OIKEUSTURVAN TODELLISUUS PYRAMIDITUTKIMUS HALLINTOLAINKÄYTÖN VAIKUTTAVUUDESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSTURVAN TODELLISUUS PYRAMIDITUTKIMUS HALLINTOLAINKÄYTÖN VAIKUTTAVUUDESTA"

Transkriptio

1 OIKEUSTURVAN TODELLISUUS PYRAMIDITUTKIMUS HALLINTOLAINKÄYTÖN VAIKUTTAVUUDESTA KHO:n tutkimusjulkaisuja 1/2009

2 2 ESIPUHE...4 I TUTKIMUKSEN YLEINEN OSA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUSYMPÄRISTÖ TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN KYSYMYKSENASETTELU PYRAMIDITUTKIMUKSEN MENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA HAASTEENA HALLINNON TOIMIVUUS KANSANTALOUDEN MENESTYSTEKIJÄNÄ JULKISHALLINNON LAAJUUS HALLINTOPÄÄTÖKSET JA MUUTOKSENHAKUJÄRJESTELMÄ VIRANOMAISTEN TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN MÄÄRÄSTÄ Ahvenanmaan maakunnan hallitus Kansaneläkelaitos, työttömyyskassa ym Kirkko Kunnat Lääkelaitos Lääninhallitukset Maahanmuuttovirasto Mielenterveysasiat Oikeusaputoimistot Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta Poliisihallinto Ratahallintokeskus Rautatievirasto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Tulli Valtioneuvosto ja ministeriöt Viestintävirasto Virkamieslautakunta Yliopistot ja korkeakoulut VIRANOMAISPÄÄTÖSTEN TILASTOINTI ERITYISET HALLINNONALAT, PIENET PYRAMIDIT TUTKIMUSKOHTEENA Julkiset hankinnat Maataloustuet Toimeentulotuki Verotus Ympäristöluvat YHTEENVETO...38 II TUTKIMUKSEN ERITYINEN OSA JULKISET HANKINNAT JULKISIA HANKINTOJA KOSKEVAT RATKAISUT Yleistä Tutkittava aineisto Kyselytutkimus Yhteenveto JULKISTEN HANKINTOJEN OIKEUSSUOJAJÄRJESTELMÄ MAATALOUSTUKIASIAT MAATALOUSTUKIA KOSKEVAT RATKAISUT Yleistä Tutkittava aineisto Valitusasiat Kyselytutkimus...88

3 Yhteenveto MAASEUDUN KEHITTÄMINEN TOIMEENTULOTUKIASIAT TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT RATKAISUT Yleistä toimeentulotuen myöntämisestä Tutkittava aineisto Valituslupa- ja valitusasiat Kyselytutkimus YHTEENVETO TOIMEENTULOTUKIASIOISTA TOIMEENTULOTUKI OSA KUNNAN SOSIAALIHUOLTOA VEROASIAT ELINKEINOVEROTUSTA KOSKEVAT RATKAISUT Yleistä Tutkittava aineisto Valitusasiat ENNAKKORATKAISUT Yleistä Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisut Veroviraston ennakkoratkaisut ja ennakkotieto Tutkittavat keskusverolautakunnan päätöksiä koskevat valitukset Tutkittavat veroviraston ennakkoratkaisuja koskevat valitukset VEROASIOITA KOSKEVA KYSELYTUTKIMUS YHTEENVETO Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistut asiat Kyselytutkimuksen tulokset HALLINTOTUOMIOISTUIMIEN RATKAISUT VEROASIOISSA JA VEROHALLINTO YMPÄRISTÖLUPA-ASIAT YMPÄRISTÖLUPIA KOSKEVAT RATKAISUT Johdanto tutkimusaiheeseen Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut YMPÄRISTÖLUPA-ASIOITA KOSKEVA KYSELYTUTKIMUS YHTEENVETO Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistut asiat Kyselytutkimuksen tulokset YMPÄRISTÖLUPA-ASIAT III TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA PÄÄTELMIÄ ERITYISESTI TUTKITUILTA HALLINNONALOILTA Julkiset hankinnat Maataloustuet Toimeentulotuki Verotus Ympäristöluvat HALLINTOLAINKÄYTTÖ MEDIASSA TUTKIMUKSEN MERKITYKSESTÄ TUOTTAVUUSOHJELMALLE LOPUKSI SAMMANFATTNING...275

4 4 ESIPUHE Oikeusturvan todellisuus kuuluu oikeusvaltion perusteisiin. Suomen perustuslain alussa on vahvistettu kansanvaltaisuuden ja oikeusvaltion periaatteet. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Perusoikeus oikeusturvaan sisältää hyvän hallinnon ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet. Niiden toteutuminen on julkista valtaa sitova velvoite ja toisaalta kansantalouden kilpailukyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin olennainen perusta. Viime vuosina on korostettu hallinnon ja hallintolainkäytön toiminnallisia yhteyksiä ja tarvetta tarkastella oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumista kansalaisten kannalta. Hallintolainkäytön tutkimukseen onkin sisällytetty usein tilastoja ja muuta aineistoa, joiden avulla on voitu arvioida oikeusturvaongelmien esiintymistä ja hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitystä julkishallinnon toimivuudelle. Tämä on kuitenkin ensimmäinen tutkimus, jossa julkishallinnon toimivuutta ja oikeusturvan todellisuutta pyritään selvittämään kokonaisuutena. Tutkimuksen yleisessä osassa arvioidaan julkishallinnon laajuutta ja viranomaispäätösten määrää. Vaikka julkisen vallan käyttöä sisältävien ja muutoksenhakukelpoisten päätösten määrää ei voida tarkoin selvittää, hallintopyramidin perustasossa, ensi asteen hallinnossa vuosittain tehtävien päätösten määrä on miljoonaa. Oikaisumenettelyjen ja virheiden korjaamisten jälkeen hallintotuomioistuimiin tulee asiaa ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen asiaa vuodessa. Tästä muodostuu hallinnon ja hallintolainkäytön pyramidi, josta tämä tutkimus on saanut nimensä. Aloitettani tutkimushankkeesta ovat ensimmäisinä tukeneet Tilastokeskuksen pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström ja alivaltiosihteeri Juhani Turunen. Valtiovarainministeriön starttirahalla voitiin tutkimukseen kytkeä hallinto-oikeustuomari Ann-Mari Pitkäranta, joka on pääasiallisesti vastannut tutkimustyöstä ja jota tutkimuksen valmistumisesta on kiittäminen. Aineistoa käsittelemään saatiin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkisoikeuden laitokselta oikeustieteen ylioppilaat Katja Fokin, Kenneth Hellsten, Markku Huopaniemi ja Martina Törnkvist. Tältä osin tutkimuksen suorittamista on tukenut erityisesti laitoksen johtaja, professori Kai Kalima. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkimuksen suunnitteluun ja ohjaamiseen on osallistunut erityisesti hallintoneuvos Pekka Vihervuori. Hallintoneuvos Irma Telivuo, esittelijäneuvokset Marjo Snellman, Marja-Liisa Judström ja Anne Nenonen sekä oikeussihteeri Petri Saukko ovat kirjoittaneet johdantolukuja pieniin pyramideihin ja muutoinkin erityisasiantuntemuksellaan auttaneet tutkimuksessa. Hallintoneuvos Riitta Mutikainen oli kansliapäällikköaikanaan mukana tutkimuksen suunnittelussa. Webropolkyselyn tekemisessä ovat avustaneet ylitarkastaja Niina Hannonen ja informaatikko Sirpa Piekkari. Tutkimusaineistoa on käsitellyt informaatikko Satu-Maarit Tarkkanen. Kansliapäällikkö Päivi Pietarinen ja viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen ovat samoin olleet mukana tutkimuksen kokoamisessa. Ruotsinkielisestä yhteenvedosta on vastannut esittelijäneuvos Freja Häggblom. Tutkimusaineiston kokoamisessa on saatu korvaamatonta apua muilta hallintotuomioistuimilta ja lukuisilta hallintoviranomaisilta. Tällöin on käytetty hyväksi myös ns. webropol-kyselyä. Tutkimusaineisto on siten muodostunut huomattavan laajaksi. Tämän vuoksi on ollut arvokasta, että eri alojen asiantuntijat ovat voineet puheenvuoroissaan arvioida tutkimuksen eri sektoreita. Tällaisen henkilökohtaisen arvion ovat tutkimukseen liittäneet Suomen Pankin johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja, hallintoneuvos Pekka Vihervuori, pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström, markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola, maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Heimo Hanhilahti, johtava lakimies Tapio Räty, veroyliasiamies Timo Räbinä, hallintoneuvos Kari Kuusiniemi ja alivaltiosihteeri Juhani Turunen.

