ALUEELLINEN APUVÄLINEPALVELU POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ AAPA-hankkeen loppuraportti 2013 Anne Kanto-Ronkanen

Transkriptio

1 ALUEELLINEN APUVÄLINEPALVELU POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ AAPA-hankkeen loppuraportti 2013 Anne Kanto-Ronkanen

2 1 Sisältö 1. Alueellisen apuvälinepalvelu-hankkeen tausta Toimeksianto Hankkeen tavoite ja tarve Hankkeen toteuttaminen Ehdotus alueellisen apuvälinepalvelun toteuttamiseksi Ehdotus alueellisen apuvälinepalvelun taloudesta Ehdotus alueellisen apuvälinepalvelun toiminnasta Alueellisen apuvälinepalvelun haasteet Liite 1 Ohjausryhmä Liite 2 Tilaisuudet ja osallistujat Liite 3 Talousarvio ja kuntien osuudet Liite 4 Apuvälinepalveluja ohjaava lainsäädäntö ja ohjeet Liite 5 Apuvälinepalvelujen järjestäjät... 26

3 2 Esipuhe Lainsäädäntömme edellyttää, että kansalaisille tulee tarjota yhdenvertaiset apuvälinepalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksissa edellytetään, että sairaanhoitopiirit sopivat alueillaan yhdessä kuntien sosiaali- ja terveystoimien kanssa apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjaosta, yhtenäistävät käytäntöjään sekä keskittävät toimintojaan. Suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä näin onkin jo menetelty. Ainoastaan kolmessa sairaanhoitopiirissä alueellista apuvälinetoimintaa ei ole toteutettu vaan on käytetty ns hajautettua mallia Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ns. kuntakierroksella tuotiin esille toive järjestää alueellinen apuvälinetoiminta yhdenmukaiseksi ja jäsenmaksurahoitteiseksi Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin alueella. Tämän innoittamana, sairaanhoitopiirin johdon tuella, käynnistettiin alueellisen apuvälinetoiminnan suunnittelua ja toteutusta valmisteleva projekti AAPA (alueellinen apuvälinetoiminta). Nyt käsillä oleva raportti on tämän projektin lopputuote. Projektin kuluessa on kuultu laajasti sairaanhoitopiirin toimijoita sekä asiantuntijoita ja myös kuntapäättäjiä sekä potilasjärjestöjen edustajia ja alueemme yksittäisiä kansalaisia. Tähän loppuraporttiin on koottu yhteen paras saatavilla oleva tieto tämänhetkisestä apuvälineitten toteuttamistarpeesta sekä suunnitelma alueellisen apuvälinetoiminnan käynnistämisestä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Jo alkuvaiheessa todettiin, että alueen apuvälinetoiminta on järjestetty hyvin kirjavalla tavalla. Suurimpina ongelmina koettiin erilaiset arviointi- ja myöntöperusteet, asiantuntemuksen pirstoutuminen ja sirpaleisuus sekä apuvälineiden kirjava logistiikka ja puutteellinen huoltoja puhdistustoiminta. Alueellisen apuvälinetoiminnan projektia selvittäneen projektiryhmän yhteenvetona ja ehdotuksena tulevaksi toiminnaksi todetaan, että alueellisella apuvälinetoimintamallilla voitaisiin merkittävästi vahvistaa yhdenvertaisuutta, parantaa osaamista, ja luoda yhtenevä käytäntö sekä saavuttaa kustannuskehityksessä merkittävää etua ja kustannusten parempaa hallintaa apuvälineitten elinkaarta pidentävällä huollon ja puhdistuksen järjestämisellä. Tulevina vuosina keskitetyllä apuvälinetoiminnalla sekä kotimaisten että kansainvälisten kokemusten perusteella on odotettavissa kustannustehokkuuden paranemista sekä yhä teknistyvän ja nopeasti kallistuvien apuvälineiden hintakehityksen tasaantuminen. Toivon, että tämä selvitysraportti omalta osaltaan selkiyttää ja antaa hyvän perustan tulevan alueellisen apuvälinetoiminnan toteutukselle. Projektiryhmän puolesta Olavi Airaksinen AAPA ohjausryhmän puheenjohtaja Kuntoutuksen palveluyksikön johtaja

4 3 1. Alueellisen apuvälinepalvelu-hankkeen tausta Apuvälineet ovat kehittyneet ja teknistyneet vuosien myötä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hankittujen apuvälineiden määrä on moninkertaistunut. Valtakunnallisesti apuvälinepalveluita on kehitetty Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) erillisrahoituksella Kehitystyön aikana ja sen jälkeen syntyi useita alueellisia apuvälinekeskuksia mm. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin. Apuvälinepalveluprosessin tueksi on tehty sairaanhoitopiireittäin saatavuusperusteita apuvälineiden luovuttamisesta asiakkaille. Saatavuusperusteiden tavoitteena on tukea yhtenäisiä käytäntöjä apuvälinepalveluissa. STM:ään on perustettu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on yhtenäistää kansallisesti saatavuusperusteita ja selkeyttää käytäntöjä. Terveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovuttamisesta on tuonut uusia vaatimuksia apuvälinepalveluihin. Asetuksessa korostetaan esimerkiksi aiempaa enemmän apuvälineen luovuttajan vastuuta, apuvälineen käyttäjän osallistumista apuvälineen valintaan sekä apuvälineen käyttöympäristön sopivuuden arviointia apuvälineen käytössä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden parissa työskentelevien terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet apuvälineiden teknistyessä ja lisääntyessä. Apuvälinepalvelut muualla Suomessa Apuvälinepalvelut on keskitetty sairaanhoitopiireissä lukuun ottamatta Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirejä. KYSin erityisvastuualueella (ERVA) sairaanhoitopiirien apuvälinekeskukset tekevät yhteistyötä, jota jonkin verran vaikeuttaa se, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin malli ei ole keskitetty. Esimerkiksi ERVA alueella on yhdessä kilpailutettu sähköpyörätuolit ja mopedit. Samalla tavoin voisi kilpailuttaa muita harvinaisempia apuvälineitä, mutta nykyisessä mallissa se olisi hankalaa. Keskitetyissä malleissa on erilaisia tapoja yhdistää toimintoja, joissain sairaanhoitopiireissä keskitetyn apuvälinepalvelun piirissä ei ole kuulemisen, näkemisen tai hengityksen apuvälineitä. Huollon järjestämisessä on myös eroja: osassa se on keskitetty ja osassa huoltoja tapahtuu myös kunnissa. Apuvälinepalvelujen työnjako Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Tällä hetkellä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä hankitaan keskitetysti jäsenmaksurahoituksella sähköpyörätuolit ja mopedit, kommunikoinnin apuvälineet, ympäristönhallintajärjestelmät sekä hengityksen apuvälineistä happirikastimet ja kaksoispaineventilaattorit. Lasten päivittäisten toimintojen ja liikkumisen kierrätettävät apuvälineet on keskitetty vuodesta 2007 alkaen. Jäsenmaksurahoitteisten apuvälineiden lisäksi erikoissairaanhoidosta hankitaan mm. hengityksen apuvälineitä (CPAP), peruukkeja, tukipohjallisia ja erilaisia tukia. Erikoissairaanhoidossa esimerkiksi hengityksen ja kuulemisen apuvälineiden määrät ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Tässä esimerkkinä CPAP-laitteet, jotka on tilastoitu Effectoriin (apuvälinepalveluiden hallinnoinnin ohjelma) jo vuodesta (Kuviot 1 ja 2) Kunnat ovat hankkineet kaikki muut lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet esim. pyörätuolit, kotihoitosängyt ja erilaiset tuet.

