80v. Sallan yhteismetsä VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 80v. Sallan yhteismetsä VUOSIKERTOMUS 2016

2 SISÄLTÖ Yleistä... 3 Sallan yhteismetsä Yhteystiedot... 4 Toiminnanjohtajan katsaus... 5 Hallinto... 6 Puutavaran myynti... 7 Metsänhoitotyöt... 9 Kunnostusojitus Metsäautotiet Kiinteistöt Metsästys Kalastus Muut toiminta Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot... 20

3 YLEISTÄ Yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsää tulee käyttää ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista. Yhteismetsän toimintaa säätelee voimaan tullut yhteismetsälaki ( /109), jota muutettu ( ). Muita oleellisia yhteismetsän toimintaan liittyviä lakeja ovat metsälaki, kirjanpitolaki, verolait ja kiinteistönmuodostamislaki. Yhteismetsän toimintaa ohjaa ohjesääntö. Sallan yhteismetsän ohjesääntö on hyväksytty osakaskokouksessa ja muutokset ja Lapin metsäkeskus on vahvistanut ohjesäännön Sallan yhteismetsä Pinta-ala Metsämaan ala Kokonaispuusto hehtaaria hehtaaria m3 Kehitysluokkajakauma: T1 28,6 % 02 13,9 % 03 36,3 % 04 20,8 % eri-ikäsrak. 0,3 % Osakastiloja 1543 kpl Osakkaita 2130 kpl Osuuksien yhteismäärä 40, Osuuden hinta /osuusluku Jaettu ylijäämän ennakkoa 12/ /manttaali Hoitokunnan esitys ylijäämän jakamiseksi 05/2017 on /manttaali 3

4 SALLAN YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Sallan yhteismetsä on muodostunut niiden isojakotoimitusten tuloksena, jotka koskevat Sallan pitäjää ja Liikasenvaaran jakokuntaa Sallan ja Kuusamon pitäjissä. Isojako päättyi yhteismetsän osalta v Yhteismetsälain edellyttämä ohjesääntö vahvistettiin Oulun läänin maaherran virastossa Sallan yhteismetsä on isojaosta ja verollepanosta Sallan pitäjässä annetun asetuksen nojalla isojaon yhteydessä erotettu tiloille kuuluvasta tilusalasta. Ensimmäinen metsäsuunnitelma valmistui Yhteystiedot Sallan yhteismetsä Kuusamontie 25, SALLA Puhelin sallanyhteismetsa sallanyhteismetsa/ Toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä puh Metsäasiantuntija Vesa Tennilä puh Korjuuesimies Antti Lumijärvi puh Toimistonhoitaja Marjaana Korpela puh Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Jumisko puh

5 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 80 vuotta on siitä, kun Kuolajärven yhteismetsän ensimmäinen metsäsuunnitelma valmistui. Perustettaessa hehtaarin yhteismetsä oli Suomen suurin yhteismetsä. Sodan ja sen jälkeisen asutuksen seurauksena pinta-ala supistui 10 prosenttia luvulla alkoi lisämaiden hankinta. Maanhankinta on ollut erityisen voimakasta viimeisen viiden vuoden aikana. Pinta-ala on lisääntynyt vastikeyhteismetsän rekisteröimisen (v. 1968) jälkeen lisääntynyt 32,4 prosenttia hehtaariin. Juhlavuotena Sallan yhteismetsä muisti osakkaita jakamalla ylijäämän ennakkoa euroa joulukuussa. Poistoilla ja varausten muutoksilla on suuri merkitys tilikauden tulokseen, voitto ei näytä tilikauden todellista tulosta. Tilikaudella liitettiin osakaskunnan edellisillä tilikausilla ostamia tiloja yhteismetsän alueeseen ja niiden poistojen vaikutus oli yli puoli miljoonaa euroa. Myös menovarauksen vaikutus tilikauden voittoon oli saman suuruinen. Edellisenä vuonna aloitettu henkilöstömuutokset päättyivät, kun Pertti Kantola siirtyi 34 palveluvuoden jälkeen eläkkeelle. Työnjako uuden henkilöstön kesken selkeytyi. Vuoden 2016 merkittävimmäksi teemaksi oli asetettu tilojen vaihto yhteismetsäosuuksiin. Metsänomistajien kiinnostus ns. helppoon metsänomistusmuotoon oli innostunutta. Vuoden aikana solmittiin vaihtosopimuksia lähes 1400 hehtaarin alueista. Sallan yhteismetsä liittyi vuoden lopulla Facebook-yhteisöön sekä Instagramiin. Hallinnon ja toimihenkilöiden kesken jatkettiin strategiasuunnittelua. Tapio Sinkkilä toiminnanjohtaja 5

6 Hallinto Päätäntävaltaa yhteismetsässä käyttävät osakkaat kaksi kertaa vuodessa pidettävissä osakaskunnan varsinaisissa kokouksissa. Hoitokunta päättää vahvistetun metsäsuunnitelman, toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä ohjesäännön puitteissa niistä yhteismetsän asioista, jotka eivät lain mukaan kuulu osakunnan päätettäviin asioihin. Sallan yhteismetsän hoitokuntaan ovat kuuluneet seuraavat osakaskunnan valitsemat henkilöt: varsinainen jäsen osallistumis-% toimikausi varajäsen Jumisko Timo Vuorela Erkki Kesälahti Juha Tuohimaa Tapani Pohtila Jari Kalliainen Tarja Törmänen Arto Törmänen Mauri Viitala Reima Pirttilä Jussi Väisänen Jouni Lahtela Hannu Hoitokunnan puheenjohtajana toimi Timo Jumisko, varapuheenjohtajana Jari Pohtila ja sihteerinä Marjaana Korpela. Hoi- tokunnan johtoryhmän muodostivat puheenjohtajat ja toiminnanjohtaja. Yhteismetsän toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä ( ) metsätalousteknikko Pertti Kantola ( ) toimistonhoitaja Marjaana Korpela ( ) korjuuesimies Antti Lumijärvi ( ) metsäasiantuntija Vesa Tennilä ( ) Osakaskunnan kokouksia on pidetty ohjesäännön määräämät kaksi kokousta. Kokouspöytäkirjoihin on merkitty 26 pykälää. Osakaskokoukseen osallistui maaliskuussa 81 ja joulukuussa 56 edustajaa. Hoitokunnan kokouksia pidettiin yhdeksän ja niissä kirjattiin pöytäkirjoihin 186 pykälää. Tilintarkastajana toimi KPMG Oy, josta vastuullisena tarkastajana on toiminut Tapio Raappana, KHT, JHT. 6

7 Puutavaran myynti Lyhyesti kerrottuna vuoden 2016 puukauppatilanteesta; Kylläinen tilanne kuitupuukaupassa jatkui ja sahapuun hinta pysyi alhaisella tasolla maailmalla vallinneen heikon sahatavarakysynnän vuoksi. Huolimatta haasteellisesta kauppatilanteesta, puukauppoja solmittiin enemmän kuin koskaan yhteismetsän historian aikana. Runsaan puukauppamäärät mahdollistivat pitkät ja hyvin toimineet kauppasuhteet puun ostajien kanssa. FSC (FSC-C111942)-sertifioidun kuitupuun kysyntä jalostuslaitoksessa oli hyvä. Metsävähennyksen piiriin kuuluvaa puuta hakattiin m3. Puutavaravarasto oli tilikauden alkaessa ,8 m3 ja tilikauden päättyessä 4 636,7 m3, varaston arvo oli ,87 euroa. Hakkuutase Osakaskunnan vahvistama vuotuinen keskimääräinen hakkuusuunnite oli vuo- sille m3 ja alkaen m3. Tilikaudella on luovutettu puutavaraa kaikkiaan ,1 m3, josta on hakkuujätepolttopuuta 247,4 m3. Hakkuusuunnitteen mukainen luovutusmäärä on ,7 m3. Talouskauden alusta tilikauden loppuun on luovutettu hakkuusuunnitteen mukaista puutavaraa yhteensä ,5 m3, joka on 95,1 prosenttia hakkuusuunnitteesta. Hakkuusuunnitetta on alitettu ,5 m3. Talouskausi päättyy HANKINNAN LUOVUTETUT PUUTAVARALAJIT (%) vuosi mäntysahapuu kuusisahapuu kuitupuu muu ,3 4,2 57,4 0, ,3 5,1 51,2 1, ,5 4,5 55,3 1, ,1 6,0 57,6 2, ,5 5,7 62,9 0, ,8 2,7 65,2 1,3 7

8 LUOVUTUSMÄÄRIEN (m3) OSUUS ERI PALSTOILTA v (%) Naruska Tenniö Jauru Portti Oulanka Osto Hankintamyynti 49,4 1,2 2,3 21,7 0,2 25,2 Pystymyynti ,0 LUOVUTETUT PUUTAVARALAJIMÄÄRÄT v (m3) hankintamyynti pysty- lupakirja- yhteensä m3 myynti myynti mäntysahapuu ,9 4, ,1 kuusisahapuu 4 375, ,9 havukuitupuu ,5 6,1 23, ,1 koivukuitupuu 8 221, ,7 rakennuskelo 6, ,9 muu puu 114,9-247,4 362,3 yhteensä ,4 10,3 270, ,6 HAKKUUN PINTA-ALAT HAKKUUTAVOITTAIN V Viljelyhakkuu Siemenpuuhakkuu Harvennushakkuu Ylispuiden poisto Erikoishakkuu

9 Metsänhoitotyöt Metsänviljelytöitä suoritettiin: Rahoituslaji Mä-istutus (ha) Ku-istutus (ha) Mä-kylvö (ha) Omin varoin 210,1 39,5 332,9 Kemera 23,0 149,0 12,5 Yhteensä 233,1 188,5 345,4 Maanpinnan käsittelyt: Rahoituslaji äestys (ha) metsäauraus (ha) mätästys (ha) Omin varoin 338,8 381,0 10,6 Kemera 12,0 32,0 0,0 Yhteensä 345,4 413,0 0 Metsänviljelyalueiden raivauksia toteutettiin 94,3 hehtaarin alueella. Harvennushakkuu-alueiden ennakkoraivauksia tehtiin 470 hehtaarin alueella. Metsänuudistamisen kustannukset olivat euroa. Kulotuksia tehtiin Naruskalla ja Jaurulla yhteensä 28,9 hehtaarin alueella. Kemera-avustuksia saatiin euroa metsänviljelytöihin ja euroa nuorenmetsän kunnostustöihin. Lannoitus Lannoituksia ei tehty. Nuoren metsän kunnostus Taimikoiden ensiperkauksia, taimikonhoitoa ja nuorenmetsänhoitoa toteutettiin yhteensä 429 hehtaaria. Nuoren metsän hoidon kustannukset olivat euroa. 9

10 Kunnostusojitus Jaurun palstan kunnostusojitussuunnitelman toteutus aloitettiin rakentamalla 4900 metriä pengerteitä. Metsäautotiet Metsäpalvelu Otson toteuttamat Sallan yhteismetsä on osallisena ostettujen tilojen kautta Suohkuttamavaaran ja Virranmännikönmetsäteiden perusparannukseen. Yhteismetsän toteuttamat Laieselän metsätien perusparannus saatiin loppuun. Tenniön metsätien perusparannus valmistui niin että viimeistelytyöt jäivät tulevalle kesällä. Astumaojan metsätien runkotyöt valmistuivat. Sainojan metsätien rakentamisessa toteutettiin runkotyöt ja pintamateriaalin ajo. Lehtovaaran metsäteiden rakentamisen runkotyöt valmistuivat kesällä Suuvarvikon, Metsäjärven sekä Pattasvaaran metsäteiden peruskunnostuksen suunnittelutyöt aloitettiin. Suunnittelu- ja kulukorvaukset Metsäteiden rakentamisen suunnitteluja kulukorvaukset olivat euroa. Kiinteistöt Lisämaiden ja yhteismetsäosuuksien hankintaan ja niihin liittyviin kuluihin käytettiin varoja euroa. Ostettujen alueita liitettiin yhteismetsän alueeseen ja niiden poistot taseessa olivat ,04 euroa. Yhteismetsäosuuksien poistot olivat ,14 euroa. Kiinteistökauppoja varten otettua lainaa on euroa. Taseessa ostettujen ja vielä liittämättömien kiinteistöjen poistoarvo on euroa. Yhteismetsän pinta-ala lisääntyi tilivuoden aikana tehdyillä kaupoilla noin 332,6 hehtaarilla ja sopimuksilla alueen liittämisestä yhteismetsään noin 1 460,6 hehtaarilla. Yhteismetsä möi 4,5 hehtaarin määräalan Kursusta, kaksi tonttia (yht. n 2,0 ha) Naruskajoen rantakaava-alueelta ja yhden tontin (0,69 ha) Metsäjärveltä. Määräaloista kertyi myyntituloja euroa. Myytyjen määräalojen pinta-ala oli 7,2 hehtaaria. Sallan yhteismetsän pinta-ala lisääntyi v yhteensä noin hehtaaria. 10

11 KIINTEISTÖMUUTOKSET v Kylä Tila RN:o Osaluku Pinta-ala Kiinteistön tai yhteismetsäosuuksien hankinta Aatsinki Haarala 39:3 47,5 Atsinki Jari 44:6 0, Hautajärvi Puistola (määräala) 45:0 112,27 Pahkakumpu Lahtela 31:4 36,50 Saija Sikkiö 10:29 23,35 Niemelä Rimpelä (määräala) 9: Märkäjärvi Hannula 19:80 0, Märkäjärvi Annala 19:7 0, Liikasenvaara Ollila 5:4 0, Sallansivu Kantola 1/14 osa 91:8 0, Myydyt määräalat Kursu Ym 2:0 4,5 Oulanka Ym 2:0 0,69 Naruskajoki Ym 2:0 2,0 Kiinteistön liittäminen yhteismetsäosuuksia vastaan Ahola Rintala 7:11 82,82 Hautajärvi Välilä 14:48 19,64 Hautajärvi Uutela 69:4 59,77 Niemelä Niemelä 9:10 82 Niemelä Niemi 9:11 63 Niemelä Tyvitalo 14: Oulanka Ilomäki 4:19 53,77 Saija Hietamaa 23:2 101,84 Selkälä Saarela 2:5 246,98 Selkälä Nakkomäki 17:3 103,15 Vallovaara Kuvaja 31:4 16,69 Vallovaara Mäkitalo 80:4 84,92 Varvikko Ym 7:1 33 Kuusamo Salmela 18:14 184,00 11

12 Sallan yhteismetsän omistamia kiinteistöjä, joita ei ole tarkoitus liittää yhteismetsän osakaskunnan alueeseen ovat: Suojala 8:5 (1826 m2), Pikkukaaperi 63:38 (32,17 ha) ja Osto-Isola 4:64 (855,6 ha). OSTAMALLA HANKITUT kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Joutsenlampi 14, Losokangas * Osto-Matintila * Osto-Teuvo * Ponnovaara * Honka * Harjula * Siirtola * Palokangas * Nilipalo * 799, Erimaa 36, Koivula 15, Puistola 112,27 yhteensä 978,60 Sallan yhteismetsän osakaskunnalle hankituista kiinteistöistä liitettiin v yhteismetsän alueeseen: LIITTÄMINEN OSUUTTA VASTAAN kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Apila 112, Mäntylä 27, Haapa 47, Kivelä 125, Alanne 85, Pihlaja * Aho * 79, Sinikangas 90, Saurala * Heteoja * 125, Lassila 18, Uutela 59, Tuorevaara 53, Naapuri 27, Jussila 52, Mäenranta 54, Tervala 52, Rintala 82, Rissanen 248, Nakkomäki 103, Simola 219, Kuvaja 16, Kallio 97,57 yhteensä 1778,42 12 LIITTÄMINEN OSUUTTA VASTAAN, JOISSA MAANMITTAUSTOIMITUS ON KESKEN ( ) kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Välilä 19, Niemelä 81, Niemi 63, Tyvitalo Ilomäki 22, Hietamaa 101,84 kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Harjula 72, Saarela 246, Mäkitalo 84, Lapin ym 33, Salmela 184,00 yhteensä 1240,6

13 kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Hihnamaa 56, Haarala 47, Mattila 49, Tasala 9, Ojala 54, Kangas (m-ala) 72, Sillanpää 64, Tupala I 23, Hangasvaara 70, Rimpelä (m-ala) 113, Petäjäinen 22, Junttila 92, Pattasvaara 102, Sivuaapa 89,08 Kiinteistörekisteriotteen mukaan yhteismetsän alueen pinta-ala oli Sallassa ,1 hehtaaria, Kemijärvellä 134,77 hehtaaria ja Pelkosenniemellä 109,41 hehtaaria. Yhteismetsän alueen pinta-ala yhteensä oli ,3. Osakaskunnan omistamien tilojen pinta-ala 2688,1 hehtaaria ja keskeneräiset liittämistoimitukset 1240,6 hehtaarin. Kokonaispinta-ala oli hehtaaria. Sallan yhteismetsän osakaskunnalle hankittuja kiinteistöjä jotka tullaan liittämään yhteismetsän alueeseen ovat: kiinteistötunnus tilan nimi p-ala Erola 137, Lahtela 36, Sikkiö 23, Yliheikkilä 126, Ylisirola 48, Käpylä 24, Tammela 73, Ritvala 53, Mattila II 42, Uusi-Purnu 11, Alanko 144, Rovanokka 91, Siulio 111, Uusi-Harjula 9,86 yhteensä 1800,17 OMISTETUT YHTEISMETSÄOSUUDET kiinteistötunnus tilan nimi osuusluku SALLAN YHTEISMETSÄÄN Ollila 0, Hihnamaa 0, Jari 0, Mattila 0, Tasala 0, Kangas 0, Tilojen 0, Osto-Isola 0, Erola 0, Yliheikkilä 0, Ylisirola 0, Kantola 0, Tammela 0, Ritvala 0, Mattila II 0, yhteensä 0, kiinteistötunnus tilan nimi osuusluku VÄRRIÖN YHTEISMETSÄÄN Osto-Isola 0, Kesälahti I 0, Kemilä os 0, yhteensä 0, LIESIJOEN YHTEISMETSÄÄN Osto-Isola 0, Hangasvaara 0, Tasala 0, yhteensä 0,

14 Sallan yhteismetsän osakaskunnan omistamien kiinteistöjen yhteismetsään liittämättömät osuudet omaan yhteismetsään olivat yhteensä 0, osalukua. Yhteismetsäosuuksien kokonaisosaluku yllä olevien kauppojen ja sopimusten jälkeen on 40, Värriön yhteismetsän osuuksia Sallan yhteismetsällä on 0, osalukua. Liesijoen yhteismetsäosuuksia Sallan yhteismetsällä on 0, osalukua. YHTEISMETSÄN PINTA-ALAN, OSAKASTILOJEN JA OSUUKSIEN KEHITYS vuosi pinta-ala osakastiloja osuusluku/ osakkuuksia kokonais- (ha) (kpl) tila (kpl) osaluku , , , , , , , , , , , , Sallan yhteismetsän pinta-ala oli vuonna 1936 valmistuneen metsäsuunnitelman mukaan ,5 hehtaaria. Toisen maailmansodan ja asutuksen seurauksena pinta-ala pienentyi ,2 hehtaariin. Osa alueluovutuksessa rajan taakse jääneistä yhteismetsäalueista korvattiin useille tiloille rahana (4,9149 manttaalia). Vastikemaiden saannin jälkeen pinta-ala oli ,5 hehtaaria. Metsästys Metsästyslupien ja hirvenmetsästysoikeuksien myynnin tuotto oli euroa. Hirvenmetsästysoikeuksia saatiin 41 aikuiselle ja 28 vasalle. Hirvenmetsästysoikeuksien myynti järjestettiin suunnatulla myynnillä vakituisille asiakkaille sekä ensimmäisen kerran verkkohuutokaupalla. Metson soidinalueen hoito- ja käyttösuunnitelmia on laadittu Naruskan (300 ha), Jaurun (440 ha), Portin (260 ha) ja Oulangan (240 ha) palstoille. Naruskan palstalla sijaitseva riistakolmion laskentareitillä tehtiin talvilaskenta. Yhteismetsän hankki nuolukiviä, jotka levitettiin yhteismetsän palstoille. 14

15 Kalastus Kalastuslupatuotot olivat euroa, kalastusalueiden käyttökorvauksia ja viehekalastus-maksuja saatiin 456 euroa. Kalavesien vuokratulot olivat 574 euroa. Siianpoikasia istutettiin kappaletta ja taimenen poikasia kappaletta. Kalanpoikaset ja istutuskulut olivat euroa. Naruskajoen kalaston ja kalastuksen kehittämishankkeen raportin perusteella harjuksen alamitta on Ely-keskuksen päätöksellä 35 cm. Lisäksi Naruskajoen alajuoksulle haettiin pilkintäkielto. Na- ruskajoen kalastuksen viehekalastuslupien myynti on annettu Ylikemin kalastusalueen hoidettavaksi. Naruskajärven vesialue on vuokrattu 20-vuoden vuokrasopimuksella rantakaava-alueen mökkiläisten perustamalle kalastus-yhtymälle saakka. Sätsijärvi tuli Sallan yhteismetsän omistukseen tilakaupalla v Metsähallitukselta. Sätsijärven edellisen omistajan aikana tehty vuokrasopimus jatkuu saakka. Muu toiminta Ympäristötukikohteet Ympäristötukikohteita inventoitiin tilikauden aikana noin 40 hehtaaria. Sopimuksen teko ja korvauspäätökset siirtyivät vuodelle FSC (C111942) -metsäsertifiointi Sallan yhteismetsän toiminta ja metsät auditoitiin kesällä ja marraskuussa yhteismetsä liittyi Metsä Groupin FSC- ryhmäsertifikaattiin. FSC- sertifiointi edellyttää, että metsämaasta vähintään viisi prosenttia on täysin suojeltu ja vähintään viisi prosenttia on erityishakkuiden kohteina. Sallan yhteismetsän 80-vuotis juhla Sallan yhteismetsän 80-vuotista historiaa juhlittiin Sallan koulukeskuksessa Juhlaan osallistui noin 200 vierasta. Yhteismetsän juhlavuoden kunniaksi on laadittu 80-vuotis historiikki, jonka on kirjoittanut Erkki Hautala. Hän esitti juhlassa kattavan läpileikkauksen yhteismetsän historian vaiheista. Esityksen aikana nähtiin yhteismetsän toimintaan liittyviä valokuvia eri aikakausilta. Juhlassa oli esillä myös valokuvanäyttely. 15

16 Juhlapuhujaksi tapahtumaan saapui agronomi Esa Härmälä, joka puheessaan uskoi metsätalouden positiiviseen tulevaisuuden näkymään. Sallan kunnan tervehdyksen toi kunnanjohtaja Erkki Parkkinen. Juhlan lopuksi Pirjo Havia MetsäPremium Oy:stä julkaisi Sallan yhteismetsän stipendirahaston, jolla tuetaan sallalaisia metsäalan opiskelijoita tulevaisuudessa. Juhlassa saatiin nauttia myös paikallisten nuorten esittämää musiikkia. Kahvija ruokatarjoiluista sekä muista juhlajärjestelyistä vastasi Märkäjärven Martat. Esa Härmälä. 16

17 Osakasretki Naruskan palstalle Osakasretki Naruskan palstalle järjestettiin Retkelle osallistui yhteensä 29 osakasta. Retkellä tutustuttiin Naruskan palstan hakkuukohteisiin, jotka on toteutettu FSC (C111942)-sertifikaa- tin kriteerejä noudattaen. Retken aikana pysähdyttiin Rikkilammen rannalle nokipannukahville ja lounas nautittiin Kenttälammella kodassa. 17

18 Tuloslaskelma Puutavaran myynti , ,54 Muu myynti , ,99 LIIKEVAIHTO , ,53 Puutavaran hankintakulut , ,65 Muun hankinnan kulut , ,27 BRUTTOKATE , ,61 Metsänhoitotyöt sekä metsäteiden kunnossapito , ,72 Hallinto ja toimihenkilöt , ,86 Toiminnan muut kulut , ,92 KULUT YHTEENSÄ , ,50 Toiminnan muut tuotot , ,73 Poistot , ,75 LIIKEVOITTO , ,09 Rahoitustuotot ,20 Rahoituskulut , ,61 Muut tuotot , ,11 VOITTO , ,79 ennen varauksia ja veroja Varausten muutos , ,00 Välittömät verot , ,63 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO , ,16 18

19 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 908, ,57 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,86 Liitettävät maa- ja vesialueet , ,63 Ostetut yhteismetsäosuudet , ,20 Rakennukset , ,22 Sähkönsiirtoverkko 329,81 439,73 Sähköliittymä 2060, ,30 Kaava-alueet , , , ,99 Koneet ja kalusto , ,95 Metsätiet ja -ojat , ,21 Keskeneräiset hankinnat 2 481,00 0,00 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,70 Lapin villitaimen osuuskunta 1 000, ,00 Metsäliitto jäsensijoitus , , , ,35 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus puutavaravarasto , ,68 muu vaihto-omaisuus , , , ,34 Lyhytaikaiset saamiset myyntisaamiset , ,40 siirtosaamiset , ,79 Rahoitusomaisuus Metsäliitto A-lisäosuudet , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,88 VASTAAVAA , ,17 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA tilikauden alussa , ,19 jaettu osakkaille , ,92 tilikauden tulos , , , ,43 Varaukset menovaraus , ,00 VIERAS PÄÄOMA pitkäaikainen lainat rahoituslaitoksilta , ,00 lyhytaikainen lainat rahalaitoksilta , ,00 muut ennakkomaksut 0,0 704,55 ostovelat , ,55 siirtovelat , ,90 jako-osuusvelat , , , ,74 VASTATTAVAA , ,17 19

20 20 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset AINEETTOMAT OIKEUDET Metsäojat ja tiet (1991 -) ,21 Atk-ohjelmat 1 599,57 + lisäys ,44 - poisto 691,05 - poisto 15 % ,85 Tilikauden lopussa 908,52 Tilikauden lopussa ,80 AINEELLISET HYÖDYKKEET JA YHTEISMETSÄOSUUDET Maa- ja vesialueet ,86 + lisäys 193,50 Tilikauden lopussa ,36 Maa- ja vesialueet (liitettävät) ,63 + lisäys ,12 - poisto ,04 Tilikauden lopussa ,71 Ostetut yhteismetsäosuudet ,20 + lisäys ,38 - poisto ,14 Tilikauden lopussa ,44 Rakennukset ja rakennelmat ,99 - poisto 4 % ,77 - poisto 7 % 1 968,96 - poisto 25 % 109,92 - tasapoisto 10 v 8 711,88 + lisäys ,08 Tilikauden lopussa ,54 Koneet ja kalusto 9 161,95 + lisäys ,45 - poisto 25 % ,19 vähennys 1 383,43 Tilikauden lopussa ,78 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,0 + lisäys (rumpuputket) 2 481,00 Tilikauden lopussa 2 481,00 PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Metsäliiton osuusmaksu ,65 P-S metsämarkkinat Oy ,70 Lapin villitaimen osuuskunta 1 000,00 Tilikauden lopussa ,35 VAIHTO-OMAISUUS Puutavaravarasto ,69 -vähennys ,82 Tilikauden lopussa ,87 Siemenvarasto 5 637,83 - vähennys 5 637,83 Tilikauden lopussa 0,00 Maa- ja kiviaines (murske) ,82 + lisäys ,80 Tilikauden lopussa ,62 SAAMISET Myyntisaamiset ,34 Siirtosaamiset ,00 Muut saamiset , ,54 RAHOITUSARVOPAPERIT Metsäliiton A-lisäosuudet , muutos ,00 Tilikauden lopussa ,00 VAPAAEHTOISET VARAUKSET Menovaraus ,00 Menovaraus ,00 Menovaraus ,00 Yhteensä ,00

21 Henkilöstökulut Hoitokunnan palkkiot , ,00 Palkat , ,43 Eläkekulut , ,95 Muut henkilösivukulut , ,93 Yhteensä , ,31 Sopimusvastuut Sallan yhteismetsä on mukana sopimuksessa, jossa se muiden yksityismetsätaloudessa työnantajina toimivien edistämisjärjestöjen kanssa on yhteisvastuullisesti sopinut toimihenkilöiden Tel-peruseläketurvaa täydentävästä Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelyistä. Sopimuksen mukaisesti yhteismetsä on sitoutunut maksamaan Eläke-Tapion eläkesäännön mukaan määräytyvän, vuosittain päätettävän vuosimaksun. Työnantajille määrättävillä maksuilla katetaan vuosittaiset eläkemenot ja eläkejärjestelmän hoidosta aiheutuvat kustannukset. Eläkesääntö suljettiin ja sen mukaiset eläke-edut jäädytettiin lukien. Korkeimman oikeuden päätöksellä em. päätös on purettu ja lisäeläke velvoitetaan suorittamaan eläkkeensaajalle Tel-indeksillä korotettuna. Annetut vakuudet Omien lainojen vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnitykseksi euroa. 21

22 TILINTARKASTUSKERTOMUS Sallan yhteismetsän osakkaille Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Sallan yhteismetsän ( ) tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhteismetsän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia yhteismetsästä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilinpäätöstä koskevat hoitokunnan ja toiminnanjohtajan velvollisuudet Hoitokunta ja toiminnanjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hoitokunta ja toiminnanjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hoitokunta ja toiminnanjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan yhteismetsän kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhteismetsä aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytök-sestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säi-lytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. 22

23 Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon yhteismetsän sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. Teemme johtopäätöksen siitä, onko hoitokunnan ja toiminnanjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhteismetsän kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhteismetsä pysty jatkamaan toimintaansa. Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Muut raportointivelvoitteet Muu informaatio Hoitokunta ja toiminnanjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen sisältyvän informaation. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea toimintakertomukseen sisältyvä informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko toimintakertomukseen sisältyvä informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toi-mintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomukseen sisältyvässä informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Sallassa 8. maaliskuuta 2017

24 Sallan yhteismetsä Kuusamontie SALLA Puhelin