Traumatisoituneiden perheiden hoitaminen Lasten traumapsykiatrian yksikössä

Transkriptio

1 Traumatisoituneiden perheiden hoitaminen Lasten traumapsykiatrian yksikössä Terhi Kotilainen sos.tt., perheterapeutti Ossi Väkevä asiantuntijahoitaja, perheterapeutti VET Lasten ja naisten toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

2 LPST:n Moniammatillinen työryhmä - 1 apulaisylilääkäri - Osastonhoitaja + varahenkilö - 1,5 erikoislääkäriä - 2 erikoistuvaa lääkäriä - 2 psykologia - 2 sosiaalityöntekijää - hoitohenkilöstö 18 hlöä: * 1 asiantuntijahoitaja * 15 sairaanhoitajaa * 2 mielenterveyshoitajaa * 1 lähihoitaja - sairaalahuoltaja - sihteeri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Esittäjän nimi

3 Ketä hoidetaan? vuotiaita, kompleksisesti traumatisoituneita lapsia ja heidän perheitään - maahanmuuttajia n. 25% - prosessiorganisaatio: avo- ja osastohoitoa - hoidollista verkostotyöskentelyä - kiireellistä ja ei-kiireellistä hoitoa, jolla haetaan kokonaisvaltaista ymmärrystä ja helpotusta lapsen ja perheen tilanteeseen - pääasiassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, jonkin verran myös Päijät-Hämeestä, Kanta- Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Esittäjän nimi

4 Vuonna potilaita yhteensä n uusia, hyväksyttyjä lähetteitä 61 kpl (2016: 72) - ensikäyntejä 54 kpl, uusintakäyntejä 1199 kpl (2016: 2927 avohoitotapahtumaa, +21,8%) - osastolle päivystyksenä tulleita 25,4 % (2016: 24,4,%) - päädiagnoosit 2015: posttraumaatinen stressihäiriö (PTSD), sopeutumishäiriö, samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö, ei-elimellinen psykoottinen häiriö NAS, muut ahdistuneisuushäiriöt, lapsuudessa alkava tunne-elämän häiriö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Esittäjän nimi

5 Lastenpsykiatrinen tutkimus- ja hoitoprosessi Yksilö- työskentely Perhetera- peuttinen työskentely Lapsi & perhe Osasto Verkosto Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Esittäjän nimi

6 Kompleksinen traumatisoituminen - Lähisuhteessa tapahtunut pitkäaikainen tai toistuva kaltoinkohtelu: laiminlyönnit, pahoinpitely (psyykkinen ja/tai fyys.väkivalta), seksuaalinen hyväksikäyttö - Lasta mitätöidään, häväistään, nöyryytetään, alistetaan - Lapsi joutuu jatkuvasti olemaan valppaana, hälytystilassa - Lapsesta huolta pitävä aikuinen ei kykene olemaan emotionaalisesti lapsen käytettävissä (emotional availability)

7 - Erityisen vaurioittavaa lapsen kasvulle & kehitykselle varsinkin varhaislapsuudessa ja nuoruusiässä - vanhemman tulee kantaa tekojensa seuraukset: sanallistaa ja pyytää anteeksi myös lapselta - tyypillistä tunteiden säätelyn, itsetunnon ja ihmissuhteisiin liittyvät pulmat - vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen sairastavuuteen myöhemmällä iällä

8 - Pitkään jatkuessaan aiheuttaa vakavia vaurioita kiintymyssuhteisiin ja koko persoonallisuuden kehitykseen - Lapsi voi kantaa myös vanhempiensa tai isovanhempiensa traumoja: monisukupolvisuus, ylisukupolvinen traumatisoituminen

9 Perheterapiassa - asioiden työstäminen tuo lisää selviytymiskeinoja, tunnesäätelyn keinoja - perheterapeutti/t luo turvallisen ilmapiirin, jossa perheenjäsenten keskinäinen kohtaaminen ja asioiden ja tunnekokemusten tarkastelu mahdollistuu - hyvän hoidon lopputulos: positiivinen muutos perheen vuorovaikutussuhteissa - perheenjäsenet tukevat toisiaan, auttavat kriisitilanteissa ja löytävät ratkaisuja ongelmiinsa

10 Mitä vuorovaikutusprosessissa tapahtuu? - Oireilu vaikuttaa perheenjäsenten tapaan toimia yhdessä: oirehtivaa syytetään, suojellaan, säälitään, vihataan. - Syyllistäminen ja syyllisyyden kantaminen eivät johda muutokseen. - Perheterapiassa pyritään pääsemään syyllisyydestä ja syyllistämisestä eroon; löytämään uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa

11 Perheterapeuttisessa työskentelyssä - on mahdollista huomioida kaikki perheenjäsenet - lisätä heidän ymmärrystä toisistaan - vakauttaa perheen tilannetta - auttaa vanhempia muodostamaan kasvua ja kehitystä tukevat vuorovaikutussuhteet sekä toisiinsa että lapsiinsa - on mahdollista auttaa luomaan turvallinen kasvuympäristö lapsille

12 Perheterapeuttisen työskentelyn periaatteet: - asiakkaan arvostaminen - turvallisen työskentelytilan mahdollistaminen - dialogisuus - avoimuus - läpinäkyvyys - reflektio - ei-tietäminen - moniäänisyys - terapeutin rooli aktiivinen

13 Traumatisoituneen hoidon vaiheet: 1. Vakauttaminen 2. Käsittelyvaihe 3. Eheyttäminen

14 Vakauttava perheterapeuttinen työskentely - oppia aikuisena/vanhempana tunnistamaan omia traumaoireita ja niiden vaikutusta vuorovaikutussuhteisiin -kiintymyssuhdeteoria taustalla - oppia hallitsemaan ja säätelemään omia tunnereaktioita ja hankalaa oloa - päästä irti välttelykäyttäytymisestä - lapset aputerapeutteina

15 - oppia tunnistamaan lapsen viestit ja tarpeet sekä kyetä vastaamaan niihin oikea-aikaisesti ja adekvaatisti - päästä eroon trauman uudelleen toistamisesta - oppia mielellistämisen avulla ymmärtämään paremmin omaa ja lapsen ajatusmaailmaa (mentalisaatio)

16 Vakauttamisen tarkoitus - kaikkien perheenjäsenten turvallisuuden tunne lisääntyy & elämänhallinta paranee - oireet vähenevät/lieventyvät (tunne, että voi vaikuttaa omaan oloonsa) - psykoedukaatiota traumatisoitumisesta & sen vaikutuksista - tässä päivässä pysyminen (ankkuroituminen)

17 - huomiota kiinnitetään arkielämässä selviytymiseen: vanhemmuustaidot lisääntyvät ja vanhempi pystyy oikea-aikaisesti ja adekvaatisti olemaan lapsensa käytettävissä - tavoitteena kohentaa vanhempien psyykkistä toimintatasoa ja kykyä huolehtia lapsistaan: arkikuormituksesta selviytyminen - tilanteiden tutkimista yhdessä

18 - yhteys omiin varhaisiin kiintymyssuhteisiin: miten saa käyttäytymään nyt? (esim. lapsen itku) - pelkojen, vaikeiden elämänkokemusten käsittely turvallisessa ja tukea tuovassa, empaattisessa kontekstissa - lapsen ääni kuuluviin - työntekijä tulkkina, diplomaattina ja kannattelijana

19 - perheenjäsenten koherenssin lisääminen (pirstaleinen elämäntarina johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi, jossa on mieli) - vakauttava työskentely on voimavaraistavaa ja toivoa tuovaa

20 Psykoedukaatio: normalisointi ja legitimointi 1. Normalisointi: Kuka tahansa kokisi. (ahdistusta tms.) koettuaan asioita, joita olet kokenut. Koska olet kokenut uhkaa, kehosi on tilassa, jossa se pyrkii jatkuvasti etsimään, ennakoimaan, ja olemaan varuillaan kaiken varalta. Tämä selviytymistapa on tuskallinen ja kuluttava, etkä tarvitse sitä enää. Nyt on aika päästää irti ja oppia uudenlaisia toimintatapoja

21 2. Legitimointi: Henkeä uhkaavissa tilanteissa ihmisistä tulee hyvin hyvin vireitä, vaaraan keskittyneitä ja turtia (ei esim. kivun tuntemuksia kehossa). Järkyttävän tapahtuman aikana kehosi ja mielesi olivat vastaavanlaisessa hälytystilassa ja on tavallista, että traumakokemusten jälkeen keho reagoi samalla tavalla. Nykyoireet ovat siis seurausta menneistä koetuista traumoista

22 Mentalisaatio eli mielellistäminen - Kyky asettua toisen asemaan; ajatella omia ja muiden ajatuksia ja tunteita (Fonagy) - Lapsuudessa traumatisoituneen on vaikea tavoittaa ja pohtia omaa ja lapsen mielentilaa, vaikea tukea lapsen mentalisaatiokyvyn kehittymistä. - Mentalisaatio auttaa ymmärtämään, miksi joku toimii niin kuin toimii ja millaisia ajatuksia, tunteita, arvoja, motiiveja ja toiveita toimintaan liittyy

23 - Lapsen käytös voi aiheuttaa vanhemmassa traumaperäistä suuttumista tai vetäytymistä -> lapsi jää oman itsensä varaan (ei saa tukea omien tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn) - Vanhempi saattaa välttää mentalisointia, etteivät omat sietämättömät traumaan liittyvät tunteet nousisi pintaan - Mentalisaatiokykyä on mahdollista lisätä psykoterapeuttisen hoidon avulla: vanhempi oppii ymmärtämään, mitä lapsen mielessä liikkuu ja mitä ajatuksia ja tunteita taustalla on

24 - Lapsikaan ei ole tarkoituksellisesti paha tai ilkeä, vaan hän voi olla esim. peloissaan, vaikka ulospäin näkyykin raivoisa ja aggressiivinen käytös. - Vakauttavassa perheterapeuttisessa hoidossa perheenjäseniä autetaan ymmärtämään, millaisia ajatuksia ja tunteita esim. voimakkaiden tunnereaktioiden taustalla on. - Pelko tai suru (primaaritunne) näkyy aggressiona (sekundääritunne)

25 Ymmärrys kasvaa: - Minulle on tapahtunut pahoja asioita, mutta en ole paha, ruma, ilkeä, huono tai vähemmän rakastettava. - Olen arvokas kaikkine kokemuksineni. - Tiedän mistä oireeni johtuvat, mutta ne eivät enää hallitse minua, vaan voin itse hallita/säädellä niitä. - Tiedän olevani turvassa. - En halua samaa lapsilleni

26 Työskentelyn teemoja - elämäntarina: haavoittavat ja suojaavat tekijät - kaltoinkohtelu ja sen seuraukset, vaikutukset nykyhetkeen - traumalaukaisijat - valmistautuminen vaikeisiin tilanteisiin - tunteet, niiden ymmärtäminen ja säätely - suuttumuksen hallinta - perheenjäsenten uskomusten tutkiminen - syyllisyyden tunteen käsittely

27 - varhaiset tarpeet (mitä lapsi tarvitsee) - lapsen tunteiden jakaminen, kohtaaminen - yhdessäolo: ilo ja leikki - miten tarjota turvaa kun itse on turvaton - säännöt tuovat turvaa - hyvinvoinnista huolehtiminen (lepo, ruoka, liikunta) - päivärytmi - rentoutumisen merkitys

28 Vakauttavan työskentelyn haasteita: - luottamuksellisen suhteen syntyminen vaatii aikaa (hylätyksi tulemisen pelko, ulkopuolisuuden kokemukset) - kompleksisten traumojen vaikutus monella tasolla: vaikeus saada kosketusta omiin tunnekokemuksiin

29 - perheet menevät kriisistä kriisiin = jatkuva epävakaus - vanhempien vaikeus a) motivoitua hoitoon b) saada itselleen hoitoa - kiinnitä huomiota, jos vanhempi esim. kuvaa itseään ristiriitaisella tavalla (olen hyvä/huono äiti), on epäjohdonmukainen, arvaamaton ja tunnetilat vaihtelevat äkillisesti - häpeän, surun, pelokkuuden kohtaamista

30 - työskentely traumaoireiden kanssa on kuin villieläimen kesyttämistä: uhkat aktivoituvat työskentelyssä, samoin omat kiintymyssuhdekokemukset - taito pitää tapaamiset traumatisoituneiden kannalta siedettävinä - paljon eri toimijoita, vaikea integroida työskentelyä - Onko riittävästi aikaa työskennellä ja mahdollista tavata riittävän usein?

31 Mikä perheterapeuttisessa prosessissa auttaa? Lasten traumapsykiatrian asiakasperheiden ja työntekijöiden kokemuksia. Terhi Kotilainen YTM Perheterapeutti, Psykoterapeutti, Työnohjaaja Lasten ja naisten toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

32 Opinnäytetyö perhe- ja pariterapian työnohjaaja- ja kouluttajakoulutukseen - laadullinen teemahaastattelu asiakasperheiden vanhemmille ja yksikön erityistyöntekijöille (syksy talvi ) - haastateltu kolme yh-vanhempaa (yksi muuta kuin suomalaista syntyperää), kahdet sijaisvanhemmat - lähete lapsesta tullut , perheterapeuttista työskentelyä 1-3 v. - erityistyöntekijät (perheterapeuttista työtä tekevät) ryhmähaastatteluna

33 Tutkimuskysymykset - Mistä koetaan olevan apua perheterapeuttisessa työskentelyssä? - Esiintyykö vakauttavan perheterapeuttisen työskentelyn elementtejä? - Millä tavoin terapeutin/työntekijän ja vanhemman näkökulmat ovat samanlaisia/erilaisia? - Yhteistyösuhteen eli allianssin merkitys eri osapuolten kokemana - Rakenteellisten ja organisatoristen tekijöiden merkitys työskentelyn kannalta?

34 Allianssi - hyvin toimiva yhteistyösuhde vahvistaa terapiasuhteen toimivuutta hoitoprosessissa (Escudero et al., 2008, Safran & Muran, 2000) - perheterapiassa allianssi käsittää terapeutin suhteet kaikkiin perheenjäseniin ja päinvastoin - palautteen antaminen ja saaminen - perheenjäsenten yhteisen allianssin arvioiminen ennustaa sensitiivisemmin terapiaprosessin lopputulosta kuin yksittäisten perheenjäsenten allianssin arvioiminen (Lambert, Skinner & Friedlander 2012)

35 Mistä perheterapeuttisessa hoidossa koetaan olevan apua? - allianssi ja vakauttavan perheterapeuttisen työskentelyn elementit keskiössä - allianssi eli yhteistyösuhde: luottamuksellinen suhde kuulluksi tuleminen arvostava suhtautuminen turvallinen työskentelyilmapiiri työntekijöiden ammattitaitoisuus ja pysyvyys riittävän pitkäkestoinen työskentely palautteen saaminen omasta toiminnasta

36 Common factors- tekijät vaikuttavat terapiaprosessin lopputulokseen: - vaikuttavuustutkimusten käsite (esim. Sundet 2011, Sparks & Duncan 2010) - keskustelutyyli - osallistuminen - terapeuttinen suhde - perheenjäsenten ja terapeutin henkilökohtaiset ominaisuudet - terapeutin luottamus menetelmänsä toimivuuteen

37 Terapeuttiin liittyvät tekijät vaikuttavat: - terapeutin henkilökohtaiset ominaisuudet - asiantuntemus - terapiataidot - toiveikkuus - joustavuus - innostuneisuus - tapa olla yhteistyösuhteessa (Blow, Sprenkle, Davis 2007)

38 Asiakasnäkökulmasta hyvää hoitotulosta ennustavat: - kuulluksi tuleminen - vakavasti ottaminen - terapeutin kunnioittava suhtautuminen - tunteiden jakamisen ja käsittelyn mahdollistaminen - erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista tietoiseksi tuleminen - reflektoivan työotteen mahdollistama ongelman uudelleenmuotoilu ja ulkoistaminen

39 - toiveikkuuden lisääntyminen - toisten perheenjäsenten ymmärtämisen lisääntyminen - palautteen saaminen omasta ja perheen toiminnasta (Sundet 2011)

40 Tulokset/perhenäkökulma - kaikilla haastatelluilla pitkä tai melko pitkä kokemus työskentelystä - tällä hetkellä jokaisella yksi lapsi hoidossa yksikössä - kaikki haastatellut täyttivät tutkimuskriteerit - kaikki pitivät perhekäyntejä erittäin tärkeinä - toiveita tiiviimmästäkin työskentelystä - työskentelyyn kohdistui paljon odotuksia ja muutostoiveita - koettiin saavan tukea, apua, ajattelemisen aihetta ja toivoa

41 - työskentelyssä huomioitiin kaikki perheenjäsenet - ymmärrys lapsen oireilusta ja oman toiminnan merkityksestä lisääntyi jolloin sitä on mahdollista muuttaa - tärkein asia: keskustelu - arvostettiin lapsen kuulluksi tulemista ja huomioimista - kotikäyntejä arvostettiin

42 Asiakasnäkökulmasta apua on ollut - kokemus arvostetuksi, hyväksytyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta - pitkistä yhteistyösuhteista: hoidon jatkuvuus, luottamukselliset suhteet - työntekijöiden vahvasta ammattitaidosta, vilpittömyydestä ja inhimillisyydestä - saadusta tuesta: vanhemman huoli vähenee kun oivaltaa uusia näkökulmia työskentelyn avulla - työntekijän saanut hyvän yhteyden lapseen - sijaisvanhemmat saaneet tukea viranomaissuhteisiinsa

43 Minä sanon että minulle on aina hyvä mieli jääny joka kerta ku ollaan käyty täällä. Mä koen, että täällä ihmiset on halunnu auttaa ja tuntuu semmoinen lämmin olo aina sitte ku lähtee, että täällä on semmoinen apu. ( perhehaastattelu 2)

44 Emmä oo ottanut missä tahansa kenen tahansa apua vastaan, mutta kyllä sen aisti tai vaisto sanoo, että kehen voi luottaa ja kelle voi puhua ja ketä pystyy päästään lähelle, kun elämässä on ollut niin paljon rankkaa ja on kohdannu epäluotettavia ihmisiä ja ei ole niin helppoo ketä tahansa päästää lähelle. Mutta teidän kans työ on ollu, heti eka kontakti on ollu niin luotettavaa. Se, sitä ei niinkun osaa sanoo oikeet sanat, mutta mä oon kiitollinen siitä teille ikuisesti. (perhehaastattelu 3)

45 Pysyvyys työntekijänäkökulmasta: Pieni tarina tytöstä joka tuli lippahattu päässä aikanaan aika kauan sitten tähän klinikkaan. Hänellä oli molemmat vanhemmat vaikeasti persoonallisuushäiriöisiä ja sijoitus siitä tuli ja hän kävi klinikassa jonkun vuoden. Sitten se niinku jäi, hän lähti nuorisolle ja mitä kaikkee. Niin minulla oli ilo ja onni tavata häntä kun hän oli 18-vuotias. Poikaystävänsä kanssa tulivat klinikassa käymään ja keskusteltiin, niin kysyin sitten, että mitä sä muistat, mikä tässä oli sem

46 moista mistä sä tykkäsit, mikä sua yhtään autto jos oli sellasta. Ni hän sano että no se kun täällä oli aina se sama ihminen. Lapsi jolla ei ollut mitään sisäistä pysyvyyttä missään asiassa. Arvostakaa pysyvyyttä! (työntekijöiden ryhmähaastattelu)

47 Työntekijänäkökulmasta apua on ollut - kaikkien näkökulmat hoidossa huomioon - perheenjäsenet oppineet ymmärtämään paremmin toistensa näkökulmia ja luomaan uudenlaisia yhteyksiä toistensa välille - vanhempien omat psykoterapeuttiset yms. hoidot välttämättömiä, jotta pystyvät paremmin vastamaan lastensa tarpeisiin - vanhemmat oppineet 1. muuttamaan omaa toimintaansa 2. ymmärtämään lapsen oireita ja omia reaktioitaan siihen 3. liittämään oireen asiayhteyksiinsä (omat reaktiomallit, kiintymyssuhdehistoria )

48 Kyllähän monet, niinkun perheterapeuttisesti jos ajattelee, niin aikuiset sanoo, että tää on se paikka, missä he pystyy keskustelemaan asioista niinkun huutamatta. Ja ett he ihan oikeesti, pystyy niinkun kuuntelemaan toinen toisiaan. Että tää on jotenkin semmonen neutraali ja sit ko ne on ne terapeutit siin niin ne luo sellasen tilan tavallaan, mis ihan oikeesti voi puhuu. Ett kotonahan se ei aina ihan onnistu. (ryhmähaastattelu)

49 Johtopäätökset allianssista/vanhemmat - asiakkaiden mukaan työntekijät ovat helposti lähestyttäviä, inhimillisiä, ammattitaitoisia - perheisiin suhtauduttiin arvostavasti ja tasavertaisesti - työntekijät eivät syyllistäneet eivätkä tuominneet - kokemus kuulluksi tulemisesta vahvisti luottamusta yhteistyösuhteessa - riittävän pitkä hoitosuhde rakensi vahvan luottamuksen, joka mahdollisti vaikeiden asioiden käsittelyn

50 Johtopäätökset allianssista/työntekijät - työntekijät pitivät tärkeänä asiakkaan kokemusta kuulluksi tulemisesta - työntekijät saaneet hyvää palautetta, että ottivat perheet tosissaan - sietämättömän sietämistä yhdessä - perheiden autonomian kunnioittaminen - perheiden puolella oleminen - työntekijöiden aito ja empaattinen läsnäolo, sensitiivisyys, intuitio, uteliaisuus/aito kiinnostus ja avoin suhtautuminen perheisiin

51 - ei-tietäminen - yhteistä ymmärrystä työskentelyn tavoitteista pidettiin tärkeänä - edellytyksenä molemminpuolinen sitoutuminen työskentelyyn - pysyvyys, jatkuvuus ja tuttuus tärkeää hoitosuhteen kannalta - vahva allianssisuhde mahdollistaa uudenlaisen ymmärryksen syntymisen ja vaikeiden asioiden käsittelyn

52 Allianssi vanhempien ja työntekijöiden näkökulmasta - Molemmat arvostivat hyvän yhteyden saamista lapseen ja perheeseen - Tärkeää luottamuksen syntyminen, kuulluksi tuleminen, arvostava suhtautuminen, turvallinen ilmapiiri, työntekijöiden ammattitaitoisuus ja pysyvyys, riittävän pitkäkestoinen työskentely ja palautteen saaminen omasta toiminnasta. - työntekijöiden ja perheiden väliset suhteet laadultaan positiivista muutosta edistäviä - yhteistyösuhteen katkokset eivät nousseet haastatteluissa esiin

53 - keskustelusta Mistä on apua? - tunteiden purkamisesta & jakamisesta turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä - sietämättömän sietämisestä yhdessä - kokemukset arvostetuksi, kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisesta - pitkien yhteistyösuhteiden tuoma kokemus hoidon jatkuvuudesta - koko perheen auttamisesta: perheenjäsenet ymmärtävät paremmin toisiaan, luovat uudenlaisia yhteyksiä toistensa välille

54 - vaatii työntekijältä aitoa ja empaattista läsnäoloa ja kykyä toimia joustavasti erilaisissa haastavissa perhetilanteissa - vanhemmat kokivat saaneensa apua, tukea, ohjausta, neuvontaa, psykoedukaatiota, ajattelemisen aihetta & uusia näkökulmia - ymmärrys lapsen oireilun merkityksestä ja perheen kokonaistilanteesta lisääntyi sekä omasta osuudesta vuorovaikutussuhteissa - apua siitä, että sai keinoja oman toiminnan muuttamiseen - perheenjäsenten pelot ja huolet vähenivät/poistuivat

55 - lapsen kuulemista arvostettiin - apua oli erilaisista työvälineistä, esim. piirtämisestä - arvostettiin perhetyöntekijöiden rohkeutta ottaa puheeksi vaikeita asioita - vanhemmat saivat tukea ja vahvistusta omalle toiminnalleen ja toisaalta oppivat uusia lähestymis- ja toimintatapoja - puhuminen auttaa, kun työntekijä ymmärtää ongelman ja siihen etsitään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja - lisää selviytymiskeinoja & vanhemmuustaitoja arkeen

56 Vakauttavan työskentely auttoi - vanhemmat kokivat kykenevänsä paremmin ja oikea-aikaisemmin vastaamaan lasten tarpeisiin - voi rauhallisemmin harkita toimintavaihtoehtoja eri tilanteissa - psykoedukaatiota kompleksisesta traumatisoitumisesta pidettiin tärkeänä: osaltaan mahdollisti muutoksen lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa - vuorovaikutussuhteissa lisääntyi myönteinen sävy ja keskinäinen kunnioitus

57 - perheenjäsenet ymmärsivät oireilevaa paremmin - ymmärrys lisäsi mahdollisuuksia auttaa tunteidensa kanssa pulassa olevaa lasta - perheiden tilanteet tasaantuivat riittävän pitkäkestoisen työskentelyn myötä

58 Perheterapia auttaa! - perheterapeuttinen hoito herätti uudenlaista toiveikkuutta ja uskoa tulevaan - hoidon piirissä useita ihmisiä samanaikaisesti (kustannustehokasta) - välillistä apua myös perheenjäsenille, jotka eivät päässeet istuntoihin mukaan, mutta kuulivat niistä muilta perheenjäseniltä riittävästi - vanhemmat rohkaistuivat hakemaan omia hoitokontakteja -osallistuivat hoidollisiin ryhmiin

59 - kotikäyntejä arvostettiin - koko perheen tapaaminen ja tapaamiset eri kokoonpanoissa - toivottiin tiivistä yhteydenpitoa kotiin ja verkostoon - verkostotyö tärkeää - mahdollisuus työparityöskentelyyn tärkeää työntekijöiden näkökulmasta - mahdollisuus edetä asiakastahtisesti ja rauhallisesti - riittävästi aikaa työskentelyyn

60 Perheterapeuttinen hoito - lievittää usean ihmisen kokemaa inhimillistä kärsimystä samanaikaisesti - kun hoito on oikea-aikaista ja riittävän tiivistä, saavutetaan kustannussäästöjä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon menoissa - kaikki haastatellut kokivat saaneensa apua, mutta hoitoprosessit olivat vielä kesken - työntekijöillä riittämättömyyden tunteita, kun ei ollut mahdollisuutta tarjota riittävän intensiivistä hoitoa

61 Perheterapeuttisen hoidon tulevaisuus? - Miten toteutuu jatkossa? - Ei saisi olla riippuvainen kotikunnasta tai resursseista - pysyvyys ja jatkuvuus erityisen tärkeää traumatyössä, jotta koherenssin saavuttaminen pirstaleisen elämäntarinan sijaan mahdollistuu

62 Kiitos!