluun ja toimeenpanoon kuuluvat palvelut, osallistuu kunnan kehittämistyöhön ja vastaa yhteispalvelupisteen toiminnasta. Viestinnässä pyritään ottamaan huomioon kuntalaisten informaatiotarpeet ja sekä kunnan kehittämistarpeet. Viestinnässä hyödynnetään sähköisiä välineitä monipuolisesti, huomioiden kuitenkin erilaisten asukasryhmien tarpeet. Kuntamarkkinointia ja tiedottamista kehitetään markkinointistrategian mukaisesti. Vuonna 2014 yhteispalvelua kehitetään valtioneuvoston tavoitteiden ja paikallisen palvelukysynnän mukaisesti. Yhteispalvelussa pyritään tehostamaan ja lisäämään etäpalvelujen käyttöä. Teuvan kunta on aktiivisesti mukana toteuttamassa Asiakaspalvelu 2014 hanketta. Henkilöstöhallintopalvelut Talousarvion henkilöstömenoihin tulevat vaikuttamaan joko lisäävästi tai vähentävästi mm. seuraavat seikat: Henkilöstösuunnitelman mukaan vuonna 2014 on noin 208 vakanssia, mikä on kymmenen vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vakanssit eivät kuitenkaan ole suoraan henkilökunnan lukumäärä. Eläkkeelle on arvioitu talousarviovuotena siirtyvän 10 henkilöä.