5 Hengityslaitteiden kostuttimet CPAP-laitteet Kuvio1 CPAP laitteiden ja hengityslaitteiden kostuttimien hankintamäärät (Effector) hankintahinta Hengityslaitteiden kostuttimet hankintahinta CPAPlaitteet , , , ,00 Kuvio 2 CPAP laitteiden ja hengityslaitteiden kostuttimien hankintahinta euroina (Effector) Apuvälinepalveluissa käytetty asiantuntijatyö eli fysio- tai toimintaterapeutin työpanos vaihtelee kunnasta toiseen. Osassa kunnista on päivittäin auki oleva apuvälinelainaamo, jossa on asiantuntija paikalla opastamassa ja neuvomassa. Apuvälinelainaamossa voi asioida sen aukioloaikoina ilman ajanvarausta. Joissain kunnissa lainaus, ohjaus ja opastus hoidetaan oman toimen ohella. Terapeutit lainaavat apuvälineitä terveyskeskusten vuodeosastoilta kotiutuville potilaille. KYSistä kotiutuvat potilaat hakevat apuvälineensä oman kuntansa terveyskeskuksesta apuvälinelainaamon aukioloaikoina tai muuna sovittuna ajankohtana. Erikoissairaanhoidosta suositellaan hankittavaksi lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä esim. tukipohjallisia tai selkätukia, eli lääkäri kirjoittaa suosituksen perustervey-

6 5 denhuoltoon, jossa sen tarpeen asiakkaalle arvioi uudelleen joko ylilääkäri tai kuntoutustyöryhmä erikoissairaanhoidon lausunnon perusteella. Joissain tapauksissa asiakas kutsutaan uudelleen arviointiin terveyskeskukseen. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovuttamista päättää perusterveydenhuollossa ylilääkäri tai päätöksentekoa on delegoitu apuvälinepalveluja kokoaikaisesti tekeville terapeuteille/osastonhoitajille. Perusteet lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovuttamisesta on kirjattu asetukseen ja tarkennettu sairaanhoitopiirin saatavuusperusteissa. Tällä hetkellä saatavuusperusteita tulkitaan eri tavoin eri kunnissa esimerkiksi miten merkittävä asiakkaan toimintakyvyn rajoitteen tulee olla jokapäiväisessä elämässä suoriutumiseen. Asiakkaan toimintakyvyn arvio on päätöksenteon perusteena, kun päätetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovuttamisesta asiakkaalla. Erikoissairaanhoidossa päätöksiä tekevät lääkärit eri erikoisaloilla ja jäsenmaksurahoitteisten apuvälineiden osalta päätöksenteko on kuntoutusylilääkärillä. Saatavuusperusteita ei kaikilla erikoisaloilla vielä tunneta ja osata käyttää. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden kustannukset Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankintojen kokonaiskustannus (sisältää jäsenmaksurahoitteiset apuvälineet) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella on vuosittain noin 3,6milj - 4,7 milj. Arvio apuvälineiden hankinnan kustannusten määrästä vaihtelee, riippuen siitä, mistä hankintakustannuksia etsii. Esimerkiksi KYS Finan lääkinnällisen kuntoutuksen tilin tiedoissa ei näy kaikki lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankinnat eivätkä ne näy kuntien lääkinnällisen kuntoutuksen tileillä. Effector tietojärjestelmä antaa lähes luotettavaa tietoa apuvälineiden hankintojen suuruusluokasta vuonna 2012, koska apuvälineiden kirjaaminen on tarkentunut. Kirjaamiskäytännöissä on edelleen eroja, joten täysin luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa apuvälineiden hankintaan käytetyistä euroista tai hankintamääristä ei ole. Hankintakustannukset vaihtelevat vuosittain. Apuvälineen hankintahinnan lisäksi apuvälinepalveluiden kustannuksiin tulevat huollon, puhdistuksen, logistiikan sekä asiantuntijatyön kustannukset. Näitä kustannuksia on kokonaisuudessaan vaikea erotella, koska kunnissa niitä ei kohdenneta apuvälinepalveluihin tai ne vyörytetään apuvälinepalveluihin. Nämä kulut kirjaantuvat monelle eri kustannuspaikalle eri organisaatioissa. Asiantuntijatyön kohdentaminen apuvälinepalveluihin vaihtelee hyvin paljon ja sen erottaminen terapiatyöstä on vaikeaa. Apuvälineiden hankinta ja omistaminen Kunnat ja erikoissairaanhoidon klinikat hankkivat apuvälineet käyttämällä Effector tietojärjestelmää ja osa erikoissairaanhoidon klinikoista ja kunnista hankkivat apuvälineitä oman organisaationsa muun tilausjärjestelmän kautta. Vuonna 2011 kilpailutettiin perusterveydenhuollon apuvälineet, jossa ovat mukana kaikki IS Hankinnat Oy:n osakkaat. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelta IS Hankinnat Oy:ssä ovat mukana

7 6 kaikki kunnat Lapinlahtea lukuun ottamatta. Edellisellä 2011 päättyneellä kilpailutetulla sopimuskaudelle sitoutuminen sopimustuotteisiin kunnissa oli huonoa ja apuvälineitä hankittiin ohi sopimustuotteiden. Kunnat omistavat apuvälineensä ja asiakas palauttaa apuvälineen omaan kuntaansa. Osa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä ovat hyvin yksilöllisiä, esimerkiksi ortopediset jalkineet, jolloin niitä ei palauteta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kunnilla on yhteinen apuvälinepalvelujen tietojärjestelmä, Effector, jolla he hallinnoivat apuvälineitään ja tekevät tilaukset, lainaussopimukset yms. sen kautta. Koska kunnat omistavat apuvälineensä, niin harvinaisemman apuvälineen, kuten esimerkiksi painavalle henkilölle tarkoitetun pyörätuolin palautuessa, voi se seisoa varastossa pitkän aikaa, koska sille ei ole heti tarvitsijaa omassa kunnassa. Tällä hetkellä kuntien varastoissa seisoo näitä harvinaisempia apuvälineitä. Suuremman väestöpohjan yhteisessä apuvälinepalvelussa harvinaisemmatkin apuvälineet kiertävät paremmin. Huolto, puhdistus ja logistiikka tällä hetkellä Apuvälineiden huoltoa tehdään suurimmalta osin puutteellisissa tiloissa. Apuvälinemäärät ja apuvälineiden lainaukset (Kuvio 3) ovat lisääntyneet, jolloin huollon ja puhdistuksen tarve on lisääntynyt ja tilat ovat käyneet ahtaiksi. Varsinkin niissä toimipisteissä, joissa huoltoa tehdään kiinteistöhuollon osana, tilat eivät ole suunniteltu apuvälineiden huoltoa varten. Kuva 1 Kuvio 3 Lainausten määrä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (Effector)

8 7 Kuva 1 Esimerkki ahtaista huollon työtiloista kuva: Mikko Rissanen 2012 Monessa kunnassa terapeuttien vastuulle on jäänyt varastointi, jolloin varaston järjestyksessä pitämiseen oman työn lisäksi ei ole aikaa ja resursseja. Lisäksi varastot sijaitsevat hajallaan, ovat ahtaita ja apuvälineen noutaminen varastosta vie paljon aikaa. Varastoon jää helposti apuvälineitä unohduksiin eli apuvälineet hukkuvat varastoon. Eräissä yksiköissä ei ole varastotilaa ja silloin apuvälineitä säilytetään käytävillä ja portaiden alla. Kuvat 2 ja 3. Kuva 2 Esimerkki apuvälinevarastosta Kuvat: Mikko Rissanen 2012 Kuva 3 Esimerkki apuvälineiden varastoinnista Huoltomiehet tekevät kotikäyntejä vieden isompia tai asennettavia apuvälineitä asiakkaiden kotiin. Kunnasta riippuen huoltomiehet tekevät myös huoltokäyntejä kotona esim. kotihoitosängyn rikkoontuessa. Apuvälineet puhdistetaan apuvälineen palautuessa apuvälinelainaamoon tai apuvälineen mennessä huoltoon. Puhdistuksen tekevät terveyskeskuksen siisti-

9 8 jät/laitoshuoltajat. Puhdistustilat ovat pienet, asiakkaalta palautuneet likaiset apuvälineet ovat samoissa tiloissa kuin pestyt apuvälineet, kuivatustilat ovat olemattomia ja puhdistus tapahtuu pääosin käsityönä. Tiloissa on vaikea työskennellä ergonomisesti. Kuva 4 Kuva 4 Esimerkki puhdistustilasta kuva: Mikko Rissanen 2012 Apuvälinepalvelun osaaminen Tällä hetkellä kunnissa on hyvin kokeneita työntekijöitä, joille on kertynyt osaamista apuvälinepalveluista. Apuvälinetyötä tekevistä terapeuteista osa on jäämässä eläkkeelle seuraavien viiden vuoden aikana ja huolena on se, että pienen yksikön apuvälineasiantuntijan jäädessä eläkkeelle, menee aikaa ennen kuin uusi asiantuntija on kouluttautunut apuvälinepalveluihin. Erikoissairaanhoidossa sekä Iisalmessa, Varkaudessa, Siilinjärvellä ja Kuopiossa on nimettyjä huoltomiehiä apuvälineiden huoltamiseen. Apuvälineiden huolto on haavoittuvaista, koska osaajia on vähän. Apuvälinepalvelu edellyttää osaamista ja keskittymistä apuvälinetyöhön. Keskittämällä voidaan varmistaa osaamista ja laadukkaat apuvälinepalvelut. Apuvälineet kehittyvät ja teknistyvät ja niiden määrä on lisääntynyt moninkertaiseksi viimeisten kahdeksan vuoden aikana.( Kuviot 4, 5)

10 rollaatorit lainaukset rollaatorit hankinnat Kuvio 4 Rollaattoreiden hankinnat ja lainaukset 2003 ja pyörätuolit lainaukset pyörätuolit hankinnat Kuvio 5 Pyörätuolien lainaukset ja hankinnat 2003 ja Toimeksianto Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä väestö ikääntyy ja ikäihmisten kotona asumista tuetaan erilaisin palveluin ja apuvälinein. Uudenlaiset apuvälineet, apuvälineiden teknisten ominaisuuksien lisääntyminen ja apuvälineiden ominaisuuksien muokkaaminen yksilölliseen tarpeisiin mahdollistavat entistä useamman kotona asumisen. Erilaiset muutokset terveydenhuollon toimintaympäristössä (kuntaliitokset, organisaatiomuutokset, vanhusten laitoshoidon purkaminen) nostivat esille keskustelun apuvälinepalvelujen kehittämisestä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

11 10 Alueellisen apuvälinepalvelun kehittämisestä keskusteltiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdon kuntakierroksella keväällä Sen jälkeen Kuntoutuskeskus sai seuraavanlaisen toimeksiannon: Apuvälineiden hankinnan, jakelun, huollon sekä rekisteröinnin organisointi uudelleen koko sairaanhoitopiiriä koskevana otettiin yleisesti myönteisesti vastaan. Todettiin, että siitä olisi sekä toiminnallisesti että taloudellisesti pitkällä tähtäyksellä hyötyä. Uudelleenorganisointi vaatii kuitenkin hyvää suunnittelua ja se olisi syytä aloittaa välittömästi. Uusi järjestely voitaisiin ottaa käyttöön joko vuoden 2012 tai 2013 alusta lukien. Järjestelmä rahoitettaisiin kunnilta kerättävän jäsenmaksun muodossa. Toimeksiannon perusteella aloitettiin alueellisen apuvälinepalvelun valmistelutyö syksyllä 2011 ja vuonna 2012 valmistelu tehtiin hankkeena, johon oli palkattu yksi työntekijä. Keväällä 2012 kuntayhtymän johdon, Kujon, kokouksessa , päätettiin jatkaa alueellisen apuvälinepalvelun valmistelua: 4/63 Merkittiin tiedoksi Timo Miettisen esitys (LIITE 63) alueellisen apuvälinekeskuksen järjestelymallista. KUJO piti hanketta yksimielisesti kannatettavana ja jäsenmaksurahoitusratkaisua parhaana. Hankkeen eteenpäin viemiseksi alueellinen apuvälinekeskushanke kirjataan valmisteilla olevaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. Palvelualuejohtaja Esko Vanninen ottaa päävastuun hankkeen jatkovalmisteluista, joihin palataan lähemmin "syksymmällä". Syksyllä 2012 on jatkettu alueellisen apuvälinepalvelun valmistelua ja tarkentamista. 3. Hankkeen tavoite ja tarve Tavoite Alueellisen apuvälinepalvelun tavoitteena on tuottaa kansalaisille yhdenvertaisia ja oikea-aikaisia palveluja, jotka tukevat asiakkaan suoriutumista ja osallistumista arjessa sekä osin vähentävät muiden palvelujen tarvetta. Esimerkiksi toimivat apuvälineet mahdollistavat kotona asumisen eikä asiakas tarvitse laitoshoitopaikkaa. Tai hyvän liikkumisen apuvälineen avulla asiakas pääsee liikkumaan kodin ulkopuolella eikä tarvitse apua asiointiin tai harrastuksiin. Lisäksi tavoitteena on tuottaa laadukkaita, yhdenvertaisia ja ajanmukaisia apuvälinepalveluja, yhdenmukaistaa apuvälinepalveluja, karsia päällekkäistä työtä, parantaa osaamista ja täyttää uudistuneen lainsäädännön vaatimukset. Alueellisen apuvälinepalvelun tavoitteena on myös hillitä ja tasata kustannuksia vuosien välillä, koska pienissä yksiköissä yhden ison harvinaisemman apuvälinehan-

