Suurelle valiokunnalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurelle valiokunnalle"

Transkriptio

1 TaVL 3/1996 vp-e 3/1996 vp TALOUSVALIOKUNTA Lausunto 3/1996 vp Suuren valiokunnan lausuntopyyntö E 3/1996 vp (Valtioneuvoston selvitys Euroopan unionin talous- ja rahaliitosta) Suurelle valiokunnalle Suuri valiokunta on pyytänyt 16 päivänä helmikuuta 1996 päivätyllä kirjeellään talousvaliokunnan lausunnon valtioneuvoston selvityksestä Euroopan unionin talous- ja rahaliitosta. Selvityksen johdosta valiokunnassa ovat olleet kuultavina alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm valtiovarainministeriöstä, osastopäällikkö Antti Suvanto Suomen Pankista, talouspoliittinen asiamies Simo Pinomaa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta, johtaja Risto Suominen Suomen Yrittäjistä, osastonjohtaja Keijo Hyvönen Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta, ekonomisti Peter Boldt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä SAK:sta, pääekonomisti Matti Koivisto Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta, tutkimuspäällikkö Olli Saariaho Akavasta, johtaja Jukka Pekkarinen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, Suomen Akatemian pääjohtaja, professori Antti Tanskanen ja professori Seppo Honkapohja. Selvityksen peruste Suuri valiokunta on lausunnossaan 2/1995 vp, joka koskee valmistautumista Euroopan unionin hallitusten väliseen vuoden 1996 konferenssiin (HVK), edellyttänyt, "että hallitus selvittää, miten talous- ja rahaliiton toimintaan ja vaikutuksiin liittyviä ongelmia ja kysymyksiä voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla saattaa tarkasteluun Euroopan unionissaja millaisiin aloitteisiin tämä Suomen taholta voi antaa aihetta". Edellä olevan perusteella valtioneuvosto on antanut suurelle valiokunnalle valtiovarainministeriössä laaditun selvityksen, jonka liitteenä on hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle esitetty valtiovarainministeriön muistio. Yleistä Kansalaiskeskustelu talous- ja rahaliiton vaikutuksista on käynnistynyt Suomessakin. Näkemykset sen eduista ja haitoista käyvät kovasti ristiin. Myös taloustieteilijöiden kesken mielipiteet EMU :n hyödyistä ja haitoista jakautuvat. Rahaliiton etuina pidetään taloudellisen hyvinvoinnin lisääntymistä, talouden vakauden vahvistumista, valuutta-alueen sisäisen kaupan edistymistä, valuutanvaihdosta aiheutuvien kustannusten poistumista sekä valuuttaspekulaatioiden mahdollisuuden väistymistä. Talous- ja rahaliiton haittoina on mainittu talouspoliittisen yhteistyön lisääntyminen, joka on nähty askeleena kohti poliittista unionia. EMU-kriitikot eivät myöskään pidä Eurooppaa optimaalisena valuutta-alueena mm. työvoiman vähäisen liikkuvuuden vuoksi. Talous- ja rahaliitosta käytävään keskusteluun tarvitaan edelleen nykyistä syvempää analyysia sekä tietoa monien vielä avoinna olevien kysymysten ratkaisuista. Lähentymiskriteerit talous- ja rahaliiton keskeisenä tavoitteena on edistää EU-maiden talouksien vakautta ja kestävää talouskasvua sekä tehostaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa ja näin tukea hyvää työllisyyskehitystä. Talous- ja rahaliiton kriteerien tehtävänä on varmistaa, että kolmanteen vaiheeseen siirtyvät maat ovat talouden kehityksen kannalta yhteneväisiä eikä niiden joukossa ole maita, joiden talouskehitys voisi aiheuttaa riskin talous- ja rahaliiton sekä yhteisen rahan vakaudelle. Hallituksen tavoitteena on saavuttaa talousja rahaliiton kriteerit riippumatta siitä, liittyykö Suomi rahaliittoon ensimmäisten joukossa vai ei. Tämä tuo vapautta Suomen päätöksentekoon. Kriteereiden saavuttamisella pyritään vakaaseen ja luottamusta herättävään talouden kehitykseen sekä pysyvään matalaan inflaatio- ja korkotasoon. Näin luodaan edellytyksiä alentaa vaikeaatyöttömyyttä. Suomen hallituksen taloudelliset tavoitteet ovat yhteneväiset koko unionin talousja rahaliitolle asettamien tavoitteiden kanssa

2 2 Talousvaliokunta katsoo, että Suomen talouspolitiikka on joka tapauksessa hoidettava lähentymiskriteerien mukaisesti, jotta voidaan saavuttaa talouden vakaus nykyistä alhaisemman valtion velan tasolla. Valiokunta kuitenkin huomauttaa, että jäsenmaiden samanaikainen kriteerien tavoittelu saattaajohtaa koko ED-alueella finanssipolitiikan kiristymiseen, mikä puolestaan voi heikentää taloudellisen kasvun edellytyksiä ja vaikeuttaa työllisyyttä. Rahaliiton toteuduttua kriteereitä on valiokunnan mielestä tarkasteltava uudelleen, jotta äkillisten häiriöiden tai suurten suhdannevaihtelujen vaikutuksia voidaan tasoittaa. Tämä on tärkeää erityisesti Suomelle, koska sen talouden rakenne poikkeaa muista jäsenmaista ja Suomi on myös voimakkaammin riippuvainen EDalueen ulkopuolisesta kaupasta kuin ED-maat keskimäärin. Talous- ja rahaliiton yhteyteen tarvitaan jäsenmaiden talouspolitiikan koordinointia. Paineita myös finanssipolitiikan koordinointiin on olemassa. Valiokunta katsoo, että on selvitettävä, tarvitaanko talouspoliittisen yhteistyön ja finanssipolitiikan koordinoimiseksi uusia instituutioita. Talous- ja rahaliiton toteutumisen kannalta on oleellista, että jäsenmaiden työttömyys vähenee ja työttömyyden tasoerot kaventuvat. ED laatii työllisyysohjelmia,jotka etenevät talous- ja rahaliiton valmistelun rinnalla. Valiokunta katsoo, että työllisyysprosesseja pitää vahvistaa, koska korkea työttömyys vaikeuttaa talouksien kehitystä ja tasapainoa ja rahaliiton edellyttämän vakauden saavuttamista. Suomen tulee pitää työllisyyden hoitoa myös ED :n toimissa etusijalla. Julkisen talouden alijäämää koskeva rajoite julkisen talouden alijäämää koskeva 3 %:n rajoite on yksi lähentymiskriteereistä ja liittyy liiallisten alijäämien menettelyyn, joka jää jäsenvaltioita velvoittavana voimaan talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa. Sen tarkoituksena on huolehtia siitä, että kolmanteen vaiheeseen osallistuvat maat eivät velkaannu maksukykyänsä ja koko alueen vakautta vaarantavalla tavalla. Samalla halutaan varmistaa, että Euroopan keskuspankkiin (EKP) ei missään olosuhteissa kohdistuisi painetta keventää inflaation avulla kolmanteen vaiheeseen osallistuvan maan valtion velkaa. Alijäämien välttäminen on tärkeää myös EMD-alueen riittävän säästämisen takaamiseksi. Jos julkistalouksien alijäämien rahoittaminen kuluttaa suuren osan alueen säästöistä, investointeihin ei riitä varoja ja korkotaso uhkaa nousta. Menettelyyn sisältyy Maastrichtin sopimuksen mukaan harkinnan varaa. Viitearvojen ylittäminen ei automaattisesti merkitse, että liiallinen alijäämä on olemassa, vaan siihen tarvitaan ministerineuvoston päätös. Valiokunta katsoo, että EMD-olosuhteissa finanssipolitiikan tulee olla joustavaa ja että noususuhdanteissa tulee kerätä vahvuutta järkevän suhdannepolitiikan harjoittamiseen. Suhdannevaihteluiden merkitystä ei voi vähätellä ja sopeutumisjärjestelyjä on edelleen mietittävä. Kurinalaisen finanssipolitiikan takaamiseksi jäsenvaltioissa ja EMD:n taloudellisen vakauden ylläpitämiseksi Saksa on ehdottanut EMD :n kolmanteen vaiheeseen osallistuvien maiden välille erityisen vakausliiton perustamista. Valiokunta pitää ehdotusta tavoitteiltaan perusteltuna ja hallituksen tavoin katsoo, että finanssipolitiikan yhteensovittamista koskevien pelisääntöjen luominen on tarpeen. Valiokunnan mielestä ns. Weigelin ehdotus on kuitenkin liian mekanistinen, eikä ota huomioon jäsenvaltioiden erilaista kokoa ja erityisolosuhteita. "Vapaamatkustajien" torjumiseen EMD-olosuhteissa on tarpeen löytää muita keinoja. Alijäämäkriteerin täyttämisen tulkinnassa on syytä tarkastella jäsenmaan valtionvelan määrää, ei ainoastaan budjettialijäämää. Talouspolitiikan koordinaatio rahapolitiikan siirtyminen EKP:n vastuulle poistaa jäsenvaltioiden mahdollisuuden kansalliseen rahapolitiikkaan. Käytännön tasolla muutos on kansallisen suhdannepolitiikan näkökulmasta varsin vähämerkityksinen, koska vapaiden pääomanliikkeiden oloissa kansallisen rahapolitiikan vaikutusmahdollisuudet ovat osoittautuneet heikoiksi ja koska rahapolitiikka joudutaan suuntaamaan hintavakavuuden tukemiseen. Edellytykset työllisyystavoitteista lähtevään kokonaiskysynnän säätelyyn rahapolitiikan avulla ovat nykyisellään olemattomat. Selvitys toteaa, että taloudellisen taantuman oloissa kansallisen finanssipolitiikan liikkumatila on edelleen EMD-olosuhteissakin riittävä, kunhan budjetin tasapaino on normaalioloissa

3 3 vahva. Kansallista finanssipolitiikkaa voidaan tukea yhteensovittamalla eri jäsenvaltioiden toimia. Valtioneuvoston selvityksessä viitataan ED :n piirissä valmisteltuihin työllisyysohjelmiin ja erilaisiin seurantaraportteihin. Selvityksessä esitetään harkittavaksi, voidaanko Maastrichtin sopimusta työllisyyspolitiikan osalta täydentää. Sopimuksessa voitaisiin todeta, että unionitasolla seurataan työllisyyskehitystä, keskustellaan yhteisen työllisyysstrategian lähtökohdista ja tavoitteista sekä annetaan suosituksia. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan seuranta kansallisten työllisyysohjelmien avulla tulisi järjestää säännölliseksi. ED:n käytössä olevia resursseja, kuten rakennerahastoja, tulisi suunnata uudelleen työllisyyttä parantaviin hankkeisiin, todetaan selvityksessä. Valiokunta tukee selvityksessä esitettyjä ajatuksia ED:n työllisyystoimenpiteiden tehostamisesta. Valiokunta pitää tätä tärkeänä, koska merkittävä osa talouspoliittista päätöksentekoa siirtyy yhteisötasolle. ED:n resursseja työllisyyden hoitamiseksi on vahvistettava mm. rakennerahastojen käyttöä uudelleen suuntaamalla. Valiokunnan mielestä on tutkittava myös esityksiä kansallisista puskureista työllisyyden turvaamiseksi. Mm. palkansaajajärjestöjen taholta on tuotu esille järjestelmiä, joissa työmarkkinajärjestöt voisivat olla mukana. Ulkoiset häiriöt rahapolitiikkaa ei voida käyttää tuotannon vaihteluiden tasaamiseen kansallisella tasolla. Vapaiden pääomanliikkeiden oloissa ei ole myöskään edellytyksiä onnistuneeseen valuuttakurssipolitiikkaan, vaan kurssimuutokset heijastavat pääsääntöisesti talouspolitiikan epäonnistumista. Näiltä osin EMD-jäsenyys ei merkitse heikennystä ulkoisten häiriöiden tasaamismahdollisuuksiin. EMD :ssa tullaan harjoittamaan talouskehitystä vakauttavaa rahapolitiikkaa. Euroopan keskuspankilla EKP:llä on hyvät edellytykset tasoittaa koko Eurooppaa koskettavien (eli symmetristen) häiriöiden vaikutusta, tulevatpa ne ulkomaankaupasta tai ei. Yhteistä rahapolitiikkaa täydentävästi EMD:ssa voidaan ulkoisiin häiriöihin vastata entistä paremmin kansallisen tason finanssipolitiikalla, kun korkoreaktiot ei- vät enää vaimenoa kansallisen finanssipolitiikan vaikutuksia. Valtioneuvoston selvitys korostaa, että ED kokonaisuutena ei ole kovin herkkä ulkomaankauppaan liittyville vaihteluille. Valiokunta toteaa, että siirtyminen yhteiseen rahaan saattaa vähentää ulkoisten häiriöiden välittymistä kansantalouteen. Jatkossa kuitenkin on selvitettävä edelleen kotoisia mahdollisuuksia suhdanteiden tasaamiseen. Valiokunnassa on tuotu esille ajatus mm. yritysten henkilöstörahastojen käytöstä suhdanteiden tasaajana. Valtioneuvoston selvityksessä sanotaan, että Suomen maakohtaisten häiriöiden tarkastelu osoittaa niiden olevan suurelta osin peräisin kotimaisista tekijöistä. EMD:n katsotaan joka tapauksessa kiristävän kilpailua. Valiokunnan mielestä tämä edellyttää kilpailukyvyn vahvistamista, kansallista strategiaa elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi. Yritystoiminta on saatettava terveelle, kilpailukykyiselle pohjalle. Yritysten rahoitusrakennetta on parannettava ja omia pääomia vahvistettava. On selvitettävä mahdollisuudet työmarkkinasopimusten uudistamiseen niin, että työvoimakustannuksissa voidaan tarvittaessajoustaa esimerkiksi bonusjärjestelmiäja tulospalkkausjärjestelmiä kehittämällä. Samoin on selvitettävä mahdollisuudet yritysten muun kustannusrakenteen, kuten energian ja raakaaineen hintojen joustamiseen. Tarvitaanko EU-tason suhdanne- tai työllisyysrahastoja? Valtioneuvoston selvityksessä torjutaan ajatus suhdanne- ja työllisyysrahastojen käytöstä suhdanteiden tasaamiseen ja työllisyyden hoitamiseen käytännön vaikeuksiin viitaten. Sen sijaan katsotaan, että työttömyyden alentaminen tulee nostaa esille koko ED-politiikkaa koskevana yleisenä, kaikki ED :n toimintalohkot läpäisevänä tavoitteena. ED-rahastojen toiminnan tehostaminen ja uudelleen suuntaaminen työllisyyttä tukevalla tavalla halutaan ottaa arvioitavaksi. Mahdollisina käytännön toimenpiteinä mainitaan mm. työllisyysnäkökohdat nykyistä paremmin huomioon ottavien Euroopan-laajuisten investointien rahoitusmenetelmien kehittäminenja olemassa olevien voimavarojen kohdentamisen uudelleenarviointi ja tehostaminen. Valiokunta tukee ajatuksia rahastojen painopisteiden muuttamisesta ja varojen uudelleen kohdentamisesta sekä investointien rahoitusmenetelmien kehittämisestä. Valiokunnan saaman

4 4 selvityksen mukaan kuitenkin EU:n piirissä on tehty omia selvityksiä suhdannerahastojen käytöstä. Niissä on tiettävästi päädytty myönteiseen käsitykseen rahastojen merkityksestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan 2--4 promillea Euroopan unionin alueen bkt:stä riittäisi toimivien suhdannerahastojen perustamiseen. Tämä komission arvio on peräisin vuodelta Valiokunta pitää tärkeänä ennakkoluulottomasti ja kriittisesti selvittää mahdollisuus käyttää joko olemassa olevia rahastoja tai toteuttaa uusia järjestelyjä jäsenvaltioihin ja niiden työllisyyteen eri tavoin kohdistuvien ulkoisten häiriöiden vaikutusten tasaamiseksi unionin toimin rahaliiton oloissa. Rahapolitiikan vastuusuhteet Euroopan keskuspankista tulee hallituksista ja muista ulkopuolisista tahoista riippumaton, jotta se voisi harjoittaa hintojen vakauteen tähtäävää rahapolitiikkaa mahdollisimman uskottavasti. Vapaiden pääomanliikkeiden oloissa matala inflaatio on vakaan ja matalan korkotason edellytys. Valtioneuvoston selvitys katsoo, että riittävä tasapaino EKP:n riippumattomuuden ja rahapolitiikasta vastaavien viranomaisen kansanvaltaisen vastuun välille on saavutettavissa eikä perustamissopimuksen muuttaminen ole aiheellista. Talousvaliokunta toteaa, että riippumattoman keskuspankin mahdollisuuksista taata rahatalouden vakaus ei ole olemassa EMO-olosuhteisiin soveltuvaa tutkimuksellista tietoa. EMU:n ongelma saattaa olla talouspolitiikan koordinoinoin vaikeus. EMU:ssa rahapolitiikka on yhteistä ja finanssipolitiikka lähentymiskriteerein säädeltyä kansallista politiikkaa. Valiokunnan mielestä EMU :n institutionaalisia puitteita tulee tarkastella tätä yhteensovittamis- ja vakausvaatimusta vasten. Liittyminen Euroopan valuuttakurssijärjestelmään Valiokunta toteaa, että sen käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys 9/1996 vp laiksi rahalain muuttamisesta. Rahalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomella on lainsäädännölliset valmiudet liittyä aikanaan Euroopan valuuttajärjestelmään (EMS) kuuluvaan valuuttakurssijärjestelmään tai muuhun valuuttakurssijärjestelmään sitten, kun edellytysten markan kurssin kiinnittämiselle katsotaan olevan olemassa. Tämän vuoksi valiokunta ei ole käsitellyt valuuttakurssin kiinnitystä nyt käsiteltävänä olevan asian yhteydessä. Keskeisiä avoimia kysymyksiä Suuren valiokunnan HVK-lausunnossa nostamien kysymysten lisäksi on johtopäätösten tekemisen kannalta vielä muita keskeisiä kysymyksiä avoinna. Tärkein niistä on EMU:n kolmannessa vaiheessa mukana olevien ja ulkopuolelle jäävien maiden suhteen järjestäminen. Oikeudelliset näkökohdat, jotka liittyvät eurorahan käyttöönottoon, ovat myös avoinna. Väliaikaisiin siirtymäkauden ongelmiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja arvioida, miten estetään mahdollinen turbulenssi kansantaloudessa, jos korot ja valuuttakurssit heilahtelevat. Yhteiseen valuuttaan siirtyminen aiheuttaa monille aloille kustannuksia, muun muassa rahoituslaitoksille ja muillekin yrityksille, jotka joutuvat uusimaan laitteistojaan ja järjestelmiään. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitussektori ja muu yritystoiminta varautuu näiden kustannusten kattamiseen. Täsmentyneet suunnitelmat ja aikataulut tulee olla selvillä hyvissä ajoin. Lähentymiskriteerien tulkinta on epämääräinen. Ei ole selvää, tulkitaanko kriteerejä Maastrichtin sopimuksen kirjaimen mukaan vai sopimuksen tekemisenjälkeen tapahtuneet muutokset huomioon ottaen. Talous- ja rahaliitto-talouspoliittinen ja poliittinen hanke Taloudellisten tavoitteiden ohella talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyy myös poliittinen prosessi. Eduskunta on hyväksynyt ponnen, jonka mukaan Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella. Edellä esitetyn perusteella valiokunta esittää kunnioittavasti, että suuri valiokunta ottaisi huomioon mitä edellä on sanottu ja että hallitus pitää eduskunnanjatkuvasti ajan tasalla talous- ja rahaliiton valmistelun edistymisestä sekä esittää oman kan-

5 5 tansa talous- ja rahaliiton vaikutuksista Suomelle, jotta eduskunnalla on asialliset edellytykset päättää osallistumisesta talous- ja rahaliittoon. Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Tuulikki Hämäläinen /sd, varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen /kesk, jäsenet Matti Aura /kok, Arto Bryggare /sd, Martti Korhonen /vas, Pekka Kuosma- nen /kok, Leena Luhtanen /sd, Erkki Partanen /sd, Kirsi Piha /kok, Vuokko Rehn /kesk, Mauri Salo /kesk, Sakari Smeds /skl, Osmo Soininvaara /vihr (osittain) ja Janne Viitamies /sd. Eriäviä mielipiteitä 1 EMU:n kolmannen vaiheen mahdollinen toteuttaminen on suuri talouspoliittinen ja poliittinen ratkaisu. Tarvitaan sekä laajaa kansalaiskeskustelua että myös asian perusteellista keskustelua eduskunnassa. Eduskunnan pitää saada hallitukselta arvio EMU :hun liittymisen tai sen ulkopuolelle jäämisen vaikutuksista, hyödyistä ja haitoista. Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996 Edellä olevan perusteella esitämme, että valiokunta edellyttää, että hallitus tuo pikaisesti eduskunnan käsiteltäväksi selonteon EMU:n kolmannen vaiheen mahdollisesta toteuttamisesta ja hankkeen hyödyistä ja haitoista Suomelle, samoin kuin EM U:n ulkopuolelle jäämisen vaikutuksista. Vuokko Rehn /kesk Seppo Kääriäinen /kesk Mauri Salo /kesk II Talousvaliokunta on antanut lausunnon suurelle valiokunnalle valtioneuvoston selvityksestä Euroopan unionin talous- ja rahaliitosta. Valiokunnan enemmistön tahdon mukainen lausunto noudattaa pääosin EMU-myönteistä linjaa, jossa johtopäätökset talous- ja rahaliiton kriittisistä seurauksista jäävät tekemättä. Euroopan talous- ja rahaliiton toteuttamisella on sekä taloudellisia että poliittisia seuraamuksia. Poliittisia seuraamuksia ei ole maassamme riittävässä määrin tuotu esille. EMU on suuri askel liittovaltiokehityksen suuntaan. Taloudellisesti toimiva EMU-järjestelmä edellyttäisi mittavia tulonsiirtoja vahvojen ja heikkojen kansan- talouksien välillä, veroelementtejä näiden rahoittamiseksi ja finanssipolitiikan tiukempaa koordinointia. EMU on käytännössä kannanotto liittovaltiokehityksen puolesta, vaikka toisaalta Suomen peruslähtökohdan vakuutetaan olevan itsenäisten valtioiden yhteenliittymän kehittäminen. Ristiriita sanojen ja aikomusten suhteen on ilmeinen. Valtioneuvoston selvityksen mukaan työllisyyttä ei voi asettaa lähentymiskriteeriksi, koska korkean työllisyyden ajatellaan olevan rahaliiton tavoite ja seuraus. Kuitenkin samanaikaisesti valtioneuvoston jäsen vakuuttaa eduskunnalle työllisyyden olevan kansallinen EMU-kriteeri.

6 6 Tältä osin hallituksen tulisikin täsmentää tahtotilaansa. Poikkeuksellisen suuri työttömyys kertoo kansantalouden vakavasta sairaudesta vähintäänkin yhtä paljon kuin hallitsematon inflaatio, korkea korkotaso tai velkaa koskevat lähentymiskriteerit. Jotta rahaliitto toimisi maamme kohdalla onnistuneesti, vaaditaan taloutemme rakenteilta uutta sopeutumiskykyä kiinteämmän rahapolitiikan olosuhteisiin. Suhdannetaantumissa energian, raaka-aineiden ja työvaroakustannusten hintojen tulisi voida alentua merkittävästi, jotta hintakilpailukyky säilytettäisiin. Tämänkaltaista joustavalmiutta ei suomalaisilla työmarkkinoilla vaikuta riittävässä määrin olevan. EMUolosuhteissa tämä merkitsisi työttömyyden kasvua. EMU-jäsenyyden toteutumisen yhtenä ehtona on esitetty vaatimus ERM-kytkennästä. Tässä taloudellisessa tilanteessa tämänkaltainen kytkentä ei ole perusteltua ja merkitsisi suurta riskiä. Kokemukset markan kelluttamisesta ovat myönteisiä, eikä nopeaan ERM-kytkentään ole siten aiheutta, varsinkin kun sen perustelut nousevat pitkälle vain poliittisista vaatimuksista. Siirtymävaiheen aikana EMU-järjestelmä aiheuttaa kaupalle ja pankeille mittavat investointitarpeet. Kustannukset yhtä liikepankkia koh- den ovat useita satoja miljoonia markkoja. On epäselvää, kykenevätkö pankit kantamaan nämä lisäkustannukset toimialan rakennemuutoksen keskellä. On muistamisen arvoista, että pankkisektori ei toisenlaisista väitteistä huolimatta kyennyt hallitsemaan rahamarkkinoiden vap'auttamistakaan. Edellä olevan perusteella katson, että valiokunnan olisi tullut lausunnossaan todeta: "Valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää, minkälaisia tuotannontekijähintojen joustoja EMU-jäsenyys edellyttää ja onko työmarkkinoilla vaikutuksia niihin; valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää, miten pankkisektori kykenee selviytymään EMU-jäsenyyden aiheuttamista lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä; sekä valiokunta edellyttää, että hallitus ei toteuta ERM-kytkentää, ennen kuin hallitus on antanut eduskunnalle selonteon EMU :n kolmannen vaiheen mahdollisen toteuttamisen seurauksista." Lisäksi valiokunnan olisi tullut todeta: "Valiokunta edellyttää, että hallitus ottaa työllisyyden käytännössäkin kansalliseksi lähentymiskri teeriksi." Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1996 Sakari Smeds /skl

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS. (komission esittämä)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS. (komission esittämä) FI ECFIN/294/00-EN EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3. toukokuuta 2000 KOM(2000) 274 lopull. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisen rahan käyttöönottamiseksi

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 10 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Todettiin, ettei kokous ollut päätösvaltainen.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 10 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Todettiin, ettei kokous ollut päätösvaltainen. TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 vp Perjantai 8.2.2013 kello 11.00-13.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain, 12 jäs. Lars Erik Gästgivars /r (3 Teuvo

Lisätiedot

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 10, 11 osittain)

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 10, 11 osittain) TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 66/2013 vp Torstai 5.9.2013 kello 13.00-14.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok jäs. Lars Erik Gästgivars /r Teuvo Hakkarainen /ps Harri

Lisätiedot

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 20/2005 vp Keskiviikko 4.5.2005 kello 13.30-14.47 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Mikko Elo /sd Heidi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA

TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 101/2005 vp Keskiviikko 14.12.2005 kello 13.45-14.20 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk jäs. Arto Bryggare /sd Sari Essayah /kd Klaus Hellberg /sd Reijo Kallio

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.4.2005 KOM(2005) 154 lopullinen 2005/0064 (SYN) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Liettuan tasavallan parlamentin perusteltu lausunto

Lisätiedot

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen 05.09.2016 VTT, dos. Jaakko Kiander 1 Perustamissopimus ja sisämarkkinat EU:n ytimenä on eurooppalaisten sisämarkkinoiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

JOHNNY ÅKERHOLM

JOHNNY ÅKERHOLM JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua

Lisätiedot

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa

Keskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 49/2004 vp Keskiviikko 6.10.2004 kello 14.00-14.45 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Jari Vilén /kok Heidi Hautala /vihr Pertti Hemmilä /kok Toimi Kankaanniemi /kd Marjo

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 54/2009 vp

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 54/2009 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 54/2009 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Tuomas Välimäki Suomen Pankki Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran miniseminaari 28.5.2019 Radisson Blu Plaza, Helsinki 28.5.2019 1 Euroalue ja eurojärjestelmä Euroalueen

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. Paavo Väyrynen 24.5.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, että kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä

Lisätiedot

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALIOKUNNAN KANNANOTOT SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä syyskuuta 2009 lähettänyt sivistysvaliokuntaan

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Kestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen

Kestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden Suomi Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden kivijalat Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua Korkea työllisyysaste Kestävä julkinen talous

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 18.7.2012 2012/2150(INI) MIETINTÖLUONNOS talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano (2012/2150(INI))

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 25.11.2009 Euroopan unionin virallinen lehti C 284/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) LAUSUNNOT EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 5 päivänä marraskuuta 2009, suosituksista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.3.2019 C(2019) 2082 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 14.3.2019, delegoidun asetuksen (EU) 2017/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Kiinan keskuspankin

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? TELA:n seminaari, Oodi, Helsinki 5.2.2019 Pääjohtaja Olli Rehn 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä

Lisätiedot

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:

Lisätiedot

Hallituksen talouspolitiikasta

Hallituksen talouspolitiikasta Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi

Lisätiedot

Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen. Olen päättänyt omasta aloitteestani tutkia menettelyn kirjelmän antamisessa.

Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen. Olen päättänyt omasta aloitteestani tutkia menettelyn kirjelmän antamisessa. PÄÄTÖS 14.06.2019 Dnro OKV/9/50/2018 Työ- ja elinkeinoministeriö 1/5 VN-jakelu ASIA Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen ASIAN VIREILLETULO Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 31.5.2018 työ- ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2126(BUD)

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2126(BUD) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 15.7.2015 2015/2126(BUD) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r TALOUSVALIOKUNTA Torstai 11.4.2013 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r Johanna Karimäki /vihr Pia

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä.

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä. TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 109/2010 vp Perjantai 10.12.2010 kello 11.00-12.35 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Mauri Salo /kesk (1 3, 4 osittain) jäs. Hannu Hoskonen /kesk (1 11, 12 osittain, 13 ) Harri

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.5.2007 KOM(2007) 257 lopullinen 2007/0091 (CNB) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 9.10.2014 2014/2816(INI) TARKISTUKSET 1-21 Olli Rehn (PE537.396v01-00) Euroopan unionin ja Georgian välisen assosiaatiosopimuksen tekemisestä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.5.2007 KOM(2007) 260 lopullinen 2007/0093 (CNB) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi (komission

Lisätiedot

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta 24.4.2017 A8-0160/21 21 33 kohta 33. toteaa, että erityiskertomusta koskevaa työasiakirjaa laadittaessa komissio oli jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; panee tyytyväisenä

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08 Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 104 c artiklan 14 kohdan toisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 104 c artiklan 14 kohdan toisen alakohdan, Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä /* KOM/96/0496 lopull. - CNS 96/0248 */ Virallinen lehti nro C 368, 06/12/1996

Lisätiedot

HE 77/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään säännös Ahvenanmaan maakuntapäivien osallistumisesta Euroopan

HE 77/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään säännös Ahvenanmaan maakuntapäivien osallistumisesta Euroopan HE 77/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 1,

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 1, P7_TA(2014)0432 Omien varojen järjestelmä * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (05602/2014

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta 23.2.2016 A8-0030/12 12 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota jäädyttämään meneillään olevat TTIP- ja TISAneuvottelut ja pidättymään markkinatalouden aseman (MES) myöntämisestä Kiinalle, kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto.

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto. TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 24/2005 Asia: Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen (House of Lords) vastaukset Euroopan talouspolitiikkaa

Lisätiedot

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Luento Itä-Suomen Yliopistossa - Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Rahapolitiikan tavoitteita 1. Rahapolitiikalla vakautta 2. Rahapolitiikalla

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta 8.3.2018 A8-0048/7 7 Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että vuosien 2014 2020 monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä

Lisätiedot

Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline

Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline 24.10.2017 Rahoitusmarkkinaosasto Uudistuksen tausta Baselin pankkivalvontakomitean suositukset vuonna 2010 pankkien vakavaraisuus- ja

Lisätiedot