Erityisryhmien asumisen teemalauantai YHTEENVETO KIRJURIEN KIRJAUKSISTA

Transkriptio

1 Erityisryhmien asumisen teemalauantai YHTEENVETO KIRJURIEN KIRJAUKSISTA Erityisryhmien asumisen teemalauantai oli eläkeläistila Potkurissa Rovaniemellä. Tapahtumaan osallistui 53 henkilöä; omaisia, muuttoa suunnittelevia nuoria, viranhaltijoita, kokemusasiantuntijoita, kehittäjätyöntekijöitä, palveluntuottajia, luottamushenkilöitä ja muita aiheesta kiinnostuneita. Näistä on hyvä puhua: tunteista ja teoista asumisen ja muuttovalmennuksen eteenpäin viemiseksi konkreettisista asioista, vastuun ottajista ja kantajista lasten ja nuorten omista toiveista, haaveista ja unelmista vanhempien toiveista 1) Muuttovalmennus Tarkoittaa elämänmuutokseen valmistautumista, asuntoa ei ole välttämättä tiedossa. Se toteutuu yksilöllisesti, ryhmissä, vertaisten kesken. Kokemuksia muuttovalmennuksesta Nuori: jännittävä tunne, oli hyötyä, sai apua muuttoon Vanhemmat: valmennus auttanut, vahvistanut ajatusta, että nuori muuttaa kotoa pois nuoren itsenäistyminen hyvä asia nuorelle ja perheelle vanhempana on tärkeää kuulla nuorten ajatuksia tukea vanhemmille ja nuorille pienryhmät (esim. 6 perhettä) Työntekijä: muuttovalmennus osana arkea, kunnan toimintaa nuoret kertoneet itsestään paljon; toiveet, voimavarat, tuen tarpeet muuttovalmennus mahdollisimman varhain - valmistautuminen niin nuorten kuin omaistenkin osalta tärkeää, Nuorta itseään kuunneltava Mitä nuori ajattelee omasta kodistaan? oikeus elää itsensä näköistä elämää Nuoren tukeminen päätöksenteossa tärkeää Moni tyytyy vanhemman tahtoon Vanhemmat ylisuojelevia Yksilöllinen tuki Arjen normaalitoimissa tukeminen; nuoreen tutustuminen, kuunteleminen Vanhemman oivaltamisen mahdollistaminen ja tukeminen Tärkeää erilaiset vuorovaikutuksen ja kommunikaation keinot, jotta nuori tulee kuulluksi Esteetön vuorovaikutus Oman tahdon ilmaisu Kommunikaation keinoja monenlaisia, vuorovaikutus Vanhemmat tarvitsevat tukea ja valmennusta; kotiin tuotavaa tukea Vanhempien valmentaminen muuttoon alkaa jo varhain neuvolasta Vanhemmuuden näkökulman tukeminen 1

2 Oman elämän suunnittelu/oman elämän hallinta myös osana muuttovalmennusta ROVANIEMEN KAUPUNGIN TUKIASUMISESTA: Vertaisryhmät tärkeitä myös nuorelle; omalla paikkakunnalla niitä ei välttämättä ole 2) Tukiasuminen Tukiasumisen kokemuksia: Tukiasukas: saa olla rauhassa ja yksin, ei kukaan komentele, harrastuksiin pääsee helposti, elämä on aktiivista joskus on tuttua porukkaa ikävä. oman asunnon haltijuus, yhteisen tekemisen mahdollisuus, ei pelkoa yksin jäämisestä, apu on aina lähellä. Tukiasumisen mahdollisuuksista: pitää olla paljon sosiaalisia taitoja, jotta voi asua tukiasunnossa. toisaalta asukkaan yksinäisyys voi olla enemmän työntekijöiden ongelma kuin asukkaan itsensä ongelma. Tukiasuminen toimii joillekin, ei kuitenkaan kaikille. Tarvitaan yksilöllisiä palveluja yksilöllisiin tarpeisiin Yksityisyys ja yhteisöllisyys molemmat läsnä. Tärkeää on: Oikea-aikainen tuki oleellista. Seinät eivät tee elämää. Työntekijöiden asenne ratkaisevaa: arki rakentuu ihmisestä itsestään lähtien Erityisasumisen tarpeita yhteensä 56 painottuen nuoriin; Vapaita asumispaikkoja ei ole tällä hetkellä. Tällä hetkellä on 24 tukiasuntoa. Asukas on itse vuokralaisena. Apu ja tuki turvataan tarvittaessa niin, että ryhmäkoti palveluineen on lähellä Tukiasumisen asukkaan tulee itse pystyä innostumaan harrastuksista ja lähtemisistä Olennaista on, että tuki on riittävää, oikein arvioitua. Tukiasunto antaa yksityisen rauhan ja mahdollistaa myös yhdessä tekemisen Ihmisten osallisuuden edistäminen on meidän kaikkien yhteinen asia Asumisessa on tärkeää, että muistetaan Ei oma huone, vaan koti. Tärkeää on työpaikka, jossa käydään säännöllisesti, työn jälkeen omaa vapaa-aikaa Osa vanhemmista tarvitsee enemmän tukea 2

3 3) Uudistuotanto ARA:n laatuvaatimukset ( Tärkeää: Esteettömyys, huonekoko riittävän suuri, käyttäjälähtöisyys, väreillä on väliä, asukas haluaa itse vaikuttaa, sijainnilla on merkitystä, (valinnan vaihtoehdot) Huomioitavaa: Samassa kerrostalossa voisi olla monenlaisia asunto- ja asumismuotoja. Mietitään vähemmän leimaavia mahdollisuuksia ja erilaisia kohtaamisia, jotka kuitenkin tuovat turvallisuutta. Oma asunto vs. ryhmäasuminen? Tukiasuntoja hankitaan tällä hetkellä; jääkö asukas silloin yksin? Ei JOKO-TAI vaan SEKÄ-ETTÄ Erilaisten kulttuurien huomioon ottaminen (maahanmuuttajat, eri kulttuureista tulevat ihmiset.) Käpytikan malli innostaa myös Rovaniemellä. Uuteen malliin on valmiutta. Kokemuksia Kolpeneelta: Soolo hyvä asumismuoto (asuntoryhmä, rivitalo), tuen tarve voi muuttua kaikenaikaa ja joustavasti, räätälöinti mahdollista. Malli vaatii oppimista myös työntekijöiltä, yksilöllisten suunnitelmien ja toimintamallien tarve. AJANKOHTAISTA: Nyt kannattaa miettiä tarvetta vuosille Mietitään omaa lasta / nuorta ja hänen kaveripiiriään tällä hetkellä aletaan muodostaa porukkaa tälle pohjalle, kysellen omalta. On itse aktivoiduttava, kukaan ei tule tarjoamaan asuntoja. ROVANIEMEN KAUPUNGIN ASUMISSTRATEGIA V Kaupungin tulee olla kuulemassa nuorten tarpeita, Nuorten mukanaolo suunnittelussa tärkeää Vuosittain henkilöä tarvitsee erityisasumisen järjestelyjä, jatkossa Mietitään, miten onnistunut case Käpytikka toteutetaan meillä (porukka, tavoite, tontti, rahoitus) Olennaista on hyvän porukan kokoon saaminen Kaupunki ostaa palveluja tarpeen mukaan, myös hyvin yksilöllisesti räätälöiden KOLPENEEN ASUMISHANKE: -Tulevassa 15 asuntoa -Autismin kirjon tarpeeseen -Ylikunnallista palvelua -ryhmäasunto, asuntoryhmä: omat tilat+ yhteiset tilat tukemaan sosiaalista kanssakäymistä Ajatus ja unelma; hyvä, kaunis ja turvallinen 3

4 Käpytikka talo, Helsinki / Pekka Särssi Käpytikassa 18 perhettä, 20 asuntoa, 10 vuotta, muuttovalmennus alussa hypoteettinen asia, nuoret eivät ymmärtäneet, mitä tapahtumassa, vaikea selittää nuorille, mitä tapahtumassa nuoret tunsivat toisensa; nuorista tuli annettuja ystäviä, koska vanhemmat olivat ensin ystävystyneet; 20 nuoresta mahdollista syntyä useita porukoita; annettujen uusien ystävien sijaan syntyi ystäväpiirejä, jotka nuoret luontaisesti itse muodostivat; kaupunki kilpailutti, ASPA valittiin palveluntuottajaksi, työntekijät valittiin liian myöhään; osa ei soveltunut työhön lainkaan, moni toi laitosajattelun mukanaan, mitä me perheet kammoksutaan 5 kansainvälistä suunnittelijaa suunnittelivat Käpytikka-talon toiminnallisuutta. Kukaan heistä ei ollut tavannut kehitysvammaisia, eikä puhunut suomea, joten heidän oli löydettävä keino, jolla kommunikoida nuorten kanssa. Kysyivät jokaiselta nuorelta, mitä he halusivat talon toiminnallisuudelta. Kaikki olivat suunnitelleet samantyyppisiä tiloja, korkeita tiloja, leveitä käytäviä, jne., joka mahdollistaa monenlaisia toimintoja samanaikaisesti ilman että ne häiritsevät toisiaan. Piirustukset piti hyväksyttää ARAlla. Perheet itse maksoivat, jos halusivat esim. suihkukaapin, parketin tms. tasokkaampaa materiaalia. Vuokraa ei ole tarvinnut korottaa neljään vuoteen, kun korot ovat olleet niin alhaalla nyt on maksettu jo ensimmäisten kymmenen vuoden lainat. monipuoliset tilat, jotka oikeasti taipuvat yhtäaikaiseen monenlaiseen toimintaan. -huoneistot toimivia asukkaiden mielestä. Asukkaat muuttivat asuinkodistaan, joten lisätila ja oman kodin mahdollisuudet olivat hieno uudistus talosta ei tehty kenenkään työpaikkaa, vaan nuorten koti (koteja, 44 ja 48 neliöitä, kaikki kaksioita), jotka voivat myös muuntua muiden asunnoiksi talossa ei ole päivätoimintaa, siihen osallistutaan muualla, talon ulkopuolella. Vinkit meille: kerätkää nuorista porukka, (Käpytikan nuoret ovat koulukavereita), jolla on sama tahtotila. ARKKITEHDIN AJATUKSIA ASUMISESTA: - ryhmän varhainen koonti ja keskustelun nopea aloittaminen Aran kanssa - esteettömyys tärkeää sekä asukkaiden että henkilökunnan kannalta - työntekijöiden tarpeiden huomioiminen - Olennaista on, että talon työntekijät voivat osallistua prosessiin tarpeeksi ajoissa, samoin vanhemmat. KÄPYTIKKA: -Avustusta saatiin 35 % eli 1,7 miljoonaa -huoneet on tehty siten, että on helppo hahmottaa oma sijainti. Ideoista n. 60 %saatiin toteuttamissuunnitelmiin mukaan. -Valtion myöntämä korkotukilaina, Ara, ja yhdistys otti lainaa lopun. -Vuokralaiset maksavat vuokraa, nuorilla elinaikainen asumisoikeus. Jos palvelun tai hoivan tarve lisääntyy, niin se tuodaan hänelle kotiin. Halutessaan nuori voi kyllä muuttaa. -Palvelun tuottajien tiloissa ei ole ovia, on kuin hotellin tiski, josta asukas voi tilata palveluitaan. 4

5 -Tämän porukan ympärille kerätään verkosto. Sitten hakemuksia, rahoituspäätöksiä, rakennuttajan valinta, kilpailuttamisia (arkkitehdit, suunnittelijat, rakennuttajat). Kannattaa liittoutua jonkin toisen rakennuttajan kimppaan - Asuntojen kirjo tulee olla suuri. - Lyhyellä ajalla edistytty yhteistyössä Kolpeneen, kaupungin ja ELO:n kesken. - Enää ei ole vastakkainasettelua; erilaisia näkemyksiä tarvitaan. - ELO hakee rahoitusta asumispalvelujen kehittämiseen. Perhehoito olemassa hyviä kokemuksia, asiaa mietitään myös Rovaniemellä Rovaniemellä perhehoidon suunnitelma tulossa: lastensuojelun ja vammaispalvelun tarpeista, Sisko Koskiniemi koordinoi tavoitteena pitempiaikainen perhehoito, ei vain lyhytaikainen perhehoito toimii parhaiten siten, että se vastaa sekä lyhytkestoiseen että pitkäkestoiseen tarpeeseen. huomiona, että Jyväskylässä koulutetaan/parannetaan tällä hetkellä perhehoitoon liittyvää osaamista - huomio: asukkaiden sijoittaminen eri asuntoihin ympäri kaupunkia, ei hyvä ratkaisu, yksinäisiä iltoja. Vertaistuki on tärkeää asukkaille. - Haasteita matkan varrella: suurin oli sosiaaliviraston keskijohto me teimme työn, joka heidän olisi pitänyt tehdä - ARAn osallisuus takaa vuokratason pysymisen sopivana. ARA ei rakenna liian peniä yksiöitä, tai kaksioita. Varustelutasossa on otettu huomioon esim. tarve lisävarusteluun, jos avun tarve lisääntyy. - Periaatepäätöksiä: Kukaan vanhemmista ei anna rahaa projektiin, eikä kukaan nuorista asu keittiössä, vaan huoneet ovat kaksioita. - Jos joku muuttaa pois, niin kaupunki valitsee asukkaan tilalle. 5