Litiumista virtaa viennille ja Keski-Pohjanmaalle Eurooppalaisittain merkittävä akkukemikaalien kaivos- ja jatkojalostuskeskittymä.

Transkriptio

1 Litiumista virtaa viennille ja Keski-Pohjanmaalle Eurooppalaisittain merkittävä akkukemikaalien kaivos- ja jatkojalostuskeskittymä

2 Taustaa Keski-Pohjanmaalla on tiedetty olevan litiumia (Li) jo pitkään. Kuinka Litiumista ja sen jalostamisesta voitaisiin saada mahdollisimman paljon hyvinvointia Keski-Pohjanmaalle? Tähän tarpeeseen Keski-Pohjanmaan liitto yhdessä muiden toimijoiden kanssa muodosti Li foorumin, jonka toiminnan edistämiseksi käynnistettiin Keski-Pohjanmaan Li-klusteri hanke. Toiminnan viitekehyksenä toimii Li arvoketju ja toiminnan piiriin luetaan arvoketjun yritys- ja TKI - toiminta

3 EU:n kriittiset mineraalit Litium Lähde: Report on Critical raw materials for the EU,

4 Litiumin tuotantokapasiteetti maailmassa ja arviot loppukäytöstä vuoteen 2020 (1000 tn) Lähde: Report on Critical raw materials for the EU,

5 Li - foorumin tavoitteena on: Koota yhteen arvoketjun toimijat. Koota ja jalostaa toimijoiden tavoitteet ja kehittämistarpeet hankkeiksi. Edistää hankkeiden käynnistämistä tarjoamalla rahoittajille ja muille toimijoille selkeä kuva kehittämisen ja suuntaviivoista. Promovoida foorumin ja osallisten toimintaa ja saada Lifoorumille laajempaa tunnettuutta. Perimmäisenä tavoitteena on: Tuottaa innovaatioita, jotka Edistävät yritystoimintaa, jotka Luovat työpaikkoja jne

6 Litiumarvoketju ja kansallinen yhteistyöverkosto GTK Keliber Talvivaara Oulun yliopisto Freeport Cobalt Sachtleben Pigments Sun Chemical Boliden Yara European Batteries Akkuser RecAlkaline Crisolteq Cargotec Walki Oulun yliopisto Aalto-yliopisto Lähde: prof. Ulla Lassi

7

8 Battery recycling Battery testing University Consortium Chydenius First lithium mine in Europe [spodumene] Li-ion battery manufacturing TiO 2 & Li 4 Ti 5 O 12 Battery chemicals Coating of electrodes A! Aalto University Department of Chemistry Li-ion battery material research End-user of batteries Mineral potential research

9 Toimenpiteitä Keski-Pohjanmaalla Litium foorumi on aktiivisesti ollut mukana edesauttamassa, tiedottamassa ja tuottamassa kaivostoimintaan liittyvää aineistoa: Foorumin toimijoiden kokoontumiset. Arvoketjuun pohjautuvan hankesalkku ja hankkeiden käynnistymisen edistäminen. Erillisselvitykset foorumin toimijoille. Litium miniseminaarit, 4 tilaisuutta aikana. Yleisötilaisuudet Kaustisella ja Ullavalla: Aiheina Kaustisen seudun litium-potentiaali, maankäyttö ja kaivoshankkeen eteneminen Litiumista virtaa Keski-Pohjanmaalle seminaari Kokkola Material Week tapahtuman yhteydessä

10 Li-klusterin esiselvityshankkeen tuloksena laadittu toimenpideohjelma 2010 Tendon Oy, Tero Wallin

11 Esimerkkejä TKI-toimijoiden hankkeista Li esiintymien tutkimukset (GTK) Li - provinssin rajaus (GTK) Alueellinen maankäyttö 2012 (Keski-Pohjanmaan liitto) Akku tutkimusympäristö (Centria, Chydenius) Litiumin jatkojalostus (Centria, Chydenius) Avainkontaktit: Oulun yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius prof. Ulla Lassi Centria, Tutkimus- ja kehitysjohtaja Lasse Jansson GTK Länsi-Suomen yksikkö, aluejohtaja Keski-Pohjanmaan liitto, suunnittelupäällikkö Teppo Rekilä

12 Arvio Kaustisen alueen litiumvarannoista Timo Ahtola & Janne Kuusela GTK Tunnetut Kaustisen alueen Li-varannot Esiintymä Tonnit (Mt) Pitoisuus (Li 2 O wt%) Emmes Länttä Leviäkangas Syväjärvi Rapasaaret Yhteensä 12.5 Mt (todennäköiset ja mahdolliset varannot) GTK:n tutkimat Leviäkangas + Syväjärvi + Rapasaaret = 8.4 Mt

13 GTK toteutti geokemian linjamuotoisen 1970 luvulla kootun aineiston uudelleen analysoinnin (7662 kpl) Kokkola

14 Tulosten perusteella tunnettu Li-provinssi laajeni luoteeseen Kokkola

15 Maankäyttö ja malminetsintäalueet

16 Akkumateriaalien tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen (AKKU)

17 AKKU-hankkeen tavoitteet (1) Rakentaa ja käyttöönottaa akkukemikaalien tutkimusympäristö (sähkökem. ominaisuudet) (2) AKKU-tutkimuslaboratorion toiminnan käynnistäminen (3) Litiumklusteri-innovaatioympäristön toimintaedellytysten parantaminen ja yhteistyön tiivistäminen (4) Alueen akkuteknologia- ja materiaaliosaamisen kasvattaminen (5) Tutkimuslaitos-teollisuus-yhteistyön vahvistaminen (6) Luoda edellytykset kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle akkukemikaalien tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle Keski-Pohjanmaalla

18 AKKU-laboratorio Aktiivinen elektrodimateriaali + sidosaine + grafiitti + liuotin Sekoitus & viskositeetin määritys Elektrodimateriaalin valmistus Päällystys virrankeräimelle Kuivaus Kalanterointi (puristus)

19 AKKU-laboratorio Elektrodin leikkaus Kennon kasaus Kennon sulkeminen Testaus

20 LITIUM Litiumin jatkojalostus Centria tutkimus ja kehitys

21 Litiumin jatkojalostus - projektin tavoitteet 1. Hyödyntää litiumin ja muihin akkukemikaalien alueelle jo syntynyttä kansainvälisen tason tutkimustoimintaa ja prosessinhallintaosaamista yhdistämällä yritysten ja tutkimuslaitosten osaamista 2. Tuottaa uusia innovaatioita Keski-Pohjanmaan litiumraaka-aineen jatkojalostamiseksi ja uusien akkukemikaaliyhdisteiden valmistamiseksi 3. Vahvistaa alueen tutkimusorganisaatioiden kilpailukykyä Suomen muuttuvassa tilanteessa sekä vahvistaa Keski-Pohjanmaan litiumklusterin johtavaa roolia Euroopassa 4. Kehittää edelleen akkukemikaalien valmistuksen ja karakterisoinnin tutkimusympäristöä (AKKU-hankkeessa rakennettu ja käyttöönotettu Akkulaboratorio) kemikaalien sähköisten ominaisuuksien testaus, akkukemikaalien valmistuksen ja prosessien hallinnan vahvistaminen 5. Valmistaa ja testata litiumioniakkujen käyttöön soveltuvia akkukemikaaliyhdistelmiä (katodi ja anodi) ja tukea mukana olevien yritysten tutkimuksellisia ja tuotannollisia tavoitteita 6. Tutkimuslaitos teollisuus yhteistyön lisääminen ja litiuminnovaatioympäristön yhteistyön tiivistäminen Olli Breilin

22 Litium-arvoketjun näkymät Vuosien välillä litiumin kulutus akkuteollisuudessa kasvoi keskimäärin 19 % vuodessa. Tulevaisuudessa litiumakkujen globaalimarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä 9 miljardiin USD ja edelleen vuoteen 2020 mennessä yli 50 miljardiin USD (lähde/ Roland Berger Stategy Consultants). Kokkolan akkulaboratorio on tutkijoiden tehokäytössä Litiumin etsintämenetelmiä kehitetään Keliber Oy:n kaivoshanke etenee Freeport Cobalt on investoimassa akkukemikaalien tuotantoon Kokkolan suurteollisuusalue luo puitteet jalostukselle

23 Kokkolan suurteollisuus Raaka-aineita arkipäivään henkilön työpaikka ( Air Liquide Finland tuottaa happea ja typpeä alueen teollisuuden käyttöön sekä nestemäistä hiilidioksidia paperi-, metalli- ja elintarviketeollisuudelle. Boliden Kokkola Oy on Euroopan toiseksi suurin ja maailman viidenneksi suurin sinkkitehdas. Tehdas tuottaa puhdasta sinkkiä sekä valmistaa erilaisia sinkitysseoksia. Suurin osa Kokkolassa tuotetusta sinkistä menee terästeollisuuden käyttöön. Sinkkiä käytetään etenkin rakennusteollisuudessa sekä auto- ja kuljetusvälineteollisuudessa. Bolidenin tehdas valmistaa myös rikkihappoa, jota on suurteollisuusalueella valmistettu jo vuodesta Rikkihappoa käytetään esimerkiksi lannoite-, selluloosa-, paperi- sekä metalliteollisuudessa. KemFine valmistaa kasvinsuojeluaineita ja lääkkeiden raaka-aineita. Kokkola Power tuottaa sähköä, höyryä sekä kaukolämpöä. Kokkolan Voima Oy tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Kokkolan Energian tarpeisiin Nordkalk jauhaa kalkkikiveä teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin. Freeport Cobalt Oy on ollut jo vuosien ajan maailman johtava kobolttituotteiden valmistaja. Kobolttituotteista eri muodoissaan käytetään esimerkiksi kovametalli- ja timanttityökalujen akuissa, maaleissa, painomusteissa, pigmenttien valmistuksessa, rehuissa, katalyytteinä kemianteollisuudessa sekä vähärikkisen polttoaineen valmistuksessa. Tetra Chemicals Europe on Euroopan huomattavin kalsiumkloridin tuottaja. Kokkolassa kalsiumkloridia on valmistettu jo vuodesta 1962, sivutuotteena syntyy hiilidioksidia. Kalsiumkloridi on teollisuussuola, jota käytetään mm. maanteillä liukkauden torjuntaan ja pölynsidontaan, erilaisiin teollisiin sovelluksiin sekä kalsiumin lähteenä elintarviketeollisuudessa. Woikoski Kokkolan hiilidioksiditehdas puhdistaa, paineistaa ja nesteyttää kalsiumkloridituotannon sivutuotteena syntyvän hiilidioksidin. Hiilidioksidia käytetään mm. lääke- ja elintarviketeollisuudessa. Yara Suomi on yksi Euroopan johtavia maataloudessa käytettävien lannoitteiden tuottajia. Kokkolassa valmistetaan mm. rehufosfaatteja, kaliumsulfaattia ja suolahappoa. Fosfaatit ovat luonnonmalmeissa esiintyviä fosforin yhdisteitä, joita käytetään raaka-aineena mm. lannoitteissa, eläinrehuissa ja pesuaineissa. Kokkolan Satama on Suomen 3. suurin satama ja merkittävin kaivannaisalan satama, AWT terminaali ja 13 m syväväylä

24 Litium Energiametallista virtaa Keski-Pohjanmaalle Keski-Pohjanmaan TKI Innovaatioilla uutta tuulta purjeisiin Kokkolan suurteollisuusalue Enemmän arvoa jalostamalla ( Kokkolan Satama Avara portti maailmaan (

25 BioKokkola NanoKokkola GreenKokkola LeatherKokkola MetalKokkola ReKokkola PowerKokkola Litiumista virtaa K-P:lle