RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli puh , fax. (015) , etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, Helsinki arkkitehti Petri Tuormala, puh , petri.tuormala@fcg.fi

2 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE Asemakaavan muuttaminen. Suunnittelukohde on Ristiinassa sijaitseva ESE:n omistama lämpölaitos. Se sijaitsee Ristiinan koulukeskuksen pohjoispuolella, Pietarintien ja Otto von Fieandtintien kulmassa. Asemakaavamuutos koskee Mikkelin kaupungin Ristiinan kaupunginosan, Heikkilän kylän (513), tiloja 1:152 ja 1:14. Asemakaavan muutos on tullut vireille Etelä-Savon Energian aloitteesta. Tavoitteena on mahdollistaa lämpölaitoksen toiminnan kehittäminen siten, että laitosta voidaan käyttää mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella päästöjen minimoimiseksi sekä edullisesti ja taloudellisesti. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota kohteen sijaintiin olemassa olevan rakennuskannan keskellä. Kaavamuutoksella lämpölaitokselle muodostetaan oma tontti ja kaavamerkintä ajanmukaistetaan toimintaa vastaavaksi. Yhtiön tavoitteena on liittää suunnitteilla oleva Kitereentien lämpölaitos ja Koulukeskus lämpölaitoksella samaan verkostoon, jolloin Koulukeskuksen laitos jäisi toissijaiseksi laitokseksi ja sitä ei tarvitsisi käyttää kesällä matalan energiatarpeen aikana. Kahden laitoksen käytöllä saadaan optimoitua laitosten käyttö kattiloiden parhaimpien hyötysuhteiden alueelle, jolloin kokonaispäästöt pysyvät mahdollisimman alhaisella tasolla ja lämmitys on energiatehokasta. Lämpölaitoksen tontille tulee aurinkokeräimiä. Niiden tarkoitus on vähentää polttoainekuluja kevättalven, kevään ja syksyn aikana. Koska koulu ei käytännössä tarvitse lämpöä kesän aikana (pl. pieni satunnainen käyttövesitarve), öljyä korvaava aurinkolämpö on tarkoitus johtaa rakennettavaan lämpöverkkoon. Esitetyillä ratkaisuilla koulukeskuksen lämpölaitoksen käyttö ja öljyn poltto vähenee. Laitosta pystytään ajamaan optimaalisemmin. Ratkaisulla pystytään vähentämään ilmaan kulkeutuvia päästöjä. Tavoite ei ole ristiriidassa yleis- tai maakuntakaavan kanssa. NYKYTILANNE Lämpölaitos on rakennettu Ristiinan yhtenäiskoulun tarpeisiin ja sijaitsee koulun kanssa samalla tontilla.

3 0942 RISTIINA ESE KOLUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Rakennettu ympäristö muodostuu v valmistuneesta lämpölaitosrakennuksesta. Lämpölaitoksen eteläpuolella sijaitsee Ristiinan koulukeskus, jossa toimii Ristiinan yhtenäiskoulu (luokat 1-9) ja Ristiinan lukio. Länsipuolella on urheilualue. Otto von Fieandtintien toisella puolella (idässä) rakennukset ovat omakotitaloja ja pohjoisessa Pietarintien toisella puolella on rivitaloasutusta. Rivitalot ovat pääosin puistoalueen takana, kauempana Pietarintiestä. Luonnonympäristö lämpölaitoksen ympärillä on lehtipuuvaltaista sekametsää. Laitoksen alue on pienellä mäellä ja itse lämpölaitosrakennus on rakennettu osin rinteeseen upotettuna. LÄHTÖTIEDOT/ KAAVATILANNE Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet. Etelä-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on merkitty kohdemerkinnällä paikalliskeskuksen alue sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Ote maakuntakaavasta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3 (10)

4 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Kirkonkylä-Pellosniemi osayleiskaavassa (1991) suunnittelualue on Teollisuus aluetta (T). Yleiskaavaa ollaan uudistamassa. Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavan luonnos on nähtävillä Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että alue on jaettu kahteen erilliseen karttalehteen: Kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja Kyläalueiden yleiskaavaan. Asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavaksi ajatellun osalta kaava on strateginen. Määräyksenä Kirkonkylän strategisessa yleiskaavassa on lisäksi mainittu, että kaava-alueelle voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia kuten alueellisen lämpölaitoksen. Lämpölaitoksen paikkaa ei ole kaavassa osoitettu, vaan se määritellään tarkemman kaavoituksen (asemakaava) myötä. Ote yleiskaavasta. Kirkonkylä-Pellosniemi osayleiskaavassa (1991) suunnittelualue on Julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (Y). Yleiskaavaa ollaan uudistamassa. Mikkelin kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt asettaa nähtäville Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavan luonnoksen. Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että alue on jaettu

5 0942 RISTIINA ESE KOLUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki kahteen erilliseen karttalehteen: Kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja Kyläalueiden yleiskaavaan. Asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavaksi ajatellun osalta kaava on strateginen. Määräyksenä Kirkonkylän strategisessa yleiskaavaluonnoksessa on lisäksi mainittu, että kaava-alueelle voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia kuten alueellisen lämpölaitoksen. Kaavaehdotukseen on tarkoitus osoittaa kohdemerkinnällä aluelämpölaitoksen paikka Kitereentielle. Lämpölaitoksen lopullinen paikka määritellään tarkemman kaavoituksen (asemakaava) myötä. Ote Kirkonkylän strategisesta yleiskaavasta. Kaavaluonnos nähtävillä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5 (10)

6 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Ote ajantasa-asemakaava yhdistelmästä. Ote asemakaavasta Alueen voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Ristiinan kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Mikkelin lääninhallituk-

7 0942 RISTIINA ESE KOLUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki sessa Siinä alue on Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), tehokkuus e=0,30. Ristiinan kunnanvaltuusto hyväksyi koulukeskuksen asemakaavan , jolla koulukeskuksen lämpölaitos pyrittiin muuttamaan aluelämpölaitokseksi. Kaavasta valitettiin ja Hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston päätöksen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi vuonna 2011 Ristiinan kunnanhallituksen vaatimuksen päätöksen kumoamisesta. Ote kumotusta asemakaavasta. MAANOMISTUS ARVIOINTITIEDOT Suunnittelualueen omistaa Mikkelin kaupunki. Hankkeen arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin yhteydessä asiantuntijoiden ja osallisten kanssa. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhteiskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan mukaisen toiminnan kehittymisen vaikutukset mm. maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä liikenteeseen ja meluihin. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat lämpölaitoksen lähiympäristö, mutta osa mm. maisemallisista ja liikenteellisistä vaikutuksista ulottuvat kauemmaksikin. Vaikutustenarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia lämpölaitoksen käyttöön liittyneitä selvityksiä ja tehdään tarvittavat lisäselvitykset. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksessa virallistetaan nykyinen maankäyttö alueella. Kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rakennettuun ympäristöön. Olemassa oleviin rakennuksiin kaavalla ei ole suoranaista vaikutusta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7 (10)

8 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Vaikutukset ilmanlaatuun: Alle 5 MW:tin laitoksille, Koulukeskuksella on teholtaan vain 1 MW kattila, ei ole päästö-rajoja eikä tarvita ympäristölupaa mutta laitoksen päästöt alittavat yli 5 MW:tin laitoksille asetetut rajat. Hiilidioksidipäästöiltään puu on hiilidioksidineutraali eli puut sitovat saman, minkä poltosta syntyy. Hiilidioksidipäästöt vähenevät alueellisesti siis huomattavasti, kun siirrytään öljystä puulle. Mahdollinen lähialuelaskeuma on pyritty välttämään käyttämällä 30 metriä korkeaa piippua. Näin korkeaa piippua ei tämän kokoiselle laitokselle ole vaadittu, sillä 30 metriä korkea piippu vaaditaan vasta 5 MW laitokselle. Savukaasut leviävät vallitsevan tuulensuunnan (lounastuuli) mukana Huumontien itä- ja pohjoispuoliselle metsäalueelle lähimpänä laitosta olevan kapean asutusvyöhykkeen yli. Laitoksen pääpolttoaineena on nyt hake ja lämmöntuotanto on varmistettu öljykattilan avulla. Isompaan kokonaisuuteen liitettäessä koulukeskuksen hakekattilan häiriötilanteessa tuotanto voitaisiin korvata Kitereentien lämpölaitokselta tulevalla hakelämmöllä. Kahden laitoksen käytöllä saadaan myös optimoitua laitosten käyttö kattiloiden parhaimpien hyötysuhteiden alueelle, jolloin kokonaispäästöt pysyvät mahdollisimman alhaisella tasolla ja lämmitys on energiatehokasta. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön: Alue on jo valmiiksi rakennettu, eikä alueelta tunneta uhanalaisia tai vaarantuneita kasvitai eläinlajeja. Kaavalla ei ole vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön. Vaikutukset liikenteeseen: Polttoainekuljetusten aiheuttama melu on vähäisten kuormien vuoksi myös hyvin vähäistä ja se on normaalin tieliikenteen tasoa. Haketäydennykset ajoittuvat päiväsaikaan. Lämpöverkon osana koulukeskuksen lämpölaitoksen hakkeen kulutus ja niin muodoin myös hakekuljetukset vähenisivät, sillä pienen kuormituksen aikana lämpö tuotettaisiin keskitetysti yhdestä laitoksesta. Vaikutukset maisemaan: Koska kaava ei mahdollista nykyistä suurempaa lisärakentamista alueelle, ei kaavalla ole vaikutusta maisemaan. Laitoksen savupiippu on vaihdettu jo aikaisemmin alkuperäistä korkeammaksi. Sosiaaliset vaikutukset: Nykyisen hakevoimalan ulkonäkö ei tule muuttumaan eikä kaava rajoita ympäröivien kiinteistöjen tai yleisten alueiden käyttöä. Kaavassa on osoitettu lämpövoimalan ympärille lähivirkistysalue, joka mahdollistaa alueen nykyisen virkistyskäytön.

9 0942 RISTIINA ESE KOLUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Hakkeen käyttö tukee paikallista työllisyyttä. Isompaan kokonaisuuteen liitettäessä koulukeskuksen lämpölaitoksen olisi mahdollista tuottaa tarvittaessa lämpöä aluelämpöverkkoon, jolloin saavutetaan alueen ihmisille toimitusvarmuutta. Kotimaisen polttoaineen käytön johdosta mahdollisen kriisitilanteen varalta keskustaajaman lämmöntuotannon huoltovarmuus on parempi. Taloudelliset vaikutukset: Kevyen polttoöljyn (POK) korvaamisessa hakkeella saavutetaan aluetaloudellisia hyötyjä. OSALLISET Osallisia ovat - hakija - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, Vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj, teleoperaattorit - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeellä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9 (10)

10 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki KÄSITTELYAIKATAULU Tavoiteaikataulu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan muutoksen luonnos lähetetään tiedoksi osallisille heinäkuun puolivälissä. Kaavaluonnos ja OAS tulevat nähtäville elokuussa 2015, ehdotus teknisessä lautakunnassa syyskuussa, kaupunginhallituksessa syyskuussa ja nähtävillä loka-marraskuussa Kaava on tarkoitus vielä valtuuston hyväksyttäväksi viimeistään kevät talvella VALMISTELUSTA VASTAA Asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh sähköposti FCG Suunnittelu ja tekniikka arkkitehti Petri Tuormala puh sähköposti PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOI- TUS Mikkeli Tuija Mustonen Mikkelin kaupunki Petri Tuormala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy