Kansalaisbarometri 2011
|
|
- Leena Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Millaisena suomalaiset kokevat hyvinvointinsa? Mihin ollaan tyytyväisiä ja tyytymättömiä? Millaisina sosiaali- ja terveys palvelut koetaan? Millaisina osallistumis- ja vaikuttamis mahdollisuudet nähdään? Millainen rooli järjestöillä ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöillä on suomalaisten elämässä? Miten suomalaiset suhtautuvat hyvinvointivaltioon? Nyt toistaa kertaa toteutettu Kansalaisbarometri perustuu alkukesällä 2011 tehtyyn laajaan, yli 3600 suomalaisen mielipiteitä kartoittaneeseen kyselyyn. Barometrin tavoitteena on vahvistaa kansalaisten ääntä hyvinvointia ja hyvinvointi palveluja koskevassa keskustelussa, päätöksenteossa ja kehittämistyössä. Kansalaisbarometri täydentää Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton barometrisarjaa tuomalla kansalaisten mielipiteen julkisten palvelujen tuottajien (Sosiaalibarometri) ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen (Järjestöbarometri) mielipiteiden rinnalle. Kansalaisbarometri 2011 Kansalaisbarometri 2011 Kansalaisbarometri 2011 Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä Kansalaisbarometrin julkaisija Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) on valtakunnallinen sosiaali- ja terveys poliittinen asiantuntija- ja yhteistoimintajärjestö, joka toimii hyvinvoinnin kehittämiseksi, erityisesti perusturvan ja perus palvelujen edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisen vastuun lisäämiseksi.vuoden 2012 alusta STKL:n työtä jatkaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ISBN ISSN Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry STKL
2 Kansalaisbarometri 2011 Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä Aki Siltaniemi Tyyne Hakkarainen Pia Londén Marjukka Luhtanen Anne Perälahti Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Helsinki 2011
3 JULKAISUMYYNTI: Puhelin (09) Faksi (09) alkaen julkaisumyyntiä hoitaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ISBN ISSN Kansi ja taitto: Vitale Ay Kannen kuvat: Antero Aaltonen Paino: FRAM, Vaasa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 2011
4 Sisällys Esipuhe 5 I TAUSTA 7 1 Lähtökohdat ja menetelmät Tutkimuksen tavoitteet, tehtävät ja tutkimuskysymykset Aineistot ja menetelmät 14 II KANSALAISKYSELYN TULOKSET 19 2 Hyvinvointi, tyytyväisyys ja asenteet yleisellä tasolla Hyvinvoinnin kokonaistilanne Tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin yleisellä tasolla Eri asioiden tärkeys omassa elämässä ja suhtautuminen hyvinvointiyhteiskuntaan 32 3 Henkilökohtaiset voimavarat ja resurssit Taloudellinen tilanne Sosiaaliset suhteet Huono-osaisuus ja sosiaaliset ongelmat Terveys 66 4 Palvelut Palveluiden käyttö ja tyytyväisyys palveluihin Asiakaslähtöisyyden toteutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa Koetut muutokset palveluissa 108
5 5 Yhteiskuntaan kiinnittyminen, osallisuus ja osallistuminen Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet Luottamus yhteiskuntaan Järjestötoiminta ja sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestötoiminta yleensä Sosiaali- ja terveysjärjestöt Toiveet yhteiskunnan tulevasta kehityksestä Hyvinvointivaltion tila ja tulevaisuus Kansalaisterveisiä päättäjille 185 III JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto ja toimenpidesuositukset 193 IV LIITTEET 211 LÄHTEET 249
6 Esipuhe w Kansalaisbarometrin idea ja tarve syntyi tarpeesta nostaa esiin ihmisten oma ääni ja asiantuntemus viranomais- ja asiantuntijanäkemysten rinnalle. Sosiaalija terveysturvan keskusliiton (STKL) oman ja jäsentahojen kehittämis- ja vaikuttamistoiminnan tueksi nähtiin välttämättömäksi saada suoraan ihmisiltä tulevaa ajankohtaista tietoa ihmisten hyvinvoinnista, sen rakentumisesta sekä yhteiskunnan ja palveluiden tilanteesta ihmisten näkökulmasta. Kansalaisbarometrin kehittäminen alkoi STKL:n alueellisista kansalaiskyselyistä sekä toisaalta asiantuntijakyselyihin pohjautuvasta Sosiaalibarometristä. Näiden molempien kehitystyö aloitettiin jo 1990-luvulla. Ne vakiintuivat keskusliiton tiedontuotantovälineiksi 2000-luvulla. Viimeisin, kymmenes alueellinen kansalaiskysely, toteutettiin Itä-Suomen kolmen maakunnan alueella vuosina Kansalaiskyselyissä ihmisten hyvinvointia on tarkasteltu laajana ilmiönä, johon kuuluvat terveys, taloudellinen toimeentulo ja sen edellytykset, sosiaaliset suhteet, osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet sekä asuinympäristö ja siihen kiinnittyminen. Palvelujen tarkastelussa näkökulma on niin ikään ollut laaja. Painopiste on ollut ihmisten hyvinvointia tukevissa palveluissa, joiden ytimen muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tarkasteluissa on yhdistetty resurssi- ja toisaalta tarvepohjainen hyvinvointitutkimuksen näkökulma holistiseen näkemykseen ihmisten elämästä ja hyvinvoinnista. Vuoden 2007 alussa ryhdyttiin kehittämään yli kymmenvuotisen kansalaiskyselykonseptin pohjalta valtakunnallista kansalaiskyselyä, jolla pystyttäisiin kuvaamaan hyvinvoinnin ja palvelujen tilannetta alueellisissa kansalaiskyselyissä hyviksi todetuilla tavoilla. Ensimmäinen Kansalaisbarometri julkaistiin vuonna Nyt käsillä oleva Kansalaisbarometri 2011 on siis toinen laatuaan. Tavoitteena on julkaista jatkossa Kansalaisbarometri kolmen vuoden välein. Keskusliitto kiittää Kansalaisbarometrin toteuttamisesta tutkijatiimiä, jossa ovat prosessin eri vaiheissa olleet mukana tutkimuspäälliköt Aki Siltaniemi ja Anne Eronen, tutkija Anne Perälahti, tutkimussihteeri Pia Londén, tutkija Tyyne Hakkarainen, tutkimusharjoittelija Marjukka Luhtanen sekä toiminnanjohtaja Riitta Särkelä. Lisäksi keskusliitto kiittää kyselylomakkeen kommentoinnista keskusliiton entistä järjestöpäällikkö Marja Vuorista ja järjestöosuuteen liittyvien tekstien kommentoinnista tutkija Juha Peltosalmea. Lämmin kiitos kuuluu niille suomalaiselle, jotka ovat eri puolilla Suomea vastanneet laajaan kyselyymme. Ilman tätä vaivannäköä Kansalaisbarometri
7 ei olisi ollut mahdollinen. Erityisesti haluamme kiittää niitä ensimmäiseen Kansalaisbarometriin vastanneita henkilöä, jotka tuolloin antoivat luvan ottaa heihin uudelleen yhteyttä. Näin meillä on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus saada samojen henkilöiden näkemykset ja arviot uudelleen esiin sekä verrata aidosti hyvinvoinnin ja palveluarviointien muutosta vuoden 2008 tilanteeseen. Keskusliitto on tehnyt Kansalaisbarometri julkaisun vahvistaakseen ihmisten äänen kuulumista heidän elämäänsä vaikuttavia päätöksiä ja uudistuksia tehtäessä. Toivomme tämän äänen vaikuttavan tuloksia käyttävien päättäjien, viranomaisten ja järjestöjen työhön. Kansalaisbarometri 2011 on Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton nimissä julkaistu viimeinen julkaisu. STKL yhdistyy Tekryn ja YTYn kanssa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ksi. STKL:n työ ja myös tiedontuotanto sekä sen kehittäminen jatkuvat SOSTEssa. Ihmisten ääni ja näkemykset tarvitaan tulevan rakentamisen aineksiksi ollaan siis ihmisten asialla jatkossakin. Helsingissä 19. joulukuuta 2011 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry 6
8 I TAUSTA
9
10 1 LÄHTÖKOHDAT JA MENETELMÄT 1.1 Tutkimuksen tavoitteet, tehtävät ja tutkimuskysymykset Lähtökohdat ja Menetelmät Kansalaiskyselyn ja kansalaisbarometrin lähtökohdat Kansalaisbarometrin tehtävänä on välittää ajankohtaista, viranomais- tai markkinaintresseistä riippumatonta puuttuvaa tietoa suomalaisten näkemyksistä yhteiskunnan kehittämisen kannalta relevanteista sosiaali- ja terveyspoliittisista teemoista sekä yleensä hyvinvoinnin tilasta ja siinä ilmenevistä puutteista edustavasti suomalaisten mielipiteisiin pohjautuen. Hyvinvointi ymmärretään tässä yhteydessä laajaalaisena ilmiönä, joka rakentuu sosiaalisten, terveydellisten, taloudellisten ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyvien tekijöiden varaan. Keskeinen osa hyvinvoinnin rakentumista on tässä yhteydessä myös hyvinvointiyhteiskunnalla ja palvelujärjestelmällä. Erityisenä fokuksena ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointiyhteiskunta nähdään puolestaan rakentuvaksi niin julkisista palveluista kuin yksityisesti tuotetuista yritysten ja järjestöjen tarjoamista palveluista, mutta toisaalta myös vapaaehtoistyön ja ihmisten keskinäisen huolenpidon varaan. Syntyneen tiedon pohjalta on mahdollista suunnata kehittämis- ja vaikuttamistoimia. Tavoitteena on eri toimijoiden välisen dialogin vahvistuminen (ks. seuraava kuvio). Kuvio 1. Kansalaiskyselyyn pohjautuva hyvinvointianalyysi kansalaisten äänen vahvistajana. 9
11 10 Kansalaisnäkökulman ja ihmisten subjektiivisten kokemusten huomioiminen on tärkeä osa palauteketjua, jonka avulla voidaan kehittää ja parantaa palveluja, puuttua erityyppisiin hyvinvoinnin vajeisiin ja näin parantaa hyvinvointia. Kansalaiskysely voidaan nähdä myös eräänlaisena mittauspisteenä, jossa tarkistetaan miten hyvin tai huonosti asiat ovat juuri tällä hetkellä, ja arvokeskustelun lähtökohtana sille, miten asioiden pitäisi olla. Kansalaiskyselyihin perustuvat hyvinvointitutkimukset ovat liitettävissä myös ns. empowerment-ajatteluun, joka on usein suomennettu valtaistumiseksi tai voimaantumiseksi. Tämä tarkoittaa erilaisten toimijoiden pyrkimystä parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja asemaa omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Tähän sisältyy myös ajatus heikoimpien ryhmien puolesta puhumisesta ja rakenteiden kyseenalaistamisesta (esim. Koskiaho 2002). Kansalaisten omiin kokemuksiin perustuvan tiedon tuotanto on myös sinällään perusteltua. Makrotason tilasto- ja rekisteriaineiston sekä näiden pohjalta muodostetut erityyppiset makrotason tietoon pohjautuvat indikaattorit ja tehdyt tutkimukset antavat kuvan yleisellä tasolla esimerkiksi tulojen jakautumisesta tai palvelujen käytöstä, mutta kuvaavat heikosti ihmisten subjektiivista kokemusta eri elämäntilanteissa ja eri tilanteiden taustalla olevia tekijöitä. Hyvinvointia ja sen tutkimusta ei pidä ymmärtää yksinomaan hallinnollisena tai sosiaalipoliittisena kysymyksenä, vaan laajemmin kansalaisdemokratian osana. Ruotsalaisen elintasotutkija Sten Johanssonin mukaan kansalaisten tulisi osallistua hyvinvointia koskevan tiedon tuottamiseen ja paneutua hyvinvointitutkimuksen tuloksiin, jolloin kyseessä olisi äänestämiseen rinnastettava toiminta (Allardt 1985, 213). Toisaalta mielipiteisiin liittyvää tutkimusta on myös kritisoitu, koska se sisältää mahdollisuuden tutkimuksen kohteiden pitämisen foucault laisesti tietämisen ja tarkkailun kohteena (ks. esim. Suhonen 1998, teoksessa Sauli 1998). Toisaalta kuitenkin tulosten ja niiden läpinäkyvyyden kautta jokainen pääsee seuraamaan muiden mielipiteitä ja niiden mahdollista muuttumista sekä niiden eroja (emt.). Kansalaiskysely pyrkii tuottamaan ajantasaisen kuvan suomalaisten hyvinvoinnista ja palveluista strategiatyöskentelyn, kehittämistoiminnan ja päätöksenteon tueksi, mutta erityisesti kansalaiskeskustelun ja eri alueiden asukkaiden omien hyvinvointipoliittisten näkökulmien muodostamisen ja reflektoinnin avuksi.
12 Hyvinvointi käsitteenä ja tutkimuskohteena Hyvinvointi ilmiönä ja käsitteenä on varsin moniulotteinen ja laaja eikä se ole yksiselitteisesti tai tyhjentävästi määriteltävissä. 1 Perinteisesti hyvinvointi tutkimuskohteena määritellään tarvelähtöisen tai resurssilähtöisen orientaation kautta. 2 Kansalaisbarometrissä ja kysymyksenasettelussa on yhdistetty sekä tarve- että resurssipohjaista ajattelua. Resurssipohjaiseksi lähestymistavaksi voidaan lukea erityyppisten elintason osatekijöiden mittaaminen, joita ovat esimerkiksi terveys, koulutus, työllisyys, perhesuhteet, sosiaaliset suhteet, taloudelliset resurssit sekä poliittiset resurssit. Kun näihin tarkasteluihin otetaan mukaan myös subjektiiviset tyytyväisyys- ja merkitysarviot eri elämän osa-alueista, lähestytään elämänlaadun ja tarvelähtöisen tutkimuksen aluetta. Eurooppalaisessa hyvinvointitutkimuksessa ja 2000-luvulla on elämänlaadun käsitettä pyritty viemään laajempaan suuntaan. 3 Elämänlaatu on hyvinvoinnin tapaan laaja käsite, jota on määritelty eri tavoin. Eräs tapa on määritellä se ihmisten mahdollisuuksiksi saavuttaa päämääränsä ja valita itselleen sopiva elämäntyylinsä niin pitkälle kuin se on mahdollista (ks. esim. Saracena 2004). 4 Elämänlaatua voidaan kuvata Saracenan (2004) mukaan kolmen peruspiirteen mukaan, jotka vapaasti suomennettuna ovat: 1. Elämänlaatu liittyy yksilöiden elämäntilanteisiin. Tarkastelu edellyttää mikrotason näkökulmaa, jossa yksilön olosuhteet ja havainnot ovat pääroolissa. Lähtökohdat ja Menetelmät 1 Hyvinvointia teoreettisena käsitteenä voidaan määritellä aiempien teorioiden tai määritelmien pohjalta. Nämä teoriat ja määritelmät ovat useissa tapauksissa toimineet hyvinvointitutkimuksen lähestymistapana eli empiiristä aineistoa on katseltu teorian silmälasien tai kehyksen kautta siten, että tutkimusasetelmat on operationalisoitu teorioita vastaaviksi. Useimmiten empiirisesti orientoituneessa hyvinvointitutkimuksessa nojaudutaan stipulatiiviseen hyvinvoinnin määrittelyyn. Stipulatiivinen määrittely tarkoittaa määrittelyä, jossa kerrotaan, mitä hyvinvoinnilla ymmärretään kulloinkin käsillä olevassa tutkimuksessa. Tällöin jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ollaan tietoisia siitä, mistä puolista tai osista hyvinvointia ollaan kiinnostuneita. Tällaisessa tutkimuksessa ei niinkään etsitä uusia ennalta arvaamattomia selittäviä tekijöitä hyvinvoinnille, vaan pyritään paremminkin kuvailemaan olemassa olevaa tilannetta ennalta määriteltyihin hyvinvointikäsitteisiin nojautuen ja hyvinvoinnin osa-alueisiin rajautuen. Kansalaisbarometrinkin lähtökohdaksi on ensisijaisesti asetettu hyvinvoinnin ja sen osatekijöiden kuvaileminen niiden selittämisen sijaan. 2 Tarveteoreettisessa lähestymistavassa hyvinvointi tarkoittaa hyvinvointia määrittävien tarpeiden tyydyttymistä. Tarveteoreettisesta näkökulmasta riippuen hyvinvoinnin nähdään rakentuvan tiettyjen tarpeiden tyydyttymisen varaan. Tarveteoreettisessa lähestymistavassa esitetään kysymys siitä, miten erilaiset perustarpeet ovat tyydyttyneet tai mikä on tarpeiden tyydyttymisen taso erityyppisillä mittareilla arvioituna. Siitä, mitkä ovat perustarpeita, ei hyvinvointitutkimuksessa olla täysin yksimielisiä. Resurssilähtöisessä tarkastelutavassa puolestaan huomio kiinnitetään yksiöiden resursseihin, niihin tekijöihin, joiden kautta yksilöllä on mahdollisuus muodostaa hyvä elämä. Resurssilähtöisessä lähestymistavassa esitetään siis kysymys siitä, mitä resursseja yksilöllä on oman hyvinvointinsa toteuttamiseksi. Kyse voi siis tällöin olla elintasotutkimuksesta. (Ks. esim. Allardt 1985, ) 3 Ks. esim. European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions 2004; Cummins Elämänlaatu nähdään Allardtin (ks. esim. Allardt 1985) typologiaa laajempana käsitteenä ja lähempänä Allardtin having, loving and being -tyyppistä ihmisten elämän tutkimusta. Tällöin elämänlaatu on nähty kokonaisvaltaisempana käsitteenä, jonka alle myös edellä olleessa nelikentässä kuvatut tekijät voidaan pääosin sijoittaa. 4 Elämänlaatu on kytköksissä läheisesti myös sosiaalista laatua (social quality) tutkivaan orientaatioon (ks. tarkemmin esim. Beck ym. 1997; Beck ym. 2001; European Foundation of Social Quality 2005, 97 98), mutta sosiaalisen laadun tutkimus eroaa elämänlaadun tutkimuksesta keskittymällä objektiivisiin ja makrotasoisempiin mittareihin. 11
13 Makrotason tarkastelujen avulla yksilöiden havainnot kontekstualisoidaan, mutta makrotason havainnot eivät ole keskeisiä. 2. Elämänlaatu on moniulotteinen käsite. Se kattaa useita elämänalueita ja erityyppisiä fokuksia elämään. Multidimensionaalisuus edellyttää erityyppisten elämänalueiden määrittelyä ja näiden eri elämänalueiden välisen yhteyden painottamista. 3. Elämänlaatua mitataan sekä objektiivisilla että subjektiivisilla mittareilla. Subjektiiviset ja asenteisiin liittyvät havainnot ovat erityisen tärkeitä yksilöiden päämäärien ja elämän orientaatioiden määrittelyssä. Yksilölliset havainnot ja arviot ovat tärkeitä, kun ne liitetään objektiivisiin elinoloihin. Käyttämällä molempia mittaustapoja saadaan muodostettua parempi kokonaiskuva. Elämänlaatu ymmärretään tässä tutkimuksessa edellisen määrittelyn mukaisesti. Elämänlaadun tarkastelulla pyritään tässä raportissa holistiseen ja laajaan näkökulmaan ihmisten hyvinvoinnista yhdistämällä tarkasteluun myös erityyppisiä aineistoja. Hyvinvointivaltion laajentuminen, elintason kohoaminen sekä varsinaisten hyvinvoinnissa olevien absoluuttisten deprivaatiotekijöiden ja absoluuttisen köyhyyden marginalisoituminen ovat johtaneet siihen, etteivät hyvinvoinnissa olevat erot ole niin radikaaleja kuin esimerkiksi köyhissä maissa. Hyvinvointiin liittyvät erot näyttäytyvät usein enemmän laadullisina eroina kuin varsinaisina absoluuttisina hyvinvointieroina. 5 Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yhteiskunnassa esiintyisi absoluuttisia hyvinvointieroja, vaan sitä että valtaosaa ihmisiä toisistaan erottelevat tekijät ovat muuttuneet enemmän ja useammin hienovaraisemmiksi ja laadullisemmiksi, kulutuskulttuurillisesti ja elämäntavallisesti ihmisiä erotteleviksi. Toisaalta on sosiaalipoliittisesti tärkeää todentaa, missä määrin näin on tapahtunut. Hyvinvointipalvelujen voidaan katsoa liittyvän osaksi ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia sekä mahdollistavan niiden ylläpitämisen. Hyvinvointitutkimuksen näkökulmasta palvelujen voi katsoa edustavan hyvinvointia tukevia resursseja, joita yhteiskunta tai yksityiset palveluntuottajat tarjoavat niitä tarvitseville kansalaisille. Tarvittaessa saatavilla olevat palvelut ovat potentiaalinen resurssi, joka on aktualisoitavissa tilanteesta riippuen joko paremmin tai huonommin palvelua tarvittaessa. Tarveteoreettisesta näkökulmasta katsottuna esimerkiksi terveyspalvelun saaminen ylläpitää perustarpeen tyydytystä, jollaiseksi terveys voidaan katsoa. Palvelujen olemassaolo kertoo luonnollisesti yhteiskunnan elintasosta ja toisaalta yhteiskunnan toimintamallista ja arvovalinnoista, sikäli kun puhutaan palvelujen saamisen laajuudesta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ideaan ovat kuuluneet laajat julkisesti taatut ja tuetut hyvinvointipalvelut. Lähtökohtaisesti universaalien hyvin Absoluuttisena deprivaationa voidaan pitää tilannetta, jossa henkilö on esimerkiksi ilman asuntoa, ja hyvinvointina tai elämänlaatuna sitä, että asunto täyttää tietyt minimivaatimukset ja laatuna sitä, että yksilöllä on mahdollisuus halutessaan saada tilavampi, uudempi tai paremmin varusteltu asunto. Elämänlaatu antaa yksilölle mahdollisuuden kohentaa elämäänsä itse tärkeäksi kokemallaan alueella. Toisin sanoen vaikkapa paremmin varusteltu asunto ei merkitse välttämättä kaikille lisääntynyttä hyvinvointia tai elämänlaatua, vaan sitä voi lisätä jokin muu seikka.
14 vointipalvelujen tulee olla kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla yhtäläisesti samoilla kriteereillä. Tämä ideaali ei kuitenkaan aina toteudu tai toteutuu vaihtelevasti eri palveluiden alueella. Tässä tutkimuksessa palveluista ja hyvinvointivaltiosta ollaan kiinnostuneita ennen kaikkea kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusasetelma ja tutkimuskysymykset Kansalaisbarometrin ensisijaisena tarkoituksena on kuvata ajankohtaista tilannetta jäljempänä esitettävien tutkimuskysymysten avulla vuoden 2011 keväällä kerätyn kyselyaineiston avulla. Rajatumpana tarkoituksena on kuvata lisäksi ajallista muutosta. Ajallisen muutoksen kuvaus tapahtuu sekä pitkittäisaineiston poikkileikkausaineiston että (ns. paneeliaineisto) avulla. Poikkileikkausvertailuaineistona toimii vuoden 2009 Kansalaisbarometrin aineisto. Pitkittäis- eli paneeliaineistona toimii samainen aineisto niistä Kansalaisbarometri 2009 vastaajista, jotka antoivat luvan uusintakyselyyn ja vastasivat siihen. Paneeliasetelman avulla mahdollisesta muutoksesta pystytään antamaan täsmällisempi kuva yksilötasolla. Kansalaisbarometrin kysymyksenasettelu ja konkreettiset tutkimuskysymykset nousevat kulloisistakin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ajankohtaisista tietotarpeista ja painotuksista. Osa kysymyksistä on luonteeltaan toistuvia ja osa ajankohtaisempia tai tiettyihin erityisteemoihin keskittyviä. Seuraavassa on lueteltu tutkimuskysymyksiä tarkennettuna. Kaikissa tutkimuskysymyksissä on sisäänrakennettuna ajatus ilmiön taustamuuttujittain tapahtuvasta tarkastelusta, mikä tarkoittaa alueellista, väestö- ja ikäryhmittäistä tarkastelua sekä ajassa tapahtuneen muutoksen vertailua soveltuvin osin. Lähtökohdat ja Menetelmät 1) Arviot hyvinvoinnista, omista voimavaroista ja resursseista Millaiseksi suomalaiset kokevat oman kokonaishyvinvointinsa tällä hetkellä? Miten hyvinvoinnin arvioidaan muuttuneen viimeisten vuosien aikana ja miten sen ennakoidaan muuttuvan tulevien vuosien aikana? Miten tyytyväisiä suomalaiset ovat oman elämänsä eri osa-alueisiin? Mitä asioita suomalaiset pitävät tärkeänä omassa elämässään? Millaisia hyvinvoinnin vajeita ja sosiaalisia ongelmia esiintyy? Miten puutteelliseksi koetut elinolot ja pahoinvoinnin kokemukset kasautuvat eri ihmisryhmille? Millaisena suomalaiset kokevat oman taloudellisen tilanteensa ja millaisena tulojen riittävyys koetaan erilaisiin palveluihin ja hyödykkeisiin? Miten taloudelliset ongelmat kasautuvat? Millaisena suomalaiset kokevat oman fyysisen ja henkisen terveydentilansa? 2) Sosiaali- ja terveyspalvelut Millaiseksi sosiaali- ja terveyspalvelut koetaan ja arvioidaanko niissä tapahtuneen muutosta viime vuosina? Miten suomalaiset arvioivat palvelujen saatavuutta, sijaintia ja tärkeyttä itselleen? Millä tavalla palveluissa viime vuosina 13
15 tapahtuneet mahdolliset muutokset ovat vaikuttaneet niihin? Millaisia toteutumattomia palvelujen ja avun tarpeita suomalaisilla on ollut? Miten palvelut ovat toteutuneet erityisesti asiakaslähtöisyyden näkökulmasta? Millaisena palvelujen tulevaisuus näyttäytyy? 3) Yhteiskuntaan kiinnittyminen ja osallisuus Millaisiksi suomalaiset arvioivat omat sosiaaliset lähisuhteensa? Millaisia vajeita sosiaalisissa suhteissa koetaan? Miten suomalaiset kiinnittyvät yhteiskuntaan osallisuuden ja vaikuttamisen näkökulmista? Missä määrin suomalaiset luottavat päätöksentekijöihin? Miten oikeudenmukaisuuden koetaan toteutuvan yhteiskunnassa? Millaisiksi koetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? 4) Osallistuminen järjestötoimintaan yleensä ja erityisesti sosiaalija terveysjärjestöjen toimintaan Millaiseen järjestötoimintaan osallistutaan ja millaisia osallistumisen volyymit ovat? Mikä on järjestötoiminnan ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkitys? Miten sosiaali- ja terveysjärjestöjä tunnetaan ja millaisia mielikuvia niihin liitetään? Mitä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä odotetaan? 5) Asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan ja mielipiteet yhteiskunnan kehittämisestä Miten suomalaiset suhtautuvat hyvinvointivaltioon, hyvinvointipalveluihin, tuloeroihin, verotukseen? Mitä ongelmia päättäjien pitäisi ensisijaisesti ratkaista ja millaisia muita terveisiä suomalaiset haluavat lähettää päättäjilleen? 1.2 Aineistot ja menetelmät Otanta Tutkimuksen primaariaineisto muodostettiin postikyselynä kerätystä aineistosta. Postikysely lähetettiin sekä uusintapostitus yhteensä suomalaiseen kotitalouteen. Kohdeperusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat yksityiskotitaloudet. Poiminta kohdistettiin täysi-ikäiseen 18 vuotta täyttäneeseen Manner-Suomessa asuvaan väestöön. Osoitteet on poimittu tasavälisellä satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen väestötietokannasta. Otanta muodostui kaiken kaikkiaan uudesta 2011 mukaan poimitusta vastaajasta ja edellisessä kansalaisbarometrikyselyssä uusintakyselyyn luvan antaneesta vastaajasta Edellisen Kansalaisbarometrin vastaajilta tiedusteltiin heidän halukkuuttaan osallistua uusintakyselyyn. Tuolloin vuonna 2008 kansalaiskyselyyn vastanneista yhteensä henkilöä eli 66 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmaisi halukkuutensa osallistua uusintakyselyyn.
16 Primaariaineisto Lopullinen kyselyaineisto muodostui suomalaisesta, jolloin lähetetyistä kyselyistä palautui takaisin 41 prosenttia. 7 Perusaineisto sisältää yhteensä yli 300 muuttujaa. Aineistoon on tehty runsaasti analysointia ja raportointia helpottavia ja kiteyttäviä muuttujamuunnoksia ja summamuuttujia. Tällaisista voidaan mainita erityisesti kotitalousrakenteen ja työelämätilanteen yhdistävä kotitaloustyyppimuuttuja 8 ja kotitalouden yhteenlaskettujen nettotulojen luokittelu ja muuntaminen kulutusyksikkökohtaisiksi kvintiili- ja desiiliryhmittelyiksi. Lisäksi perusaineistoon yhdistettiin taustatilastoja, kuten vastaajan asuinpaikkaa koskevia aluetason tietoja. Lomakkeiden avovastaukset tallennettiin perusaineistoon siten, että jokainen vastaus on ryhmiteltävissä taustamuuttujien mukaan. Lähtökohtaisesti aineiston edustavuudessa on väestötason kyselytutkimuksille tyypillisiä puutteita edustavuudessa, 9 joita korjattiin painokertoimilla. 10 Painokertoimien käyttö parantaa aineiston edustavuutta, jolloin vastausten määrä ei ole yhtä ratkaiseva tekijä luotettavan analyysin aikaansaamiseksi. Lähtökohdat ja Menetelmät 7 Uusintakyselyyn suostumuksensa antaneista kyselyyn vastasi kappaletta eli 65 prosenttia. Uuteen poimintaan mukaan poimituista 7 000:sta vastaajasta kyselyyn vastasi ja sen palautti yhteensä henkilöä eli 34 prosenttia. Kaiken kaikkiaan lähetyistä 8 882:sta lomakkeesta palautui yhteensä 41 prosenttia. 8 Kotitalousrakenteen ja työelämätilanteen yhdistävä muuttuja kokoaa vastaajien asumista ja pääasiallista toimintaa yhdeksi taustamuuttujaksi. Vastaajat jaetaan ensinnäkin yksinasuviin ja muiden kanssa asuviin. Muiden kanssa asuvat jakautuvat aikuistalouksiin ja lapsiperheisiin. Lapsiperheiksi on määritelty ne taloudet, joissa vastaaja on ilmoittanut asuvan alle 18-vuotiaita. Muut taloudet ovat aikuistalouksia, vaikka niissä asuisi vanhempien kanssa täysi-ikäisiä lapsia. Asumisen lisäksi on otettu huomioon vastaajan pääasiallinen toiminta ja mahdollisen puolison pääasiallinen toiminta. Palkkatyössä olevat, yrittäjät ja maanviljelijät on määritelty työllisiksi. Yksinasuvista tarkastellaan erikseen työllisiä, työttömiä ja eläkeläisiä. Opiskelijatalouksiin kuuluvat yksinasuvat opiskelijat ja pariskunnat, joista molemmat ovat päätoimisia opiskelijoita. Opiskelijatalouksissa voi olla lapsia. Työlliset aikuistaloudet ovat pääasiassa pariskuntia, joista molemmat ovat työllisiä. Mukana voi kuitenkin olla talouksia, joissa on täysi-ikäisiä lapsia, sillä ne määritellään tässä tutkimuksessa aikuistalouksiksi. Työssä + opiskelee/ kotona/eläkkeellä tarkoittaa kotitalouksia, joissa toinen aikuinen on työllinen ja toinen työmarkkinoiden ulkopuolella, eli päätoiminen opiskelija, eläkeläinen tai hoitaa lapsia/kotia/on äitiyslomalla. Näistä talouksista on tarkasteltu erikseen aikuistalouksia ja lapsiperheitä. Taloudet, joissa on työttömyyttä, ovat sellaisia, joissa on vähintään yksi työtön. Näistäkin on tarkasteltu erikseen aikuistalouksia ja lapsiperheitä. Eläkeläistalouksissa on kaksi eläkeläistä. Työllisissä lapsiperheissä on yksi tai kaksi vanhempaa, jotka ovat työllisiä sekä alle 18-vuotiaita lapsia. Kotitalousrakenne ja työelämätilanne -muuttuja ei erottele yksinhuoltajatalouksia ja kahden vanhemman lapsiperheitä. 9 Aineiston edustavuustarkastelu nosti esille muutamia tunnettuja puutteita vastaajien ikä-, sukupuoli- ja kotitalousrakenteessa sekä alueellisessa edustavuudessa. Lopullisessa kyselyaineistossa aliedustettuina olivat vuotiaat ja miehet. Selvästi yliedustettuina olivat puolestaan vuotiaat ja naiset. Kotitaloustyypeittäin yliedustettuina olivat kahden hengen kotitaloudet ja aliedustettuina yhden hengen kotitaloudet. Alueellisessa tarkastelussa yli asukkaan kuntien painoarvo oli koko aineistossa pienempi ja alle asukkaan kuntien korkeampi suhteessa perusjoukkoon. 10 Painokertoimien avulla korjataan aineistoa vastaamaan paremmin perusaineiston jakaumaa. Painokertoimien luominen edellytti vertailtavan perusaineiston jakaumatietoja, joita ovat tässä olleet alueellinen ikä- ja sukupuolirakenne, kotitalouden koko (koko Suomesta), maakunnan koko sekä erikokoiset kunnat (kuntatason tieto). Aineistoon laskettiin painomuuttuja korjaamaan aineiston ikä- ja sukupuolirakenteessa, kotitalouden rakenteessa sekä erityyppisten alueiden edustavuudessa ilmenneitä aineistovinoumia. Painokertoimen avulla saatiin korjattua muuttujien jakaumavirheitä. Painokerrointa on käytetty systemaattisesti aineiston analysoinnissa. Painokertoimien vaikutus lopullisissa tuloksissa on valtaosin muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Joissakin muuttujissa vaikutus voi kuitenkin olla selvästi suurempi. 15
17 Kyselyyn vastanneiden määrä korotettiin painokertoimen avulla vastaamaan Manner-Suomen täysi-ikäisten suomalaisten kokonaismäärää, joka oli luontihetkellä käytettävissä olleiden tilastojen perusteella noin Tämä mahdollistaa ilmiöiden laajuuden raportoinnin myös suoraan väestötasolla. Kysymystasoista puuttuvaa tietoa on pääsääntöisesti vähän (keskimäärin alle 1 2 prosenttia). Tarvittaessa puuttuvan tiedon määrä on kerrottu muuttujien analysoinnin ja raportoinnin yhteydessä. Tuloksia arvioitaessa on muistettava survey-tutkimusten yleiset rajoitukset. Sosiaalisesti ja terveydellisesti erittäin vaikeassa asemassa olevat ryhmät eli ne, joilla ei ole resursseja 11 tai mahdollisuuksia vastaamiseen, karsiutuvat herkästi surveykyselytutkimusten ulkopuolelle. Tästä huolimatta survey-tutkimus on niukkojen resurssien todellisuudessa lähes ainoa toimiva ja käytännöllinen keino muodostaa laaja ja luotettava kokonaiskuva ja käsitys ihmisten subjektiivisesta hyvinvointikokemuksesta. Ennakoiduista rajoituksista huolimatta sekä kvantitatiivisesta että avovastauksista muodostetusta kvalitatiivisesta aineistosta nousee vahvasti esille vastaajien elämäntilanteiden laaja kirjo. Muutosvertailut poikkileikkaus- ja paneeliaineistoilla Poikkileikkaustarkastelussa verrataan Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosien 2008 ja 2011 kansalaisbarometriaineistojen antamia tuloksia sellaisinaan toisiinsa. Paneeliaineistolla pyritään tarkentamaan ja varmentamaan poikkileikkausaineiston antamaa kuvaa. Paneeliaineisto muodostettiin yhdistämällä uusintakyselyyn vastanneiden vastaukset vuoden 2008 aineistoon. Paneeliaineisto koostuu kaiken kaikkiaan vastaajan vastauksista. Muodostetulle paneeliaineistolle tehtiin edustavuustarkasteluita, Kyselyn saaneilta voivat puuttua kognitiiviset resurssit, tiedot tai taidot lomakkeen täyttämiseen. Vailla vakinaista ja virallista osoitetta olevat karsituvat myös tutkimuksen ulkopuolelle, samoin erityyppisissä laitoksissa olevat henkilöt. 12 Naiset ovat paneeliaineistossa selvästi yliedustettuina. Suomen täysi-ikäisestä väestöstä 51,4 prosenttia on naisia ja 48,6 prosenttia on miehiä (vuoden 2010 tietojen mukaan). Aineistossa 61,7 prosenttia on naisia ja 38,3 prosenttia miehiä. Suuralueittain tarkasteltuna aineistossa ovat hieman yliedustettuina Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa asuvat. Etelä-Suomessa asuvat ovat selvästi aliedustettuina, sillä heitä on Manner-Suomen väestöstä 50,3 prosenttia (2010) ja aineistossa vain 39,8 prosenttia (paneeli 2011). Länsi-Suomen osalta aineisto vastaa hyvin tarkasti oikeaa väestöosuutta. Maakunnittain tarkasteltuna selvin ero aineiston ja perusjoukon välillä on Uudenmaan maakunnassa, jossa asuu (2010) 28,7 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Aineistossa (paneeli 2011) Uudenmaan maakunnan vastaajia oli 13,6 prosenttia eli uusimaalaiset ovat aineistossa selvästi aliedustettuina. Myös Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnan asukkaat ovat aliedustettuina. Yliedustettuina ovat selvästi Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Iän perusteella nuoremmat ikäluokat ovat aliedustettuina ja vanhemmat yliedustettuina. Kaikki alle 55-vuotiaat ovat aliedustettuina ja heistä erityisesti vuotiaat. Aineistossa vuotiaita on vain 2,4 prosenttia, kun täysi-ikäisestä väestöstä heitä on 10,8 prosenttia (2010). Myös aivan vanhimmat, eli vuotiaat ovat aliedustettuina. Selvästi yliedustettuina ovat vuotiaat, joita on aineistossa (paneeli 2011) 24,3 prosenttia ja Suomen täysi-ikäisestä väestöstä 11,8 prosenttia.
18 joiden perusteella paneeliaineiston edustavuus on poikkileikkausaineistoa heikompi. Paneeliaineiston ongelmana on aineiston ikääntyminen, jolloin aineistossa olevien keski-ikä kasvaa, kun aineistoon ei tule uusia nuorempia vastaajia korvaamaan kolme vuotta edellisestä kyselystä vanhentuneita vastaajia. Paneeliaineisto ei sisällä myöskään kaikkia vuonna 2011 kysyttyjä kysymyksiä ja päinvastoin. Näiden seikkojen vuoksi paneeliaineistoa käytetään vain rajatusti vuosien 2008 ja 2011 välillä tapahtuneen muutoksen kuvaamiseen ja erityisesti yksilötason muutosten selittämiseen. Poikkileikkausaineisto antaa luotettavamman kuvan väestötasolla ja paneeliaineisto tarkemman kuvan yksilö- ja väestöryhmätasolla. Menetelmät Tutkimusaineistoa on tarkasteltu pääosin kvantitatiivisen tutkimuksen perusmenetelmin eli deskriptiivisesti suorina jakaumina ja ristiintaulukointeina. Lisäksi aineiston analyysissä, käsittelyssä ja taustatarkasteluissa on käytetty myös monimuuttujamenetelmiä. Tuloksista raportoidaan pääsääntöisesti erikseen ja tarkemmin vain tilastollisesti merkitsevät tulokset, muissa tapauksissa on yleensä mainittu, mikäli tarkastelluilla ilmiöillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Kvantitatiivisen aineiston tuloksia on raportoitu pääosin pylväskuvioina ja taulukkoina. Raportoinnissa on käytetty runsaasti taulukoita ja graafisia esityksiä ja niiden ylitulkintaa on pyritty välttämään, jotta lukijalla olisi mahdollisuus perehtyä tuloksiin helposti ja toisaalta tehdä niistä myös omia johtopäätöksiä. Taustamuuttujatarkasteluissa käytetään sekä ihmisten elämäntilannetta kuvaavia muuttujia että alueellisia muuttujia. Keskeisimpinä yksilötason taustamuuttujina (selittävinä muuttujina) analyyseissä on ikä, sukupuoli, perhetyyppi, koulutus ja työmarkkina-asema. Taustamuuttujina on lisäksi käytetty joissain tapauksissa subjektiivisia arvioita vastaajien oman elämäntilanteen eri osa-alueista. Taustamuuttujatarkasteluissa kuvataan myös alueellisia eroja. Aluetarkasteluja tehdään eri pääosin tilastollisen kuntaryhmittelyn, erikokoisten kuntien välillä sekä rajoitetusti suuralueiden ja maakuntien välillä. Alueellisia taustamuuttujatarkasteluja on tehty tilastollisen merkitsevyyden antamissa rajoissa. Alueellisia tarkasteluja on raportoitu myös silloin, kun ne ovat muuten koherentteja käsitellyn aineiston kanssa tai niillä on erityisempää kuvailevaa tai erityisyyteen perustuvaa merkitystä. Analyysi kohdistuu sekä yksilötason että kotitaloustason tarkasteluihin. Yksilötason tarkasteluissa pureudutaan vastaajien arvioon omasta tilanteestaan. Tässä yksilötason tarkastelu kohdentuu täysi-ikäisiin suomalaisiin. Kotitaloustason tarkastelu pohjautuu puolestaan vastaajan antamaan arvioon oman kotitalouden tilanteesta. Kvantitatiivisen aineiston rinnalla käytetään kyselyn avovastauksista muodostettua kvalitatiivista aineistoa. Kvalitatiivisen aineiston tulkinnassa on käytetty Lähtökohdat ja Menetelmät 17
19 18 lausumien teemoittamista. Lähes kaikkiin avokysymyksiin otettiin kantaa runsaasti. Avokysymyksiin kantaa ottaneiden määrät mainitaan niitä tarkasteltaessa. Kyselyn avovastausaineistolla täydennetään, syvennetään, selvennetään ja konkretisoidaan varsin runsasta kvantitatiivista aineistoa. Laadullisen aineiston merkitys perustuu pitkälti tässä tutkimuksessa tulosten syventämiseen, eikä aina välttämättä laadullisten väittämien yleistettävyyteen.
20 II KANSALAISKYSELYN TULOKSET