12 11 kinnan takia, kustannukset saattavat moninkertaistua, esimerkiksi sähkösäätöinen kotihoitosänky tai seisomateline. Tarve Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella tehtiin laaja selvitys vuonna 2003 apuvälinepalveluista osana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Itsenäisen selviytymisen (ITSE)- hanketta. Selvityksessä kysyttiin apuvälineiden käyttäjien, päättäjien ja apuvälinepalveluissa toimivien terapeuttien näkemyksiä apuvälinepalvelujen toimivuudesta. Käyttäjien näkökulmasta toivottiin parempaa tiedottamista apuvälinepalveluista, apuvälinelainaamojen päivittäistä aukioloa ja huoltopalvelujen parantamista. Käyttäjät eivät aina tienneet, kenen vastuulla apuvälinehuolto on. Käyttäjät toivoivat ammattimaisempaa huoltoa, koska olivat saaneet huonokuntoisia apuvälineitä terveyskeskuksista. Käyttäjät toivoivat apuvälinepalvelujen keskittämistä, että käyttäjän ei tarvitsisi pohtia, mistä hän apuvälineensä saa. Terapeuttien ja muiden apuvälineasioiden parissa työskentelevien mielestä apuvälineasiantuntijuutta tulisi keskittää, sillä harvoin esille tulevat apuvälineasiat vievät kohtuuttomasti aikaa. Terapeutti joutuu selvittämään, minkälaisia apuvälineitä on markkinoilla ja mikä olisi soveltuvin apuväline asiakkaalle. He toivoivat myös kalliiden ja vaativien apuvälineiden ja lasten apuvälineiden keskittämistä, sillä harvinaisemmat apuvälineet jäävät seisomaan pienten kuntien varastoihin. Päättäjät totesivat, että alueellisella yhteistoiminnalla apuvälineiden kierrätystä olisi mahdollista tehostaa. Huoltopalvelut ovat puutteellisia ja niitä tulisi kehittää esim. järjestämällä alueellisesti korjaus- ja huoltopalveluja. Tiedottamista tulisi parantaa samoin yhteistyötä erityisesti hankinnoissa, huollon ja kierrätyksen järjestämisessä. ITSE - hankkeen raportissa todetaan, että huoltotoimintaa leimaa hajanaisuus eikä sitä nähdä ammattimaisen toimintana vaan se useimmiten lykätään kiinteistöhuoltajan tehtäviin, jolla ei ole kiinnostusta apuvälineisiin ja muita työtehtäviä jo liikaa. Raportissa todettiin, että rikkinäinen väline voi olla varastossa, koska sitä ei ehditä huoltaa. Tästä johtuen ulospäin kohtuullisessa kunnossa näyttävä rikkinäinen apuväline on päätynyt uudelle käyttäjälle. Apuvälinepalveluissa huoltotoiminta vaatii ammattimaista otetta sekä tietoa ja taitoa apuvälineistä yleensä. Hajautetussa toiminnassa myös monet perusasiat apuvälineistä ja niiden soveltamisesta olivat epäselviä. Asiantuntijan mahdollisuus keskittyä vain apuvälinepalveluun tai vammaispalveluun näkyy toiminnan joustavuutena ja sujuvuutena. Osa ITSE - hankkeen ehdottamista toimenpiteistä on toteutunut esim. lasten apuvälineiden keskittäminen vuonna 2007, yhteinen tietojärjestelmä 2012 vuoden alussa kaikissa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien kunnissa, yhteinen kilpailutus lähes kaikkien kuntien kanssa. Sen lisäksi osa kunnista on parantanut huoltopalveluitaan. Harvinaisempien ja vaativimpien, esim. seisomaan nostavien pyörätuolien, apuvälineiden arviointia, sovitusta, käyttöön luovutusta ja opastusta, huoltoa, varastointia, hankintaa eikä kierrätystä ole keskitetty. ITSE -hankkeen ehdottamaa keskitettyä huoltoa ei ole toteutettu eikä myöskään asiantuntijuutta keskitetty.

13 12 Alueellisen apuvälinepalvelu (AAPA) - hankkeen aikana järjestettiin keskustelutilaisuuksia apuvälineiden kanssa työskenteleville terapeuteille ja huoltoa tekeville henkilöille. Keskusteluissa korostui mm. huollon hajanaisuus, huollon ja puhdistuksen pienet ja ahtaat työskentelytilat sekä varaosien saatavuus. Asiantuntija apua kaivattiin harvinaisempien apuvälineiden arvioinnissa ja sovittamisessa apuvälineen käyttäjälle esim. seisomaan nostavat pyörätuolit. Apuvälineiden määrä ja niiden kierto on lisääntynyt, mutta henkilökuntaresurssit ovat pysyneet lähes samana kuin vuonna 2003 tehdyn selvityksen aikana. 4. Hankkeen toteuttaminen Alueellisen apuvälinepalveluhankkeen toimintaa tukemaan ja ohjaamaan perustettiin syksyllä 2011 ohjausryhmä (liite 1). Apuvälinepalveluja toteuttavien toimijoiden, terapeuttien, huoltomiesten ja puhdistuksen ammattilaisten kanssa on pidetty keskustelutilaisuuksia. Projektisuunnittelija kiersi keväällä 2012 KYS erikoisaloilla keskustelemassa apuvälinepalvelusta. Lisäksi apuvälineisiin liittyvien asioiden kanssa tekemisissä olevien klinikoiden kanssa on keskusteltu useamman kerran esim. aistinelinsairaudet ja keuhkotaudit. Projektisuunnittelija on vieraillut Ylä-Savon soten ja Varkauden toimijoiden ja hallituksen kokouksissa. Yhteistyössä Servican, (Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän), ja Istekki Oy:n kanssa vierailtiin seitsemän kunnan apuvälinepalveluissa. Hanke järjesti myös tutustumismatkan Pohjois-Karjalan apuvälinekeskukseen sekä Pohjois-Pohjanmaan apuvälinekeskukseen. Hanke järjesti Effector huolto- osion ja raportoinnin koulutuksen syksyllä ( liite 2 ) 5. Ehdotus alueellisen apuvälinepalvelun toteuttamiseksi Ehdotus on, että kaikki lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet keskitetään alueelliseen apuvälinepalveluun vuoden 2014 alusta alkaen. Alueellisen apuvälinepalvelun käynnistyessä kuntien ja erikoissairaanhoidon apuvälineet siirtyvät vastikkeetta alueellisen apuvälinepalvelun hallintaan ja vastuulle. Apuvälineiden huoltoa, puhdistusta, varastointia ja logistiikkaa sekä apuvälinehuollon osaamista keskitetään ja tiivistetään. Servicalla on mahdollisuus toteuttaa apuvälineiden huolto, puhdistus, varastointi ja logistiikkapalvelut yhteistyössä Istekin sekä alueen kunnissa olevien apuvälinehuoltopisteiden kanssa. Apuvälinepalvelun asiantuntijaresursseihin on laskettu kaksi eri vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A on asiantuntijoita, jotka tukevat kunnissa tapahtuvaa apuvälinetyötä, sekä tekevät harvinaisempien ja vaativien apuvälineiden arvioinnin, sovituksen ja käyttöön opastuksen asiakkaalle (esim. sähköpyörätuolit, lasten apuvälineet, seisomatelineet).

14 13 Vaihtoehdossa B on asiantuntijoita lisäksi siten, että he toimivat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa apuvälinepalveluiden asiakaspalvelussa kunnan osoittamissa tiloissa, toisin sanoen toimivat apuvälinelainaamossa asiantuntijoina ja he ovat tarvittaessa mukana apuvälineen arvioinnissa ja käyttöön luovuttamisessa tai avustavat terapeutteja sovitettavan apuvälineen valinnassa ja säätämisessä. Apuvälinelainaamot Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa palvelevat laajempaa apuvälineiden käyttäjäjoukkoa ympäristökunnista. Vaihtoehto A Alueellisessa apuvälinepalvelussa on työntekijöitä: apuvälinepalvelupäällikkö, apuvälinesuunnittelija, apuvälineneuvoja, apuvälineohjaaja ja kolme apuvälineasiantuntijaa Apuvälinepalvelun työntekijät ovat terveydenhuollon tai kuntoutuksen ammattilaisia, joilla on kokemusta apuvälinepalvelusta (esim. fysio - ja toimintaterapeutteja tai apuvälineteknikkoja). Henkilöstöä olisi seitsemän. Vaihtoehto B Alueellisessa apuvälinepalvelussa on työntekijöitä: apuvälinepalvelupäällikkö, apuvälinesuunnittelija, apuvälineneuvoja, apuvälineohjaaja ja kolme apuvälineasiantuntijaa. Näiden lisäksi alueella toimii viisi apuvälineasiantuntijaa, joista kolme Kuopiossa, yksi Varkaudessa ja yksi Iisalmessa. Henkilöstöä olisi kaksitoista. Alueellisen apuvälinepalvelun edut: asukkaiden yhdenvertaisuus lisääntyy - asukkaat saavat yhdenmukaiset apuvälinepalvelut, koko sairaanhoitopiirin alueella yhteiset perusteet lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovuttamisesta apuvälineiden kierrätys lisääntyy keskitetty varastointi, huolto ja puhdistus apuvälineiden kunto paranee huolto ja puhdistus, osaaminen keskitetty osaaminen paranee kokopäiväisiä apuvälineasiantuntijoita ja huoltohenkilöitä kustannusvaikutus kuntiin neutraali - ei uusia kuluja, kulut ovat jo olemassa eri kustannuspaikoilla. tasaa kustannusten vaihtelua apuvälinepalveluissa kunnissa - kalliimman apuvälineen hankinnan vaikutus suuremmassa apuvälinebudjetissa ei ole niin suuri kuin pienessä.

15 14 6. Ehdotus alueellisen apuvälinepalvelun taloudesta Perusterveydenhuollossa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankintaan käytetyt kustannukset Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vaihtelevat 3,8 /asukas aina 14,5 / asukas. Sen lisäksi kunnissa on hyvin vaihtelevat henkilöresurssit lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden huoltoon, puhdistukseen, kuljetukseen ja asiantuntijapalveluihin. Esimerkiksi Varkaudessa on yksi huoltomies apuvälineiden huoltoon kun taas Kyster - kunnissa huolto on hoidettu kunnan kiinteistöpalvelujen/talonmiehen sivutoimena. Erikoissairaanhoidossa käytännöt vaihtelevat erikoisalalta toiselle esim. jäsenmaksurahoitteisen apuvälineiden huolto, puhdistus ja korjaus kuuluu jäsenmaksurahoitukseen ja se hoidetaan keskitetysti, kuulemisen apuvälineiden huolto laskutetaan erikseen kunnilta suoraan erikoissairaanhoidosta. Apuvälinepalvelun kustannus on 6,9 miljoonaa euroa eli 26,50 /asukas (vaihtoehto A) tai 7,2 miljoonaa euroa 27,69 /asukas (vaihtoehto B). Alueellinen apuvälinepalvelu sitoutuu toimimaan samalla budjetilla kaksi vuotta + yksi optio vuosi eli kahden toimintavuoden jälkeen arvioidaan tilanne, onko mahdollista toimia vielä kolmas vuosi samalla budjetilla. Taulukko 1, Liite 3 Taulukko 1 Alueellisen apuvälinepalvelun menot ja tulot Apuvälinepalvelun kulut vaihtoehto A 6,9 milj 26,50 /asukas vaihtoehto B 7,2 milj 27,69 /asukas Apuvälineiden hankinta, sisältää 4,6 milj 4,6 milj palvelujen ostot esim. opaskoirat Apuvälineiden huolto, puhdistus, logistiikka 1,1 milj 1,1milj Henkilöstökulut 0,4milj 0,7 milj Muut kulut 0,8milj 0,8 milj Apuvälinepalvelun tulot Jäsenmaksurahoitus 6,6milj 6,9milj Ulkokuntamyynti 0,3milj 0,3milj Apuvälineiden hankintaan käytettävä summa perustuu kuntien antamiin tietoihin apuvälinehankinnoista ja erikoissairaanhoidon apuvälinehankintoihin vuosilta 2011 ja Apuvälineisiin käytettävään summassa on huomioitu apuvälinemäärien lisääntyminen mm. sisäkorvaistutteissa sekä ikääntyvien ihmisten määrän kasvu, jolloin apuvälineiden tarve lisääntyy. Alueellisen apuvälinepalvelun kustannusvaikutus on neutraali, koska nämä kulut ovat olleet ja olisivat kunnissa. Apuvälinepalvelujen kulut eivät ole näkyneet yhtenä kokonaisuutena, koska hankinnat ja laskut lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista ovat tulleet kuntaan montaa reittiä, esim. omat hankinnat, erikoissairaanhoidon eri klinikoiden laskutus, jäsenmaksurahoitus. Apuvälinepalveluihin olennaisesti liittyvät asiantuntija-, huolto-, puhdistus-, varastointi- ja logistiikkakulut eivät ole näkyvissä kaikilta osin erikoissairaanhoidossa ja kunnissa.

16 15 7. Ehdotus alueellisen apuvälinepalvelun toiminnasta Apuvälineasiantuntijat ja neuvoja liikkuvat alueella tarvittaessa konsultoimassa lähipalveluissa. Lähipalveluina tuotetaan yleisimmät apuvälinepalvelut kuten perusliikkumisen apuvälineiden arviointi ja luovutus ja kotikäynnit. Osaamista tiivistetään ja keskistetään harvinaisempien ja yksilöllisten apuvälineiden osalta, jolloin niiden sovitus tehdään alueellisen apuvälinepalvelun asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Lähipalvelussa kunnan omat terveydenhuollon tai kuntoutuksen ammattihenkilöt (esim. fysio - tai toimintaterapeutit) huolehtivat tavanomaisten apuvälineiden esim. rollaattoreiden sovittamisesta ja luovuttamisesta sekä käyttöympäristön soveltuvuuden arvioinnista. Tarvittaessa he pyytävät asiantuntija-apua keskitetystä apuvälinepalvelusta. ( Taulukko 2) Vaihtoehdossa B alueellisen apuvälinepalvelun apuvälineasiantuntija huolehtii apuvälinelainaamoista Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa, joka toimii näiden kuntien sille osoittamissa tiloissa. Apuvälineasiantuntija tukee terveyskeskuksen terapeuttien työtä opastamalla apuvälinevalinnoissa, apuvälineiden säädöissä tai olemalla asiantuntijana apuvälinearvioinnissa. Näiden kolmen paikkakunnan apuvälinelainaamot palvelevat myös ympäristökuntia. Kaikissa kunnissa säilyy tavallisimpien usein lainattavien apuvälineiden varasto. Kunnissa ja erikoissairaanhoidon yksiköissä on oma terveydenhuollon ammattihenkilö, esim. lääkäri tai fysio tai toimintaterapeutti, joka toimii apuvälinepalveluiden yhdyshenkilönä. Apuvälinepalveluiden yhdyshenkilö tekee esim. apuvälinepäätöksiä ja huolehtii siitä, että yhteisesti sovittuja saatavuusperusteita noudatetaan Alueellinen apuvälinepalvelu vastaa apuvälineiden hankintaprosessista ja hallinnoinnista sekä huolehtii talousseurannasta. Alueellisen apuvälinepalvelun vastuulla on ylläpitää Effector tietojärjestelmää sekä huolehtia apuvälinepalvelujen kehittämisestä, tutkimuksesta ja koulutuksesta. Alueellinen apuvälinepalvelu tekee ja päivittää yhteistyössä alueen apuvälinetoimijoiden kanssa apuvälinepalveluihin liittyviä ohjeita ja saatavuusperusteita. Alueellinen apuvälinepalvelu raportoi sopimuksen mukaan toiminnasta ja taloudesta. Alueellisen apuvälinepalvelun asiantuntijat tekevät asiakastyötä harvinaisempien ja vaativimpien apuvälineiden osalta esim. sähköpyörätuolit, erikoispyörätuolit, erikoisemmat painehaavapatjat ja nostolaitteet. Alueellisen apuvälinepalvelun asiantuntija voi olla mukana apuvälinearvioinnissa, sovituksessa ja käyttöön luovutuksessa asiakkaan kotikunnassa. Servicalla on keskusvarasto, huolto- ja puhdistuspalvelu, jonne palautuneet apuvälineet toimitetaan reittikuljetuksella. Servica sopii työnjaosta olemassa olevien apuvälinehuoltojen kanssa eli mitkä huollot alueellisen apuvälinepalvelun huolloista tehdään Iisalmessa, Varkaudessa ja Siilinjärvellä. Servica huolehtii apuvälinelainaamojen varastojen apuvälineiden täyttämisestä Effectorista nähtävän varastosaldon perusteella. Jokaisen toimipisteen kanssa sovitaan tarvittava varastossa olevien apuvälineiden määrä. Tavaran tilaukset tehdään Effectorin kautta keskitetysti. Tavara tulee keskusvarastoon, jossa se merkitään ja tarkastetaan. Sen jälkeen se toimitetaan tilaajalle. Apuvälineisiin

17 16 tehtäviä yksilöllisiä muutostöitä tekevät joko Servican/Istekin ammattimiehet tai palveluntuottajat. Yksityiskohtaisempaa työnjakoa ja toimintamallia hiotaan ja valmistellaan syksyllä 2013 ja ensimmäisen toimintavuoden aikana. Taulukko 2 Esimerkkejä työnjaosta alueellisessa apuvälinepalvelussa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella Nyt Alueellinen apuvälinepalvelu Asiakkaan apuvälinepalvelut: Perusapuvälineet asiakas saa kunnasta. Erikoissairaanhoidon välineet asiakas saa erikoissairaanhoidosta (sovitun työnjaon mukaan) Kotiutuessaan erikoissairaanhoidosta potilas hakee tarvitsemansa apuvälineet omasta terveyskeskuksesta. Asiakas palauttaa apuvälineen sinne, mistä hän on sen saanut lainaksi. Apuvälineen hankinta Tilaus tehdään Effectorissa Apuväline merkitään saapuneeksi ja tarrotetaan, kootaan, tarvittaessa vastaanottotarkistetaan ja luovutetaan käyttäjälle. Lasku hyväksytään Apuvälineet varastoidaan ja varastoa ylläpidetään. Muutos: Kotiutuessaan erikoissairaanhoidosta hän saa tavallisimmat apuvälineet mukaansa. Apuvälineet voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen sairaanhoitopiirin alueella. Asiakas saa yhdenvertaiset apuvälinepalvelut asuinpaikasta riippumatta. Muutos: Palautuneet ja harvinaisemmat apuvälineet varastoidaan keskitetysti, josta ne sitten lähtevät kiertoon eli ennen uuden tilausta varmistetaan, että onko varastossa huollettu apuväline. Apuvälineiden kierto lisääntyy. Kunnissa on perusvarasto esim. viikon apuvälinetarve, eniten menevistä apuvälineistä. Varasto täydennetään sovitusti, tilaus tehdään Effectorissa silloin, kun tarvitaan tavallisesta määrästä poikkeava määrä apuvälineitä tai harvinaisempi väline. Toimitus tilauksesta seuraavana päivänä, mikäli apuväline on keskitetyssä varastossa. -> varastoinnin tarve vähenee, tilaus ja vastaanottotyö vähenee Hankinnat tehdään keskitetysti, jolloin sitoutuminen sopimustuotteisiin paranee -> säästö. Apuvälineet tulevat keskitetysti alueelliseen palveluun, jossa ne poistetaan paukkauksista, merkitään saapuneeksi ja tarrotetaan, tarvittaessa toimitetaan vastaanottotarkistukseen ja sieltä asiakkaalle luovutettavaksi. Laskut tarkastetaan ja hyväksytään alueellisessa apuvälinepalvelussa. Laskujen tarkastus poistuu kunnista.

18 17 Apuvälineen varastointi Apuvälineiden varastoinnin tarve vähenee kunnissa -> tilaa vapautuu muuhun käyttöön. Huolto Hajautunut huolto, osa huolloista haavoittuvaisia, kun ovat yhden osaajan varassa. Tilat ovat ahtaita monissa huolloissa. Huoltoa tehdään osa-aikaisesti muiden töiden ohella Puhdistus Puhdistus tehdään pienissä tiloissa, käsityönä. Muutos: Apuvälinehuollon osaamista keskitetään ja apuvälinehuollon osaajia on useampia, jolloin huoltoa voidaan järjestellä esim. sairaslomien aikana Kunnissa vähentyy mekaanisen huollon osuus, koska palautuneet apuvälineet huolletaan keskitetysti. Asiantuntijuus lisääntyy, kun huollossa on useampia apuvälineiden huoltoon perehtyneitä kokoaikaisia huoltomiehiä. Muutos: Käsin puhdistamisen määrä vähenee, kun palautuneet apuvälineet pestään keskitetysti pesukoneessa ja pesu- ja kuivaustilat ovat asianmukaiset. Kuljetus Erikoissairaanhoidon apuvälineet kulkevat reittikuljetuksella asiakkaalle. Kuntien huoltomiehet kuljettavat suurempia apuvälineitä kuten sänkyjä asiakkaille tai asennettavia apuvälineitä kuten nousutukia. Terapeutit käyvät opastamassa apuvälineen käytön. Terapeuttien työ: Eri kunnissa terapeuteilla on erilaisia vastuita apuvälinepalveluista, osassa terapeutit selvittävät ja hankkivat varaosat, varastoivat, kuljettavat, puhdistavat, etsivät sopivia välineitä sovitettaviksi. Kunnan asiakkaisiin kohdistuva asiakastyö (arviointi, käytön opastus jne.) Kunnissa tapahtuva puhdistuksen tarve vähenee. Kuntiin jää esimerkiksi kokeilukäytössä olevien ortoosien pesu Muutos: Asiakkaalle menevät apuvälineet toimitetaan asiakkaalle reittikuljetuksena tai erillisenä kuljetuksena. Kuljetukset on reititetty Kuopiosta eri reiteille, jolloin keskitetyssä varastoinnissa apuvälineen kuljettaminen varastosta toiseen reittikuljetuksella on nopeampaa ja helpompaa kuin hajautetuissa varastoissa esim. Leppävirralta Kiuruvedelle. Kotiin asennettavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet kuten nousutuet käy asentamassa kunnan huoltomies. Kunnan terapeutti käy opastamassa apuvälineen käytön, ellei kyseessä ole harvinaisempi apuväline, jolloin opastuksen tekee alueellisen apuvälinepalvelun asiantuntija. Muutos: Huolto hoitaa varaosien tilaukset ja pitää yllä tietoa varaosien toimittajista Puhdistustyö vähenee, kun palautetut puhdistetaan keskitetysti Selvitystyö vähenee, alueellisessa apuvälinepalvelussa on asiantuntijoilla tietoa eri vaihtoehdoista. Vaihtoehto B Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa toimivat asiantuntijat tekevät asiakastyötä -> vähentää kuntien terapeuttien asiakastyötä. Alueellisen apuvälinepalvelun asiantuntijat toimivat asiantuntijoina Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa ja niiden ympäristökunnissa. Asiantuntijuus ja osaaminen lisääntyvät, kun alueellisessa apuvälinepalvelussa on kokopäiväisiä apuvä-

19 18 Talous, toiminnan suunnittelu ja seuranta Talouden ja toiminnan suunnittelu tapahtuu kunnissa, jossa apuvälinepalveluihin resursoidaan eri tavalla ja käytännöt vaihtelevat hyvin paljon. Apuvälinepalveluihin käytetyt resurssit ovat hajallaan ja niiden seuraaminen on hankalaa. linetyötä tekeviä henkilöitä. Muutos: Apuvälineet ovat yhden omistajan hallinnoimia -> kierrätys mahdollistuu ja paranee. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin käytettyjä euroja voidaan seurata paremmin. Apuvälinepalveluun käytetyt resurssit tulevat näkyviksi. Keskitetty hanke ei lisää kustannuksia vaan on kustannusneutraali, talous perustuu jo nyt käytettyihin resursseihin apuvälinepalveluissa, jotka ovat olleet hajallaan. 8. Alueellisen apuvälinepalvelun haasteet Alueellisen apuvälinepalvelu hankkeen aikana käydyissä keskusteluissa niin ohjausryhmässä kuin eri toimijoiden tilaisuuksissa on tullut huoli siitä, että kustannukset nousevat ja apuvälineiden luovuttamisessa ei noudateta yhtenäisiä käytäntöjä. Tämä on aiheellinen huoli, sillä tällä hetkellä käytännöt ovat kirjavat erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Päätöksenteko apuvälineen hankinnasta on hajautettu mm. erikoissairaanhoidossa usealle lääkärille, jolloin apuvälinekäytännöt eivät ole kaikille tuttuja. Yhtenä ratkaisuna tähän ehdotamme apuvälineyhdyshenkilöä erikoissairaanhoidon klinikoihin sekä kuntien yksiköihin. Heidät perehdytetään apuvälinepalveluiden päätöksentekoon, toimintamalleihin ja työnjakoon. Alueellisen apuvälinepalvelun tehtävänä on seurata apuvälinealan kehitystä ja käydä yhteisneuvotteluja apuvälinetoimijoiden kanssa toimintakäytäntöjen muutoksista ja niiden vaikutuksista esimerkiksi saatavuusperusteisiin tai toimintaan ja talouteen. Keskustelua on herättänyt toimintamallit siitä, mitä esimerkiksi varastossa tulisi olla, miten varastot täydentyvät ja miten apuvälineet lähtevät joustavasti huoltoon. Esimerkiksi Vehmersalmen liityttyä Kuopioon, Vehmersalmen apuvälinevarasto on pienentynyt, koska Kuopiosta voidaan toimittaa suhteellisen nopeasti tarvittava apuväline Vehmersalmelle. Alueellisen apuvälinepalvelun toimintamalleja on pyritty kuvaamaan, mutta kaikkia yksityiskohtia ei ole pystytty hiomaan lopulliseen muotoon, vaan ne jäsentyvät tarkemmiksi toiminnan käynnistyttyä. Hankevuoden aikana on käynyt ilmi, että Effector tietojärjestelmään on kirjattu apuvälineitä eri tavoin ja sinne on jäänyt haamuvälineitä, kun tietoja on siirretty vanhoista järjestelmistä. Kuntien toimijoita on ohjeistettu siivoamaan apuvälinerekisteriään ja Effectorissa on ohjeita kirjaamiskäytännöistä. Kuntien toimijoiden kanssa on käyty keskustelua apuvälineiden jaosta yksilöityihin ja yksilöimättömiin apuvälineisiin. Tästä käytännöstä on tehty ehdotus, miten tulevaisuudessa eri apuvälineryhmät viedään Effectoriin. Yhteisten toimintamallien ja työtapojen hiominen vaatii ensimmäisenä ja mahdollisesti toisenakin toimintavuonna yhteistä koulutusta ja keskustelua toimintakäytännöistä.

20 19 Liite 1 Ohjausryhmä Ohjausryhmä on kokoontunut mennessä kuusi kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano: Olavi Airaksinen, palveluyksikön johtaja, KYS Hannele Holopainen, hallintoylilääkäri, Varkaus/ Arja Toivonen, osastonhoitaja, Varkaus Aino Huovinen, terveysosaston osastopäällikkö, Lapinlahti/ Jorma Savolainen, vs johtava lääkäri, Lapinlahti Markku Härmä, palvelualuejohtaja, kliinisten hoitopalvelujen palvelualue, KYS Annmari Kainulainen, ylihoitaja, KYS Anne Kanto-Ronkanen, projektikoordinaattori, KYS Anna-Kaisa Koistinen, apuvälinesuunnittelija, Apuvälinekeskus KYS Mikko Korhonen, vt. toimitusjohtaja, Kyster Timo Miettinen, kuntoutusylilääkäri, Kuntoutuskeskus KYS Anne Mikkonen, ylihoitaja, Ylä-Savon sote/ Jarno Rieppo, Ylilääkäri, Ylä-Savon sote Pekka Mäntyselkä/ Simo Kokko, perusterveydenhuollon yksikkö KYS Matti Pietikäinen, terveysjohtaja, Kuopio/ Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio Martti Pärnänen, hoitopalvelujen tulosaluejohtaja Siiliset peruspalvelukeskus Esko Vanninen, palvelualuejohtaja, Kliinisten tukipalvelujen palvelualue, KYS Antti Tuononen, aluesihteeri, Kynnys ry asiantuntijat Mikko Rissanen toimialajohtaja Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Tuija Paldanius toimialajohtaja Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Tero Lähivaara, tuotepäällikkö, Istekki oy

21 20 Liite 2 Tilaisuudet ja osallistujat Liitteessä on lueteltu tärkeimpiä neuvotteluja ja keskustelutilaisuuksia, joita on käyty apuvälinetoimijoiden kanssa niin kunnissa kuin erikoisaloilla. pyj Airaksinen on keskustellut kirurgian klinikan sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksien apuvälinetoimijoiden kanssa, ne eivät näy listassa. Suuremmista tapaamisista on osallistujamäärät. Tilaisuuksista, joissa on vierailtu ei ole osallistujalistaa. Tilaisuus osallistujat Keskustelutilaisuus Kuopion TK, tutustuminen Fysiatrian henkilökunta 12.1 Istekki, palaveri 19.1 Servica, palaveri 20.1 Kuopion TK, palaveri 9.2 Keuhkoklinikka 16.2 Ylä-Savon sote toimijoita ja luottamushenkilöitä 21.2 Istekki 21.2 Syöpätaudit 22.2 Keskustelutilaisuus 23.2 Lasten syöpätaudit 24.2 Tikoteekki Lasten neurologia 13.3 Istekki 20.3 Servica 20.3 Varkaus, fysioterapia osasto, sos & terv ltk pj 21.3 Kuulokeskus 26.3 Iisalmi 28.3 Näkökeskus 28.3 Tikoteekki 21.5 Tutustuminen Kuopion apuvälinehuoltoon Servica, Istekki, Ylä-Savon sote hallitus 28.5 Suonenjoki, Leppävirta ja Varkaus apuvälinehuolto Servica, Istekki Siilinjärvi, Lapinlahti ja Iisalmi, apuvälinehuolto Servica, Istekki Keskustelutilaisuus Varkauden sosiaali- ja terveydenhuollon hallitus 5.9 Keskustelutilaisuus Effector koulutus Effector koulutus Keuhkosairauksien klinikka 18.9 Tutustuminen apuvälinekeskus Joensuu Tutustuminen apuvälinekeskus Oulu Keskustelutilaisuus Kuulokeskus Servica Keuhkoklinikka 6.11 Kuulokeskus, osastotunti Tikoteekki Keskustelutilaisuus Kuulokeskus Istekki osatonhoitajat, Kuopio, Varkaus ja Siilinjärvi, Iisalmi lomalla fysioterapia ja kuntoutus ja apuvälinetoiminta Päättäjille suunnattu tilaisuus 2( Rautalampi, Pielavesi) + aapa hankkeesta Servica ja Istekki Servica, Istekki ja Kuopion kaupunki 4

22 OSALLISTUJIA: Juha Miettinen kuntohoitaja Kaavin /fysioterapia Kirsti Mikkanen kuntohoitaja Juankosken ta/fysioterapia Martti Pärnänen tulosaluejohtaja Siiliset Helena Tepponen johtava ft Siiliset Varpu Paldanius kuntohoitaja Siiliset Pirjo Tirkkonen kuntohoitaja Siiliset Raili Riekkinen kuntohoitaja Siiliset Eeva Luostarinen fysioterapeutti Varkauden tk / Apuvälineyksikkö Marjo Rautio fysioterapeutti Varkauden tk / Apuvälineyksikkö Helena Rissanen fysioterapeutti Varkauden tk / Apuvälineyksikkö Johanna Halonen fysioterapeutti Suonenjoen ta Matti Pietikäinen terveysjohtaja Kuopion terveyspalvelut Tuula Thilman apulaisylilääkäri Kuopion terveyspalvelut Maija Roine kuntoutuspäällikkö Kuopion terveyspalvelut Tuija Jääskeläinen Kuopion terveyspalvelut Tarja Hoffren palveluesimies Kuopion terveyspalvelut Tiina Parviainen vastaava ft Lapinlahden tk Anne Mikkonen johtava ylihoitaja Ylä-Savon SOTE Eija Jestola ylihoitaja Ylä-Savon SOTE Marjatta Mäkinen osastonhoitaja Ylä-Savon SOTE Sirpa Vilhunen Rautavaaran tk Päivi, Lumijärvi ft, Pielaveden ja Keiteleen ktt ky Jari Lukkarinen ylilääkäri Leppävirran tk Pirjo Smålander ft Kuopio/Tuusniemi ft Eeva Nupponen,, apuvälineneuvoja, KYS Salkinoja Laura, fysioterapeutti, Leppävirta Mikko Rissanen toimialajohtaja Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Tero Lähivaara, tuotepäällikkö, Istekki oy Sirkku Vauhkonen, asiakkuuspäällikkö, Servica (puhdistus) Tero Järvinen, asiakkuuspäällikkö, Servica Jouko Koistinen, logistiikkapäällikkö, Servica Tuija Paldanius, toimialajohtaja, Servica, puhdistus Anna-Maija Lappalainen, siivouspalvelut, Ylä-Savon sote Matti Karppinen, huoltomestari, Ylä-Savon sote Anna-Kaisa Koistinen, apuvälinesuunnittelija KYS Tea Karjalainen, KYS kiinteistöpalvelut Eino Alatalo, erikoisammattimies, lähiesimies, Servica Janne Kärkkäinen, huoltomestari, Istekki Anne Turunen, fysioterapeutti, Leppävirta KYSTER, Marjatta Mäkinen, osastonhoitaja, Ylä-Savon sote, Helena Tepponen, osastonhoitaja, Siilinjärvi, Arja Toivonen, osastonhoitaja, Varkaus,. Antti Hyvärinen, osastonylilääkäri Heikki Löppönen, palveluyksikön johtaja Anne Honkalampi, osastonhoitaja Mari Qvarnström, apulaisylilääkäri, Tikoteekki Johanna Holmström, puheterapeutti, Tikoteekki Iiris Sorri, osastonylilääkäri, silmätaudit Anu Luostarinen, apulaisosastonhoitaja, silmätaudit Heikki Koskela, ylilääkäri Keuhkotaudit Sari Kapanen, kuntoutusohjaaja Keuhkotaudit Seija Mononen, osastonhoitaja Keuhkotaudit Vuokko Korhonen, apulaisosastonhoitaja Keuhkotaudit Raija Saarela, toimintaterapeutti, fysiatria Paula Heiskanen, apulaisoh, fysiatria Anna-Kaisa Koistinen, apuvälinesuunnittelija, KYS Sirpa Uimonen, fysioterapeutti, Kuopio Seppo Virta tekninen avustaja, KYS kommunikaatioapuvälinekeskus Tikoteekki Sirpa Vilhunen, fysioterapeutti, Kyster, Koillis-Savo Rautavaara 21

23 Satu Sihvonen, fysioterapeutti, Suonenjoki Minna Metelinen, toimintaterapeutti, apulaisosastonhoitaja, Fysiatria, KYS Keijo Remes, apuvälinehuollossa ammattimies/erikoisammattimies Siilinjärvi Marjut Hytönen, fysioterapeutti, Kyster, Nilakka, Kari Hakala, huoltomestari, Istekki, Apuvälinehuolto Tiina Parviainen, vastaava fysioterapeutti, Lapinlahti Merja Sonninen, kuntohoitaja, Ylä-Savon sote, Iisalmi Seppo Torvinen, huoltomies, Leppävirta Jukka Korhonen, erikoisammattimies, Varkaus Juhani Tiilikainen, apuvälinehuolto, Kuopio Jukka Asumaa, apuvälinehuolto, Kuopio Ulla Sonninen, kuntohoitaja, Kuopio ( Tuusniemi) Jaana Plane, fysioterapeutti, Ylä-Savon sote, Kiuruvesi Marko Tuomela, kuljetuspäällikkö, Servica Pirjo Tirkkonen, kuntohoitaja, Siilinjärvi Jouni Mönkkönen, fysioterapeutti, Kuopio Eeva Nupponen, apuvälineneuvoja, Lasten apuvälinekeskus, KYS Sari Juutilainen, fysioterapeutti, Varkaus Helena Rissanen, fysioterapeutti, Varkaus Martti Toikkanen, kiinteistönhoitaja, vastaa apuvälineiden huollosta, Vesanto Joni Viitanen, erikoisammattimies, Kuopio Harri Jalkanen, erikoisammattimies, Servica Eila Pirinen, sairaalainsinööri, Istekki Jukka Korhonen, huoltomies, Varkaus Aune Hallikainen, puhdistus, Siiliset Leena Hersio, osastonhoitaja, fysiatria, KYS Jouko Poikela, lääkintävahtimestari, KYS Jarmo Vlasov, lääkintävahtimestari, KYS Kimmo Mäkinen, KYS Sirpa Mattson-Taskinen, fysioterapeutti, KYS Sirpa Korkalainen, fysioterapeutti, KYS Minna Kasanen, kuntoutusohjaaja, KYS Marja-Leena Pietikäinen, KYS Merja-Riitta Puhakka, Varkaus 22

24 23 Liite 3 Talousarvio ja kuntien osuudet JÄSENMAKSURAHOITTEINEN ALUSTAVA TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2014 ALUEELLINEN APUVÄLINEPALVELU POHJOIS-SAVON SHP Tili Nimi Talousarvio A Talousarvio B 26,50 /asukas 27,69 /asukas 4 MENOT , ,70 40 PALKAT , , Vakinaiset 4042 Määräaikaiset 4095 Lomarahat 41 TYÖNANANTAJAN SOS.VAKUUTUS MAKSUT JA ELÄKEMAK- SUT , , Sosiaaliturvamaksut 4112 Eläkevakuutusmaksut 4113 Tapaturmavakuutusmaksu 4114 Työttömyysvakuutusmaksut 4116 Työkyvyttömyyseläkemaksut 42 MATERIAALIN OSTOT , , Toimistotarvikkeet 1 000, , ATK valmisohjelmat , , Kirjallisuus ja lehdet 200,00 200, Keskusvarasto-ostot, sisäiset 1 000, , Muut hoitotarvikkeet , , Lääkinnällisen kuntoutuksen tarvikkeet 1 000, , Vaatteisto 2 000, , Irtaimiston kunnossapitotarvikkeet 5 000, , Toimistokalusto , , Apuvälineet , ,09 Apuvälineet ulkokuntamyynti , , Muu kalusto 500,00 500, Muut tarvikkeet 500,00 500,00 43 PALVELUJEN OSTOT , , Postipalvelut 1 600, , Telepalvelut 3 500, , ATK-palvelut , , Koulutus , , Ulkopuolisten kouluttajien kustannukset 3 000, , Siivous- ja pesulapalvelut 2 450, ,00 mm.opaskoirat, muut palvelut , , Yleistekniikan palvelut, Servica , , Sisäiset huoltopalveluosaston palvelut , , Laitteiden kunnossapitopalvelut 1 000, , Virantoimitusmatkat 5 000, ,00 45 SISÄISET MENOT , , Monistus 1 000, , Hallintopalvelut , , Tilavuokrat , , Henkilöstöpalvelut 5 878, , Sovelluspankki , , TUKE-yksikön palvelut 5 163, , Hallintokeskus , , Luottamushenkilöhallinto 2 950, ,63

25 24 5 TULOT , ,70 50 MYYNTITULOT Ulkokuntamyynti , ,00 56 MAKSUOSUUDET JA VALTIONOSUUDET , , Jäsenmaksut , ,70 Kuntien osuudet väestö 2011 A B 26,50 27,69..Kuopio Nilsiä Maaninka Tuusniemi Kuopio Siilinjärvi Ylä-Savon sote Vieremä Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Kyster Nilakka Keitele Tervo Vesanto Pielavesi Koillis-Savo Juankoski Kaavi Rautavaara Leppävirta Lapinlahti Suonenjoki Rautalampi Varkaus POHJOIS- SAVO