5 5 Korkein hallinto-oikeus esittää tutkimuksen suorittajille, sen arvioijille ja tukijoille kiitoksensa ja toivoo tutkimuksella olevan merkitystä pyrittäessä kehittämään julkishallinnon toimivuutta ja oikeusturvaa sekä edistettäessä oikeusvaltiotutkimusta maassamme. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 23 päivänä marraskuuta Pekka Hallberg

6 6 I TUTKIMUKSEN YLEINEN OSA 1. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 1.1 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ Pyramiditutkimuksen tarkoituksena on tutkia hallintotuomioistuinten toiminnan vaikuttavuutta hallinnon tuottavuudelle. Nimensä tutkimus on saanut siitä pyramidimuodosta, jolla voidaan pelkistettynä kuvata päätöksentekoa hallintoviranomaisissa sekä valitusteitä asettamalla muutoksenhakukelpoiset hallintopäätökset pyramidin pohjatasolle, alueellisten hallinto-oikeuksien, vakuutusoikeuden ja markkinaoikeuden ensimmäisen asteen hallintotuomioistuimina tekemät ratkaisut pyramidin välitasolle ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut ylimpänä muutoksenhakuasteena ylätasolle. Vaikka tässä tarkastelussa hallintoviranomaiset ja hallintotuomioistuimet on sijoitettu samaan pyramidikuvaan, hallintotuomioistuimet toimivat hallintoviranomaisista täysin erillisinä riippumattomina tuomioistuimina. Valitusasiaa käsiteltäessä hallintoviranomaisen päätös on hallintoprosessissa muutoksenhakijan määräämältä osin valituksen kohteena ja tuomioistuimen tehtävä on hyvin hoidettuun prosessiin nojautuvan asian selvittämisen perusteella ratkaista, onko hallintopäätös valituksenalaisilta osin lainmukainen ja oikea. 1 Valitusasioiden lisäksi hallintotuomioistuimet ratkaisevat myös hakemusasioita, hallintoriitoja, alistusasioita sekä ylimääräisiä muutoksenhakuja. Vaikka on korostettava tuomioistuintoiminnan erillisyyttä hallinnosta, hallinnon ja hallintotuomioistuinten toiminnalla on kiinnekohtansa myös oikeusturvan näkökulmasta. Hallintotuomioistuinten päätöksillä on paitsi muutoksenhaun kautta tapahtuvaa korjaavaa vaikutusta hallintoviranomaisten päätöksiin myös hallintoviranomaisten päätöksentekoon vaikuttavaa ennalta ehkäisevää vaikutusta. Jälkimmäinen ilmenee erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden julkaistujen ratkaisujen ja osin muidenkin hallintotuomioistuinten päätösten ohjausvaikutuksena ratkaisutoiminnassa. Muutoksenhakumahdollisuuden voidaan arvioida muutoinkin lisäävän hallintoviranomaisen pyrkimystä oikeisiin ratkaisuihin ensi asteen ratkaisun tekijänä. Kansalaisten oikeusturvan kannalta tärkeintä on, että lainmukainen ja oikeudenmukainen ratkaisu hallintoasiassa tehtäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tässä onnistumista kuvaa parhaiten se, että hallintoviranomaisten päätöksiin haetaan muutosta vähän ja niiden pysyvyys muutoksenhakuasteissa on korkea ja toisaalta myös hallintotuomioistuinten päätösten pysyvyys ylimmässä muutoksenhakuasteessa on korkealla tasolla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös lainsäädännön tulisi olla mahdollisimman selkeää ja yhteiskunnan toimintaan nähden ajanmukaista. Lainsäädännön ja päätöksenteon tasosta riippumatta syntyy kuitenkin aina niin oikeus- kuin näyttökysymyksiinkin liittyviä tulkintaongelmia, jotka saatetaan tuomioistuinten ratkaistavaksi. Muutoksenhaut eivät siten ole vältettävissä yksinomaan hallintoviranomaisen tai ensi asteen hallintotuomioistuimen päätöksenteon laatua parantamalla. Niin hallinnon kuin hallintotuomioistuinten toiminnan vaikuttavuus on paitsi vaikuttamista oikeusturvan todelliseen toteutumiseen myös vaikuttamista oikeusturvan toteutumisen kokemukseen. 1 Hallintolainkäyttö perustuu kahteen eri valituslajiin, hallinto- ja kunnallisvalitukseen. Ensin mainitusta on säädetty hallintolainkäyttölaissa ja jälkimmäisestä kuntalain 11 luvussa. Kunnallisvalituksen voi tehdä ainoastaan sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai se on muutoin lainvastainen. Hallintovalitus voi periaatteessa perustua myös tarkoituksenmukaisuusperusteisiin. Käytännössä tältäkin osin hallintotuomioistuimessa ratkaistaan päätöksen lainmukaisuus, koska hallintoviranomaisen harkintavaltaa rajaavista hallinto-oikeudellisista periaatteista on säädetty hallintolain 6 :ssä.

7 7 Oikeudenmukaisuuden kokemus ei synny yksinomaan oikeilla päätöksillä, vaan myös hyvällä asiakaspalvelulla sekä prosessinjohdolla, jossa asianosainen tuntee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Hallinnossa ja hallintolainkäytössä on viime vuosikymmeninä siirrytty hallintoalamaisuudesta asiakkuuteen ja niin hallinnon kuin tuomioistuintenkin päätöksiltä odotetaan paitsi lyhyttä toimitusaikaa myös korkeaa laatua. Oikeusministeriön oikeusturvapolitiikan toimintaohjelmassa on oikeudellisten palvelujen vaikuttavuutta lähestytty kolmesta näkökulmasta: 1. Oikeuslaitos vaikuttaa yhteiskuntaan palveluillaan. Tuomioistuinten osalta tämä liittyy oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja muiden toimijoiden osalta niiden palvelutoimintaan sekä siihen, että tuotettavat palvelut ovat vaikutuksellisia sillä tavalla kuin laissa säädetään ja yhteiskunnassa odotetaan. Kysymys on palvelujen tarpeeseen vastaamisesta, ja tästä muodostuu yksi vaikuttavuuden tuloksista, nimittäin välittömät ja suorat vaikutukset asianosaisille ja oikeuspalveluja käyttäville. 2. Oikeuslaitos on myös tärkeä yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen tuottaja. Oikeuslaitos turvaa välillisesti kansalaisten hyvinvointia niin, että heidän riskinsä joutua oikeudenloukkauksen kohteeksi pysyy pienenä ja hyvinvointi oikeuksien suhteen hyvänä. 3. Lisäksi oikeuslaitokseen kohdistuu mielenkiintoa, joka ei ole oikeudellista. Oikeudenkäyntejä seurataan, niistä kirjoitetaan, oikeudesta etsitään viihteellisyyttä ja epäkohtia. Myös tällaiseen toimintaan vastaaminen on vaikuttamista. 2 Tämä tutkimus kytkeytyy myös näihin kolmeen näkökulmaan. 1.2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Pyramiditutkimuksen tavoitteena on selvittää hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitystä hallinnon tuottavuudelle ja paremman sääntelyn ohjelmalle sekä selvittää hallinnon ja hallintolainkäytön toiminnallisia yhteyksiä muun muassa käytettävissä olevien tilastotietojen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole seurata yksittäisten asioiden ratkaisemista, vaan pikemminkin selvittää julkisen vallan palvelutasoa, toimivuutta ja tuottavuutta sekä päätöksenteon laatua. Vaikka tarkastelukulma onkin yleinen, tutkimuksen on tarkoitus tuottaa nimenomaan tietoa, jolla yksilöiden oikeusturva voitaisiin hallintotuomioistuimissa taata entistä paremmin. Tutkimuksesta saadut tulokset, erityisesti hallintotuomioistuintoimintaan kohdistuvat kehittämistarpeet, on syytä ottaa erityistarkasteluun. Niiden perusteella hallintotuomioistuintoimintaa voidaan kehittää nykyistä toimivammaksi. Tämänkin tutkimuksen perusteella voidaan todeta myös hallintotuomioistuintoimintaan käytettyjen taloudellisten resurssien laajempi kansantaloudellinen merkitys. Pitkät käsittelyajat tai puutteet päätösten laadussa aiheuttavat moninkertaisia taloudellisia vaikutuksia koko yhteiskunnalle puhumattakaan asianosaisille aiheutuvista menetyksistä ja epävarmuudesta johtuvasta inhimillisestä kärsimyksestä. 2 Rakennemuutoksella parempaan oikeusturvaan Oikeusturvapolitiikan toimintaohjelma Oikeusministeriön julkaisu. Helsinki 2007, s. 12.

8 8 1.3 TUTKIMUKSEN KYSYMYKSENASETTELU Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Paljonko vuosittain tehdään muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä sekä miten hallintopäätöksiä, niistä tehtyjä muutoksenhakuja sekä päätösten pysyvyyttä muutoksenhakuasteissa on tilastoitu tai muutoin seurattu? Tätä kysymystä on selvitetty käytettävissä olevan tilasto- tai tutkimustiedon ja eri viranomaisille tehtyjen kyselyjen perusteella luvussa Minkälaisia asioita ohjautuu valitustietä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ylimpänä muutoksenhakuasteena eli mikä on korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävien asioiden profiili? Tältä osin on valittu tarkasteluun viisi luonteeltaan hyvin erilaista asiaryhmää: julkiset hankinnat, maataloustukiasiat, toimeentulotukiasiat, ympäristöluvat sekä veroasiat elinkeinoverotusta ja ennakkoratkaisuja koskevien valitusasioiden osalta. Nämä asiaryhmät muodostavat tutkimuksessa ns. pienet pyramidit, joiden sisällä on voitu tarkemmin tutkia muutoksenhakujen sekä tuomioistuinten ratkaisujen sisältöä. Tutkimus on tehty käymällä läpi korkeimman hallinto-oikeuden asianomaisissa asiaryhmissä vuonna 2007 antamat ratkaisut sekä niiden perusteena olleet asiakirjat sikäli kuin ne ovat olleet korkeimman hallinto-oikeuden käytettävissä. Tutkimusaineistosta on kerätty excel-taulukkoon tietoa paitsi ratkaisujen sisällöstä myös muutoksenhaun sisällöstä. Muutoksenhaun sisällöllä on tässä yhteydessä tarkoitettu valituskirjelmissä tai muissa vireillepanoasiakirjoissa, kuten hakemuksissa, esitettyjä vaatimuksia ja niiden perusteita. Perustietoina on selvitetty ratkaistujen asioiden käsittelyaikoja ja ratkaisujen sisältöä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja alemmassa oikeusasteessa. Muutoksenhaun sisällön osalta on tutkittu muun muassa sitä, koskeeko valitus koko päätöstä vai osaa siitä, menettelyvirhettä vai asiakysymystä. Edelleen on selvitetty, onko vaadittu täytäntöönpanon kieltoa tai keskeyttämistä tai esitetty muita sivuvaatimuksia, kuten vaatimuksia suullisen käsittelyn, katselmuksen tai tarkastuksen järjestämiseksi tai oikeudenkäyntikulujen korvaamiseksi. Edelleen on selvitetty, onko muutoksenhaussa viitattu EU-oikeuteen, Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen (EIS), oikeuskäytäntöön, oikeuskirjallisuuteen tai muihin oikeuslähteisiin. Mainitut viittaukset samoin kuin sekin, että asiassa on esitetty useita valitusperusteita ja vaadittu asiaa selvitettäväksi myös muulla tavoin kuin kirjallisesti ovat usein viitteitä asian vaativuudesta. Asioiden vaikeusastetta ja työllistävyyttä on lisäksi selvitetty keräämällä tietoa päätösten pituudesta, esittelijänmuistioiden laajuudesta sekä niiden liitteiden määrästä. Tosin nämä mittarit eivät välttämättä aina ole verrannollisia asian ratkaisemisen vaikeuteen tai työllistävyyteen. 3. Miten hallintoprosessi ja siinä syntyvät päätökset vaikuttavat hallinnon päätöksentekoon? Tätä kysymystä on tutkittu niin ikään kohdassa 2. mainitun pienen pyramidin asioissa hallintoviranomaisille lähetetyllä webropol-kyselytutkimuksella. Kyselytutkimusta ei tosin ole rajattu tarkasti ainoastaan näihin asioihin, vaan esimerkiksi verohallinnossa kysely on toimitettu myös muille kuin ainoastaan elinkeinoverotusta tai ennakkoratkaisuja työssään käsitteleville viranhaltijoille. Kysely

9 9 on pyritty laatimaan siten, että siihen annetuista vastauksista saataisiin tietoa hallintotuomioistuinten toiminnan kehittämiseksi. Kyselyjä on lähetetty sekä viranomaiselle että johtaville viranhaltijoille vastattavaksi ja edelleen lähetettäväksi sopiville vastaajille. Kysely on toteutettu anonyymikyselynä salasanan kautta, jolloin kyselyä on ollut mahdollisuus jatkolähettää muille vastaajille. Näin ollen tarkkoja vastausprosentteja ei ole voitu laskea. Kyselyn tulokset on esitetty kaaviokuvina, joita on täydennetty kursiivilla merkityillä lyhyillä johtopäätöksillä. Raportissa esitetyt sanalliset vastaukset on otettu raporttiin suorina lainauksina. Ainoastaan selvät kirjoitusvirheet on lukemisen helpottamiseksi korjattu ja joissakin kohdin mainitut henkilöiden nimet poistettu. Joiltakin kohdin vastausta on jouduttu muokkaamaan sen verran, ettei sen perusteella voitaisi tunnistaa vastaajaa. Merkittävän lisän hallintotuomioistuinten päätösten vaikuttavuuden arviointiin ovat tuoneet myös pyramidin eri tasoilla toimivien henkilöiden tutkimusraporttiin kirjoittamat kommenttipuheenvuorot, jotka valottavat hallintotuomioistuintoiminnan vaikuttavuutta erilaisista perspektiiveistä. Kommenttipuheenvuorojen kirjoittajat on valittu pyramidin eri tasoilta ministeriöstä, hallinnosta, ensi asteen tuomioistuimesta ja ylimmän asteen tuomioistuimesta siten, että he edustavat paitsi pyramidin eri tasoilla toimivia niin myös ns. pieneen pyramidiin valittujen asiaryhmien asiantuntijaosaajia. 4. Tutkimuksessa selvitetään myös hallintotuomioistuinten sekä hallinto- ja hallintolainkäyttöasioiden medianäkyvyyttä, tiedon saatavuutta tuomioistuinten ratkaisuista sekä niiden vaikuttavuutta. 1.4 PYRAMIDITUTKIMUKSEN MENETELMÄT TUTKIMUKSELLISENA HAASTEENA Hallintoneuvos Pekka Vihervuori Hallintolainkäytön tutkimusperinne on Suomessa vankka, mutta samalla sen menetelmät ovat kehittyneet dynaamisesti ajan tarpeiden mukaan. Viime vuosina perinteiseen oikeudelliseen (lainopilliseen) tutkimukseen onkin enenevässä määrin liitetty myös uudenlaista tietoainesta ja sen hyödyntämistä. Tällaista aineistoa ovat ennen muuta erilaiset tilastot sekä muunkinlainen numeeriseen muotoon saatettu tieto. Oma osansa on nykyään usein myös kyselymenetelmällä, olipa pyrkimyksenä saavuttaa numeerista tietoa mielipidejakaumista tai sanallisessa muodossa olevaa informaatiota eri sidostahojen käsityksistä. Tosin kyselyjen tai haastattelujen käyttö on keskittynyt pikemmin erilaisiin hallinnon lainkäytöstä tuottamiin selvityksiin kuin varsinaiseen tutkimukseen. Metodisena haasteena on eri tavoin hankittujen tietojen tutkimuksellinen yhdistäminen ja hyödyntäminen. Pyramiditutkimus on sikäli rakenteellisesti kaksitasoinen, että tietoa on pyritty saamaan sekä kaikkien hallintoasioiden ja hallintolainkäyttöasioiden muodostamasta kokonaisuudesta, isosta pyramidista, että eräistä tarkempaan tarkasteluun valituista materiaalisista asiaryhmistä, pienistä pyramideista. Viimeksi mainitut saattavat osaltaan antaa tukea myös ison pyramidin hahmottamiseen, vaikka niistä saatu tieto välittömästi koskeekin vain asianomaista asiaryhmää. Pyramidi-metaforassa ilmenee keskeisesti se, että asianosaisilla (kansalaisilla, yrityksillä, järjestöillä jne.) on hallintolainkäytön oikeussuojajärjestelmässä perustavanlaatuinen asema. Pääsääntöisesti heillä on rajoitukseton mahdollisuus päästä pyramidin huipulle asti oman oikeusturvansa takaamiseksi. Pyramidi kuvaakin kansalaisten omien asioiden valtaisaa massaa, mutta massa koostuu aina

10 10 yksittäisistä asioista, joista kutakin lainkäytössä tarkastellaan yksilö- ja tapauskohtaisesti. Tutkimuksen ensisijaisena kohteena ei olekaan ollut järjestelmä sinänsä, vaan pyrkimyksenä on ollut tavoittaa kansalaiskeskeinen näkökulma. Tämä ei toisaalta ole ristiriidassa sen kanssa, että samalla on saavutettavissa tietoa myös hallintolainkäytössä tehtävien ratkaisujen vaikutuksista yhteiskuntaan, julkistalouteen, markkinoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja ympäristöön. Hallintolainkäytössä tehtävien ratkaisujen vaikutussuhteet ovat moninaisia. Alueellisten hallinto-oikeuksien tavoin korkein hallinto-oikeuskin toimii ennen muuta oikeussuojan antajana kussakin yksittäisessä lainkäyttöasiassa, ei ensisijaisesti ennakkopäätöstuomioistuimena. Samalla kuitenkin etenkin julkaistuilla korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuilla ja ratkaisukäytännöillä muutoinkin on myös tärkeä tuomioistuin- ja hallintokäytäntöä ohjaava oikeudellinen ja tosiasiallinen merkityksensä. Näistä vaikutustavoista erillään on kaikilla hallintotuomioistuinten lainvoimaisilla ratkaisuilla yhdessä ja erikseen myös huomattava tosiasiallinen merkitys paitsi asianosaisten kannalta välittömästi, laajemmin myös yksityis-, julkis- ja kansantalouden sekä yhteiskunnan eri sektoreiden toimintojen kannalta. Käänteisesti taas lainsäätäjän ja viranomaisten eri aloilla tekemät valinnat vaikuttavat hallintotuomioistuinten tehtävien määrään ja koostumukseen sekä niiden resurssien kohdentumiseen, mikä taas osaltaan suoraan vaikuttaa esimerkiksi siihen, milloin kansalaisten tärkeät ja eri näkökulmista monesti kiireelliset lainkäyttöasiat on kulloinkin mahdollista saada ratkaistuiksi. Eri vaikutussuhteiden selvittäminen on haastavaa, mutta myös tärkeää. Talouden kannalta taas olisi usein hyödyllistä saada tietoa siitä, miten lainkäyttöön osoitettu panos vaikuttaa eri hallinnonaloilla, yritystaloudessa tai kunnissa koituviin kustannuksiin, esimerkkinä vaikkapa ulkomaalaisasiat ja kaavoitusasiat. Pyramiditutkimus ei tietenkään tässä vaiheessa voi vastata kaikkiin haasteisiin, mutta toivon mukaan luo osaltaan pohjaa tulevillekin tutkimuksille ja selvityksille. Erityisesti ison pyramidin pohjan eli ensi asteen hallintopäätösten suuren massan kohdalla tiedonhankinta eri hallinnonaloilla ja -tasoilla on osin ollut hankalaa tai tietolähteet pikemminkin epätasaisia. Osin mitään vaikeuksia ei olemassa olevien hyvien tietolähteiden ansiosta ole ollut, mutta osin on ollut liikuttava arvioiden varassa. Sama vaikeus on osin tullut esiin myös pienten pyramidien puolella. Yksi esimerkki. Kun oikeudellisesti keskenään rinnasteisia ympäristönsuojelulain mukaisia ympäristölupapäätöksiä tehdään sekä valtion että kuntien (tai kuntayhtymien) toimivaltaisissa viranomaisissa, vain ensin mainituista on käytettävissä kattava, valmis tilastoaineisto, joka on tuotettu valtion ympäristöhallinnossa. Kuntatasolta mitään vastaavaa ei ole. On myös niin, että hallintopäätös tuotettuna suoritteena ei välttämättä ole sellainen yksiselitteinen objekti, joka asianomaisella hallinnon perustasolla yksilöidysti miellettäisiin ja jota esimerkiksi hallinnollisen ohjauksen tai varainkäytön kannalta järjestelmällisesti seurattaisiin. Esimerkiksi sosiaalisten etuuksien kohdalla voi siten olla helpompaa saada määrällistä tietoa perustasolla käytetyistä henkilöresursseista tai myönnettyjen etuuksien rahamääristä kuin niistä yksittäisistä etuuspäätöksistä, joista pyramidin pohja muodostuu. Pyramidin rakenteeseen on liittynyt myös ajan kulumisesta ja yksittäisten asioiden elinkaarista johtuva metodinen haaste, joka on tuttu lainkäyttöasioiden tilastoinnista. Tietty tarkasteluajanjakso, esimerkiksi yksi kalenterivuosi, ei koskaan rajaa sellaista kiinteää tapausjoukkoa, jossa samoista perustason hallintopäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset ja valitukset olisi ratkaistu samana vuonna. Siten tietyn vuoden pyramidin perustaso, välitasot ja kärki koostuvat väistämättä eri kohdeasioista. Tästä ei kuitenkaan yleensä aiheutune suurta haittaa, koska äkillisiä suuruusluokkamuutoksia ei taannoisten Natura-valitusten tai autoverovalitusten kaltaisia erityistilanteita lukuun ottamatta yleensä tapahdu ja koska kysymys joka tapauksessa yleensä on arvioista.

11 11 Pyramiditutkimus tuottaa toivottavasti jotakin aivan uudenlaista. Tutkimus on pohjimmiltaan perustunut hallintolainkäytön eri sidosryhmien osin konkreettisiin, osin vielä ehkä yksilöitymättömiinkin tiedontarpeisiin. Tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa hallintolainkäyttöön liittyvää tutkimus- tai selvitystyötä tehdään tarpeisiin nähden huomattavan vähän. Esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen työ on painottunut perinteisesti yleisiin tuomioistuimiin ja niissä käsiteltäviin asioihin. Jo ennen pyramiditutkimuksen käynnistämistä korkein hallinto-oikeus on KHO:n tutkimusjulkaisuja -sarjassaan saattanut julkisuuteen useita samaa aihepiiriä eri näkökulmista luotaavia tutkimuksia ja selvityksiä. Näistä ensimmäinen on ollut Eero Paukun vuonna 2001 julkaistu perusselvitys Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset yhteiskunta- ja taloustieteellisen tutkimuksen aineistona. Pyramiditutkimuksen tavoin se osaltaan ilmentää sitä merkitystä, joka hallintotuomioistuinten ratkaisuaineiston tehokkaammalla hyödyntämisellä yhteiskunnan ja talouden tutkimuksen kannalta eri suhteissa voisi olla. Muita samassa sarjassa julkaistuja, pyramiditutkimukseenkin eri tavoin liittyviä tutkimuksia ovat Minna Mukkalan Oikeudenkäyntikulut hallintolainkäytössä. Tutkimus soveltamiskäytännöstä (2002), Mirka Kallion Kunnallisvalitusinstituution funktiot. Kunnallisvalitukset KHO:n ratkaisutoiminnassa (2003), Maunu M. Korpelan ja Mika Sainion Korkeimman hallintooikeuden teollisoikeudellisia ratkaisuja. Katsaus vuosien teollisuusoikeudellisiin asioihin (2004), Elina Erkkilän Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaava-asioissa (2004) sekä Anette Alénin Oikeusturvan oikeudenmukaisesta jakamisesta hallintoprosessissa (2007). 1.5 HALLINNON TOIMIVUUS KANSANTALOUDEN MENESTYSTEKIJÄNÄ Suomen Pankin johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja Erot eri maiden elintasoissa ja taloudellista kasvua selittävät tekijät ovat kaiken aikaa keskeinen yhteiskuntatieteiden tutkimuskohde. Perinteisesti alan taloudellisessa tutkimuksessa kansantalouden kasvun lähteinä nähdään yhtäältä talouden tuotantopanosten työn ja (sekä fyysisen että inhimillisen) pääoman kasaantuminen ja toisaalta yleinen tuottavuuden nousu. Jälkimmäistä kutsutaan usein kansantalouden kokonaistuottavuudeksi. Kokonaistuottavuus on empiiriseltä kannalta keskeinen muuttuja, koska tuotantopanosten kasaantumisen avulla ei pystytä selittämään kansantuotteen kasvusta kuin pieni osa. Toisaalta kokonaistuottavuus on käsitteenä ongelmallinen, koska sitä ei voida mitata riippumattomasti vaan ainoastaan jäännöseränä kasvutilinpidosta. Investointien ja koulutuksen eli fyysisen ja inhimillisen pääoman kasvun edistäminen on jo pitkään tunnustettu tärkeäksi talous- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteeksi. Vastaavasti työpanoksen määrän ylläpitäminen on viime vuosina saanut lisääntyvästi huomiota rikkaiden maiden väestön ikääntymisen johdosta. Näitä huomattavasti vaikeampi kysymys on kokonaistuottavuuden kohottaminen talouspolitiikan keinoin. Uusissa tutkimuksissa on enenevässä määrin pyritty selvittämään kokonaistuottavuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Alueen tutkimuksessa painotetaan erityisesti yhteiskunnan instituutioiden merkitystä taloudelliselle kasvulle. Instituutioilla tarkoitetaan yhteiskunnan säätämiä lakeja, harjoitettua säätelyä sekä yleisemmin toteutettua yhteiskuntapolitiikkaa. Oikeuslaitos ja erityisesti hallintotuomioistuimet ovat julkisten instituutioiden toimivuuden edistämisessä ja valvonnassa tärkeässä asemassa.

12 12 Instituutioiden merkitystä kasvulle ja hyvinvoinnille tarkastelevissa empiirisissä tutkimuksissa on käytetty monenlaisia mittareita, kuten (i) laki- ja oikeusjärjestelmän toimivuutta, (ii) hallinnon laatua, (iii) korruption määrää, (iv) pakkoluovutusriskiä ja (v) sopimusten pitävyyttä kuvaavia indikaattoreita. Nämä mittarit painottavat erityisesti yksityisen omistusoikeuden suojan merkitystä. Myös poliittisten instituutioiden merkitystä on tutkittu ja indikaattoreina on käytetty muun muassa demokraattisuutta sekä talouden ja yhteiskunnan avoimuutta kuvaavia mittareita. Yhteiskuntapolitiikan kannalta instituutioiden keskeinen piirre on niiden endogeenisuus pidemmällä aikavälillä. Instituutioiden endogeenisuus erottaa ne maantieteellisistä tai kulttuurisista tekijöistä, joiden on havaittu vaikuttavan myös kansantalouden kokonaistuottavuuteen ja kasvuun. Instituutiot ovat viime kädessä yhteiskunnallinen valinta, kun taas maantieteellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin ei politiikan avulla voida vaikuttaa. Pohjois- ja Etelä-Korean tämänhetkiset kehityserot ovat tällä hetkellä kenties paras esimerkki instituutioita koskevien yhteiskunnallisten valintojen merkityksestä. Kuusikymmentä vuotta sitten Etelä- ja Pohjois-Korea olivat samassa lähtöpisteessä. Etelä valitsi yksityisomistuksen ja kapitalistisen talousjärjestelmän, kun taas pohjoinen suuntasi kommunistiseen järjestelmään. Nyt elintasoero on huima. Taloudellisen toiminnan edistämisessä hallinnolla on monia tehtäviä. Oikeuslaitos ja muut yhteiskunnan säätelyjärjestelmät määrittävät taloudenpitäjien toimeliaisuuteen keskeisesti vaikuttavat reunaehdot kuten omistusoikeudet, elinkeinon harjoittamisen vapauden, markkinoiden toimintatavat ja taloudenpitäjien välisten sopimussuhteiden sääntelyn. Näiden kautta yhteiskunnan instituutiot asettavat toimintapuitteet yksityisten taloudenpitäjien toiminnalle. Nämä puitteet vaikuttavat suuresti yksilöiden taloudelliseen toimeliaisuuteen ja taloudenpitäjien välisiin interaktioihin. Kasvutilinpidossa nämä vaikutukset näkyvät sekä kokonaistuottavuudessa että työ- ja pääomapanosten määrän kehityksessä. Hyvin toimivat yhteiskunnan instituutiot ja hallinto ovat tärkeitä myös turvattaessa yksilöiden välistä tasa-arvoa ja yhtäläisiä toimintamahdollisuuksia. Tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet, elinkeinon harjoittamisen vapaus sekä vapaan kilpailun turvaaminen ovat kaikki yhdessä keskeinen käyttövoima talouden kasvussa ja ihmisten elintason nostamisessa. Hallinnon tehtävänä on myös suojata yksilön tuottava taloudellinen toiminta häiritseviltä ulkoisilta tekijöiltä. Viimeksi mainittuja ovat muun muassa varkaudet, ilkivalta, elinkeinojen harjoittamista häiritsevä luvaton toiminta ja esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus. Nämä ovat toisten yksityisten ihmisten ja organisaatioiden aiheuttamia haittoja toisille taloudenpitäjille ja valtion keskeinen tehtävä on tarjota taloudelliselle toiminnalle suojaa tällaisia tekijöitä vastaan. Oikeusjärjestelmällä on keskeinen osa tässä tehtävässä. Toisaalta valtio voi itse harjoittaa yksityisen taloudellisen toimeliaisuuden tuottavuutta alentavaa häirintää. Korruptio, mielivaltainen sääntely ja määräykset sekä jotkut korkean verotuksen muodot ovat esimerkkejä elinkeinon harjoittamiselle haitallisista ja häiritsevistä valtion toimista. Yhteiskunnan eri osapuolten ja taloudenpitäjien välisten intressiristiriitojen ratkaiseminen ja säätely on kolmas instituutioiden vaikutuskanava taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteiskunnallisissa muutoksissa on sekä voittajia että häviäjiä, mikä puolestaan synnyttää väistämättä intressiristiriitoja. Parhaimmillaan yhteiskunnan instituutiot katsovat kokonaisuuden etua ja yhteiskunta huolehtii muutoksessa häviäjistä. On tärkeää varmistaa, että yhteiskunta löytää tasapainon näihin ristiriitatilanteisiin, jolloin vältetään epäterveet ilmiöt kuten korruptio ja muu mielivalta vallankäyttöä harjoittavien taholta. Oikeusjärjestelmän yhtenä tehtävänä on huolehtia hallinnon ja yhteiskunnan instituutioiden ja julkisen hallinnon puolueettomasta ja riippumattomasta toiminnasta.

13 Lyhyet pohdintani toivottavasti osoittavat kuinka julkisella hallinnolla ja hallintolainkäytöllä on hyvin monitahoisia vaikutuksia kansantalouden tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistämiseen. Näitä vaikutuksia ei ensi näkemältä aina havaita ja niiden analysoinnissa tarvitaan alueelta runsaasti empiiristä tietoa. Käsillä oleva tutkimus on hyödyllinen lisäys olemassa olevaan tietämykseen hallintotuomioistuinten ratkaisuista ja niiden merkityksestä. 13

14 14 2. JULKISHALLINNON LAAJUUS 2.1 HALLINTOPÄÄTÖKSET JA MUUTOKSENHAKUJÄRJESTELMÄ Hallinnossa tehtyjä hallintolainkäytön järjestyksessä valituskelpoisia päätöksiä sekä muutoksenhakuasteita voidaan kuvata pyramidin muodossa siten, että pyramidin alimman tason muodostavat hallintopäätökset, välitason ensimmäisen asteen muutoksenhakutuomioistuimet ja ylätason korkein hallinto-oikeus. Muutoksenhakujärjestelmä on useimmiten rakentunut niin, että hallintopäätöksestä ei voi hakea suoraan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimelta, vaan tätä ennen päätökseen on haettava oikaisua asianomaiselta viranomaiselta ja vasta oikaisuvaatimukseen annettu päätös on valituskelpoinen. Pyramidimuodolla kuvataan tässä tutkimuksessa muutoksenhakuteitä ja selvitetään niiden päätösten määrää, joita eri tasoilla vuosittain tehdään. Sinänsä hallintotuomioistuinten toiminta on hallinnosta täysin erillinen hallintolainkäyttölakiin nojaava tuomioistuinprosessi. Koska tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä päätösten kokonaisuutta, jotka voivat potentiaalisesti olla muutoksenhaun kohteena, pyramidin alataso muodostuu kaikista niistä hallintopäätöksistä, joihin on voitu joko suoraan tai oikaisun kautta hakea muutosta hallintolainkäytön järjestyksessä. Muutoksenhakujärjestelmää voidaan pääpiirteissään kuvata seuraavasti: Kuten kaaviokuvasta on nähtävissä, hallintotuomioistuimiin luetaan pyramidin välitasolla alueellisten hallinto-oikeuksien lisäksi myös vakuutusoikeus ja markkinaoikeus. Vakuutusoikeuden päätökset tosin voivat olla korkeimmassa hallinto-oikeudessa ainoastaan ylimääräisen muutoksenhaun kohteena. Markkinaoikeuden päätöksistä puolestaan vain osaan haetaan muutosta hallintolainkäytön järjestyksessä. Lisäksi osa muutoksenhauista, kuten valitukset ministeriöiden päätöksistä, tehdään suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös valituslautakuntien päätöksistä valitetaan suoraan korkeimpaan

15 15 hallinto-oikeuteen. Tämän tutkimuksen tarkastelussa on yksinkertaistetusti pyramidin väliportaaseen luettu yksinomaan alueelliset hallinto-oikeudet, markkinaoikeus ja vakuutusoikeus. Kaikkien hallintoviranomaisten, mukaan lukien muutoksenhakuasteina toimivien valituslautakuntien, päätökset on luettu ensimmäisen pyramidiportaan lukuihin. 3 Hallintotuomioistuinten päätöksistä on saatavissa kattavat tilastotiedot ratkaisujen määristä, muutoksenhakualttiudesta sekä päätösten pysyvyydestä muutoksenhakuasteissa. 4 Sen sijaan hallintoviranomaisten tekemiä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä ei ole järjestelmällisesti tilastoitu. Muun muassa hallintotuomioistuinten toimintakertomuksessa on aikaisemmin arvioitu muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä tehtävän vuosittain miljoonia. Tässä tutkimuksessa hallintopäätösten tosiasiallisesta määrästä on pyritty saatavissa olevien tilastojen, tutkimusten, asianomaisten hallintoviranomaisten asianhallinnasta saatujen selvitysten sekä hallintoviranomaisten omien arvioiden perusteella saamaan tarkempi arvio. Hallintoviranomaisia on kuitenkin niin paljon, että arviomääräistenkään tietojen hankkiminen kaikilta viranomaisilta olisi tutkimuksen puitteissa ollut mahdotonta. Tietojen selvittäminen ilman jo olemassa olevia tilastoja olisi vienyt kohtuuttomasti aikaa myös viranomaisilta. Nyt saatujen tietojen perusteella pystytään kuitenkin arvioimaan aikaisempaa tarkemmin niiden päätösten määrää, jotka oikaisuvaatimusmenettelyn kautta tai suoraan valituksella on mahdollista saattaa hallintotuomioistuinten tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. Samalla hallintoviranomaisten esittämistä selvityksistä saadaan yleiskuva siitä, minkä tyyppisiä päätöksiä hallintoviranomaisissa tehdään sekä niiden tämänhetkisestä tilastoinnista ja seurannasta. Osasta vastauksia voidaan myös päätellä, paljonko asianomaisen viranomaisen tekemistä päätöksistä käsitellään hallinnon sisäisessä oikaisuvaatimusjärjestelmässä. Edelleen voidaan arvioida sitä, olisiko hallintopäätösten samoin kuin niistä tehtävien muutoksenhakujen tarkempi tilastointi tarkoituksenmukaista lainsäädännön ja muutoksenhakujärjestelmän toimivuuden sekä hallintotuomioistuinten päätösten vaikuttavuuden seurannan kannalta. Selvitystä tehtäessä on lähdetty liikkeelle korkeimman hallinto-oikeuden diaarikaavan mukaisesta asianimikkeistöstä. Asianimikkeitä on yli 280 ja niiden avulla on voitu seuloa hallintoviranomaisia, joiden päätöksistä muutoksenhaku voi ohjautua aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Tarkasteluun on lisäksi otettu mukaan ne asiat, joita koskeviin päätöksiin ei voi valittamalla hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mutta jotka voidaan saattaa sen käsiteltäväksi ylimääräisenä muutoksenhakuna. Suurin ryhmä näitä asioita on vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat. Tarkempaan tarkasteluun on tässäkin yhteydessä otettu ns. pieniin pyramideihin valitut viisi asiaryhmää: julkiset hankinnat, maataloustuet, toimeentulotuet, verotus ja ympäristöluvat. Näidenkään asiaryhmien päätösmääristä ei ole saatu kattavaa tietoa, vaan määriä on jouduttu arvioimaan muun muassa asianomaisille päätöksentekoviranomaisille tehdyn webropol-kyselyn perusteella. Muilta osin tietoja päätösten määristä on kerätty kunnista ja eri valtion viranomaisista. Tiedot eivät ole kattavia ja se, minkä viranomaisten päätöksistä on esitetty selvitystä, on osin sattumanvaraista ja perustuu lähinnä siihen, mistä tietoja on pystytty käytettävissä olevan ajan puitteissa hankkimaan ja mitkä viranomaiset ovat tietopyyntöihin vastanneet ja millä tavalla. 3 Ks. yleiskuvaus hallintotuomioistuinjärjestelmästä: Hallintotuomioistuinten toimintakertomus 2008, s Ks. esim. Hallintotuomioistuinten toimintakertomus 2008 luku 5. Toiminnallinen tehokkuus ja tuotokset.

16 VIRANOMAISTEN TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN MÄÄRÄSTÄ Tässä luvussa on selvitetty vuosittain eri viranomaisissa tehtävien hallintopäätösten luonnetta ja määrää. Esitys ei ole kattava, vaan pikemminkin käytettävissä olleen tilasto- ja muun tiedon perusteella tehty otos erilaisista hallintoviranomaisista. Tiedot päätöksistä on esitetty viranomaisittain aakkosjärjestyksessä, joten esitysjärjestys ei kuvaa määrällisesti tai muutoinkaan päätösten painoarvoa hallintolainkäytössä Ahvenanmaan maakunnan hallitus Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta saadun tiedon mukaan hallintopäätöksiä on vuonna 2008 tehty yhteensä , mutta niiden osalta ei pystytä selvittämään, mitkä ovat valituskelpoisia Kansaneläkelaitos, työttömyyskassa ym. Kansaneläkelaitoksen vuosikertomuksessa 2007 olevasta kaaviokuvasta on pääteltävissä, että vuonna 2007 on tehty työttömyysturvan osalta lähes päätöstä, sairauspäivärahojen osalta noin , opintotuen osalta , yleisen asumistuen osalta noin , eläke- ja vammaisetuuksien osalta noin , kuntoutustukien osalta noin , pienten lasten hoidon tuen osalta samoin noin ja lapsilisien osalta noin päätöstä. Valituskelpoisia päätöksiä on kaiken kaikkiaan tehty siis lähes 3 miljoonaa. Ylimpänä muutoksenhakuasteena näiden päätösten osalta on vakuutusoikeus, jonka päätökseen tosin voi hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta purkua. Muita asioita, joissa vakuutusoikeus on ylin muutoksenhakuaste, ovat työttömyyskassojen tekemät päätökset, joita on tehty vuosittain noin Edelleen yksityinen ja julkinen eläkesektori on tehnyt vuosittain noin päätöstä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevia päätöksiä on tehty arviolta noin Rikosvahinkopäätöksiä tehdään vuodessa noin ja sotilasvammapäätöksiä noin Näin ollen päätöksiä, joiden osalta ylimpänä muutoksenhakuasteena on vakuutusoikeus, tehdään vuosittain arviolta yhteensä noin 4,3 miljoonaa Kirkko Evankelisluterilainen kirkko Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa on tehty noin 5 15 valituskelpoista päätöstä istuntoa kohden ja istuntoja on ollut vuosittain noin 15. Lisäksi on tehty noin 100 viranhaltijapäätöstä, joista osassa on valitusmahdollisuus oikaisuvaatimusmenettelyn kautta. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vuoden 2007 pöytäkirjojen perusteella valituskelpoisia päätöksiä on tehty noin 175. Tilastotietoja ei ole ollut käytettävissä. Valtaosa päätöksistä koskee henkilöstöhallintoa ja määrä on pysynyt vuosittain suhteellisen samana. 5 Tiedot perustuvat KELA:n vuosikertomukseen vuodelta 2007 sekä vakuutusoikeudesta saatuihin arvioihin.

17 17 Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulissa on tehty vuositasolla noin 500 valituskelpoista päätöstä. Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa valituskelpoisia päätöksiä on arvioitu olevan vuosittain noin 330. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulissa valituskelpoisia päätöksiä on vuonna 2008 tehty 255. Tiedot on kerätty pöytäkirjojen liitteinä olevista valitusosoituksista. Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulissa on vuonna 2008 tehty yhteensä 430 päätöstä, joihin arviolta 65 prosentissa voi hakea muutosta. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli teki vuonna 2008 yhteensä 251 valituskelpoista päätöstä. Kahdesta tuomiokapitulista ei saatu tietoja. Saatujen tietojen perusteella tuomiokapituleissa voidaan arvioida annettavan yhteensä noin päätöstä vuosittain. Lisäksi valituskelpoisia päätöksiä tehdään myös seurakunnissa, kirkkoneuvostoissa ja Kirkkohallituksessa. Ortodoksinen kirkko Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallituksen esittämän arvion mukaan yhteensä 24 ortodoksisessa seurakunnassa tehdään vuodessa hallintopäätöstä, joista voidaan tehdä oikaisuvaatimus ja edelleen valittaa hallintolainkäytön järjestyksessä. Päätöksiä seurakunnissa tekevät kirkkoherra, seurakunnanneuvosto, seurakunnanvaltuusto sekä lautakunnat, joista kaksi on lakisääteistä (vaalilautakunta ja kiinteistölautakunta). Kirkollishallituksessa tehdään vuodessa arviolta 75 päätöstä, joista on muutoksenhakuoikeus. Kaiken kaikkiaan muutoksenhakukelpoisten päätösten määrä on siten Kunnat Yleistä Kuntien tekemien muutoksenhakukelpoisten päätösten määristä ei ole saatavissa tilastotietoa. Tietoa on mahdollista kerätä kuntien asianhallinta- ja diaarijärjestelmistä, mutta tältäkin osin joudutaan päätösten pykälänumeroittain erikseen tarkistamaan, onko kysymyksessä valituskelpoinen päätös vai esimerkiksi valmistelua koskeva päätös, joka ei ole muutoksenhakukelpoinen. Tietojen kerääminen on siten työlästä ja aikaa vievää ja isompien kaupungin kohdalla lähes mahdotonta toteuttaa. Tietyltä hallinnon alalta tai yksittäisistä asiaryhmistä on saatettu kerätä tietoa kunnan asianomaisen toimialan omiin tarpeisiin, lainsäädäntöhankkeita varten tai tutkimustarkoituksiin. Kattavaa tietoa siitä, paljonko Suomen kunnissa tehdään muutoksenhakukelpoisia ratkaisuja, paljonko niihin on haettu muutosta ja miten päätökset ovat pysyneet muutoksenhakuasteessa, ei ole saatavissa. Jonkinlaisen karkean arvion saamiseksi kunnissa tehtävien päätösten määristä 10 asukasluvultaan ( mukainen tilanne) suurimmalle kaupungille sekä 10 muulle kaupungille tai kunnalle, jotka edustivat asukasluvultaan erisuuruisia kuntia, lähetettiin asiaa koskeva sähköpostikysely. Kyselyssä pyydettiin ilmoittamaan vuonna 2008 tehdyt päätökset, joihin voi hakea muutosta kunnallistai hallintovalituksin. Selvennyksenä oli todettu, että tässä yhteydessä tarkoitetaan sekä päätöksiä,

18 18 joihin voi hakea oikaisuvaatimuksin muutosta että päätöksiä, jotka on tehty oikaisuvaatimuksen johdosta. Kunnista saadut tiedot Kyselyyn vastasi puolet niistä kaupungeista ja kunnista, joille kysely lähetettiin ja kyselyn perusteella saatiin seuraavanlaisia tietoja: Helsingin kaupungista ( asukasta) ei ollut kohtuullisen työmäärän puitteissa saatavissa tietoa päätösten yhteismäärästä. Sen sijaan sosiaalitoimen yksilöhuoltoa koskevista päätöksistä on kerätty kattavasti tietoa. Saadun selvityksen mukaan kyseisiä päätöksiä on tehty vuonna 2007 yhteensä ja vuonna 2008 yhteensä Näihin lukuihin ei vielä sisälly lasten päivähoitoa koskevat päätökset, joita niitäkin on vuosittain noin Yksinomaan sosiaalitoimen yksilöhuollon päätöksiä tehdään vuosittain siten lähes Yhtenä esimerkkinä muutoksenhakukelpoisten hallintopäätösten suuresta määrästä ovat myös Helsingin kaupungin katu- ja puisto-osaston tekemät pysäköinninvalvonnan maksukehotuspäätökset, joista on kaupungin internet-sivustoilta saatavissa tilastotietoa vuosilta Tilastojen mukaan vuonna 2004 maksukehotuspäätöksiä on tehty yhteensä kappaletta. Vuonna 2003 kyseisten päätösten määrä on ollut ja vuonna 2002 yhteensä Himangan kunnassa (3 039 asukasta) valituskelpoisia päätöksiä tehtiin vuonna 2008 yhteensä 70. Näistä 36 oli kunnallisvalituksen alaisia ja 34 hallintovalitukseen oikeuttavia päätöksiä. Jyväskylän kaupungin ( asukasta) osalta päätöksiä, joista voi tehdä kunnallisvalituksen tai hallintovalituksen, tehtiin vuonna 2008 koko kaupungissa noin 550. Nämä määrät eivät sisällä päätöksiä, joista voi tehdä oikaisuvaatimuksen joko kaupunginhallitukselle tai jollekin lautakunnalle. Suurimpana yksittäisenä valituskelpoisena päätösryhmänä olivat yli 250 sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaoston päätöstä. Vuoden 2009 alusta muodostettiin uusi Jyväskylän kaupunki, joka muodostettiin Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta. Uuden Jyväskylän valtuusto ja hallitus kokoontuivat jo vuoden 2008 puolella. Näissä toimielimissä tehtiin noin 90 valituskelpoista päätöstä. Jyväskylän maalaiskunnassa ( asukasta) tehtiin vuonna 2008 valituskelpoisia päätöksiä yhteensä 166. Tähän lukuun eivät sisälly päätökset, joista voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Kauhavan kunnassa (7 924 asukasta) on arvioitu tehdyn vuonna 2008 valtuustossa noin valituskelpoista päätöstä ja kunnanhallituksessa 67 päätöstä. Oulun kaupungissa ( asukasta) ei ollut käytettävissä kattavaa asioiden käsittelyjärjestelmää. Kaupungin toimielinten päätökset ja osa viranhaltijapäätöksiä kirjataan ns. hallintodiaariin. Siihen on vuonna 2008 kirjattu päätöstä, joista arviolta on sellaisia, joihin voi hakea muutosta joko kunnallis- tai hallintovalituksin. Lisäksi kaupungissa on käytössä useita erityislakien mukaisia päätöksiä sisältäviä diaareja. Näitä ovat muun muassa ympäristölakien asioita sisältävä diaari, sosiaali- ja terveystoimen asioita sisältävä diaari ja rakennuslupa-asioita sisältävä diaari. Oulussa pelkästään muutoksenhakukelpoisia toimeentulopäätöksiä tehdään noin vuodessa.

19 19 Oulun kaupungin diaariasioista vastaavan henkilön arvio on, että Oulussa tehdään noin muutoksenhakukelpoista päätöstä vuosittain. Parikkalan kunnasta (6 011 asukasta) on saatu seuraavat muutoksenhakukelpoisia päätöksiä koskevat tiedot: Toimielin / viranhaltija Valituskelpoiset päätökset v Kunnanvaltuusto 49 Kunnanhallitus 122 kunnanjohtaja 20 hallintojohtaja 18 talousjohtaja 20 Maaseutuelinkeinolautakunta 6 elinkeinojohtaja 10 lomituspalvelupäällikkö maaseututoimen päällikkö 60 Sosiaali- ja terveyslautakunta 62 vt. perusturvajohtaja 128 johtava lääkäri 8 vanhustyönjohtaja 573 sos.työntekijät ym Tekninen lautakunta 45 tekninen johtaja 19 toimistosihteeri 130 kunnanrakennusmestari 13 Valvontalautakunta 19 rakennustarkastaja 146 Sivistyslautakunta 57 sivistystoimenjohtaja ym. 116 Keskusvaalilautakunta 3 Tarkastuslautakunta 1 Yhteensä Päätökset sisältävät sekä ne päätökset, joista on voinut tehdä oikaisuvaatimuksen että ne, joista on voinut tehdä valituksen hallinto-oikeudelle. Rantasalmen kunnassa (4 150 asukasta) vuonna 2008 valtuusto teki 57 päätöstä, kunnanhallitus 299 päätöstä ja kolme lautakuntaa yhteensä 192 päätöstä. Yhteensä siis 548 päätöstä. Valtuuston päätöksistä valituskelpoisia eli päätöksiä, joista voi joko suoraan hakea muutosta hallinto-oikeudelta tai joihin oli haettu oikaisua, oli 40, kunnanhallituksen päätöksiä 8 ja lautakuntien päätöksiä 6 kappaletta.

20 20 Tampereen kaupungista ( asukasta) on saatu seuraavat selvitykset kaupungin luottamuselimissä vuonna 2008 tehtyjen päätösten määristä: Kaupunginvaltuusto 178 Kaupunginhallitus 533 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 253 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 78 Lautakunnat/jaostot Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 181 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan jaosto 66 Ikäihmisten palvelujen lautakunta 163 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 149 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jaosto 492 Osaamis- ja elinkeinolautakunta 130 Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta 122 Yhdyskuntalautakunta 382 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan jaosto 268 Tarkastuslautakunta 63 Keskusvaalilautakunta 43 Johtokunnat Avopalvelujen johtokunta 90 Laitoshoidon johtokunta 80 Erikoissairaanhoidon johtokunta 47 Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta 50 Toisen asteen koulutuksen johtokunta 74 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta 112 Tampereen Ateria Liikelaitoksen johtokunta 66 Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta 24 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta 45 Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen johtokunta 77 Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitoksen johtokunta 65 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta 108 Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta 28 Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 20 Kaiken kaikkiaan valtuustossa, kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja johtokunnissa on tehty yhteensä lähes muutoksenhakukelpoista päätöstä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 4 200 asiaa vuonna 2010 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kunnanhallitus 25.5.2015

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kunnanhallitus 25.5.2015 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kokousaika 25.5.2015 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 141 142 143 144 145 146 147 148 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kokousaika 14.4.2014 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 86 87 88 89 90 91 92 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2011

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2011 Oikeus 01 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 0 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 4 00 asiaa vuonna 0 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 0 kaikkiaan 4 4 lainkäyttöasiaa,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 11.5.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 11.5.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua

Lisätiedot

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on 24.10.2013 saatu sähköpostitse lisäselvitystä.

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on 24.10.2013 saatu sähköpostitse lisäselvitystä. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.01.2014 Dnro OKV/718/1/2012 1/5 ASIA Kantelun käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa KANTELU A on kirjoituksessaan 15.5.2012 oikeuskanslerille kertonut katsovansa, että hallinto-oikeus

Lisätiedot

Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen työsopimussuhteisen lomautusilmoitukseen

Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen työsopimussuhteisen lomautusilmoitukseen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 14.10.2014 Dnro OKV/595/1/2013 1/5 ASIA Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen työsopimussuhteisen lomautusilmoitukseen KANTELU A on kantelussaan 8.4.2013 arvostellut aikuisopiston rehtorin

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 Tarkastuslautakunta Aika 10.2.2015 klo 15:00 16:46 Paikka Ulvilan kaupungintalo, kokoustila K1-K2 Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 5 6 7 Teknisen toimen taloudellisten

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26

UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26 UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26 Asiat 73, 74, 75, 76, 78, 79 ja 81 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta. :t 37, 39, 41-43. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään

OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta. :t 37, 39, 41-43. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta :t 37, 39, 41-43 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Tähän päätökseen haetaan muutosta tekemällä oikaisuvaatimus Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Tekninen lautakunta. :t 143. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään

OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Tekninen lautakunta. :t 143. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Tekninen lautakunta :t 143 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Tähän päätökseen haetaan muutosta tekemällä oikaisuvaatimus tekniselle lautakunnalle. Oikeus oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa Luottamushenkilön asema kunnallis- ja hallinto-oikeuden oikeuden näkökulmasta Kunnan jäsenyys kunnan asukas yhteisö, laitos, säätiö, jolla on kotipaikka kunnassa se, joka omistaa kiinteistön kunnassa 2

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla:

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA KONSERNIJAOSTO Kokouspäivä 3.6.2015 Pykälät 37-41 Sivut 1-11 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

Erityistuomioistuimet 2008

Erityistuomioistuimet 2008 Oikeus 009 Erityistuomioistuimet 008 Erityistuomioistuimissa ratkaistut asiat vuonna 008 Vuonna 008 vakuutusoikeuteen saapui uutta lainkäyttöasiaa, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeus

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen

Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen TAMPERE Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen Tampereen kaupungin hallintoelinten tarkastetut pöytäkirjat oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen lukuun ottamatta

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Eduskunta. Hallintovaliokunta. 1. Johdanto

Eduskunta. Hallintovaliokunta. 1. Johdanto ULKOASIAINMINISTERIÖ Kansalaispalvelut KPA-20 Karoliina Hyttinen LAUSUNTO 03.11.2015 HEL7M0694-61 Eduskunta Hallintovaliokunta Viite Lausuntopyyntö 21.10.2015 Asia Asiantuntijalausunto: HE 54/2015 vp,

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2013 166

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2013 166 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2013 166 Tarkastuslautakunta 12.11.2013 AIKA 12.11.2013 klo 16:30-19:42 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone Kotka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 100 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Virallinen mittaus ja muutoksenhaku. Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK

Virallinen mittaus ja muutoksenhaku. Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK Virallinen mittaus ja muutoksenhaku Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK 26 Erimielisyyden ratkaiseminen Mittauserimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti mittausosapuolten välillä. Jos mittausosapuolet

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi.

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2015 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 31.03.2015 klo 15.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo jäsen Väisänen Raija jäsen MUUT

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2012

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2012 Oikeus 013 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 01 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 3 900 asiaa vuonna 01 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuonna 01 kaikkiaan 3 930 lainkäyttöasiaa, mikä

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 1

LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Tarkastuslautakunta 07.05.2015 AIKA 07.05.2015 klo 15:35-20:50 PAIKKA Sosiaali- ja terveystoimen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 28 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2013

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2013 Oikeus 014 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 01 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 4 00 asiaa vuonna 01 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuonna 01 kaikkiaan 4 0 lainkäyttöasiaa, mikä on

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 45

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 45 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 45 Asiat 15-20, 24-28, 31-35 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 20 ATERIAPALVELUN MAKSUT 1.4.2014 LUKIEN 3 21 ASIOITA TIEDOKSI (LIITE) 4

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 20 ATERIAPALVELUN MAKSUT 1.4.2014 LUKIEN 3 21 ASIOITA TIEDOKSI (LIITE) 4 PERUSTURVAJAOSTO PÖYTÄKIRJA 3/2014 Kokousaika 9.4.2014 klo 18.30 20.35 Kokouspaikka Käsiteltävät asiat Kunnantalo, Lapinjärventie 20A, Kirkonkylä KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus. Valitusoikeus ja valitusperusteet

VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus. Valitusoikeus ja valitusperusteet VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2010. Lapinjärven koulutuskeskus (Sivarikeskus), C-talon kabinetti

SIVISTYSLAUTAKUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2010. Lapinjärven koulutuskeskus (Sivarikeskus), C-talon kabinetti SIVISTYSLAUTAKUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2010 Kokousaika 3.11.2010 klo 18.10-21.15 Kokouspaikka Käsiteltävät asiat Lapinjärven koulutuskeskus (Sivarikeskus), C-talon kabinetti KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN

Lisätiedot

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610 1 Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi Puh. (013) 631 610, Fax (013) 632 610 asianajotoimisto@pietarinen.inet.fi ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207 LAUSUNNON

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätös 28.5.2012 62

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätös 28.5.2012 62 1 (6) Kouvolan hallinto-oikeus PL 401 45100 KOUVOLA Viite Lähete 1680/12, 20.6.2012 ASIA LAUSUNNON ANTAMINEN KOUVOLAN HALLINTO- OIKEUDELLE LAPPEENRANNAN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 28.5.2012 62 MATTI

Lisätiedot

Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä

Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä Kunnallishallinnossa voidaan päätöksenteon jälkeen tutkia päätökseen ja päätöksentekoon liittyviä erimielisyyksiä ja virheellisyyksiä monin tavoin. Yleensä päätökseen

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55 Paikka Osallistujat: Kunnanviraston kokoushuone Sirkku Uljas, puheenjohtaja vpj. Mäenpää Jonna (poissa), tilalla varajäsen Jari Rantanen Yngve Bergman, jäsen Markku Fabritius,

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2009 18

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2009 18 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2009 18 Maaseutulautakunta 15.05.2009 AIKA 15.05.2009 klo 11:00-12:40 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone Kotka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja

Lisätiedot

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan:

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä 21.9.2015 Pykälät 102-108 Sivut 1-21 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

Menettely otto-oikeuden käyttämisessä

Menettely otto-oikeuden käyttämisessä ANONYMISOITU PÄÄTÖS 22.04.2015 Dnro OKV/1810/1/2013 1/5 ASIA Menettely otto-oikeuden käyttämisessä KANTELU Rekisteröity yhdistys (jatkossa myös yhdistys) on kantelussaan 28.10.2013 arvostellut kunnanhallituksen,

Lisätiedot

Luottamushenkilön asema ja päätöksenteko

Luottamushenkilön asema ja päätöksenteko Luottamushenkilön asema ja päätöksenteko Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Ritva Salisma projektijohtaja 1 18.2.2013 Kunnan toimielimet valtuusto kaupunginhallitus ja sen jaostot lautakunnat ja niiden jaostot

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 87 Sivistyslautakunta 27.10.2015. Kokousaika 27.10.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 87 Sivistyslautakunta 27.10.2015. Kokousaika 27.10.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 87 Kokousaika 27.10.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 75 76 77 78 79 80 81 82 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Toivakan kunta Pöytäkirja 12/2015 1 / 10. Kunnanhallitus 11.06.2015. Aika 11.06.2015 klo 18:00-19:05. Kirjasto, kirjaston sali.

Toivakan kunta Pöytäkirja 12/2015 1 / 10. Kunnanhallitus 11.06.2015. Aika 11.06.2015 klo 18:00-19:05. Kirjasto, kirjaston sali. Toivakan kunta Pöytäkirja 12/2015 1 / 10 Kunnanhallitus 11.06.2015 Aika 11.06.2015 klo 18:00-19:05 Paikka Kirjasto, kirjaston sali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 166 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 167

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 13. Otsikko Sivu 6 Tilinpäätös 2014 / Rakennuslautakunta 16

MÄNTYHARJUN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 13. Otsikko Sivu 6 Tilinpäätös 2014 / Rakennuslautakunta 16 MÄNTYHARJUN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 13 Rakennuslautakunta AIKA 03.03.2015 klo. 16:30 17:00 PAIKKA Kunnantalo, kaavoittajan huone ASIAT Otsikko Sivu 6 Tilinpäätös 2014 / Rakennuslautakunta 16 7 Ilmoitusasiat

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 26.4.2010 klo 9.00 14.15 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva varajäsen Laukkanen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Kuopion yliopistollinen sairaala, hallituksen kokoushuone (rak. 10, 1. krs)

Kuopion yliopistollinen sairaala, hallituksen kokoushuone (rak. 10, 1. krs) Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2015 1 (10) Tarkastuslautakunta Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 13:00-16:05 Paikka Läsnä Kuopion yliopistollinen sairaala, hallituksen kokoushuone (rak. 10,

Lisätiedot

OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA JA SEN TOIMEENPANO HALLINTO- OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA

OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA JA SEN TOIMEENPANO HALLINTO- OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1 KHO:n hallintotuomioistuinpäivät 31.1.2014 Tulevaisuus, hallinto ja oikeus Tiina Astola OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA JA SEN TOIMEENPANO HALLINTO- OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA Talous ja oikeudenhoidon

Lisätiedot

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Anne Nenonen OTT, esittelijäneuvos NAF 4.2.2015 Väitöskirjan sisällöstä Artikkeliväitöskirja Yhteenveto Viisi artikkelia Julkaistu FORUM IURIS

Lisätiedot

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström

1.2.2010. Dnro 3741/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström 1.2.2010 Dnro 3741/4/08 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström KIRKKOHERRAN TOIMINTA TURVAPAIKKA-ASIOISSA 1 KIRJOITUS Kantelija osoitti

Lisätiedot