25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi
25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista
LisätiedotHYVINVOINTI, PALVELUT JA ELÄMÄNLAATU KESKI-SUOMESSA
Aki Siltaniemi, Anne Perälahti, Anne Eronen, Pia Londén HYVINVOINTI, PALVELUT JA ELÄMÄNLAATU KESKI-SUOMESSA Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Helsinki 2007 JULKAISUMYYNTI: Sosiaali- ja terveysturvan
LisätiedotKommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen
Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotKansalaiskyselyn tulosten yhteenveto
Kansalaiskyselyn tulosten yhteenveto Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tuki (SMUUTO) 5.6.2017 Valtteri Laasonen, Samuli Manu, Susanna Haanpää ja Tommi Ranta Aineiston hankinta Kansalaiskysely on
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotItäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila
UUSI KOULU V - Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila yliopettaja Pekka Penttinen Tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari hyvinvointitiedon tuottajana
LisätiedotKansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja
Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotKöyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä
Köyhyyden notkelmat Pieksämäki 9-10.12.2015 Pekka Myrskylä Yritän seuraavassa määritellä vuoden 2013 työssäkäyntitilaston ja tulonjaon kokonaistilaston avulla niitä ihmisryhmiä, jotka maassamme elävät
LisätiedotKansalaiskyselyn tulosten yhteenveto
Kansalaiskyselyn tulosten yhteenveto Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tuki (SMUUTO) 30.5.2017 Valtteri Laasonen, Samuli Manu, Susanna Haanpää ja Tommi Ranta Aineiston hankinta Kansalaiskysely
LisätiedotHyvän elämän edistäminen
Hyvän elämän edistäminen Veli-Matti Ahtiainen Puheenjohtaja Lapin sosiaali- ja terveysturva yhdistys ry Hyvä elämä Mitä on hyvä elämä? Jo Aristoteles aikoinaan Teoksessa Politiikka Aristoteles toteaa yhteiskunnan
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotTuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotHALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA
Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotVapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotIhmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä
Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotMitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?
Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, 20.1.2017 Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo
LisätiedotTutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006
Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotKansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut
TUTKIMUSOSIO Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut Valtaosa suomalaisista antaa erittäin tai melko hyvän arvosanan eniten käyttämälleen päivittäistavarakaupalle ( %) ja apteekille
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotMiten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013
Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotEläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna Liisa-Maria Palomäki
Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2017 Liisa-Maria Palomäki Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa entistä monipuolisemmin tietoa eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja täydentää
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotVAALIPUNTARI HELSINKI
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI TAMPERE
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotPerussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa
Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotLÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS
LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS Internet-paneeli syksy 014..014 Taloustutkimus Oy Paula Lehto ..014 0674 Arjen katsaus syksy 014 / PL Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus Vastaajajoukon rakenne Päätulokset
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014
LisätiedotARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen
ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana Mari Stycz & Jaakko Ikonen Seurantatiedon kerääminen kannattaa Järjestöissä vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn,
LisätiedotSukupuolistereotypiat opettajien kokemina
Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen
LisätiedotKykyviisari tulee, oletko valmis?
Kykyviisari tulee, oletko valmis? Muutoksen seuranta aikuissosiaalityössä mittareita ja menetelmiä asiakastyöhön ke 25.4.2018 Työterveyslaitos: Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Solmu-koordinaatiohanke
LisätiedotValtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet
Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)
LisätiedotRekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka
Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve
LisätiedotSivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT
LisätiedotMitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta
Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotJärjestöbarometri 2013
Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotVäestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus
Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
Lisätiedottoy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu
toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotLääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotPorvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut
Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotSosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen
LisätiedotKursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %
Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä
Lisätiedot