Kansalaisbarometri 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisbarometri 2011"

Transkriptio

1 Millaisena suomalaiset kokevat hyvinvointinsa? Mihin ollaan tyytyväisiä ja tyytymättömiä? Millaisina sosiaali- ja terveys palvelut koetaan? Millaisina osallistumis- ja vaikuttamis mahdollisuudet nähdään? Millainen rooli järjestöillä ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöillä on suomalaisten elämässä? Miten suomalaiset suhtautuvat hyvinvointivaltioon? Nyt toistaa kertaa toteutettu Kansalaisbarometri perustuu alkukesällä 2011 tehtyyn laajaan, yli 3600 suomalaisen mielipiteitä kartoittaneeseen kyselyyn. Barometrin tavoitteena on vahvistaa kansalaisten ääntä hyvinvointia ja hyvinvointi palveluja koskevassa keskustelussa, päätöksenteossa ja kehittämistyössä. Kansalaisbarometri täydentää Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton barometrisarjaa tuomalla kansalaisten mielipiteen julkisten palvelujen tuottajien (Sosiaalibarometri) ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen (Järjestöbarometri) mielipiteiden rinnalle. Kansalaisbarometri 2011 Kansalaisbarometri 2011 Kansalaisbarometri 2011 Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä Kansalaisbarometrin julkaisija Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) on valtakunnallinen sosiaali- ja terveys poliittinen asiantuntija- ja yhteistoimintajärjestö, joka toimii hyvinvoinnin kehittämiseksi, erityisesti perusturvan ja perus palvelujen edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisen vastuun lisäämiseksi.vuoden 2012 alusta STKL:n työtä jatkaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ISBN ISSN Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry STKL

2 Kansalaisbarometri 2011 Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä Aki Siltaniemi Tyyne Hakkarainen Pia Londén Marjukka Luhtanen Anne Perälahti Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Helsinki 2011

3 JULKAISUMYYNTI: Puhelin (09) Faksi (09) alkaen julkaisumyyntiä hoitaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ISBN ISSN Kansi ja taitto: Vitale Ay Kannen kuvat: Antero Aaltonen Paino: FRAM, Vaasa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2011

4 Sisällys Esipuhe 5 I TAUSTA 7 1 Lähtökohdat ja menetelmät Tutkimuksen tavoitteet, tehtävät ja tutkimuskysymykset Aineistot ja menetelmät 14 II KANSALAISKYSELYN TULOKSET 19 2 Hyvinvointi, tyytyväisyys ja asenteet yleisellä tasolla Hyvinvoinnin kokonaistilanne Tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin yleisellä tasolla Eri asioiden tärkeys omassa elämässä ja suhtautuminen hyvinvointiyhteiskuntaan 32 3 Henkilökohtaiset voimavarat ja resurssit Taloudellinen tilanne Sosiaaliset suhteet Huono-osaisuus ja sosiaaliset ongelmat Terveys 66 4 Palvelut Palveluiden käyttö ja tyytyväisyys palveluihin Asiakaslähtöisyyden toteutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa Koetut muutokset palveluissa 108

5 5 Yhteiskuntaan kiinnittyminen, osallisuus ja osallistuminen Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet Luottamus yhteiskuntaan Järjestötoiminta ja sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestötoiminta yleensä Sosiaali- ja terveysjärjestöt Toiveet yhteiskunnan tulevasta kehityksestä Hyvinvointivaltion tila ja tulevaisuus Kansalaisterveisiä päättäjille 185 III JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto ja toimenpidesuositukset 193 IV LIITTEET 211 LÄHTEET 249

6 Esipuhe w Kansalaisbarometrin idea ja tarve syntyi tarpeesta nostaa esiin ihmisten oma ääni ja asiantuntemus viranomais- ja asiantuntijanäkemysten rinnalle. Sosiaalija terveysturvan keskusliiton (STKL) oman ja jäsentahojen kehittämis- ja vaikuttamistoiminnan tueksi nähtiin välttämättömäksi saada suoraan ihmisiltä tulevaa ajankohtaista tietoa ihmisten hyvinvoinnista, sen rakentumisesta sekä yhteiskunnan ja palveluiden tilanteesta ihmisten näkökulmasta. Kansalaisbarometrin kehittäminen alkoi STKL:n alueellisista kansalaiskyselyistä sekä toisaalta asiantuntijakyselyihin pohjautuvasta Sosiaalibarometristä. Näiden molempien kehitystyö aloitettiin jo 1990-luvulla. Ne vakiintuivat keskusliiton tiedontuotantovälineiksi 2000-luvulla. Viimeisin, kymmenes alueellinen kansalaiskysely, toteutettiin Itä-Suomen kolmen maakunnan alueella vuosina Kansalaiskyselyissä ihmisten hyvinvointia on tarkasteltu laajana ilmiönä, johon kuuluvat terveys, taloudellinen toimeentulo ja sen edellytykset, sosiaaliset suhteet, osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet sekä asuinympäristö ja siihen kiinnittyminen. Palvelujen tarkastelussa näkökulma on niin ikään ollut laaja. Painopiste on ollut ihmisten hyvinvointia tukevissa palveluissa, joiden ytimen muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tarkasteluissa on yhdistetty resurssi- ja toisaalta tarvepohjainen hyvinvointitutkimuksen näkökulma holistiseen näkemykseen ihmisten elämästä ja hyvinvoinnista. Vuoden 2007 alussa ryhdyttiin kehittämään yli kymmenvuotisen kansalaiskyselykonseptin pohjalta valtakunnallista kansalaiskyselyä, jolla pystyttäisiin kuvaamaan hyvinvoinnin ja palvelujen tilannetta alueellisissa kansalaiskyselyissä hyviksi todetuilla tavoilla. Ensimmäinen Kansalaisbarometri julkaistiin vuonna Nyt käsillä oleva Kansalaisbarometri 2011 on siis toinen laatuaan. Tavoitteena on julkaista jatkossa Kansalaisbarometri kolmen vuoden välein. Keskusliitto kiittää Kansalaisbarometrin toteuttamisesta tutkijatiimiä, jossa ovat prosessin eri vaiheissa olleet mukana tutkimuspäälliköt Aki Siltaniemi ja Anne Eronen, tutkija Anne Perälahti, tutkimussihteeri Pia Londén, tutkija Tyyne Hakkarainen, tutkimusharjoittelija Marjukka Luhtanen sekä toiminnanjohtaja Riitta Särkelä. Lisäksi keskusliitto kiittää kyselylomakkeen kommentoinnista keskusliiton entistä järjestöpäällikkö Marja Vuorista ja järjestöosuuteen liittyvien tekstien kommentoinnista tutkija Juha Peltosalmea. Lämmin kiitos kuuluu niille suomalaiselle, jotka ovat eri puolilla Suomea vastanneet laajaan kyselyymme. Ilman tätä vaivannäköä Kansalaisbarometri

