ESVYn KEVÄTKOKOUS

Transkriptio

1 Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistyksen jäsenlehti 1/2009 ESVYn KEVÄTKOKOUS Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn yhdistys pitää kevätkokouksen Anttilan koetilan vanhassa navetassa alkaen klo Osoite Paijalantie 151, Tuusula. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa mukaan.

2 Sisällysluettelo 1/2009: Pääkirjoitus, Jukka Lassila... 3 Vuoden 2008 toimintaa valokuvina... 5 VIA CAMPESINA, Jukka Lassila... 8 Paikallistalous-hankkeen tiedotustilaisuus, Elisa Niemi...11 GMO rintamalla tapahtuu...13 ESVYn johtokunta Kansi: GMO vastainen mielenosoitus eduskuntatalon edessä Kuvaaja: Markku Lassila Pidät kädessäsi ESVY -jäsenlehteä. Lehden tarkoituksena on tiedottaa jäsenistölle ja yhteistyötahoille alueen ajankohtaisista luomuasioista. Otamme mielellämme vastaan valmiita artikkeleita ja juttuideoita. Toimitus varaa oikeuden muutoksiin. Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys 2. vuosikerta No 1/2009 kotisivu: Päätoimittaja: Jukka Lassila puh Taitto ja ilmoitusaineisto: Eero Mattila puh Toimituksen osoite: Paijalantie 341, TUUSULA Toimitusneuvosto: Teija Heikkinen, Antti Vehnämäki, Arto Hanelius, Jaakko Luukkonen

3 PÄÄKIRJOITUS Onko nykyiselle maatalouspolitiikalle vaihtoehtoja? Suomen ja koko EU:n maatalouspolitiikka on viime vuodet keskittynyt jatkuvaan tuotannon tehostamiseen ja -yksikkökokojen kasvattamiseen. Tämä on nähty melkeinpä välttämättömyytenä ja vaihtoehtoiset näkemykset asiaan ovat hautautuneet ainakin Suomessa isompien äänitorvien alle. Investointituet ovat keskittyneet suurhankkeisiin, vaikka niiden mukanaan tuomat ekologiset ongelmat ovat olleet jo pitkään nähtävissä mm. Keski-Euroopassa vastaavien hankkeiden mukanaan tuomine lannankuljetusralleineen ja eläinten hyvinvointiin liittyvine ongelmineen. Suurhankkeiden ekonominen asema on myös ollut heikolla pohjalla. Olemattomiin katteisiin on vastattu yksikkökokoa tarpeeksi kasvattamalla, joka on tehnyt ne hyvin riskiherkiksi markkinatilanteiden heilahteluille. Nyt maatalouden kustannuskriisissä ja suurhankkeiden riskien realisoituessa ihmettelemme miten tähän on tultu? Ovatko viljelijät lähteneet liian helposti mukaan eloonjäämistaisteluun, pudotuskamppailuun, jossa voittajia ei ole, ja samalla tehneet itsestään niin pankin kuin agribusineksenkin renkejä. Pellosta ollaan oltu valmiita maksamaan mitä hyvänsä, kunhan vain se viimeinen siivu saataisiin. Tuottajahintojen alhaisuudelle on nostettu kädet pystyyn, vain jotta tavarasta päästäisiin eroon.

4 Tuotantopanosten hallinnan siirtyminen yhä kauemmaksi viljelijöiden päätäntävallasta herätti keskustelua, mutta paljasti myös MTK:n ja hallituksen todellisen hampaattomuuden suurpääoman edessä. Maatalouspolitiikkaan vaikuttamisessa Suomi on pessyt kätensä verhoutumalla EU:n taakse ja EU taas WTO:n. Mikä tekee tästä järjestelmästä vaihtoehdottoman ja korvaamattoman? Onko kansallinen tai paikallinen päätöksenteko maatalousasioissa niin huono vaihtoehto, ettei sitä haluta Suomessa enää esille nostaa, vai eikö nykyinen maatalouspolitiikka kestä kritiikkiä. Kansainvälisesti WTO:ta ei nähdä välttämättömänä, monien viljelijäjärjestöjen suurimpana tavoitteena on kaataa WTO ja sitä kautta mahdollistaa paikallinen inhimmillinen maatalouspolitiikan harjoittaminen. Olisiko nyt aika nostaa takaisin keskusteluun malli Suomalaisesta perheviljelmästä. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia, mitä suuhunsa pistävät. Kansainvälisesti Luomutuotteilla on kova kysyntä, joka pitää myös luomuraaka-aineiden hinnat korkealla verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin, kunhan Luomu-ala ei itse sössi tilannetta dumppaamalla ylijäämäluomua toisiin maihin. Tämä on todellinen uhka, joka realisoituu sen mukana mitä enemmän kansainvälinen elintarvikebusiness luomusta kiinnostuu. Todellista haittaa tästä on ollut mm. USA:n luomutuotannolle, kiinalaisen dumppiluomun vallatessa markettien hyllytilaa. Luomu on kasvattanut kiinnostustaan viljelijöiden keskuudessa myös olemalla tuotantomuoto, joka on huomattavasti riippumattomampi ulkoisista tuotantopanoksista, kuin tavanomainen tuotanto. Riippumattomuus ulkoisista tekijöistä ja tuotantohintojen pitäminen kannattavalla tasolla, tuottamalla tuotteita mitä kuluttajat haluavat, antaa jo luomusta oivan esikuvan tulevaisuuden Suomalaiselle ja Eurooppalaiselle maataloustuotannolle. Kun vielä muistaisimme, että EU:n WTO:lle nöyristelevä maatalouspolitiikka ei välttämättä ole ainoa vaihtoehto. Me voimme vaatia nöyristelemättä omaa oikeuttamme päättää maatalouspolitiikastamme. Vaatimukset Ruokasuvereniteetista kasvavat kansainvälisesti jatkuvasti, ruoka ja siitä päättäminen nousee kokoajan tärkeämmäksi ja viljelijät ovat siitä valmiita taistelemaan. Kun jaksamme pitää huolen oikeuksistamme ja vaatimuksistamme, huomaamme jonain päivänä etteivät EU:n ja WTO:n vaihtoehdottomilta näyttäneet rakenteet olleetkaan niin pysyviä, ja niiden hajotessa jäljelle jäi kuitenkin vielä itsenäinen talonpoika. ESVY ry:n puheenjohtaja Jukka Lassila

5 Vuoden 2008 toimintaa 2.4. ESVYn kevätkokous Kankaisten Öljykasvit Oy:n toimitiloissa Turengissa. Kevätkokouksen yhteydessä järjestetyssä valkuaiskasvipaneelissa olivat mukana: Jukka Lassila, Matti Tilkanen, Arto Hanelius, Jussi Pietilä, Esa Partanen sekä Perttu Korolainen GMO Vapaan kiertueen tilaisuus Tuusulassa.

6 13.6. tutustuttiin Energiansäästö Oy toimintaan Lohjalla. Kokouksen alussa MTKn luomuasiamies Mika Virtanen kertoi MTK:n Luomuvaliokunnan toiminnasta Pellonpiennarpäivä Arto Haneliuksen tilalla Tuusulassa. Päivän aikana tutustuttiin mm. härkäpapu-, kaura- ja vehnäkasvustoihin. Tapahtuma keräsi mukavasti yleisöä.

7 30.8. ESVY osallistui Lähiruokaviestiin. Kiikalasta Porvooseen polkemassa olivat Arto Hanelius, Jukka Lassila ja Teija Heikkinen GMO Vapaa Suomi mielenosoitus eduskuntatalon portailla.

8 Via Campesina Via Campesina on kansainvälinen talonpoikien, pienten- ja keskisuurten viljelijöiden, maattomien ja maataloustyöntekijöiden liike, joka puolustaa jäsenistönsä etuja ja intressejä. Via Campesina on itsenäinen, poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton järjestö, jolla on jäsenjärjestöjä 56:sta maasta Aasiasta, Afrikasta, Euroopasta ja Amerikasta. Via Campesina syntyi toukokuussa 1993, jolloin sen ensimmäinen konferenssi pidettiin Belgian Monsissa. Tämän jälkeen konferensseja on pidetty 1996 Meksikossa, 2000 Intiassa, 2004 Brasiliassa ja 2008 Mosambikissa. Liikkeen päätavoitteena on yhdistää eri viljelijäjärjestöjen tavoitteita ja parantaa jäsenistönsä sosiaalista ja taloudellista asemaa, säilyttämällä heidän oikeutensa maahan, veteen, siemeniin ja luonnonvaroihin. Ruokaitsemääräämisoikeus eli ruokasuvereenisuus on liikkeen kantavia tavoitteita. Via Campesina tukee perheviljelmiin perustuvaa maataloustuotannon mallia. Ruokasuvereenisuus Ruokasuvereenisuus on kansalaisten valtioiden ja maakuntien oikeutta päättää maatalous- ja elintarvikepolitiikasta ilman maataloustuotteiden dumppausta toisiin maihin. Ruokasuvereenisuudella pyritään järjestämään maataloustuotanto tyydyttämään paikallisia tarpeita. Ruokasuvereenisuuteen sisältyy oikeus suojella ja ohjata kansallista maataloutta, ulkomailta dumppausta ja sen luomia alhaisia tuottajahintoja vastaan. Hajautettu maataloustuotanto ja elintarviketoimitus Teollinen agribisneksen malli vie harkitusti maatalouden yhtenäistämiseen halllitsemalla maatalouden toimintamahdollisuuksia. Via Campesinan mallissa, tuotanto, jalostus, jakelu sekä kulutus ovat ihmisten kontrollissa ja itse järjestettävissä, eikä monikansallisten suuryritysten hallinnassa. Maailmassa tuotetaan ruokaa paljon yli 6 miljardin ihmisen tarpeen (15 miljardille ihmiselle) silti sen epätasainen jakautuminen aiheuttaa ongelmia ympäri maailman. Täällä maailma kutistuu huomattavasti, kun voimme keskustella kasvotusten ympäri maailmaa tulleiden ihmisten kesken saman pöydän ääressä ja

9 Mosambikin presidentti saapuu pitämään kokousväelle avauspuheen alkuperäisväestön vaikuttavan rumputanssiesityksen ja paikallisten naisten laulun säestyksellä. Yli 400 viljelijäjärjestöjen edustajaa yli 70:stä maasta on saapunut paikalle pohtimaa ratkaisua maailman ruokakriisiin. huomaamme kuinka samankaltaisia ongelmamme ovat, tulimmepa mistä maailmankolkasta hyvänsä. Ihmisissä paistaa ylpeys ammatistaan. Se, että me kaikki tuotamme ruokaa, antaa voimaa taistella globaaleja tuulimyllyjä vastaan. Lippujen liehunta, palopuheet ja laulut luovat uskomattoman voiman tunteen. Me voimme sittenkin vaikuttaa. Minulla oli ilo olla mukana seuraamassa Via Campesinan viidettä konferenssia lokakuun Mosambikissa. Konferenssin tavoitteena oli luoda yhteinen ohjelma seuraavaksi neljäksi vuodeksi, taistelussa globaalia agribusinesta ja sen tuomia uhkia vastaan perhemaatalouden puolesta. Suurimmat haasteet tuntuivat tällä hetkellä olevan GMO-viljelyn lisääntyminen ja sen mukanaan tuomat ongelmat mm. siementen omistusoikeudesta ja oikeudet omasta maatalouspolitiikasta päättämisessä. Ratkaisuissa esille tuli erityisesti luomutuotannon edistäminen ja elintarvikkeiden tuottaminen

10 ensisijaisesti paikallisille markkinoille, jotta viljelijöiden asema olisi vähemmän riippuvainen monikansallisista maatalousyhtiöistä. Kokousohjelmassa oli yhteisten kokousten lisäksi päivittäiset maanosien kokoukset, joissa keskusteltiin eri maiden erityispiirteistä ja sovittiin maanosien yhteiset tavoitteet kansainvälisiin kokouksiin. Euroopasta mukana oli viljelijäjärjestöjen edustajia mm. Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Belgiasta, Ranskasta, Itävallasta, Espanjasta, Turkista. Euroopan maiden lisäksi erityisesti Kanadalaisten kanssa löysimme runsaasti yhteneväisiä piirteitä maataloudestamme ja sen ongelmista. Kokouksen ilmapiiri oli mahtava. Kaikkiin ongelmiin paneuduttiin ratkaisukeskeisesti ja ainaisen ruikutuksen sijaan ongelmiin löydettiin rakentavia ratkaisuja. Ja usko haasteiden voittamiseen oli kova. Oli hienoa nähdä kuinka niin eri lähtökohdista tulevat ihmiset pystyvät rakentavaan vuorovaikutukseen ja huomioimaan toistensa erityistarpeet. Yhteiset tavoitteet ja päämäärät, määrätietoinen työ niiden saavuttamiseksi, sekä aito usko vaikeuksien voittamisesta voivat saada ihmeitä aikaan. 10

11 Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys KEHU ry PAIKALLISTALOUSHANKE LÄHIRUOKAA JA LÄHIENENERGIAA Paikallistalous-hankkeessa etsitään toimivia yhteistyömalleja kuluttajien ja viljelijöiden välille Hankkeen tavoitteena on selvittää keskiuusmaalaisten viljelijöiden yhteistyöhalukkuutta sekä lähiruoan että -energian tuotannossa. Lähiruoalla on kysyntää suurkeittiöissä ja kaupoissa, mutta toimiviksi hiottuja kuljetusjärjestelmiä on vähän. Tuuli- ja bioenergian tuotanto pienessä mittakaavassa voi muun muassa syöttötariffien myötä tulla yhä houkuttelevammaksi. Ruokapiirit ovat yksi tapa saada lähi- ja luomuruokaa suoraan kuluttajille. Ruokapiirien kysyntämäärät voivat olla yksittäisille maatiloille merkittäviä ja tilausjärjestelmien kehittyessä ruokapiirien lukumäärä voi kasvaa siinä määrin, että useampi maatila löytää markkinat tätä kautta. Hankkeessa tuodaan esille, mitä lähiruoka-aineksia erityisesti kaivataan Uudellamaalla. Viljelijäyhteistyön kautta voidaan järkevöittää kuljetuksia niin, että esimerkiksi ravintola voisi saada tilattua lähiruokaa ilman, että täytyisi ottaa yhteyttä moneen paikkaan. Tuusulaan pystytetään tuulimittauskokeilu yhteistyössä Eagle tuulivoima Oy:n kanssa. Bioenergian tuotannossa erityisen kiinnostavaa on biokaasulaitosten perustaminen viljelijäyhteistyönä, koska uusiutuvan energian lisäksi laitoksista saadaan myös hyvälaatuista lannoitetta. Hanke alkoi tammikuun puolessa välissä ja se jatkuu keväälle Hankkeen aikana syntyneitä yhteistyömalleja halutaan viedä eteenpäin myös jatkohankkeilla. Hankkeen rahoittajia ovat EU, valtio ja kunnat. Rahoitusta on haettu toimintaryhmä EMO ry:n kautta. Lisätietoja hankekoordinaattorilta: Elisa Niemi Puh

12 Paikallistalous-hankkeen tiedotustilaisuus Tiistaina Kallio-Kuninkala, Ristinummentie 6, Järvenpää. tilaisuuden ohjelma: Tilaisuuden avaus, Elisa Niemi, hankekoordinaattori Biokaasua paikallisesti, Antti Leinonen, Bioste Oy Elintarvikkeiden suorempi tie kuluttajille, Jukka Lassila, viljelijä Lähiruokaa ruokapiiristä ja ekokaupasta, Nina Ratinen, Ekokauppa Ekojäärä Lähiruokaa kouluihin, Ritva Julkunen, Järvenpään kunta Yhteistyö mahdollistaa luomuketjun, Merja Ekholm, Itu Biodyn Oy Keskustelua ja kysymyksiä lähiruoasta Lähiruokalounas Kallio-Kuninkalan keittiö toteuttaa hankkeen kanssa yhteistyössä lähiruokalounaan. Pyydämme ilmoittamaan hankekoordinaattorille 3.4. klo 12 mennessä, haluatteko liha- tai kasvislounaan. Lounas maksaa 12 e ja hintaan sisältyy jälkiruoka ja kahvi/tee Pientuulivoima kannattaa, Miamari Siitonen, Eagle Tuulivoima Oy Biokaasua maatilamittakaavassa, Erkki Kalmari, Metener Oy Alueellinen energiantuotanto ja lämpöyritystoiminta Markku Peltola, Suomen Lähilämpöyhdistys Paikallista energiatuotantoa, Antti Vaittinen, Tuusulan Energia Oy Loppukeskustelu Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja ja ilmoittautumiset (vähintään lounaaseen osallistumisesta) Elisa Niemi, hankekoordinaattori elisa.m.niemi@gmail.com Puh

13 GMO-rintamalla tapahtuu Hallituksen iltakoulussa keskusteltiin hallituksen esityksestä rinnakkaiselolaiksi. EUn hyväksymiä muuntogeenisiä viljelykasveja saa viljellä jäsenmaissa yhteisölainsäädännön perusteella. Ensimmäinen Suomessa viljeltäväksi soveltuva muuntogeeninen lajike, teollisuuden käyttöön tarkoitettu tärkkelysperuna, odottaa EU:n hyväksyntää. Viikolla 13 maatalousneuvostossa käsitellään Alankomaiden aloitetta, jossa ehdotetaan, että jäsenvaltion olisi itse voitava päättää otetaanko EU:ssa hyväksytty geenimuunneltu lajike jäsenmaan alueella viljelyyn. Suomi suhtautuu myönteisesti tehtyyn aloitteeseen. Toteutuessaan aloite sallisi kansallisesti tehtävät päätökset GMO-vapaista alueista. Hallitus pitää erittäin tärkeänä, että muuntogeenisyydestä vapaille tuotteille saataisiin merkintä. Tällöin kuluttajilla olisi mahdollisuus valita, käyttääkö muuntogeenisiä tuotteita. Komission odotetaan tekevän ensi vuonna aloitteen muuntogeenisyydestä vapaa- merkinnän ehdoista ja käyttöönotosta. Nyt annettavalla rinnakkaiselolakiesityksellä asetetaan muuntogeenisten lajikkeiden viljelylle rajoitteita ja korvausvelvollisuuksia. Lakiesitys velvoittaa muuntogeenisen lajikkeen viljelijän ilmoittamaan viljelystä viranomaisille ja naapureille. Viljelyn aloittaminen vuokramailla edellyttää maanomistajan lupaa. Muuntogeenisten kasvien turvallisuuteen, terveydellisiin vaikutuksiin tai ympäristövaikutuksiin liittyvät kysymykset ratkaistaan geenitekniikkalain mukaisessa lupamenettelyssä, ei valmisteilla olevassa rinnakkaiselolaissa. Mikä sitten mättää MMM:n tiedotteesta saa kuvan, että Suomen hallitus suhtautuu kielteisesti muuntogeenisten lajikkeiden viljelyyn. Komissiossa Suomi on kuitenkin toistuvasti äänestänyt muuntogeenisten lajikkeiden viljelyyn oton puolesta. Itävallan ja Unkarin Gmo-kieltoihin Suomi on suhtautunut kielteisesti. Suomi on ollut yhdessä Iso Britannian ja Viron kanssa vaatimassa näille maille yksiselitteisiä pakotteita, vaatimukseen yhtyi epäröinnin jälkeen vielä Alankomaat. Alankomaat on ollut Suomen ohella suurimpia GMO:n puolustajia EU:n kaikissa toimielimissä, joten heidän nyt tekemäksi väitetty aloite tuntuu hyvin epärealistiselta. 13

14 Suomen edustajalle annettava äänestysevästys perustuu Euroopan elintarviketurvallisuuskeskus EFSA:n antamaan lausuntoon sekä lähemmin Geenitekniikan lautakunnan antamiin lausuntoihin. Hallitus on siis luopunut vallastaan päättää geenimuuntelun tulevaisuudesta. Pohjoismaiden neuvosto päätti Helsingin istunnossaan 29. lokakuuta, että Pohjoismaiden hallitusten tulee selvittää mahdollisuuksia tiukentaa muuntogeenisten tuotteiden nykyisiä normeja ja sääntöjä. Neuvosto kehottaa merkitsemään myös muuntogeenisellä rehulla tuotetut elintarvikkeet, sekä Pohjoismaiden hallituksia edistämään sitä, että EU hyväksyisi GMOvapaiden vyöhykkeiden perustamisen. Näitä kehotuksia pitäisi myös Suomen hallituksen noudattaa. Jos Suomen hallitus suhtautuu todella kielteisesti gm-viljelyyn olisi rinnakkaiselolakiesitykseen sisällytettävä mm. mahdollisuus perustaa GMOvapaita alueita muiden parannusten ohella. Onneksi laista päättää lopulta eduskunta ja meillä kaikilla on siihen vielä hetki aikaa vaikuttaa. Luomuliitto ja ESVY ovat olleet voimakkaasti ajamassa muutoksia RE-lakiesitykseen ja mitä enemmän asia vain on esillä sitä paremmat mahdollisuudet meillä on päästä hyvään lopputulokseen. Puola Kansainvälinen Puolan maaseutua puolustava yhteisö ICPPC ja GMO-vapaa Puola Sekä Puolan Luomuyhteisöjen Organic Farmers Association ja Organic farmers Associationin johtajat, Edyta Jaroszewska aloittivat nälkälakon GMO-viljelyä vastaan Warsowassa Puolan maatalousministeriön edessä alkaen. Kaksi päivää myöhemmin Puolan Luomuliiton johtajatar Danuta Pilarska yhtyivät nälkälakkomielenosoitukseen. Muutaman tunnin keskusteltuaan GMO-viljelyn tulevaisuudesta luomuedustajat joutuivat toteamaan, ettei hallituksen edustajilla ole poliittista tahtoa panna sulkua laittomalle MON 810 maissin viljelylle ja taata GMOvapautta Puolalle. Näin Puola avaa ovet MON 810 viljelylle tänä vuonna. Mielenosoittajat totesivat, ettei heillä ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa taisteluaan. Kainuu MTK-Kainuu on julistanut, etteivät he tule käyttämään ruoan tuotannossa geenitekniikkaa. Toivottavasti Uudenmaan ja Kainuun esimerkkiä seuraavat pian muutkin liitot. 14

15 Intia Maaliskuun 16. päivä Intian Tamil Nadussa 11. viljelijäyhdistyksen edustajaa vaati Monsantoa lopettamaan GM maissin peltovaltauksen. Mielenosoittajia oli vastassa 150 poliisia ja turvallisuushenkilöä, jotka yrittivät estää edustajien pääsyn Tamil Nadun yliopistolle, jossa yliopiston edustajan oli tarkoitus vastaanottaa muistio GMO:ta vastaan tarkoitetuista lausunnoista ja faktoista. Turvallinen Ruoka -yhdistyksen edustaja luovutti muistion yliopiston edustajalle, joka ilmoitti olevansa kiireinen ja palaavansa asiaan myöhemmin. Yli 500 miestä ja naista osoitti mieltään kantaen kylttejä ja otsapantoja, joissa luki GMO-vastaisia lauseita. He vaativat täydellistä kieltoa GMO:lle sen aiheuttamien allergioiden, syövän sekä hedelmättömyyden vuoksi. Veteraani viljelijöiden liiton edustaja vaati myöskin täydellistä GM -vapautta, koska se vie pois viljelijöiden hallinnan siemenistä ja on huomattavaksi haitaksi maan hedelmällisyydelle sekä ihmisten ja eläinten terveydelle. Turvallinen Ruoka -yhdistyksen vaatimukset Tamil Nadun hallinnolle: - Polttaa ja tuhota GM maissi sadot - GM viljely pitää asettaa kieltoon heti ja yhteistyöstä GM tuotantoa harjoittavien yhtiöiden kanssa on kieltäydyttävä - GM ruokatarvikkeita ei saa tuoda ulkomailta ja laittomasta tuonnista on langetettava kovat tuomiot 15

16 Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys ESVY ry 16 Föreningen för Södra-Finlands naturenlig odling rf, Paijalantie 341, TUUSULA Internet-yhteys: Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luonnonmukaisesti viljeltyjen elintarvikkeiden tuotantoa ja luonnonmukaisen ravinnon käyttöä. Samalla yhdistys toimii näistä asioista kiinnostuneiden yhdyssiteenä Uudenmaan ja Hämeen alueella. ESVY:n jäseniksi ovat tervetulleita ammatti- ja harrasteviljelijät sekä luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden kuluttajat ja myyjät sekä muut yhdistyksen tarkoitusta edistävät henkilöt ja yhteisöt. ESVYn tehtävänä on toiminta-alueellaan: - tukea luomuviljelijöitä ja parantaa tuotannon teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä - kehittää luomutuotteiden markkinakanavia - toimia jäsentensä yhdyselimenä Luomuliittoon ja muihin alan järjestöihin - järjestää kursseja ja opintomatkoja ESVYN HALLITUS 2009 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jukka Lassila Arto Hanelius puh puh Tuusula Tuusula Hallituksen varsinaiset jäsenet: Antti Vehnämäki, sihteeri Henrik Alden Samuli Näri puh puh puh Hauho Loviisa Pernaja Jaakko Luukkonen Eero Mattila puh puh Vihti Tuusula