Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS 7/2016 vp) Maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hallitusneuvos Anja Liukko

Transkriptio

1 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS 7/2016 vp) Maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hallitusneuvos Anja Liukko

2 Juha Sipilän hallitusohjelman energialinjaus Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 %:iin, ja omavaraisuus yli 55 %:iin sisältäen mm. turpeen Tavoite on määritelty osuutena energian loppukulutuksesta Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana Tavoitteella tarkoitetaan bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin kotimaisen energiakäytön puolittamista verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 %:iin Tavoite vastaa tieliikenteen polttoaineiden fyysisenä energiasisältönä 23,5 % Työ- ja elinkeinoministeriö

3 Muita strategiassa käsiteltäviä/linjattavia asioita Toimiva, kustannustehokas sähköjärjestelmä ja toimivat markkinat Tavoitteena on sähköjärjestelmän hyvän toimivuuden varmistaminen sähköjärjestelmän ja energiantuotannon muutoksessa Haasteena on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana, hetkellisten tuotannon ja kulutuksen muutosten hallinta ja tasapainon ylläpitäminen. Toimiva, kustannustehokas kaasujärjestelmä ja kilpailuun perustuvat markkinat EU:n 2030 päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen EU:ssa on päätetty että vuoden 2030 ei-päästökauppasektorin EU tavoite on 30 % päästöjen vähentämistavoite vuoden 2005 tasosta Komissio antoi heinäkuussa 2016 esityksen taakanjakoasetuksesta, jossa Suomelle tavoite oli -39 % Energiatehokkuustoimet Energiatehokkuustoimenpiteellä vaikutetaan tyypillisesti usean tavoitteen saavuttamiseen Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario (WEM) Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio vuoteen 2030, joka havainnollistaa nykyisten politiikkatoimien riittävyyttä energia- ja ilmastotavoitteisiin Politiikkaskenaario (WAM) Vuoteen 2030 ulottuva skenaario, jossa on laskettu uusien politiikkatoimien vaikutus asetettuihin energia- ja ilmastotavoitteisiin Uudet politiikkatoimet mitoitetaan siten, että asetettuihin tavoitteisiin päästään Uusiutuva energia 100 % -tarkastelu Vuoteen 2050 ulottuva tarkastelu eri sektoreiden toimenpiteistä, joilla energian käyttö ja tuotanto saataisiin uusiutuvaksi Strategiassa tiivistelmä RES 100 % tarkastelusta, ja erillinen laajempi raportti on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset Saavutetaan hallitusohjelman energiatavoitteet Uusiutuva energia 50 % energian loppukäytöstä Omavaraisuus 55 % energian loppukäytöstä Öljyn energiakäytön puolitus vuoteen 2005 verrattuna (bensa, diesel, polttoöljyt, kotimaan lentoliikenteen polttoaineet) Tieliikenteen biopolttoaineet energiasisältönä sekoitusvelvoite 30 % (yli 23,5 %:n erillisen tavoitteen) Lopetetaan kivihiilen käyttö ottaen huomioon energian toimitusvarmuus, huoltovarmuus ja poikkeukselliset tilanteet sekä valmistellaan asiaa koskeva HE tämän hallituskauden aikana Politikkatoimia ohjaa kustannustehokkuus ja energiajärjestelmän muutostarpeet Sähkömarkkinoiden toimintaa kehitetään Pohjoismaiden ja Baltian alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden lähtökohdista Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu hanke on välttämätön riittävien siirtoyhteyksien varmistamiseksi; Tavoitteena on saada siirtoyhteys EU: PCI-listalle vuonna 2017 Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Energia- ja ilmastostrategian linjauksia (1) UUSIUTUVA ENERGIA Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen sekä taakanjakosektorille Yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa etusijalla metsähake ja metsäteollisuuden sivuvirrat (kuori, puru) Ylimenokautena vuosina kilpailutettu tuotantotuki uusiutuvalle sähkölle yhteensä 2 TWh; Tukea voivat saada mm. kustannustehokkaimmat tuuli- ja pien-chp-hankkeet; Tuulivoimasta teetään ympäristö- ja terveysselvitys Sähkön pientuotannossa nykyiset ohjauskeinot (verotuki ja kotitalousvähennys työlle sekä yrityksille investointituki) Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Energia- ja ilmastostrategian linjauksia (2) TAAKANJAKOSEKTORIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖVÄHENNYKSET Linjattu vasta keskeiset toimet loppu linjataan YM:n johdolla ilmastopolitiikan suunnitelmassa keväällä 2017 Varaudutaan hyödyntämään taakanjakoasetusehdotuksen kertaluontoista 2 %-yksikön joustoa Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen; Liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen Parannetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta (liikenne palveluna -toimintatapa, liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen, kuljetusten energiatehokkuus) Parannetaan ajoneuvon energiatehokkuutta Liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoite tieliikenteen polttoaineesta nostetaan 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat vuoteen 2030: sähköautoa ja kaasuautoa Bionesteiden 10 %:n bionesteen sekoitusvelvoite työkoneissa ja lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn Biopolttoaineiden ja bionesteiden lisäkysyntä katetaan kotimaan tuotannolla; Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan tarvittavan uutta tuotantokapasiteettia 600 ktoe/a Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Energia- ja ilmastostrategian linjauksia (3) SÄHKÖ- JA KAASUMARKKIAT Tehokkaat alueelliset ja eurooppalaiset sähkömarkkinat ja riittävän vahvat rajasiirtoyhteydet ovat toimivin ja kustannustehokkain tapa taata sähkön kilpailukykyinen hinta ja toimitusvarmuus Kulutuksen ja tuotannon joustavuutta ja aktiivista osallistumista edistetään sähkömarkkinoille älykkäiden ratkaisuiden avulla (kysyntäjousto ja varastot) Kolmas vaihtosähköyhteys Pohjois-Suomesta Ruotsiin vuoteen 2025 mennessä; Hanketta viedään EU:n prioriteettilistalle (PCI) Balticconnector-yhteys Suomen ja Viron välillä mahdollistaa kaasumarkkinoiden avaamisen kilpailulle; Tavoitteena on Suomen ja Baltian maiden alueelliset kaasumarkkinat; Eriytetään kaasun siirtoverkko Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Vaikutukset hakkuukertymään, milj. m 3 ja metsien nieluun Mt ekv. CO 2 vuonna 2030 Strategian mukainen runkopuun hakkuukertymä on 79 milj. m 3 Tästä teollisuuden tukki- ja kuitupuuta olisi 68 milj. m 3 ja kasvatushakkuiden runkopuuta polttopuuksi ja hakkeeksi yhteensä 11 milj. m 3 Metsähakkeeksi käytetään pieniläpimittaisen runkopuun lisäksi myös hakkuutähteitä ja kantoja; Kaikkiaan metsähakkeen käytöksi arvioidaan strategiassa 15 milj.m 3 Strategian mukaisen hakkuukertymän ja hakkeen käytön mukainen metsien hiilinielu pienenisi tasolle 13,5 Mt ekv. CO 2 vuoteen 2030 mennessä, mutta Kioton pöytäkirjan mukainen vuosille asetettu vertailutaso (20 Mt ekv. CO 2 ) saavutettaisiin pian vuosina Nielun pieneneminen johtuu pääosin ainespuun hakkuista Strategiassa ei ole esitetty uusia politiikkatoimia hakkeen käytölle sähkön ja lämmön tuotannossa Vain puolet biopolttoaineiden ja bionesteiden lisätuotannosta perustuisi puubiomassaan ja vain osan tästä arvioidaan olevan haketta Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Valtiontaloudelliset vaikutukset Strategiassa on esitetty alustavia arvioita esitettyjen toimenpiteiden kokonaan uusista rahoitustarpeista Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden menokehyksen puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa Arvio rahoitustarpeista vuosille yhteensä noin 1,1 mrd. euroa Arvio esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta valtion tulojen pienenemiseen vuosina nykyisellä verorakenteella yhteensä noin 1,4 mrd. euroa Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Kansantaloudelliset vaikutukset Pariisin sopimuksen myönteiset vaikutukset sisältyvät jo perusskenaarioon Luo lähimmän vuosikymmenen aikana globaalit markkinat cleantechille tämän vuoksi strategian uusiutuvan energian panostuksissa on otettu kustannustehokkuuden lisäksi huomioon maailmalla kasvavat teknologiat (energiakärkihankerahaa vuosittain 60 milj. euroa sekä energiatuen tasokorotus 5 milj. euroa sekä jatko vuoteen 2030) Tasoittaa pelikenttää suomalaiselle teollisuudelle, koska myös muissa maissa vähennetään päästöjä VTT arvioinut politiikka- ja perusskenaarioiden välisen eron vaikutuksia kansantaloutta kuvaavan tasapainomallin avulla Julkiset tuet lisäävät menoja ja ohjausvaikutus erityisesti liikennesektorilla vähentää valtion tuloja Biopolttoaineiden jakeluvelvoite sekä kevyen polttoöljyn korvaaminen lämmityksessä ja työkoneissa nostaa yritysten ja kotitalouksien polttoainekustannuksia Toimialoista alkutuotanto ja öljynjalostus (sis. biopolttoaineet ja -nesteet) kasvavat hiukan, muut toimialat alenevat Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Teknologian kehitysnäkymät (1) Tekes on laatinut energia- ja ilmastostrategian taustaksi raportin energiateknologian ja uusien ratkaisujen kehitysnäkymistä (Pia Salokoski: Tulevaisuuden energia , Katsaus 332/2017) Aurinkoenergia Suomen vahvuutena tehoelektroniikka, automaatio ja älykkäät ohjausjärjestelmät myös paneelituotantoa Aurinkolämpö tai jäähdytys osana hybridijärjestelmää Tuulivoima Kasvaa voimakkaasti maailmalla (400 GW vuonna GW vuonna 2030) Pientuulivoima ei ole kilpailukykyistä PV-tuotantoon verrattuna Kestävä bioenergia Puolet globaalista uusiutuvasta vuonna 2030 Biopolttoaineilla tärkeä rooli erityisesti raskaassa liikenteessä Bioenergian raaka-ainepohja laajenee, enemmän jäteperäistä ml. biokaasu Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Teknologian kehitysnäkymät (2) Hybridiratkaisut Suomessa vahvaa tutkimusta Kysyntäjousto Aurinko- ja bioenergiaratkaisujen yhdistäminen Aaltoenergia Suomalainen teknologia maailman huippua, kaupallistuu 2020 jälkeen Ei merkitystä Suomessa energiantuotannossa Geoterminen lämpöenergia Suuret mahdollisuudet myös Suomessa (Otaniemen St1-pilotti) Energiatehokkuus LED-valaistus, nollaenergiatalot, tulevaisuuden plusenergiatalot Kuluttajan aktiivinen rooli sähkömarkkinoilla, kodin älykkäät energiajärjestelmät ja kysyntäjousto, pientuotanto, pidemmällä aikavälillä varastot Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Teknologian kehitysnäkymät (3) Älykäs liikenne Liikenne palveluna (MaaS), älyliikenne, digitalisaatio Sähköjärjestelmän ja sähköisen liikennejärjestelmän mahdollistama jousto Teollisuuden energiatehokkuus Digitalisaatio ja IoT mahdollistavat energiatehokkuuden koko prosessissa (kysymys ei ole pelkästään yksittäisten laitteiden energiatehokkuudesta) Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) Suomi ollut edelläkävijä CHP:ssä, kaukolämmössä ja -jäähdytyksessä Sektori ongelmissa alhaisen sähkön markkinahinnan vuoksi Sähköjärjestelmän ja CHP:n/lämpöjärjestelmän mahdollistama jousto Biopolttoaineiden ja -nesteiden tuotanto CHP:n yhteydessä (pyrolyysilaitos Joensuussa) Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Kansantaloudelliset vaikutukset tasapainomallilla Muutos WEM-skenaarioon verrattuna, prosenttia Vaikutus kansantuotteeseen WEM-skenaarioon verrattuna, prosenttiyksikköä Kansantuote -0,59 Yksityinen kulutus -0,40-0,23 Investoinnit -0,85-0,10 Julkinen kulutus 0,00 0,00 Vienti -1,75-0,76 Tuonti -1,33 0,49 Työ- ja elinkeinoministeriö

16 Työllisyysvaikutukset Suora työllisyysvaikutus kansantalouden tasolla on lievästi negatiivinen, koska BKT, yksityinen kulutus ja investoinnit laskevat ja ulkomaankauppa hidastuu Työllisyys -0,15 % (suhteessa perusskenaarioon) 2 TWh tuulivoimaa lisää: +400 htv 300 ktoe biojalostamoja (metsäraaka-aine) lisää: htv 300 ktoe biojalostamoja (muu raaka aine) lisää: +150 htv Kivihiilen käytön lopettaminen: uutta lämmön tuotantoa hake- ja pellettikattilat sekä lämpöpumput; jakautumista ja työllisyysvaikutuksia vaikea arvioida Työ- ja elinkeinoministeriö

17 Energian loppukulutus politiikkaskenaariossa 350 ENERGIAN LOPPUKULUTUS, TWh TWh Politiikkaskenaario Tilasto Työ- ja elinkeinoministeriö

18 Sähkön kulutus politiikkaskenaariossa SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS, TWh TWh Politiikkaskenaario Tilasto Työ- ja elinkeinoministeriö

19 Työ- ja elinkeinoministeriö

20 Työ- ja elinkeinoministeriö

21 Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt Mt CO2 ekv 35 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, päästökaupan ulkopuoliset * E-i-strategian päästövähennys Ilmastosuunnitelman lisävähennys päästötavoite päästötavoite ml. kertaluontoinen jousto päästötavoite % * vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus % - 39 % Työ- ja elinkeinoministeriö

22 Öljynkäyttö politiikkaskenaariossa ÖLJYNKÄYTTÖ, TWh TWh bionesteet liikenteen biopolttoaineet dieselöljy, fossiilinen bensiini, fossiilinen kevyt polttoöljy, fossiilinen lentopetroli ja -bensiini raskas polttoöljy % Työ- ja elinkeinoministeriö

23 EU:n päästöjenvähennystavoitteet EU:n ilmastotavoitteet Kasvihuonekaasujen vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030 FI: max. 2 % FI: max. 1,3 % Päästökauppasektori (ETS) - 43% Taakanjakosektori (ESD) - 30% Kompensaatio jos LULUCF päästölähde Maankäyttö (LULUCF) Komission ehdotuksessa taakanjakoasetukseksi Suomelle esitetty tavoite -39 % vuoden 2005 päästöistä Työ- ja elinkeinoministeriö

24 Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (REDII) EU:n uusiutuvan energian sitova tavoite (27 %) Yhteys Energiaunionin hallintomallia koskevaan asetusehdotukseen Uusiutuvilla tuotettu sähkö ja sen tukeminen Pientuottajat ja uusiutuvan energian yhteisöt Uusiutuva energia lämmitys- ja jäähdytyssektorilla Uusiutuva energia liikenteessä Bioenergian kestävyys Alkuperätakuut, hallinnolliset asiat jne. Työ- ja elinkeinoministeriö

25 Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (KOM (2016) 767 lopullinen; keskeinen sisältö Koskee vuosia Jäsenvaltiot varmistavat yhteisesti, että EU:n uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vähintään 27 % v Ei sitovia kansallisia tavoitteita, kukin jäsenvaltio asettaa uusiutuvan energian tavoitteet hallintomalliasetuksen mukaisessa kansallisessa ilmasto- ja energiasuunnitelmassa Uusiutuvan sähkön tukijärjestelmät Jäsenmaa saa tukea, tukijärjestelmät markkinaehtoisemmaksi Noudatettava edelleen EU:n valtiontukisääntelyä Avattava asteittain muissa jäsenvaltioissa sijaitseville laitoksille vähintään 10 % vähintään 15 % Jäsenvaltion pyrittävä lisäämään uusiutuvan energian osuutta lämmitys- ja jäähdytyssektorilla yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa Kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmät on avattava uusiutuvista energialähteistä taikka jätelämmöstä tai -jäähdytyksestä tuetettavalle lämmölle tai jäähdytykselle Liikenteen tavoitteet (3) Kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit liikenteen biopolttoaineiden ja bionesteiden lisäksi kiinteiden ja kaasumaisten biomassasta tuotettujen polttoaineiden käytölle sähkön ja lämmöntuotannossa ja jäähdytyksessä Työ- ja elinkeinoministeriö

26 RED II: Liikenne Liikennepolttoaineiden toimittajille asetetut minimiosuusvaatimukset: 1,5 % 2021 ja 6,8 % 2030 (laajempi tavoite); sisältää Liitteen IX raaka-aineista valmistetut biopolttoaineet ja biokaasu Ei-biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet Uusiutuvan sähkön käyttö liikenteessä Fossiilisesta jätteestä tuetetut polttoaineet 0,5 % 2020 ja 3,6 % 2030 erillinen alatavoite kehittyneille Ainoastaan liitteen IX A-osan raaka-aineista valmistetut (sisältää mm. teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien jätteitä, metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja, oksat, latvukset, muut kuin saha- vaneeritukit) biopolttoaineet ja biokaasu Liitteen IX B-osan raaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille 1,7 %:n katto 2021 alkaen Ruoka- ja rehuraaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille, bionesteille ja biokaasulle katto: 7 % 2020 ja 3,6 % 2030 Työ- ja elinkeinoministeriö

27 REDII: Bioenergian kestävyyskriteerit Nykyisin liikenteen biopolttoaineille (ml. biokaasun liikennekäyttö) sekä bionesteille, laajenee kiinteiden biomassojen käyttöön sähkön (myös biokaasu) ja lämmöntuotannossa Kestävyyskriteerit sisältää osat: 1. Biomassan tuotanto Maatalousbiomassoille Metsäbiomassoille Ei sovelleta teollisuuden ja maatalouden sivuvirroille eikä jätteille 2. Biomassan käytön kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit Verrataan fossiilisiin perustuvaan tuotantoon KHK-kriteerit määritelty biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille (kiinteät ja kaasumaiset) Lisäksi biomassalla tuotettavan sähkön tukemiseen rajoituksia: uusissa, yli 20 MW:n laitoksissa tuotannon tulisi olla energiatehokasta yhteistuotantoa Työ- ja elinkeinoministeriö

28 Bioenergian kestävyyskriteerit; biomassan tuotanto Maatalousbiomassojen tuotannon kestävyyskriteerit Pääosin ennallaan (kuten biopolttoaineet ja -nesteet) Poikkeuksena turvemaita käsittelevä kohta, jossa ei mainita enää kuivatusta Metsäbiomassan tuotannon kestävyyskriteerit Kaksiportaisen lähestymistapa: Kriteerit maatasolle taikka kriteerit metsälötai metsätilatasolle, jos maatason tietoja ei ole saatavilla Lisäksi ns. LULUCF-vaatimukset Komissio arvioi kriteerejä mennessä ja voi tarpeen mukaan tehdä muutosehdotuksen Työ- ja elinkeinoministeriö

29 Bioenergian kestävyyskriteerit; kasvihuonekaasupäästövähennysriteerit KHK-kriteerit (kriteeri elinkaaren aikaiselle kasvihuonekaasupäästövähennykselle verrattuna fossiiliseen vertailuarvoon) Biopolttoaineet ja bionesteet Vähintään 50 %, tai ennen toimintansa aloittaneet laitokset Vähintään 60 %, laitokset, joiden toiminta alkanut jälkeen Vähintään 70 %, laitokset, joiden toiminta alkaa jälkeen Lisäksi: kehittyneiden alatavoitteen biopolttoaineille (liitteen IX A-osan raaka-aineista valmistetut) aina 70 %? Biomassapolttoaineet, joita käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen Vähintään 80 %, laitokset, joiden toiminta alkaa jälkeen Vähintään 85 %, laitokset, joiden toiminta alkaa jälkeen Työ- ja elinkeinoministeriö