Metsätalouden tulevaisuus

Transkriptio

1 Metsätalouden tulevaisuus Matti Kärkkäinen emeritusprofessori, puuntuottaja Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärvi Metsäpäivä Karstulan Suoja klo Pylkönmäentie 1, Karstula

2 Mitä tulevaisuus ei ole Aineettomat palvelut eivät tuota olennaista tuloa metsänomistajalle. Uudet tuotteet eivät lähivuosikymmeninä lisää puun hintaa.

3 Aineettomat hyödykkeet Ei ole uskottavaa, että metsien aineettomien hyödykkeiden ( ekosysteemipalvelut ) tuottaminen lisäisi lähivuosikymmeninä olennaisesti metsätalouden tuloja. Erilaisia hankkeita on paljon, kuten korvaukset kauniin maiseman säilyttämisestä, hiilen sidonta metsään, metsien terveysvaikutusten (rentouttavat kävelyt ja oleilut, hiljaisuuden kokeminen) myynti ym. Ne ovat haaveita. Matti Kärkkäinen

4 Esimerkki maiseman myynnistä Metlan tutkimuksen mukaan (2014) Matti Kärkkäinen

5 Tulokset Rukalta Viikon mittaisen oleskelun aikana matkailijat olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 12 euroa miellyttävästä maisemasta tai 10 euroa monimuotoisuuden turvaamisesta. Maksuhalukkuus on vähäinen palvelujen vaatimaan pinta-alaan verrattuna. Matkailija on ahne ja saita: esimerkiksi ulkoilureittien väheneminen koetaan menetyksenä, mutta niiden lisäyksestä ei haluta maksaa. Matti Kärkkäinen

6 Omistajien korvauspyynnöt toista luokkaa Matti Kärkkäinen

7 Päätelmä matkailusta Kun Suomen parhaimmilla matkailualueilla aineettomien metsäpalvelujen näkymät ovat heikonpuoleiset, voi huoleti päätellä, ettei tavallinen metsänomistaja pysty hyötymään taloudellisesti esim. maisemastaan. Pyytäjiä voi löytyä, mutta ei maksajia. Matkailu sinänsä voi olla kannattavaa, mutta se ei pysty maksamaan metsätalouden harjoittajille esimerkiksi maisemasta. Matti Kärkkäinen

8 Jokamiehenoikeuden ongelma Aineettomien palveluiden myyntiin vaikuttaa se, mikä tulkinta annetaan jokamiehenoikeuksille. Lainsäädäntöä ei juuri ole, vaan kyseessä on perinteinen tapaoikeus. Säädöksinä on vain muutama maininta rikoslaissa, mitä ei ole tulkittava varkaudeksi, näpistykseksi tai hallinnan loukkaukseksi. Matti Kärkkäinen

9 Ympäristöministeriö kannattaa luontohyvän sosialisointia Kun lakeja ei juuri ole, YM on verkossa esittänyt omia tulkintojaan, mitä toisen maalla saa tehdä korvauksetta ja ilman lupaa. Pelkästään se, että ministeriön virkamies Pekka Tuunanen esittää verkossa omia tulkintojaan, on arveluttavaa. Yleensä vain riippumattomien oikeusistuimien ratkaisujen esittely voisi olla asiallista. Nyt on otettu valtaa, joka ei kuulu ympäristöministeriölle. Matti Kärkkäinen

10 Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 1 Myös isomman tai pienemmän ryhmän harjoittama kaupallinen marjojen poiminta on jokamiehenoikeutta. Pihapiireillä ei ole "suojavyöhykettä", joka ulottuisi hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. Luonnontuotteiden kerääminen on jokamiehenoikeutta tarkoitukseen tai kansallisuuteen katsomatta. Myös ulkomaalaisilla on jokamiehenoikeus poimia marjoja ja sieniä. Vähäisessä määrin voi ottaa myös kiviä, jos siitä ei ole vähäistä suurempaa haittaa. Matti Kärkkäinen

11 Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 2 Jos talo on asumaton, se ei ole kenenkään koti ja siten siltä puuttuu kotirauhansuoja. Sillä, että toisen maalla toimitaan kaupallisella periaatteella tai muutoin järjestäytyneesti, ei ole merkitystä jokamiehenoikeuksien kannalta. Liiketoimintaa saa harjoittaa toisen maalla jokamiehenoikeudella, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Matti Kärkkäinen

12 Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 3 Hevosella ratsastaminen on jokamiehenoikeutta mm. metsissä ja teillä. Ratsastusoikeus koskee myös yksityisiä teitä. Jokamiehenoikeuksien kannalta ei ole merkitystä, että toimintaa harjoitetaan kaupallisessa mielessä. Liikennemerkin asettamiseen tulee olla kunnan lupa. Laittomat merkit ovat luonnonsuojelulain vastaisia eikä niitä tarvitse noudattaa. Matti Kärkkäinen

13 Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 4 Koiravaljakolla ajaminen on jokamiehenoikeutta siinä missä muukin motorisoimaton liikkuminen. Kesantopellolla kävelystä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa pellon käytölle; siten toiminnan voi perustaa jokamiehenoikeuksien varaan. Muutamaa makkaranpalaa ei havaitse kukaan muu kuin jälkien seuraamiseen opetettava kytketty koira: palasia saa siis laittaa vieraan maanomistajan pellolle. Pellolla voi liikkua talvella, koska se ei ole silloin tuotannossa eikä haittaakaan siitä yleensä seuraa. Matti Kärkkäinen

14 Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 5 Muurahaisten munien kerääminen rinnastetaan tavallaan luonnonvaraisten marjojen, sienten ja muiden vastaavien luonnontuotteiden keräämiseen toisen maalta. Näin ollen muurahaisten munia saa kerätä toisen maalta ilman lupaa. Matti Kärkkäinen

15 Arviointia YM:n kannasta Kun kyseessä on tapaoikeus, YM ei ole pätevä arvioimaan, mikä on vanhojen vakiintuneiden tapojen mukaista toimintaa. Jos väestö on eri mieltä tapaoikeudesta, ratkaisun antaa tuomioistuin, ei ministeriö. Joka tapauksessa ministeriön kanta vie pohjaa pois ajatukselta myydä metsien aineettomia palveluja. Miksi kukaan maksaisi, kun toisen metsiä voi käyttää liiketoimintaan jokamiehenoikeuteen vedoten? Matti Kärkkäinen

16 Uudet tuotteet eivät vaikuta lähitulevaisuudessa Lähivuosikymmeninä metsien raaka-aineesta ei valmisteta sellaisia uusia tuotteita, jotka lisäisivät olennaisesti metsänomistajan tuloja. Pääsyy on, että vaikka jollakin tuotteella olisi korkea puustamaksukyky, markkinoilla raakaaineesta maksetaan vain sen verran kuin on pakko. Yrittäjät eivät ole tyhmiä. Uusien tuotteiden raaka-aineen hinta noudattaa korkeintaan kuitupuun hintaa. Matti Kärkkäinen

17 Onko Suomi valmistusmaa? Puusta voidaan toki valmistaa muutakin kuin sellua ja paperia, esimerkiksi liimoja, muovinkaltaisia tuotteita ja jopa hajuvesiä ja arvokkaita lääkeaineita. Olennaisesti kyse on siitä, että jos jotakin ainetta saadaan Suomen kolmesta pääpuulajista hiukan, maailmalta löytyy puulajeja, joista saman tuotteen saanto on kymmen-, sata- tai tuhatkertainen. Pelkkä kemiallinen mahdollisuus ei takaa sitä, että valmistus olisi Suomessa kannattavaa. Matti Kärkkäinen

18 Insinöörin kokemus Jo yli sata vuotta on tiedetty, että puun ligniinistä voidaan valmistaa esimerkiksi leipomuksiin tarvittavaa vanilliinia. Satavuotinen kokemus myös on, että puun sivutuotevirroista voidaan saada aikaan kaikkea muuta paitsi rahaa. Syitä ovat mm. rajallinen kysyntä ja suomalaista puuta halvemmat raaka-aineet. Matti Kärkkäinen

19 Ksylitolin tarina Aluksi ksylitoli eli koivusokeri uutettiin koivuhakkeesta Kotkassa. Nykyisin Suomessa käytetty ksylitoli tulee Itävallasta, jossa se erotetaan viskoosisellutehtaan sivuvirrasta. Maailmanlaajuisesti raaka-aineena ovat mm. maatalousjätteet (mm. maissintähkän ydin). Maailmanmarkkinahinta on sen mukainen. Matti Kärkkäinen

20 Mutta metsätaloudella on hyvä tulevaisuus Metsävarat ovat kehittyneet myönteisesti Hakkuut ovat kehittyneet myönteisesti Kannattavuutta voi parantaa metsätalouden omin keinoin Matti Kärkkäinen

21 Metsävarat Matti Kärkkäinen

22 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 22

23 Männyn tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 23

24 Kuusen tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 24

25 Koivun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 25

26 Muun lehtipuun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 26

27 Yli 30 cm (d 1,3 ) olevien mäntyrunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 27

28 Yli 30 cm (d 1,3 ) kuusirunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 28

29 Yli 30 cm (d 1,3 ) lehtipuurunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 29

30 Yli 30 cm (d 1,3 ) mäntyrunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 30

31 Yli 30 cm (d 1,3 ) kuusirunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 31

32 Yli 30 cm (d 1,3 ) lehtipuurunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m 3 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 32

33 Hakkuut ovat kehittyneet metsävarojen mukaisesti

34 30 Havutukin markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 34

35 Mäntykuitupuun markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 35

36 Kuusikuitupuun markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 36

37 Koivukuitupuun markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 37

38 Tukkien osuus puunmyyntituloista Osuus, % Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 38

39 Havutukkien osuus puunmyyntituloista Osuus, % Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 39

40 Raakapuun tuonti Milj. m Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 40

41 Pitäisikö valtion edistää hakkuita? Kun hakkuut ovat 80 % kestävistä talousmetsien hakkuumahdollisuuksista, tulos on kansainvälisessä vertailussa hyvä. Miksi toimivia markkinoita pitäisi edistää? Kiinteistövero aiheuttaisi vakavan markkinahäiriön 5 10 vuodeksi. Verot pitää määrätä kansalaisen maksukyvyn mukaan, ei toimialan mukaan. Kokemus osoittaa: Mitä vähemmän valtio puuttuu markkinoihin, sen parempi. Matti Kärkkäinen

42 Kannattavuutta voi parantaa metsätalouden omin keinoin Matti Kärkkäinen

43 Puuntuottaja voi itse vaikuttaa Hakkuita voidaan lisätä, ja se lisää metsätalouden kannattavuutta. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus vuodelta 2013 antaa uskoa. Matti Kärkkäinen

44 Metlan tutkimus 2013: hakkuukertymät Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 44

45 Metlan tutkimus 2013: toteutuspintaalat Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 45

46 Metlan tutkimus 2013: nettotulojen nykyarvo 3 % korolla Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 46

47 Metlan tutkimus 2013: viennin arvo Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 47

48 Metlan tutkimus 2013: työllisyys Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 48

49 Resepti Suomen metsätalouteen Parempi metsien uudistaminen. Hirvituhot kuriin: sopiva hirvikanta on , jolloin on mahdollista viljellä myös mäntyä ja rauduskoivua. Panostus taimikonhoitoon. Hakkuiden lisäys. Tehostetulla metsätaloudella enemmän nettotuloja ja parempi kannattavuus! Matti Kärkkäinen