7 ei olisi ollut mahdollinen. Erityisesti haluamme kiittää niitä ensimmäiseen Kansalaisbarometriin vastanneita henkilöä, jotka tuolloin antoivat luvan ottaa heihin uudelleen yhteyttä. Näin meillä on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus saada samojen henkilöiden näkemykset ja arviot uudelleen esiin sekä verrata aidosti hyvinvoinnin ja palveluarviointien muutosta vuoden 2008 tilanteeseen. Keskusliitto on tehnyt Kansalaisbarometri julkaisun vahvistaakseen ihmisten äänen kuulumista heidän elämäänsä vaikuttavia päätöksiä ja uudistuksia tehtäessä. Toivomme tämän äänen vaikuttavan tuloksia käyttävien päättäjien, viranomaisten ja järjestöjen työhön. Kansalaisbarometri 2011 on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton nimissä julkaistu viimeinen julkaisu. STKL yhdistyy Tekryn ja YTYn kanssa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ksi. STKL:n työ ja myös tiedontuotanto sekä sen kehittäminen jatkuvat SOSTEssa. Ihmisten ääni ja näkemykset tarvitaan tulevan rakentamisen aineksiksi ollaan siis ihmisten asialla jatkossakin. Helsingissä 19. joulukuuta 2011 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 6

8 I TAUSTA

9

10 1 LÄHTÖKOHDAT JA MENETELMÄT 1.1 Tutkimuksen tavoitteet, tehtävät ja tutkimuskysymykset Lähtökohdat ja Menetelmät Kansalaiskyselyn ja kansalaisbarometrin lähtökohdat Kansalaisbarometrin tehtävänä on välittää ajankohtaista, viranomais- tai markkinaintresseistä riippumatonta puuttuvaa tietoa suomalaisten näkemyksistä yhteiskunnan kehittämisen kannalta relevanteista sosiaali- ja terveyspoliittisista teemoista sekä yleensä hyvinvoinnin tilasta ja siinä ilmenevistä puutteista edustavasti suomalaisten mielipiteisiin pohjautuen. Hyvinvointi ymmärretään tässä yhteydessä laajaalaisena ilmiönä, joka rakentuu sosiaalisten, terveydellisten, taloudellisten ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyvien tekijöiden varaan. Keskeinen osa hyvinvoinnin rakentumista on tässä yhteydessä myös hyvinvointiyhteiskunnalla ja palvelujärjestelmällä. Erityisenä fokuksena ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointiyhteiskunta nähdään puolestaan rakentuvaksi niin julkisista palveluista kuin yksityisesti tuotetuista yritysten ja järjestöjen tarjoamista palveluista, mutta toisaalta myös vapaaehtoistyön ja ihmisten keskinäisen huolenpidon varaan. Syntyneen tiedon pohjalta on mahdollista suunnata kehittämis- ja vaikuttamistoimia. Tavoitteena on eri toimijoiden välisen dialogin vahvistuminen (ks. seuraava kuvio). Kuvio 1. Kansalaiskyselyyn pohjautuva hyvinvointianalyysi kansalaisten äänen vahvistajana. 9

11 10 Kansalaisnäkökulman ja ihmisten subjektiivisten kokemusten huomioiminen on tärkeä osa palauteketjua, jonka avulla voidaan kehittää ja parantaa palveluja, puuttua erityyppisiin hyvinvoinnin vajeisiin ja näin parantaa hyvinvointia. Kansalaiskysely voidaan nähdä myös eräänlaisena mittauspisteenä, jossa tarkistetaan miten hyvin tai huonosti asiat ovat juuri tällä hetkellä, ja arvokeskustelun lähtökohtana sille, miten asioiden pitäisi olla. Kansalaiskyselyihin perustuvat hyvinvointitutkimukset ovat liitettävissä myös ns. empowerment-ajatteluun, joka on usein suomennettu valtaistumiseksi tai voimaantumiseksi. Tämä tarkoittaa erilaisten toimijoiden pyrkimystä parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja asemaa omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Tähän sisältyy myös ajatus heikoimpien ryhmien puolesta puhumisesta ja rakenteiden kyseenalaistamisesta (esim. Koskiaho 2002). Kansalaisten omiin kokemuksiin perustuvan tiedon tuotanto on myös sinällään perusteltua. Makrotason tilasto- ja rekisteriaineiston sekä näiden pohjalta muodostetut erityyppiset makrotason tietoon pohjautuvat indikaattorit ja tehdyt tutkimukset antavat kuvan yleisellä tasolla esimerkiksi tulojen jakautumisesta tai palvelujen käytöstä, mutta kuvaavat heikosti ihmisten subjektiivista kokemusta eri elämäntilanteissa ja eri tilanteiden taustalla olevia tekijöitä. Hyvinvointia ja sen tutkimusta ei pidä ymmärtää yksinomaan hallinnollisena tai sosiaalipoliittisena kysymyksenä, vaan laajemmin kansalaisdemokratian osana. Ruotsalaisen elintasotutkija Sten Johanssonin mukaan kansalaisten tulisi osallistua hyvinvointia koskevan tiedon tuottamiseen ja paneutua hyvinvointitutkimuksen tuloksiin, jolloin kyseessä olisi äänestämiseen rinnastettava toiminta (Allardt 1985, 213). Toisaalta mielipiteisiin liittyvää tutkimusta on myös kritisoitu, koska se sisältää mahdollisuuden tutkimuksen kohteiden pitämisen foucault laisesti tietämisen ja tarkkailun kohteena (ks. esim. Suhonen 1998, teoksessa Sauli 1998). Toisaalta kuitenkin tulosten ja niiden läpinäkyvyyden kautta jokainen pääsee seuraamaan muiden mielipiteitä ja niiden mahdollista muuttumista sekä niiden eroja (emt.). Kansalaiskysely pyrkii tuottamaan ajantasaisen kuvan suomalaisten hyvinvoinnista ja palveluista strategiatyöskentelyn, kehittämistoiminnan ja päätöksenteon tueksi, mutta erityisesti kansalaiskeskustelun ja eri alueiden asukkaiden omien hyvinvointipoliittisten näkökulmien muodostamisen ja reflektoinnin avuksi.

12 Hyvinvointi käsitteenä ja tutkimuskohteena Hyvinvointi ilmiönä ja käsitteenä on varsin moniulotteinen ja laaja eikä se ole yksiselitteisesti tai tyhjentävästi määriteltävissä. 1 Perinteisesti hyvinvointi tutkimuskohteena määritellään tarvelähtöisen tai resurssilähtöisen orientaation kautta. 2 Kansalaisbarometrissä ja kysymyksenasettelussa on yhdistetty sekä tarve- että resurssipohjaista ajattelua. Resurssipohjaiseksi lähestymistavaksi voidaan lukea erityyppisten elintason osatekijöiden mittaaminen, joita ovat esimerkiksi terveys, koulutus, työllisyys, perhesuhteet, sosiaaliset suhteet, taloudelliset resurssit sekä poliittiset resurssit. Kun näihin tarkasteluihin otetaan mukaan myös subjektiiviset tyytyväisyys- ja merkitysarviot eri elämän osa-alueista, lähestytään elämänlaadun ja tarvelähtöisen tutkimuksen aluetta. Eurooppalaisessa hyvinvointitutkimuksessa ja 2000-luvulla on elämänlaadun käsitettä pyritty viemään laajempaan suuntaan. 3 Elämänlaatu on hyvinvoinnin tapaan laaja käsite, jota on määritelty eri tavoin. Eräs tapa on määritellä se ihmisten mahdollisuuksiksi saavuttaa päämääränsä ja valita itselleen sopiva elämäntyylinsä niin pitkälle kuin se on mahdollista (ks. esim. Saracena 2004). 4 Elämänlaatua voidaan kuvata Saracenan (2004) mukaan kolmen peruspiirteen mukaan, jotka vapaasti suomennettuna ovat: 1. Elämänlaatu liittyy yksilöiden elämäntilanteisiin. Tarkastelu edellyttää mikrotason näkökulmaa, jossa yksilön olosuhteet ja havainnot ovat pääroolissa. Lähtökohdat ja Menetelmät 1 Hyvinvointia teoreettisena käsitteenä voidaan määritellä aiempien teorioiden tai määritelmien pohjalta. Nämä teoriat ja määritelmät ovat useissa tapauksissa toimineet hyvinvointitutkimuksen lähestymistapana eli empiiristä aineistoa on katseltu teorian silmälasien tai kehyksen kautta siten, että tutkimusasetelmat on operationalisoitu teorioita vastaaviksi. Useimmiten empiirisesti orientoituneessa hyvinvointitutkimuksessa nojaudutaan stipulatiiviseen hyvinvoinnin määrittelyyn. Stipulatiivinen määrittely tarkoittaa määrittelyä, jossa kerrotaan, mitä hyvinvoinnilla ymmärretään kulloinkin käsillä olevassa tutkimuksessa. Tällöin jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ollaan tietoisia siitä, mistä puolista tai osista hyvinvointia ollaan kiinnostuneita. Tällaisessa tutkimuksessa ei niinkään etsitä uusia ennalta arvaamattomia selittäviä tekijöitä hyvinvoinnille, vaan pyritään paremminkin kuvailemaan olemassa olevaa tilannetta ennalta määriteltyihin hyvinvointikäsitteisiin nojautuen ja hyvinvoinnin osa-alueisiin rajautuen. Kansalaisbarometrinkin lähtökohdaksi on ensisijaisesti asetettu hyvinvoinnin ja sen osatekijöiden kuvaileminen niiden selittämisen sijaan. 2 Tarveteoreettisessa lähestymistavassa hyvinvointi tarkoittaa hyvinvointia määrittävien tarpeiden tyydyttymistä. Tarveteoreettisesta näkökulmasta riippuen hyvinvoinnin nähdään rakentuvan tiettyjen tarpeiden tyydyttymisen varaan. Tarveteoreettisessa lähestymistavassa esitetään kysymys siitä, miten erilaiset perustarpeet ovat tyydyttyneet tai mikä on tarpeiden tyydyttymisen taso erityyppisillä mittareilla arvioituna. Siitä, mitkä ovat perustarpeita, ei hyvinvointitutkimuksessa olla täysin yksimielisiä. Resurssilähtöisessä tarkastelutavassa puolestaan huomio kiinnitetään yksiöiden resursseihin, niihin tekijöihin, joiden kautta yksilöllä on mahdollisuus muodostaa hyvä elämä. Resurssilähtöisessä lähestymistavassa esitetään siis kysymys siitä, mitä resursseja yksilöllä on oman hyvinvointinsa toteuttamiseksi. Kyse voi siis tällöin olla elintasotutkimuksesta. (Ks. esim. Allardt 1985, ) 3 Ks. esim. European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2004; Cummins Elämänlaatu nähdään Allardtin (ks. esim. Allardt 1985) typologiaa laajempana käsitteenä ja lähempänä Allardtin having, loving and being -tyyppistä ihmisten elämän tutkimusta. Tällöin elämänlaatu on nähty kokonaisvaltaisempana käsitteenä, jonka alle myös edellä olleessa nelikentässä kuvatut tekijät voidaan pääosin sijoittaa. 4 Elämänlaatu on kytköksissä läheisesti myös sosiaalista laatua (social quality) tutkivaan orientaatioon (ks. tarkemmin esim. Beck ym. 1997; Beck ym. 2001; European Foundation of Social Quality 2005, 97 98), mutta sosiaalisen laadun tutkimus eroaa elämänlaadun tutkimuksesta keskittymällä objektiivisiin ja makrotasoisempiin mittareihin. 11

13 Makrotason tarkastelujen avulla yksilöiden havainnot kontekstualisoidaan, mutta makrotason havainnot eivät ole keskeisiä. 2. Elämänlaatu on moniulotteinen käsite. Se kattaa useita elämänalueita ja erityyppisiä fokuksia elämään. Multidimensionaalisuus edellyttää erityyppisten elämänalueiden määrittelyä ja näiden eri elämänalueiden välisen yhteyden painottamista. 3. Elämänlaatua mitataan sekä objektiivisilla että subjektiivisilla mittareilla. Subjektiiviset ja asenteisiin liittyvät havainnot ovat erityisen tärkeitä yksilöiden päämäärien ja elämän orientaatioiden määrittelyssä. Yksilölliset havainnot ja arviot ovat tärkeitä, kun ne liitetään objektiivisiin elinoloihin. Käyttämällä molempia mittaustapoja saadaan muodostettua parempi kokonaiskuva. Elämänlaatu ymmärretään tässä tutkimuksessa edellisen määrittelyn mukaisesti. Elämänlaadun tarkastelulla pyritään tässä raportissa holistiseen ja laajaan näkökulmaan ihmisten hyvinvoinnista yhdistämällä tarkasteluun myös erityyppisiä aineistoja. Hyvinvointivaltion laajentuminen, elintason kohoaminen sekä varsinaisten hyvinvoinnissa olevien absoluuttisten deprivaatiotekijöiden ja absoluuttisen köyhyyden marginalisoituminen ovat johtaneet siihen, etteivät hyvinvoinnissa olevat erot ole niin radikaaleja kuin esimerkiksi köyhissä maissa. Hyvinvointiin liittyvät erot näyttäytyvät usein enemmän laadullisina eroina kuin varsinaisina absoluuttisina hyvinvointieroina. 5 Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yhteiskunnassa esiintyisi absoluuttisia hyvinvointieroja, vaan sitä että valtaosaa ihmisiä toisistaan erottelevat tekijät ovat muuttuneet enemmän ja useammin hienovaraisemmiksi ja laadullisemmiksi, kulutuskulttuurillisesti ja elämäntavallisesti ihmisiä erotteleviksi. Toisaalta on sosiaalipoliittisesti tärkeää todentaa, missä määrin näin on tapahtunut. Hyvinvointipalvelujen voidaan katsoa liittyvän osaksi ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia sekä mahdollistavan niiden ylläpitämisen. Hyvinvointitutkimuksen näkökulmasta palvelujen voi katsoa edustavan hyvinvointia tukevia resursseja, joita yhteiskunta tai yksityiset palveluntuottajat tarjoavat niitä tarvitseville kansalaisille. Tarvittaessa saatavilla olevat palvelut ovat potentiaalinen resurssi, joka on aktualisoitavissa tilanteesta riippuen joko paremmin tai huonommin palvelua tarvittaessa. Tarveteoreettisesta näkökulmasta katsottuna esimerkiksi terveyspalvelun saaminen ylläpitää perustarpeen tyydytystä, jollaiseksi terveys voidaan katsoa. Palvelujen olemassaolo kertoo luonnollisesti yhteiskunnan elintasosta ja toisaalta yhteiskunnan toimintamallista ja arvovalinnoista, sikäli kun puhutaan palvelujen saamisen laajuudesta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ideaan ovat kuuluneet laajat julkisesti taatut ja tuetut hyvinvointipalvelut. Lähtökohtaisesti universaalien hyvin Absoluuttisena deprivaationa voidaan pitää tilannetta, jossa henkilö on esimerkiksi ilman asuntoa, ja hyvinvointina tai elämänlaatuna sitä, että asunto täyttää tietyt minimivaatimukset ja laatuna sitä, että yksilöllä on mahdollisuus halutessaan saada tilavampi, uudempi tai paremmin varusteltu asunto. Elämänlaatu antaa yksilölle mahdollisuuden kohentaa elämäänsä itse tärkeäksi kokemallaan alueella. Toisin sanoen vaikkapa paremmin varusteltu asunto ei merkitse välttämättä kaikille lisääntynyttä hyvinvointia tai elämänlaatua, vaan sitä voi lisätä jokin muu seikka.

14 vointipalvelujen tulee olla kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla yhtäläisesti samoilla kriteereillä. Tämä ideaali ei kuitenkaan aina toteudu tai toteutuu vaihtelevasti eri palveluiden alueella. Tässä tutkimuksessa palveluista ja hyvinvointivaltiosta ollaan kiinnostuneita ennen kaikkea kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusasetelma ja tutkimuskysymykset Kansalaisbarometrin ensisijaisena tarkoituksena on kuvata ajankohtaista tilannetta jäljempänä esitettävien tutkimuskysymysten avulla vuoden 2011 keväällä kerätyn kyselyaineiston avulla. Rajatumpana tarkoituksena on kuvata lisäksi ajallista muutosta. Ajallisen muutoksen kuvaus tapahtuu sekä pitkittäisaineiston poikkileikkausaineiston että (ns. paneeliaineisto) avulla. Poikkileikkausvertailuaineistona toimii vuoden 2009 Kansalaisbarometrin aineisto. Pitkittäis- eli paneeliaineistona toimii samainen aineisto niistä Kansalaisbarometri 2009 vastaajista, jotka antoivat luvan uusintakyselyyn ja vastasivat siihen. Paneeliasetelman avulla mahdollisesta muutoksesta pystytään antamaan täsmällisempi kuva yksilötasolla. Kansalaisbarometrin kysymyksenasettelu ja konkreettiset tutkimuskysymykset nousevat kulloisistakin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ajankohtaisista tietotarpeista ja painotuksista. Osa kysymyksistä on luonteeltaan toistuvia ja osa ajankohtaisempia tai tiettyihin erityisteemoihin keskittyviä. Seuraavassa on lueteltu tutkimuskysymyksiä tarkennettuna. Kaikissa tutkimuskysymyksissä on sisäänrakennettuna ajatus ilmiön taustamuuttujittain tapahtuvasta tarkastelusta, mikä tarkoittaa alueellista, väestö- ja ikäryhmittäistä tarkastelua sekä ajassa tapahtuneen muutoksen vertailua soveltuvin osin. Lähtökohdat ja Menetelmät 1) Arviot hyvinvoinnista, omista voimavaroista ja resursseista Millaiseksi suomalaiset kokevat oman kokonaishyvinvointinsa tällä hetkellä? Miten hyvinvoinnin arvioidaan muuttuneen viimeisten vuosien aikana ja miten sen ennakoidaan muuttuvan tulevien vuosien aikana? Miten tyytyväisiä suomalaiset ovat oman elämänsä eri osa-alueisiin? Mitä asioita suomalaiset pitävät tärkeänä omassa elämässään? Millaisia hyvinvoinnin vajeita ja sosiaalisia ongelmia esiintyy? Miten puutteelliseksi koetut elinolot ja pahoinvoinnin kokemukset kasautuvat eri ihmisryhmille? Millaisena suomalaiset kokevat oman taloudellisen tilanteensa ja millaisena tulojen riittävyys koetaan erilaisiin palveluihin ja hyödykkeisiin? Miten taloudelliset ongelmat kasautuvat? Millaisena suomalaiset kokevat oman fyysisen ja henkisen terveydentilansa? 2) Sosiaali- ja terveyspalvelut Millaiseksi sosiaali- ja terveyspalvelut koetaan ja arvioidaanko niissä tapahtuneen muutosta viime vuosina? Miten suomalaiset arvioivat palvelujen saatavuutta, sijaintia ja tärkeyttä itselleen? Millä tavalla palveluissa viime vuosina 13

15 tapahtuneet mahdolliset muutokset ovat vaikuttaneet niihin? Millaisia toteutumattomia palvelujen ja avun tarpeita suomalaisilla on ollut? Miten palvelut ovat toteutuneet erityisesti asiakaslähtöisyyden näkökulmasta? Millaisena palvelujen tulevaisuus näyttäytyy? 3) Yhteiskuntaan kiinnittyminen ja osallisuus Millaisiksi suomalaiset arvioivat omat sosiaaliset lähisuhteensa? Millaisia vajeita sosiaalisissa suhteissa koetaan? Miten suomalaiset kiinnittyvät yhteiskuntaan osallisuuden ja vaikuttamisen näkökulmista? Missä määrin suomalaiset luottavat päätöksentekijöihin? Miten oikeudenmukaisuuden koetaan toteutuvan yhteiskunnassa? Millaisiksi koetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? 4) Osallistuminen järjestötoimintaan yleensä ja erityisesti sosiaalija terveysjärjestöjen toimintaan Millaiseen järjestötoimintaan osallistutaan ja millaisia osallistumisen volyymit ovat? Mikä on järjestötoiminnan ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkitys? Miten sosiaali- ja terveysjärjestöjä tunnetaan ja millaisia mielikuvia niihin liitetään? Mitä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä odotetaan? 5) Asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan ja mielipiteet yhteiskunnan kehittämisestä Miten suomalaiset suhtautuvat hyvinvointivaltioon, hyvinvointipalveluihin, tuloeroihin, verotukseen? Mitä ongelmia päättäjien pitäisi ensisijaisesti ratkaista ja millaisia muita terveisiä suomalaiset haluavat lähettää päättäjilleen? 1.2 Aineistot ja menetelmät Otanta Tutkimuksen primaariaineisto muodostettiin postikyselynä kerätystä aineistosta. Postikysely lähetettiin sekä uusintapostitus yhteensä suomalaiseen kotitalouteen. Kohdeperusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat yksityiskotitaloudet. Poiminta kohdistettiin täysi-ikäiseen 18 vuotta täyttäneeseen Manner-Suomessa asuvaan väestöön. Osoitteet on poimittu tasavälisellä satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen väestötietokannasta. Otanta muodostui kaiken kaikkiaan uudesta 2011 mukaan poimitusta vastaajasta ja edellisessä kansalaisbarometrikyselyssä uusintakyselyyn luvan antaneesta vastaajasta Edellisen Kansalaisbarometrin vastaajilta tiedusteltiin heidän halukkuuttaan osallistua uusintakyselyyn. Tuolloin vuonna 2008 kansalaiskyselyyn vastanneista yhteensä henkilöä eli 66 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmaisi halukkuutensa osallistua uusintakyselyyn.

16 Primaariaineisto Lopullinen kyselyaineisto muodostui suomalaisesta, jolloin lähetetyistä kyselyistä palautui takaisin 41 prosenttia. 7 Perusaineisto sisältää yhteensä yli 300 muuttujaa. Aineistoon on tehty runsaasti analysointia ja raportointia helpottavia ja kiteyttäviä muuttujamuunnoksia ja summamuuttujia. Tällaisista voidaan mainita erityisesti kotitalousrakenteen ja työelämätilanteen yhdistävä kotitaloustyyppimuuttuja 8 ja kotitalouden yhteenlaskettujen nettotulojen luokittelu ja muuntaminen kulutusyksikkökohtaisiksi kvintiili- ja desiiliryhmittelyiksi. Lisäksi perusaineistoon yhdistettiin taustatilastoja, kuten vastaajan asuinpaikkaa koskevia aluetason tietoja. Lomakkeiden avovastaukset tallennettiin perusaineistoon siten, että jokainen vastaus on ryhmiteltävissä taustamuuttujien mukaan. Lähtökohtaisesti aineiston edustavuudessa on väestötason kyselytutkimuksille tyypillisiä puutteita edustavuudessa, 9 joita korjattiin painokertoimilla. 10 Painokertoimien käyttö parantaa aineiston edustavuutta, jolloin vastausten määrä ei ole yhtä ratkaiseva tekijä luotettavan analyysin aikaansaamiseksi. Lähtökohdat ja Menetelmät 7 Uusintakyselyyn suostumuksensa antaneista kyselyyn vastasi kappaletta eli 65 prosenttia. Uuteen poimintaan mukaan poimituista 7 000:sta vastaajasta kyselyyn vastasi ja sen palautti yhteensä henkilöä eli 34 prosenttia. Kaiken kaikkiaan lähetyistä 8 882:sta lomakkeesta palautui yhteensä 41 prosenttia. 8 Kotitalousrakenteen ja työelämätilanteen yhdistävä muuttuja kokoaa vastaajien asumista ja pääasiallista toimintaa yhdeksi taustamuuttujaksi. Vastaajat jaetaan ensinnäkin yksinasuviin ja muiden kanssa asuviin. Muiden kanssa asuvat jakautuvat aikuistalouksiin ja lapsiperheisiin. Lapsiperheiksi on määritelty ne taloudet, joissa vastaaja on ilmoittanut asuvan alle 18-vuotiaita. Muut taloudet ovat aikuistalouksia, vaikka niissä asuisi vanhempien kanssa täysi-ikäisiä lapsia. Asumisen lisäksi on otettu huomioon vastaajan pääasiallinen toiminta ja mahdollisen puolison pääasiallinen toiminta. Palkkatyössä olevat, yrittäjät ja maanviljelijät on määritelty työllisiksi. Yksinasuvista tarkastellaan erikseen työllisiä, työttömiä ja eläkeläisiä. Opiskelijatalouksiin kuuluvat yksinasuvat opiskelijat ja pariskunnat, joista molemmat ovat päätoimisia opiskelijoita. Opiskelijatalouksissa voi olla lapsia. Työlliset aikuistaloudet ovat pääasiassa pariskuntia, joista molemmat ovat työllisiä. Mukana voi kuitenkin olla talouksia, joissa on täysi-ikäisiä lapsia, sillä ne määritellään tässä tutkimuksessa aikuistalouksiksi. Työssä + opiskelee/ kotona/eläkkeellä tarkoittaa kotitalouksia, joissa toinen aikuinen on työllinen ja toinen työmarkkinoiden ulkopuolella, eli päätoiminen opiskelija, eläkeläinen tai hoitaa lapsia/kotia/on äitiyslomalla. Näistä talouksista on tarkasteltu erikseen aikuistalouksia ja lapsiperheitä. Taloudet, joissa on työttömyyttä, ovat sellaisia, joissa on vähintään yksi työtön. Näistäkin on tarkasteltu erikseen aikuistalouksia ja lapsiperheitä. Eläkeläistalouksissa on kaksi eläkeläistä. Työllisissä lapsiperheissä on yksi tai kaksi vanhempaa, jotka ovat työllisiä sekä alle 18-vuotiaita lapsia. Kotitalousrakenne ja työelämätilanne -muuttuja ei erottele yksinhuoltajatalouksia ja kahden vanhemman lapsiperheitä. 9 Aineiston edustavuustarkastelu nosti esille muutamia tunnettuja puutteita vastaajien ikä-, sukupuoli- ja kotitalousrakenteessa sekä alueellisessa edustavuudessa. Lopullisessa kyselyaineistossa aliedustettuina olivat vuotiaat ja miehet. Selvästi yliedustettuina olivat puolestaan vuotiaat ja naiset. Kotitaloustyypeittäin yliedustettuina olivat kahden hengen kotitaloudet ja aliedustettuina yhden hengen kotitaloudet. Alueellisessa tarkastelussa yli asukkaan kuntien painoarvo oli koko aineistossa pienempi ja alle asukkaan kuntien korkeampi suhteessa perusjoukkoon. 10 Painokertoimien avulla korjataan aineistoa vastaamaan paremmin perusaineiston jakaumaa. Painokertoimien luominen edellytti vertailtavan perusaineiston jakaumatietoja, joita ovat tässä olleet alueellinen ikä- ja sukupuolirakenne, kotitalouden koko (koko Suomesta), maakunnan koko sekä erikokoiset kunnat (kuntatason tieto). Aineistoon laskettiin painomuuttuja korjaamaan aineiston ikä- ja sukupuolirakenteessa, kotitalouden rakenteessa sekä erityyppisten alueiden edustavuudessa ilmenneitä aineistovinoumia. Painokertoimen avulla saatiin korjattua muuttujien jakaumavirheitä. Painokerrointa on käytetty systemaattisesti aineiston analysoinnissa. Painokertoimien vaikutus lopullisissa tuloksissa on valtaosin muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Joissakin muuttujissa vaikutus voi kuitenkin olla selvästi suurempi. 15

17 Kyselyyn vastanneiden määrä korotettiin painokertoimen avulla vastaamaan Manner-Suomen täysi-ikäisten suomalaisten kokonaismäärää, joka oli luontihetkellä käytettävissä olleiden tilastojen perusteella noin Tämä mahdollistaa ilmiöiden laajuuden raportoinnin myös suoraan väestötasolla. Kysymystasoista puuttuvaa tietoa on pääsääntöisesti vähän (keskimäärin alle 1 2 prosenttia). Tarvittaessa puuttuvan tiedon määrä on kerrottu muuttujien analysoinnin ja raportoinnin yhteydessä. Tuloksia arvioitaessa on muistettava survey-tutkimusten yleiset rajoitukset. Sosiaalisesti ja terveydellisesti erittäin vaikeassa asemassa olevat ryhmät eli ne, joilla ei ole resursseja 11 tai mahdollisuuksia vastaamiseen, karsiutuvat herkästi surveykyselytutkimusten ulkopuolelle. Tästä huolimatta survey-tutkimus on niukkojen resurssien todellisuudessa lähes ainoa toimiva ja käytännöllinen keino muodostaa laaja ja luotettava kokonaiskuva ja käsitys ihmisten subjektiivisesta hyvinvointikokemuksesta. Ennakoiduista rajoituksista huolimatta sekä kvantitatiivisesta että avovastauksista muodostetusta kvalitatiivisesta aineistosta nousee vahvasti esille vastaajien elämäntilanteiden laaja kirjo. Muutosvertailut poikkileikkaus- ja paneeliaineistoilla Poikkileikkaustarkastelussa verrataan Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosien 2008 ja 2011 kansalaisbarometriaineistojen antamia tuloksia sellaisinaan toisiinsa. Paneeliaineistolla pyritään tarkentamaan ja varmentamaan poikkileikkausaineiston antamaa kuvaa. Paneeliaineisto muodostettiin yhdistämällä uusintakyselyyn vastanneiden vastaukset vuoden 2008 aineistoon. Paneeliaineisto koostuu kaiken kaikkiaan vastaajan vastauksista. Muodostetulle paneeliaineistolle tehtiin edustavuustarkasteluita, Kyselyn saaneilta voivat puuttua kognitiiviset resurssit, tiedot tai taidot lomakkeen täyttämiseen. Vailla vakinaista ja virallista osoitetta olevat karsituvat myös tutkimuksen ulkopuolelle, samoin erityyppisissä laitoksissa olevat henkilöt. 12 Naiset ovat paneeliaineistossa selvästi yliedustettuina. Suomen täysi-ikäisestä väestöstä 51,4 prosenttia on naisia ja 48,6 prosenttia on miehiä (vuoden 2010 tietojen mukaan). Aineistossa 61,7 prosenttia on naisia ja 38,3 prosenttia miehiä. Suuralueittain tarkasteltuna aineistossa ovat hieman yliedustettuina Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa asuvat. Etelä-Suomessa asuvat ovat selvästi aliedustettuina, sillä heitä on Manner-Suomen väestöstä 50,3 prosenttia (2010) ja aineistossa vain 39,8 prosenttia (paneeli 2011). Länsi-Suomen osalta aineisto vastaa hyvin tarkasti oikeaa väestöosuutta. Maakunnittain tarkasteltuna selvin ero aineiston ja perusjoukon välillä on Uudenmaan maakunnassa, jossa asuu (2010) 28,7 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Aineistossa (paneeli 2011) Uudenmaan maakunnan vastaajia oli 13,6 prosenttia eli uusimaalaiset ovat aineistossa selvästi aliedustettuina. Myös Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnan asukkaat ovat aliedustettuina. Yliedustettuina ovat selvästi Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Iän perusteella nuoremmat ikäluokat ovat aliedustettuina ja vanhemmat yliedustettuina. Kaikki alle 55-vuotiaat ovat aliedustettuina ja heistä erityisesti vuotiaat. Aineistossa vuotiaita on vain 2,4 prosenttia, kun täysi-ikäisestä väestöstä heitä on 10,8 prosenttia (2010). Myös aivan vanhimmat, eli vuotiaat ovat aliedustettuina. Selvästi yliedustettuina ovat vuotiaat, joita on aineistossa (paneeli 2011) 24,3 prosenttia ja Suomen täysi-ikäisestä väestöstä 11,8 prosenttia.

18 joiden perusteella paneeliaineiston edustavuus on poikkileikkausaineistoa heikompi. Paneeliaineiston ongelmana on aineiston ikääntyminen, jolloin aineistossa olevien keski-ikä kasvaa, kun aineistoon ei tule uusia nuorempia vastaajia korvaamaan kolme vuotta edellisestä kyselystä vanhentuneita vastaajia. Paneeliaineisto ei sisällä myöskään kaikkia vuonna 2011 kysyttyjä kysymyksiä ja päinvastoin. Näiden seikkojen vuoksi paneeliaineistoa käytetään vain rajatusti vuosien 2008 ja 2011 välillä tapahtuneen muutoksen kuvaamiseen ja erityisesti yksilötason muutosten selittämiseen. Poikkileikkausaineisto antaa luotettavamman kuvan väestötasolla ja paneeliaineisto tarkemman kuvan yksilö- ja väestöryhmätasolla. Menetelmät Tutkimusaineistoa on tarkasteltu pääosin kvantitatiivisen tutkimuksen perusmenetelmin eli deskriptiivisesti suorina jakaumina ja ristiintaulukointeina. Lisäksi aineiston analyysissä, käsittelyssä ja taustatarkasteluissa on käytetty myös monimuuttujamenetelmiä. Tuloksista raportoidaan pääsääntöisesti erikseen ja tarkemmin vain tilastollisesti merkitsevät tulokset, muissa tapauksissa on yleensä mainittu, mikäli tarkastelluilla ilmiöillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Kvantitatiivisen aineiston tuloksia on raportoitu pääosin pylväskuvioina ja taulukkoina. Raportoinnissa on käytetty runsaasti taulukoita ja graafisia esityksiä ja niiden ylitulkintaa on pyritty välttämään, jotta lukijalla olisi mahdollisuus perehtyä tuloksiin helposti ja toisaalta tehdä niistä myös omia johtopäätöksiä. Taustamuuttujatarkasteluissa käytetään sekä ihmisten elämäntilannetta kuvaavia muuttujia että alueellisia muuttujia. Keskeisimpinä yksilötason taustamuuttujina (selittävinä muuttujina) analyyseissä on ikä, sukupuoli, perhetyyppi, koulutus ja työmarkkina-asema. Taustamuuttujina on lisäksi käytetty joissain tapauksissa subjektiivisia arvioita vastaajien oman elämäntilanteen eri osa-alueista. Taustamuuttujatarkasteluissa kuvataan myös alueellisia eroja. Aluetarkasteluja tehdään eri pääosin tilastollisen kuntaryhmittelyn, erikokoisten kuntien välillä sekä rajoitetusti suuralueiden ja maakuntien välillä. Alueellisia taustamuuttujatarkasteluja on tehty tilastollisen merkitsevyyden antamissa rajoissa. Alueellisia tarkasteluja on raportoitu myös silloin, kun ne ovat muuten koherentteja käsitellyn aineiston kanssa tai niillä on erityisempää kuvailevaa tai erityisyyteen perustuvaa merkitystä. Analyysi kohdistuu sekä yksilötason että kotitaloustason tarkasteluihin. Yksilötason tarkasteluissa pureudutaan vastaajien arvioon omasta tilanteestaan. Tässä yksilötason tarkastelu kohdentuu täysi-ikäisiin suomalaisiin. Kotitaloustason tarkastelu pohjautuu puolestaan vastaajan antamaan arvioon oman kotitalouden tilanteesta. Kvantitatiivisen aineiston rinnalla käytetään kyselyn avovastauksista muodostettua kvalitatiivista aineistoa. Kvalitatiivisen aineiston tulkinnassa on käytetty Lähtökohdat ja Menetelmät 17

19 18 lausumien teemoittamista. Lähes kaikkiin avokysymyksiin otettiin kantaa runsaasti. Avokysymyksiin kantaa ottaneiden määrät mainitaan niitä tarkasteltaessa. Kyselyn avovastausaineistolla täydennetään, syvennetään, selvennetään ja konkretisoidaan varsin runsasta kvantitatiivista aineistoa. Laadullisen aineiston merkitys perustuu pitkälti tässä tutkimuksessa tulosten syventämiseen, eikä aina välttämättä laadullisten väittämien yleistettävyyteen.

20 II KANSALAISKYSELYN TULOKSET

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HYVINVOINTI, PALVELUT JA ELÄMÄNLAATU KESKI-SUOMESSA

HYVINVOINTI, PALVELUT JA ELÄMÄNLAATU KESKI-SUOMESSA Aki Siltaniemi, Anne Perälahti, Anne Eronen, Pia Londén HYVINVOINTI, PALVELUT JA ELÄMÄNLAATU KESKI-SUOMESSA Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Helsinki 2007 JULKAISUMYYNTI: Sosiaali- ja terveysturvan

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä Köyhyyden notkelmat Pieksämäki 9-10.12.2015 Pekka Myrskylä Yritän seuraavassa määritellä vuoden 2013 työssäkäyntitilaston ja tulonjaon kokonaistilaston avulla niitä ihmisryhmiä, jotka maassamme elävät

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia 21.11.2016 Suhtautuminen julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen Suomen hallitus on toteuttamassa monia

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Vanhempi tutkija, FT, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestötyöpaja DIAK, 18.8.2015 Pitkänen 2015 1 Tutkijan rooli järjestötoiminnassa

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot