KAARINAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAARINAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 KAARINAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KESTÄVÄ JA VASTUULLINEN VAMMAISPOLITIIKKA 2 3. ESTEETTÖMYYS Kaavoitus ja ympäristörakentaminen Asuntojen ja palveluiden rakentaminen Joukkoliikenne Viestintä ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKEMINEN / LAPSET JA NUORET Päivähoito ja iltapäivähoito Esi- ja perusopetus Ammatillinen koulutus ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKEMINEN / AIKUISET Palveluohjauksellinen työote ja palvelusuunnitelma Vammaispalvelulain ja Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Kotihoito Omaishoito Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut Terveys- ja kuntoutuspalvelut Työllisyysasiat Sosiaalityö HYVINVOINNIN EDISTÄMISPALVELUT KELAN PALVELUT VAMMAISJÄRJESTÖT/YKSITYINEN SEKTORI SEURAKUNNAN PALVELUT VAMMAISNEUVOSTO YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISOHJELMAT LAATUSUOSITUKSET VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA...21 Liite 1 Keskeisiä lakeja(

3 1. JOHDANTO Suomen vammaispoliittinen ohjelman (VAMPO) Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle luo pohjan paikallisille ohjelmille. Ohjelma löytyy Valtakunnallisen vammaisneuvoston kotisivuilta Suomen vammaispoliittinen ohjelma on osa YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa. YK:n yleiskokous hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan joulukuun 13. päivänä vuonna Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan , kun 20 jäsenvaltiota oli saattanut päätökseen sopimuksen kansalliset ratifiointitoimet. Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaispoliittinen ohjelma on kokonaisuus, joka koskettaa kaikkia elämän alueita ja joka konkretisoi toimenpide-ehdotusten avulla niitä ongelmakohtia, joita yhteistyöllä voidaan parantaa. Ohjelma perustuu YK:n yleisohjeisiin, perustuslain yhdenvertaisuuspykälään sekä vammaispalvelulakiin ja lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Ohjelmassa on myös huomioitu Kaarina strategia, palvelustrategia ja seudullinen yhteistyö. Valmistelutyössä, kokouksissa ja keskusteluissa esille tulleet kehittämis- tarpeet on koottu ohjelman Tavoite-" ja -kohtiin. Tavoitteet tähtäävät kestävään ja vastuulliseen vammaispolitiikan toteutumiseen ja toimenpide-ehdotukset antavat siihen keinoja. Perusturvalautakunta esittää, että tämä vammaispoliittinen ohjelma toimisi vuosittain suunnittelun pohjana. Ohjelma päivitetään neljän vuoden välein ja hyväksytetään kaupungin valtuustossa kerran yhden valtuustokauden aikana. Kaarinassa Joulukuun 31. päivänä 2011 Perusturvalautakunnan puolesta Olli Vuorinen Perusturvalautakunnan puheenjohtaja 1

4 1. KESTÄVÄ JA VASTUULLINEN VAMMAISPOLITIIKKA (VAMPO ) Vammaispoliittinen ajattelutapa on kehittynyt viime vuosina. Lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet ja yhteiskunnan kehittäminen valtavirtaistamisperiaatteen mukaisesti. Maailmanlaajuisesti vammaisten henkilöiden oikeuksia edistää Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (jäljempänä YK:n yleissopimus, 2006). Suomi on allekirjoittanut sopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan. Yleissopimuksen mukaan sopijaosapuolet sitoutuvat varmistamaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisen toteutumisen kaikille vammaisille henkilöille. Se edellyttää sitoutumista kaikkiin asiaan liittyviin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimenpiteisiin yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöön panemiseksi. Kansallisesti uutta vammaispoliittista ajattelua ja toimintaa on voimaannuttanut valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta (2006). Vammaispoliittisen ajattelutavan voimakas muutos on vaikuttanut tapaamme asettaa tavoitteita, toimia ja tulkita asioita. Maailmanlaajuinen vammaispolitiikka on avannut myös kansalliselle vammaispolitiikalle uusia näkymiä ja päämääriä. Kaikille ihmisille avoimessa, demokraattisessa yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä tulee olla itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Kaikilla tulee myös olla edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja olla yhteisön jäseniä. Nykyaikaista vammaispolitiikkaa toteutetaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Sitä toimeenpantaessa otetaan huomioon sosiaalisen, ekologisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteet. Vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteiden juridinen velvoittavuus, perustavanlaatuisuus tai kauaskantoisuus ovat eritasoisia. Yhteiskuntakehitystä suuntaavia toimenpiteitä ovat vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen, yhteiskunnan esteettömyyteen ja asenteisiin liittyvät toimenpidekokonaisuudet. Kaikki toimenpiteet, myös kertaluonteiset, vahvistavat vammaisten henkilöiden yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Ohjelman valmistelun aikana saadun palautteen mukaisesti toimenpiteitä on kuitenkin mahdollista tarkastella myös ensisijaisuuden ja tärkeysjärjestyksen mukaisina kokonaisuuksina. Ensisijaista on niiden säädösten muuttaminen, jotka ovat käytännössä estäneet Suomea ratifioimasta allekirjoittamaansa YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimuksen edellyttämät säädösmuutokset liittyvät vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen ja valinnanvapauteen. Kyse on vammaisten henkilöiden oikeudesta valita kotikuntansa, itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja sen rajoittamista koskevan sääntelyn selkiyttämisestä. Toiseksi painotetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan vammaisten henkilöiden sosioekonomista asemaa ja torjutaan köyhyyttä. Työnteon tulee olla siihen ensisijainen keino. Silloin kun se ei ole mahdollista, tarvitaan hyvinvoinnin turvana riittävä sosiaaliturva. Kenenkään ei ole kohtuullista elää elämäänsä ilman mahdollisuutta elinolosuhteidensa kohentamiseen. Kolmanneksi tulevat ne toimenpiteet, joilla varmistetaan yksilöllisiä tarpeita vastaavien ja oikea-aikaisten erityispalvelujen saatavuus maan eri puolilla. Myös mukautustoimien saatavuutta vahvistetaan. 2

5 Neljänneksi on välttämätöntä lisätä toimenpiteitä, joilla rakennetaan esteetön ja saavutettava yhteiskunta. Nykyiset esteet tulee poistaa ja torjua ennakolta uusien syntyminen. Viidenneksi on tarpeen lisätä vammaistutkimusta, vahvistaa tietopohjaa sekä kehittää laadukkaita ja monipuolisia menetelmiä vammaispolitiikan suunnittelun, päätöksenteon ja seurannan tueksi. Myös vammaistutkimuksen asemaa tulee vahvistaa. Ohjelman eri toimenpiteiden vaikuttavuutta vahvistavat niiden yhdensuuntaisuus ja samanaikainen toimeenpano. Yhdessä toimenpiteet tuottavat kestävää vammaispolitiikkaa. Valtio kantaa viimesijaisen vastuun vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisesta asemasta ja sen edellytyksistä yhteiskunnassa. Vastuu kestävän vammaispolitiikan toteuttamisesta on kuitenkin yhteiskunnan kaikilla toimijoilla: julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä kansalaisyhteiskunnalla. Ohjelmassa on useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen varmistaminen asiakaslähtöisillä, oikea-aikaisilla ja riittävillä erityispalveluilla ja tukitoimilla. Niitä ovat esimerkiksi vammaispalvelujen saatavuuden ja laadun seuranta ja jatkuva kehittämistyö sekä avustajajärjestelmän ja henkilökohtaisen palvelusuunnitelman hyvä toteuttaminen. Erityispalveluja ei yleensä ole mahdollista korvata muilla palveluilla. Erityispalvelut ja tukitoimet luovat edellytykset perusoikeuksien toteutumiselle ja vammaisten henkilöiden oikeudenmukaiselle yhteiskunnalliselle asemalle. 3. ESTEETTÖMYYS Vammaisille ihmisille esteetön ympäristö on itsenäisen elämän ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien ehdoton edellytys. Lähtökohta on, että ympäristö palvelee kaikkien ihmisten tarpeita. Asuin- ja elinympäristöjen suunnittelulla ja rakentamisella ja niiden toimivuutta tukevilla ja selkiyttävillä säädöksillä voidaan merkittävästi helpottaa elämän sujumista ja tukea yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Rakennetun ympäristön ja liikkumisen esteet asettavat ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Ne syrjivät vammaisia ihmisiä. Vammaiset ihmiset voivat käyttää vain osaa yhteiskunnan palveluista ja osallistua vain osaan yhteiskunnan toiminnoista rakennusten ja niiden ympäristön esteellisyyden vuoksi. Rakennusten esteellisyys alkaa usein jo sisäänkäynnin puutteista. Ovet ovat raskaita avata, liikkumiselle ei ole varattu riittävästi tilaa, opasteet puuttuvat tai ne eivät ole kaikkien kannalta käyttökelpoisia. Portaat, hissittömyys, huono akustiikka, puutteet valaistuksessa ja tilojen vaikea hahmottuvuus tekevät tiloista ongelmallisia. Ympäristön esteellisyyttä ovat pintojen tasoerot esimerkiksi jalkakäytävän ja liikenneväylän välillä. Turvallisuuteen liittyviä ongelmia aiheuttavat kulkutiellä olevat esteet ja tarvittavan informaation puutteet (VAMPO ). Suomen lainsäädäntö määrittää eri muodoissa perustavaa laatua tehtävät toimenpiteet kaikenlaisen rakentamisen suhteen. Lainsäädäntö määrittää myös esteettömän liikkumisen mahdollistavat ratkaisut. Yksityiskohtaisempia määräyksiä ja ohjeita annetaan lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Rakennusvalvonnan tulee ohjata ja neuvoa, että lain, asetusten ja rakennusmääräyskokoelman määräyksiä noudatetaan. 3

6 3.1 Kaavoitus ja ympäristörakentaminen Kaavoitus, jolla luodaan pohja rakennettavalle ympäristölle, seuraa lainsäädännön määräyksiä. Kaavoituksen eri vaiheissa voidaan vaikuttaa juuri asutuksen ja palveluiden saavutettavuuteen. Yksityiskohtaisiin rakenneratkaisuihin ei vielä kaavoituksessa juuri puututa. Esteetöntä rakentamista säätelevät Suomen rakentamis-määräyskokoelman osat F ja G. Tavoite Asuinympäristön tulee soveltua eri elämäntilanteisiin. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa tulee aina ottaa huomioon sujuvat liikenneyhteydet ja palveluiden saatavuus. Suunnittelussa otetaan aina huomioon esteetöntä liikkumista edistävät ohjeet, ja vanhojen korjauksissa huomioidaan uusimmat ohjeet. Katu- ja kevyenliikenteen kunnossapito hoidetaan siten, että liikuntaesteisillä kuin muillakin on turvallinen kulku. Inva pysäköintipaikat pidetään jatkuvasti puhtaana lumesta. Ympäristöpalveluille esitetään että: Korjauksia tehdessä ja uusissa hankkeissa tulisi konsultoida vammaispalvelun asiantuntijoita. Vammaisneuvostolta pyydetään lausuntoja. 3.2 Asuntojen ja palveluiden rakentaminen Kaarinan Vammaisneuvosto on päivittänyt Esteetön Kaarina -oppaan vuonna 2006 ja sitä on saatavilla Kaupungin yhteispalvelupisteestä. Esteetön Kaarina -liikkumisesteisten oppaan, päämääränä on vammaisten ihmisten huomioonottaminen ja yhteiskunnan ja sen palveluiden saavutettavuus. Oppaaseen kerätyt tiedot on saatu kartoituslomakkeista, jotka on lähetetty julkisten ja yksityisten palveluiden toimijoille Kaarinassa. Oppaassa on esitetty lähes 100 palvelukohteen tiedot. Rakennuslupavalmistelussa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, että hanke täyttää esteettömyyden kannalta rakentamis-määräykset. Vastuu kunnossapidosta, esimerkiksi ulko-ovien yhteydessä olevien luiskien pysymisestä käyttökelpoisina, on kuitenkin rakennuksen omistajalla. Tavoite Asuntojen ja julkisten tilojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon esteettömyysnäkökohdat. Asuntojen tulee olla helposti muunneltavissa eri elämäntilanteisiin. Rakennusvalvonnassa ohjaus- ja neuvontatyössä huomioidaan aina esteettömyyttä koskevat määräykset. 4

7 3.3 Joukkoliikenne Kaarinan kaupungin joukkoliikennepalvelut kuuluvat yhtenä osana Turun seudun joukkoliikenteeseen. Joukkoliikennettä hoitavat pääosin yksityiset liikennöitsijät. Kaupungin vaikutusmahdollisuudet yksityisten linja-autoyhtiöiden kaluston hankintaan ovat erittäin rajalliset ja lähinnä lausunnonannon muotoisia. Turun seudulla Kaarinan alue mukaan lukien matalalattiabussien käyttöä on lisätty vuosittain ja uudet liikennöintisopimukset tulevat edellyttämään niiden edelleen lisäämistä. Kaarinassa toimiva palvelulinja järjestelmä (4 palvelulinjaa kattaa koko kaupungin alueen.) mahdollistaa entistä paremmin vammaisten ja liikkumisesteisten joukkoliikennepalveluja. Pääosin joukkoliikenteen autot ovat matalattia-autoja. Veteraanikortin omaavilla on ilmainen matkustusoikeus seutuliikenteen ja palvelulinjan busseissa. Niillä henkilöillä, joilla on vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelukortti, on oikeus matkustaa ilmaiseksi palvelulinjan busseilla Kaarinassa. Kaiken joukkoliikennekaluston tulee olla matalalattiaista. Palveluliikenneautojen tulee olla varustettu pyörätuolinostimella. Pysäkeille tulee olla esteetön kulku. Linja-autopysäkkien esteettömyyskartoitus on tehty. Vanhoja pysäkkejä uusittaessa pysäkit korjataan matalalattia linja-autoille sopiviksi. Tyynytöyssyjä tullaan rakentamaan joukkoliikennereiteille. Ympäristöpalveluille esitetään, että - palvelulinjojen määrän käyttöä/tarvetta tulee seurata säännöllisesti - Kaupungin reuna-alueiden, Piikkiön ja Kaarinan keskustan välistä palveluliikennettä pitäisi lisätä Turun seudun invataksit Ry:lle ja Turun Taksi-Datalle esitetään että - kiinnitetään huomiota pyörätuolien kiinnitysten turvallisuuteen ja kiinnitykseen liittyvään koulutukseen - kiinnitetään huomiota kuljettajien asiakaspalveluosaamiseen ja asiakasturvallisuuteen 3.4 Viestintä Kaupungin viestintää ohjaa hallintolaki ja kuntalaki. Niiden mukaisesti kunnan tulee tiedottaa toiminnastaan kuntalaisille ja parantaa heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan. Kaarinan kaupunkistrategian mukaisesti kaupungin toiminnassa arvotetaan asiakas- ja asukaslähtöisyyttä, avoimuutta, rohkeutta ja oikeudenmukaisuutta. Vuoteen 2016 asti ulottuvassa viestintästrategiassa on asetettu tavoitteiksi muun muassa viestinnän avoimuus, suunnitelmallisuus ja vuorovaikutteisuus. Viestinnän toteuttamisessa huomioidaan myös eri asiakasryhmien tarpeet. 5

8 Kaarinassa internet-sivujen ( ja ilmoitustaulujen, lehti-ilmoitusten ja kuulemistilaisuuksien sekä yhteispalvelupisteiden tiedottamisesta huolehtivat eri toimialat. Asioista tiedotetaan niiden valmisteluvaiheessa, päätöksenteon jälkeen ja päätösten virallisen nähtävillä olon aikana sekä silloin, kun tiedotetaan muutoksenhakumenettelystä kuntalaisille, tiedotusvälineille ja sidosryhmille. Tiedottamisessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Virkamiehet ja kaupungin sekä palveluntuottajien työntekijät tiedottavat toiminnastaan kuntalaisille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille, luottamushenkilöille ja tiedotusvälineille. Tiedotuksen keinoina ovat henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, kaupungin yhteispalvelupisteet, internet, ilmoitustaulut, esitteet, oppaat, alustukset erilaisissa tilaisuuksissa, avoimien ovien päivät, verkostokokoukset, tilastot sekä toimintakertomukset. Kaupunginviraston yhteispalvelupisteen esteettömyyttä parannetaan yhteispalvelun laajennushankkeen myötä. Vaaleissa on käytössä ns. esteettömät äänestyskopit. Kotisivujen fonttikokoa on mahdollista suurentaa. Lisäksi sisällöntuottajia on ohjeistettu nimeämään kuvat niin, että kuvien sisältö on luettavissa mobiili- ja lukulaitteilla. Fonttityypin selkeyttäminen otetaan huomioon, kun sivuston ulkoasua seuraavaksi muutetaan, Kaupunginhallituksen nimeämä vammaisneuvosto tiedottaa kuntalaisille ajankohtaisista vammaisuuteen liittyvistä asioista. Vammaisneuvosto järjestää tiedotustilaisuuksia, kuulemistilaisuuksia ja käyttää julkisessa tiedottamisessaan paikallislehteä, jonka yhteydessä ilmestyvässä kuukausittaisessa tiedotusaukeamassa käytetään suurempaa fonttikokoa erityisryhmien ilmoituksissa. Tavoite Kaupungin eri toimialojen tulee tiedottaa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asukkaille on myös annettava neuvoja asioiden vireillepanossa ja siitä, kuinka asiaa käsiteltäessä on toimittava. Tiedottamisen on oltava selkeää yleiskieltä sekä riittävää ja monimuotoista. Kaikilla ei ole käytössään internetyhteyttä, joten tiedotuksessa tulee ottaa huomioon aina myös perinteiset tiedotuskanavat. Hallinto-, sivistys-, hyvinvointi- ja ympäristöpalveluille esitetään, että - tiedotteissa, esitteissä, opasteissa ja muissa julkaisuissa tulee käyttää selkeää tekstityyppiä joka on Arial tai Verdana, selkeitä värejä ja selkeää yleiskieltä, jotta luettavuus ja ymmärrettävyys varmistetaan. - Kuntalaisten kuulemistilaisuudet tulee järjestää esteettömiin tiloihin. 6

9 4. ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKEMINEN / LAPSET JA NUORET 4.1 Päivähoito ja iltapäivähoito Alle 7-vuotiailla lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Kaarinan kaupunki järjestää päivähoitoa ja esiopetusta myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille. Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen edellyttää, että myös erityistarpeessa olevalla lapsella on mahdollisuus saada kasvulleen ja kehitykselleen tarvittavia tukitoimia riittävän ajoissa. Lapsille laaditaan oppimis- ja kuntoutumissuunnitelma yhdessä vanhempien sekä muiden lasta hoitavien eri asiantuntijoiden kanssa. Tukitoimena voidaan myös käyttää Varhaiskasvatuksen erityisopettajien antamaa tukea (neuvoja ja ohjausta), ryhmäkoon pienentämistä tai avustajaa. Vanhemmat voivat Kaarinassa valita vammaisen lapsen päivähoitopaikaksi päiväkodin tavallisessa ryhmässä tai perhepäivähoidossa tai päiväkodin erityisryhmässä. Sosiaali- ja sivistyspalveluilla on yhteinen tila vammaisten lasten iltapäiväkerholle. - Erityistä tukea tarvitsevien koululaisten iltapäiväkerhon toiminnan turvaaminen tulevaisuudessa siten että toiminnalle osoitetaan pysyvät tilat ja organisaatiota kehitetään selkeämmäksi. 4.2 Esi- ja perusopetus Kunnan velvollisuus on tarjota kaikille 6-vuotiaille maksutonta esiopetusta. Vammaisen lapsen esiopetus voi alkaa 5-vuotiaana ja oppivelvollisuus 6-vuotiaana mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Opetuksen järjestäjän on hyväksyttävä opetussuunnitelma, jossa määritellään esiopetuksen tavoitteet ja järjestelyt. Keskeinen tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Esiopetus Kaarinassa on järjestetty joko päiväkodeissa tai koulujen yhteydessä. Kaikille lapsille laaditaan esiopetussuunnitelma. Tarvittaessa suunnitelmassa määritellään lapselle annettava yksilöllinen tuki ja siihen liittyvät tukitoimet. Esiopetuksen järjestämistä ohjaa Kaarinan kaupungin esiopetussuunnitelma, jossa määritellään esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja järjestelyt. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä jokaisen lapsen omista lähtökohdista käsin. Kaikilla lapsilla on oppivelvollisuus vammasta tai sairaudesta huolimatta Koulunkäyntiavustajat avustavat erityisin perustein tuen tarpeessa olevia oppilaita. Lisäksi oppilailla on käytössään tarpeelliset apuvälineet. Myös henkilökohtaisia avustajia avustamaan sellaisia oppilaita, joilla on vamman tai sairauden aiheuttama haitta, joka vaikeuttaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Integroidussa opetuksessa opettajan tukena tulee olla erityisopettaja ja kouluavustaja. Yhteistyö on tärkeää erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäynnin helpottamiseksi. Yhteistyötä tehdään koulutoimen, sosiaalityön, nuorisotoimen, perheneuvolan sekä hoitavien lähitahojen kanssa, jolloin muodostetaan kattava verkosto. 7

10 Tavoite Jokaisen lapsen tulee ensisijaisesti saada opetusta ns. lähikouluperiaatteen mukaisesti. Kaikkein vaikeavammaisimmille opetusta järjestetään erityisryhmissä. Sivistyspalveluille esitetään, että - integroidussa opetuksessa tulee huolehtia henkilökunnan, oppimateriaalien ja perusvälineiden riittävyydestä - yleisopetuksen opettajille tulee suunnata lisää erityispedagogiikan tuntemusta ja tietämystä - vakinaisissa työsuhteissa olevia ja koulutettuja avustajia tulee olla tarvetta vastaavasti. Ympäristöpalveluille esitetään, että - koulurakennusten ja pihapiirien esteettömyydestä tulee huolehtia koulujen uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä. 4.3 Ammatillinen koulutus Vammaisille on taattava yhdenvertaiset ammatillisen ja korkeakouluasteisen kouluttautumisen mahdollisuudet. Myös muita erilaisiin ammattiin valmentavan koulutuksen muotoja, kuten oppisopimuskoulutusta ja etäopiskelun mahdollisuuksia on hyödynnettävä. Vammaisten henkilöiden koulutustasoa nostamalla edesautetaan heidän mahdollisuuksiaan työllistyä elämän myöhemmässä vaiheessa. Sivistyspalveluille esitetään, että - peruskoulun oppilaanohjaajien tulee kiinnittää erityistä huomiota vammaisten oppilaiden jatko opiskeluun suunnitteluun. 8

11 5. ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKEMINEN / AIKUISET Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti vammaisten henkilöiden tulee saada tarvitsemansa palvelut kaupungin yleisestä palvelutarjonnasta muiden kuntalaisten tapaan. Elleivät peruspalvelut riitä, tulee vammaiselle taata selviytymismahdollisuudet muilla palvelu- ja tukitoimilla. Tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen sekä mahdollisimman itsenäinen elämä omassa kodissaan. Asiakkaan toimintakyky on palveluiden järjestämisen lähtökohta. Tarpeenmukainen palvelu tukee asiakaan omatoimisuutta. Palvelut ovat yksilöllisiä ja niitä täydennetään erityispalveluilla. Tässä luvussa käsitellyt palvelut ovat tarkoitettu kaikille vammaisryhmille, myös kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. 5.1 Palveluohjauksellinen työote ja palvelusuunnitelma Kaarinassa toimii palveluohjaustyöryhmä, jonka tavoitteena on palveluohjauksellisen työotteen kehittäminen Kaarinassa. Palveluohjauksellinen työote on asiakkaan kanssa tehtävän työn menetelmä, jossa asiakkaalle on nimetty yhteyshenkilö. Yhteyshenkilö kartoittaa asiakkaan palvelutarpeen ja suunnittelee yhdessä asiakkaan ja muiden yhteistyötahojen kanssa asiakkaalle soveltuvan palvelukokonaisuuden. Palvelusuunnitelma on asiakkaan, omaisten ja eri palvelutuottajien yhteistyön väline. Palvelusuunnitelmaan kootaan asiakkaan tarvitsemat palvelut ja tukitoimet. Palvelusuunnitelman avulla saadaan myös tietoa kunnan päättäjille asiakkaan tulevista tarpeista. Asiakkaille laaditaan aina palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmat tarkistetaan riittävin väliajoin ja niissä tulee näkyä aina yhteyshenkilön nimi. 5.2 Vammaispalvelulain ja Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Vammaispalvelulain (VPL) tarjottavat palvelut ja tukitoimet on jaettu subjektiivisiin ja harkinnanvaraisiin palveluihin ja tukitoimiin. Subjektiiviset eli erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeavammaisille tarkoitetut, itsenäisen suoriutumisen kannalta välttämättömät palvelut kuten kuljetuspalvelu, palveluasuminen, henkilökohtaisen avustajan palvelut, asunnon muutostyöt, vaikeavammaisten päivätoiminta ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Muut kaikille vammaisille tarkoitetut palvelut ovat harkinnanvaraisia ja kunnan määrärahoihin sidottuja. Kaikille vammaisille tarkoitettuja palveluita ovat mm: sopeutumisvalmennus, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat koneet ja laitteet, autoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä mahdolliset muut palvelut. Kunnan tulee varata määrärahaa näiden palveluiden osalta, mikäli palveluiden tarve on tiedossa. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun tarkoitus on tukea ensisijaisesti ikääntyneiden henkilöiden itsenäisen elämisen mahdollisuuksia kotona sekä vahvistaa palveluasumisessa / laitoshoidossa olevien ihmisten osallistumismahdollisuuksia ja 9

12 sosiaalisten verkostojen säilymistä. Kuljetuspalvelumatkat on tarkoitettu auttamaan asiakkaan omatoimista päivittäisten asioiden hoitamista, harrastamista, virkistystä ja sosiaalisen elämän ylläpitämistä. 5.3 Kotihoito Kotihoito kuuluu kotihoito- ja vanhuspalveluiden vastuualueeseen. Vastuualueen tavoitteena on asiakkaiden omien voimavarojen tukeminen (toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä työote, ehkäisevät toimintamuodot) sekä mahdollisimman turvallinen elämä omassa kodissa (kotihoidon ja omaishoidon vahvistaminen). Monipuolisilla ja yksilöllisillä palveluilla vältetään tai myöhäistetään laitoshoitoon, ympärivuorokautiseen hoitoon joutumista (toimivat palveluketjut). Palvelujen tuottamisessa korostuu yhteistyö, monituottajamalli. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistään kotona sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Kotihoidon asiakkaat ovat henkilöitä, joiden toimintakyky on joko tilapäisesti tai pysyvästi alentunut niin, että hän kotona selvitäkseen tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissaan ja hoidossaan. Pääasiassa asiakkaat ovat yli 65-vuotiaita ja avun tarve voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista. Palvelurakennetta kevennettäessä kotona asuvien vanhusasiakkaiden määrä on merkittävästi lisääntynyt. Asiakasmäärän ja palveluntarpeen lisääntyessä ja monipuolistuessa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tarvitsemaa erityisosaamista ja enemmän aikaa vaativaa hoitoa ei pystytä nykyisillä resursseilla ja toimintamallilla hoitamaan riittävän laadukkaasti. Ikääntyvät mielenterveys ja -päihdeasiakkaat tarvitsevat erilaista palvelua ja hoitoa kuin valtaosa muista kotihoidon asiakkaista, joilla on muun muassa fyysisen toimintakyvyn rajoitteita ja muistihäiriöitä. Kotihoito tekee vammaistyön tiimin kanssa yhteistyötä. Kotihoitoa tarjoaa myös vammaispalveluiden vammaistyöntiimi kehitysvammaisten itsenäisen asumisen ohjaukseen ja tukemiseen sekä Vintin Almi-tiimi mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntouttamiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Tiimien työntekijät ovat kouluttautuneet ja perehtyneet vammais- ja pitkäaikaissairaiden asiakkaiden erityistarpeisiin ja palveluihin. Nykysuunnitelmiin ei tällä hetkellä kuulu ALMI-tiimin henkilöstöresurssin kasvattaminen. Tavoitteena ALMI-tiimillä on lisätä konsultointia kotihoidon (M&P) mielenterveys- ja päihde-asiakkaille. Yleisenä tavoitteena Vintin ja kotihoidon kanssa on myös sovittu, että pyritään parantamaan kotihoidon työntekijöiden valmiuksia M&P-asiakkaiden kotikäyntityöhön. Usein tämä myös tietysti tarkoittaisi hieman pidempiä tapaamisaikoja ja siten lisäresursointitarvetta nimenomaan kotihoidon puolelle. Tavoite Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden optimaalinen hoito, johon pyritään mielenterveys- ja päihdeosaamisen keskittämisellä, mikä on sekä asiakkaiden että työntekijöiden ja koko palvelujärjestelmän edunmukaista ja kustannustietoista toimintaa (erikoissairaanhoidon menoja vähentävää). 10

13 Hyvinvointipalveluille esitetään, että Jokaiseen kotihoidon tiimiin nimetään mielenterveys- ja päihdevastuuhoitajat, jotka muodostavat mielenterveys- ja päihdeosaajaverkoston, jonka osaamista tulee ylläpitää säännöllisillä koulutuksilla, työnohjauksella sekä verkostotapaamisilla. 5.4 Omaishoito Omaishoitoa tulee kehittää osana kotihoitoa. Omaishoidon erityisosaamisen ja lyhytaikaishoidon kehittäminen on palveluketjun toimivuuden, toimivan hoidon porrastuksen ja asiakasnäkökulman huomioon ottamisen kannalta tärkeää. Rahallisen tuen lisäksi tulee kehittää omaishoitoa tukevia palveluja, koska ne auttavat parhaiten omaishoitajien jaksamista. Omaishoidon palveluohjaaja koordinoi ja kehittää omaishoitoa ja siihen liittyviä palveluja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Omaishoidon palveluohjaajan työssä tulee korostaa omaishoitoa tukevien verkostojen yhteen nivomista ja koordinointia. Omaishoidon palveluohjaaja ja omaishoidon hoitajan työssä toteutetaan tehostettua palveluohjaukseen riskiasiakkaan tunnistamiseksi Kaarinassa toimii avohuollon palveluasumisyksikkö Omaishoidon tukikeskus Visiitti, jonka toimintaa on kehitetty monitoimijamallilla. Visiitti on tarkoitettu muun muassa aikuisille omaishoidettaville. Muistihäiriöisten lyhytaikaishoito tapahtuu ensisijaisesti Kaarinakodin dementiaosastolla ja Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen säätiön Vaarintuvassa. Kehitysvammaisten lyhytaikaishoito toteutuu Palveluyhdistys Kaseva ry:n asumisyksikkö Pirrassa. Omaishoitopariskuntien kotona asumista tuetaan omaishoidon hoitajan kotikäynneillä. Omaishoitajille järjestetään virkistystoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvinvointipalveluille esitetään, että - Etsivää työmuotoa ja ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tulee kehittää, jotta omaishoitotilanteessa olevat hakeutuisivat riittävän ajoissa palveluiden piiriin. - Omaishoidon päättyminen on tilanne, jossa tarvitaan tukea ja jälkihoitoa. Tähän tulee kiinnittää suurempaa huomiota. - Vammaista tai pitkäaikaissairasta lasta kotona hoitavien jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa monimuotoisilla tilapäishoitojärjestelyillä. - Koska omaishoito on ydinasia vanhus- ja vammaispalveluiden rakennemuutoksessa, tulee omaishoidon tukeen varata riittävät reururssit ja määrärahat. 11

14 - Visiitin toimivuus on taattava tarpeellisella henkilökunnan määrällä ja ostopalveluilla. Toimintakykyä ylläpitävän ja kuntouttavan työotteen periaatteen pitää toteutua. 5.5 Asumispalvelut Kaarinan kaupunki järjestää palveluasumista asiakkaan omassa kodissa vammais- ja avustajatiimien tuella. Kaupunki ostaa asumispalveluja yksityisiltä palvelutuottajilta vaikeavammaisille henkilöille ja mielenterveyskuntoutujille Kaupungilla on ostopalvelusopimus Palveluyhdistys Kaseva ry:n kanssa kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen osalta. Yhdistyksellä on 26-paikkainen ympärivuorokautisesti valvottu Asumispalveluyksikkö Pirta, missä on mahdollisuus myös lyhytaikaishoitoon ja asumisvalmennukseen. Kaarinan kaupunki toimii isäntäkuntana Ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon seudullisen kehittämisen toimintamalli projektissa. Vuoden 2012 alusta palkataan työntekijät kouluttamaan ja rekrytoimaan perheitä mukaan lähteneiden n.20 Varsinais- Suomen kunnan yhteistyönä. Kehitysvammaisten lasten tilapäishoitoon sekä aikuisten pysyvän asumiseen toivotaan löytyvän projektin kautta lisää perheitä. Tavoite Vammaisten henkilöiden asuminen tulee ensisijaisesti turvata palveluasumisena omassa kodissa riittävien palvelujen turvin. Asumispalvelut tulee ensisijaisesti järjestää omassa kunnassa. Kaikissa asumispalveluissa tulee ottaa huomioon vammaisten ihmisten asumispalveluiden STM n laatusuositukset. Pitkän tähtäimen suunnittelussa laitosasuminen tulee kokonaan korvata kodinomaisella asumisella. Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden osalta tulee toteuttaa valtio-neuvoston tekemää periaatepäätöstä kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Ohjelman tavoitteena vuosina on mm. vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodista tuottamalla uusia asumisratkaisuja. Monen mielenterveys- ja päihdekuntoutujan pärjääminen ja toimintakyky on kohtalaisen hyvä ja heillä oli omaa halu päästä itsenäisen (tuetun) vuokra-asumisen piiriin. Tällä hetkellä näyttää, että tarvetta MT-kuntoutujien asumisyksikölle Kaarinaan ei lähivuosina ole, vaan päinvastoin on mahdollista että tehostetun moniammatillisen avohoitotyön keinoin Mt-asumispalveluista saattaa siirtyä kuntoutujia itsenäisen asumisen piiriin takaisin. Hyvinvointipalveluille esitetään, että - Kaarinan kaupunki järjestää ostopalveluna kaikille kehitysvammaisille asumispalvelut siten, että lähivuosien autetun, ohjatun ja tuetun asumisen tarve tyydytetään. Kaupunki turvaa kaikille eriasteista palveluasumista tarvitseville 12

15 kehitysvammaisille asumispalvelut omasta kunnasta. - kehitysvammaisten asunto-ohjelman mukaisesti Kaarinaan tarvitaan vuoteen 2013 mennessä 16-paikkainen ilman ympärivuorokautista valvontaa toimiva asuntoryhmä - kehitysvammaisten asumispalvelujen palveluketjua tulee kehittää - vammaisten henkilöiden palveluasuminen omassa kodissaan tulee turvata riittävillä tukipalveluilla (mm. avustajatiimin ja vammaistiimin vahvistaminen) - vammaisten lasten ja nuorten lyhytaikaishoitopalveluja tulee kehittää seudullisena yhteistyönä 5.6 Työ- ja päivätoimintapalvelut Monitoimikeskus Tikli on toiminut vuodesta 2008 osoitteessa Autoilijankatu 2. Monitoimikeskuksen toiminnan tarkoituksena on tukea vammaisten henkilöiden selviytymistä omassa lähiyhteisössään, omissa kodeissaan ja tuetussa, ohjatussa ja autetun asumisen yksiköissä. Monipuolista työtä ja toimintaa järjestämällä ylläpidetään ja kehitetään asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Toiminnalla mahdollistetaan vammaisten henkilöiden sosiaalinen integraatio yhteiskuntaan. Yhteinen monitoimikeskus tila mahdollistaa toiminnallisen kokonaisuuden rakentamisen työ- ja päivätoiminnasta ja avotyöstä, sekä isompien erityistä tukea tarvitsevien koululaisten mielekkään iltapäivähoidon. Monitoimikeskus Tiklin asiakasmäärä on lisääntynyt kuntaliitoksen myötä. Monitoimikeskuksessa toimintaa kehitetään vammaisten työhön valmennukseen, luomaan yksilöllisiä työllistymispolkuja avotyöhön ja tuettuun työhön sekä ylläpitämään kuntoutusta. Monitoimikeskuksen tarkoituksena on luoda vammaisille mahdollisuudet osallistua työhön ja toimintaan normaalia, ikätasonmukaista kehitystä tukien. Vuorovaikutusta ja toimintakykyä kannustaen parannetaan asiakkaan sosiaalista selviytymistä ja elämänlaatua. Toiminnassa korostetaan yksilöllisyyttä, turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Avotyötoiminta ja Tuettu työ Avotyö on vammaisille järjestettyä tuettua työtoimintaa tavallisissa työpaikoissa. Avotyöntekijät saavat jatkuvaa tukea ja opastusta vammaistyön ohjaajalta ja heillä on työpaikoilla nimetyt tukihenkilöt. Avotyöntekijöille maksetaan työosuusrahaa. Avotyö muuttuu tuetuksi työksi, kun työntekijä ja työnantaja tekevät työsopimuksen. : Hyvinvointipalveluille esitetään, että - Huolehditaan siitä, että työ- ja päivätoimintojen henkilökunnan määrä vastaa kasvanutta asiakasmäärää 13

16 - Avotyö ja tuetuin työn osalta tavoitteeksi tulevina vuosina tulee asettaa nuorten vammaisten ja vajaatyökykyisten kuntoutuspolkujen kehittäminen. Työvalmennusta sekä tuettua työllistymistä tulee lisätä. Työvalmennukseen ja tuetun työllistymiseen tarvitaan työvalmentaja tehtävää kehittämään. Tuetun työn mallilla säästetään kustannuksia pitkällä tähtäimellä ja lisätään kaupungin verotuloja. - Tähän työhön palkataan työvalmentaja harjoittelun tueksi. Nykyisin työharjoittelu tehdään suurelta osalta työelämän ulkopuolella, jolloin kynnys työsuhteeseen kasvaa. Työvalmennuksen siirtäminen työpaikoille, lisää tuettujen työsuhteiden mahdollisuutta. Kohtaamispaikka Kasevan Kiesi Palveluyhdistys Kasevan ylläpitämä Kasevan Kiesi on vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien ns. matalan kynnyksen kohtaamis- ja päivätoimintapaikka. Kiesiin voi tulla viettämään aikaa tai osallistua erilaisiin ohjelma- ja toimintahetkiin. Lisäksi on monenlaista liikuntaa ja ryhmätoimintaa sekä päivätoiminta-asiakkaille palveluohjauksellista ja kuntouttavaa opastusta ja neuvontaa. Kiesissä toteutuu hyvin myös kävijöiden keskinäinen vertaistuki. Toimintakeskus Nappi & Plätty ja Talo Nappi & Plätty ja Talo ovat Mielenterveys- ja päihdeyksikkö "Vintin" toimintaan kuuluva, päihteettömiä ympäristöjä tarjoavia, kodinomaisia matalan kynnyksen toimintakeskuksia, jossa tuetaan mm. mielenterveys- ja päihdekuntoutujien selviytymispolkuja työosuustyön, kuntouttavan työtoiminnan, sekä vapaaehtois-, että vertaistuen, myös moninaisen viriketoiminnan keinoin. Tarkoitus on tarjota perusturvaa ja lähtökohdat uuteen yritykseen.. Toiminnan lähtökohtana on yhdessä kuntoutujan, kuntoutusohjaajan ja yksilöohjaajan kanssa laatiman henkilökohtaista suunnitelman mukainen kuntoutus, motivoivan ja virikkeellisen toiminnan kautta. Perustoimintojen ohessa on asiakkailla mahdollisuudet henkilökohtaiseen hygieniaan, vaatehuoltoon, sekä ohjaukseen ja neuvontaan. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien lisäksi toiminta on suunnattu työttömille. Läheisimmät yhteisen toiminnan kumppanit on kohtaamispaikka Kasevan Kiesi. Talolla on kerran viikossa avoimien ovien päivä, jolloin kohderyhmän henkilöt voivat tulla myös päihtyneenä hoitamaan asioitaan, syömään ruokaa jne. Talolla ei ole työosuustyötä kuten Nappi & Plätyssä. Hyvinvointipalveluille esitetään, että - Kasevan Kiesin toiminnan jatkuvuus tulee turvata riittävillä resursseilla 14

17 Kaupunginhallitukselle esitetään, että - kaupungin tulee työllistää omiin toimipisteisiinsä vammaisia ja vajaakuntoisia henkilöitä tuetun työn mallilla. 5.7 Terveys- ja kuntoutuspalvelut Jokaiselle on turvattava riittävät terveyspalvelut." Kaikki kansalaiset/kuntalaiset eivät kuitenkaan kykene vammansa tai toimintakykynsä vuoksi käyttämään julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palveluita yhdenvertaisesti muiden kanssa. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän perustan. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveydenhuolto on osa tätä toimintaa. Vammaiset asioivat terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa samoin periaattein kuin muutkin kuntalaiset (VAMPO ). Vammaisten sosiaalityön tavoitteena terveyskeskuksessa on vaikuttaa vammautuneen elämäntilanteeseen siten, että haitoista huolimatta elämä olisi mahdollisimman sisältörikasta ja tyydyttävää. Lääkinnällisellä kuntoutuksella ja siihen läheisesti liittyvällä apuvälineiden hankinnalla pyritään fyysisen tai psyykkisen toimintakyvyn parantamiseen tai säilyttämiseen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otettiin uusi apuvälinetoimintamalli käyttöön Perustettiin uusi apuväline keskus johon keskitettiin TYKSin apuvälinepalvelut, tavoitteena on palveluiden kehittäminen, kustannusnousun hillitseminen ja vuosittaisen kuntakohtaisen kustannusvaihtelun tasoittaminen. Apuvälineet ovat kuntien yhteisomistuksessa ja alueellisesti kierrätettävissä. Mikäli kyseeseen tulee avohoidon ja laitoshoidon kuntoutusjakso, pyritään se toteuttamaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tarpeita vastaavasti. Tavoite Hoitoketjut tulee saada toimimaan saumattomasti. Terveyskeskuksella, sosiaalipalveluilla ja TYKS:llä tulee olla sovitut periaatteet, joiden mukaan jokainen taho huolehtii siitä, että asiakkaan kannalta tarkoituksenmukainen hoito toteutuu. Kaupunginhallitukselle esitetään, että - lääkinnälliseen kuntoutukseen tulee varata riittävästi määrärahoja. Erilaiset lääkinnällisen kuntoutuksen muodot kuten toimintaterapia, laitoskuntoutus, puheterapia, sopeutumisvalmennus jne. ovat riippuvaisia niihin varatuista määrärahoista. Kaikille hallintokunnille esitetään että 15

18 - Mielenterveys- ja päihdetyön strategiaa toteutetaan 5.8 Työllisyysasiat Työvoimapoliittiset toimet eivät ole olleet riittävän tehokkaita saattamaan ihmisiä kuntouttavasta työstä tai työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille. Epäkohtana on kuntouttavan työn ja työtoiminnan jääminen pysyväisluonteisiksi työmuodoiksi henkilön työkyvyn vahvistumisesta ja osaamisen karttumisesta huolimatta. Palkkatyön puuttumisen myötä karkaa vammaisen henkilön mahdollisuus vaikuttaa työnteon avulla itse omaan elintasoonsa yhä kauemmas. Oikeus työhön on perusoikeus. Jokaisella on oikeus toimeentulon hankkimiseen (Vampo ). Vammaisille ja vajaakuntoisille henkilöille työ- ja elinkeinotoimisto ( tarjoaa eläkemahdollisuuksien selvittämistä, työllistämistukimahdollisuuksia yhdessä kunnan kanssa kuntouttavaa työtoimintaa sekä tukee työolosuhteisen järjestelykuluja ja järjestää koulutusmahdollisuuksia. Työ- ja elinkeinotoimistolle esitetään, että - sen palveluista tulee aktiivisesti tiedottaa vammaisille henkilöille, heidän järjestöilleen ja kaikille vammaisten kanssa työskenteleville tahoille - tiedotuksessa tulee ottaa huomioon erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet tiedon vastaanottamisessa ja ymmärtämisessä 5.9 Sosiaalityö Sosiaalityöllä pyritään sosiaalisten ongelmien selvittämiseen, edistämään ja ylläpitämään asukkaiden turvallisuutta ja suoriutumista. Sosiaalityöhön kuuluvat lastensuojelu, lastenhuolto- ja tapaamisoikeusasiat, päihdetyö, toimeentulotukiasiat ja työllistämistoiminta esim. kuntouttava työtoiminta, perheneuvolan palvelut sekä yleinen edunvalvonta. Sosiaalityön palvelut on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille. Toimeentulotuki on tarkoitettu täydentämään henkilön toimeentuloturvaa silloin, kun tulot eivät riitä kohtuulliseen toimeentuloon." Perustoimeentulon pysyvä matala taso muodostaa esteen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden täysipainoiselle yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Lähtökohtana sosiaaliturvaa koskevia päätöksiä tehtäessä tulee olla henkilön elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet (VAMPO ) Päihdekuntoutukseen ja hoitoon liittyvät asiat on keskitetty Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vinttiin. Yhdessä asiakkaan kanssa tehdään suunnitelmaa päihteettömyyttä tukevista asioista, tarvittavasta hoidosta ja kuntoutuksesta. Katkaisuhoitoa toteutetaan terveyspalveluissa vuodeosastolla sekä Turun ja Salon A-klinikoiden katkaisuhoitoasemilla. Kaarinassa toimii myös kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä, jossa on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon ja Kelan edustajia. 16

19 Asiakasyhteistyöryhmän tehtävänä on etsiä kuntoutujan kuntoutustarpeita vastaavia ratkaisuja ja arvioida eri palveluvaihtoehtoja yhdessä asiakkaan kanssa. Perhepalvelut. Perhepalveluiden ( neuvola-sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, lastensuojelunpalvelut että puheterapia- ja psykologiapalvelut) ovat kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Kaikki rokotukset hoidetaan neuvola -, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Lastensuojelun tarpeessa olevalle vammaiselle lapselle annetaan normaalit lastensuojelulain mukaiset palvelut. Lapsilla, nuorilla ja heidän perheillään on mahdollisuus saada tukea silloin, kun voimavarat eivät riitä erilaisista elämäntilanteista selviytymiseen. Vammaisilla lapsilla on asiakastilanteesta riippuen käytettävissä myös Peimarin erityisneuvolan ja erikoissairaanhoidon palveluja. Koko kaupungin tasolla erilaisia lapsiperhepalveluja kehitetään ja yhteistyötä lisätään eri palveluja tuottavien tahojen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa lapsen kasvua sekä kehittymistä että vanhempien jaksamista Edunvalvonta Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etuaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvoja voi olla yksityinen henkilö tai yleinen edunvalvoja, joka on päämiehensä luottohenkilö. Edunvalvoja puolustaa päämiehensä etuja ja edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty hänen hoidettavakseen. Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvoja huolehtii siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Kaupunginhallitukselle esitetään, että - vammaispalvelunhenkilökuntarakennetta ja resurssointia kehitetään niin että kaikki vammaispalvelulain ja kehitysvammalain edellyttämät palvelut toimivat mahdollisimman asianmukaisesti. - Vammaispalvelun asiakkaiden asiointitilat toteutetaan mahdollisimman pian sijaitsevaksi katutasolla esteettömästi kaikkien saavutettavissa. - Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien resurssit tulee turvata niin, että asetuksen vaatimat terveystarkastukset voidaan tuottaa 6. HYVINVOINNIN EDISTÄMISPALVELUT Eri vammaisryhmille ja vanhuksille on järjestettyjä liikuntaryhmiä, joista osa toteutetaan heidän omissa toimipaikoissaan. Uutena toimintana on aloittanut esteetön Visiitin kuntosali. Yhteiskuntamme tuottaa monipuolisia kulttuuri- ja 17

20 vapaa-ajan palveluita." Liikunta- ja urheilu-, taide-, matkailu- ja kirjastopalvelut on tarkoitettu kaikkien ja kaikenikäisten kansalaisten virkistykseksi ja hyödyksi, hyvinvoinnin ja osallisuuden rakennuspuiksi. Vammaiset ihmiset osallistuvat yhteiskunnan kulttuuri- ja muuhun vapaa-ajan toimintaan palvelujen käyttäjinä ja nykyisin yhä useammin myös näiden alojen ammattihenkilöinä. Vammaisten ihmisten osallistumismahdollisuudet ovat parantuneet, mutta hitaasti. Keskeisiä esteitä ovat rakennusten, tilojen ja niiden ympäristöjen esteellisyys ja saavuttamattomuus muun muassa puutteellisten liikennepalvelujen vuoksi sekä tiedonvälityksen ja kommunikaatiokeinojen epävarma, usein sattumanvarainen saatavuus. Kulttuuripalvelujen käyttö ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen edellyttävät saumatonta kokonaisuutta, joka muodostuu esteettömistä matkoista tapahtuma paikalle, esteettömästä ympäristöstä, tapahtumasta, tapahtumapaikasta tai -tilasta ja palveluista. Erityisesti kulttuuri- ja kirjastopalveluissa uuden tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia voidaan soveltaa tuloksellisesti siten, että myös vammaiset asiakkaat voivat hyötyä kulttuuripalveluista aiempaa monipuolisemmin. Vammaisten ihmisten tulee voida harrastaa säännöllistä kunto- ja muuta liikuntaa muiden tavoin. Se edellyttää saumatonta liikuntapalvelukokonaisuutta, toimivia matkoja ja esteettömiä liikunta- ja urheilupaikkoja (VAMPO ). Tavoite Kaikkien kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden ja niiden järjestämispaikkojen tulee soveltua kaikkien kuntalaisten käyttöön. Hyvinvoinnin edistämispalveluissa toteutetaan vuoden 2012 aikana eri toimipisteiden (liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritilojen) esteettömyysselvitystä. Paikallista osaamista tulee hyödyntää tässä työssä Toimepide-ehdotuksia - Resurssien osalta toimintaa ja palveluja voidaan lisätä eri toimintayksiköiden omalla toiminnan kehittämisellä, koulutuksella ja yhteistyöllä. - Turun seutukunnan yhteistyötä kehitetään Rajattomasti liikuntaa- hankkeessa. Toiminnan laajentaminen merkittävästi iltoihin ja viikonloppuihin vaatisi lisää henkilöresursseja tai määrärahoja ostopalveluihin. 7. KELAN PALVELUT Kela huolehtii suomessa asuvien perusturvasta eri elämäntilanteissa (asuminen, sairaus, raskaus, lapsenhoito, eläketurva, työttömyys, opiskelu ja asevelvollisuus). Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat henkilöt. Sairauden ja vamman perusteella voi Kelasta hakea erityisesti vammaisetuuksia, joita ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkkeensaajan hoitotuki, sekä kuntoutusta. Kela tiedottaa palveluistaan, Elämässä - Mitt i allt- lehdessä joka jaetaan jokaiseen kotiin. Kelan palveluista saa tietoa myös Internet osoitteessa yhteistyötilaisuuksissa ja Kelan toimistoissa. Kela tarjoaa sähköisiä asiointipalveluja mm. kuntoutusasiakkaille sekä vammaistuen ja eläkkeensaajan hoitotuen hakijoille. 18

21 8. VAMMAISJÄRJESTÖT/YKSTYINEN SEKTORI Kaikilla yhteiskunnallisilla toimijoilla on vammaispoliittinen vastuu." Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla hallinnonalat edistävät yksityisen sektorin vammaispoliittista vastuunottoa. Esimerkkejä toimenpiteistä ovat valtionosuusjärjestelmän toteuttaminen siten, että liikunta- sekä joukkoliikennepalvelujen esteettömyys ja saavutettavuus toteutuvat tai että kiinteistöjen ja asunto-osakeyhtiöiden turvallisuussuunnittelun ohjeistuksessa otetaan huomioon vammaisten henkilöiden turvallisuus ja pelastustoimet. Julkisen sektorin tuleekin hyödyntää ja kehittää keinovalikoimaa, jolla vaikutetaan yksityisen sektorin esteettömyys ja yhdenvertaisuustyön vahvistamiseen. Palvelualan toimijoilla on paljonkin mielenkiintoa lisätä asiakaskuntaansa ja sen tyytyväisyyttä. Kauppa-, ravintola-, kampaamo-, matkailu-, liikenne-, kylpylä-, liikunta-, viestintä-, turvallisuus- ja muiden palveluyritysten saavutettavuus, esteettömyys ja asioinnin sujuvuus ratkaisevat osaltaan, kuinka toimivaa palvelu on. Esimerkiksi esteettömyys ja saavutettavuus eivät vielä ole merkittäviä taloudellisia kilpailuvaltteja, mutta jatkossa, erityisesti väestön ikääntymisen myötä näin uskotaan olevan. Palvelusektorin osaamista voidaan monin tavoin vahvistaa. Merkittäviä keinoja ovat tiedon ja koulutuksen lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen (VAMPO ). Vammaisjärjestöjen toiminnan tarkoituksena on oman jäsenkuntansa sekä oman vammatai sairausryhmänsä aseman parantaminen elämän kaikilla osa-alueilla. Järjestöjen toimintaan kuuluu edunvalvonnan lisäksi mm. liikunta-, virkistys-, tiedotus-, neuvonta- ja vertaistoimintaa. Osa järjestöistä tuottaa erilaisia julkisia palveluja täydentäviä kuntoutus-, asumis- ja muita palveluja. Kaarinassa toimii sekä omalle paikkakunnalle rekisteröityjä vammaisjärjestöjä että turkulaisten tai valtakunnallisten järjestöjen ala-osastoja ja kerhoja. Turun seudulla toimivien järjestöjen yhteistyöelin on Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry ( Tavoite Vammaisjärjestöjen asiantuntemusta tulee hyödyntää toimintojen suunnittelussa joko suoraan asianomaisen järjestön tai vammaisneuvoston tai TVJ ry:n kautta. Vapaaehtoisja vertaistoiminta tulee koordinoida hyödyttämään kaikkia kaarinalaisia. Kaikille hallintokunnille esitetään, että - palvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä tulee hyödyntää vammaisjärjestöjen asiantuntemusta Vammaisjärjestöille esitetään, että - toiminnasta ja palveluista tiedottamista kaupungin eri hallintokunnille ja kaikille kaarinalaisille tulee tehostaa 9. SEURAKUNNAN PALVELUT 19

22 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä ( on diakoniatyöntekijöitä kehitysvammatyössä ja yleisessä vammaistyössä sekä lisäksi kaksi kuurojen diakonia. Seurakunnalla on paljon kohdentamatonta toimintaa, joihin kaikki voivat osallistua. Tarvittaessa vammaisille hankitaan avustajat; esimerkkinä rippikoululeirit. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä toimii myös oma vammaisneuvosto ja siellä laaditaan parhaillaan Kirkko kaikille - vammaispoliittista ohjelmaa. Kaarinan kirkko on liikkumisesteetön samoin kuin Sinapin leirikeskus. Kaikki seurakunnan tilat eivät kuitenkaan ole liikkumisesteettömiä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle esitetään, että - seurakunnan kaikkien tilojen tulee olla liikkumisesteettömiä - kuulovammaisten erityistarpeet tulee myös ottaa huomioon. 10. VAMMAISNEUVOSTO Kaarinan vammaisneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tehtävänä on seurata ja edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin. Neuvoston tulee tehdä aloitteita ja esityksiä sekä huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa. Vammaisneuvoston tulee seurata kunnallishallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta ja edistää vammaisten mahdollisuutta osallistua siihen. Vammaisneuvosto osallistuu kaavoituksen ja suunnittelun vaikuttamiseen kaavalausuntojen muodossa. Tavoite Vammaisneuvoston asiantuntemusta tulee aktiivisesti hyödyntää jo asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Vammaisneuvostolta tulee pyytää lausunnot kaikissa kaavoitukseen, rakentamiseen, liikkumiseen ja erilaisiin tukipalveluihin liittyvissä asioissa. Kaupunginhallitukselle esitetään, että - Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston kokoonpanoa, roolia ja tehtäviä tulee selkeyttää. Neuvostojen yhdistämistä tulee harkita. Vammaisneuvostolle tulee osoittaa riittävä sihteerin työpanos. 20

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään. Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo Kommentit Palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnissa tehtyjen sunnitelmien suhteessa vammaisasiaakaiden än Suunnitelmien vammaisasiakkaiden än suhteutettuna

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA

RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Raision vammaisneuvosto 26.9.2018 VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Sisällys VUOSILLE 2018-2020... 0 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tanja Witick tanja.witick@soite.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Timo Turunen timo.turunen@riihimaki.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Riihimäen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 256 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi vanhusten ja vammaisten kuljetusmahdollisuuksien kehittämisestä HEL 2015-010372 T 00 00 03 Päätös päätti

Lisätiedot

Vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle, että Uuden Äänekosken vammaispoliittinen ohjelma laadittaisiin ajalle siten, että:

Vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle, että Uuden Äänekosken vammaispoliittinen ohjelma laadittaisiin ajalle siten, että: Vammaisneuvosto 26 17.09.2007 Kaupunginhallitus, julkinen 31 21.01.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 311 31.08.2009 Perusturvalautakunta 80 30.09.2009 Perusturvalautakunta 95 28.10.2009 Kaupunginhallitus,

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Aino Närkki aino.narkki@hyvinvointial

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista Asumisen kehittämisessä ajankohtaista KVANK alueellinen tilaisuus Kirsi Konola Oulu, 30.10.2018 YK:n vammaissopimus ja asuminen 19 art. Itsenäinen elämä ja osallisuus yhteisössä: Vammaisilla henkilöillä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Oulun

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhyres me päriätähän. - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma

Yhyres me päriätähän. - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma Yhyres me päriätähän - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma 2019 2024 Sisällys Sisällys... 2 Esipuhe... 3-4 Koti ja sen ympäristö... 5 Koulu- ja opiskelupalvelut... 5 Työ- ja toimeentulo... 6 Vapaa-aika

Lisätiedot

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, 8.2. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja lähtökohdat Keskeinen sisältö Jatkovalmistelun kärjet

Lisätiedot

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Lain tavoitteet Ikääntynyt väestö ( =vanhuuseläkeikäiset) - tuetaan hyvinvointia,

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi

Lisätiedot

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot