Siilinjärven kunta. Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2 Sisällysluettelo ESIPUHE SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Väestö Työttömyys Työpaikat TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus Visio Strategiset suunnat ja päämäärät Arvot TULOSLASKELMAOSA Tulot ja menot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Tuloslaskelma vuosille RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma vuosille KÄYTTÖTALOUSOSA KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit Hallinto- ja viestintäpalvelut Elinkeinopalvelut Henkilöstöpalvelut Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut Kaavoitus Joukkoliikenne TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus Talouspalvelut Muut tukipalvelut Tietotekniikkapalvelut Pelastustoimi Ruoka- ja puhtauspalvelut Maaseutuhallinto Ympäristöterveyspalvelut

3 6.3 SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoimi TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Kuntatekniikka Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yksityistieasiat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yhteiset palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Hoiva- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut KONSERNIBUDJETTI Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet INVESTOINTIOSA KUNTAORGANISAATIO

4 Esipuhe Suomen julkinen talous on todella tiukalla ja sen sisällä kuntataloudessa on suuria haasteita. Kuntien valtio-osuudet reaaliarvossa putoavat koko ajan alaspäin eli kuntien tulopohja rapautuu. Meillä Siilinjärvellä työllisyys on hyvällä tasolla ja väestön kasvu on jatkunut kuntastrategian mukaisesti kasvu-uralla. Tätä kautta Siilinjärven verotulokasvu on onneksi ollut positiivista. Kuitenkin tulojen kokonaiskasvu on ollut huomattavasti hitaampaa kuin kulujen kasvu palveluiden ylläpitämiseksi. Tästä seuraa, että joko palveluita pitää leikata, palveluiden laatutasoa alentaa tai nykyiset palvelut tulee tuottaa tehokkaammin eli pienemmällä kulujen kasvulla. Meillä Siilinjärvellä tarvitsemme kasvun ja kehityksen turvaamiseksi merkittävän määrän investointeja. Talousyhtälö on haastava Siilinjärvellä ainakin kolme seuraavaa vuotta. Viimeiset kaksi vuotta olemme valmistelleet uutta johtamisjärjestelmää. Sen tavoite on tehostaa toimintaa, vähentää byrokratiaa ja selkeyttää päätöksen tekoa sekä lisätä demokratiaa. Uuden johtamisjärjestelmän päätökset on tehty ja uudella toimintamallilla aloitamme toiminnan yhtä aikaa uuden valtuuston kanssa. On todella tärkeää löytää yhteinen henki ja tahtotila Siilinjärven kunnan kehittämiseksi. Kukaan muu ei tätä työtä tee kuin me itse. Talousarvion kuluraamiksi kunnanhallitus asetti -2,5 % vuoden 2012 muutostalousarvion tasoon. Tavoite on todella kova, johon ei kaikilta osin päästy talousarvioprosessin aikana. Tavoite kuitenkin kertoo talouden haasteen selvin luvuin. Seuraavina vuosina kulujen kasvua on leikattava pois. On pärjättävä lähes nykyisellä tasolla. Tämä tarkoittaa peräänkuuluttamaani talouden tavoitteisiin sitoutumista. Meidän kaikkien on tasapuolisesti ymmärrettävä tämä haaste. Haastan jokaisen työntekijän, esimiehen, työyhteisön ja päättäjän näihin talkoisiin. Kun me kaikki ymmärrämme tilanteen ja oikeasti haluamme kantaa tämän yhteisen vastuun, uskon ja tiedän meidän onnistuvan pitämään talouden tasapainossa. Talousarvion valmistelutyön tuloksena saimme alijäämän kolmeen miljoonaan. Tämä ei ole riittävä taso, mutta siedettävä kokonaisuus tässä kohtaa. Koko vuoden aikana meidän kaikkien on jatkuvasti säästettävä kuluissa. Vaikka budjetissa on luvattu kuluja, voit osan jättää niistä käyttämättä. Näinhän me toimimme myös yksityishenkilöinä omissa talousasioissa. Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian elokuussa 2010 yksimielisesti. Mielestäni strategia on ymmärretty varsin hyvin ja olemme toimineet sen puitteissa. Uuden valtuustokauden syksyllä 2013 käynnistämme kuntastrategian päivityksen. Voimassa olevassa strategiassa kunnan kehittämisen suuntaviivat ovat selvästi kuvattu. Kunnan visio kuuluu seuraavasti: Siilinjärvi Vahva ja Vastuullinen toimija Pohjois-Savossa. Mitä visio tarkoittaa? Siilinjärvi on myös jatkossa kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuin- ja yrityskunta. Siilinjärven kunta tuntee vastuuta asukkaidensa terveydestä, hyvinvoinnista ja työllisyydestä. Kasvu mitoitetaan resurssien mukaan. Päätöksenteko on toimivaa ja yhteistyökykyistä. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa ja on aktiivinen toimija. Luontevan yhteistyön kautta myös kuntaliitokset ovat mahdollisia. Siilinjärvi varautuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen tuomiin palveluvaatimuksiin. Kuopion menestys luo perustan jokaisen seudun kunnan kehittymiselle. Ekologisuus, ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnassa. Strategisina painopisteinä ovat talouden lisäksi henkilöstö, elinkeinot, kuntalaisten hyvinvointi ja kasvu. Kunnan arvoina ovat luotettavuus, avoimuus, asukaslähtöisyys ja kehityshakuisuus. 4

5 Kuntakentälle on ladattu koko valtakunnassa suuria kehittämisen paineita. Mihin suuntaan vuonna 2013 etenevät kuntauudistus ja sote-uudistus? Kuntavaalien 2012 lopputuloksen perusteella näyttää selvältä, että Siilinjärvi jatkaa itsenäisenä kuntana. Seurataan kuntakentän tilannetta ja reagoidaan asioihin tarvittaessa. Muistetaan, että kunta on kuntalaisia varten. Tehdään parhaalla mahdollisella ammattitaidolla se oma työtehtävä, joka meillä kullakin on. Tiukka talousarvio, palvelut säilyvät ja verot eivät nouse Siilinjärven kunnan kaikki palvelut säilyvät. Perusopetuksessa vähennetään tuntikehystä vuositasolla 3 %, vuonna 2013 vähennys on 1,25 %. Talousarvioehdotuksen mukaan vuoden 2013 alijäämä tulee olemaan noin 2,9 milj. euroa. Nettoinvestointien määrä on noin 9,2 milj. euroa. Vuosikate tulee olemaan +2,2 milj. euroa. Kunta joutuu ottamaan lisää velkaa noin 7,0 milj. euroa. Lainamäärä kasvaa yli euroon/asukas. Kuntataloudessa ja myös Siilinjärvellä seuraavat kolme vuotta tulevat olemaan kireän talouden vuosia. Kolmen vuoden jälkeen ennusteet näyttävät parempia talousvuosia, kunhan saamme pidettyä kulujen nousun kurissa. Veroprosentti pidetään ennallaan, 20,25 %. Verotulot kasvavat vuoteen 2012 nähden 6,9 %, ollen yhteensä 77,1 milj. euroa. Vastaavasti valtionosuudet kasvavat 4,3 %, ollen yhteensä 26,1 milj. euroa. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa niin kunnallisverotuotto (70,3 milj. euroa) kuin paraneva yhteisöveron tuotto (3,5 milj. euroa). Valtionosuudet lisääntyvät asukasmäärän kasvusta ja ilmeisesti myös väestön ikärakenteen muutoksesta. Kunnan ulkoiset toimintakulut ovat talousarviossa 120,4 milj. euroa ja toimintakate on 100,9 milj. euroa. Vuoteen 2012 on hyvin vaikea verrata, koska liikelaitos Siilisetin luvut olivat vuonna 2012 mukana. Palvelualueiden osalta ulkoisten kulujen muutosprosentit ovat seuraavat: Konserni- ja maankäyttöpalvelut - 1,6 % (Joukkoliikenne + 10,4 %) Talous- ja tukipalvelut + 0,2 % (Pelastustoimi + 12,4 %) Sivistyspalvelut + 4,1 % (Varhaiskasvatuspalvelut + 14,7 %) Tekniset palvelut + 7,0 % (Toimitilojen ylläpito + 15,5 %) Sosiaali- ja terveyspalvelut + 5,9 % (Erikoissairaanhoito, KYS + 2,6 %) Koko kunta + 4,7 % Henkilöstökulut ovat Siilinjärven kunnassa 58,0 milj. euroa (73,5 milj. euroa vuonna 2012), palveluiden ostot ovat 52,7 milj. euroa. Investoinnit Nettoinvestointien määrä vuonna 2013 on 9,2 milj. euroa. Investoinnit ovat korkeat, mutta talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat hyvin perusteltuja. Niihin sisältyy sekä uusinvestointeja että korjaus- ja perusparannusinvestointeja ja yleisen infran parantamista. Suurimpana investointina tulee olemaan uuden Hamulan koulun rakentaminen. Vuonna 2013 investointiohjelmassa on 4,5 milj. euron osuus ja seuraavana vuonna 4,0 milj. euroa. Vanhojen asuntoalueiden infran saneerauksiin tehdään 1,2 milj. euron investoinnit, jotka kohdistuvat Siilinpäähän, Simonsaloon, Simpan ja Vanhan Pappilan alueisiin. 5

6 Strategian mukaiseen kasvuun investoimme Panninniemen uuden asemakaava-alueen infran rakentamiseen 0,6 milj. euroa. Toimitilojen korjauksiin on varattu 0,4 milj. euroa, sisältäen kunnantalon kuntotutkimuksen. Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon uuteen ympäristölupaan ja saneerauksen valmistumiseen on varattu 0,2 milj. euroa, Kuuslahti-Pajulahti-Jynkänniemi siirtoviemäri ja yhdysvesijohto maksavat 0,15 milj. euroa ja Varpaniemi-Harjamäki runkovesihankkeeseen on varauduttu 0,1 milj. eurolla. Näiden lisäksi jatkamme katuvalojen modernisointia energiatehokkuussopimuksen mukaisesti. Jotta tulevaisuudessa uudet kaavoitukset voisivat edetä, kunnan tulee saada ostettua maata. Maan ostoon on varattu euroa ja elinkeinoelämän kehittämiseen euroa. Elinkeinotoiminnassa on tärkeää jatkaa Rissalan yrityskylän rakentamista ja kehittää edelleen Siilinjärven keskustaalueen ja Etelä-Siilinjärven kauppapalveluita. Yhdessä eteenpäin Kuntastrategian mukaan talous on meidän yksi viidestä strategisesta linjasta. Kun rahan määrä ei kasva tulevina vuosina (mm. valtionosuudet), tarvitaan uutta ajattelua töiden tekemiseen ja prosesseihin. Meidän talouden pitää olla tarpeeksi hyvä, jotta voimme toteuttaa strategian mukaista toimintaa. Jokainen työntekijä keskittyy ja tekee oman tehtävänsä, jokainen työyhteisö sitoutuu talouden tavoitteisiin ja odotan kaikilta kehitysotetta, miten työt voidaan tehdä tehokkaammin. Menemme yhdessä kohti tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Muistetaan tarkka talous ja vähimmäistavoite on pysyä tässä talousarviossa. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 6

7 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2011 lopussa henkilöä. Vuoden 2011 väestönkasvu oli 301 henkilöä, sekä syntyneiden enemmyys (146), että muuttovoitto (149) olivat suuria. Valmistuneiden asuntojen määrä oli ennätyssuuri, yhteensä 196 asuntoa. Kuluvana vuonna valmistuu noin 140 uutta asuntoa, mikä turvaa muuttovoiton jatkumisen. Siilinjärven väestö on jatkanut pysyvän kasvun linjalla luku oli voimakkaan kasvun aikaa, väestön kasvu oli henkilöä. Vuosien kasvu oli henkilöä, ja vuosien kasvu henkilöä. Kunnan nykyisen strategian mukaisesti kunnan asukasluku jatkaa kasvamistaan 0,7 1,4 prosentin vuosivauhtia. Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden voimakkaan kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pienenee kymmenen seuraavan vuoden aikana puoleen nykyisestään. Väestö sekä ennuste Vuosi Väestö Muutos Muutos % , * , , , , Muutos ,78 % , , , , Muutos ,5 % , , , , ,5 * liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen 7

8 Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys ja ennuste Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi ja 1980-luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisinkin tulomuuttajat ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta, samoin lähtömuutto suuntautuu pääosin Kuopioon. Muiden naapurikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Etelä-Siilinjärvellä. Tätä on tukenut lisäksi vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Lähivuosien osalta väestöennuste perustuu pientalotuotantoon Kasurila 3:ssa, Etelä-Siilinjärvellä ja Panninniemessä sekä kerrostalotuotantoon Kirkonkylässä ja Vuorelassa. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota vuotiaista nuorista. 8

9 Muuttoliike ja ennuste Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Nettomuuton ikärakenne

10 Väestön kehitys ja ennuste Strategia 06 & tot /TA Strategia Kunnan uudessa vuonna 2010 hyväksytyssä strategiassa jatketaan voimakkaan kasvupolitiikan tavoitetta. Strategian mukaisesti väestötavoite vuodelle 2020 on asukasta ja vuodelle 2025 vastaavasti asukasta. Tavoitteena on siten keskimäärin 175 henkilön vuosittainen asukasluvun kasvu vuoteen 2015 saakka ja 120 asukkaan vuosittainen kasvu vuosina Väestönkasvu edellyttää vilkasta uudisrakentamista, keskimäärin 132 asuntoa/vuosi. Muuttovoiton saavuttamisen mahdollisuudet kiristyvät; työpaikkoja tuovan Green Valley -hankkeen toteutuminen on lykkääntynyt ja maakunnan vähenevistä potentiaalisista muuttajista käytävä kilpailu kiristyy. Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa. Näitä huomattavasti edistävät laadittu maapoliittinen ohjelma ja käynnistynyt yleiskaavatyö. Muita kunnan voimakkaan kasvun strategian onnistumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat matalasuhdanteen päättyminen, Kuopion seudun vetovoiman säilyminen ja menestys seutujen välisessä kilpailussa samoin kuin kunnan oman vetovoiman säilyminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Kaupan, palveluiden ja mm. Rissalan yrityspuiston uudet työpaikat luovat edellytyksiä väestökasvullekin. Vuoden 2011 asukasluku oli asukasta, 119 henkeä enemmän, kuin vuonna 2010 tehdyssä ennusteessa. Alle kouluikäisten toteutuma oli 63 lasta suurempi, kouluikäisten 37 lasta suurempi, nuorten 111 henkilöä pienempi, työikäisten 180 henkilöä suurempi ja eläkeikäisten 50 pienempi kuin ennuste. 10

11 Väestön ikärakenne ja ennuste Ikä Yht Alle kouluikäisten määrä kääntyy pieneen kasvuun uusien asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Alaasteikäisten määrä pienenee hieman vuoteen 2015 saakka yläasteikäisten määrän pysyessä nykyisellään. Alttiimmin poismuuttavan väestönosan eli vuotiaiden määrä kasvaa hieman. Nuoremman työikäisen väestön määrä kasvaa ja vanhemman vähenee. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Siilinjärvellä vuosina peräti 40 %. Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina

12 0 6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys ja ennuste yli 64-vuotiaat vuotiaat Työttömyys Siilinjärvellä työllisyystilanne ja sen vaihtelut ovat olleet viime vuosina valtakunnan keskiarvotasoa. Vuonna 2008 loppuvuodesta alkaneen talouden taantuman vaikutuksesta vuoden 2009 keskityöttömyys oli 217 henkilöä edellisvuotta suurempi, mutta vuonna 2010 taantuman hellittäessä jo 54 henkilöä pienempi. Siilinjärvellä taantuma ei toistaiseksi ole tuonut suuria irtisanomisia ja yritysten lopettamisia. Työttömyyden ennustetaan lähivuosina pysyvän nykyisellä tasolla. Siilinjärvellä on runsaasti suhdanneherkkien alojen, mm. rakennustoiminta ja betoniteollisuus, työpaikkoja ja yrityksiä. Uhkana ovat myös mahdolliset lomautukset paikallisessa teollisuudessa. Työttömyyden kasvaessa myös vaikeimpien ryhmien eli pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti työttömien nuorten määrä kasvaa. Näiden ryhmien työllistymisen edellytyksiä pyritään parantamaan erityisesti kuntien ja eri organisaatioiden yhteistyöllä. Aivan lähivuosina ikärakennekehityskään ei vielä vähennä työvoimaa eikä siten työttömyysongelmia. Kunnan tehtäväksi katsotaan pitkäaikaisen rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy. Kunnilla säilyy velvoite kuntouttavaan työtoimintaan. Kunta tukityöllistää, aktivoi työttömiä nuoria ja edistää työelämästä syrjäytyneiden työllistämistä. 12

13 Työllisyysennusteen tekijät TYÖTTÖMÄT Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Työttömyyden perusteella työttömänä 25-vuotiaat Yli vuoden Alle luku voima * (keskim./kk) teella työmarkkinatukea saaneet olleet työttömät , ei tilastoitu , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * Työvoiman määrä on alueella asuvan työllisen ja työttömän työvoiman summa laskettuna kunkin vuoden keskilukuna. Ennustelaskelmassa työvoiman määrä on 65,0 % vuotiaasta väestöstä laskettu vuoden keskilukuna. 1.3 Työpaikat Siilinjärvellä oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa, jossa kasvua edellisvuoteen nähden 191 työpaikkaa. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet rakennustoiminnassa, rahoituksessa ja palveluissa. Tällä hetkellä koko Euroopassa vallitsee epävarmuuden aika, sen ei kuitenkaan odoteta vaikuttavan merkittävästi Siilinjärven kehitykseen. Viime vuosina muuttoliike on tuonut paljon työikäistä väkeä kuntaan. Suurella osalla näistä työpaikka on ollut jo valmiiksi maakuntakeskuksessa. Vuonna 2010 työpaikkojen kasvu ja työttömyyden väheneminen nostivat työpaikkaomavaraisuuden 72,7 prosenttiin. Väestönkasvu tuo uutta työvoimaa, jolle työpaikat täytyy löytyä osin omasta kunnasta, osin sen ulkopuolelta. Asukasluvun kasvu pitää työvoiman määrän nykyisellään vielä vuosikausia eteenpäin, vaikka vanhempi työväestö vähenee koko ajan. Työväestön ennustelaskelmissa käytetään yllä mainittua tilastokeskuksen mallia, jossa työvoiman määrä on 65 % vuotiaista. 13

14 Vuonna 2011 työpaikkojen määrä jatkoi hienoista kasvuaan. Kasvua oli erityisesti rakennusalalla. Jatkossa uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän runsaimmin kaupan alalle, jonne on vireillä useita yrityshankkeita. Myös puolustusvoimien vahvistuminen Siilinjärvellä tuo lähemmäs 100 uutta työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuuden uskotaan nousevan parin kolmen vuoden kuluessa lähelle 80 prosenttia. Yritysinvestointeja on tehty runsaasti EU-ohjelmia hyödyntäen. Vapaita tuotanto- tai muita yritystiloja on niukasti, ja työpaikkojen syntyminen edellyttää toimitilarakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä hoivapalveluihin, metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden eri aloille. Yritystonttivarauksia on tehty ennätysmäärä, ja niiden vaikutus tulee näkymään kahden vuoden sisällä. Tarinan sairaalan siirtyminen lähitulevaisuudessa Kuopioon osaltaan hidastaa sekä työpaikkojen määrän, että työpaikkaomavaraisuuden kohentumista Työpaikat vuosina ja ennuste Toimiala Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Teollisuus Rakennustoiminta Kauppa, kuljetus, majoitus Informaatio, rahoitus, kiinteistöala ja ammatillinen toiminta Yhteisk. ja henkilökoht. palvelut Tuntematon Yhteensä Asukasluku, Työvoima, Työttömät, Alueella asuva työllinen työvoima Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 70,8 72,7 75,0 76,3 78,1 79,8 81,5 * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2010 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste 14

15 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kansantalouden kehitysnäkymät Epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Tämä heijastuu Suomen talouteen useita välittymiskanavia myöden. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne on säilynyt yllättävän hyvänä, lukuun ottamatta aivan viime aikojen irtisanomis- ja lomautusuutisia. Hallituksen esitys valtion vuoden 2013 talousarvioksi on 7,0 mrd. euroa alijäämäinen. Vaikka päätetyt sopeutustoimet pienentävät valtion alijäämää vuonna 2013 ja edelleen ennustejaksolla, se on jäämässä hallitusohjelman tavoitetta suuremmaksi. Valtiontalouden velan kasvu näyttäisi kuitenkin taittuvan suhteessa kokonaistuotantoon. Väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien taloutta ja myös niiden rahoitusasema uhkaa jäädä selvästi alijäämäiseksi. Talouden ennustettu kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan julkisen talouden rahoitukseen syntynyttä kestävyysvajetta. Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) 3,3 2,7 1,0 1,0 2,0 Palkkasumma 2,3 4,5 3,1 2,5 * Ansiotaso 2,6 2,7 3,5 2,6 3,0 Inflaatio 1,2 3,4 2,6 2,4 2,3 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,4 7,8 7,6 8,1 7,9 Verot / BKT 42,4 43,3 43,2 43,8 44,0 Vaihtotase/BKT 1,6-1,1-1,5-1,4-1,0 10 vuoden korko, % Euribor 3 kk, % 3,0 0,8 3,0 1,4 * Ennustetta ei ole julkaistu, myöskään 2015 suunnitelmavuoden lukuja ei ole julkaistu Lähde, teksti ja taulukko: Kuntataloustiedote 3/2012 ja valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus, syksy ,8 0,6 1,7 0,6 2,2 1,1 2.2 Kuntatalouden kehitysnäkymät Seuraavat kuntatalouden kehitysarviot sisältyvät 2012 hyväksyttyyn peruspalveluohjelmaan. Vuosien yleisen talouskriisin jälkeen kuntien vuosikatteiden kehitys oli arvioitua parempaa Koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate kuitenkin heikkeni jälleen Tähän vaikutti ennustettua nopeampi toimintamenojen kasvu, toimintakate heikkeni kunnissa liki 5,5 %. Verotulot sen sijaan kasvoivat kuten ennustettiin. Kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana. 15

16 Vuoden 2012 aikana kuntatalouden ennustetaan kiristyvän edelleen tulojen kasvun hidastuessa veroperustemuutosten ja talousnäkymien heikentymisen myötä. Vuosien kuluessa kuntatalouden voimakas velkaantuminen uhkaa jatkua ja kuntatalous uhkaa jatkaa kiristymistään. Valtionvarainministeriön suhdannekatsaus pitää sisällään oletuksen suotuisasta kansainvälisestä talouskehityksestä, joskin Euroopan talouskasvu on hauraalla pohjalla. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää julkisen talouden verotulokehitystä. Kuntatalouden rahoitusaseman kehityksen kannalta ratkaisevaa tulee olemaan se, kuinka menokuri säilyy toimintamenoissa ja investoinneissa vuosina Toimintamenojen kasvuksi ennustetaan n. 4 % vuodessa. Tällöin hintojen nousun osuudeksi oletetaan n. 2 % vuodessa ja kuntapalvelujen volyymin kasvuksi muodostuisi toiset n. 2 % vuodessa. Korkomenojen arvioidaan kasvavan lainakannan kasvaessa. Nettoinvestointien odotetaan alenevan hieman vuoden 2011 tasosta. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu hallituksen mukaan luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Kuntauudistuksen laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen tarkoituksena on Sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelun yhteensovittaminen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Kuntien verotulojen kehitys Verotulojen ennustetaan kasvavan yhteensä n. 2 % vuonna Verotulojen kasvun ennakoidaan olevan hitaampaa kuin muina vuosina kehyskaudella, koska yhteisöveron tuoton arvioidaan alenevan. Vastaavasti kunnallisveron arvioidaan kasvavan ansiotulojen kasvun myötä n. 4,5 % ja kiinteistöveron 2,2 % viime vuodesta. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuoden aikana koko maassa on 19,25. Vuosina kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin n. 3,8 % vuosittain. Ansiotuloverotuksen ansiotaso- ja inflaatiotarkistuksista vuosina luovutaan ja pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulo- ja perusvähennystä, mikä alentaa kuntien verotuloja. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan kehyskaudella n. 3,5 % vuodessa ja eläketulojen n. 5,5 % vuodessa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien yhteisövero-osuutta korotetaan 5 %:lla vuosille Vuosina korotus oli 10 %. Yhteisöverokantaa alennettiin kuluvasta vuodesta alkaen 1,5 %:lla 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Verokannan alenemisesta johtuva verotulomenetys kompensoitiin kunnille korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti yhteisövero-osuuden korottamista jatketaan myös vuosille ja mahdolliset verotuottoa alentavat seikat ao. vuosilla kompensoidaan kunnille. Yhteisöveron tuottoon arvioitu alenema tulee Kuntaliiton ennusteen mukaan olemaan n. 23 %, koska yhteisöverotilitysten taso jää loppuvuonna arvioituakin alemmalle tasolle. Yhteisöveron kehitykseen liittyy kehyskaudella suurta epävarmuutta taloudessa vallitsevan epävarmuuden ja kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Kiinteistöveron tilitysten arvioidaan kasvavan varsin maltillisesti. Kuntien valtionapujen kehitys Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin yhdistämällä hallinnonalakohtaiset valtionosuudet vuoden 2010 alusta peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi ikäluokkapohjaiseksi yhtenäiseksi valtionosuudeksi. 16

17 Kehyskaudella kuntien peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat valtionavut kasvavat nettomääräisesti n. 713 milj. euroa vuoden 2012 tasosta. Vuonna 2013 valtionosuuden perushinnoissa huomioidaan arvioitu indeksikorotus 3 % ja alustavissa laskelmissa on huomioitu myös väestö- ja työllisyystiedot. Vanhuspalvelulaista johtuvaan kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutosten vaikutuksiin on varattu koko maassa yhteensä 27,3 milj. euroa (laskennallisen perusteen korotus) eli keskimäärin n. 28 euroa jokaista yli 65-vuotiasta kohden. Hallitusohjelmassa on lisäksi sovittu valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euroon lisäleikkauksesta. Se alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia jolloin kunnan omarahoitusosuus kasvaa 23 euroa per asukas. Leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat vuosina 2014 yhteensä 250 milj. eurolla eli 46 euroa per asukas ja vuonna 2015 yhteensä 500 milj. eurolla eli 92 euroa per asukas. Vuonna 2012 kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus leikkaus huomioituna on 3 135,80 euroa (3 001,49 euroa vuonna 2012). Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee leikkauksen johdosta 0,46 prosenttiyksikköä keskimärin 30,96 prosenttiin (aiemmin 31,42). Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksessa on sovittu toteutettavaksi menosäästöt vuosina Lisäksi valtionosuusindeksi jäädytetään vuoden 2013 tasolle. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasausjärjestelmä muuttui hallitusohjelmassa sovitulla tavalla vuoden 2012 alusta. Tämä merkitsi kiinteistöveron poistamista tasauslaskelman laskentaperusteista. Valtionosuudessa huomioonotettavan tasauslisän määrä on tasausrajan (91,86 %) 3 072,10 euroa/asukas ja kunnan laskennallisen asukaskohtaisen verotulon erotus täysimääräisenä. Kun kunta joutuu maksamaan verotulojen tasausta, tasausvähennyksenä huomioidaan 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista asukaskohtaisista verotuloista. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalveluiden lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoidon valtionosuus sisältyy myös jatkossa valtiovarainministeriön hallinnoimassa peruspalvelujen valtionosuudessa. Valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtunee myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle vuoden 2015 alussa. 2.3 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään lisäksi, että talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tulo-arviot kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa on peruskunnan käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvion käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä tulosalueittain valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. 17

18 Maaseutuhallinnon 14 kunnan yhteistoiminta-alue ja 9 kunnan yhteinen ympäristöterveyspalveluiden yhteistoiminta-alue on käsitelty talous- ja tukipalveluihin kuuluvina erillisinä tulosalueina. Kunkin tulosalueen määrärahat ja tuloarviot esitetään tuloslaskelman muodossa tiliryhmittäin. Valtuustoon nähden sitoviksi määritellään TOIMINTATUOTOT ja TOIMINTAKULUT. Sitovat erät on merkitty tulosalueittaisiin tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruokapalvelukeskuksen tuottamat ateriapalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi- ja siivouspalvelut) sekä hallintopalvelut (henkilöstöhallinto, toimistopalvelut, talouspalvelut ja tietohallintopalvelut). Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät myös erikseen suunnitelmapoistot. Valtuusto voi vahvistaa tulosalueen määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Joukkoliikenteen tulosalue, Maaseutuhallinnon tulosalue, Ympäristöterveyspalveluiden tulosalue ja Vesihuoltolaitoksen taseyksikkö. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli TOIMINTAKATE. Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös tulosalueiden tavoitteet vuosille sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso, jotka ovat myös valtuustoon nähden sitovia. Valtuuston sitovat tavoitteet on selkeästi erotettu lautakunnan tavoitteista omaksi ryhmäkseen. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Talousarvioasiakirjaan sisältyy myös tulosalueiden toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja -menot sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot aikaisemmin sovittujen hankerajojen mukaisesti hankkeittain tai hankeryhmittäin. Suurien hankkeiden osalta sitovia ovat myös kustannusarviot. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden sekä käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen lisäksi kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä talousarvion menoista ja tuloista. 18

19 Vuoden 2013 talousarvion sitovien erien yhdistelmä N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio Käyttötalousosa Ulkoiset ja sisäiset Sitovuus Menot Tulot Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B Kunnanhallitus Hallinto- ja viestintäpalvelut B Elinkeinotoimi B Henkilöstöpalvelut B Maapolitiikka- ja paikkatietopalv B Kaavoitus B Joukkoliikenne N Talouspalvelut B Muut tukipalvelut B Tietotekniikkapalvelut B Pelastustoimi B Ruoka- ja puhtauspalvelut B Yhteensä Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto N Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut N Sivistyslautakunta Opetuspalvelut B Varhaiskasvatuspalvelut B Kansalaisopisto B Kirjasto B Kulttuuripalvelut B Liikuntapalvelut B Nuorisotoiminta B Yhteensä Tekninen lautakunta Tekninen hallinto ja varikkopalv. B Kuntatekniikka B Toimitilojen ylläpito B Vesihuoltolaitos N Rakennusvalvonta B Ympäristönsuojelu B Yhteensä Teknisen lautakunnan jaosto Yksityistieasiat B Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteiset palvelut B Sosiaali- ja perhepalvelut B Hoiva- ja vanhuspalvelut B Terveyspalvelut B Yhteensä Käyttötalousosa yhteensä

20 Investointiosa Sitovuus Menot Tulot Kunnanhallitus Maa- ja vesialueet B Koneet ja kalusteet B Osakkeet ja osuudet B Elinkeinoelämän kehittäminen B Yhteensä Sivistyslautakunta Liikuntapaikat B Koneet ja kalusto B Yhteensä Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut B Tekninen lautakunta Rakennukset B Maa- ja vesirakenteet B Vesihuoltolaitos B Yhteensä Sosiaali- ja terveyslautakunta Tietokoneohjelmistot Koneet ja kalusto Investointiosa yhteensä Tuloslaskelmaosa Valmistus omaan käyttöön B Rahoitusosa Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Satunnaiset kulut B Pitkäaik. saamisten muutokset Antolainojen vähennys B Antolainojen lisäys B Pitkäaik. lainojen vähennys B Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Lyhytaik. lainojen vähennys Oman pääoman muutos B Kassavarojen muutos MENOT JA TULOT yhteensä

21 Kokonaistulojen jakautuminen vuonna 2013 Myyntituotot 10,6 % Investoinnit 0,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8,7 % Valtionosuudet 16,6 % Muut rahoitustuotot 2,2 % Verotulot 49,1 % Vuokra- ja muut tuotot 7,8 % Maksutuotot 3,5 % Tuet ja avustukset 1,3 % Kokonaismenojen jakautuminen vuonna 2013 Tekniset palvelut Talous- ja 6,4 % tukipalvelut 8,4 % Sivistyspalvelut 28,2 % Korko- ja rahoituskulut 2,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 41,2 % Konserni- ja maankäyttöpalvelut 3,4 % Lainojen lyhennys 4,2 % Investoinnit 6 % 21

22 3 KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa. Laadukkaat peruspalvelut - Saatavuus - Asiakaslähtöisyys - Tarpeeseen nähden riittävät palvelut Hyvä elinympäristö - Toimiva infrastruktuuri - Luonnonläheisyys, viihtyisyys ja turvallisuus - Hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet Yhteistyö - Työssäkäyntialuetta tukeva palvelurakenne - Olemassa olevien resurssien (osaaminen ja talous) täysimääräinen ja luova hyödyntäminen 3.2 Visio Siilinjärvi Vahva ja vastuullinen toimija Pohjois-Savossa Mitä tarkoittaa vastuullinen toimija? - Kuopion menestys luo perustan alueen jokaisen kunnan kehittymiselle. Siilinjärvi osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen ottamalla vastaan väestöä, luomalla työpaikkoja, osaamista ja kilpailukykyisiä palveluja sekä osallistumalla alueen yhteisiin merkittäviin kehittämishankkeisiin. - Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa, on aktiivinen toimija, tuottaa tasapuolisesti palvelut myös yhteistyökumppaneilleen tuottajavastuullaan olevissa palveluissa ja on avoin uudelle yhteistyölle Pohjois-Savon kuntien kanssa. - Luontevan yhteistyön kautta myös kuntaliitokset ovat mahdollisia - Varaudutaan asukasluvun kasvun ja ikärakenteen muutoksen sekä mahdollisesti lisääntyvän maahanmuuton edellyttämiin palvelurakenteen muutoksiin ja resurssitarpeisiin - Ekologisuus, ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnan toiminnoissa. - Kunta tuntee vastuuta asukkaidensa terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja työllisyydestä Mitä tarkoittaa vahva toimija? - Siilinjärvi on kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuin- ja yrityskunta - Kasvu mitoitetaan siten, että kunnalla on riittävät resurssit kasvun edellyttämiin uuden yhdyskuntarakenteen ja palvelujen sekä elinkeinoelämän kehittämisen tarpeisiin - Kunnan toimiva ja yhteistyökykyinen päätöksentekojärjestelmä turvaa laajan osallistumisen, hyvän suunnittelun ja nopean päätöksenteon. 22

23 3.3 Strategiset suunnat ja päämäärät Kestävä kuntatalous Strategiset tavoitteet Investointikyvyn ylläpitäminen: Siilinjärven kunnan toiminnan lähtökohtana on kunnan toimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen kunnan taloudellisten voimavarojen puitteissa. Keskeisenä kuntatalouden tavoitteena on asettaa kulurakenne tasolle, jolla investointikyky säilyy. - Kunnan velkamäärä ei kasva 3 5 vuoden aikajänteellä - Kunnan velkamäärä kuntien keskiarvoon tai sen alle 5 10 vuoden aikajänteellä Palveluprosessien tehokas toteuttaminen: Siilinjärvi järjestää tehokkaasti ja joustavasti peruspalvelut, kehittää suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti palveluprosesseja ja hyödyntää ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseksi. Kun Siilinjärvi ostaa palveluja tai järjestää palveluja yhteistyössä muiden kuntien kanssa, kunta kiinnittää erityistä huomiota palveluprosessien tehokkuuteen (kuntatalouden näkökulmasta) ja toimivuuteen (asiakasnäkökulmasta) sekä siihen, että toimintaa kyetään tehokkaasti ohjaamaan ja seuraamaan. - Ostopalvelujen hyödyntäminen tarkoituksenmukaisella tavalla - Suunnitelmallinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kansalaistoiminnan edellytysten vahvistaminen - Palvelutarpeiden ennakoiminen ja ennaltaehkäisevän työn suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toteuttaminen - Keskeisten hoitoketjujen ja muiden palveluprosessien järjestelmällinen arviointi ja kehittäminen - Ohjaava taksapolitiikka - Palveluiden kustannusten, laadun ja vaikuttavuuden tuntemuksen ja seurannan parantaminen, jotta palveluohjaus voi tapahtua tehokkaasti ja tiedostetusti ja jotta jokainen työntekijä voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan toiminnan kehittämiseen - Avoimien matalan kynnyksen palvelumuotojen kokeilut Nykyisten resurssien hyödyntäminen: Toiminnan ja toimintojen uudistuessa ja laajentuessa peruslähtökohtana on jo olemassa olevien resurssien huomioonottaminen ja tehokas hyödyntä-minen. - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - Rakennetun teknisen huollon verkostojen ja tiestön hyödyntäminen - Omistuksessa tai hallinnassa olevien toimitilojen hyödyntäminen - Henkilöstön ja etenkin esimiestason tietämyksen ja osaamisen lisääminen kunnan strategisten ja menestymisen kannalta merkityksellisten asiakokonaisuuksien tasolla - Omaisuudesta huolehtiminen Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Strategiset tavoitteet Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvostaminen: Kunta vaikuttaa aktiivisesti terveyden edistämiseksi, sairastavuuden kasvun hillitsemiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja yhteisöjen oman vastuunottokyvyn vahvistamiseksi. - Asukkaiden omatoimista selviytymistä tukevan esteettömän asuin- ja elinympäristön edistäminen - Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen - Vanhuspalvelustrategian määrätietoinen toteuttaminen - Liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen - Kunnan ja naapurikuntien sekä järjestöjen yhteistyön lisääminen kulttuuripalvelujen tuottamisessa - Terveydenhuoltolain mukaan kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Valtuustolle vuosittain on raportoitava toteutetuista toimenpiteistä. 23

24 - Hyvinvointikertomuksen laatiminen toimii kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana. Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Luottamushenkilöille hyvinvointikertomus on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Nuorten ja perheiden syrjäytymisen väheneminen: Siilinjärvi ehkäisee syrjäytymistä ja puuttuu varhaisessa vaiheessa syrjäytymisestä johtuviin ongelmiin. - Perhe- ja lastensuojelutyön tehostaminen ja ennakoivien toimenpiteiden käyttö - Nuorten työllistämisen tehostaminen ja työllistymistiedon lisääminen peruskoulussa - Yhteistyö järjestöjen kanssa - Nuorten yhdessä toimimista edistävien toimien toteuttaminen ja tukeminen Ympäristötekijöiden ja -arvojen arvostaminen: Ympäristötekijät otetaan huomioon kunnan toiminnoissa. - Hankintojen yhdeksi tekijäksi ympäristövaikutukset - Rakennusten energiankäytön tehostaminen ja vähäpäästöisten, kotimaisten lämmitysratkaisujen käyttöönotto käytössä olevan ratkaisun elinkaari huomioonottaen - Ympäristöturvallisuuden arviointimenetelmien hyödyntäminen Elinkeinotoimen edistäminen Strategiset tavoitteet Vetovoimainen yrityskunta: Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi. - Kilpailukykyiset, riittävät ja nopeasti käyttöönotettavat yritys- ja liikerakennusalueet - Rissalan yrityskylän markkinointi ja kehittäminen - Hyvän liikenteellisen aseman hyödyntäminen - Yrityskuntaimagon vahvistaminen Yritysten toimintaedellytysten edistäminen: Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa. - Yritysten kasvu- ja kehittämismahdollisuuksien tukeminen - Yrityskeskus Innocumin kehittäminen vahvana ja monipuolisena yrityskeskittymänä - Kirkonkylän ja Vuorelan liikekeskusten kehittäminen ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen - Kunta on aktiivinen laajakaistan ja nopeitten yhteyksien käyttömahdollisuuden saamiseksi maaseutualueille ja osallistuu sen rakentamiseen - Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen hoiva- ja hyvinvointipalveluissa ja uusiutuvan energian tuotannossa - Yksityisten palveluiden ja kolmannen sektorin suunnitelmallisen käytön lisääminen kunnan palvelutuotannon täydentäjänä Kilpailukykyä yhteistyöstä: Alueellisen yhteistyön avulla vahvistetaan myös Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona. - Tehokas alueellinen yrityshankinta - Laajapohjaisen elinkeinotoimen kokoaminen - Kehittämisvarojen suuntaaminen nykyistä suurempiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin - Kuntien yhteinen resurssointi merkittävissä elinkeinohankkeissa. 24

25 3.3.4 Vastuullinen kasvupolitiikka Strategiset tavoitteet Kasvun mahdollistaminen: Siilinjärvi varmistaa kasvun toteutumisen edellytykset sekä vastaa väestönkasvusta aiheutuviin ja muihin palvelutarpeiden muutoksiin joustavalla ja suunnitelmallisella toiminnalla. - Yleiskaava maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi välittömästi, haja-asutusalueen rakentamisen periaatteiden vahvistaminen - Johdonmukainen ja suunnitelmallinen maankäyttöpolitiikka, mukana maanomistajat - Tonttitarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen - Yhteistyö maankäytön suunnittelijoiden, kunnallistekniikan toteuttajien ja peruspalveluiden vastuuhenkilöiden kesken - Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset huomioidaan joukkoliikenteessä ja päivähoitopalveluissa Vetovoimaa asumisesta ja tehokkaista peruspalveluista: Siilinjärvi turvaa vetovoimansa asuinkuntakuntana hyvillä asuinmahdollisuuksilla ja tehokkailla, resursseihin suhteutetuilla peruspalveluilla. - Kasvun mitoituksessa otetaan huomioon peruspalvelujen tarpeen kasvu, eri väestöryhmien asumistarpeet ja niiden edellyttämät resurssitarpeet - Vanhojen asuntoalueiden uudistaminen ja mahdollinen täydennysrakentaminen - Paluumuuton edistäminen Alueen kasvutavoitteita tukeva väestökehitys: Siilinjärvi luo edellytykset seuraavien vuosien muuttovoitolle ja varmistaa siten pidemmälläkin aikavälillä tasapainoisen ikärakenteen ja riittävän verokertymän. - Kasvu vuosittain 0,7 1 % Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Strategiset tavoitteet Osaamisen varmistaminen: Siilinjärvi toimii aktiivisesti osaavan henkilöstön saamisen varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. - Rekrytointia kehitetään ja se perustuu henkilöstösuunnitelmaan - Oppisopimuskoulutusta hyödynnetään ja harjoittelijaresurssien käyttöä lisätään - Henkilöstön täydennyskoulutus perustuu osaamiskartoituksiin ja koulutussuunnitelmiin Motivaation ylläpitäminen: Siilinjärven henkilöstö työskentelee mielekkäissä kykyään vastaavissa tehtävissä - Johtaminen ja esimiestyö on kannustavaa ja oikeudenmukaista - Toimiva palautejärjestelmä - Kannustava palkitseminen ja palkkapolitiikka - Työkierron ja etenemismahdollisuuksien hyödyntäminen - Henkilöstön aktiivinen oman työn kehittäminen 25

26 Hyvinvoinnin kehittäminen: Siilinjärven henkilöstöpolitiikan tavoitteena on henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen - Tietoisuus henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tasosta - Työyhteisöt toteuttavat yhdessä hyvää työilmapiiriä ja henkilöstön työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä toimenpiteitä - Terveellinen työympäristö, käyttöturvalliset ja ergonomiset työvälineet 3.4 Arvot Luotettavuus - Voimavaroihin suhteutetut palvelut ja palvelutaso, joihin sitoudutaan Avoimuus - Perusteltu ja selkeä päätöksenteko - Aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä - Vuorovaikutteiset toimintatavat Asukaslähtöisyys - Osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioon ottava palveluiden valmistelu ja toteutus - Ihmisläheisyys Kehityshakuisuus - Tulevaisuuteen suuntautuva, laaja-alaisesti asioita katsova ja ympäristön muutokset huomioon ottava toimintatapa 26

27 4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Talousarvion tuloslaskelmaosasta on kaksi laskelmaa, talousarvion sitovuutta osoittava tuloslaskelmaosa ja toiminnan kokonaisuutta osoittava tuloslaskelmaosa. Tuloslaskelmaosa on esitetty sivulla Tulot ja menot Toimintamenoissa ja -tuloissa ovat mukana kunnan eri toimintojen väliset sisäiset erät. Tuloslaskelmaosa on tehty uuden voimaan tulevan organisaatiojaon mukaiseksi. Tällöin varhaiskasvatuspalvelut siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin, ruokapalvelut siirtyvät sivistyspalveluista talous- ja tukipalveluihin, siivouspalvelut siirtyvät teknisistä palveluista ja sosiaali- ja terveyspalveluista talous- ja tukipalveluihin, toimistopalvelut siirtyvät konserni- ja maankäyttöpalveluista talous- ja tukipalveluihin, työllistämistoiminta siirtyy talous- ja tukipalveluista sosiaali- ja terveyspalveluihin, yksityistieasiat siirtyvät maaseutupalveluista teknisiin palveluihin. Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen sijaan on oma sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue, joka on uudelleen organisoitu. Lautakuntamuutokset tulevat edellä mainittujen muutosten lisäksi. Muutokset on toteutettu vertailutietoineen (muutosbudjetti ja tilinpäätös) kaikilta muilta osin paitsi varhaiskasvatuksen ja siivouksen osalta siltä osin kuin kyse on Maaningan ja Nilsiän kuntaosuudesta (vertailutiedoissa kulut jää ko. yksiköihin, mutta kuntaosuustulo kohdentuu sosiaali- ja terveyspalveluihin). Tuloslaskelman mukaiset toimintamenot ovat euroa, kun niiden kuluvana vuonna ennakoidaan olevan noin euroa. Muutokseen vaikuttaa merkittävästi Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen purkautuminen Tällöin ne menot, jotka ovat aiheutuneet Maaningan kunnan ja Nilsiän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, jäävät talousarviosta pois. Vastaavalla tavalla muutos vaikuttaa tuloslaskelman mukaiseen toimintatuloon, joka on euroa, kun se kuluvana vuonna on n euroa. Vesilaitoksen puhtaan veden käyttömaksua on korotettu 0,04 /m 3 ja jäteveden käsittelymaksua 0,13 / m 3. Vuonna 2012 käyttövesimaksu on 1,39 /m 3 ja jätevesimaksu 2,25 /m 3 (molemmat alv 0 prosenttia). Toimintakate heikkenee kuluvaan vuoteen verrattuna 4,7 % ollen yhteensä n. 101,1 milj. euroa. Toimintakate heikkenee vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna 10,9 %. Kunnanhallitus asetti tavoitteeksi, että toimintakatetta tulee parantaa karsimalla toimintakuluista -2,5 %. Tavoitteen mukaiseksi toimintakatteeksi olisi tällöin tullut n. 96,1 milj. euroa (palkkojen yleiskorotus huomioiden). Tästä tavoitteesta jäätiin peräti 6,3 milj. euroa. Palkkojen yleiskorotus ei sisälly tehtyyn talousarvioon. Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut muutosbudjettiin nähden ja talousarviovuoden henkilöstökuluihin kohdentuvat säästövelvoitteet ovat seuraavat: Palvelualue Kasvu Muutos % Ulkoiset erät Säästövelvoite Konserni- ja maankäyttöpalvelut -46-1,6 30 Talous- ja tukipalvelut ,2 148 Sivistyspalvelut ,1 531 Tekniset palvelut ,0 50 Sosiaali- ja terveyspalvelut ,9 * 574 Yhteensä , * Lisäksi talousarvioon on jo sisällytetty euroa. 27

28 Talous- ja tukipalvelun kasvu johtuu palo- ja pelastustoimen kasvusta sekä palvelualueelle yhdistetyn ruokapalvelun poistuneista myyntituloista. Sivistyspalveluiden kasvu johtuu palvelualueelle yhdistetyn varhaiskasvatuspalveluiden kasvusta ja teknisten palveluiden kasvu johtuu kurssikeskuksen purkukustannuksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvu johtuu purkautuneen liikelaitoksen sijaan perustetulle palvelualueelle jääneen henkilöstömäärän kasvusta +1,4 milj. (35 henkilöä), erikoissairaanhoidon kasvusta +1,0 milj., kuluvalle vuodelle budjetoimattomista asumispalvelun kustannuksista +0,4 milj. ja muista pienemmistä eristä. Työmarkkinajärjestöjen keskitetystä palkkaratkaisusta ns. raamisopimuksesta, tulee kokovuotista yleiskorotusta järjestelyvaraerineen vuonna 2013 yhteensä 1,89 %:a. Talousarviossa ei ole tehty palkankorotusvarausta voimassa oleviin palkkoihin. Taloustilanteesta johtuen tulevien palkankorotusten aiheuttamien kustannuslisäysten säästäminen tulee tapahtua omasta toiminnasta. Säästövelvoite henkilöstösivukuineen on em. 1,3 milj. euroa. Pelkkänä palkkakuluna summa on n. 1,1 milj. euroa, joka vastaa noin viikon palkkakuluja. Kunnanhallitus esittää tarvittavat säästötoimet syksyn kuluessa. Tiliryhmäkohtaisia henkilöstömenojen, palveluiden ostojen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden, avustusten ja muiden toimintamenojen muutoksia ei voi eritellä purkautuvan liikelaitoksen vaikutuksen vuoksi. Menot, jotka ovat aiheutuneet Maaningan kunnan ja Nilsiän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, jäävät talousarviosta pois. Näitä ei kuitenkaan voida yksilöidä tiliryhmittäin käyttömääriin perustuvan tuotebudjetoinnin vuoksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut uuden ohjeen suunnitelman mukaisista poistoista. Ohjetta tulee noudattaa vuoden 2013 tilinpäätöksestä lukien. Poistosuunnitelmassa esitetään valtuuston hyväksyttäväksi uudet poistoajat vuodesta 2013 alkaen. Poistojen määrää korottaa purettavan aikuiskoulutuskeskuksen rakennusten ylimääräinen poisto n euroa. Kunta maksaa eräille konserniyhtiöille toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja ylläpitomenoihin seuraavasti: TP 2011 TA 2012 MB 2012 TA 2013 Pysäköinti Oy Uimala Oy Kiint.Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Yhteensä Pysäköinti Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskuksen pääomalainoina aiemmin maksetut osuudet on muutettu avustukseksi vuodesta 2012 lähtien. 4.2 Verotulot Vuonna 2010 ja 2012 Siilinjärven kunta korotti tuloveroprosenttiaan 0,75 prosenttia. Vuoden 2013 osalta on esitetty kunnallisveron tuloveroprosentin pitämistä ennallaan. Kunnan veroprosentit ovat seuraavat: Tuloveroprosentti 18,75 18,75 19,50 19,50 20,25 20,25 Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,85 0,85 0,95 0,95 0,95 0,95 Vakituinen asuinrakennus 0,40 0,40 0,50 0,50 0,50 0,50 Vapaa-ajan kiinteistöt 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 1,00 Rakentamaton tontti 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 28

29 Kunnan verotuloennuste vuosille perustuu Kuntaliiton kehysarvioihin ja kunnan omiin ennusteisiin mm. väestöstä, työvoimasta ja niiden pohjalta lasketuista tunnusluvuista. Luvuissa on huomioitu viimeisimmät kuntien verotuloja muuttavat tekijät. Edelleen kunnan verotuloennusteen lähtötasona on verohallinnon julkaisema ennakkotieto vuoden 2011 kunnallisverosta. Vuoden 2012 muutosbudjetin verotuloarvio on 72,13 milj. euroa, joka on 1,5 % suurempi kuin alkuperäinen talousarvio. Viimeisimpien tietojen mukaan verotulojen kertymä kuluvalle vuodelle on n. 71,5 milj. euroa. Mikäli muutosbudjetti (ennuste) toteutuu, kertyy kunnallisveroa n. 8,0 % edellisvuotta enemmän. Yhteisövero puolestaan muodostuu yli puolet pienemmäksi. Tämä johtuu siitä, että koko maassa kasvuennusteet ovat alentuneet ja kuntien jako-osuus on alentunut. Siilinjärven osalta on vuoden 2011 verotulotuottoon kohdentunut yksittäisen veronmaksajan osalta poikkeuksellisen suuri verotulo-osuus, joka ei vaikuta enää kuluvana vuonna. Kiinteistöveroissa on huomioitu vuotuinen pieni asuntokannan kasvu sekä vanhojen asuntokannan verotusarvojen väheneminen. Verohallinnon tilitysjärjestelmä kunnille perustuu jako-osuusarvioihin, joita verohallinto tarkistaa vuosittain verotustietojen valmistuttua kuntakohtaisesti ja veronsaajaryhmittäin (valtio, kunnat, seurakunnat). Lopulliset verotustiedot valmistuvat noin kahden vuoden viiveellä, jonka jälkeen kunnat saavat oikaisutilitykset. Maksuunpantavat oikaisutilitykset vaikeuttavat tilitysjärjestelmän ennustettavuutta. Vuoden 2013 verotuloja on arvioitu Kuntaliiton toimittaman lokakuun verokehyksen pohjalta. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti arvioituna verotuloja on budjetoitu aikaisempaa optimistisemmin. Verotuloennuste on seuraava (milj. euroa) TP 2011 TA 2012 *MB 2012 ennuste TA 2013 Muutos % Kunnan tulovero 61,4 64,9 66,3 70,3 6,0 Yhteisövero 5,2 2,8 1,9 3,5 84,2 Kiinteistövero 3,1 3,1 3,3 3,3 0 Yhteensä 69,8 70,8 71,5 77,1 7,8 * Muutosbudjetti sisältäen viimeisimmän ennusteen 4.3 Valtionosuudet Vuoden 2010 alusta siirryttiin ns. yhden putken valtionosuusjärjestelmään. Järjestelmässä eri sektorien valtionosuudet yhdistetään. Sektoreiden yhteenlasketusta laskennallisten kustannusten summasta kunnan rahoitusosuus vuonna 2013 on ennakkotiedon mukaisesti 3 135,80 euroa/asukas. Nousua edelliseen vuoteen on yhteensä 134,32 euroa/asukas eli 4,5 %. Luku pitää sisällään valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen, joka on n. 23 euroa/asukas. Omarahoitusosuus sisältää myös edellisen valtionosuusleikkauksen, 118 euroa/asukas. Valtionosuuksiin on vuonna 2013 tehty 3 prosentin indeksitarkistus, kustannustenjaon tarkistus sekä ikärakennekohtaisten tekijöiden muutokset. Mukana on myös vanhuspalvelulaista johtuvaan tehtävien laadun ja laajuuden muutoksen vaikutus. Näiden yhteisvaikutuksesta laskennallisten kustannusten osuus per asukas muodostuu Siilinjärvellä 4 417,02 euroon. Korotusta edelliseen vuoteen on yht. 178,29 euroa eli 4,2 %. Hallitusohjelmassa on varattu vanhuspalvelulain toteuttamiseen koko maassa 27,3 milj. euroa (laskennallisen perusteen korotus) eli keskimäärin n. 28 euroa jokaista yli 65-vuotiasta kohden. Siilinjärven osalta valtionosuuden lisäys sosiaalihuollon perushinnoissa huomioituna on euroa. 29

30 Merkittävimpiä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna ovat valtionosuuteen tehtävien lisäysten ja vähennysten erässä tapahtuvat muutokset sekä kunnan omarahoitusosuuden kasvu. Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen ns. ylläpitäjän valtionosuuden indeksikorotukset on jäädytetty entiselle tasolle. Valtionosuudet kasvavat muutoksista huolimatta yhteensä n euroa. Siilinjärven kunta maksaa verotulotasauksena kuluvana vuonna yhteensä euroa. Verotulokehityksen myötä kunnan ennakkotiedon mukainen maksu on ensi vuonna n euroa. Vuoden 2013 verotulotasauslaskelma perustuu Kuntaliiton verotuloennustekehikkoon ja verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin vuoden 2011 verotuksesta. Valtionosuuksien tarkistetut ennakkotiedot on julkaistu Arvio valtionosuuksista on seuraava (1 000 euroa): TP ) MB ) TA 2013 Muutos % Sosiaali- ja terveydenhuolto laskennalliset kustannukset ,5 Opetus- ja kulttuuritoimi laskennalliset kustannukset ,9 Laskennalliset kustannukset yhteensä ,7 Kunnan rahoitusosuus , ,80 euroa/asukas Yleinen osa ,5 Verotulotasaus ,6 Ylläpitäjän valtionosuus 4) Järjestelmämuutoksen tasaus 2) Valtionos. tehtävät vähennykset ja lisäykset 3) ,2 VALTIONOSUUS YHTEENSÄ ,3 1) laskennallisia kustannuksia 2) kompensaatio arvioidusta järjestelmämuutostappiosta, arvioitu keväällä 2009, pysyy ennallaan 3) kompensaatio verovähennysmuutosten aiheuttamista veromenetyksistä 4) korvaus muiden kuntien oppilaitoksissa käyvistä 4.4 Rahoitustulot ja -menot Lainojen korkomenot arvioidaan vuonna 2013 noin euroksi. Korkotason ennustaminen epävarmasta kansainvälisestä rahoitusmarkkinatilanteesta johtuen on haastavaa, mutta oletuksena on korkotason säilyminen keskimäärin nykyisellä tasolla ensi vuoden aikana. Muut rahoitusmenot koostuvat viivästyskoroista ja laskennallisesti eriytettyjen taseyksiköiden sisäisistä jäännöspääoman koroista. Korkotulot antolainoista ja muut rahoitustulot ulkopuolisilta arvioidaan noin euroksi. Muut rahoitustuotot koostuvat mm. osinko- ja viivästyskorkotuotoista, sairaanhoitopiirin peruspääoman korosta. Laskennallisesti eriytettyjen taseyksiköiden jäännöspääoman korko on euroa. 4.5 Vuosikate Vuosikate ilmoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää juoksevan toiminnan kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot, on kunnan talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Tästä huolimatta kunta voi velkaantua, koska nettoinvestoinnit ovat useimmiten poistoja suuremmat. Rahoituksellisesti tasapainoisessa tilanteessa vuosikatteen tulisi riittää nettoinvestointeihin. 30

31 Vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa vuosikate on euroa ja tilikauden tulos euroa alijäämäinen. Vuosikate ei kata suunnitelmapoistojen määrää, talous on epätasapainossa. Kunnan poistonalaisten uusinvestointien määrä (8,9 miljoonaa euroa) talousarviovuonna on noin 3,4 miljoonaa euroa poistoja suurempi. Tämän lisäksi on varauduttu investoimaan maanhankintaan ja elinkeinoelämän kehittämiskohteisiin 0,5 milj. euroa eli kokonaisinvestointien bruttomäärä on 9,4 miljoonaa euroa ja nettomäärä 9,2 miljoonaa euroa. 4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Suunnitelmanmukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Kuntalain mukaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä kunnan on päätettävä niistä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnitelmakaudella katetaan. Talousarvio ja -suunnitelma on kuitenkin laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Vuoden 2012 talousarvion tuloksen ennakoidaan syyskuun estimaatin mukaan muodostuvan noin 5,2 milj. euroa alijäämäiseksi. Alijäämää kasvattaa tämän lisäksi viimeisin tieto kuluvan vuoden verotulojen kertymästä, joka olisi oikaisuerien jälkeen n. 0,7 milj. euroa budjetoitua pienempi. Mikäli vuosi 2012 toteutuu em. ennusteen mukaisena, on taseessa kumulatiivista ylijäämää noin 4,8 milj. euroa. Talousarvio 2014 on alijäämäinen, samoin suunnitelmavuosi Suunnitelmavuodet on tehty olettaen, että menokehitys pysyy erittäin maltillisena. Tästä huolimatta kertyneet ylijäämät tulevat kokonaan käytetyksi suunnitelmavuosien aikana. Ali-/ ja ylijäämän määrä vuosina (1 000 euroa) Tilinpäätös TA-ennuste Talousarvio TS 2014 TS Edellisten kausien ali-/ylijäämä Tilinpäätös 499 Talousarvio Taloussuunnitelma Ali-/ylijäämä vuoden lopussa

32 Tuloslaskelma vuosille Tilinpäätös 2011 ja talousarvio 2012 sisältää liikelaitoksen euroa TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 muutos TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Rahastojen lis. (-) tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % -43,7 % -43,3 % -26,5 % -26,3 % -26,1 % Vuosikate / Poistonalaiset invest., % 21,9 % 41,7 % 48,6 % Vuosikate, euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä, t Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa TA 2012 muutos on kuluvan vuoden muutostalousarvio, johon ei ole viety uutta tulosennustetta, jonka mukaan alijäämää kertyy noin 5,9 milj. euroa. Myöskään tunnuslukutaulukon lukuja ei ole muutettu. 32

33 5 RAHOITUSOSA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Vuodesta 2004 lähtien investointien vuotuinen keskiarvo on ollut yli 8,1 milj. euroa. Paineita investointien lisäämiseen luovat osittain tekemättä jääneet korjausinvestoinnit ja toisaalta tarpeet rakentaa uusia tiloja koulupalveluille. Investointien netto-loppusummat ovat seuraavat: vuoden 2009 tilinpäätöksessä 8,6 milj. euroa; vastaavasti 2010 yhteensä 6,1 milj. euroa ja 2011 yhteensä 11,2 milj. euroa. Talousarvion 2012 investoinnit ovat n. 7,2 milj. euroa ja ensi vuonna investoinnit jälleen kasvavat n. 9,2 milj. euroon. Taloussuunnitelmavuosiin kohdistuu edelleen voimakkaita investointipaineita. Nettoinvestointien määrää on yritetty määritellä aiemmin siten, että kunnan asukasta kohti laskettu velkamäärä ei kasvaisi 3- vuotiskaudella yli euroon. Taloussuunnitelmavuosien nettoinvestointien määrä on kuitenkin alkuperäisen esityksen mukaisesti vuonna 2014 yhteensä 13,0 milj. ja 2015 yhteensä 9,7 milj. euroa. Tästä on suunnitelmavuosien kehykseen karsittu 4,0 milj. yhteismäärä, joka ei kuitenkaan yksin riitä lainakannan pitämiseen alle tavoitetason. Alkavan suunnitelmakauden talonrakennuksen suurin rakentamiskohde on uuden Hamulan koulun rakentaminen. Hankkeen on tarkoitus alkaa 2013, investointimenot n. 4,5 milj. euroa, kokonaiskustannusten ollessa n. 8,5 milj. euroa. Kasurilan päiväkoti on suunniteltu alkavaksi vuodella 2015 jolloin kustannukset yhteensä n. 3,0 milj. euroa. Pieniin rakentamisinvestointeihin eli eri kiinteistöjen saneeraus- ja kunnostustöihin on varattu vuoden 2013 talousarviossa euroa ja vuosina kaikkiaan euroa. Yhdyskuntatekniseen rakentamiseen käytetään noin 1,6 milj. euroa vuonna Suurimpina kohteina ovat Metsäkoulun, Panninniemen, Siilinpään, Simpan ja Vanhan Pappilan alueet. Vuosina investoinnit ovat vuosittain noin 2,5 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen 1,6 milj. investoinnit kohdistuvat pääasiassa vesihuoltotöihin, toiminta-alueen täydennysrakentamiseen, sulkujen saneeraukseen ja Panninniemen alueen rakentamiseen. Vuosina investoinnit ovat yhteensä 4,7 milj. euroa. Tällöin alkuperäisen investointisuunnitelman mukaan käynnistyisi Varpaniemi- Harjamäki -hanke sekä Jynkänniemen -hanke. Näiden toteuttamisen aloittamista tarkastellaan erikseen ensi vuoden aikana. Maanhankintaan on varattu vuosittain noin 0,2 milj. euroa. Tässä vaiheessa arvioidaan, että vuonna 2013 vuosikate kattaa n. viidenneksen nettoinvestoinneista, vuonna 2014 vuosikatteella katettaisiin noin 42 % ja vuonna 2015 noin 49 % nettoinvestointien määrästä mikäli ne toteutetaan karsitulla tasolla. Pitkäaikaisten lainojen vähennykset eli lainojen lyhennykset arvioidaan vuonna 2013 yhteensä 6,6 milj. euroksi. Uutta lainaa otetaan tulevana talousarviovuonna noin 13,6 milj. euroa, joten lainakanta kasvaa 7,0 milj. euroa. Kunnan lainakanta on vuoden 2012 lopussa n. 43,3 milj. euroa ja vuoden 2013 lopussa arviolta 50,4 milj. euroa. 33

34 Kunnan lainamäärän ja lainanhoitokustannusten kehitys vuosina * Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Lainakanta Lainat euroa/asukas * Ennuste Kunnan antolainasaatavat kasvavat Savon Kuituverkko Oy:n pääomalainan verran. Kunta maksaa eräille konserniyhtiöille toiminta-avustusta mm. lainojen lyhennyksiin ja korkoihin, rahoitusvastikkeisiin ja ylläpitomenoihin (ks. kohta tuloslaskelma), mutta nämä eivät vuodesta 2012 alkaen lisää antolainasaatavien määrää. Konserniyhtiöiden antolainasaamisten kokonaismäärä tilinpäätöksessä 2011 ja niiden kasvu vuosina 2012 ja 2013 Kokon.määrä TP 2011 Lisäys MB 2012 Lisäys TA 2013 Pysäköinti Oy Uimala Oy Proseta Oy Siilinjärven Kotipolku Oy Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Yhteensä Savon Kuituverkko Oy:ltä, muu kuin konserniyhtiö, on budjetoitu vuodelle 2013 yhteensä euroa pääomalainasaamisia. Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit nettoinvestoinnit vuosikate poistot

35 milj.euroa SIILINJÄRVEN KUNTA Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Lainakanta ,0 60,0 56,2 60,8 50,0 50,4 40,0 30,0 27,1 31,9 31,9 28,4 35,9 40,3 35,5 42,1 43,3 20,0 10,0 0, Lainamäärä euroa asukasta kohden

36 Rahoituslaskelma vuosille Tilinpäätös 2011 ja talousarvio 2012 sisältää liikelaitoksen euroa TP 2011 TA 2012 TA 2012 muutos TA 2013 TS 2014 TS 2015 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 450 Antolainauksen muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 5153 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Lainanhoitokate 1,0 0,1 0,2 0,4 0,7 0,7 Kassan riittävyys, pv

37 6 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuotot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Ulkoiset ja sisäiset Tilinpäätös 2011 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos Muutos % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit ,0 Hallinto- ja viestintäpalvelut ,3 Elinkeinotoimi ,0 Henkilöstöpalvelut ,1 Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut ,0 Kaavoitus Joukkoliikenne , ,4 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus Talouspalvelut ,0 Muut tukipalvelut ,1 Tietotekniikkapalvelut ,5 Ruoka- ja puhtauspalvelut * Maaseutuhallinto ,3 Ympäristöterveyspalvelut , SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut ,6 Varhaiskasvatuspalvelut * Kansalaisopisto ,5 Kirjasto Kulttuuripalvelut ,9 Liikuntapalvelut ,6 Nuorisotoimi , TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto ja varikkopalvelut ,5 Kuntatekniikka ,1 Toimitilojen ylläpito ,8 Vesihuoltolaitos ,3 Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu , ,0 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT * Yhteiset palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Hoiva- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut KOKO KUNTA yhteensä * Talousarvio 2013 ei ole vertailukelpoinen edelliseen vuoteen, koska vuoden 2012 talousarvio sisältää koko Siilisetyhteistoiminta-alueen määrärahat ja vuoden 2013 talousarvio pelkästään Siilinjärven määrärahat. Yhteistoimintaalue purkaantuu

38 Toimintamenot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Ulkoiset ja sisäiset Tilinpäätös 2011 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos Muutos % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vaalit ,1 Hallinto- ja viestintäpalvelut ,0 Elinkeinotoimi ,3 Henkilöstöpalvelut ,4 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut ,9 Kaavoitus ,4 Joukkoliikenne , ,9 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Tilintarkastus ,6 Talouspalvelut ,3 Muut tukipalvelut ,5 Tietotekniikkapalvelut ,3 Pelastustoimi ,3 Ruoka- ja puhtauspalvelut * Maaseutuhallinto ,3 Ympäristöterveyspalvelut , SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut ,9 Varhaiskasvatuspalvelut * Kansalaisopisto ,4 Kirjasto ,3 Kulttuuripalvelut ,9 Liikuntapalvelut ,9 Nuorisotoimi , TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto ja varikkopalvelut ,4 Kuntatekniikka ,3 Toimitilojen ylläpito ,4 Vesihuoltolaitos ,7 Rakennusvalvonta ,3 Ympäristönsuojelu ,7 Yksityistieasiat , ,1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT * Yhteiset palvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Hoiva- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut KOKO KUNTA yhteensä * Talousarvio 2013 ei ole vertailukelpoinen edelliseen vuoteen, koska vuoden 2012 talousarvio sisältää koko Siilisetyhteistoiminta-alueen määrärahat ja vuoden 2013 talousarvio pelkästään Siilinjärven määrärahat. Yhteistoimintaalue purkaantuu

39 6.1 KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Vaalit Vaalit Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot Tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikk Muut toimintakulut -237 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Hallinto- ja viestintäpalvelut Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen Toiminta-ajatus Kunnan hallinto- ja viestintäpalveluiden (johtopalveluiden) tehtävänä on luoda hyvät edellytykset kunnan ylimpien päätöksentekoelinten työskentelylle ja kunnan yleisjohtamiselle tuottamalla laadukasta informaatiota päätöksenteon ja johtamisen pohjaksi sekä huolehtimalla asioiden valmisteluja täytäntöönpanotehtävistä moitteettomasti. Johtopalveluiden vastuulla on lisäksi kunnan kokonaiskehityksen, kunnan toiminnan ja talouden sekä alueellisen kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Toimintaympäristö ja sen muutokset Suomen talous on taas selvästi heikkenemässä. Siilinjärven kunnan talous kääntyi vuoden 2011 aikana selvästi huonompaan suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen kulujen kasvu on ollut liian suurta. Lisäksi uuden hallituksen linjaukset vähentävät kunnan tulopohjaa merkittävästi valtioosuuksien selvällä pudotuksella. Toisaalta Siilinjärven kunnan työttömyys on edelleen hyvässä mallissa ja sitä kautta verotulojen kehityksen odotusarvo on edelleen positiivinen. Myös kunnan strategian mukainen väestön kasvu on ollut kuluvana vuonna hyvä. Kuntatalous osana koko julkista taloutta on ollut jo pitkään ja tulee olemaan jatkossakin kireää. Tämän aiheuttavat väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelukysynnän kasvu, terveydenhuollon menetelmien kehittyminen, palkka- ja työvoimakilpailu julkisen sektorin ja avoimen sektorin välillä. Talouden kireys vaatii jatkuvaa palvelujen tuotantotapojen uudelleenarviointia ja palveluverkon tarkastelua sekä kunnan pitää jatkaa kasvustrategialla myös tulevaisuudessa. Koko kunnan toimijoiden pitää kaikin keinoin pyrkiä pysymään suunnitellussa talousarviossa.

40 Uuden hallituksen käynnistämä kunta- sekä sosiaali- ja terveysuudistus keskusteluttaa ja tulee tuomaan mukanaan kehitystä koko maakuntaan. Kuntaliitoksia tapahtuu tulevaisuudessa varmasti. Tällä hetkellä Tuusniemi ja Suonenjoki jatkavat yhteistyötä Kuopion kanssa. Karttula liittyi Kuopioon 2011 alussa. Lapinlahti ja Varpaisjärvi aloittivat yhtenä kuntana Nilsiä liittyy Kuopioon 2013 alusta ja Maaninka hyvin todennäköisesti vuoden 2015 alusta liittyy myös Kuopioon aloittaa Siilinjärven kunnan oma sosiaali- ja terveyspalvelut, omana palvelualueena. Siilinjärven kunnan johtamisjärjestelmää on kehitetty kahden vuoden aikana tehokkaampaan ja selvempään suuntaan. Vuoden 2011 alusta aloitti ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Siilinjärven kunnan isännöimänä. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Siilinjärven lisäksi Juankoski, Kaavi, Lapinlahti, Maaninka, Rautavaara ja Tuusniemi. Siilinjärven kunnan vastuu naapurikunnista näin ollen kasvoi entisestään. Vuoden 2012 alusta aloitti maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Siilinjärven kunnan isännöimänä. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluu 14 kuntaa. Joukkoliikenne yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa käynnistyi 2012 alusta, Kuopion kaupungin yhteislautakunnan hallinnoimana. Kuopion seutuyhteistyötä on tehty Kuopion, Siilinjärven, Maaningan, Karttulan, Nilsiän, Suonenjoen, Leppävirran ja Tuusniemen kanssa. Tarkoituksena on syventää ja vakiinnuttaa seutuyhteistyötä suuremmassa joukossa kuntia. Lisäksi pyritään etsimään uusia yhteistyön muotoja ja kehityshankkeita. Siilinjärven ja Kuopion välistä yhteistyötä on pyritty kehittämään. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Ei ole. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2,9 2,9 2,95 2,95 2,95 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Siilinjärvi kehittää suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti palveluprosesseja ja hyödyntää ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palvelujen tuottamiseksi. Luontevan yhteistyön kautta myös kuntaliitokset ovat mahdollisia. Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa, on aktiivinen toimija, tuottaa tasapuolisesti palvelut myös yhteistyökumppaneilleen tuottajavastuullaan olevissa palveluilla ja on avoin uudelle yhteistyölle Pohjois-Savon kuntien kanssa. Kunnan toimiva ja yhteistyökykyinen päätöksentekojärjestelmä turvaa laajan osallistumisen, hyvän suunnittelun ja nopean päätöksenteon. Siilinjärvi on aktiivinen laajakaista ja nopeitten yhteyksien käyttömahdollisuuden saamiseksi maaseutualueille ja osallistuu sen rakentamiseen. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Kuntastrategian päivittäminen Valtuustotason strategisten tavoitteiden toteutuminen Kuntastrategia päivitetty syksyyn 2013 ja organisaatio toimii strategian mukaisesti Kestävä kuntatalous Investointikyky ja velkamäärä/asukas Talousarvion/-suunnitelman mukainen toiminta 40

41 KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Organisaatio- ja johtamisjärjestelmämuutokset Kuntatason ja erityisesti sote-palveluiden muutosten käyttöönotto Toimeenpano Uusi organisaatio toimii ja kaikki sitoutuvat uuteen organisaatioon Maakunnan kehittäminen Siilinjärven ja Kuopion yhteistyö Mm. luottamushenkilö- ja kuntajohdon tapaamiset Kuntien välinen yhteistyö syvenee strategian mukaisesti Hallinto- ja viestintäpalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Maksutuotot 42 Sis. vuokratuotot Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Menot Koko kuntaa koskeviin kehittämishankkeisiin on varattu merkittävästi vähemmän määrärahaa edellisvuoteen/edellisiin vuosiin verrattuna

42 6.1.3 Elinkeinopalvelut Vastuuhenkilö: yritysasiamies Heikki Simonen Toiminta-ajatus Elinkeinopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kehittymiselle sekä uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään toimenpiteiden vaikuttavuuteen koko talousalue huomioon ottaen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yritysten toimitilainvestoinnit jatkuvat edelleen vilkkaina. Yksityiset sijoittajat ovat rakentaneet uusia vuokrattavia tuotantotiloja erityisesti Etelä-Siilinjärvelle, vapaita toimitiloja ei silti ole. Liiketiloista on ollut edelleen puutetta, mikä kuitenkin korjaantunee aivan lähivuosina. Toivalan teollisuusalue ja pienteollisuusalue ovat täyttyneet, jatkossa yritysrakentaminen keskittyy Rissalan yrityskylään ja keskustaajamassa Jukolan teollisuusalueelle. Luovutettavilta tonteilta edellytetään entistä parempaa rakennettavuutta tai niiden esirakentamista. Rakentamisessa on pyrittävä hyödyntämään muilta työmailta saatavia hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia. Oikeakätisen pienyritystonttien tyylisiä ratkaisuja pyritään luomaan lisää uusien asuinalueiden kaavoituksen yhteydessä. Siilinjärven kauppapalveluiden kehittäminen on tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä. Uusia liiketontteja on luotava sekä keskustaajamaan että Etelä-Siilinjärvelle ja niin pienyritystoiminnalle kuin kaupan alallekin. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Green Valley: Oikeakätinen: Jukolan teollisuusalue: Toistaiseksi jäissä Tontin esirakentaminen käyttäen hyväksi keskuskorttelin kaivumaita euroa Esirakentaminen euroa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Vetovoimaisena yrityskuntana Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi. Yritysten toimintaedellytyksiä edistetään aktiivisesti. Lisäksi alueellisen yhteistyön avulla vahvistetaan Siilinjärven asemaa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Taloudellisen toimeliaisuuden ja Rakennushankkeiden määrä Kymmenen kappaletta yritysinvestointien lisääminen 42

43 KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Työpaikkamäärän Rakentamisen edistäminen Rakennushankkeet Seitsemän kappaletta kasvu Kauppakeskuksen vetovoimaisuuden parantaminen Matkailupalveluiden kehittäminen Investointien edistäminen Muut kaupan yhteishankkeet tai kampanjat Matkailutuotteiden tai kehittämishankkeiden generoiminen Liikerakennushankkeet Uusi yritystoiminta Kolme kappaletta Yksi uusi palveluyritys Elinkeinopalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot , Vuokratuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikk , Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Työpaikkamäärän muutos Teollisten työpaikkojen määrä Luovutetut tontit ja toimitilat Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Attendo MedOne vuokratulot Menot Attendo MedOne tilavuokrat Keskuskorttelin pysäköinnin rahoitustarve vähenee

44 6.1.4 Henkilöstöpalvelut Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Tuula Lukkarila Toiminta-ajatus Tuottaa työnantajapalveluja muille työyksiköille ja valvoo oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja tasaarvoisen henkilöstöpolitiikan noudattamista koko kuntayhteisössä. Budjetoi taloudelliset resurssit erilaisiin keskitetysti järjestettyihin henkilöstöpalveluihin kuten yhteiseen henkilöstökoulutukseen, TYHY-toimintaan, työsuojeluun sekä muuhun työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan. Työterveyshuoltoon ja Kuhilaan palveluihin varataan määrärahat keskitetysti muille palvelualueille sosiaali- ja terveyspalveluita lukuun ottamatta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan henkilöstömäärä vähenee alkaen Siiliset-yhteistoiminta-alueen purkautuessa. Kokonaishenkilöstömäärä on noin Henkilöstöpalvelut osallistuu organisaatiomuutoksen toteuttamiseen omalta osaltaan. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Yksiköllä ei ole omia investointitarpeita. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä *4, Vanhuuseläketapahtumat 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 *Toimistopalveluiden siirtyminen Talous- ja tukipalveluihin on huomioitu henkilöstön määrässä Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Siilinjärvi toimii aktiivisesti osaavan henkilöstön saamisen varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Henkilöstö työskentelee mielekkäissä kykyjään vastaavissa tehtävissä. Keskeisenä tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET - Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee vuonna 2013 edellisen vuoden tasosta 10 %. Seuranta osavuosikatsausten yhteydessä. 44

45 KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Rekrytointia kehitetään Osaamista kehitetään ja keskitettyä koulutusta järjestetään suunnitelmallisesti Kannustava palkitseminen ja palkkapolitiikka Tietoisuus henkilöstön työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tasosta Kuntarekry ohjelman käytön vakiinnuttua rekrytoinnin seurantaa kehitetään ja valmistellaan sijaisrekisterin käyttöönottoa Kehitetään koulutusseurantaa Valmistellaan osaamiskartoitusten käyttöönottoa Populus-järjestelmässä Jatketaan työn vaativuuden arviointityötä ja palkkaharmonisointia; valmistellaan kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen kehittämissuunnitelma Tavoitteelliset kehityskeskustelut käydään henkilöstön kanssa vuosittain Aloitetaan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman toteutus Varhaisen välittämisen seurannan kehittäminen Rekrytointien määrä / vuosi Hakijoiden määrä / rekrytointi Osallistujien määrä / koulutus Palkkaharmonisoinnin valmiusaste Käydyt kehityskeskustelut Suunnitelman toteutuksen eteneminen Käydyt työkykykeskustelut Kuntarekry ohjelma on käytössä kaikissa perusrekrytoinneissa ja seuranta kunnossa; sijaisrekisterin käytöstä aloitettu 1-2 pilottia Koulutusseuranta henkilöstökertomuksen yhteydessä Palkkaharmonisointi valmis vuonna 2013; kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen kehittämissuunnitelma on valmis vuonna 2014 Vakinaisen henkilöstön osalta 100 % Seuranta henkilöstökertomuksessa; Työhyvinvointikysely uusitaan vuoden 2014 alussa Käytäntö vakiintunut työyksiköissä; otetaan käyttöön ns. poissaolohälytys Populus-järjestelmään Henkilöstöpalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot 550 Sis. palvelujen myynti , Tuet ja avustukset , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut -134 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

46 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Työterveyshuollon tulot arvioitu kasvavien menojen tasolle Menot Kuhilaan kustannuksiin lisätty varhaiskasvatuksen osuus Työterveyshuollon kustannuksiin lisätty varhaiskasvatuksen osuus Työpaikkaruokailun tukeen lisätty sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus Työsuojelun asiantuntijapalkkiot (työsuojeluvaltuutettujen korvaukset) korjattu ajan tasalle sisäisin määrärahasiirroin henkilöstöpalveluiden muilta kustannuspaikoilta Maapolitiikka- ja paikkatietopalvelut Vastuuhenkilö: vs. maankäyttöinsinööri Juha Elomaa Toiminta-ajatus Maapolitiikan ja paikkatietopalvelujen tulosalue koostuu nimensä mukaisesti maapolitiikan ja paikkatietopalveluiden tulosyksiköistä. Maapolitiikan tulosyksikkö vastaa maanhankinnasta, luovutuksesta sekä näihin liittyvien sopimusten laadinnasta ja kunnan maaomaisuuden hallinnasta. Tulosyksikön tavoitteena on turvata riittävä raakamaavaranto käytettäväksi maankäytön suunnitteluun sekä varmistaa tehtyjen suunnitelmien toteuttaminen. Paikkatietopalvelut tulosyksikkö toimii tukipalveluna tuottaen, ylläpitäen ja kehittäen riittävän paikkatietovarannon sekä -järjestelmän käytettäväksi kunnan eri hallintokunnissa mm. kaavoitus-, rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisen sekä teknisten palveluiden toiminnassa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Maakuntakaava edellyttää kaupunkiseudulla varautumista merkittävään työpaikkojen ja väestön lisäykseen. Siilinjärvellä väestönkasvun tehostaminen edellyttää asunto- ja tonttitarjonnan lisäämistä ja monipuolistamista. Paikkatietopalveluiden järjestämisen osalta merkittävän toimintaympäristön muutoksen tuo INSPI- RE-direktiivi 2007/2/EY, joka luo yleiset puitteet tiettyjen viranomaisten hallinnassa olevien paikkatietoaineistojen saatavuudelle ja käytölle Euroopassa. Direktiivi tähtää paikkatietojen käytön tehostamiseen, viranomaisten yhteistyön lisäämiseen ja monipuolisten kansalaispalvelujen syntymiseen. Direktiivin toimeenpanoa varten on Suomessa säädetty laki paikkatietoinfrastruktuurista (421/2009), joka tuli voimaan sekä asetus (1282/2009). Lain mukaan paikkatietoa hallinnoivan viranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta paikkatietoaineistosta yhteiskäyttöön soveltuva versio (yhteiskäyttöinen paikkatietoaineisto). Direktiivin vaikutuksesta Suomessa muun muassa siirrytään kansallisesti yhteiseurooppalaiseen koordinaattijärjestelmään. Siilinjärvi siirtyy käyttämään uutta koordinaatistoa ja korkeusjärjestelmää marraskuussa Vuoden 2013 aikana tehdään paikkatietoaineistoille tarpeelliset muutokset. Seuraavana tavoitteena on paikkatietojen jakaminen selainpohjaisesti. Selainpohjainen järjestelmä on helppokäyttöisempi ja kustannustehokkaampi kuin työasemapohjainen ohjelma. 46

47 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Maakuntakaavan, kuntastrategian sekä valmisteilla olevan rakennemallin asettamat kasvutavoitteet luovat paineita kunnan aktiiviselle maanhankinnalle, joka on edellytys kunnan suunnitelmalliselle kehittämiselle. Riittävien henkilöstö- ja rahallisten voimavarojen turvaaminen suhteessa velvoitteisiin on ollut ja tulee olemaan kunnalle haaste maanhankinnassa onnistumiselle. Talousarviossa on maanhankintaan 0,2 miljoonan euron määräraha. Sen turvin ei menestyksekästä maanhankintaa voida toteuttaa. Parin edellisen vuoden tapaan jouduttaneen kesken talousarviovuoden osoittamaan maan hankintaan määrärahaa lisää, jotta voidaan turvata tulevaisuuden rakentamisalueet. Tulevaisuudessa kasvutavoitteiden saavuttaminen ja riittävän maareservin ylläpitäminen edellyttää kuitenkin edelleen pitkäjänteisesti merkittäviä investointeja maanhankintaan. Kaavojen toteuttaminen edellyttää investointeja vesihuoltoon ja katuverkostoon. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 12 * 12 * Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 * Vuonna 2012 maankäyttöinsinööri 9 kk äitiyslomalla ja vuonna 2013 vanhempainvapaalla koko vuoden, kiinteistöteknikko hoitaa maankäyttöinsinöörin virkaa, jonka lisäksi vuonna 2013 maapolitiikkaan on palkattu määräaikainen maanhankintainsinööri. Maanhankintainsinöörin toimi vakinaistetaan vuonna 2014 kiinteistöteknikon eläkkeelle siirtymisen myötä. Paikkatietosuunnittelijan ja yhden kartoittajan määräaikaiset työsuhteet vakinaistetaan vuoden 2013 alusta. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Tavoitteet perustuvat kuntastrategian ja maankäyttöpoliittisen ohjelman määrittelemiin linjauksiin. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Aktiivisella maanhankinnalla luodaan Raakamaareservin lisäys 3 vuoden tarve/vuosi edellytykset kaavoitukselle ja hyvälle yhdyskuntarakenteelle Raakamaareservin ylläpito 10 vuoden tarpeita vastaava KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Yleiskaavoituksen ja maapolitiikan tehostaminen Maankäytön toteuttamisohjelma yhdessä kaavoituksen kanssa Valmiusaste Ohjelma hyväksytty Siirtyminen EUREF- FIN koordinaatisto- ja N2000-korkeusjärjestelmään Informatiiviset tunnusluvut Tietojärjestelmän kehittäminen ja aineistojen muutostyö uuteen järjestelmään Valmiusaste Uusi taso- ja korkeusjärjestelmä tuotantokäytössä Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Hankittu raakamaata (vuositarve) Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) Ajantasaistettua kaavan pohjakarttaa hyväksymisvalmiudessa (ha)

48 Maapolitiikka ja paikkatietopalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot , Maksutuotot , Vuokratuotot , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikk , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Kaavoitus Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Toiminta-ajatus Kaavoituksen tulosyksikkö vastaa kunnan maankäytön suunnittelusta sekä yhdyskuntarakenteen suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavan kaava-aineiston tuottamisesta asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Kaavoitusyksikkö laatii yleis- ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä korttelisuunnitelmia ja rakennustapaohjeita. Lähtökohtina ovat järkevä, taloudellinen ja suunnitelmallisesti kehitettävä yhdyskuntarakenne sekä viihtyisä, maaseutumainen elinympäristö. Toimintaympäristö ja sen muutokset Lainsäädännön muutokset ja valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet lisäävät entisestään kuntien velvoitteita yhdyskuntarakenteet eheyttämiseen, autoriippuvuuden vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja siihen sopeutumiseen. Vahvistetut Kuopion ja Pohjois-Savon maakuntakaavat edellyttävät kaupunkiseudulla varautumista merkittävään työpaikkojen ja väestön lisäykseen. Siilinjärvellä väestönkasvun tehostaminen edellyttää asunto- ja rakennuspaikkatarjonnan lisäämistä ja monipuolistamista. Laadittavana olevassa tuulivoimamaakuntakaavassa Siilinjärvelle ei ole tulossa maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimaalueita. Valmisteilla oleva kaupan vaihemaakuntakaavan laatiminen liittyy maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen, jossa myös tilaa vievä erikoistavarakauppa tarvitsee seudulliset suuryksikkömerkinnät. Lakimuutoksen myötä kaupallisia palveluita ohjataan maakuntakaavalähtöisesti. Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli ja rakennemallisopimus valmistuvat vuoden 2012 loppulla. Tarkoituksena on yhteensovittaa kaupunkiseudun maankäyttöä ja sitoutua yhteisiin toiminnallisen seudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoihin vuoteen Seudun rakennemallin myötä painotetaan entistä enemmän yhdyskuntarakenteen tarkastelua yli kuntarajojen. Yleiskaavoituksen pohjaksi laaditaan vuoden 2012 aikana oikeusvaikutukseton kuntarakennemalli, kunnan kehityssuunnitelma, jossa määritellään kunnan kehittymisen päälinjat tarkemmin kuin maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa ja seudun rakennemallissa. Alueittain määritellään mm. asumisen volyymi, sekä palveluiden ja elinkeinoelämän eri osa-alueiden sijoittuminen kuntarakenteessa. Yleiskaavasuunnittelussa määritellään kunnan strateginen kehittäminen. Yleiskaavoissa esitetään kunnan kehittämistavoitteet ja sovitaan yhdyskuntarakenteen toiminnalliset ratkaisut seudulliset tavoitteet huomioiden. 48

49 Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä yleiskaavoissa määritellyn yhdyskuntarakenteen toteuttamiselle. Asemakaavoilla ohjataan alueellisesti rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatua. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Maakuntakaavojen, Kuopion seudun rakennemallin sekä kuntastrategian asettamat kasvutavoitteet luovat paineita kunnan maankäytön suunnitteluun ja maanhankinnalle, jotka ovat edellytys kunnan suunnitelmalliselle kehittämiselle. Kaavojen toteuttaminen edellyttää investointeja vesihuoltoon ja katuverkostoon. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 6,07 5,90 5,90 5,40 5,75 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Tavoitteet perustuvat kuntastrategian ja maankäyttöpoliittisen ohjelman määrittelemiin linjauksiin. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Kasvutavoitteiden kannalta riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta asuntotuotantoon Väestönkasvu Valmistuneet asunnot 0,7 1,0 % väestönkasvu 150 asuntoa Riittävä tonttitarjonta elinkeinoelämän kehittämiseen Palvelurakentamisen mahdollistaminen Hankkeiden edellyttämä kaavojen valmiusaste Hankkeiden edellyttämä kaavojen valmiusaste Käynnistyvien hankkeiden kaavat hyväksytty Käynnistyvien hankkeiden kaavat hyväksytty KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Yleiskaavoituksen Etelä-Siilinjärven yleiskaava Valmiusaste Kaava hyväksytty edistäminen Kirkonkylän yleiskaava Kaavaluonnos valmistunut Juurusveden-Kuuslahden Kaava valmisteilla yleiskaava Yleiskaavoituksen ja Maankäytön toteuttamisohjelma Valmiusaste Ohjelma hyväksytty maapolitiikan tehostaminen yhdessä maapolitiikan yksikön kanssa Riittävä tonttitarjonta asuntorakentamiselle Kirkonkylän uusi pientaloalue Valmiusaste Asemakaava valmisteilla Etelä-Siilinjärven uusi asuinalue Asemakaava hyväksytty Kirkonkylän seuraava asuinkerrostalokohde Asemakaavaluonnos valmistunut Kaavallinen valmius asuntorakentamiseen Kolmen vuoden tarvetta vastaava 49

50 Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Riittävä tonttitarjonta elinkeinoelämän edistämiselle Vuorelan palvelukeskuksen asemakaava Valmiusaste Asemakaava hyväksyttteilla Joensuuntien varsi Asemakaava valmis- Kaavallinen valmius työpaikkarakentamiseen Viiden vuoden tarvetta vastaava Maaseuturakentaminen Maaseuturakentamisen vyöhykemitoitus Valmiusaste Mitoitus hyväksytty ja käytössä Kaavoitus Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot 214 Maksutuotot Muut toimintatuotot 53 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Kaavapäätösten pitävyys (valituksia/ hyväksytty kaava) 0/2 0/ Tuotantotavoitteet Hyväksyttyjen kaavojen mitoitus (asukkaita) Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet Hyväksyttyjä asemakaavoja (ha) 39, Asemakaavoitettu pinta-ala (ha) Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä kpl Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Menot Yleiskaavoituksen tehostaminen

51 6.1.7 Joukkoliikenne Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Pekka Kauhanen Toiminta-ajatus Joukkoliikenteen tulosalueen tehtävänä on edistää ja ylläpitää joukkoliikennettä yhteistyössä liikennöitsijöiden, naapurikuntien ja ELY-keskuksen kanssa niin, että se tarjoaa hyvät ja riittävät yhteydet niin työssäkäyntiin kuin erilaisten palveluiden hyväksikäyttöön. Toimintaympäristö ja sen muutokset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä joukkoliikennelaki tulivat voimaan Uudet lait tulevat merkittävästi vaikuttamaan joukkoliikenteeseen ja sen toteuttamistapoihin. Tällä hetkellä eletään vielä siirtymäkautta, mutta alkaen siirrytään pääosin uusien säädösten mukaiseen liikenteen järjestämiseen. Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta muodostavat yhteisen joukkoliikennealueen. Kuopion kaupunki on toimivaltainen viranomainen sen liikenteen osalta, mikä ajetaan täysin ko. kuntien alueella. ELY on edelleen toimivaltainen viranomainen ko. kuntien ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen osalta. Toimivaltaiselle viranomaiselle on uudessa joukkoliikennelaissa asetettu tehtäväksi joukkoliikenteen palvelutason määrittely ja tavoitteeksi kehittää eri toimijoiden yhteistyötä sekä lisätä joukkoliikenteen kiinnostavuutta ja käyttöä. Asioiden hoitamiseksi ovat kunnat hyväksyneet tahoillaan kaupunkiseudun toimivaltaista joukkoliikenneviranomaista koskevan yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä ja kuntien henkilökuljetuksia. Kaupunkiseudun toimialueelle on laadittu yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja palvelutasotavoite. Lisäksi yhteistoiminnalla huolehditaan kuntien edunvalvonnasta valtionavustusten ja valtion hankkiman ostoliikenteen suunnittelussa ja avustusten hakemisessa sekä suunnitellaan muiden toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten kanssa alueen joukkoliikennepalveluiden kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään. Joukkoliikenneviranomaisen tehtävien hoitamista varten on perustettu Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluva Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista on viisi Kuopiosta ja kaksi Siilinjärveltä. Joukkoliikennelautakunnan toimintaa ohjaavat kuntalaki ja Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymät johtosääntö ja joukkoliikennelautakunnan hyväksymä toimintasääntö. Joukkoliikennelautakunnan sekä kaupungin organisaatioon perustetun henkilökuljetusyksikön toimintakustannukset jaetaan sopijakuntien asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2013 Siilinjärven kunnan osuus toimintakustannuksista on noin Vielä tällä hetkellä Siilinjärven joukkoliikenteen perustarjonta ja palvelutaso on kohtuullisen hyvä varsinkin kouluvuoden aikana. Kuopio Siilinjärvi -välin vuorotarjonta on paikallisliikenteen tasoista kaikkina viikonpäivinä sunnuntailiikennettä lukuun ottamatta. Moottoritietä käyttävä kaukoliikenne huomioiden Kuopio Siilinjärvi -väli on kilpailutasoista henkilöautoliikenteeseen nähden. Jatkossa on syytä varautua siihen, että lähiliikenteestä joudutaan maksamaan. Myöhemmin jatkossa tultaneen tuottamaan yhteiset lippujärjestelmät kaupungin kanssa, mistä myös aiheutuu kustannuksia. Tulevien kustannusten suuruutta ei ole tässä vaiheessa tiedossa ja kustannusvaikutukset tarkentuvat vuoden 2013 aikana. Kuopio Rissala Siilinjärvi lentokenttä- ja työmatkaliikenne jatkuu yhteishankintana ELY:n kanssa vuoden 2013 loppuun. Sen jälkeen vastuu siitä siirtyy kunnille. 51

52 Menneiden vuosien tapaan yleistä joukkoliikennetarjontaa täydentää kunnan oma asiointi- ja palveluliikennejärjestelmä Pali. Se palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta sen ominaisuuksissa ja kalustossa on otettu huomioon mahdollisimman hyvin vanhusten ja vammaisten tarpeet. Tarvetta toiselle Paliautolle on varsinkin kunnan eteläosassa. Palveluliikenne kilpailutettiin vuonna 2012 ajalle Kustannusten nousu on n. 30%. Seutulippu ja Etelä-Siilinjärvi -lippu säilyvät. Lippujen asiakashintoja, seutulippu 96 euroa ja Etelä- Siilinjärvi lippu 56,50 euroa, jouduttanee nostamaan vuonna Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Toiminnan kehittymisen vaikutukset on arvioitavissa vasta joukkoliikennesuunnitelman sekä palvelutasotavoitteiden asettamisen jälkeen. Vuonna 2013 niitä ei vielä ole. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset huomioidaan joukkoliikenteessä. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Kasvavan työssäkäyntiliikenteen vaatimukset huomioidaan joukkoliikenteessä Vähintäänkin nykyinen palveluntarjonta Joukkoliikenne Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Sis. palvelujen myynti , Maksutuotot 10 Tuet ja avustukset , TOIMINTATUOTOT , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot ,0 Aineet, tavarat ja tarv Avustukset , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Myytyjä seutulippuja Järjestelmä muuttuu Etelä-Siilinjärvi -lippu Järjestelmä muuttuu 52

53 6.2 TALOUS- JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Tilintarkastus Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Merja Oksman Toiminta-ajatus Siilinjärven kunnan tarkastussäännön mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja muutoinkin tehtävien suorittamista. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on jakanut keskuudessaan seurantavastuut hallintoorganisaation päävastuualueiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta esittelee tilintarkastajan antaman tilintarkastajakertomuksen ja oman arviointikertomuksensa suoraan valtuustolle. Valtuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä hyväksyessään tilinpäätöksen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Arvioinnin merkitys muun muassa toimintojen tehostamisen pohjaksi kasvaa edelleen. Tarkastuslautakunnalla on arviointityössään käytettävissä eri tasoilla tapahtuvan arvioinnin tulokset. Kuntalain muutoksen mukainen tilintarkastuksen kilpailutus ja tilintarkastajien/-tarkastusyhteisön valinta. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Strategiset suunnat ja päämäärät: Kestävä kuntatalous Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Elinkeinotoimen edistäminen Vastuullinen kasvupolitiikka Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Tilintarkastuksessa arvioidaan strategisten suuntien ja päämäärien toteutumista. 53

54 Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi kuntalain 71 :n mukaisesti ja arvioinnin kehittäminen Tulostavoitteiden toteutumisen selvittäminen ja raportointi tehtäväalueittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä kuntastrategian 2020 perusteella Tarkastuslautakunnan arvioinnilla ja sen perusteella laaditulla arviointikertomuksella todennetaan kunnanhallituksen toimintakertomuksessa antamaa selvitystä asetettujen talousarviovuoden tavoitteiden toteutumisesta Edellisen vuoden arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen raporttien perusteella tehtyjen toimenpiteiden selvittäminen Suulliset ja kirjalliset raportit Arviointikertomus Palautekeskustelu Tilintarkastus Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Sis. palvelujen myynti TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikk Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokousten lukumäärä

55 6.2.2 Talouspalvelut Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Eeva Miettinen Toiminta-ajatus Kunnan talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyvien prosessien suunnittelu ja toteuttaminen sekä palvelualueiden ohjaus ja tuki em. asiakokonaisuuksissa. Keskeisiä tehtäväalueita ovat kunnan talousarvion sekä tilinpäätöksen laadinta, toimialojen tuki talousasioissa, talousarvion seuranta sekä toiminto-, kustannus- ja vaihtoehtolaskennan kehittäminen ja toteuttaminen yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä on asteittain vuodesta 2007 lähtien siirretty seudulliselle palvelukeskukselle, Kuhilas Oy:lle. Tehtävistä on siirtynyt laskujen käsittely, palkkahallinto, kirjanpito, reskontra sekä pääosa yleislaskutustehtävistä. Lähitulevaisuuden taloushallintoa koskevia merkittävämpiä kehitysnäkymiä ovat sähköisten ostolaskujen vastaanottamisen laajentuminen sekä sähköisen laskutuksen käyttöönotto myyntilaskuissa. Toimintojen ohjaus- ja seurantajärjestelmien tueksi ollaan kehittämässä toimintolaskentaa jonka käyttöönotto laajenee lähivuosina. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Ei toiminnan kehittymisestä aiheutuvia investointitarpeita. Henkilöstö Tulosalueella on tehty tehtäväjärjestelyjä projektisihteerin jäätyä eläkkeelle ja suunnittelijan siirryttyä muihin tehtäviin. Tilalle rekrytoidulle taloussuunnittelijalle ja jäljelle jääneille henkilöille on jaettu pois jäävien tehtävät. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen purkautuessa perusturvatoimiala yhdistyy uuteen sosiaali- ja terveysalueeseen. Puolikas tehtäväresurssi perusturvatoimialasta palautuu tässä vaiheessa talouspalveluihin. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 4,5 3, Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian yksi strateginen päämäärä on kestävä kuntatalous. Talouden suunnittelun lähtökohtana on, että kunnan velkamäärä ei kasva 3 5 vuoden aikajänteellä. Talouden tulopohja on alentunut merkittävästi Strategian vahvistamisen jälkeen ja strategian mukaista velkamäärän kasvutavoitetta on hyvin vaikea noudattaa. Talouden kehitysnäkymistä on vuonna 2011 valmisteltu kestävyystarkastelu, jossa kehitysnäkymiä tarkastellaan kolmen eri väestönkasvu vaihtoehdon ja niiden edellyttämien toimintojen järjestämisen näkökulmista. Selvitykseen perustuen arvioidaan kehitysvaihtoehtojen taloudellisia toteutumisedellytyksiä ja toiminnan tehostamistarpeita pitkällä aikajänteellä tavoitteena talouden vakauttaminen. Taloussuunnittelun keinoin vahvistetaan toimintojen seurantaa ja ohjausmahdollisuuksia mm. laajentamalla toiminto- ja suoritelaskennan käyttöä kunnan eri toiminnoissa sekä kehittämällä vertailulaskentaa. 55

56 Tavoitteet KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Organisaatiomuutoksiin reagointi Tarvittavaan valmisteluun osallistuminen (toimistotyö) Valmis budjettikierrokselle 2014 Toiminto- ja kustannuslaskennan kehittäminen Sähköisen laskutuksen käyttöönotto Talous- ja tukipalveluiden tuotteistamisen jatkaminen ympäristöterveydenhuollossa Jatketaan verkkolaskutuksen käyttöönottoa Toimintolaskenta Suoraveloitukset on siirretty korvaaviin laskutusmuotoihin Valmis budjettikierrokselle 2014, käyttöönotosta sovitaan erikseen Sähköisten verkkolaskujen määrä 30 % laskujen kokonaismäärästä Talouspalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Sis. palvelujen myynti , Maksutuotot ,0 Muut toimintatuotot 2 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikk , Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Menot Kuhilas Oy:n palveluveloituksen muutos (karsinta ja varhaiskasvatuksen siirto) Henkilöresurssin siirto perusturvasta

57 6.2.3 Muut tukipalvelut Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Vastaa hankintatoimen järjestämisestä ja kehittämisestä seudullisen hankintatoimen yhteydessä ja asuntotoimen tehtävistä sekä kunnan sisäisestä tarkastuksesta ja riskienhallinnasta. Toimistopalvelut siirtyy Muihin tukipalveluihin alkaen. Toimistopalvelut tuottaa keskitetysti arkisto- ja kirjaamopalvelut sekä puhelinvaihde- ja kunnantalon virastomestaripalvelut. Toimintaympäristö ja sen muutokset Hankintatoimi Siilinjärven kunta on osakkaana Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perustamassa hankintayhtiössä IS-Hankinta Oy:ssä, jonka toiminta on käynnistynyt 2011 ja jonka tehtävänä on hoitaa osakasyhteisöjen puolesta niiden tavara- ja palveluhankinnat ja antaa niille hankintoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Yhtiö tekee myös hankintoihin liittyvät hankintapäätökset, ellei mahdollisen erillistoimeksiannon yhteydessä muutoin sovita. Hankintayhtiön tulorahoituksen painopiste on siirtymässä hankintasopimusten kautta saataviin komissiomaksuihin (sisältyy tavaran tai palvelun hintaan) ja osakkaiden maksuosuudet tulevat alenemaan merkittävästi Asuntotoimi Asuntotoimi edistää kuntalaisten ja kuntaan muuttajien tarpeita vastaavaa kohtuuhintaista ja kohtuutasoista asumista sekä pyrkii poistamaan puutteellista asumista välittämällä kunnan ja valtion avustuksia, korkotukea ja lainoja tuotantoon, hankintaan ja perusparannukseen, tiedottamalla asumis- ja rahoitusmahdollisuuksista ja valvomalla alan yhteisöjen toimintaa. Valtio on tulevassa talousarviossa edelleen leikannut korjaus- ja energia-avustusten määrää noin kymmenellä prosentilla kuluvasta vuodesta. Leikkaus on kohdistunut ensisijaisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin lämmitystapoihin, joita ei enää avusteta. Tämä vaikuttaa myös Siilinjärvelle kohdistettavien energia-avustusten määrää alentavasti. Korjausavustusten määrä säilynee ennallaan. Siilinjärven väestön ikärakenne merkitsee kasvua varttuneimmissa ikäluokissa 2000-luvulla. Tämä edellyttää ikääntyvien kuntalaisten kotona pitkään asumisen mahdollistamiseksi varautumista uustuotannon, asuntokannan perusparantamisen ja asuinympäristön esteettömyyden edistämisen suhteen. Siilinjärven kunnan oma hissiavustus valtion avustuksen lisäksi on käytössä. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on omalla riippumattomalla ja objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan arvioida organisaation riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamisja hallintoprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta. Näin se tukee toiminnallaan organisaation tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa organisaatiolle lisäarvoa. Riskienhallinta on prosessi, jonka avulla tunnistetaan, analysoidaan ja hallitaan tapahtumia, jotka voivat vaikeuttaa organisaation tavoitteiden saavuttamista tai estää sen. COSO-ERM viitekehyksen mukaan systemaattinen ja jatkuva riskienhallinta on yksi sisäisen valvonnan osatekijä. Riskienhallinnan avulla organisaation johdon on mahdollista hallita epävarmuutta sekä siihen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia ja saavuttaa tavoitteensa. Riskienhallinnassa on kyse, kuinka organisaatio asettaa tavoitteensa ja tunnistaa ja analysoi niitä riskejä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa sen kykyyn saavuttaa tavoitteet, sekä kuinka se vastaa näihin riskeihin. 57

58 Sisäisen tarkastuksen kansainväliset ammattistandardit edellyttävät, että sisäinen tarkastus järjestelmällistä lähestymistapaa käyttäen arvioi organisaation riskienhallintaprosesseja ja edistää niiden kehittämistä. Sisäinen tarkastus avustaa johtoa arvioimalla riskienhallintaprosessien riittävyyttä ja tehokkuutta sekä tekemällä tarvittaessa niitä koskevia kehittämisehdotuksia. Organisaation riskienhallintaprosessien tuottama tieto voi myös tukea sisäistä tarkastusta tarkastustoiminnan suunnittelussa ja auttaa kohdistamaan tarkastustoimenpiteet riskiperusteisesti sekä sitä kautta tuottamaan organisaatiolle lisäarvoa. Toimistopalvelut Toimistopalvelut vastaa kunnantalon asiakaspalvelupisteestä, vaihdepalveluista ja kunnan arkistotoimesta. Asiakaspalvelupisteen toiminnoista tehdään syyskaudella 2012 kehittämisselvitys, jonka yhteydessä ratkaistaan myös vaihdepalveluiden toteuttamistapa. Selvityksen kehittämisehdotukset toteutetaan niiden laajuudesta riippuen joko heti selvityksen valmistuttua vuonna 2013 tai erillisen toteutusaikataulun puitteissa. Arkistotoimessa on vuonna 2011 aloitettu eams-projekti, jonka tavoitteena siirtyminen sähköiseen arkistointiin vaiheittain 3 5 vuoden kuluessa. Siilinjärven kunta on osakkaana Kuntien Tiera Oy:ssä, jonka tarjoamaan palvelukonseptiin sisältyy sähköinen arkisto Sark. Projektissa on nyt työn alla arkiston muodostamissuunnitelman laadinta ja projekti jatkuu vuonna 2013 prosessikuvausten laadinnalla. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Ei toiminnan kehittymisestä aiheutuvia investointitarpeita. Henkilöstö Asuntotoimen tehtävät on järjestetty siten, että pääosa tehtävistä on siirretty toimivaltasäännöllä talousjohtajalle ja edelleen pääosin asuntotoimen toimistosihteerille. Tarkoitus on, että varsinainen asuntosihteerin virka lakkautetaan ja tehtävistä pääosa jää edelleen toimistosihteerin hoidettavaksi. Asuntotoimen kokonaisohjaus ja strateginen vastuu yhdistetään johonkin erikseen päätettävään tehtävään siten, että syntyy luonteva tehtäväkokonaisuus eikä rekrytointitarvetta synny. Hankintatoimessa ei ole päätoimista henkilöstöä Siilinjärven kunnassa. Kunnan hankinta-asioiden kehittämisestä ja yhteensovittamisesta hankintayhtiön kanssa vastaa kunnan hankintatyöryhmä koulutoimen talouspäällikön toimesta talousjohtajan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen yksikössä työskentelee yksi päätoiminen viranhaltija, jonka työstä 70 % kohdistuu yksikköön. Toimistopalveluiden henkilömäärä on 5 henkilöä. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2,05 2,05 7,05 7,05 7,05 58

59 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian arvopohjiin kuuluu osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioonottava palveluiden valmistelu ja toteutus. Kestävään kuntatalouteen sisältyy ennakoivuus ja ennaltaehkäisevä toimintatapa. Asuntoimen keinoin voidaan vaikuttaa erityisryhmien kotona selviytymiseen. Mm. hissiavustukset taloyhtiöille, korjausavustukset ja vanhusten asumista ja kotona selviytymistä helpottavien rakenneratkaisujen neuvonta- ja opastustyö ovat keinoja, joilla asuntotoimi voi edesauttaa em. kuntastrategian päämäärien toteutumista. Kuntastrategian tavoitteena on kestävä kuntatalous. Tavoitteen saavuttamiseen voidaan vaikuttaa myös hankintakäytäntöjen kautta mm. ohjaamalla hankinnat suoritettavaksi keskitetysti kilpailutetuista hankintapaikoista ja etenkin kehittämällä osaamista palveluhankintojen puolella. Myös painottamalla strategian mukaisesti hankinnoissa ympäristötekijöitä, hankinnat suuntautuvat kestävämpiin tuotteisiin ja sitä kautta pitkällä aikajänteellä saavutetaan säästöjä niin käyttö- kuin myös hankintakustannuksissa. Sisäinen tarkastus tukee palveluprosessien tehokasta toteuttamista tuomalla arviointia, valvontaa ja kokonaisvaltaista riskienhallintaa organisaation käyttöön. Nykyisiä resursseja hyödynnetään toimintaa uudistettaessa ja kehitettäessä lisäämällä henkilöstön tietämystä ja osaamista. Tavoitteet KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Asiakaspalvelupisteen ja vaihdepalveluiden uudelleen järjestely Suunnitelman hyväksyminen ja toteutuksen järjestelyt Toteutuksen vaihe Suunnitelma on hyväksytty, toteutus aikataulutettu ja ainakin vaihdepalveluiden järjestelyjen osalta valmis Konsernivalvonnan kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Sähköisen arkistoinnin käyttöönottoon valmistautuminen Toimistopalveluiden työn organisointi Sisäisen valvonnan vuosisuunnitelma Riskienhallintaprosessin toteuttaminen koko kunnan tasolla Konsernivalvonnan koulutus ja käytäntöjen luominen Tehtävien määrittäminen ja prosessikuvausten laatiminen Selvitetään toimistosihteerityön ohjauksen järjestämistapa ja resurssin sijoittuminen palvelualueille Uudistettu ohje Sisäisen tarkastuksen kehittäminen systemaattiseksi prosessiksi Riskienhallintapolitiikka Valvonnan raportit ja käydyt keskustelut Valmiiden prosessikuvausten määrä Selvityksen valmius ja järjestelyn käyttöönotto Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje uudistettu Kunnan riskienhallintapolitiikka määritelty Konsernivalvontakeskustelut vähintään 2 rt/vuosi/tytäryhtiö Noin 1/3:lla tehtävistä on prosessikuvaukset Selvitys valmis syyskuussa 2013 ja käyttöönotto

60 Muut tukipalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot Sis. palvelujen myynti , Maksutuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikk Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Toimistopalveluiden siirto Konserni- ja maankäyttöpalveluista Menot IS-Hankinnan maksuosuuden aleneminen komissiomaksukäytännöstä johtuen Asuntotoimen avustusvarausta pienennetään Tietotekniikkapalvelut Vastuuhenkilö: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola Toiminta-ajatus Kunnan tietotekniikkapalveluiden tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja kehittää kunnan tietoteknisiä palveluja ja laiteympäristöjä kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. Tietotekniikkapalveluiden vastuulla on lisäksi tietoteknisten asioiden ja ICT-markkinoiden kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunta ylläpitää omana työnä omaa tietoteknistä laitteistojen ja ohjelmistojen käyttöpalvelukokonaisuutta. Kunta ylläpitää itse oman tietoliikenneverkkonsa. Kunnassa ei tehdä omaa ohjelmistokehitystyötä, vaan toimialakohtaiset sovellukset ostetaan tai vuokrataan ohjelmistotoimittajilta. Maaningan kunnan hallinnon ja opetuksen työasemaverkkojen palvelut tuotetaan sopimusperusteisesti Maaningan kunnalle toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen mukaan. Uusimpana lisänä voimassa olevan palvelusopimukseen liitettiin Maaningan varhaiskasvatuspalveluiden (päivähoito) tietojärjestelmäympäristön käyttö- ja tukipalvelut. Tietotekniikkapalveluiden tuottamat ns. vakioidut peruspalvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Vuoden 2013 toimintakulut kohdistetaan kustannuspaikoille (asiakkaille) tuotekohtaisten suoritemäärien perusteella. Toimialakohtaisten tietojärjestelmien (liiketoimintasovellusten) käyttö- ja tukipalvelukustannukset kohdistuvat asiakkaille toistaiseksi nykyisten tuotteiden kautta. Liiketoimintasovellusten käyttö- ja tukipalvelut tuotteistetaan, hinnoitellaan ja otetaan mukaan vuoden 2015 talousarviossa. 60

61 Microsoftin tuottamat Windows XP käyttöjärjestelmän tukipalvelut (Windows Update kriittiset päivitykset) tulevat loppumaan vuoden 2014 alkupuoliskolla, mikä tarkoittaa että Windows XP tuotteen käyttö on lopetettava sitä ennen. Seudullinen ICT-palveluyhtiö Istekki Oy jatkaa oman toimintansa ja tuotetarjontansa kehittämistä. Siilinjärvi on hankkinut osakkuuden Tiera Oy:stä ja varautuu omassa toiminnassaan ottamaan mahdollisesti käyttöön yrityksen tarjoaman sähköisen arkistointipalvelun, joka täyttää Arkistolaitoksen asettamat vaatimukset sähköiselle arkistoinnille. Puhelinvaihdeyhteistyön purkautuessa Siiliset-kumppaneiden välillä Siilinjärven kunta joutuu ratkaisemaan oman vaihdepalvelujen järjestämisen vuoden 2013 aikana. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Siirtyminen leasing-rahoitukseen työasemien hankinnassa pienentää investointirahoituksen tarvetta, mutta kasvattaa vastaavasti käyttötalouden kustannuksia. Vuonna 2009 tehdyt investoinnit korttipalvelimiin (Blade) ja SAN-levyjärjestelmään (Storage Area Network) ja FC-kuitukanavaverkkoon (Fibre Channel) tullee vaatimaan korvausinvestointeja viimeistään vuosina , suuruudeltaan arviolta noin euroa. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vakituisessa virka- tai työsuhteessa kunnassa on kymmenen atk-henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa yksi henkilö (lokakuussa 2012). Lisäksi Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksessa on neljä henkilöä, joiden tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. Siilisetin purkautuminen aiheuttaa tammikuussa 2013 noin 160 työaseman pikaisen uudelleen sijoittamisen, mikä aiheuttaa selvän piikin henkilöstön työkuormassa. Service Desk asiakaspalvelupisteen antama palveluvalikoima lisääntyy jatkuvasti. Suuri osa vastaanotetuista palvelupyynnöistä on tai tulee olemaan sellaisia, joita ei voida antaa kesätyöntekijöiden tai harjoittelijoiden tehtäväksi (esim. käyttäjätunnuksien luominen, salasanojen vaihtaminen, matkapuhelinliittymien hallinnointi). Service Desk palvelupiste tulisi saada pysyvästi miehitettyä vakituisella henkilöllä. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Itä-Suomen ja Pohjois-Savon alueella suunnitteilla olevien seudullisten tietojärjestelmähankkeiden yhteensopivuus peruskuntien omien tietojärjestelmien kanssa on merkittävä tekijä seudullisen yhteistyön kehittämisessä. Siilinjärven kunta on kiinnostunut kaikista sellaisista seudullisista hankkeista ja selvityksistä, jotka vaikuttavat seudulla toimivien atk-palveluja tarjoavien toimijoiden tulevaan tuotetarjontaan ja niiden hinnoitteluun. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Alueellisten ja seudullisten tietojärjestelmähankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun osallistuminen Seudullisten yhteistyöpäätösten valmisteluaikataulu Kuhunkin hankkeeseen osallistuminen tuodaan riittävän perusteellisesti - Pohjois-Savon Liitto valmisteltuna ja ajoissa - ISER-esiselvitys kunnanvaltuuston päätettäväksi - Muu mahdollinen kumppani - 61

62 KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Huolehtia hallinnon ja opetuksen työasemien Windows7 ja Office 2010 päivitysprojektin loppuunsaattamisesta Tietotekniikkahenkilöstö jatkaa työasemien Windows7- ja Office2010 -päivityksiä Päivitettyjen Win7- työasemien lukumäärä hallinnon ja opetuksen työasemaverkoissa Vuoden 2013 loppuun mennessä hallinnon työasemista vähintään 80 % on oltava Win7-päivitettyjä. Loputkin on päivitettävä huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Palvelualojen toimialakohtaisten sovellusten (liiketoimintasovellukset) tuotteistaminen ja hinnoittelu saatetaan loppuun otettavaksi käyttöön vuoden 2015 talousarviossa Liiketoimintasovellusten tietohallinnolliset käytännöt ja rutiinit kehitetään palvelemaan paremmin asiakaskuntaa Kunnan keskeiset tietotekniikkaa sivuavat käyttösäännöt tai politiikat laaditaan ja/tai päivitetään ja hyväksytään asianmukaisissa toimielimissä. Tavoitteena on saattaa ohjeet vastaaman vallitsevia yleisiä olosuhteita. Esimerkiksi: - tietoturvapolitiikka - henkilöstön atklaitteiden käyttöpolitiikka - sähköpostipolitiikka - internet-politiikka - mobiilikäytön politiikka (ml. etätyö?) - sosiaalisen median käyttöpolitiikka - palomuuripolitiikka Kaikkien eri toimialojen liiketoimintasovellukset tunnistetaan ja dokumentoidaan sillä tarkkuudella, että niille voidaan laatia sisäiset tuotteistetut käyttö- ja tukipalvelusopimukset viimeistään kevään 2014 aikana Tietotekniikkahenkilöstön johdolla valmistellaan ohjeita ja politiikkoja tuotavaksi hyväksyttäväksi asianmukaiseen toimielimeen Liiketoimintasovellukset ja niiden tietohallinnollinen perusdokumentaatio on laadittu ja toimialojen kanssa yhdessä tarkistettu Laadittu ja/tai päivitetty, asianmukaisesti käsitelty, hyväksytty ja henkilöstölle tiedotettu käyttösääntö tai muu politiikka Oppilasverkon työasemista Win7-päivitys on tehtynä vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkiin sellaisiin työasemiin, joihin päivitys voidaan ylipäätään tehdä. Kaikkien liiketoimintasovellusten riittävän kattavat perustiedot tuotteistamista ja sisäistä palvelusopimusta varten on kerätty vuoden 2013 loppuun mennessä Ainakin seuraavat asiakirjat on asianmukaisesti päivitetty, hyväksytty ja tiedotettu henkilöstölle vuoden 2013 loppuun mennessä: - tietoturvapolitiikka - henkilöstön atkkäytön politiikka - sähköpostipolitiikka - internetin käytön politiikka (ml. sosiaalinen media) - mobiilikäytön politiikka 62

63 Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Tietotekniikkapalvelut Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot Sis. palvelujen myynti , Maksutuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarv , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Ulkoiset atk-palvelumaksut Menot Koneiden ja laitteiden vuokrat Henkilöstökulut Atk-palvelut, ulkoiset Käyttökustannukset pienenevät noin euroa. 63

64 6.2.5 Pelastustoimi Vastuuhenkilö: talousjohtaja Pekka Takkinen Toiminta-ajatus Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet pelastustoimen järjestämisestä siten, että Pohjois-Savon alueella pelastustoiminnasta vastaa Kuopion kaupunki. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, sisäministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä aluepelastuslautakunnan päättämän palvelutason mukaisesti. Toimintamuutokset Aluepelastuslautakunta on riskiarviointiin perustuen laatinut uuden Palvelutasopäätöksen johon perustuen se esittää Siilinjärven toimintavalmiuden parantamista siten että vahvuus on henkilöä. Tämä tarkoitta että paloaseman henkilöstövahvuutta lisätään 6 henkilöllä vuonna Henkilölisäys tapahtuu vaiheittain siten että 3 henkilöä rekrytoidaan alkuvuodesta ja 3 henkilöä syyskaudella. Pelastuslaitoksen käyttötalouden kasvusta johtuen kuntien maksuosuudet kasvavat keskimäärin 3,75 % ja Siilinjärven maksuosuus kasvaa pääasiassa edellisestä henkilöstölisäyksestä johtuen 15,64 %. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Alueellisen pelastuslautakunnan tavoitteena on paloaseman rakentaminen Sorsasaloon tai Vuorelaan. Perusteena on, että etäisyys nykyiseltä kirkonkylän paloasemalta Vuorelan taajamaan on liian pitkä, kun sitä tarkastellaan saavutettavuuden näkökulmasta hälytystilanteessa. Hanke ei sisälly kunnan investointiohjelma esitykseen kaudelle Henkilöstö Pohjois-Savon pelastuslaitos on esittänyt Siilinjärven kunnalle, että kunnan pelastuslaitoksen henkilövahvuutta tulisi riskianalyysiin perustuen lisätä kuudella henkilöllä. Tuolloin saavutetaan työvuoron tavoitevahvuus henkilöä. Järjestely maksaa noin vuodessa. Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Menot Resurssilisäys Pelastustoimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarv , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

65 6.2.6 Ruoka- ja puhtauspalvelut Vastuuhenkilö: ruoka- ja puhtauspalveluiden johtaja Pirkko Markkanen Toiminta-ajatus Ruoka- ja puhtauspalvelujen uusi organisaatio toteutuu vuoden 2013 alusta. Ruokapalvelut siirtyy opetus- ja vapaa-aikapalveluista talous- ja tukipalvelujen toiminnaksi sekä kunnan siivouspalvelut teknisistä palveluista ja liikelaitoksessa oleva laitoshuolto siirtyvät talous- ja tukipalvelujen toiminnaksi. Uuden tulosalueen tehtävänä on tuottaa laadukkaita ateria- ja puhtauspalveluja taloudellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti. Ruokapalvelut Toiminta-ajatus Tulosyksikön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen laadukkaita ateriapalveluja taloudellisesti, tehokkaasti ja joustavasti sekä huomioida eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset. Toimintaympäristö ja sen muutokset Ruokapalvelukeskuksen toimintakokonaisuus kattaa opetusalan, varhaiskasvatuksen, iltapäiväkerhojen välipalatarjoilun, kehitysvammapalveluiden aterioita, vanhusten sekä potilasruokailun, työpaikkaruokailun ja erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien ruokapalvelut. Järjestämme ja tarjoamme lähes 1,3 miljoonaa ateriaa vuodessa. Siilinjärven ruokapalvelut kunnallisena toimijana on pystynyt ja pystyy pitämään ruokapalveluiden tason ja ruuan laadun hyvänä ja suositusten mukaisena sekä tarjoamaan myös samantasoista palvelua kunnan ulkopuolisille toimijoille. Ruokapalvelukeskus järjestää nyt kaikki alakoululaisten iltapäiväkerhotoimintaan kuuluvat välipalat sekä kunnan toimintana pidettävään Muksumökkitoimintaan. Pilvilinnan päiväkodin laajennus valmistuu v alusta ja tiloihin siirtyy vuoden aikana Päivärinteen päiväkodin yksi ryhmä, Simonsalon päiväkodin yksi ryhmä, Harjamäessä Pilvilinnan päiväkodin alaisuudessa toimiva S 6:n ryhmä sekä Alaskan perhepäivähoidon ryhmä. Ruokapalvelukeskus hoitaa edellä mainittujen ryhmien ateriapalvelut. Vuorelan päiväkodin alaisuudessa toimiva Niksula jatkaa toimintaansa ainakin saakka. Yksityinen päiväkoti Touhula ostaa kunnan ruokapalveluilta lounaan ja välipalaa noin 70:lle, ateriat toimitetaan Siilinlahden koulun keittiöltä. Haaparinteen uusi päiväkoti aloittaa toimintansa vuoden alusta, jolloin Kasurilan päiväkodin toiminta loppuu. Tehostetun palveluasumisen uusi Kaaripolun palvelutalo valmistuu Kunnan ruokapalvelukeskus hoitaa ateriapalvelut Kaaripolun palvelutaloon. Sisäilmaongelmien vuoksi Hamulan koulun oppilaat ja henkilökunta siirtyivät pois koulun päärakennuksesta elokuusta 2011 alkaen. Hamulan koulun tilanne muuttui niin, että koulun keittiö ei saanut enää toimia valmistuskeittiönä. Keittiö toimii edelleen palvelukeittiönä ja ateriat toimitetaan Ahmon koulun keittiöltä. Kosteusvaurioiden ja henkilöstön oireilujen perusteella osa palvelukeskus Risuharjun tiloista, mukaan lukien Risuharjun valmistuskeittiö ja astianpesuosasto, poistetaan käytöstä lokakuun alusta 2012 alkaen. Muutoksesta johtuen koko palvelukeskus Risuharjun ateriatuotanto (540 ateriaa/pv) joudutaan siirtämään Siilinjärven terveyskeskuksen valmistuskeittiölle. Muutoksesta johtuen jouduimme sanomaan irti ateriapalvelusopimuksen alkaen KYS / Tarinan sairaalan kanssa. Kuntien palvelurakenteiden muutokset tuovat mukanaan uusia haasteita myös ruokapalveluiden järjestämiseen. Koululaiset, päivähoitolapset, vanhukset ja potilaat tarvitsevat ravitsemuksellisesti täysipainoista ruokaa. Ravitsemussuositukset myös määrittelevät eri ruokailijaryhmille omat vaatimukset. Vuonna 2010 on julkaistu uudet ravitsemushoito- ja ruokailusuositukset sairaala- ja hoivaruokailuun. Uusissa suosituksissa korostetaan ravitsemustilan ja ravinnon tarpeen arviointia ja seurantaa päivittäisessä ruokailussa. 65

66 Koulu- ja päiväkotiruokailussa tarjoamme kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla neljä viisi kertaa kasvisruoka-aterian. Siilinjärven kunnan ruokapalveluiden taso ja ruuan laatu on pystytty pitämään nykyisillä määrärahoilla hyvänä ja suositusten mukaisina. Myös vuonna 2013 nykyinen taso ja laatu halutaan pitää yhtä hyvänä kuin tähänkin saakka. On kuitenkin huomioitava, että elintarvikkeiden hinnat nousevat, kotipalveluateriat lisääntyvät sekä potilaiden ja hoivapuolen uusien ravitsemushoito- ja ruokailusuositusten noudattaminen lisää kustannuksia. Kestävän kehityksen/ympäristöystävällisen toiminnan huomioiminen ja lisääminen (kotimaiset raaka-aineet, luomutuotteiden kokeilu ym.) ruokapalveluissa lisää myös elintarvikekustannuksia. Tulevaisuuden haaste ruokapalveluilla on uusien, koulutettujen työntekijöiden ja varahenkilöstön saanti. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Tulevaisuudessa Palvelukeskus Risuharjun keittiön valmistuminen ja uuden Hamulan koulun rakentaminen / palvelukeittiö. Ruokapalvelujen investoinnit vuodelle 2013 ovat Ahmon koulun keittiölle raepesukone ja Leppäkaarteen päiväkodin keittiölle yhdistelmäuuni, hankintojen arvo on yhteensä euroa. Henkilöstö Henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä täydennyskoulutuksella Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 59,5 59, Vuonna ,5 henkilön vähennys verrattuna tähän vuoteen johtuu palvelukeskus Risuharjun keittiön muutoksista. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen huomioidaan valmistamalla terveellisiä ja ravitsemussuositusten mukaisia aterioita. Huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista kiinnittämällä huomiota henkilöstön jaksamiseen ja sairaus poissaoloihin sekä työympäristöön. Ympäristötekijät otetaan huomioon ruokapalvelujen/keittiöiden toiminnassa. Seudullista yhteistyötä tehdään IS hankintatoimen, Servican ja alan oppilaitosten kanssa. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Ruoka- ja puhtauspalveluiden uuden organisaation tehtävät hoidetaan yhteneväisesti ja laadukkaasti Yhteisten toimintaohjeitten määrittely Toimintaohjeet ovat laadittu eri tulosyksiköille Laadukkaiden ateriapalvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti eri asiakasryhmille Asiakastyytyväisyysmittaukset Ateriakustannukset Arviointiasteikolla 1 5 tavoitetaso: yhteenveto ka 3,8 66

67 KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Ruoka- ja puhtauspalveluiden henkilöstön hyvinvointi Ruoka- ja puhtauspalveluiden henkilöstölle tyytyväisyyskyselyt Kestävän kehityksen/ ympäristötekijöiden huomioiminen ruokapalvelujen toiminnassa Informatiiviset tunnusluvut Yhteisten toimintojen kehittäminen, seuraaminen ja epäkohtiin puuttuminen Kestävän kehityksen mukaiset hankinnat Saadaan oppilaat kiinnittämään huomiota ruokajätemääriin Hankintojen sisältö Ruokajätemäärät Tyytyväinen henkilöstö. Tyytyväisyyskyselyt tehdään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tyytyväisyyskyselyjen tulokset käsitellään yhteisesti ja epäkohtiin puututaan. Käytetään kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita talousarvion määrärahojen ja hankintasopimusten mukaisesti. Luomutuotteitten kokeilua. Ahmon koulu / oppilaat ovat pilottina ympäristöhankkeessa, jossa vuoden loppuun mennessä on kehitetty seurantajärjestelmä ruokajätteiden vähentämiseksi. Pilotoinnin kautta saadut tiedot siirretään muihin kouluihin. Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Hinta euroa/ateria - Ruokapalvelukeskus 3,37 3,53 3,62 3,62 3,62 Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet Aterioiden lukumäärä Ateriasuoritteiden lukumäärä Hinta euroa/ateria - Koulut 2,88 2,98 3,06 3,06 3,06 - Päiväkodit 2,95 3,05 3,13 3,13 3,13 67

68 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Ulkoisten tulojen väheneminen / Tarinan sairaalan sopimus päättyi Sisäisten tulojen lisääntyminen / koulut, päiväkodit, hoiva- ja hoitopuoli Menot Ulkoisten menojen vähennys henkilöstömenoista sekä aineista, tarvikkeista ja tavaroista Ulkoiset ATK-palvelut lisäys Sisäisten menojen lisääntyminen Koneet ja laitteet kunnossapito lisäys Puhtauspalvelut Toiminta-ajatus Tulosyksikön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen laadukkaita puhtaanapito-, ateria-, välinehuolto ja muita oheispalveluja taloudellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti. Toimintaympäristö ja sen muutokset Puhtauspalvelujen toimintakokonaisuus kattaa koulujen, varhaiskasvatuksen, hoiva- ja hoitopalvelujen sekä muiden toimitilojen puhtaanapitopalvelut. Hoidamme myös kunnan toimitiloissa tapahtuvien erilaisten ulkoisten tilaisuuksien siivouksen. Puhtauspalvelut on kunnallisena toimijana pystynyt ja pystyy tarjoamaan kattavasti siivouksen kaikkiin kunnan käytössä oleviin tiloihin. Salmisalissa ja Ahmon koulun liikuntasalissa on viikonloppusiivooja. Joissakin erityiskohteissa käytetään joskus palveluliikettä. Vuoden 2013 aikana ne toimipisteet, jotka eivät vielä käytä Sakupen vuokratyövaatteita, siirtyvät Sakupen vuokratyövaatteisiin. Etuluokan toiminta kirjaston tiloissa päättyi ja uudet tilat selviävät myöhemmin. Syyskuun alussa 2012 fysioterapian osasto on siirtynyt terveyskeskuksen tiloista Toritie 8:aan. Uusi Kaaripolun palvelutalo aloitti toimintansa Uusi päiväkoti avataan Haaparinteelle vuoden vaihteessa, jolloin Kasurilan päiväkodin toiminta loppuu. Päiväkoti Pilvilinna saa uusia toimitiloja (n. 800 m2). Apuväline- ja lainausvälinehuolto ovat lisääntyneet. Tulevaisuuden haaste puhtauspalveluilla on uusien koulutettujen työntekijöiden sekä varahenkilöstön saaminen. Siilisetin purkautumisesta aiheutuvat muutokset ja kustannukset puhtauspalveluille eivät ole tarkasti tiedossa. Henkilöstö Henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä täydennyskoulutuksilla. Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 *TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 7 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 7 *TS 2014 lisätty 1 henkilö johtuu Hamulan koulun valmistumisesta vuonna

69 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Huolehditaan puhtauspalveluhenkilöstön hyvinvoinnista kiinnittämällä huomiota henkilöstön jaksamiseen ja sairauspoissaoloihin sekä työympäristöön. Ympäristötekijät otetaan huomioon puhtauspalvelujen toiminnassa. Seudullista yhteistyötä tehdään IS-hankinnan ja Servica/Itä-Suomen huoltopalvelut lky:n kanssa sekä alan oppilaitosten kanssa. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Ruoka- ja puhtauspalveluiden uuden organisaation tehtävät hoidetaan yhteneväisesti ja laadukkaasti Yhteisten toimintaohjeiden määrittely Toimintaohjeet ovat laadittu eri tulosyksiköille KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Ruoka- ja puhtauspalvelujen henkilöstön hyvinvointi Ruoka- ja puhtauspalvelujen henkilöstölle tyytyväisyyskyselyt Kestävänkehityksen / ympäristötekijöiden huomioiminen puhtauspalvelujen toiminnassa Yhteisten toimintojen kehittäminen, seuraaminen ja epäkohtiin puuttuminen Kestävänkehityksen mukaiset hankinnat Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Hankintojen sisältö Tyytyväisyyskyselyt tehdään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tyytyväisyyskyselyjen tulokset käsitellään yhteisesti ja epäkohtiin puututaan. Puhtauspalveluilla on käytössä ympäristömerkkituotteet Tulot Islab tulot Sportti-leiri Menot Maaningan ja Nilsiän kulujen poistuminen Fysioterapian tilat / yhdistelmäkone 2 kpl Pesulapalvelut

70 Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot , Sis. palvelujen myynti , Maksutuotot -386 Tuet ja avustukset , Vuokratuotot , Sis. vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Sis. aineet ja tavarat Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Tilinpäätöksen 2011 ja talousarvion 2012 luvuissa on mukana Siiliset-peruspalvelukeskuksen toiminnasta Maaningan ja Nilsiän kustannuksia noin 526 T Maaseutuhallinto Vastuuhenkilö: maaseutujohtaja Juha Nykänen Toiminta-ajatus Juankosken, Kuopion, Nilsiän, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Maaningan, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueella toimivan Sydän-Savon maaseutupalvelujen tehtävänä on huolehtia maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja palvelujen kehittämisestä sekä maaseutuelinkeinoja koskevien viranomaistehtävien hoitamisesta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimielimiä ovat maaseutulautakunta, sen mahdollisesti asettamat jaostot sekä sen alainen palveluorganisaatio, Sydän-Savon maaseutupalvelu. Yhteistoiminta-alueella turvataan maaseutuhallinnon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Maatilojen yrityskoon kasvun ja toiminnan monipuolistumisen sekä maaseutuyrittäjyyden vahvistumisen myötä maaseutuyrittäjien asiantuntijapalveluihin kohdistamat odotukset kuten myös palveluvalikoimaan liittyvät tarpeet laajentuvat ja asiakkaiden odotukset palveluiden tarjonnan suhteen muuttuvat. Myös Euroopan yhteisön rahoittamien viljelijätukien hallinto- ja valvontajärjestelmää valvovat toimielimet ovat edellyttäneet hallinnon kehittämistoimia Suomessa. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin tuomiin haasteisiin ja turvaamaan EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen. Maaseudun yritystoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita sekä yritystoiminnan tukiin liittyvää kokonaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa entistä tehokkaammin uudella maaseutuhallinnon palveluyksiköllä. 70

71 Maaseudun toimintaympäristön kehittämisessä erilaisten alueiden omaleimaisuuden korostaminen, vahvuuksien kehittäminen ja yhteistyön merkitys korostuvat paikallishallinnon muuttuessa. Tarvitaan kuntien sisäistä ja myös alueellista vuorovaikutuspolitiikkaa, joiden avulla nostetaan esille sekä maaseutualueiden vahvuudet että niiden erilaiset tarpeet. Siilinjärven kunnan yksityistiehallinnon määrärahat siirtyvät 2013 tekniselle palvelulle. Henkilöstö Maaseutupalvelun perustamisvaiheessa isäntäkunnan palveluksessa on 10,5 maaseutuhallinnon tai maaseudun kehittämistehtävää hoitavaa vakituista viranhaltijaa ja 3 vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Vuonna 2013 ostetaan Juankosken kaupungin elinkeinoasiamiehen työpanosta 0,5 henkilötyövuoden verran sekä käytetään tilapäistä henkilöstöä tai asiantuntijaostopalvelua noin 0,5 henkilötyövuoden verran. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen mukaiset tehtävät hoidetaan siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen toteutuminen Maaseutuhallinnon palvelut tuotetaan sopimuksen mukaisesti Osallistava ja asukkaiden tarpeet huomioon ottava palveluiden valmistelu ja toteutus Yhteiset toimintaohjeet, pelisäännöt ja tavoitteet substanssitehtäviin liittyvissä asioissa Kunnan maaseutuohjelman päivittäminen ja toteuttaminen Maaseutupalvelun visio, arvot, strategia ja tavoitteet on juurrutettu työyhteisöön Maaseutuohjelmat päivitetään valtuustokausittain. Vuonna 2013 kootaan maaseutuohjelmat Kuopioon ja Maaningalle, vuonna 2014 Siilinjärvelle ja Koillis-Savon kuntiin, vuonna 2015 Sisä-Savon kuntiin. Maaseutuohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain kunnan ja maaseututoimijoiden edustajien välisissä neuvotteluissa. MAASEUTULAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Maaseutuviranomais- ja kehittämispalvelujen saavutettavuus Jokaisessa sopimuskunnassa toimii yksi toimipiste Sähköisiä palveluja kehitetään ja asiakkaiden valmiutta niiden hyödyntämiseen Toimipisteet Sähköiset palvelut Palvelu nykyisissä toimipisteissä. Sähköisiä maatalouden EU-tukihakemuksia 70 % tukea hakeneista tiloista 71

72 Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Henkilöstön ammattitaidon hyödyntäminen Viranomaistehtävät Kehittämistehtävät Palveluiden hallittu kustannuskehitys Maaseudun kehittämisen tehostuminen Maaseutuhallinto Viranomaistehtävien lisäksi annetaan maaseudun yritys- ja kehittämispalveluja 0,8 htv:n ostopalvelujen vähentäminen Aktivoidaan maatilatalousyrityksiä kehittämistoimissa ja maaseututoimijoita toimintaympäristön kehittämisessä Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Toimintamenot Tehdyt toimijoiden kehittämistarvekartoitukset (kyselyt, yrityskäynnit, maaseutuohjelmat) Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % Viranomaistehtävät 65 %, kehittämistehtävät 45 % Toimintamenot edellisen v tasolla Yrityskohtainen aktivointi / kehittämistarvekartoitus 5 vuoden välein. Maaseutuohjelma valmis Maaningalla ja Kuopiossa. TS 2014 TS 2015 Myyntituotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikk , Avustukset Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan asettamat tavoitteet TA 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Yhteistoiminta-alueen aktiivimaatilat Maksetut maataloustuet, M 61, Maaseutuviranomaistehtävät - /aktiivimaatila /peruslohko 15,72 16,27 16,61 17,10 Maaseutuyritysten kehittäminen * - /aktiivimaatila 89,61 83,02 82,09 86,30 - /maaseutualueen asukas 3,40 3,06 2,93 2,99 Maaseudun toimintaympäristön kehittäm.* - /maaseutualueen asukas 2,20 1,90 1,61 1,67 * ei sisällä erillisten kehittämishankkeiden kuntavastinrahaa Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Menot Vesannon ostopalvelut Palkkaharmonisointi Kalustohankinnat Varaus EU-hankkeiden vastinrahoitukseen Varaus koulutusasiantuntijapalvelun ostoon

73 6.2.8 Ympäristöterveyspalvelut Vastuuhenkilö: ympäristöterveysjohtaja Hanna Rintala Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa eri laeissa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa (Juankoski, Kaavi, Lapinlahti, Maaninka, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi), minkä lisäksi hoidetaan Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtäviä Kuopion ja Siilinjärven välisen ostopalvelusopimuksen mukaan. Ympäristöterveyskeskuksen tarkoituksena on turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tappioita ehkäisevä paikalliseen riskinarvioon ja valtakunnallisiin valvontaohjelmiin perustuva ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Lisäksi tarkoituksena on laadukkaiden, tarkoituksenmukaisten ja tarpeeseen vastaavien kunnallisten eläinlääkintäpalvelujen ja eläinlääkäripäivystyksen saatavuuden ylläpito ja kehittäminen. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaympäristön muutoksista tärkein vuodelle 2013 on Nilsiän kaupungin mahdollinen irtisanoutuminen yhteistoiminta-alueesta Nilsiä-Kuopio kuntaliitoksen ( ) vuoksi. Alustavien neuvottelujen perusteella Kuopio aikoo järjestää terveysvalvonnan Nilsiän alueelle omana toimintanaan, mutta eläinlääkintähuolto jatkaisi entisellään uuden, Kuopion ja Siilinjärven välille tehtävän sopimuksen turvin. Nilsiän irtoaminen yhteistoiminta-alueesta ei ole vaikuttamassa yhteistoimintaalueen eläinlääkintähuollon kustannuksiin. Sen sijaan terveysvalvonnassa, huolimatta nettokustannusten noin 5 % laskusta, jäljelle jäävien jakajakuntien vähentyessä, nettokustannukset ovat nousemassa noin % / sopimuskunta. Ostettavien palveluiden kustannusrakenteelta toivotaan yhä enenevässä määrin läpinäkyvyyttä ja aiheuttamisperiaatteen mukaisuutta. Tämän kehityksen mukana ja kuntien välisten sopimusten mukaan myös ympäristöterveyspalvelut on tuotteistamassa palveluitaan vuonna 2013, jotta vuoden 2014 talousarvio voidaan laatia ja vuoden 2013 tasauslaskutus hoitaa tuotteistuksen mukaisesti. Uusi eläinlääkintähuoltolaki vaatii muutoksia eläinlääkäreiden päivystysjärjestelyihin: Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Lisäksi suur- ja pieneläinpäivystysten tulisi olla eriytetyt ja päivystyksessä olla keskitetty yhteydenottopalvelu. Ympäristöterveyskeskuksessa kirjattiin jo vuosien 2011 ja 2012 tavoitteisiin selvityksen aloittaminen maakunnallisesta päivystysalueesta. Uuden lain mukaisen päivystysalueen tuli olla toiminnassa jo Päivystysalueen laajennuksella voitaisiin saada säästöjä eläinlääkintähuollon henkilöstökuluissa, mutta toisaalta se saattaa edellyttää pieneläinpäivystyksen erityttämistä kokonaan koko yhteistoiminta-alueella. Henkilöresurssivajeen vuoksi päivystysalueselvitystä ei ole saatu vietyä eteenpäin suunnitellusti. Vuoden 2013 tavoitteisiin on edelleen syytä kirjata päivystysaluehankkeen eteenpäin vienti. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Siilinjärvellä on vuoden 2013 alkupuolella aloittamassa uusi Siilinjärven, Maaningan ja Kuopion yhteisvastaanotto. Yhteisvastaanotolle on tarpeen investoida kalusteet ja jonkin verran laitteistoa. 73

74 Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Henkilöstöstä on vuodelle 2013 yksi vakanssi siirtymässä Kuopion kaupungin palvelukseen Nilsiä- Kuopio kuntaliitoksen myötä. Vanhuuseläketapahtumia voi olla tulossa 0 1, johon toteutuessaan tarkoitus rekrytoida uusi henkilö. Mahdollinen päivystysaluemuutos vähentää päivystävien eläinlääkäreiden tarvetta, jolloin pois jäävien päivystävien eläinlääkäreiden tilalle ei olisi tarve rekrytoida uusia. Lisäkustannuksia kuitenkin aiheuttanee tässä yhteydessä mahdollinen pieneläinten eriytetty päivystys. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian mukaisesti palvelualueen tavoitteita ovat laadukkaat peruspalvelut (saatavuus, asiakaslähtöisyys ja tarpeeseen nähden riittävät palvelut) sekä osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö (osaamisen varmistaminen, motivaation ylläpitäminen, hyvinvoinnin kehittäminen). Palvelut tuotteistamalla saadaan kustannusrakenteelle ja -jaolle kuntastrategian mukaista avoimuutta. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Yhteistoiminta-alueen ja sopimusten Työyhteisön tavoitteiden Kuntastrategiasta ja lainsäädännöstä johdetut mukaiset tehtävät hoidetaan yhtenevästi, laadukkaasti ja kuntastrate- työyhteisön visio, arvot, määrittely gian mukaisesti. strategia ja tavoitteet määritetty ja juurrutettu henkilöstöön Tarvittavien virkojen täyttöaste Täyttöaste 100 % Sopimuskuntien laskutuksen perustuminen tuotteistukseen Tuotteistuksen ja siihen perustuvan laskutuksen edistyminen Laskutus perustuu tuotteistukseen YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Yhteneväiset toimintatavat ja osaamisen varmistaminen Toiminta- ja työohjeet ja niiden käyttöönotto Eläinlääkäreitä on optimaalinen määrä ja heitä saadaan rekrytoitua huolehtimaan lakisääteisistä palveluista Toiminta- ja työohjeita laaditaan ja otetaan käyttöön eri tehtävien hoitoa varten Koulutussuunnitelman käyttöönotto Työn kuormittavuus pidetään kohtuullisena Suunnitelman käyttö Eläinlääkäreiden päivystystiheys lomakautena Jokainen terveysvalvonnan tiimi sekä eläinlääkintähuoltoyksikkö laatinut toimintaohjeita, jotka käsitelty yhteisesti Suunnitelma käytössä Sijaisia on riittävästi ja lomakauden päivystystiheys ei ylitä suositeltua maksimitiheyttä 1/4 74

75 Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Eläinlääkintähuoltolain Selvityksen tekeminen Selvityksen valmiusaste Selvitys valmis mukainen maa- kunnallinen päivystysalue maakunnallisesta päivystysalueesta ja eriytetty pieneläinpäivystys Kokeiluvaiheen käynnistäminenistyminen Kokeiluvaiheen käyn- Kokeiluvaihe käynnissä toimintaan Ympäristöterveyden valvonta on kattavaa ja riittävää Sopimuskuntien laskutuksen perustuminen tuotteistukseen Huolehditaan, että valvontasuunnitelma toteutuu pääsääntöisesti huolimatta kiireellisempien, akuuttien tehtävien hoidosta Tuotteistuksen valmistelu yhteistyössä sopimuskuntien kanssa Toteutumisprosentti Valmistelun valmius Valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 70 %:sti Valmistelu valmis siten että vuoden 2014 talousarvio ja vuoden 2013 tasauslaskutus voidaan laatia tuotteistuksen pohjalta Ympäristöterveyspalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot , Sis. palvelujen myynti Maksutuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

76 Informatiiviset tunnusluvut Tuotantotavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Terveysvalvonta -tulosyksikön menot /asukas (Siilinjärvi)* 9,62 7,70 8,06 8,08 8,37 Eläinlääkintähuolto-tulosyksikön menot (Siilinjärvi)** /asukas 6,37 12,86 13,01 12,97 13,35 /eläinyksikkö 31,20 66,53 68,14 68,61 69,41 Ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkintähuolto -tulosyksikön bruttokustannus*** /yhteistoiminta- ja sopimusalueen asukas 7,99 19,89 18,92 18,40 18,85 /eläinyksikkö 32,07 34,21 35,95 35,23 35,81 Ympäristöterveyskeskuksen terveysvalvonta - tulosyksikön bruttokustannus /yhteistoiminta-alueen asukas**** 9,56 9,71 10,29 10,41 10,66 * TP11 kokonaisbruttokustannuksista vähennetty yhteistoimintakorvaukset. MTA12, TA13 ja TS14-15 Siilinjärven osuus ulkoisista bruttokustannuksista. ** TP11 kokonaisbruttokustannuksista vähennetty yhteistoiminta- ja mahdolliset valtiolta saatavat korvaukset. MTA12, TA13 ja TS14-15 Siilinjärven osuus yhteistoiminnan ulkoisista bruttokustannuksista + muut eläinlääkintähuollon bruttokustannukset (ei eläinsuojaa). ***Ei sisällä eläinsuojaa, pieneläinpäivystystä eikä toimitilakuluja, mutta sisältää yleiskustannukset (Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset). TP11 mukana myös Kuopio, MTA12, TA13 ja TS vain yhteistoiminta-alue (TA13-> ei Nilsiää). **** sisältää myös yleiskustannukset (=Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset) Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Tuotantotavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Eläinlääkärikäyntien määrät kunnittain Juankoski, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Kaavi, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Lapinlahti, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Maaninka, hyötyeläimet pieneläimet** eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Nilsiä, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat*

77 Tuotantotavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Rautavaara, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Siilinjärvi, hyötyeläimet pieneläimet** eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* Tuusniemi, hyötyeläimet pieneläimet eläinsuojelukäynnit muut valvontakäynnit nautaeläintilat* * TA 2012 Tiken tilastotieto , TA13 Tiken tilastotieto **päivystysaikana hoidetaan Kuopiossa Tuhatjalka Oy:ssä Keskeiset toiminnan muutokset vuonna Tulot Nilsiän irtisanoutuminen yhteistoiminta-alueesta / kuntaosuudet Nilsiän irtisanoutuminen yhteistoiminta-alueesta / valvontamaksut Siilinjärven uuden yhteisvastaanoton käyttöönotto / kuntaosuudet Menot Nilsiän irtisanoutuminen yhteistoiminta-alueesta / henkilöstökulut Pieneläinpäivystyksen hinnannousu 70 % Uuden yhteisvastaanoton käyttöönotto / vuokrat, ylläpitokulut, poistot

78 6.3 SIVISTYSPALVELUT Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Opetuspalvelut Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Kari Mustonen Toiminta-ajatus Toiminnan tarkoituksena on tarjota siilinjärveläisille lapsille ja nuorille sellaiset koulutusolosuhteet sekä kasvatukselliset edellytykset, että he ovat halukkaita ja kykeneviä jatkuvaan kouluttautumiseen, ihmisten kunnioittamiseen ja kotiseudun arvostamiseen. Peruskoulun opetuksessa painotetaan perustietojen ja taitojen oppimista, oppilaiden perusturvallisuutta ja itsetunnon myönteistä kehittämistä sekä ryhmässä toimimisen, itsensä ilmaisemisen ja luovuuden valmiuksia. Tiedollisessa kasvatuksessa oppilaita ohjataan etsimään, ymmärtämään, arvioimaan ja käyttämään tietoa. Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jonka tehtävänä on antaa valmiudet jatko-opintoihin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisuus hyvään oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kuntastrategian 2020 vaikutukset opetustoimen tavoitteisiin: Yhteistyön lisääminen Kuopion ja kuntien koulutoimien kanssa - Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö - Opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen - Syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen - Koulujen tilat ja koulunkäyntialuerajat väestökehityksen mukaisia - Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö - Tuetaan toimenpiteitä, joilla edistetään lasten ja nuorten terveitä elämäntapoja. Koululautakunnan hyväksymissä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa korostetaan oppilaan elämänhallintataitojen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittämistä. Ne vahvistavat entisestään koulutuksen perusturvaa ja antavat paremman perustan koulutuksen arvioinnille. Opetuksen kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys. Tavoitteena on kehittää hyviä pedagogisia käytäntöjä, tukea opetuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä mm. siten, että on laadittu hyvän oppimisen laatusuositukset ja siihen liittyen kuvaus hyvän oppimisen tunnusomaisista piirteistä. Siilinjärvi on mukana valtakunnallisissa edelleen Osaavakoulutushankkeessa ja Koululaisten liikunnankehittämishankkeessa. Valtakunnallisen perus- ja erityisopetuksen kehittämishankkeessa (KELPO) jatkuu vielä kevätlukukauden 2013 vuoden saakka. Kuopion seudulla painopiste on Kasvatuskumppanuus koulutus. Koulujen kerhotoiminnan kehittämishankkeen neljäs vaihe jatkuu kaikissa Siilinjärven perusopetuksen kouluissa. Liikkuva koulu -hankkeessa ovat mukana kaikki Siilinjärven peruskoulut ja lukio. TVT hankkeen myötä uuden mobiilin opetusteknologian käyttöä käynnistetään opetuksessa. Siilinjärven lukio on mukana Itäsuomalaisessa valtakunnallisessa ISOverstas-hankkeessa. Tavoitteena on, että ISOverstas rakentuu oppilaitos- ja kuntarakenteista riippumattomaksi valtakunnalliseksi kehittäjäyhteisöksi, joka tuottaa, jakaa ja ylläpitää verkko-opetuspalveluja. Lukio ja Savon koulutuskuntayhtymä käynnistävät Ympäristöylioppilas-hankkeen Toivalassa. 78

79 Iltapäivätoimintaa tarjotaan 1 2-luokkalaisille 11 toimipisteessä. Kolmas- ja neljäsluokkalaisilla on myös mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan, jos ryhmiin mahtuu. Siilinjärven kunta järjestää iltapäivätoimintaa Hamulan, Kehvon, Kuuslahden ja Pöljän kouluilla sekä Kotipolun toimipisteessä. Siilinjärvellä on 10 peruskoulua, joista kahdeksan on 1 6-luokille tarkoitettua, kaksi on 7 10-luokille tarkoitettua koulua ja lukio. Siilinlahdella on kolme erityisluokkaa, joissa annetaan yksilöllistä ja toiminta-alueittain etenevää perusopetusta vuosiluokilla 0-9. Opetusministeriön mukaan vähiten peruskouluikäisiä ennakoidaan olevan vuonna 2012, jolloin heitä on yli vähemmän kuin vuonna Tämän jälkeen ko. ikäluokat lähtevät hitaasti kasvamaan siten, että vuonna 2025 määrän arvioidaan olevan suurin piirtein nykytasolla. Siilinjärvellä on lukuvuonna peruskoululaisia Oppilaita on 3 vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Ennusteen mukaan peruskoululaisten määrä pysyy lähes ennallaan vuosikymmenen puoliväliin saakka, jonka jälkeen oppilasmäärä alkaa hienoisesti kasvaa. Lukiolaisia on lukuvuonna opiskelijaa. Opiskelijoita on 4 enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Koko maassa erityisoppilaiden määrän kasvu näyttää pysähtyneen. Peruskoululaisista oli 8,5 prosenttia ( oppilasta) siirretty erityisopetukseen syksyllä Osa-aikaista erityisopetusta sai 23 prosenttia oppilaista. Siilinjärvellä erityisoppilaita on 8,3 % ja osa-aikaisessa erityisopetuksessa noin 24 %. Oppilasmäärät vuosittain Vuosi Vuosiluokat 1-6 Vuosiluokat 7-9 Joista erityisopetusoppilaita* Lukio ,5 918,5 46,5 289, , ,5 103,0 379, ,5 916,0 192,0 362, ,0 927,0 229,5 292, ,5 951,5 236,5 316, ,0 964,5 246,5 315, * erityisluokkalaiset tai integroidut Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajien kelpoisuustilanne on Siilinjärvellä pysynyt hyvänä. Viimeisimmän valtakunnallisen selvityksen (2005) mukaan muodollisesti kelpoisia perusopetuksen opettajista on 92 prosenttia ja lukion opettajista 93 prosenttia. Erityisopettajista vain 71 prosenttia on muodollisesti kelpoisia. Siilinjärvellä on lukuvuotena muodollisesti kelpoisia päätoimisista perusopetuksen opettajista ja lukion opettajista 100 prosenttia. 79

80 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Koulujen oppilasmäärä vähenee vuoteen 2015 saakka, mutta kääntyy sen jälkeen lievään nousuun. Yksittäisten koulujen oppilasmäärä voi laskea tai kasvaa riippuen mm. kaavoituksesta tai alueen ikääntymisestä sekä sisäisestä muutosta johtuen ja siten aiheuttaa lisähenkilöstö- ja tilatarvetta tai vähennystä. Tavoitteena on saada Hamulan koululle uudet ja terveelliset tilat vuonna Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Valtuustokauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Toimiva, terveellinen ja taloudellinen kouluverkko Koulujen tilojen määrä Koulujen oppilasmäärät Kustannukset/oppilas Kouluterveyskysely (joka toinen vuosi) Koulujen tilat ovat opetuksen järjestämiseen riittävät, terveelliset ja turvalliset. Kustannukset/oppilas ovat alle Pohjois-Savon keskiarvon. SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Osaava koulutushanke Henkilökunnan osaamisen kehittäminen Hankesuunnitelma Siilinjärvi on mukana vertaismentorointihankkeessa TVT laitteiden opetuskäytön kehittäminen Kerhotoimintahanke Koululaisten liikunnan kehittämishanke TVT laitteiden opetuskäytön kehittäminen peruskoulussa ja lukiossa Oppilaiden harrastustoiminnan edistäminen Koululaisten liikunnan lisääminen kaikissa kunnankouluissa Hankesuunnitelma Oppilaskerhot Hankesuunnitelma TVT laitteiden opetuskäyttöön on saatu lisää erilaisia mahdollisuuksia ja käytäntöjä vakiinnutettua Oppilaille on tarjottu monipuolista kerhotoimintaa Koulupäiviin on saatu lisää erilaisia liikuntamahdollisuuksia ja ensimmäisen hankevuoden toimintoja on saatu vakiinnutettua 80

81 Opetuspalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot , Sis. palvel. myynti 274 Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Vuokratuotot 350 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet ja tavarat , Sis. aineet ja tavarat Avustukset Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Opettajien lukumäärä Kustannukset euroa/oppilas - peruskoulu * 5 603* 5 603* 5 603* - - lukio * 4 532* 4 532* 4 532* Täydennyskoulutuspäivät/henkilö Sairauspoissaolopäivät/henkilö Opetustunnit peruskoulussa Opetustunnit lukiossa Peruskoulun päättäneet Lukion päättäneet * ei sisällä sisäisiä eriä Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Oppilaita peruskoulussa, joista vieraskuntalaisia Opiskelijoita lukiossa, joista vieraskuntalaisia Kuljetusoppilaat Peruskoulun tuntikehys/oppilas 1,78 1,77 1,74 1,74 1,74 Lukion tuntikehys/opiskelija 1,52 1,51 1,49 1,49 1,49 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Valtioavusteisten hankkeiden tulolisäys (Liikkuva koulu ja TVT hanke) Menot Menovähennys asiakaspalvelujen ostojen pienentyessä (mm. sairaalakoulu) Menolisäys valtioavusteisten hankkeiden omarahoitusosuudessa

82 6.3.2 Varhaiskasvatuspalvelut Vastuuhenkilö: varhaiskasvatusjohtaja Eeva-Liisa Lyytinen Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on tarjota perheille laadukkaat, lapsen tarpeista lähtevät riittävät palvelut, joissa kasvu- ja oppimisympäristö tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perheiden kanssa työskennellään kasvatuskumppaneina säilyttämällä ensisijainen kasvatusvastuu vanhemmilla. Lapsilähtöisyys, yhteisvastuullisuus, välittäminen ja muuntautumiskykyisyys ovat jokapäiväisen toiminnan tärkeimpiä arvoja Tulosalueen kuvaus Varhaiskasvatuspalvelujen tulosalueeseen kuuluvat päivähoitolain mukainen päivähoito ja perusopetuslain mukainen esiopetus. Päivähoitopalveluja ovat kunnalliset päiväkodit ja perhepäiväpäivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut (avoin päiväkoti ja leikkitoiminta) sekä kotona tapahtuvan hoidon tukeminen. Yksityisen päivähoidon valvonta sekä tukeminen kuuluvat myös tulosalueen vastuulle. Toimintaympäristö ja sen muutokset Varhaiskasvatuspalvelut siirtyvät vuoden 2013 alusta kunnan sivistyspalveluihin. Siirron uskotaan mm. yhtenäistävän lapsen opinpolkua ja lisäävän henkilöstön ja tilojen yhteiskäyttöä. Uusimman väestöennusteen mukaan Siilinjärvellä vuonna 2013 on 0 6-vuotiaita lapsia 1998, 2006 vuonna 2014 ja 2027 vuonna Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on päivähoitolain mukaan oikeus kunnalliseen päivähoitoon vanhempainrahakauden päätyttyä. Palvelut pyritään järjestämään perheiden muuttuvien tarpeiden mukaan. Asiakkaiden palveluohjaus hoidetaan keskitetysti ohjaten palvelun käyttöä palvelutarpeen perusteella mahdollisimman kevyisiin, elämän tilanteisiin sopiviin palvelumuotoihin. Keskitetty palveluohjaus ja päivähoitohakemusten vastaanotto on koettu toimivaksi ja tehokkaaksi. Hoitoalojen hyvä työllisyystilanne, kauppojen aukioloaikojen pidentyminen ja päivähoidon lisääntyvä käyttö mm. äitiyslomien ja hoitovapaiden yhteydessä vanhemman hoitaessa vain perheen nuorimman lapsen, lisäävät päivähoitopaikkojen tarvetta. Kokopäivähoidon tarpeen vähentämiseksi luodaan kevyempiä palveluja mm. lisäämällä avoimen päiväkodin toimintaa ja leikkitoimintaa. Koko- ja osapäivähoitoa tarjotaan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Avoin päiväkoti Anselmi ja Muksumökki leikkitoiminta palvelevat kotona olevia vanhempia tarjoamalla osapäiväistä ja osaviikkoista ohjattua toimintaa. Avoimen päiväkodin toimintaa ja leikkitoimintaa laajennetaan vuoden 2013 alusta päiväkoti Pilvilinnan tiloihin korvaamaan kokopäivähoitoa niiden perheiden osalta joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Palveluvalikoimaa on monipuolistettu palvelusetelillä, jota käytetään ensisijaisesti tasaamaan kysynnän huippuja. Esiopetusta järjestetään 10 päiväkodissa. Liki 100 % kuntamme 6-vuotiaista lapsista (noin 300 lasta) on maksuttoman esiopetuksen piirissä Maksuttoman esiopetuskuljetuksen kilometrimäärä lain mukaisesti on 5 kilometriä. Vuorohoitoa järjestetään keskitettynä palveluna päiväkoti Pikkusiilissä Vuorelassa, pidennetyn aukiolon päiväkoteja ovat Päivärinteen päiväkoti ja päiväkoti Pilvilinna kunnan keskustaajamassa. Erityispäivähoitoa järjestetään keskitetysti. Erityisryhmät toimivat Vuorelan ja Leppäkaarteen päiväkodeissa sekä päiväkoti Pilvilinnassa. Lisäksi kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa antaa palveluja niille päiväkodeille, joissa ei erityisryhmiä ole. Perhepäivähoidon ohjaaja vastaa erityispalvelujen järjestämisestä perhepäivähoidossa. 82

83 Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalain piiriin lukien. Perhepäivähoitajien viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa aiemman 43,25 viikkotunnin sijaan. Muutos on lisännyt varahoidon tarvetta hoitajien lisääntyvien vapaapäivien vuoksi. Varahoito järjestetään päiväkodeissa 12 perhepäivähoitajan turvin. Kotona tapahtuvaa lasten hoitoa tuetaan lakisääteisellä lasten kotihoidon tuella sekä kunnan harkinnassa olevalla, määrärahasidonnaisella kuntalisällä, johon varattua määrärahaa karsitaan budjettiraamissa pysymiseksi. Yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Palveluja myydään naapurikunnille käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Palvelukokonaisuus jakautuu kolmeen maantieteellisesti jaettuun alueeseen: Läntinen alue: Päiväkodit: Avoin päiväkoti Anselmi, Harjamäki, Pilvilinna, Pöljä Omassa kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia 15 ja 1 ryhmäperhepäivähoitokoti. Eteläinen alue: Päiväkodit: Haaparinne + Kasurilan esiopetus, Jännevirta, Kehvo, Pikkusiili, Toivala ja Vuorela Omassa kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia 20. Itäinen alue: Päiväkodit: Leppäkaarre, Päivärinne, Simonsalo Omassa kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia 18. Seudullisen käytännön mukaisesti lomakaudella ( ) vanhemmille tarjotaan maksuvapautusta, mikäli he järjestävät itse lapsensa hoidon yhtäjaksoisesti vähintään 42 kalenteripäivän ajan. Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan kesä- ja heinäkuussa keskitetysti ja pääsääntöisesti vain vanhempien työssäkäynnin perusteella. Maksuvapautus myönnetään myös itse järjestetystä hoidosta koulujen talvi- ja syysloman aikana sekä erikseen päätettävänä joulun aikana. Näillä järjestelyillä pyritään turvamaan lapsille lomaa ja keskittämään henkilöstön vuosilomat. Palvelujen laajentamista uhkaa paheneva työvoimapula mm. perhepäivähoitajien, lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kohdalla. Vakinaisiin tehtäviin, perhepäivähoitajien tehtäviä lukuun ottamatta, on saatu vielä pätevät hakijat, sijaisuuksia joudutaan hoitamaan epäpätevällä henkilöstöllä. Omassa kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia on entistä vaikeampi saada. Ilmiö on valtakunnallinen. Alhainen palkkataso ja omassa kodissa tapahtuva työ eivät houkuttele nuoria ihmisiä. Jo olemassa olevaa moniammatillista yhteistyötä jatketaan ja kehitetään. Lisäksi osallistutaan seudulliseen varhaiskasvatustyöhön. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Investointitarpeita on korvattu vuokraamalla päiväkotitiloja Haaparinteen asuntoalueelta etelä- Siilinjärvellä sekä Kiinteistö Oy Isoharjalta Harjamäestä. Kunnanvaltuusto hyväksyi Kasurilan uuden päiväkodin ja koulun laajennuksen hankesuunnitelman, jonka mukaan rakennussuunnittelu ja urakkalaskentavalmius toteutuisi vuoden 2014 loppuun mennessä, rakentaminen alkaisi vuonna 2015 ja hanke valmistuisi elokuuhun 2016 mennessä. Henkilöstö Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstöstä vuosina vanhuuseläkeiän saavuttaa 14 työntekijää. Heistä on 9 perhepäivähoitajaa, 2 lastenhoitajaa, 2 lastentarhanopettajaa sekä 1 päiväkodin johtaja. 83

84 Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategiaa toteutetaan taloudellisten resurssien puitteissa kuitenkin siten, että lakisääteiset palvelut järjestetään. Pätevän henkilöstön saanti ja sitouttaminen organisaatioon on tulevien vuosien suuri haaste. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Määrällisesti riittävä, lasten tarpeita vastaava monipuolinen ja laadukas varhaiskasvatus Lasten määrä eri palvelumuodoissa (seurataan osavuosikatsausten yhteydessä) Tarjolla erilaisia palveluvaihtoehtoja riittävästi painopisteen ollessa kevyissä, avoimissa palveluissa SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Pätevän ja motivoituneen henkilöstön saannin turvaaminen Lapsen opinpolkua koskevien yhtenäisten työkäytäntöjen ja toimintaperiaatteiden luominen yhdessä perusopetuksen henkilöstön kanssa Kuntarekry-ohjelman kattava hyödyntäminen Eri osa-alueiden työryhmien työskentelyt Pätevien hakijoiden määrä / avoin tehtävä Avoimien vakinaisten tehtävien täyttö pätevillä hakijoilla on viiveetöntä Työkäytännöt ja toimintaperiaatteet on yhdenmukaistettu vuoden 2014 loppuun mennessä 84

85 Varhaiskasvatuspalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Sis. aineet ja tavarat Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot Tilinpäätöksen 2011 ja talousarvion 2012 luvuissa on mukana Siiliset-peruspalvelukeskuksen toiminnasta Maaningan ja Nilsiän kustannuksia noin T. Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Päivähoidon täyttöaste Päivähoidon käyttöaste Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Palvelujen myynti kunnille Menot Haaparinteen päiväkodin kokovuotinen vuokra + vesi ja sähkö Päiväkoti Pilvilinnan laajennuksen vuokra + vesi ja sähkö Lasten kotihoidon tuen indeksikorotus alkaen Säästö päivähoidon palvelusetelistä Maaningan ja Nilsiän toimintakulujen poistaminen Siilisetin purkautuessa kolme työntekijää (2 toimistosihteeriä ja ATK-sovellusasiantuntija) siirtyy Siilisetin hallinnosta varhaiskasvatuspalveluihin. Palkkamenot ovat vuodessa, LPH Efficaan liittyviä menoja on Siilisetin yhteiseen henkilöstöön kuuluneiden tulosaluejohtajan ja palveluohjaajan palkkamenot kohdentuvat vuoden 2013 alusta 100 % Siilinjärvelle, kustannusvaikutus on

86 6.3.3 Kansalaisopisto Vastuuhenkilö: rehtori Anita Heino Toiminta-ajatus Siilinjärven Maaningan kansalaisopiston perustehtävä on tarjota pääasiassa aikuisille mahdollisuus yleissivistävään ja erityisalojen tietojen ja taitojen kehittämiseen ja uusien omaksumiseen elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Opisto palvelee paikallista, ajankohtaista ja tulevaisuuden sivistystarvetta. Myös taiteen perusopetus lähinnä lapsille ja nuorille on opistotoiminnan merkittävä osa-alue. Toiminta tukee yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ottaen tasapuolisesti huomioon eri yhteiskuntaryhmät. Opetus edistää opistossa opiskelevien hyvinvointia ja terveyttä ja lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Se on kuntalaisten tarpeista lähtevää ja helposti saavutettavaa. Kansalaisopiston visio 2015 Kansalaisopisto on vahva ja tunnettu aikaansa seuraava toimija väestön hyvinvoinnin tukijana ja alueen vetovoiman lisääjänä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kansalaisopisto on yksi kunnan vetovoimaa lisäävistä vapaa-aikatoimintojen toteuttajista. Opiston opetus on pääosin harrastuspainotteista, hyvinvointia edistävää aikuiskoulutusta. Lisäksi opistossa voi opiskella työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Musiikin, tanssin, kuvataiteen ja käsityön aloilla annetaan tavoitteellista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Aineryhmittäin tunneista suurin osa on musiikkia, taide- ja taitoaineita, liikuntaa, kieliä ja tietotekniikkaa. Kurssipaikkoja on lukuvuodessa yli 6 500, joilla opiskelee noin eri henkilöä. Kansalaisopiston toiminta-alueena on Siilinjärven lisäksi Maaninka. Opiston toimialueen kunnat kuuluvat väestökehitykseltään kasvukeskuksiin. Jatkuva asukasmäärän kasvu lisää kunnan palveluiden ja siten myös kansalaisopiston kurssien kysyntää. Tämä lisää paineita kasvattaa toiminnan volyymia kansalaisopistossa. Väestön keski-ikä kohoaa edelleen tulevina vuosina. Eläkkeelle siirtyvien määrä pysyy suurempana kuin työelämään tulevien. Yhteiskunnan haasteena on pitää pienenevä työikäisten osuus mahdollisimman pitkään työkykyisenä. Vaikka keskimäärin väestön keski-ikä kohoaakin Suomessa, Siilinjärven kunnan asukkaiden keski-ikä pysynee muuta Suomea alhaisempana lapsiperheiden suuren määrän vuoksi. Kurssitoiminnalla tuetaan monipuolisesti eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja jaksamista. Työvoiman niukkuus on tulevaisuuden haaste kunnalle. Kansalaisopiston mielenkiintoinen kurssitarjonta lisää muuttohalukkuutta paikkakunnalle. Kansalaisopisto järjestää myös maahanmuuttajille suomenkielen ja -kulttuurin koulutusta. Mikäli ennusteen mukaisesti työperäinen maahanmuutto lisääntyy, kielikoulutuksen tarve tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan. Työttömien määrä on pysynyt kunnassa melko alhaisena. Kansalaisopisto tukee työttömien osallistumista alentamalla kurssimaksuja opintosetelitukirahalla. Työttömien aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy kuuluvat kansalaisopiston toimintaan luontevasti. Yhteistyötä kunnan omien organisaatioiden, kolmannen sektorin ja Pohjois-Savon seudun eri toimijoiden kesken pidetään yllä ja kehitetään. Kansainvälistymistä pidetään oppilaitosten henkilökunnan ja opiskelijoiden verkostoitumisen ja näkökulmien laajentamisen kannalta tärkeänä. Tavoitteena on, että kansalaisopisto voi osallistua kumppanina johonkin opiston painopistealueita tukevaan kansainväliseen hankkeeseen. 86

87 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Ahtaaksi käyneiden, riittämättömien, taajamassa liian hajallaan olevien ja sisäilmaltaan huonojen toimitilojen tilalle uudet, suuremmat, sisäilmaltaan terveellisemmät tilat uuteen kulttuuritaloon. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kansalaisopisto tekee seutukuntayhteistyötä lähikuntien kansalaisopistojen kanssa Kansalaisopisto lisää kunnan kiinnostavuutta asuinkuntana mielenkiintoisella ja monipuolisella opinto-ohjelmalla Kansalaisopisto tukee toimintaan osallistujien hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllisyyttä Kansalaisopisto noudattaa Kestävän kehityksen periaatteita Kansalaisopisto kannustaa opetushenkilöstöä osallistumaan täydennyskoulutukseen Kansalaisopiston kurssitoiminnalla tuetaan monipuolisesti eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja jaksamista. Tavoitteet SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Infrastruktuuriin (toimintaympäristöön) panostaminen Opetusvälineiden hankinnat ja korjaukset Opiston toiminnan arviointi Opiskelijapalaute: Kurssin välineet olivat toimivat asteikolla Positiivisen imagon ylläpitäminen Monipuolinen opetustarjonta hyvinvoinnin tukemiseksi Kansalaisopisto toimii kestävän kehityksen periaatteita noudattaen Opiston arvostuksen ja kiinnostavuuden kehittäminen Opisto laatii lukuvuodelle opinto-ohjelman, joka on ajankohtainen ja tukee kuntalaisten hyvinvointia Opiston kestävän kehityksen ohjelman maastoutuksen jatkaminen Opiston toiminnan arviointi Opetustarjonnan arviointi Uudet toimintatavat sovittu 1 5 tavoitetaso 4 Asiakaspalaute: Arviointiasteikolla 1 5 tavoite kuhunkin aihepiirin kysymykseen on 4 Opiskelijapalaute: Arviointiasteikolla 1 5 tavoite kuhunkin aihepiirin kysymykseen on 4 Vähintään kaksi uutta toimintatapaa käytössä mennessä 87

88 Kansalaisopisto Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot , Sis. palvelujen myynti Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Vuokratuotot , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,7 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Opiskelijoiden osuus toimialueen asukkaista (%) 15,2 15,5 15,5 16 Yli 61-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 24, Alle 20-vuotiaiden osuus opiskelijoista %) 26, Uusien opiskelijoiden määrä Opiskelijapalautteen keskiarvo (1-5) Brutto-opiskelijamäärä Netto-opiskelijamäärä Opetustuntimäärä Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä Kurssimäärä Normaaliopetuksen tunnit Taiteen perusopetuksen tunnit Omakustanneopetuksen tunnit Myyntipalvelun tunnit Toimipaikkojen määrä Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Kurssimaksutulot Menot Kalustohankinnat

89 6.3.4 Kirjasto Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Maarit Kuusela Toiminta-ajatus Kirjaston tavoitteena on edistää tasapuolisesti kuntalaisten mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, tiedonhankintaan ja erilaisten taitojen kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto pyrkii edistämään myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjaston peruskäyttö on maksutonta käsittäen lainauksen kokoelmasta, henkilökunnan asiantuntemuksen, ajanmukaiset tiedonhakumenetelmät ja kirjastotilat. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kirjastopalvelut ovat osa kunnan peruspalveluita. Kirjastotoimi seuraa ja arvioi toimintaansa tilastoinnin, asiakaskyselyjen ja saamansa asiakaspalautteen avulla. Yhteiskunnan tietoteknistyminen näkyy myös kirjastopalveluissa ja kirjastotyön muuttumisessa. Asiakkaita neuvotaan ja ohjataan tiedonhaussa ja kirjaston verkkopalvelun käytössä. Internetin ja langattoman verkon käyttö on kirjastossa maksutonta. Siilinjärven kunnan kirjastotoimeen kuuluu pääkirjaston lisäksi Vuorelan kirjasto ja kirjastoauto Pikku Marja. Kotipalvelutoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan liikuntaesteisille kuntalaisille. Kirjastossa on käytössä Origo-kirjastojärjestelmä ja se on yhteiskäyttöinen Maaningan kunnankirjaston kanssa. Kuopion kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kanssa tehdään yhteistyötä kirjastokorttien osalta. Kirjaston nykyinen verkkopalvelu Web-Origo mahdollistaa asiakkaan omatoimisen tiedonhaun, lainojen uusinnan ja varausten tekemisen omalta kotikoneeltaan. Kirjaston verkkopalvelua halutaan kehittää vuorovaikutteiseen suuntaan. Asiakkaille halutaan tarjota mahdollisuus vaikuttaa verkkopalveluiden sisältöön ja osallistua sisältöjen tuottamiseen. Asiakkaat voisivat tehdä esimerkiksi kirja-arvosteluita. Kirjastojärjestelmien kehittyessä, verkkopalvelujen kysynnän kasvaessa ja teknisten mahdollisuuksien lisääntyessä palveluiden tuottamiseen verkon kautta, korostuu kirjastohenkilöstön jatkuvan kouluttautumisen tarve. Osaamista on kehitettävä, jotta uusia palvelu- ja toimintamuotoja pystytään ottamaan käyttöön. Kirjastoalalla on menossa muun muassa yhteisluetteloihin ja digitointiin liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä yhteishankkeita, jotka edellyttävät henkilöstön lisäkoulutusta. Asiakaslähtöisyys ja panostukset hyvään asiakaspalveluun ovat myös keskeisiä. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja palveluita halutaan kehittää. Sähköisten palveluiden uskotaan saavuttavan tämän kohderyhmän parhaiten, joten niihin halutaan panostaa. Kirjaston näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja uudistuvat verkkopalvelut ovat keinoja, joilla nuoria ja nuoria aikuisia halutaan tavoittaa. Lapsille ja nuorille pyritään järjestämään erilaisia tapahtumia yhteistyössä esimerkiksi koulujen kanssa. Tapahtumien järjestämiseen haetaan projektirahoitusta. Pääkirjastossa toimii taidenäyttelytila Artsi, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Hakukaavakkeita näyttelytilaan ja tietoa näyttelytoiminnan periaatteista löytyy kirjaston verkkosivuilta. 89

90 Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Haluamme tarjota asiakkaille nykyaikaisia kirjastopalveluita ja siksi näemme panostamisen sähköisiin palveluihin hyvin tärkeänä. Uusi verkkopalvelu mahdollistaa vuorovaikutteisuuden ja asiakkaat pääsevät osallistumaan sisältöjen tuottamiseen kirjaston verkkosivuille. Tulevaisuudessa kirjaston olisi kyettävä tarjoamaan aineistoja myös sähköisessä muodossa. Aineistoja voisi ladata kirjaston verkkosivuilta joko omalle koneelleen tai erilaisille lukulaitteille. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä ,5 17,5 17,5 Vanhuuseläketapahtumat 0,5 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Siilinjärven kunnankirjasto tekee kirjastojärjestelmäyhteistyötä Maaningan kunnankirjaston kanssa. Lisäksi Maaningan kirjasto ostaa palveluita Siilinjärven kirjastolta. Kuopion kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ja Maaningan kunnankirjaston kanssa käytössä on yhteinen kirjastokortti. Siilinjärven kunnankirjasto pyrkii edistämään ja tukemaan kuntalaisten hyvinvointia laadukkaiden, maksuttomien ja monipuolisten kirjastopalveluiden avulla. Kirjastohenkilöstön osaamiseen panostetaan koulutuksella ja tulevien rekrytointien tarkalla suunnittelulla. Kirjaston maksuttomat palvelut ehkäisevät osaltaan syrjäytymistä. Tavoitteet SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Nuorten ja nuorten aikuisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen sisältöjen tuottamiseen Uuden verkkopalvelun käyttöönotto ja asiakkaiden opastaminen sen käyttöön Verkkopalvelu toiminnassa Sisältöjen tuottaminen verkkopalveluun yhdessä asiakkaiden kanssa Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukeminen Aikuisten lukemisharrastuksen tukeminen Projektirahojen hakeminen lastenkirjastotyön monipuolistamiseen Kirjavinkit verkkosivuilla, lukupiiri aikuisille, vaihtuvat näyttelyt, kirjavinkkaus erilaisille ryhmille Hankehakemukset Toimenpiteiden toimivuuden arviointi Saatu projektirahaa vähintään yhteen hankkeeseen Tarjota kirjallisuutta monipuolisesti ja kiinnostavasti aikuisille 90

91 Kirjasto Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarv , Sis. aineet ja tavarat -610 Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaislainaus / vuosi Kirjastokäynnit / vuosi Kirjastoaineistoa / asukas 7,7 7,7 7,7 7,7 7,7 Lainat / asukas 21, ,5 21,5 21,5 Verkkopalvelun käyttökerrat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus / järjestyskerrat Osallistuneet oppilaat Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Menot Säästö henkilöstökuluista Säästö kalustohankinnoista Säästö kirjastoaineistosta (5 %)

92 6.3.5 Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuurisihteeri Tuula Pärnänen Toiminta-ajatus Kulttuuritoimi tuottaa itse tai yhteistyössä muiden kunnan laitosten ja järjestöjen kanssa omaleimaisia, moniarvoisia ja kuntalaisten henkistä kasvua ja hyvinvointia tukevia kulttuuripalveluja, säilyttää ja esittelee oman kunnan kulttuuriperintöä ja luo mahdollisuuksia kuntalaisten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kulttuuritoimi järjestää yksin tai yhteistyössä eri tahojen kanssa erilaisia juhlia kuten itsenäisyysjuhlan, veteraanijuhlan, lasten tapahtumia ja konsertteja. Toimintoihin kuuluu lisäksi kotiseutu- ja valokuva-arkisto, kaksi museota sekä järjestötoiminnan aktiivinen tukeminen. Kulttuuripalvelut ovat henkisen hyvinvoinnin ja positiivisen mielen säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Kulttuuritoiminnan tulee myös vastata nopeasti ajan haasteisiin. Kunnan kulttuuritoimen painopistealueena tulevana vuonna on edelleen lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan edistäminen on myös Pöljän Kotiseutumuseon 80-vuotisjuhlavuosi, jona aikana tullaan järjestämään erilaisia kulttuuripäiviä, konsertteja ja näytelmätoimintaa museolla. Koulujen kanssa tehtävä paikallismuseoyhteistyö ja kulttuuripolun tuottaminen ovat myös osa juhlavuotta. Kotiseutumuseon lähialueelle toiminnallisesti laajentunut Pikku-Marjan kesäpäivä sekä kirkonkylällä helmikuussa järjestettävä Pikku-Marjan talvipäivä ovat ilmaistapahtumina jo vakiinnuttaneet paikkansa lapsiperheiden keskuudessa. Yhteistyötä paikallisten järjestöjen ja yhdistysten sekä naapurikuntien kanssa lisätään edelleen. Kulttuuritoiminnan harrastetilat ovat rajalliset. Siilinlahden koulun Salmin sali toimii talviajan kulttuuritilaisuuksien pääpaikkana, kun taas Mäntyrannan teatteri tarjoaa kesällä idyllisen näytelmä- ja ohjelmapaikan. Torilla järjestettävät erilaiset kulttuuritapahtumat ovat myös löytäneet yleisönsä. Kuopion Konservatorion Siilinjärven Musiikkiopiston työ näkyy ja kuuluu taidokkaana musiikillisena harrastamisena paikkakunnalla ja Kulttuuritalohanketta varten perustettu hanketyöryhmä sai hankesuunnitelman valmiiksi talolle varataan rakennuspaikka kaavaan. Siilinjärven Maaningan Kulttuuriyhdistys Sii Ma ry ja yhdeksän järjestöä ja yhteisöä tekivät aloitteen 2010 kulttuuritalon rakentamiseksi Siilinjärvelle. Pöljän kotiseutumuseo Kotiseutumuseon kokoelmien hoitoon, näyttelytoimintaan ja ammatillisen työvoiman käyttöön etsitään kuluja säästäviä yhteistyömalleja maakunnan paikallismuseoiden kanssa. Kotiseutumuseon resurssit keskitetään yleisö- sekä asiakaspalveluun kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden käyttöön esim. koulutuksina, työpajoina ja neuvontakäynteinä. Kotiseututalon vuokrausta juhlakäyttöön myös markkinoidaan aktiivisemmin. Museo osallistuu kulttuuritapahtumien järjestämiseen ja tarjoaa toiminnallisen oppimisympäristön päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja koulujen tarpeisiin. Työnäytökset jatkuvat kotiseutumuseolla kesällä Kotiseutumuseo panostaa erityisesti kesäajan avoinna pitoon toukokuusta syyskuulle kesätapahtumien ja kouluvierailujen vuoksi. Museon 80-vuotisjuhlavuosi antaa toiminnallisen leimansa museon pihapiiriin sijoittuvien näytelmien, tapahtumien ja juhlatilaisuuksien kautta. PAMU paikallismuseohanke ja kulttuuripolun tuottaminen ovat myös osa juhlavuotta. Museo suunnittelee ja tuottaa kulttuuriympäristössään hyvinvointipalveluita yhteistyössä kulttuuripalveluiden, lähialueiden kulttuuri/museotoimen, kolmannen sektorin, paikallisten yrittäjien ja matkailualan kanssa. 92

93 Harjamäen sairaalamuseo Sairaalamuseo on erikoismuseo, joka sitoutuu jatkossa etsimään yhteistyömalleja alan erikoismuseoiden kanssa; malleja joilla vähennetään ja jaetaan kokoelmien hoidon sekä näyttelytoiminnan kuluja. Harjamäellä tulisi keskittyä esittelemään autenttinen, valtakunnallisestikin merkittävä, sairaalamiljöö elävänä kulttuuriympäristönä yhteistyössä maakunnan erikoismuseoiden, matkailualan ja paikallisten yrittäjien kanssa. Yleisöopastuksissa kaivataan tietoja erityisesti sairaalan arjesta ja toiminnan kulta-ajasta luvulla. Museon avoinna pidossa keskitytään enemmän tilattuihin opastuksiin talviaikaan; kesällä museo on avoinna matkailijoille. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Kulttuuritalon rakentaminen. Kulttuuritoiminnan tilantarve on niin päivä- kuin iltakäyttöönkin lisääntynyt. Musiikkiopisto, teatterit, tanssi, bänditoiminta sekä ikääntyvien eri harrastusryhmät tarvitsevat toimintaansa sopivat tilat. Pöljän kotiseutumuseo/rakennusten kattojen säilyttävä korjaus ja vaurioituneiden kattojen uusiminen aloitettiin 2012 ja rakennuskorjausta jatketaan ensi kesänä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Kulttuuritoimi tekee seutukuntayhteistyötä lähikuntien kulttuuritoimien kanssa. Kulttuuritoimi tuottaa yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa kulttuuripalveluja. Kulttuuritoimi huomioi toiminnassaan ikääntyvän väestön ja heille suunnatut palvelut. Tavoitteet SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Museotoiminnan kehittäminen; Kulttuuripolun käyttöönotto ja laajennus PAMU-hankkeen kautta museopedagogiikan vieminen kouluille ja kuntalaisille mm. Kulttuuripolku Kulttuuripolun rakentaminen Koulukäynnit ja vierailut koululaista/vuosi Yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa Lasten ja nuorten kulttuuritarjonnan monipuolistaminen Tilaisuuksien järjestäminen yhdessä ja Kulttuuripolun toteuttaminen Suunnittelu yhdessä järjestöjen kanssa Tapahtumia 58/vuosi: henkilöä Tapahtumia 3-5/vuosi; museokäyntejä /vuosi 8 tilaisuutta/vuosi 3 isoa, monipuolista tapahtumaa, kouluyhteistyön lisääminen 93

94 Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Uudistetaan Siilinjärven museoiden nykyinen toimintamalli ja laaditaan toimintasuunnitelma Toimintamallin laadintaa jatketaan - kulttuuripolku ja PAMU -yhteistyö yhteisöjen/koulujen kanssa lisätään toimintamalliin Toimintamalli Uusi toimintamalli kulttuuripolkuineen ja kehittämishankkeineen valmis 2013 Museoiden kokoelmien hoito- ja näyttelyiden järjestämiskäytänteiden uusiminen Kartoitetaan museon asiakaskunnan tarpeet, suunnitellaan tarvittavat palvelut ja sisällöt Tarpeiden kartoitus ja niiden pohjalta tehty suunnitelma Kartoitus ja suunnitelma tehty vuoden loppuun mennessä Kulttuuripalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Vuokratuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikk , Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien määrä Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Kotiseututalon kattokorjaus, ELY-keskuksen avustus Menot Kotiseututalon kattokorjaus, omarahoitusosuus Avustus tapahtumajärjestäjälle Säästövelvoite (2,5 %) Säästöt palvelujen ostot Säästöt yleis- ja kohdeavustuksista ja konservatorion avustuksesta

95 6.3.6 Liikuntapalvelut Vastuuhenkilö: liikuntatoimenjohtaja Timo Hyötyläinen Toiminta-ajatus Liikuntatoimen tehtävänä on edistää liikuntaa kaikilla osa-alueilla, korostaen väestön terveyttä, hyvinvointia sekä lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla luomalla ja ylläpitämällä edellytyksiä kuntalaisten omatoimiselle liikunnan harrastamiselle sekä monipuoliselle ja laajalle järjestötoiminnalle. Toimiva, väestön terveyttä ja aktiivisuutta lisäävä liikuntatoimi, on osa kuntalaisten viihtyisyyttä ja kunnan vetovoimaisuutta. Tällä pyritään vastaamaan kuntastrategiassa 2020 esitettyyn liikuntapainotteisen vapaa-ajanvieton mahdollistaminen tavoitteeseen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan alueella on monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja määrällisesti paljon suorituspaikkoja, lähinnä perus- ja lähiliikuntapaikkoja. Niistä vanhimmat kaipaavat jo peruskorjausta laadun ja kunnon ajanmukaistamiseksi. Erikoisliikuntapaikat korostavat paikkakunnan liikunnallisuutta (mm. laskettelu, pesäpallo, golf, virkistysuimala ja tuplajäähalli). Tulevina vuosina pyritään rakentamaan/ muuttamaan koulujen pihoja liikunnallisesti virikkeellisemmiksi sekä kehittämään asuinalueiden lähiliikuntamahdollisuuksia. Suorituspaikat ovat kunnallisen liikuntatoiminnan peruspalveluja, joten henkilö- ja talousresursseista suurin osa kohdistuu kunnossapitoon. Suorituspaikkojen käytössä kasvaa tarve omaehtoiseen, yksilölliseen liikkumiseen sekä lyhytjännitteisempään pienryhmätoimintaan. Se edellyttää suorituspaikoille nykykäytännöstä poikkeavia valvonta- ja käyttöjärjestelmiä. Toiminnan toteuttajina ovat paikalliset urheiluseurat, joita tuetaan pääsääntöisesti korvauksettomilla tilojen ja alueiden käyttövuoroilla sekä taloudellisilla avustuksilla. Toimintaa uudelleen arvioitaessa ja kehitettäessä on tulevina vuosina kiinnitettävä huomiota terveys- ja erityisliikuntaan. Terveys- ja erityisliikunta jäävät yleensä perinteisen seuratyön ulkopuolelle ja ne ovat nousseet valtakunnallisestikin julkisen liikuntatoimen painopistealueiksi voimaan astuneen lain mukaan liikuntatoimen vastuut ja yhteistyövelvoitteet ovat ( 2): Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottamalla huomioon myös erityisryhmät. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Erityis- ja terveysliikuntatoiminnan monipuolistumisen seurauksena liikuntatilojen tarve varsinkin päiväkäytön osalta kasvaa. Sisäliikuntatilojen käyttöaste aktiivisen seuratoiminnan ja kansalaisopiston ryhmien seurauksena erittäin suuri, lisätilan löytäminen haaste. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ Vanhuuseläketapahtumat 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit

96 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen, hyvä elinympäristö: Tavoitteeseen pyritään parantamalla kaikkien ikäryhmien omaehtoisen liikunnan mahdollisuuksia kunnan eri alueella. Jo aiemmin käynnistynyt lähiliikuntapaikkaprojektia jatketaan, tavoitteena toteuttaa vähintään yksi lähiliikuntapaikka / vuosi. Aktiivinen vaikuttaminen terveyden edistämiseksi, sairastuvuuden kasvun hillitsemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi: Pyritään kehittämään poikkihallinnollista ja seudullista yhteistyötä. Erityisryhmien hyvinvointiin / ennaltaehkäisevään työhön lisäresursointia erityisryhmien liikunnanohjaajan toimen kautta. Aktiivinen yhteistyö järjestökentän ja kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Toteutuneet lähiliikuntapaikkahankkeet Virikkeellisemmät koulu- ja asuinympäristöt Erityisliikuntapalveluiden sekä seutukunnallisten terveysliikuntapalveluiden kehittäminen Erityisliikunnan tilaisuudet, seudullisen yhteistyön kehittäminen terveysliikunnassa Monipuoliset erityisliikuntapalvelut, Terve2022 terveysliikuntahankkeen jatkuminen SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Vertaisohjaajien kouluttaminen Liikuntapalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Terveys- ja erityisliikunnan kehittäminen kaikki ikäryhmät huomioiden Poikkihallinnollisen työryhmän toiminnan käynnistäminen Työryhmän kokoontumiset Työryhmä kokoontuu 2-4 kertaa/vuosi Koulutus-/ideatapahtumien järjestäminen vertaisohjaajille Vertaisohjaajakoulutukset Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % 3 tapahtumaa/vuosi TS 2014 TS 2015 Myyntituotot Sis.palvelujen myynti Maksutuotot Tuet ja avustukset 908 Vuokratuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet, tav. ja tarv , Sis. aineet ja tavarat Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot ,

97 Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toteutuneet lähiliikuntapaikat Erityisliikunnan tilaisuudet Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Tilaisuudet Osanottajia Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Menot Liikunnan hallinto, kokouspalkkiot Avustukset Vapaa-aikakeskus Nuorisotoimi Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuurisihteeri Tuula Pärnänen Toiminta-ajatus Nuorisotoimi tukee siilinjärveläisten nuorten kasvua ja tarjoaa tervehenkisiä ja päihteettömiä mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon sekä kasvattaa vastuuseen yksilöstä, yhteisöstä ja ympäristöstä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan ikärakenne on nuorekas, joten tarve nuorisotyöhön ja erityisnuorisotyöhön säilyy ja vahvistuu. Yksilö- ja pienryhmätyö tarvitsee työntekijäresursseja huomattavasti enemmän kuin ns. avoin nuorisotyö, joten emme pysty osin vastaamaan nuorten tarpeisiin ja esille tuleviin haasteisiin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti. Nuorisolaki velvoittaa myös, että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Nuorisolain 8 :n mukaan; Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Vuoden 2011 alussa kuntaan on saatu nuorten Internet-pohjainen kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmä aloitekanava. Aloitekanava täyttää lain vaatimukset nuorten kuulemisessa. Tämän lisäksi nuorisovaltuusto on perustettu ja sen toimintaa vahvistetaan nuorisotoimen kautta. Lopullinen vastuu on siten jokaisella nuorten asioita käsittelevällä viranhaltijalla ja lautakunnalla sekä kunnanhallituksella ja valtuustolla haluaako kuunnella näitä nuorten vaikuttamisfoorumeita. Erityis- ja etsivä nuorisotyö on painopistealueena tulevina vuosina. Etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen on saatu avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä, mutta toimi pyritään vakinaistamaan. Erityis- ja etsivä nuorisotyöntekijä työskentelevät paljon yhteistyössä ja toimenkuvat tukevat toisiaan. Haaparinteen omakotialue valmistuu, Kasurilaan rakennetaan uutta omakotitaloaluetta ja Toivalan laajentuva kampusalue tuovat lisähaasteita myös nuorisotoimeen. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu sekä yhteistyö muiden nuorisoalan ammattilaisten, koulun, kolmannen sektorin, seurakunnan, Tukeva työvalmennussäätiön sekä yksittäisten toimijoiden, kanssa tulee yhä tärkeämmäksi. Yhteistyöverkostoja vahvistetaan ja Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa kohdennetaan syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin - moni ammatillista yhteisyötä lisätään voimaan tulevan Nuorisotakuun mukaan alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tulee tarjota työ- tai koulutuspaikka viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. 97

98 Etsivän- ja erityisnuorisotyön tehtäväkenttä laajenee näin entisestään ja rahallisia resursseja tarvitaan myös nuorisotakuun käytännön toteuttamiseen. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Kirkonkylän nuorisotalo Semppis on päivittäin sataprosenttisessa käytössä, päivällä eläkeläis- ja erityisryhmien kerhotoiminnassa sekä illalla nuorison käytössä. Etsivän nuorisotyön tilat sijaitsevat myös nykyisin Semppiksellä. Talon kokonaisvaltainen remontti tulisi tehdä tulevina vuosina. Uusille asuinalueille varataan ja rakennetaan harrastus- ja kokoontumistiloja ja nuorisotyö jalkautuu nuorten vapaa-ajan kokoontumispaikkoihin. Nuorille suunnattua kerhotoimintaa lisätään. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä Vanhuuseläketapahtumat 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Nuorten syrjäytymisen väheneminen: Ehkäistään syrjäytymistä ja puututaan varhaisessa vaiheessa syrjäytymisestä johtuviin ongelmiin. Etsivän- ja erityisnuorisotyön kohdentuminen ja yhteistyön lisääntyminen muiden nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa (mm. yhteistyö järjestöjen kanssa). Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Nuorisotakuu Nuorisotakuun toteutuminen Apua tarvitsevien nuorten tavoittaminen ja auttaminen sekä koulutukseen ja työelämään ohjaaminen etsivän- ja erityisnuorisotyön kautta SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Nuorten palveluverkostokehittäminen ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Tehdään tunnetuksi Po1nt:n ja aloitekanavan mahdollisuudet Yhtenäiset toimintatavat Käyttäjät 35-40/kk Nuorten aktiivinen osallistuminen Po1nt ja aloitekanavalla Ennaltaehkäisevän päihdetyön tilaisuuksien ja kiinnostavuuden lisääminen Etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen ja nuorten auttaminen Nuorisotalotoiminta Päihdevalistustilaisuudet tietylle luokkatasolle Nuoria auttamisrekisterissä 10/ , joista suuri osa ohjattu koulutukseen ja työpajatoimintaan Toiminnan avoimuus kaikille ja kerhotoiminnan lisääminen sekä alueellinen toiminta (Leppäkaarre, Toivala) 98 Osallistuminen, tavoittaa n 300 yläasteikäistä nuorta Tilastointi ja raportointi Kävijämäärät nuorta illassa Päihdetyö/valistus hyödyllistä ja ennaltaehkäisevää Yksilötyön, pienryhmien toiminnan lisääminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa pienryhmissä (mm. Messi-ryhmä) Toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen, kerhotoiminnan lisääminen, nuorison osallisuuden lisääminen

99 Nuorisotoimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot , Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikk , Sis. aineet, tavarat ja tarv Avustukset Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Informatiiviset tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Tilaisuudet Osanottajat Lautakunnan hyväksymät tavoitteet Nuorisotalotoimintaan osallistuneet/ilta Etsivä- ja erityisnuorisotyö Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot ATK-hanke Vuorelan nuorisotalo, Mediakeskus, avustus Menot ATK-hanke, Vuorelan nuorisotalo, Mediakeskus, omarahoitusosuus Nuorisovaltuuston määräraha siirtyy nuorisotoimen budjettiin Säästövelvoite (2,5 %) Yleis- ja kohdeavustuksista Tunti- ja urakkapalkoista Kohdennetaan toimintarahoja etsivän- ja erityisnuorisotyön sisällä seuraavasti Pienryhmätoiminnan lisääminen Nuorisotakuun toteutuminen, ohjaavan toiminnan lisääminen

100 6.4 TEKNISET PALVELUT Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Tekniset palvelut vastaa lainmukaisesta vesihuollon huolehtimis- ja jätehuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumisesta Siilinjärven kunnan alueella. Palvelualue tuottaa tukipalveluita muille palvelualueille toimitiloihin, varikkopalveluihin ja hankintoihin liittyvissä tehtävissä sekä vastaa yhdyskuntatekniikasta. Lisäksi palvelualueeseen kuuluvat viranomaistoimintoina rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä vuoden 2013 alusta lukien yksityistieasiat. Palvelualueen ydintoiminta-alueet ovat: toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentaminen, peruskorjaus ja ylläpito sekä veden tuottaminen ja jäteveden puhdistaminen ydintoimintoja tukevat hallinto- ja varikkopalvelut viranomaispalveluina rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä teknisen lautakunnan jaostona yksityistieasiat. Yleistä Kuntatekniikassa on panostettu merkittävästi erityyppisiin turvallisuutta lisääviin asioihin mm. kevyenliikenteen väyliin, leikkipuistojen tuoteturvallisuuteen ja palvelutasoon sekä ajonopeuksien hillitsemiseen. Liikenneturvallisuuden - erityisesti koulujen - liikenneturvallisuuden huomioonottaminen on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteena on, että käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät näkökohdat ovat keskeisessä asemassa niin yleisten alueiden kuin rakennustenkin toteuttamisessa ja varustamisessa. Uudisrakentamisen lisäksi investointeja pitää entistä enemmän kohdistaa peruskorjauskohteisiin, mutta taloustilanteen vuoksi se ei ole mahdollista. Infrastruktuurin ylläpitoon osoitettavissa olevat resurssit ovat alenevat. Kustannusten noususta, uusista toimitiloista sekä asunto- ja työpaikka-alueiden käyttöönotosta aiheutuvat lisäkulut on jouduttu osittain rahoittamaan olemassa olevaa toimintaa supistamalla. Osin tämä on ilmennyt sekä toimitilojen että kuntatekniikan kohteiden kunnossapidon tason alenemisena. Valitettavasti tämä trendi vain jatkuu. Toimitilojen ylläpidon tavoitteena on korjaustoimenpiteiden ennakoitavuuden parantamisen kautta vähentää ennalta arvaamattomien korjaustöiden tarvetta. Huoltokirjakäytäntö on tullut jo normaaliksi toimintaa ohjaavaksi käytännöksi, mutta kuntokartoitusten puolella on vielä paljon tehtävää. Toimitilainvestoinnit ovat painottuneet viime vuosina peruskorjausluonteisiin kohteisiin. Vuoden 2013 merkittävin hanke on uuden Hamulan koulun rakentamisen aloittaminen. Määrärahojen suuruus vaikuttaa merkittävästi pienten, mutta erittäin tarpeellisten hankkeiden toteuttamismahdollisuuksia alentavasti. Energian hintakehitys on ollut nousujohteista ja sen hankintamenettelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Myös energiantuotannon ilmastovaikutukset ovat suuret, mistä johtuen energiankäytön vähentäminen on tarpeen. Tavoitteena on, että kunnan toiminnot toteutetaan energiatehokkaasti ja energiankäyttö on valtakunnan keskiarvolukuihin suhteutettuna keskiarvossa tai niiden alle. Kunta on allekirjoittanut Motivan energiansäästösopimuksen, jonka perusteella tulevina vuosina pyritään löytämään energiankulutusta pienentäviä kokonaisratkaisuja. Toimitilojen kokonaisvaltainen energiasäästöhanke (ESCO-hanke) on käynnistetty. Jätehuollon yhteistyö toimii maakunnan rajat ylittävällä tasolla. Jätteiden keräämisen hoitaa Jätekukko Oy, joka toiminut 10 vuotta kuntien yhteisenä jäteyhtiönä. Lain edellyttämä jätehuollon järjestämisvastuu toteutuu Siilinjärven kunnan alueella. Järjestämisvastuun toteutuminen varmistetaan toimivan sidosryhmäyhteistyön ja aktiivisen yhteistyöryhmissä toimimisen kautta. Yhteistyöelimenä eri kuntien välillä toimii jätehuollon neuvottelukunta. Kuntien yhteinen jätelautakunta toteutui ja se aloitti toimintansa vuoden 2011 alusta. Isäntäkuntana toimii Kuopion kaupunki. 100

101 Vesihuoltolaitoksesta todettakoon, että käyttövesi on laadultaan hyvää ja veden hygieenisyys on varmistettu riittävällä tavalla. Veden toimitusvarmuuden kohentamisessa ja riskien hallinnassa on tarve niin rakenteellisiin ratkaisuihin kuin myös mahdollisesti erityyppisellä yhteistyöllä saavutettaviin tuloksiin. Jatkossa peruslähtökohtana on saavuttaa riittävä toimitusvarmuus pitempiaikaisten sähkökatkosten aikana siten, että myös jäteveden ylivuotoja ympäristöön ei pääse enää tapahtumaan. Vuoden 2012 heinäkuussa sattunut Vuorelan vesiepidemia osoitti jälleen toimivan vesihuollon tärkeyden. Vesihuoltolaitoksella on investointeja tuleville vuosille: Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon uusi ympäristölupa ja siitä aiheutuvat pakolliset muutokset laitoksen toimintaan sekä Varpaniemi-Harjamäki runkovesijohto (ml. Varpaniemen vedenottamon saneeraus). Yhtiöpohjainen alueellinen yhteistoiminta ei taida toteutua vesihuollossa. Kuntien välinen sopimusperusteinen yhteistyö on peruslähtökohtana ensisijaisesti myös muissa yhteistyönä toteutettavissa toiminnoissa, ellei toimintaa ole tarkoituksenmukaista järjestää yhtiöpohjalta. Vesiyhteishuollon kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä esitetään vuosittain vietäväksi eteenpäin. Oman henkilöstön perusosaaminen on pidettävä vahvana ja pääosa etenkin ylläpitotoimintojen henkilöresursseista on omassa organisaatiossa. Oman tuotannon lisäksi käytetään tarkoituksenmukaisessa määrin myös ostopalveluita. Ostopalveluiden käyttö kohdistuu ensisijaisesti niihin toimintoihin, joiden ylläpito edellyttää merkittäviä kone- tai laiteinvestointeja, mutta myös runsaasti henkilöstöresurssia edellyttävissä toiminnoissa ostopalvelu on osana palvelutuotantoa. Henkilöstön määrä pyritään pitämään mahdollisimman kompaktina Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa palvelualueen asiakirjahallinnosta ja laskutuksesta pysäköinninvalvonnasta materiaalihankinnoista sekä tarjoaa kuljetus- ja varastopalveluita pääasiassa kunnan omille palvelualueille. Toimintaympäristö ja sen muutokset Tekninen hallinto Toimistopalveluiden henkilöresurssit ovat riittävät ja arkirutiinien hoitaminen onnistuu talousarviovuoden aikana kahden toimistosihteerin työpanoksella. Koko palvelualueen toimistopalvelut eivät ole varahenkilöjärjestelmien osalta riittävät arkistonhoidon osalta. Palveluiden toteutuminen tulee varmistaa riittäväksi koko kunnantalon toimistotehtävien järjestelyjen yhteydessä talousarviovuoden aikana. Pysäköinninvalvonta Pysäköinninvalvontaa on tarkoitus jatkaa taloussuunnitelmakaudella nykyisessä laajuudessa. Pysäköintivirhemaksun suuruus on edelleen 35 euroa. Pysäköinninvalvonnassa tehdään hyvää seudullista yhteistyötä Itä-Suomen kaupunkien (mm. Kuopion, Varkauden ja Iisalmen) kanssa. Pysäköinnintarkastajaresurssiin esitetään muutosta. 101

102 Varikko Vuonna 2011 toteutuneen kiinteistökaupan myötä varikko- ja varastotoiminnot ovat siirtyneet syksyllä 2012 uuteen osoitteeseen (Teollisuustie 7 Radantauksen teollisuusalueelle). Kiinteistön vuokratiloissa toiminut Voimatel Oy irtisanoi vuokrasopimuksen vuoden 2011 lopussa ja muutti pois alueelta heinäkuun 2012 loppuun mennessä. Varikko- ja varastotoimintojen lisäksi kiinteistölle on keskitetty kuntatekniikan rakentamisen ja kunnossapidon, puisto- ja liikuntatoimen sekä kiinteistöjen kunnossapidon varastotoiminnot ja kaluston säilytys. Toimistorakennuksen vapaista toimistohuoneista osa on vuokrattu ja loput toimivat tarvittaessa väliaikaisina väistötiloina kiinteistöjen remonttien aikana. Sulkavantien varastoalue on edelleen osittain Voimatel Oy:n vuokra-alueena ja osittain kunnan käytössä. Vuoden 2011 syksyllä käynnistyneet Siilinjärven uuden jäteaseman rakennustyöt (Teollisuustie 5 sijoittavalle tontille) ovat maanrakennustöiden osalta päällystystöitä lukuun ottamatta valmiit. Jäteasema toimii edelleen Ahmontie 3:ssa kunnes valituskäsittely Vaasan Hallinto-oikeudessa saa päätöksen. Nykyinen kalusto käsittää kuorma-auton, LVI-huoltoauton, kevyen kuorma-auton sekä liikenne- ja puutarhatraktorit. Kalusto ikääntyy vuosittain, mutta niiden käyttökunto on kohtuullinen tai hyvä. Raskaammissa kuljetuksissa käytettävä kuorma-auto on hankittu syksyllä Seuraavana kaluston uusimisvuorossa on traktori v Kevyen kuorma-auton osalta on ratkaista, että mikä on tulevaisuus, koska sillä tehtävät ruokapalvelujen tarvitsemat ruokakuljetukset päättyivät kesällä Autoa käytetään edelleen teknisen palvelualueen tavarakuljetuksissa. Kunnassa on hankintatyöryhmä, jonka tehtävänä on hankinta-asioiden koordinointi ja kehittäminen. Hankinta-asiat on siirretty keskushallintoon talousjohtajan alaisuuteen. Työryhmän käytännön tehtävistä vastaa varikonpäällikkö ja myös osa hankintatehtävistä on sisällytetty hänen tehtäviinsä. Varikon toiminnallisuutta ollaan kehittämässä entistä enemmän kunnan sisäisten hankinta- ja logististen palveluiden tuottajaksi. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Uusia kalustoinvestointeja ei esitetä. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 8 8 *8,5 8,5 8,5 *) Henkilöstön lisäys johtuu eläkejärjestelyistä Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Henkilöstön työhyvinvointi varmistetaan järjestämällä heille asianmukaiset työtilat. Lisäksi työssä käytettävästä kalustosta on pidettävä huolta. Tavoitteet TEKNISEEN LAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Toimiva pysäköinninvalvonta Uuden tarkastajan Resurssin riittävyyden Uusi tarkastaja vuon- rekrytointi varmistaminen na

103 Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot Sis. palvelujen myynti , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Valm. omaan käyttöön , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikk , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Menot Palkkaus, toimisto- ja kansliapalvelut (Kuopion kaupungin pysäköinninvalvonta) Poltto- ja voiteluaineet

104 6.4.2 Kuntatekniikka Vastuuhenkilö: työpäällikkö Jere Toppinen Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa kuntatekniikan suunnittelutehtävistä kuntatekniikan uudisrakentamisesta sekä peruskorjauksesta vesihuoltoverkoston kunnossapidosta kuntatekniikan ja vesihuollon rakennuttamisesta kunnan katujen ja muiden yleisten alueiden ylläpitotehtävistä maa- ja metsätilojen hoidosta sekä jätehuollosta lisäksi tehtäväalueeseen kuuluu yhteistyöhankkeet Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa ja vesihuoltolaitoksen sekä haja-asutusaluevesihuollon asiantuntijatehtävät Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntatekniikan saneeraamiseen käytettävät määrärahat ovat kunnan talouden tasapainottamisesta ja suurista toimitilahankkeista johtuen edelleen alhaisella tasolla. Näiden lisäksi uusien kaavaalueiden infran rakentaminen vähentää saneeraamiseen käytettäviä resursseja. Edellä mainitut asiat tulevat vääjäämättä näkymään nousseina kunnossapitokustannuksina sekä mahdollisina lisääntyneinä häiriötilanteina vesihuollossa. Katuverkon kasvaessa ja kunnossapitokulujen noustessa, hintojen kallistumisen myötä entiset määrärahat eivät tule riittämään edes toimintaa tehostamalla tasokkaaseen kuntaomaisuuden ylläpitoon. Tämä näkyy jo nyt selkeästi lisääntyneenä negatiivisena kuntalaispalautteena koskien esimerkiksi katujen kuntoa ja kunnossapidon laatua varsinkin talvella. Kuntalaisilta saadaan kasvavassa määrin yhteydenottoja ja aloitteita liittyen liikenneväylien turvallisuuteen. Suurin osa aloitteista liittyy erilaisten hidasteiden rakentamiseen. Myös olemassa olevien hidasteiden purkamisia on vaadittu enenevässä määrin. Katujen saneeraustöitä jatketaan Toivalassa Metsäkoulun alueella, tämän lisäksi uusina hankkeina käynnistetään Leivontien sekä Siilinpään ja Vuorelan katujen saneeraustöitä. Vuonna 2013 aloitetaan Panninniemi 3 kaava-alueen rakentaminen. Tavoitteena on, että ensimmäiset rakentajat pääsisivät alueelle heinäkuussa Vuoden 2013 aikana jatketaan myös kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittämistä vesihuollon piiriin määrärahojen puitteissa. Leikkikenttiä tullaan edelleen saneeraamaan kahden kentän vuosivauhdilla. Saneerauksilla pyritään parantamaan kenttien käyttöturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Puistojen ja puistometsien hoitoa jatketaan alennetulla hoitotasolla määrärahojen pienuuden vuoksi. Asutukseen rajautuvien puistometsien raivaamisesta on saatu paljon palautetta ja sitä jatketaan resurssien rajoissa. Tulosalueella jatketaan kehityshanketta katurekisterin luomiseksi, jonka avulla kunnan omistama infrastruktuuri saataisiin paremmin hallintaan ja sen kuntoa voitaisiin nykyistä tehokkaammin seurata. Toimiva katurekisteri helpottaa myös saneerausrahojen tehokkaampaa kohdentamista. Katurekisterin lisäksi tulevaisuudessa pyritään ottamaan käyttöön samankaltainen ohjelmisto, jolla hallitaan vesihuoltoverkostoja. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Pientalotonttien kysyntä aiheuttaa uusien kaava-alueiden rakentamistarpeen. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 25,3 25,3 24,9 24,9 24,9 Vanhuuseläketapahtumat Eläköityvien korvausrekrytoinnit

105 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Toimiva infrastruktuuri pyritään turvaamaan kunnossapidon ja saneeraamisen kautta, sekä toteuttamaan ja suunnittelemaan viihtyisiä ja toimivia ratkaisuja kuntalaisten tarpeisiin. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Infrastruktuurin nykyarvon määritys Korjausvelan määrittely Korjausvelan suuruus on määritetty TEKNISEEN LAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Luodaan toimiva katurekisterottta Ohjelmiston käyttöön- Ohjelmiston toimin- Vuoden 2013 lopussa käytössä on katurekisteri Jatketaan vanhojen asuinalueiden infran saneeraamista määrärahojen puitteissa Pyritään säilyttämään katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon nykyinen taso Uusien hankkeiden osalta rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2013 Huolehditaan kunnossapidosta määrärahojen puitteissa Vuoden 2013 työohjelma Asukastyytyväisyys Saneerataan työohjelman mukaisesti Negatiivisen kuntalaispalautteen väheneminen Kuntatekniikka Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset 797 Vuokratuotot , Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarv Sis.aineet, tav. ja tarv. -22 Avustukset , Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE Poistot ,

106 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kadut, m Valaistus, m Kevyenliikenteen väylät, m Kevyenliikenteen väylien valaistus Puistot, ha 43,2 43,2 43,2 43,2 43,2 Leikkikentät, kpl Hakkuut m Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Maankaatopaikkamaksujen tarkistus Venepaikkamaksujen tarkistus Menot Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikön eläkkeelle jääminen Avustettavia kohteita ei ole tiedossa

107 6.4.3 Toimitilojen ylläpito Vastuuhenkilö: toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpitotehtävistä sekä kunnan toteuttamista toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeista. Toimintaympäristö ja sen muutokset Vuoden 2009 alusta alkaen Toimitilat-tulosalue toimii kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti omana taseyksikkönä. Tulevina vuosina, kunnan kehittyessä ja väestön ikääntyessä, monenlainen kunnan tuotantovastuulla olevan palvelun kysyntä kasvaa. Tätä kautta palveluiden tuottamiseen tarvittavat kiinteistöt tulee pystyä saattamaan vaadittavaan kuntoon ja lisääntyvä tilantarve tyydytettyä. Myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit oman investoinnin lisäksi tulevat väistämättä pohdittavaksi kiinteistöjen hankinnassa. Merkittäviä lisätilantarpeita on erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulutoimen osalla sekä vanhusten- sekä kehitysvammaisten asumispalveluiden alueella. Näillä alueilla on jo tekeillä hankesuunnitelmat Kasurilan päiväkodin/koulun laajennuksesta sekä Kotipolku Oy:n hanke uuden vanhustenpalvelutalon rakentamisessa Risulantie 4 rakennuspaikalle. Koulutoimen osalta suurimpana investointina on Hamulan koulun uudisrakentaminen, koska nykyinen koulu kärsii sisäilmaongelmista ja tehtyjen selvitysten mukaan sen peruskorjaaminen ei ole enää perusteltua. Uuden Hamulan koulun suunnittelu valmistuu tammikuun alussa 2013 ja tarjouspyynnöt lähetetään tarjouskilpailuun osallistujille helmikuun alussa. Uuden koulun rakentaminen käynnistyy toukokuussa 2013, kun urakoitsijat on valittu ja kunnanvaltuusto on hyväksynyt hankkeen. Peruskorjaustarpeita kohdistuu kaikkien palvelualueiden käytössä oleviin rakennuksiin. Eri syistä johtuvat sisäilmaongelmat useissa rakennuksissa on hankaloittanut jatkuvasti eri palvelu-alueiden normaalia toimintaa ja myös toimitiloja on jo jouduttu laittamaan käyttökieltoon. Tästä aiheutuu jatkuvasti merkittäviä kustannuksia erilaisten tutkimusten ja korjausten sekä tarvittavien väistötilojen muodossa, puhumattakaan henkilöstölle aiheutuvasta terveydellisestä haitasta. Valta-osa kouluista on jo saneerattu, mutta peruskorjaustarvetta on edessä useissa kouluissa, päiväkodeissa ja laajimpana peruskorjausta odottaa kunnantalo. Tästä syystä kunnan tulisi pyrkiä hankkiutumaan eroon kaikista heikkokuntoisista tai vanhoista ja vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä, jotka eivät ole oman palvelutuotannon kannalta välttämättömiä. Näin jatkuvasti vähentyviä resursseja voidaan kohdentaa välttämättömiin investointeihin. Kiinteistöstrategian laadinta käynnistettiin vuoden 2012 puolella. Kunnan omana palveluna tuottamaa kiinteistönhoitotoimintaa on pyrittävä tehostamaan, koska lisäresursseja ei ole mahdollista ottaa ja samanaikaisesti kiinteistömassa lisääntyy sekä kiinteistönhoidolta edellytettävät tehtävät lisääntyvät erityisesti uudiskohteissa. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Kunnan toiminnan kehittymisestä aiheutuva investointitarve kiinteistöihin on tulevina vuosina merkittävä. Kiristyvät määräykset energiatehokkuudessa ja kiinteistöjen käyttöturvallisuudessa sekä uusien toimintamallien vaatimat tilaratkaisut ja järjestelyt lisäävät rakentamiskustannuksia ja myös käyttökustannuksia vaikka rakennettavat uudet sekä vanhat tilat toteutettaisiinkin mahdollisimman energiatehokkaasti. Energiansäästö aloitetaan 2013 ESCO-hankkeena, ensimmäinen vuosi on investointi- eli toteutusvaihe ja seurantavaihe aloitetaan vuoden 2014 alusta. Säästöt todennetaan todellisten mittausten perusteella, etukäteen asetettujen säästömäärien mukaan. Hankkeen arvioitu kesto on 9 vuotta, jonka jälkeen säästöt alkavat vaikuttaa lämpö- ja sähkökuluihin. 107

108 Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä * Vanhuuseläketapahtumat 3 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 3 *Siivouspalvelut siirtyy alkaen talous- ja tukipalveluihin Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kiinteistöjen ylläpidossa ja toimitilahankkeissa huomioidaan ympäristöarvot energiansäästöön kohdentuvilla kehityshankkeilla. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Toimitilojen nykyarvo Korjausvelan tarkistaminen Korjausvelan suuruus on tarkistettu Terveelliset toimitilat Korjattavat kohteet Kohdekohtainen listaus korjattavista toimitiloista TEKNISEEN LAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Sähköisten huoltokirjojen käyttöönotto kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa Kiinteistöjen energiankulutuksen pienentäminen Kiinteistöstrategia Aloitetaan käyttöönotto muutamissa kohteissa Aloitetaan ESCOhanke Jatketaan kiinteistötietojen laadintaa Informatiiviset tunnusluvut Huoltokirjojen käyttöönotto Toteutetut energiakatselmukset ja energian kulutuksen raportointi Kiinteistöjen määrä ja laajuudet tiedossa Rakennusten käyttö- ja huoltotoiminta saadaan keskitettyyn rekisteriin Kiinteistöjen energiakulutuksen vähentäminen kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Tilojen sijainti ja määrä vastaavat tarpeita Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kiinteistöt m 3 omassa käytössä Kiinteistöt m 3 vuokratut Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Lämmitys (Risulantie 4 autokorjaamo) Sähkö (Risulantie 4 autokorjaamo) Menot Risulantie 4:n purkaminen (päärakennus, asuntola A ja mahdollisesti ruokala) Ilmanpuhdistinten vuokrat ja huollot Lämmitys

109 TOIMITILOJEN YLLÄPITO TP 2011 TA 2012 Muu TA TA 2013 TS 2014 TS LIIKEVAIHTO Toimintatuotot (ulk.) Vuokratuotot (sis.) MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tavarat ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Palvelujen ostot (ulk.) Palvelujen ostot (sis.) HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut MUUT TOIMINKULUT Muut toimintakulut Vuokrat (sis.) POISTOT JA ARVONALENTUM LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoituskulut YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

110 6.4.4 Vesihuoltolaitos Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Toiminta-ajatus Vesihuoltolaitos vastaa riittävän ja hyvälaatuisen talousveden tuottamisesta sekä jakelusta valtuuston vahvistaman vesilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden tarpeisiin lisäksi se vastaanottaa ja puhdistaa valtuuston vahvistaman viemärilaitoksen toiminta-alueella olevien asiakkaiden laitoksen verkostoon toimittaman jäteveden vähintään vesioikeuden päätöksen mukaiseen puhdistustasoon Toimintaympäristö ja sen muutokset Vesihuolto ei ole kuntalaisille pelkästään kuntakohtaista palvelua, vaan se on hyvää seudullista yhteistyötä. Naapurikuntien kanssa on meneillään useita yhteistyöhankkeita, joissa saavutetaan seudullisen yhteistyön tavoitteet. Aikaisemmin valmistunut vesihuollon kehittämissuunnitelma toimii kaiken yhteistyön perustana. Laskutettavan käyttöveden määrän kasvu on hidastunut käyttäjämäärän lisääntymisestä huolimatta. Todennäköisin syy kehitykseen on se, että sekä kotitalouksien että yritysten vedenkäyttölaitteet ovat kehittyneet vedenkäytöltään aikaisempaa alhaisemmiksi ja lisäksi kuluttajat ovat kiinnittäneet vedenkäyttötottumuksiin huomiota. Myös vedenhinnalla on vaikutusta vedenkäyttöön. Puhdistamolle saapuvan jäteveden odotetaan jatkavan hienoista kasvuaan. Peruskorjauksen ansiosta verkostovauriot ovat vähentyneet ja vuotovesimäärät ovat alhaiset. Verkosto on kohtuullisen hyvässä käyttökunnossa ja veden toimitusvarmuus on hyvä. Kunnan omat pohjavesivarat ylittävät tarpeet ja lisäksi kunnan vesijohtoverkosto on yhteydessä Kuopion ja Maaningan vesilaitosten sekä useiden eri vesiosuuskuntien verkostoihin. Myös vedenottamoiden kapasiteetti on riittävä, mutta ylikapasiteettia ei ole. Ongelmatilanne syntyy, jos joku vedenottamoista joudutaan ottamaan pois tuotantokäytöstä. Vuorelan vesiepidemia osoitti jälleen kerran toimivan vesihuollon tärkeyden ja sen merkityksen kuntalaisille. Laitoksen käytönvalvonta- ja ohjausautomatiikka (kaukovalvonta) on kokonaisuudessaan uusittu. Vuodelle 2013 jää vielä pieniä investointitarpeita, koska kaukovalvontatekniikan piiriin liitetään myös uudet viemärilinjat. Varavoimakoneiden lisähankintaa toteutetaan vuosien aikana huomioiden investointimäärärahat. Vesihuoltolaitoksella on kaksi varavoimakonetta vuoden 2010 lopussa käytössä, joista yksi kiinteästi sijoitettuna keskuspumppaamolle ja toinen kone, joka voidaan sijoittaa useaan eri käyttöpisteeseen. Varavoimakonehankinnat ovat osoittautuneet tärkeiksi hankinnoiksi osana vesihuollon toimintavarmuutta. Kunnan pohjavedenottamot sijaitsevat riskialttiilla paikoilla. Lisäksi veden laadullisena ongelmana on kovuus, mikä aiheuttaa paljon asiakaspalautetta. Lisäksi Hakkaralan vedenottamon kloridipitoisuudet ovat kohonneet, joka johtuu maatiesuolan käytöstä. Vuonna 2013 jatketaan edelleen vedenhankintaan liittyvien kysymysten selvittämistä: Varpaniemen vedenottamo - Harjamäki -runkovesijohtohanketta vedenhankinnan varmistamiseksi Varmistetaan yhteistyöllä häiriö- ja poikkeustilanteiden vedenjakelu myös vesiosuuskuntien kanssa Jatketaan Kuopion Veden kanssa tehtävää yhteistyömahdollisuuksien kartoitusta. Vesihuoltolaitoksen talouden lähtökohtana on saavuttaa nollatulos, kun ylijäämäpalautuksen määrä on 4 % peruspääomasta. Vesitaksoja korotetaan suunnitelmakaudelle, jotta syntyvä alijäämä voidaan kattaa. Toiminnallisista muutoksista johtuvat kustannusmuutokset on sisällytetty taksaan. 110

111 Vesihuoltolaitoksen investoinnit 1. Siilinlahdessa sijaitseva paineviemäri on uusittu ja hanke on valmistunut kokonaisuudessaan vuonna Toinen merkittävä viemäröintihanke, Kuuslahti-Pajulahti-Jynkänniemi siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, toteutuu vuosien aikana. Rakennustyöt käynnistyvät jo vuoden 2012 puolella Pohjois-Savon ELY-keskuksen vetämässä valtion vesihuoltotyössä ja se on kokonaan valmis vuoden 2014 aikana. Siilinjärven kunta ja Nilsiän kaupunki ovat siirtoviemärihankkeen muut osallistujatahot. Hankkeella parannetaan erityisesti Kuuslahden ja Pajulahden alueen vesihuoltoa. 3. Jynkänniemen jätevedenpuhdistamo on tyydyttävässä käyttökunnossa, puhdistamon puhdistustulokset ovat lähes nykyisten lupaehtojen mukaisia ja hoitohenkilökunta on ammattitaitoista. Nykyinen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2014 saakka. Teknisten laitteiden ikääntymisestä ja lupaehtojen kiristymisestä johtuen on varauduttava siihen, että käsittelylaitoksen peruskorjausta tehdään jo ennen ympäristöluvan uusimista ja sitä täydentävä uusien lupavaatimusten mahdollisesti edellyttämien uusintainvestointien kanssa. Lupaprosessi ja rakennussuunnittelu käynnistetään vuonna 2013 ja pieniä peruskorjauksia on tarkoitus tehdä jo vuonna Syksyllä 2012 valmistui puhdistamon prosessiselvitys, jonka mukaan laitokselle on tehtävä lähes 3 milj. euron investoinnit lähivuosien aikana. 4. Kolmantena merkittävänä hankkeena viedään vuoden 2013 aikana eteenpäin Varpaniemi- Harjamäki -runkovesijohtohanketta siten, että koepumppaustulosten valmistuttua käynnistetään lupaprosessi. Lisäksi on tarkoitus käynnistää hankkeen rakennussuunnittelu. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan investointitarpeet ovat vuosina yhteensä yli 11 milj.. Suurimpana yksittäisenä hankkeena on Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusimisesta aiheutuvat investoinnit (kustannusarvio 3 milj. ). Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä *5,5 *5, Vanhuuseläketapahtumat 1 *) luvussa mukana osa-aikaeläkeläinen Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategiassa mainittujen asukaslähtöisyyden ja ympäristön arvojen huomioon ottaminen edellyttävät jatkuvaa vesihuoltolaitoksen kunnossapitoa ja kehittämistä. Näin voidaan tarjota kuntalaisille hyvälaatuiset vesihuoltolaitoksen palvelut, hyvää talousvettä ja ympäristövaatimusten mukaiset puhdistustulokset sekä häiriötön verkostopalvelu. 111

112 Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Käyttöveden toimitusvarmuus Toimintahäiriöt Pitkäkestoiset toimintahäiriöt < 3 h TEKNISEEN LAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Jätevesivahinkojen minimointi Vahinkojen määrä Ei vahinkoja Uusi siirtoviemäri ja yhdysvesijohto välille Kuuslahti-Pajulahti- Jynkänniemi Rakennustyöt käynnissä Rakennustöiden valmiusaste Hanke on kokonaan valmis vuonna 2014 Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: runkovesijohto välille Varpaniemi-Harjamäki Lupaprosessi, rakennussuunnittelu Suunnittelun valmiusaste Lupa lisävedenottoon, rakennussuunnitelma on valmis Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusinta Lupahakemus, rakennussuunnittelu Suunnittelun valmiusaste Lupahakemus ja yleissuunnitelma valmiiksi 2013, ympäristölupahakemus AVI:lle vuonna 2014 Varavoimakoneen hankinta Varavoimakoneen lisähankinta (1 kpl) Varavoimakoneen lisähankinnat (2 kpl) Lisähankinta Yhteistyö Kuopion Veden kanssa Selvitetään vesiyhteistyön mahdollisuutta Etelä-Siilinjärvelle Vesiyhteistyön mahdollinen aloitus Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Laskutettava vesi (m 3 ) Laskutettava jätevesi (m 3 ) Veden hinta /m 3 (alv 0 %) 1,26 1,35 1,39 1,39 1,39 Jäteveden hinta /m 3 (alv 0 %) 2,07 2,12 2,25 2,25 2,25 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Vesi- ja jätevesimaksut Liittymismaksut Menot Viemärilaitoksen sähköenergia Viemärilaitoksen muu materiaali (turve, laitoskemikaalit) Erilliskorvaukset (työnjohdon viikkopäivystys)

113 VESIHUOLTOLAITOS TP 2011 TA 2012 Muu TA TA 2013 TS 2014 TS LIIKEVAIHTO Vesi- ja jätevesimaksut (ulk.) Vesi- ja jätevesimaksut (sis.) MUUT TOIMINTATUOTOT MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tavarat ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Palvelujen ostot (ulk.) Palvelujen ostot (sis.) HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut MUUT TOIMINKULUT Muut toimintakulut Vuokrat (sis.) POISTOT JA ARVONALENTUM LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoituskulut -20 Korvaus jäännöspääomasta (sis.) YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

114 6.4.5 Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jukka Laukkanen Toiminta-ajatus Tulosalueen tehtävänä on tuottaa kuntalaisille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakentamisen viranomais- ja asiantuntijapalveluja. Tavoitteena on yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa päästä yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta rakennusten ja rakennetun ympäristön elinkaarimitassa hyvään lopputulokseen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Rakentamista koskevat määräykset uudistuvat voimakkaasti myös tulevana vuotena mm. rakennuksen lämmöneristysmääräysten uudistuessa ja laskentatavan muuttuessa. Lisäksi eurooppalaisista standardeista on tulossa vaikutuksia ja muutoksia rakentamiseen. Esim. CE-merkityt tuotteet tulevat pakolliseksi rakentamisessa. Tulevat muutokset tarkoittavat, että rakennusvalvonnassa tarvitaan muutosten seurauksena yhä enemmän erityisalakohtaista osaamista. Tämän seurauksena oman henkilökunnan koulutukseen on panostettava. Erityisosaamisen ostaminen Kuopion alueelliselta rakennusvalvonnalta tulee lisääntymään. On lisäksi huomioitava, että ostopalveluna hankittavat LVI-tarkastukset olisi tarkoituksen mukaista toteuttaa viranomaistoimintana. Viranomaistoiminnasta tulisi sopia vuoden 2013 aikana kuntatasolla. Uusi rakennusjärjestys tehdään loppuun vuoden 2012 aikana, jolloin se on suurimmalta osin yhteneväinen rakennusvalvontayhteistyöselvityksessä olleiden kuntien kanssa. Hallituksen ja valtuuston hyväksyntäkäsittelyyn rakennusjärjestys saadaan vuoden 2013 alussa. Uudistuksessa saatetaan rakennusjärjestys ajan tasalle muuttuneiden lakien ja asetusten kanssa. Rakennuslautakunta ja ympäristönsuojelulautakunta yhdistetään vuoden 2013 alussa viranomaislautakunnaksi. Muutoksen seurauksena toimivaltasääntö ja delegointipäätökset tulevat uudelleen tehtäviksi. Lautakuntien yhdistämisen yhteydessä tulee harkittavaksi tehtävien järkevän hoitamisen kannalta toimivallat suunnittelutarveratkaisujen, poikkeuspäätösten ja maa-aineslupien suhteen. Talousarvion laadinnan aikaan päätöksiä toimivaltasäännön lopullisesta muodosta ei ole vielä tehty. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Toiminnan kehittymisen kannalta investointi tarpeita ei ole. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Vanhuuseläketapahtumat 1,6 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1,6 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian mukaiset kasvukuntatavoitteet vaikuttavat myös rakennusvalvonnan työmäärään rakentamisen säilyessä vilkkaana. 114

115 Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Viranomaislautakunnan toiminnan linjaaminen Luottamushenkilökoulutuksen kattavuus Lautakunta on riippumaton asiantuntijalautakunta VIRANOMAISLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien kanssa Otetaan käyttöön uudistettu rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen valmistuminen Rakennusjärjestys hyväksytään käyttöönotettavaksi alkuvuoden 2013 aikana. Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin. Lupapäätökset Viranomaislautakuntaan tehdyt oikaisuvaatimukset ja eri oikeusasteisiin tehdyt valitukset eivät aiheuta muutoksia päätöksiin tai päätökset eivät kumoudu Lupapäätöksiä tehdään 2 kertaa kuukaudessa ja käsittelykelpoisista hakemuksista tehdään päätös aina seuraavana mahdollisena päätöspäivänä. Muutoksen haku ei muuta päätöstä (Viranhaltijoiden päätösten ja lautakunnan päätösten erillinen seuranta: päätökset/muuttuneet päätökset) Päätökset (kpl) Rakennusvalvonta Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Myyntituotot Sis. palvelujen myynti Maksutuotot TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sis. palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikk , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut -594 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

116 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin (kpl/kpl) - toimielin 0/5 0/5 0/5 0/5 - viranhaltijat 0/430 0/430 0/430 0/430 Lupapäätöksiä, kpl Myönnetyt luvat, asuntoja Asuntoja valmistunut Nettomenot /asukas -1,5 1,8 1,8 1,8 1,8 Maksujen kattavuus menoista, % Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Menot Tarkennuksia pakollisiin kuluihin mm. ulkoisten atk-palvelujen kustannuksiin

117 6.4.6 Ympäristönsuojelu Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen Toiminta-ajatus Ympäristönsuojelu-tulosalue vastaa eri laeissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle määrättyjen, kunnan peruspalveluihin kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Lainsäädäntöön perustuvien erityistehtävien lisäksi tulosalue on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa turvaamassa kunnan asukkaille terveellisen ja viihtyisän sekä luonnontaloudellisesti kestävän elinympäristön. Toimintaympäristö ja sen muutokset Ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö täydentyy ja muuttuu jatkuvasti. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueiden ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä koskevat säädökset muuttuivat vuonna Vuoden 2012 alussa astui voimaan uusi vesilaki ja uusi jätelaki. Jätelakiin liittyviä asetuksia annetaan vuonna 2012 noin 15 kpl. Ympäristöministeriössä on valmisteilla ympäristönsuojelulainsäädännön laaja uudistus ja mm. nitraattiasetuksen uusiminen. Vuonna 2010 otettiin käyttöön rekisteröintimenettely, joka korvaa eräillä toimialoilla ympäristölupamenettelyn. Jätelain uudistuksessa rekisteröinti laajentui koskemaan myös joitakin jätelain mukaisia menettelyjä. Toimintojen rekisteröintiin siirtyminen korostaa jälkivalvonnan merkitystä. Lainsäädäntömuutokset yhdessä entistä suurempien asuin- ja elinympäristön laatua koskevien odotusten kanssa lisäävät toiminnan haasteellisuutta. Neuvonnan tarve erityisesti kiinteistöjen jätevesihuoltoa koskien lisääntyy edelleen. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Ympäristönsuojelu-tulosalueen toiminnan kehittyminen ei vaikuta kunnan investointitarpeisiin. Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 2,1 2,2 2,2 3,5 3,5 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Ympäristönsuojelu-tulosalue on osaltaan turvaamassa hyvää elinympäristöä. Tulosalueen toiminta edistää ja tukee kuntalaisten hyvinvointia. Ympäristönsuojelulautakunnan tavoitteita määriteltäessä on otettu huomioon myös kunnanvaltuuston hyväksymä ympäristöohjelma ja valmisteilla oleva pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Viranomaislautakunnan toiminnan linjaaminen Pohjaveden pilaantumisriskin vähentäminen Vuosittain seurattavat mittarit Luottamushenkilökoulutuksen kattavuus Pohjavesialueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen viemäriverkostoon liittymisaste Tavoitetaso Lautakunta on riippumaton asiantuntijalautakunta Pohjavesialueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt ovat liitetty viemäriverkostoon tai jätevesien käsittely on muutoin järjestetty asianmukaisesti 117

118 VIRANOMAISLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Pohjaveden pilaantumisriskin Toteuttamisaste vähentäminen Kiinteistön omistajille tiedotetaan öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta ja niiden aiheuttamista riskeistä Laadukkaat ja asiantuntevat viranomaispalvelut Ympäristölupahakemusten käsittelyyn kuluva aika Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrä suhteessa tehtyjen lupapäätösten ja velvoittavien päätösten määrään Tiedotettu kiinteistökohtaisesti Ympäristölupahakemukset käsitellään 3,5 kuukaudessa siitä, kun ne on todettu käsittelykelpoisiksi Valitusviranomainen pysyttää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätökset muutoksenhaussa Ympäristönsuojelu Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Sis. palvelujen myynti 170 Maksutuotot , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikk Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Pohjavesialueilla vesihuoltolaitosten toimintaalueilla kiinteistöt ovat liitetty viemäriverkostoon tai niiden liittymisajankohta on tarkasteltu vesihuoltolain mukaisessa vapautusmenettelyssä (%) Ympäristölupahakemuksen käsittelyaika keskimäärin 5,3 3,5 3,5 3,5 3,5 (kk) Valitusviranomaisen muuttamat velvoittavat päätökset ja lupapäätökset / velvoittavat päätökset ja käsitellyt luvat (kpl/kpl) - - toimielin 0/13 0/8 0/8 0/8 0/8 - - viranhaltijat 0/4 0/10 0/10 0/10 0/10 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Tulot Vireille tulevien ympäristölupahakemusten ennakoidaan vähentyvän

119 6.4.7 Yksityistieasiat Vastuuhenkilö: maaseutuasiamies Erkki Väätäinen Toiminta-ajatus Yksityistiehallinnon tehtävänä on toimia yksityistielain mukaisena tiehallintoviranomaisena ja kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä yksityistieverkon parantamiseksi. Toimintaympäristö ja sen muutokset Siilinjärvellä on yli puolen kilometrin mittaisia yksityisteitä noin 300 km ja 160 tiekuntaa. Näistä liikenteellisesti merkittäviä (valtion avustuskelpoiset tiet) tiekuntia on 60 kpl, 200 km. Yksityistieverkon kunnossapidossa ja parantamishankkeissa tiekuntien ja sidosryhmien välinen yhteistyö korostuu eri hankkeissa. Yksityistieavustusten tehokkuutta ja avoimuutta on varmistettu siirtymällä teiden avustamisessa yksityisteiden pisteytykseen ja kunnossapitoluokitukseen. Perusteet pisteytyksessä ja luokituksessa ovat samat kuin yksityisteiden valtion avustusjärjestelmässä. Yksityistielain mukaisissa toimituksissa käsitellään mm. tiekuntien perustamisia ja yhdistämisiä ja valitusten ja erimielisyyksien ratkaisemisia. Vuosittain toimituksia tehdään noin 5 12 kpl. Henkilöstö 0,2 henkilötyövuotta. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Avustuksissa pisteytyksen ja luokituksen kautta voidaan yksityisteitä arvioida tasapuolisesti ja avoimesti. Kolmijäseninen tiejaos on tehokas ja toimituksen hakijalle halpa. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Yksityistieverkon parantaminen Parantamishankkeet 2 5 parantamishanketta/ vuosi liikenteellisesti merkittävillä yksityisteillä Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TA 2013 TS 2014 TS 2015 Avustetut yksityistiet, km Yksityistieasiat Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Muutos TA 2012 Talousarvio 2013 Muutos % TS 2014 TS 2015 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot Sis. palvelujen ostot Avustukset , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

120 6.5 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Reijo Ruostila Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelut ylläpitävät ja lisäävät pitkävaikutteisesti kunnan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Palvelutuotannon haasteina ovat erityisesti voimakas väestörakenteen muutos, kunnan taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja kuntalaisten palvelutarpeiden kasvu. Matala työttömyysaste on kunnan vahvuus. Vastapainona on rakennetyöttömyyden muodostuminen pysyväisluonteiseksi ilmiöksi kunnassa. Hyvinvoinnin mittareilla Siilinjärvi asettuu kuitenkin kuntakentässä positiiviselle asteikolle. Siiliset-yhteistoiminta-alue purkautuu vuoden 2013 alusta alkaen, mikä on iso ja vaikutuksiltaan merkittävä toiminnallinen muutos. Yhteistoiminta-alueen purkautuminen vie käytännössä suuremman väestöpohjan mukanaan tuomat operatiiviset edut ja mahdollisuudet toiminnan organisoinnissa. Yhden kunnan mallissa on kuitenkin vahvuutena toiminnan suoraviivaisuus ja selkeys, palveluiden muokattavuus, toiminnan joustavuus sekä paremmat edellytykset moniammatilliselle yhteistyölle. Siilinjärven oman sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen organisoinnin valmistelutyön lopputuloksena on yhtenäinen palvelualue sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa. Kunnanvaltuuston hyväksymä organisaatiorakenne on alla olevan kuvion mukainen: SIILINJÄRVEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ORGANISAATIORAKENNE 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT (palvelualue) HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Hyvinvointineuvola Lastensuojelupalvelut Sosiaali- ja vammaispalvelut HOIVA- JA VANHUSPALVELUT - Ei tulosyksikkörakennetta TERVEYSPALVELUT Erikoissairaanhoito Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut Kuntoutuspalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuollon palvelut Terveyskeskuksen sairaalapalvelut Työterveyspalvelut 120

121 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Keskeiset muutokset liittyvät varsinaisten palvelutarvemuutosten lisäksi yhteistoiminta-alueen purkautumiseen ja kunnan organisaatiouudistuksen vaikutuksiin talousarviossa Yhteistoiminta-alueen purkautuminen merkitsee tilaaja-tuottaja -mallin purkamista, siitä seuraavia toimintojen sisäisiä siirtoja sekä tuotepohjaisesta budjetoinnista luopumista. Kunnan organisaatiouudistus tarkoittaa merkittäviä toimintojen sisäisiä siirtoja kunnan palvelualueiden välillä. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet talousarvion 2013 valmisteluun. Yhteistoiminta-alueen purkautuessa on peruspalvelukeskuksen henkilöstö jaettu kuntien kesken. Henkilöstön jaossa sovellettu tekniikka jätti huomioimatta kuntien välisen palvelujen oston ja myynnin, minkä seurauksena Siilinjärvelle jäi taloudellista lisärasitusta Siilinjärveltä tapahtunutta nettomyyntiä vastaavalta osin. Edellisen vuoden tuotepohjainen talousarvio 2012 on laadittu liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskukselle ja määrärahoja ei ole kohdennettu kululajeittain kuntakohtaisesti. Vuonna 2012 kunnittaiset maksuosuudet perustuvat tuotteiden hintoihin ja toteutuviin suoritemääriin. Yhteistoimintaalueen purkautumisen jälkeen palaaminen kunnittaiseen ei-tuotekohtaiseen budjetointiin Siilinjärven kunnan osalta on merkinnyt hankaluutta lähtötilanteen arvioinnissa, koska vuosien 2012 ja 2013 tiliryhmittäiset kulut eivät ole vertailukelpoiset. Lähtökohtana on jouduttu pitämään toisaalta vuoden 2010 tilinpäätöstä, joka on tehty kunnittain, ja vuoden 2012 toteutuman arviota. Vuoteen 2013 vaikuttaa purkautuva tilaaja-tuottajamalli. Tilaajatoiminnasta tehtävät siirtyvät muilta osin uuteen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mutta lasten kotihoidon tuki, Siilinjärvi-lisä ja palvelusetelitoiminta sivistystoimeen. Liikelaitoksen laitoshuolto siirtyy kunnan organisaatiouudistuksen mukaisesti kunnan keskitettyihin tukipalveluihin. Keskitetyt kunnan kaikkia palvelualueita koskevat työllisyysasiat siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vuoden 2013 sosiaali- ja terveyspalveluiden budjettiin eivät siten sisälly varhaiskasvatus ja laitoshuolto, sen sijaan erikoissairaanhoito, kunnan työllisyyden hoito ja tilaajapuolen toiminnot sisältyvät uusina toimintoina. Näillä muutoksilla huomioiden liikelaitoksen vuoden 2012 talousarvion vertailukelpoinen luku olisi euroa, joka kuitenkin sisältää kaikkien Siiliset-kuntien ko. kustannukset. Yksittäisen kunnan vertailukelpoisin vuoden 2012 erä on kunnan maksuosuus yhteistoimintaalueelle. Siilinjärven kunnan maksuosuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista (ilman erikoissairaanhoitoa ja perusturvaa) on vuonna 2012 yhteensä euroa ja vuonna 2013 yhteensä euroa. Vuoden 2012 maksuosuuteen verrattuna kasvua on euroa eli 9,3 %. Kun otetaan huomioon uutena sosiaali- ja terveyspalveluihin vuonna 2013 kuuluvat erikoissairaanhoito, työllisyydenhoito ja tilaajan puolelta siirtyvät erät, muodostuu vertailukelpoiseksi kasvuksi euroa eli 7 %. Vertailutietoihin on oikaistu kotihoidon kuntalisä euroa, joka on budjetoitu vuodelle 2013 opetus- ja sivistystoimeen, mutta näkyy vuoden 2012 osalta sosiaali- ja terveydenhuollon menona. Vertailukelpoisen maksuosuuden laskemiseksi tulosalueille on vyörytetty sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintoa euroa, joka sisältää hallinnon kasvua noin euroa. Hallinnon kasvusta euroa on toiminnallista kasvua (mm. eri tietojärjestelmien muutokset, eresepti ym.) ja euroa yhteistoiminta-alueen purkautumisesta johtuvaa Siilinjärvelle jäävää lisäkustannusta. 121

122 Noin euroa maksuosuuden kasvusta aiheutuu kunnan keskushallinnon kuluerästä, joka sisältyy vuoden 2012 maksuosuuteen, mutta joka yhteistoiminta-alueen purkautuessa kohdistuu kunnan kaikille yksiköille. Vuodelle 2012 budjetoitu euron lomarahasäästö näkyy myös kasvuna vuodelle 2013, jossa lomarahat ovat mukana täysimääräisesti. Vuoden 2012 budjetissa ollut euron virhe vanhuspalvelujen kuntalaskutuksessa on oikaistu vuoden 2013 budjettiin. Täten Siilinjärvi joutuu ottamaan yhteistoiminta-alueen purkautumisen taloudellisena lisärasitteena jäljelle jäävän euron kasvun. Yhteistoiminta-alueen purkautuessa jää Siilinjärvelle 35 henkilön verran lisäresurssia, josta 30 kohdistuu sosiaali- ja terveyspalvelualueelle eli noin euron kustannuserä. Lisäresurssia on karsittu noin euroa lisäämällä ulkoista myyntiä, vähentämällä ostopalveluja ja budjetoimalla koko palvelualueelle euron kohdistamaton henkilöstökulujen säästötavoite. Varsinaista toiminnallista kasvua tulosalueille on esitetty noin euroa, joka on eritelty yksityiskohtaisesti kunkin tulosalueen kohdalla. Lopputulemana oikaisujen ja karsintojen jälkeen tulosalueiden kasvuksi jää euroa. Maksuosuus Talousarvio Muutos Muutos % Sosiaali- ja perhepalvelut ,3 Hoiva- ja vanhuspalvelut ,9 Terveyspalvelut ,2 YHTEENSÄ maksuosuus ,3 Työllisyyden hoito ,8 (Perusturvasta siirtyvää) Ilman ( ) ( ) (-73,7) kotihoidon kuntalisää ,3 Erikoissairaanhoito ,5 YHTEENSÄ ilman kotihoidon kuntalisää ,0 Kasvu sisältää uusina erinä: Tulosalueiden toiminnallista kasvua Kuntalaskutuksen oikaisu vuodelta 2012 Lisäresurssiin kohdistuvaa karsintaa Perusturvasta siirtyvä vähennys Lomarahavaraus täysimääräisenä Palvelualueen hallinnon lisäystä Keskushallinnon sisäisiä eriä Erikoissairaanhoidon kasvua Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu

123 6.5.1 Yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Reijo Ruostila Tulosalueen kuvaus Yhteiset palvelut käsittävät palvelualueen keskitetyt toiminnat. Keskitettyinä koko palvelualueella ovat yhteinen hallinto ja johto, toimisto- ja atk-palvelut sekä koko palvelualuetta koskevat hankkeet. Hallinto sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan, sosiaali- ja terveydenhuollon johdon sekä taloushallinnon ja hyvinvointisuunnittelun asiantuntijatehtävät. Toimistopalveluiden tulosyksikkö sisältää koko palvelualueen keskitetyt toimisto- ja atk-palvelut. Koko palvelualuetta koskevista hankkeista budjettivuonna toiminnassa on Siilinjärven kunnan hallinnoima Lähde-hanke. Toiminta-ajatus Tulosalue luo edellytykset koko sosiaali- ja terveydenhuollon tulokselliselle toiminnalle sekä edistää ja tukee tulosalueiden toimintaa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yhteistoiminta-alueen purkautuminen ja uuden soten rakentaminen ovat keskeisiä toimintaympäristön muutoksia. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Palveluprosesseja kehitetään ja sovitetaan yhteen yksiköissä. Ennaltaehkäisevää työtä kehitetään ja viedään painopistettä kevyempiin palvelumuotoihin riittävän tuen avulla. Keskeisiä palveluketjuja arvioidaan ja niiden toimivuus varmistetaan organisaatiorajojen yli. Kuntastrategian yhtenä tavoitteena on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen on yksi konkreettinen ja keskeinen tavoite toiminnassa. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Uuden soten käynnistäminen Asiakaspalautteen kerääminen, uuden sote-lautakunnan toiminnan käynnistäminen ja perehdytys, henkilöstö- ja tehtävärakenteen toimivuuden seuranta ja arviointi Keskeisten ydinprosessien kuvaaminen ja yhteensovittaminen Tulosyksikkötasoinen ydinprosessien mallinnus ja yhteensovittaminen Asiakaspalaute, luottamushenkilöpalaute, esimies- ja alaispalaute Prosessikuvaukset Uuden soten toimivuus varmistettu asiakas-, luottamushenkilö- ja esimies-/alaisnäkökulmasta Keskeiset ydinprosessit kuvattu ja niiden yhteensovitus alkanut soten sisällä ja ulkoisesti 123

124 YHTEISET PALVELUT Tilinpäätös Talousarvio Muutos TA Talousarvio Muutos TS 2014 TS % Myyntituotot Sisäisten palvelujen myynti Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ulkoiset TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikkeet , Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Edellisen vuoden talousarvio sisältää yhteistoiminta-alueen toimintatuottoja ja -kuluja. Vertailukelpoiseen hallinnon toimintakatteeseen verrattuna vuoden 2013 talousarviossa on hallinnon kasvua noin euroa. Toiminnallista lisäystä on noin euroa ja euroa yhteistoimintaalueen purusta Siilinjärvelle kohdistuvaa kulua. Hallintoon on budjetoitu järjestöjen avustuksiin euroa ja lisäksi kohdentamaton euron henkilöstökulujen säästö. Hallinto Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Reijo Ruostila Tulosyksikön kuvaus Tulosyksikkö sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan, sosiaali- ja terveydenhuollon johdon sekä taloushallinnon ja hyvinvointisuunnittelun asiantuntijatehtävät. Keskitettyinä ovat taloushallinto, hyvinvointisuunnittelu, työterveyspalveluiden sisäiset ja ulkoiset ostopalvelut, Kelan avustukset, henkilöstön virkistysmäärärahat, työnohjaus, järjestöille myönnettävät toiminta-avustukset sekä sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta. Toiminta-ajatus Hallinto luo edellytykset koko sosiaali- ja terveydenhuollon tulokselliselle toiminnalle poliittisen päätöksenteon sekä esimies- ja asiantuntijatoimintojen avulla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Uuden organisaation käynnistäminen on keskeinen budjettivuoden toimintaa ohjaava muutos. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Huomioidaan tulosalueilla. 124

125 Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Päähuomio kohdistuu osaamisen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen organisaatiossa. Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Arviointi valmis huomioitavaksi seuraavalla suunnittelukier- Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Uuden henkilöstöja tehtävärakenteen toimivuuden varmistaminen Seurataan ja arvioidaan hallinnollisen uudelleenorganisoinnin toimivuutta Arviointiraportti roksella Asiakaspalautejärjestelmä Varmistetaan asiakaspalautejärjestelmän toimivuus Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Toimiva asiakaspalautejärjestelmä Seurannan ja arvioinnin pohjana on luotettava ja jatkuvasti kertyvä asiakaspalautetieto Hoitotyön asiantuntijan virka siirtyy 2013 pois kunnasta, mutta jatkossakin lakisääteisestä hoitotyön asiantuntijuuden varmistamisesta terveydenhuollon organisaatiossa huolehditaan. Tilaajatoiminnasta siirtyneet tehtävät näkyvät tulosyksikön säästöä pienentävästi. Perusturvasta siirtyneitä määrärahavarauksia on jouduttu lisäämään noin eurolla kustannusten kohoamisten vuoksi. Henkilöstön työnohjausmäärärahoja sekä mm. järjestöille myönnettäviä toiminta-avustuksia leikataan aiemmasta vuodesta. Muut säästöt kohdistuvat useiden menokohtien karsintoihin mm. ostopalveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiseen koulutukseen. Menot Perusturvasta siirtyneiden menoerien lisäykset Toimistopalvelut Vastuuhenkilö: toimistopäällikkö Merja Vartiainen Tulosyksikön kuvaus Toimistopalvelut tuottaa toimisto-, atk-, asiakas- ja asiantuntijapalveluja kaikille tulosalueille ja -yksiköille sisäisenä palveluna ja palvelupisteessä kuntalaisia palvellen. Toimistopalvelut toimii tukipalveluna tuottaen palvelut poikkihallinnollisesti eri tulosalueille vapauttaen ammattihenkilöstöä varsinaisiin tehtäviinsä. Tämä mahdollistaa yhdenmukaisen palvelutoiminnan eri alueilla, henkilöstön kehittämisen, koulutuksen, osaamisen lisäämisen sekä joustavan henkilöstön käytön ja työn kierron varsinkin ruuhka-aikoina. Työpari mahdollistaa sijaistamisen sekä vähentää palvelujen haavoittuvuutta sekä lisää henkilöstön jaksamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palkanlaskenta-, kirjanpito- ja yleislaskutus-, ostolaskujen käsittelysekä perintäpalvelut ostetaan Kuhilas Oy:ltä. Toimistopalvelut koostuvat toimistosihteereistä ja tekstinkäsittelijöistä. Atk-palveluihin kuuluvat YPH-Effica (yksilö- ja perhehuolto) ja TH-Effica (perusterveydenhuolto) sovellusasiantuntijat, jotka huolehtivat sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmien ylläpidosta ja osaamisesta. 125

126 Toimistohenkilöstön keskittäminen tehostaa henkilöstöresurssien hallintaa mahdollistaen optimaalisen resurssien käytön, samalla se keskitettynä palveluna mahdollistaa toimintatapojen ja työn jatkuvan kehittämisen. Toiminta-ajatus Toimistopalvelut tuottaa toimisto- ja sote-tietojärjestelmien tukipalveluja yli tulosaluerajojen varmistaen siten palvelutoiminnan sujuvuuden ja esimiestyön toimintaedellytykset. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yhteistoiminta-alueen purkautuminen ja kunnan organisaatiouudistus tuovat mukanaan uusia haasteita toimistopalveluiden järjestämiseen ja henkilöstöresurssien käyttöön eri tulosalueilla/- yksiköissä. Muutoksien vakiinnuttaminen osaksi arjen työtä vie aikansa. Työntekijöiden osaamisvaatimukset muuttuvat ja lisääntyvät koko ajan ja jatkuva kouluttautuminen on tärkeää ammatillisen osaamiseen ylläpitämiseksi. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti toimistopalveluiden siirtoa talous- ja tukipalvelut-palvelualueelle selvitetään tarvittavaa päätöksentekoa varten vuoden 2013 aikana. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Uudet asiakas-/potilastietokannat rakennetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena oleva osaava ja motivoitunut henkilöstö on toimintaa ohjaava periaate toimistopalveluissa. Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Kehitetään asiakirjahallintoa vastaamaan koko kunnan vastaavaa sähköisen asianhallinnon vaatimuksia Jatketaan sähköisen arkistonmuodostussuunnitelma eams-projektin mukaista tehtäväluokitusten ja prosessikuvausten tekemistä sosiaali- ja terveyspalveluissa Tehtäväluokitusten valmius ja prosessikuvausten toteutumisaste sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella Sosiaali- ja terveyspalveluiden eri tulosalue- ja -yksikkökohtaiset tehtäväluokitukset ovat päivityksen alaisena tai valmiina ja osasta tehtäviä laadittu prosessikuvaukset Uuden terveydenhuollon Effica-tietokannan ja uuden Acute-tietokannan rakentaminen ja käyttöönottovalmius 2014 alusta Effica- ja Acute-tietokantojen rakentaminen Uudet tietokannat Uudet tietokannat rakennettu käyttövalmiuteen mennessä 126

127 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Käyttäjien määrä atk-sovelluksissa Työasemien määrä Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Yhteistoiminta-alueen purkautumisen myötä menetetään yhteisen henkilöstön kuntien välisen ristiin käytön mukanaan tuomat edut. Merkittäviä etuja on saatu mm. tekstinkäsittelyssä, lääkäreiden potilassanelujen purkamisessa ja keskittämällä tiettyjä tehtäväkokonaisuuksia Nilsiän asiakaspalvelupisteeseen. Nilsiän tekstinkäsittelyssä toimivat toimistosihteerit ovat pystyneet kirjoittamaan koko yhteistoiminta-alueen potilaiden potilaskertomustekstejä. Näin toimien potilastekstit ovat olleet lääkäreiden käytettävissä säädetyssä määräajassa. Nilsiän asiakaspalvelupisteen toimistosihteeri on selvitellyt ja tiliöinyt kaikille tulosalueille ja -yksiköihin jaettavia yhteisiä ostolaskuja mm. vakuutus-, sähkö- ja vuokralaskuja. Ostolaskujen selvittely ja tiliöinti jopa usealle kymmenelle eri riville ja kustannuspaikalle on työläs ja aikaa vievä tehtävä. Nämä synergiat poistuvat 2013 ja hajautetut työtehtävät on kokonaisuudessaan siirrettävä Siilinjärvelle. Siilisetin aikana hyvinvointineuvolan kaksi toimistosihteeriä on tuottanut asiakas- ja toimistopalveluita poikkihallinnollisesti eri tulosyksiköille, jatkossa palveluja antaa yksi henkilö. Samoin tietojärjestelmien osalta palveluja eri tulosalueille tuotti neljä henkilöä, jatkossa kolme. Toimistosihteerien sekä sovellusasiantuntijoiden tehtävänkuvat tullaan uudelleen tarkastelemaan hallinnollisen uudelleen organisoinnin myötä. Työrajoitteisuuteen perustuva kunnan sisäinen uudelleen sijoitus jatkuu 2013 edelleen, mikä näkyy kustannuslisäyksenä sotessa. Sosiaali- ja perhepalveluiden tulosalueella toimistosihteereiden tehtäviä uudelleen muotoillaan ja yhden henkilötyövuoden verran lisäresursseja tullaan kohdentamaan alueelle. Kohdentamalla toimistosihteerien toimistoapua uudelleen myötävaikutetaan siihen, että esimiesten laajentuneet tehtävät ovat realistisesti hoidettavissa. Säästösyistä poistetaan toimistopalveluiden vuosilomasijaisten rahavaraus lähes kokonaan. Työparijärjestelyt ja sijaisuuksien korvaaminen sisäisesti ei kokonaan kata vuosilomien aikaista sijaistarvetta, vaan todennäköistä on, että sisäinen tukipalvelu heikkenee loma-aikoina. Lisäsäästöjä menoleikkauksilla ei ole enää realistista tehdä, vaan ne on katettava muilla keinoin. Yhteistoiminta-alueella on ollut käytössä yhteinen Effica-potilastietojärjestelmä. Siilinjärvi ei voi jatkossa käyttää aiempaa yhteistä tietokantaa. Tieto Oyj:n kanssa on valmisteltu suunnitelma uuden potilastietojärjestelmän toteuttamiseksi. Samalla työterveyshuollon potilastietojärjestelmä eritytetään omaksi tietokannaksi. Menoja lisää myös sosiaali- ja terveydenhuollon atk-sovellusten lisenssi- ja palvelumaksujen korotukset. Menot Uusi terveydenhuollon Effica-tietojärjestelmäkanta Uusi työterveyshuollon Acute-tietojärjestelmäkanta Ohjelmistojen tukipalvelumaksujen muutokset Eri määrärahojen ja ostopalvelujen leikkaukset Sijaismäärärahojen pienentäminen

128 Lähde-hanke Vastuuhenkilö: projektipäällikkö Tarja Tapaninen Tulosyksikön kuvaus Lähde Voimaa matkalle on ESR-rahoitteinen kehittämishanke, joka on alkanut 2010 ja päättyy Hanketta hallinnoi Siilinjärven kunta. Mukaan hankkeeseen ovat sitoutuneet lisäksi Ylä- Savon sote-kuntayhtymän alueen kuntien sekä Maaningan, Kuopion, Lapinlahden ja Tuusniemen kuntien sosiaali- ja terveystoimet. Lisäksi hankkeessa on mukana lähes kaikkien em. kuntien nuoriso- ja sivistystoimet, lukuisa määrä kolmannen sektorin edustajia sekä paikallista työvoimahallintoa ja työnantajia. Toiminta-ajatus Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää vuotiaiden nuorten, nuorten aikuisten ja nuorten huoltajien perheitä uhkaavia tai niissä jo olevia sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä. Tarkoitus on myös kehittää ja mallintaa syrjäytymistä vähentäviä toimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia, joiden avulla voidaan tunnistaa alkava syrjäytymiskehitys ja reagoida siihen varhaisessa vaiheessa sekä lisätä asiakkaiden elämänhallinnan taitoja ja työmarkkinakelpoisuutta. Lisäksi tavoitteena on muodostaa hankealueelle työnantajaverkosto, joka kykenee nykyistä parempien toimintamallien avulla työllistämään syrjäytymisuhan alaisia henkilöitä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Projektin taustalla on ollut tarve vähentää nuoria uhkaavia tai jo olemassa olevia syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä. Hankekuntien palvelutuotanto jo pitkään ollut tilanteessa, jossa syrjäytymiseen on puututtu liian reaktiivisesti. Arvioiden mukaan esimerkiksi vuotiaista nuorista noin 10 prosenttia on vaarassa syrjäytyä. Merkittävänä on nähty myös tarve kuntien keskinäiseen ja muiden palveluntuottajien väliseen tiiviimpään yhteistyöhön. Projektin tarve on noussut kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön toimijoiden tekemistä havainnoista, kunnista toteutetuista kyselyistä ja selvityksistä sekä alueellisista ja valtakunnallisista tutkimuksista ja toimenpideohjelmista. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Ei vaikutusta. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Hanke työskentelee strategian vision mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia edistäen puuttumalla nuorten syrjäytymiseen jo varhaisessa vaiheessa. Strategian mukaisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työmarkkinakuntoisuutta parannetaan hankkeessa kehitetyin tukitoimin. Nuorille suunnattuja palveluita kehitetään useiden sektoreiden ja alueen muiden kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä vahvistamalla myös kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. Nuorten oma osallisuus on olennainen osa kehittämistyötä. 128

129 Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Hankesuunnitelman mukaisten naisuus sähköiselle toimitöönotto Nuorten palveluiden koko- Palvelun käyt- tavoitteiden saavuttaminen vuoden jakartalle 2013 loppuun mennessä kuntiin Matalan kynnyksen tukitoiminnan kehittäminen ja toiminnan koordinointi Työllisyysseminaari & jatkotoimenpiteet nuorten työllistämiseksi Pajatoiminnan kehittäminen Ylä-Savon alueella Hankkeen loppuseminaari & loppuraportti Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Lastensuojelun ammatillisen tukitarpeen väheneminen pilottikuntien alueella Alueen nuorten parempi työllisyys Sosiaalisen median koulutusta nuorten parissa työskenteleville Osallistumislaajuus koulutukseen Koulutus & sen tulokset Osallistuvuus, raportin tulokset Palvelu on käytössä Kuopion alueella ennen vuoden 2013 loppua ja monistettavissa muihin hanke- Jelppari-toiminta on juurtunut julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöksi pilottikunnissa, kirjallinen tukimateriaali on valmis ( haasteellisempia ) nuoria työllistävä yritysverkosto toimintaan Hankkeen johtoryhmä koulutettu keväällä 2013 Koulutuksen toteutuminen vähintään Kiuruveden alueella Seminaari syksyllä 2013, jolloin raportin mukaisten tulosten julkistus Hanke siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluiden johtajan alaisuuteen perusturvatoimialalta. Hankkeen toiminta-aika jatkuu neljällä kuukaudella saakka alkuperäisestä suunnitelmasta, mikäli ohjausryhmä ja rahoittaja hyväksyvät muutoshakemuksen Sosiaali- ja perhepalvelut Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Tulosalueen kuvaus Sosiaali- ja perhepalveluiden tulosalue muodostuu kolmesta tulosyksiköstä, jotka ovat hyvinvointineuvola, lastensuojelupalvelut ja sosiaali- ja vammaispalvelut. Lisäksi tulosalueella toimii Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö, joka tuottaa palveluja Siilinjärven lisäksi kolmelletoista kunnalle. Tulosalueella työskentelee vakinaisesti 79 työntekijää. Tulosalueella tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. 129

130 Toiminta-ajatus Sosiaali- ja perhepalveluiden tehtävänä on edistää, tukea ja ylläpitää asiakkaiden omaa selviytymistä päämääränä hyvinvointi ja tasavertainen osallistuminen yhteiskuntaan. Toimintaympäristö ja sen muutokset Perhe- ja aikuispalveluiden tulosalueen asiakkaat muodostuvat pääasiassa työikäisestä väestöstä perheineen. Siilinjärven väestöstä alle 65-vuotiaita on 85 % ja alle 20-vuotiaita 27 % koko väestöstä. Syntyvyys on noin 275 lasta vuodessa. Siilinjärven väestömäärä kasvaa ja samalla ikärakenne muuttuu kasvattaen palveluiden kysyntää ja käyttöä. Neuvolapalveluiden asiakasmäärä on kasvanut jatkuvasti ja lastensuojelun tarve on ylittänyt ennusteet ja tarve on jatkunut korkealla tasolla. Väestön ikääntymisen myötä vammaispalveluiden kysyntä on kasvanut vuosittain. Siilinjärven työttömyystilanne on pysynyt hyvänä, mutta pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työllisyystilanne ei ole lähtenyt kohentumaan kuten muiden työnhakijoiden ja työttömyyden pitkittyminen vaikuttaa toimeentulotuen tarpeeseen. Talouden epävarmuus luo uhkan, että suunta työllisyystilanteessa voi muuttua nopeastikin ja talouden tilanteen heikkeneminen ja työttömyyden lisääntyminen voi aiheuttaa palveluissa nopeita kysynnän muutoksia, joiden ennustettavuus on vaikeaa. Lähes kaikkia tulosalueen palveluja tulee järjestää asiakkaille palveluiden saatavuudesta asetetuissa aikarajoissa. Tämä on myös tulosalueen tavoitteena, mikä asettaa haasteita palveluiden resursoinnin pitämiselle kulloinkin tarvittavalla tasolla. Yhteistoiminta-alueen purkautumisen myötä häviää useissa palveluissa saavutettua synergiaetua ja resurssien niukkuus korostuu. Oikein mitoitetut voimavarat mahdollistavat oikea-aikaisten, oikein mitoitettujen ja vaikuttavien palveluiden järjestämisen kuntalaisille ja luovat edellytykset varhaiselle puuttumiselle. Kun henkilöstön määrä ei ole riittävä suhteessa palveluiden kysyntään vaarantuu sosiaalitakuiden toteutuminen ja asiakkaiden palveluun pääsy viivästyy ja henkilöstön jaksaminen heikkenee. Tulosalueen palveluista useimmat ovat asiakkaalle myös ns. subjektiivisia oikeuksia ja palvelu tai avustus on myönnettävä, kun asiakas täyttää palvelun kriteerit terveydellisesti tai taloudellisesti. Vuoden 2012 aikana palvelujen kysynnässä on ollut kasvua erityisesti toimeentulotuessa ja vammaispalveluissa sekä lastensuojelussa. Palvelutarpeiden kasvuun vaikuttavat osittain yleinen taloudellinen tilanne sekä lainsäädännön kautta tulleet palvelulaajennukset sekä tarkentuneet palveluiden kohdentamisen ohjeistukset. Vuoden 2012 aikana lastensuojelutarpeen selvityksissä on ollut ajoittain säädetyn selvitysajan (3 kk) ylittymistä ja neuvolapalveluissa ei ole pystytty toteuttamaan asetuksen mukaisessa laajuudessa tarkastuksia kaikissa ikäryhmissä. Tulosalueella painopisteen siirtoa ennaltaehkäisevän työn lisäämiseen tehostetaan. Neuvolapalveluissa henkilöstön resursointi saatetaan asetuksen mukaiselle tasolle, joka mahdollistaa laajat terveystarkastukset asetuksen mukaisessa laajuudessa. Lastensuojelussa vahvistetaan omaa perhetyötä, jotta voidaan vastata perheiden tuen ja ohjauksen tarpeisiin ja moniammatillista yhteistyötä vahvistetaan. Aikuissosiaalityössä hyödynnetään alkavan kuntakokeilu Kuopio-pilotti -hankeen mahdollisuuksia asiakkaiden työllistymisen tukemisessa ja uudenlaisten palveluiden kehittämisessä pitkäaikaistyöttömille. Kehitysvammapalveluissa kehitetään edelleen ikääntyvien kehitysvammaisten tukipalveluita omassa asunnossa asumisen tukemiseen ja lähdetään kehittämään nuorten kehitysvammaisten itsenäistymisen tukemista. Tulosalueen talousarvion haasteet liittyvät kehitysvammaisten asumispalveluiden, toimeentulotuen, vammaispalvelun ja lastensuojelun palvelukysyntään. Talouden suunnittelussa on huomioitu talousarvion valmisteluhetkellä tiedossa olevat palvelutarpeet eikä puskureita ole varattu ostoihin tai palveluihin. 130

131 Kehitysvammaisten asumispalveluihin ja laitoshoitoon on varattu määräraha, joka kattaa talousarvion valmisteluhetkellä tiedossa olevat sijoitukset, mutta ei sisällä varausta mahdollisesti vuoden 2013 aikana syntyville uusille sijoitustarpeille. Kehitysvammapalveluissa asumispalveluiden tilatarveselvitys valmistui Vaalijalan kuntayhtymä sai Aran rahoitusvarauksen ja Kihmulan 15-paikkaisen palvelukodin suunnittelu Siilinjärvelle on käynnistynyt. Palvelukodin on tarkoitus valmistua kesällä 2014 ja siilinjärveläisille kehitysvammaisille varataan yksiköstä asuntoa. Asumispalveluiden kehittämisessä on huomioitava nuorten, lapsuuden kodistaan pois muuttavien vammaisten palvelujen järjestäminen, mutta myös ikääntyvien palvelutarpeen kasvu. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan sekä avotyön kehittäminen on ajankohtaista uusien asiakkaiden myötä, sillä useat nuoret ovat peruskoulun jälkeen suorittaneet ammattitutkinnon ja taitoja vastaavan toiminnan järjestäminen luo tarpeen työtoiminnan kehittämiselle. Päivä- ja työtoiminnan asiakkaiden tarpeiden ja toiminnan muutoksien vuoksi on lähivuosina tarve löytää toiminnalle tilat, jotka tukevat paremmin toimintaa ja vastaavat asiakkaiden tarpeita. Vammaispalveluissa henkilökohtaiseen apuun oikeutettujen asiakkaiden piirin laajuus on vasta hahmottumassa ja hakemuksien määrä on kasvanut vuosittain. Lastensuojelun ammatillisten hoitokotien ja perhehoidon sijoituksiin on varattu määräraha talousarvion valmisteluhetkellä tiedossa oleviin sijoituksiin, mutta ei puskuria uusiin sijoituksiin. Jos vuoden 2013 aikana tulee uusia sijoitustarpeita aiheuttaa, se väistämättä määrärahatarpeen lisäyksen. Myös kotitalouksille myönnettävien avustusten kuten toimeentulotuen osalta syntyy uudelleen arvioinnin tarve varatun määrärahan suhteen, mikäli tarve alkaa kasvaa. Koulutetun erityishenkilöstön saatavuus on heikentynyt ja asettaa tulevaisuudessa rekrytointiin haasteita. Lähes kaikissa henkilöstöryhmissä koulutetun sijaistyövoiman saanti on heikentynyt, sillä käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon työvoima työllistyy hyvin vakinaisiin työsuhteisiin alueella. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Kehitysvammapalveluissa päivä- ja työtoiminnan tilatarpeiden selvitys valmistui syksyllä 2011 asumispalveluiden tilatarveselvityksen yhteydessä. Tarve päivä- ja työtoimintatilojen saattamiselle toimintaa tukeviksi ja asiakkaiden hoidollisuuden huomioon ottaviksi on ajankohtaistumassa uusien asiakkaiden palveluihin siirtymisen myötä. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnalle sopivat tilat tulee saada viimeistään parin vuoden sisällä. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa alueen väestömäärän kasvu lisää aina palveluiden käyttäjien määrää ja kysynnän kasvuun vastaaminen vaatii pääsääntöisesti resurssien lisäystä sekä henkilöstössä että asiakkaille myönnettävissä avustuksissa ja palveluissa. Hyvinvoinnin lisääminen ja nuorten ja perheiden syrjäytymisen vähentäminen vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työskentelyä. Palvelutarpeen lisäyksiin tulee reagoida oikea aikaisesti ja joustavasti ettei asiakkaiden tarvitse jäädä odottamaan palvelutarpeen arviointia ja palvelun järjestämistä, jolloin palvelutarve kasvaa ja vaikeutuu. Ammattitaitoisen työvoiman saanti ja kiinnittäminen organisaatioon tulee olemaan suunnitelmavuosien haaste. 131

132 Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Lakisääteiset palvelut pystytään tarjoamaan kuntalaisille oikea-aikaisesti ja viiveettä Lastensuojelussa avohuoltopainotteisuus toteutuu ja sijoituksissa toteutuu perhehoitosijoitusten ensisijaisuus Kuntakokeilu Kuopio-pilotissa kehitetään laadukkaampia, asiakaslähtöisempiä ja paremmin pitkäaikaistyöttömiä tukevia kuntoutus- ja työllistymispolkuja ja vahvistetaan kunnan roolia pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon saattaminen asetuksen mukaiseksi Sosiaalitakuun toteutuminen; toimeentulotuki vammaispalvelu lastensuojelu Avohuollon asiakasmäärä Huostassa olevien lasten määrä Perhehoitosijoituksien osuus uusista sijoituksista Kuntakokeilu Kuopiopilotissa mukana olleiden asiakkaiden määrä ja prosessin vaikuttavuus pitkäaikaistyöttömän tilanteeseen; elämänhallinta ja jatkopolun löytyminen Laajennettujen terveystarkastusten kattavuus Toimeentulotuen päätös alle 7 vrk Vammaispalveluissa päätös 3 kuukaudessa Lastensuojelutarpeen arviointi 3 kuukaudessa Avohuollon asiakasmäärä kasvaa, huostassa olevien lasten määrä vähenee, perhehoitosijoitusten määrä kasvaa sijaishuollossa. Kuopio pilotissa 60 asiakasta Elämänhallinta paranee ja jatkopolku löytyy 50 % pilotissa mukana olleelle pitkäaikaistyöttömälle. 100 % asetuksen mukaisista laajoista terveystarkastuksista on toteutunut SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Tilinpäätös Talousarvio Muutos TA Talousarvio Muutos TS 2014 TS % Myyntituotot , Sisäisten palvelujen myynti , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Vuokratuotot ulkoiset , Muut toimintatuotot ulkoiset , TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikkeet , Sis. aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Talousarvio 2013 ei ole vertailukelpoinen edelliseen vuoteen, koska vuoden 2012 talousarvio sisältää koko yhteistoiminta-alueen määrärahat ja vuonna 2013 talousarvioon on varattu pelkästään Siilinjärveä koskevat erät. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdassa Toiminnalliset muutokset 2013 on esitetty tulosalueen vertailukelpoinen toimintakate. 132

133 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Uudessa sosiaali- ja terveystoimen organisaatiossa tulosalueelta siirtyy terveyspalveluihin mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä puheterapia osaksi kuntoutusta. Sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen ostojen koordinointi keskittyy hoiva- ja vanhuspalveluihin, jonne tulosalueelta siirtyy mielenterveysasiakkaiden ja päihdedementikkojen asumispalveluiden määrärahavaraus. Kunnan keskushallinnosta tulosalueelle siirtyy työllistäminen, joka sijoittuu sosiaali- ja vammaispalveluiden tulosyksikköön. Yhteistoiminta-alueen purkautumisen yhteydessä tulosalueelle siirtyi laskennallisesti 2,5 henkilötyövuotta enemmän työpanosta kuin palveluiden tuotekertymien perusteella laskettuna tulosalueelle olisi tullut siirtyä. Siiliset-aikainen tuotekertymä ja suoritekustannukset kuvaavat toimintaa yhteistoiminta-alueella. Yhteisen tuotannon purkautuessa toiminnan tehokkuus ei ole sellaisenaan siirrettävissä pienemmän väestöpohjan toimintaan, vaan ajaudutaan korkeampiin yksikkökustannuksiin. Henkilöstöresurssin sopeuttamiseksi tulosalueella on tehty seuraavat ratkaisut: - Kehitysvammapalveluissa eläköitymisen johdosta avoimeksi tullut ohjaajan tehtävä jätetään täyttämättä - Aikuissosiaalityössä ei rekrytoida osa-aikaeläkkeen puolikkaalle sosiaalityöntekijää - Hyvinvointineuvolassa lastenpsykiatrin virka on täytettynä 50 %:sti Ratkaisujen johdosta palveluihin pääsy viivästyy ja asiakasjonot pitenevät. Ohjaajan tehtävän osalta kehitysvammaisten asiakkaiden kotiin annettavan tuen ja ohjauksen resurssia ei pystytä korjaamaan tarpeen mukaiseksi. Yhteistoiminta-alueen aikanakin resurssit ovat olleet niukat eivätkä kaikilta osin vastanneet palvelutarpeita. Resursseissa on lisäystarvetta tulevina vuosina sosiaali- ja perhepalveluiden asiakasmäärien kasvaessa vuosittain. Hyvinvointineuvola Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Tulosyksikön kuvaus Hyvinvointineuvola tarjoaa palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Yksikkö sisältää seuraavat palvelut: äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola, lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvonta, lasten mielenterveyspalvelut, lapsiperheiden sosiaalityö ja lastenvalvojapalvelut. Siilinjärvellä asui vuoden 2012 alussa alle 18-vuotiasta lasta. Hyvinvointineuvola toimii aluemallin mukaan ja tavoitteen on luoda vahva moniammatillinen työryhmä, joka vastaa kokonaisvaltaisesti yksikölle asetetuista tehtävistä omalla alueellaan. Yksikössä on yhteensä 27 työntekijää: äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola-, lastenneuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalveluissa 14 terveydenhoitajaa, lapsiperheiden kotipalvelussa 3 kodin- ja lähihoitajaa, perheneuvontapalveluissa, lasten mielenterveyspalveluissa ja lapsiperheiden sosiaalityössä 2 sosiaalityöntekijää, 4 psykologia ja yksi lastenpsykiatri sekä perheoikeudellisissa palveluissa 1 lastenvalvoja. Esimiestyöstä yksikössä vastaavat johtava sosiaalityöntekijä ja osastonhoitaja. 133

134 Toiminta-ajatus Yksikkö työskentelee lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja kasvun tukemisen periaatteella pyrkien poistamaan terveen kehityksen esteitä pitkäjänteisesti ja ennaltaehkäisevästi niin yksilön, perheen kuin yhteisön tasolla. Yksikön tavoitteena on rakentaa kasvatuskumppanuus eli tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään yhdessä muiden lapsiperhepalveluita antavien yksiköiden kanssa kuitenkin niin, että ensisijainen kasvatusvastuu säilyy vanhemmilla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Hyvinvointineuvola on moniammatillinen yksikkö, jossa yhdistyvät lapsiperheiden terveydenedistämisen ja psykososiaalisen tuen palvelut. Toimintojen yhteensovittaminen ja moniammatillisten työkäytäntöjen luominen on haastava ensivaiheen tehtävä. Uusien toimintamallien luomisen ohella yksikön on pyrittävä vastaamaan myös toimintaympäristön muutoksen tuomiin haasteisiin. Alueella on runsaasti lapsia ja lapsiperheitä sekä runsasta muuttoliikettä. Perheiden luontainen sosiaalinen verkosto voi olla heikko tai puuttua kokonaan. Osa vanhemmista on monella tapaa kuormittuneita, perheessä voi olla sekä aineellista että henkistä pahoinvointia, muuttuvia ihmissuhteita, psyykkistä ja fyysistä sairautta tai muita tekijöitä jotka estävät vanhempia näkemään lapsen tarpeita. Neuvolatyössä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveyttä edistävien perustehtävien rinnalle on noussut tarve edistää perheen psykososiaalista hyvinvointia ja vanhemmuuden tukemisesta on tullut yksi terveydenedistämisen keskeisimmistä tehtävistä. Perheiden tuen tarve kasvaa jatkuvasti, joten kyse tulee olemaan palveluiden riittävyydestä, mutta myös niiden sisällöstä. Jo olemassa olevien hyvien moniammatillisten yhteistyömallien sekä yksilöja perhekohtaisen tuen lisäksi erityistyöntekijöiltä tarvitaan yhä enemmän asiantuntijuutta ja konsultaatiota muihin lapsiperhepalveluita antaviin palveluyksiköihin. Mikäli perheille pystytään antamaan tehokasta ja laadukasta ennaltaehkäisevää peruspalvelua, vähenee erityispalveluiden tarve. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii riittävää henkilöstöresursointia eli henkilöstön määrän ja osaamisen lisäämistä vastaamaan toimintaympäristön muuttuvia tarpeita. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Hyvinvointineuvolassa ei ole tiedossa olevia investointitarpeita. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kestävää kuntataloutta tuetaan vahvistamalla peruspalveluita siten, että kuntalaisille syntyy vähemmän tarvetta turvautua kustannusvaikutuksiltaan raskaampiin erityispalveluihin. Panostamalla terveydenedistämispalveluiden kehittämiseen edistetään kuntalaisten hyvinvointia. Palveluketjujen kehittämisellä ehkäistään nuorten ja perheiden syrjäytymistä. 134

135 Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon saattaminen asetuksen mukaiseksi Laajennetut terveystarkastukset otetaan käyttöön äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa Laajennettujen terveystarkastusten kattavuus 100 prosenttia asetuksen mukaisista laajoista terveystarkastuksista on toteutunut vuotiaiden nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolun kehittäminen vuotiaiden mielenterveyspalvelut on kuvattu ja hoitopolku on yhdenmukaistettu käytäntöön Toimintamalli laadittu Perheneuvontapalveluiden käytäntöjen kehittäminen Informatiiviset tunnusluvut Yhtenäinen toimintaohjelma laaditaan neuvolatoiminnalle ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle Siilinjärvelle luotua vuotiaiden mielenterveyspalveluiden hoitopolkua testataan käytännössä Siilinjärvelle luodaan perheneuvolan toimintamalli Kirjalliset toimintaohjelmat Kuvatut ja yhdenmukaistetut vuotiaiden mielenterveyden peruspalvelut käytännössä Kirjallinen toimintamalli Kirjalliset toimintaohjelmat laadittu ja hyväksytty Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Laajojen terveystarkastusten määrä vuotiaita nuoria perustason mielenterveyspalveluissa Tuotantotavoitteet Sosiaalityön suoritteet Psykologien suoritteet Kotipalvelun suoritteet (käynti) Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Hyvinvointineuvola siirtyy vuoden alusta suoraan sosiaali- ja perhepalveluiden johtajan alaisuuteen. Hyvinvointipäällikön virka muutetaan johtavan sosiaalityöntekijän viraksi, jossa asiakastyösektorina on lapsiperheiden sosiaalityö. Yksikön toiminnoista puheterapia siirtyy terveyspalveluiden tulosalueelle kuntoutuksen yksikköön. Hyvinvointineuvolassa saatetaan terveydenhoitajan määrä suhteessa lapsimäärään neuvola-asetuksen mukaiselle tasolle, lisäämällä 1 htv lastenneuvolaan, 0,5 htv äitiysneuvolaan sekä 0,5 htv kouluterveydenhuoltoon. Palkkavaraus mahdollistaa rekrytoinnit kesällä. Heikentyneen sijaistilanteen vuoksi rekrytoidaan terveydenhoitajien varahenkilö, palkkakustannukset katetaan vuosilomiin ja muihin sijaistuksiin varatulla määrärahalla. 135

136 Yhteistoiminta-alueelta jääneen taloudellisen lisärasitteen tasapainottamiseksi lastenpsykiatrin työpanos on 50 % vuonna Säästövelvoitteiden johdosta lapsiperheiden kotipalvelussa ei täytetä sijaisuutta ja talousarviosta on poistettu määräraha kotipalvelun ostoihin. Menot 1 terveydenhoitaja lastenneuvolaan (1.7. alk.) ,5 terveydenhoitaja äitiysneuvolaan (1.7. alk.) ,5 terveydenhoitaja opiskeluterveydenhuoltoon (1.7. alk.) Lapsiperheiden kotipalveluun ei palkata sijaista Lapsiperheiden kotipalvelun ostopalvelujen poisto Lastenpsykiatrin virka täytettynä osa-aikaisesti (50 %) Ostoja yhdistyksiltä vähennetään Lastensuojelu Vastuuhenkilö: lastensuojelupäällikkö (avoin) Tulosyksikön kuvaus Lastensuojelupalveluissa työskentelymalli perustuu lastensuojelulain mukaiseen prosessimalliin, jossa on erotettu kolme toiminnallista kokonaisuutta: *vastaanotto- ja selvitystyö / virka-ajalla tapahtuva päivystysluonteinen lastensuojelutyö *avohuolto *sijais- ja jälkihuolto. Yksilö- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä toteuttavassa yksikössä työskentelee 10 sosiaalityöntekijää, 2 perhetyöntekijää ja 2 sosiaaliohjaajaa, 2 toimistotyöntekijää ja lastensuojelupäällikkö. Tulevina vuosina tulee vahvistaa omaa perhetyötä ja pitää sosiaalityöntekijöiden resurssi asiakastarpeiden tasolla. Toiminta-ajatus Lastensuojelussa toimitaan lastensuojelulain mukaisen asiakkuuden perusteella. Vastaanotto- ja selvitysyksikössä vastataan kiireelliseen virka-ajan lastensuojelun tarpeeseen, käsitellään lastensuojeluilmoitukset ja -hakemukset, annetaan ohjausta, neuvontaa ja konsultaatiota sekä tehdään lastensuojelutarpeen selvitykset. Avohuollossa palvellaan lastensuojelun asiakkuudessa olevia lapsia ja perheitä suunnitelmallisella pitkäjänteisellä työllä. Sijais- ja jälkihuollossa työskennellään huostassa ja sijaishuollossa sekä jälkihuollossa olevien lasten ja nuorten, heidän biologisten vanhempiensa, sijoituspaikkojen ja muun verkoston kanssa. Asiakassuunnitelma on keskeinen toimintaa ohjaava työväline. Toimintaympäristö ja sen muutokset Suurin osa siilinjärveläisistä lapsista ja nuorista voi hyvin. Niillä perheillä, jotka tarvitsevat eri viranomaisten apua, on kuitenkin entistä monimuotoisempia ja vaikeampia ongelmia, avuttomuutta ja keinottomuutta selvitä arkielämän rutiineista, parisuhde- ja mielenterveysongelmia, työttömyyttä, päihdeongelmia ja perheväkivaltaa. Kodin ulkopuolisia sijoituksia on tehty eniten nuorille. Nuoren lastensuojeluasiakkuus voi alkaa suoraan kiireellisellä sijoituksella. Viimeaikaisia kiireellisen sijoituksen perusteita ovat olleet nuoren itsetuhoisuus, kannabiksen ja muiden huumaavien aineiden käyttö ja voimakkaat psyykkiset oireet sekä nuorten rikollinen toiminta. Lastensuojelupalveluiden mahdollisuudet tehdä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ovat melko rajalliset. Näin ollen peruspalveluiden koulu, neuvola, päivähoito merkitys lapsen ja hänen perheensä tukena on merkittävä. 136

137 Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan Tämän jälkeen lakiin on tehty joitakin muutoksia, jotka ovat kuntaa velvoittavia. Vuoden 2011 lakimuutos velvoittaa kunnan järjestämään lastensuojelun asiakkaalle ne palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömiksi lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta. Säädös koskee kaikkia lastensuojelun asiakkaita niin avo-, sijais- kuin jälkihuollossa. Vuoden 2012 alusta tuli voimaan lastensuojelulain muutos, jonka mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Lastensuojelulaki sisältää velvoittavat määräajat palveluun pääsylle. Lastensuojeluilmoitus on käsiteltävä 7 arkipäivän kuluessa siitä kun työntekijä on vastaanottanut ilmoituksen. Lastensuojeluilmoituksen selvittelyn seurauksena mahdollisesti tehtävän lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava kolmen kuukauden sisällä ilmoituksen vastaanottamisesta. Vuonna 2011 lastensuojeluilmoituksia tuli 718 ja lastensuojeluhakemuksien määrä oli 62. Vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä lastensuojeluilmoituksia on tullut 561 ja lastensuojeluhakemuksia 39 kappaletta. Voidaan siis todeta, että lastensuojeluilmoitusten määrä on edelleen kasvussa. Vuoden 2011 aikana eniten lastensuojeluilmoituksia tuli vuotiaista. Syyskuun lopussa 2012 oli huostassa 36 siilinjärveläistä lasta. Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten määrä on ollut laskussa viime vuosina. Kehityksen jatkuminen vaatii varhaisen puuttumisen ja suunnitelmallisen avohuollon työskentelyn mahdollistumista sekä oikea-aikaisten tukipalveluiden järjestämistä lapsille ja perheille. Vuoden 2011 aikana avohuollon asiakkuudessa oli 574 siilinjärveläistä lasta, joista 7 12-vuotiaita oli 32 % ja vuotiaita 21 %. Perhehoitosijoituksen kustannukset ovat noin euroa vuodessa yhdestä lapsesta. Ammatillisten perhekotien kustannukset vaihtelevat euron välillä vuodessa hoitopaikasta riippuen. Lastensuojelulain muutos perhehoidon ensisijaisuudesta on vaikuttanut siten, että jokaisen sijoitettavan lapsen kohdalla arvioidaan perhehoidon mahdollisuus ja perhehoidon mahdollistamiseksi on sijaisperheille järjestettävä myös tarvittavat tukitoimet sijoituksen tukemiseksi. Haasteena nuorten sijoituspaikkaa arvioitaessa on, ettei teini-ikäisille välttämättä löydy sopivia sijaisperheitä. Tällöin on tärkeää, että nuorelle löytyy riittävän tukeva, mutta kuitenkin kodinomainen ammatillinen perhekotipaikka. Vuoden 2013 haasteena on kasvava jälkihuollossa olevien lasten ja nuorten määrä. Syyskuun lopulla jälkihuollossa oli 57 siilinjärveläistä nuorta. Vuonna 2013 kymmenkunta nuorta täyttää 18 vuotta ja he siirtyvät jälkihuoltoon. Jälkihuolto on vapaaehtoista mutta voidaan sanoa, että lähes kaikki nuoret ottavat sitä vastaan. Jälkihuollossa syntyy väistämättä tarvetta monipuolisille palveluille; nuorten tilanteet ovat haastavia ja heidän itsenäistymisensä tukeminen vaatii runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Tähän tilanteeseen pyritään vastaamaan oman perhetyön vahvistamisella, jolloin tukea pystytään tarjoamaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti ja yhteistyö vastuusosiaalityöntekijän kanssa on sujuvaa. Yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa näyttää edelleen korostuvan lain vaatima nopea puuttuminen, entistä tarkempi perheen tilanteen selvittäminen ja vaikuttavien palveluiden kohdentaminen. Erityisen tärkeää näyttää olevan perheisiin tehtävä, arjen muutoksiin tähtäävä työskentely. Useat perheet ovat motivoituneita ottamaan vastaan perheeseen tehtävää työtä. Muutostyö on usein kuitenkin melko hidasta. Niinpä perhetyön resurssia olisi kyettävä tarjoamaan hyvin erilaisiin tarpeisiin ja eripituisiksi ajoiksi. Lastensuojelun perhetyön vahvistaminen on erittäin perusteltua myös tästä näkökulmasta. Uudistunut lastensuojelulaki tuo myös jatkossa sosiaalityöntekijöille haasteita: koska lastensuojeluprosessi on hyvin säädeltyä ja sosiaalityöntekijän on kyettävä hallitsemaan ja suunnittelemaan työtään entistä tarkemmin eri määräaikojen puitteissa. Toisaalta sosiaalityöntekijän tulisi tavata vastuullaan olevat lapset ja nuoret säännöllisesti ja työskennellä heidän kanssaan kiireettömästi ja lasta kuunnellen. Nämä haasteet tiedostaen lastensuojelun sosiaalityöntekijät pitävät tärkeänä tavoitteenaan asiakaskontaktien lisäämisen. Keskiössä on lasten kanssa tapahtuvan työskentelyn kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on edelleen jäntevöittää vanhempien tapaamisia. Tämä asettaa haasteita ajankäytölle, sillä lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöillä on tällä hetkellä asiakkuudessa lasta työntekijää kohden. 137

138 Tärkeä lastensuojelupalveluihin vaikuttanut muutos oli Kuopion sosiaalipäivystyksen käynnistyminen syyskuussa Kuopion sosiaalipäivystys vastaa virka-ajan ulkopuolella kiireellistä sosiaalipalvelua koskeviin puheluihin ja yksikössä on lähtövalmius kiireellisissä lastensuojelutilanteissa. Kehittämistavoitteena on sähköisen tiedonsiirron mahdollistaminen sosiaalipäivystyksen ja kunnan välillä, joka nopeuttaisi ja helpottaisi lastensuojeluilmoitusten saapumista ja vähentäisi kirjaamiseen kuluvaa aikaa. Helmikuussa 2012 lastensuojelupalvelut siirtyivät kokonaisuudessaan Innocumiin remontoituihin tiloihin. Tämä on ollut merkittävä toimintaan vaikuttanut muutos. Lastensuojeluprosessin eri vaiheissa työskentelevien työntekijöiden yhteistyö on helpottunut, työntekijät saavat toisiltaan tukea mm. tilanteissa, joissa oma työpari on poissa ja asiakkaiden yksityisyys on helpommin toteutettavissa. Myös yksikön johtaminen on sujuvampaa, kun kaikki yksikön työntekijät ovat fyysisesti samassa paikassa. Esimiehen lähituki työntekijöille onnistuu päivittäin. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Lastensuojelussa ei ole investointitarpeita. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kestävän kuntatalouden näkökulmasta palveluprosessit toteutetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Kaikilla lastensuojelun osa-alueilla puuttuminen ja tukeminen tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa peruspalveluiden tukiessa tätä tavoitetta. Muutostyöskentelyä tehdään suunnitelmallisesti yhdessä asiakkaiden kanssa. Niukkenevien resurssien ja entistä vaativamman asiakasaineksen myötä on erityisen tärkeää pitää huolta ammattitaitoisten työntekijöiden jaksamisesta. Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Avohuollon vahvistaminen Lastensuojelun vireillepanot ja selvitykset pystytään hoitamaan lain asettamassa määrä-ajassa Perhehoidon vahvistaminen Asiakkuudessa olevien lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen Lastensuojelupalvelujen kustannustehokkuutta parannetaan toimintaprosesseja kehittämällä Tietojärjestelmästä nähdään asiakassuunnitelmien tilanne Seurantaa ja raportointia yliaikaisten vireillepanojen ja selvitysten osalta tehostetaan Luodaan yhdessä Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämis-yksikön kanssa toimintamallia perhehoidon vahvistamiseksi Tietojärjestelmästä nähdään lasten tapaamisten tilanne Lastensuojelun sijaishuollon ja siihen läheisesti liittyvien palveluiden prosessien nykytilan kuvaaminen ja tavoitteellisen prosessin mallintaminen 138 Tehty avohuollon ja sijaishuollon asiakassuunnitelma Käsittelyaika Yhteinen toimintamalli ja suunnitelma Lapsen oma tapaamisaika Mallinnettu sijaishuollon ja siihen läheisesti liittyvien palveluiden prosessi Kaikilla avohuollon ja sijaishuollon asiakkailla on voimassa oleva asiakassuunnitelma Lastensuojelun vireillepanot ja selvitykset pystytään hoitamaan lain asettamassa määräajassa Suunnitelma tehty Kaikkia avo- ja sijaishuollon asiakkuudessa olevia lapsia tavataan vähintään kerran vuodessa lapsen omalla tapaamisajalla Lastensuojelupalvelujen toimintaprosessi on kustannustehokas

139 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Lastensuojelun vireillepanojen määrä Avatut lastensuojelutarpeen selvitykset Avohuollon asiakasmäärä keskimäärin ka kuukaudessa Huostassa olevien määrä ka Jälkihuollossa olevien määrä ka Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö siirtyy alkaen lastensuojelupalveluista suoraan sosiaali- ja perhepalveluiden johtajan alaisuuteen. Lastensuojelussa vahvistetaan omaa perhetyötä kolmella henkilötyövuodella ja vastaavasti vähennetään ostopalveluihin varattua määrärahaa. Tulot Tulojen väheneminen sijoituksien asiakasmaksuista Menot Ensi- ja turvakotipalvelujen ostojen määrärahavarauksen pienentäminen Ammatillisten perhekotien ostojen vähennys Muiden lastensuojelun tukitoimien vähennys, perhetyön ostot Asiantuntijapalvelut Perhehoidon kustannukset perhetyötekijällä vahvistetaan omaa perhetyötä, mahdollistaa ostopalvelujen vähentämisen Avohuollon avustukset kotitalouksille Lastensuojelun kehittämisyksikkö Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Tulosyksikön kuvaus Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö tuottaa ja kehittää lastensuojelulain mukaisia palveluja alueen lasten ja perheiden tarpeisiin yhteistoiminnassa kuntien ja alan toimijoiden kanssa. Yksikön tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun ammatillista osaamista Pohjois-Savossa. Kehittämisyksikössä työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, toimistotyöntekijä, perhehoidon kehittäjä sekä haetussa hankkeessa yksi työntekijä. Toiminta-ajatus Lastensuojelupalveluita kehitetään ja tarpeisiin vastataan lapsilähtöisesti ja joustavasti. Palveluiden kehittämisessä painotetaan lapsiperheiden hyvinvointia. Ajatuksena on varmistaa palveluiden oikea-aikaisuus, tasavertainen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus. Yksikkö rekrytoi, valmentaa ja tukee sijaisperheitä. Näin kunnat voivat käyttää perhehoitoa ensisijaisena sijaishuollon muotona lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaste- hankkeessa lastensuojelun palveluiden oikea-aikaisuutta on viime vuosina kehitetty. 139

140 Lastensuojelutarpeen selvityksen koulutuksin on vahvistettu alueen kuntien sosiaalityöntekijöiden keinoja ja taitoja järjestää oikeanlaista tukea perheille lasten tarpeiden mukaisesti entistä varhaisemmin. Alueellisesti tuotettujen tukiperhepalveluiden, avohuollon ja kiireellisten sijoituspaikkojen tarve on lisääntynyt. Perhehoidon ensisijaisuuden toteutumisen turvaamiseksi on tarve kehittää edelleen lyhytaikaista perhehoitoa ja huostaanotettujen lasten hoidon tukemista lasten syrjäytymisriskin vähentämiseksi. Yhteistoimintamalleja on kehitettävä kuntien sosiaalitoimien, tuki- ja sijaisperheiden, varhaiskasvatuksen, koulun, hoito- ja terapiatahojen, alan oppilaitosten, yksityisten lastensuojelupalvelujen tuottajien ja järjestöjen kanssa. Kehittämistyötä toteutetaan edelleen vuoropuhelussa useiden valtakunnallisten kehittäjätahojen - kuten THL, Pesäpuu ry, Kasvatus- ja perheneuvoloiden liitto, Perhehoitoliitto - kanssa. Perhehoidon kehittämiseksi ikäihmisten kasvaviin palvelutarpeisiin esim. omaishoidon lomitukseen ja muistisairaiden hoitoon on virinnyt kuntien aloitteesta kehittämishankehakemus, jossa on tarkoituksena hyödyntää perhehoidon alueellisen järjestämisen ja kehittämisen asiantuntemusta. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Kehittämisyksiköllä ei investointitarpeita. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön hallinnoijana Siilinjärvi on aktiivinen lastensuojelun toimija. Yhteistyössä alueen kuntien kanssa turvataan perusta kuntien lastensuojelupalveluiden kehittymiselle. Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö osallistuu yhteisen menestyksen rakentamiseen reagoimalla väestömuutoksiin ja ottamalla vastuuta lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Osaamisen vahvistaminen ja alueellisten tukipalveluiden tuottaminen mahdollistaa laadukkaiden ja kilpailukykyisten kunnallisten lastensuojelupalveluiden toteuttamisen. Kehittämisyksikkö käy toiminta-alueellaan vuoropuhelua, kokoaa kehittämistarpeita ja luo niistä merkittäviä hankkeita. Ikärakenteen tuomiin muutoksiin ja ikääntyvän väestön kasvaviin palvelutarpeisiin vastaamisessa yksikkö on valmiudessa alueelliseen perhehoidon kehittämisyhteistyöhön. Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Perhehoidon ensisijaisuus huostaanotettujen lasten sijoituksissa Perhehoitoon sijoitetut huostaanotetut lapset Perheitä autetaan oikea-aikaisin palveluin Kehittämistoiminnalla vahvistetaan osaamista ja laadukkaiden palveluiden tasavertaista saatavuutta kunnissa Perhehoitoperheiden rekrytointi, valmennus, käytön tehostaminen ja tukipalveluiden alueellinen tuottaminen Voimavaroja kohdennetaan tukiperheiden ja lyhytaikaisten perheiden rekrytointiin, kouluttamiseen ja tukien järjestämiseen Kehittämishankkeilla edistetään palveluiden asiakastarpeisiin vastaavuutta ja vaikuttavuutta Tukiperheisiin sijoitetut Palveluiden kehittämiskoulutukset, - kokoukset ja vertaistapaamiset Perheisiin sijoitettujen osuus kasvaa kodin ulkopuolisissa sijoituksissa Lapsen ensimmäinen tukiperheeseen sijoitus toteutuu 4 kk:n aikana hakemuksen saapumisesta Sosiaalityöntekijöiden työkokoukset 2 krt/ v. Sijaisvanhempien seudulliset vertaistapaamiset 10 krt/ v. 140

141 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Ryhmäkonsultaatioita tarjotaan 12 krt/ v. Toimijatahojen osaamista vahvistava koulutuspv. 1 krt/ v. Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Tukiperhehoitoon sijoituksia Toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon sijoituksia Kehittämiskoulutukset, kokoukset ja vertaistapaamiset Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Kehittämisyksikkö siirtyy sosiaali- ja perhepalveluiden johtajan alaisuuteen lastensuojelupalveluista. Kehittämisyksikön toiminta laajenee ikäihmisten perhehoidon kehittämiseen, jos hankerahoitus toteutuu haetulle VOEMA hankkeelle. Tulot Voema hanke, haettu hanke Menot Voema hanke, haettu hanke Sosiaali- ja vammaispalvelut Vastuuhenkilö: sosiaali- ja vammaispalveluiden päällikkö Minna Kaija-Kortelainen Tulosyksikön kuvaus Sosiaali- ja vammaispalveluiden yksikössä vastataan aikuissosiaalityön, kehitysvammaisten ja vammaisten, työllistämisen, toimeentulotuen ja terveydenhuollon sosiaalityön palveluista sekä maahanmuuttajapalveluista. Sosiaalihuollon, sosiaalityön ja toimeentuloturvan palveluilla tuetaan kuntalaisia ja heidän perheitään oman elämän hallinnassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Palveluissa, jotka käsittävät erilaisia lakisääteisiä viranomaistöitä ja muita tukimuotoja, painotetaan moniammatillista työotetta ja ennaltaehkäisyä. Sosiaalityö on mm. ihmisten osallisuuden lisäämistä, palvelujen tuottamista, ongelmien ennaltaehkäisemistä, ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä, arviointia ja seurantaa sekä heikommassa asemassa olevien ihmisten asioiden edistämistä. Sosiaalityössä asiakas nähdään oman elämänsä asiantuntijana. Työllistämisen tarkoituksena on huolehtia vaikeasti työllistyvien työllisyyspalveluista ja työllisyysasioiden koordinoinnista. Työllistymisen yksikössä hoidetaan mm. kuntouttavaa työtoimintaa sekä keskitetysti Siilinjärven kunnan työllistämistä. 141

142 Vammaispalveluissa vastaan vammaissosiaalityöstä, asumispalveluista, työ- ja päivätoiminnasta ja vammaispalveluiden kuljetuspalveluista. Kehitysvamma- ja vammaispalveluissa on yhteinen palveluohjaaja, joka ohjaa ja neuvoo vammaisia henkilöitä palveluissa. Kehitysvammaisille kuntalaisille tuotetaan asumispalveluja, päivä- ja työtoimintaa, koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa sekä vanhempien lomien aikaista hoitoa ja palveluohjausta. Avohoidossa oleville mielenterveyskuntoutujille järjestetään päivätoimintaa. Kehitysvammapalvelut on jaettu palveluohjauksen, asumispalveluiden ja päivä- ja työtoiminnan palveluiden sekä koululaisten iltapäivähoidon sekä loma-aikojen päivähoidon osa-alueisiin. Jokaiselle asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, joka toimii työn perustana. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Sosiaali- ja vammaispalveluiden yksiköissä työskentelee yhteensä 31 työntekijää. Yksikössä työskentelee sosiaali- ja vammaispalveluiden päällikkö, johtava ohjaaja, palveluohjaajaa, viisi sosiaalityöntekijää, toiminnansuunnittelija, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, neljä etuuskäsittelijää ja kehitysvammapalveluissa 17,6 ohjaajaa. Lisäksi on tarvetta henkilökohtaisille avustajille kehitysvammaisten lasten kesäajan- ja iltapäivähoitoon sekä toimintakeskuksen päivä- ja työtoimintoihin. Toiminta-ajatus Aikuissosiaalityöllä autetaan yksilöä, perhettä ja yhteisöä selviytymään omatoimisesti työskentelemällä erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien ja yksilöiden kanssa ja vaikuttamalla muihin palveluihin sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimeentulotuella turvataan henkilön ja perheen taloudellinen selviytyminen. Toimeentuloturvayksikön perustehtävä on vastata taloudellista vähimmäisturvaa tarvitsevien asiakaspalvelusta ja toimeentulotuen käsittelystä siten, että asiakas saa päätöksen 7 arkipäivän määräajassa. Toimeentuloturvan toiminnallisena tavoitteena on asiakasprosessien sujuvuus ja käsittelyn yhdenmukaisuus. Työllisyydenhoidon tehtävänä on tuottaa palveluita työnhakija-asiakkaille ja olla mukana työmarkkinoille kuntoutuvien palveluissa. Pitkäaikaistyöttömyyttä pyritään katkaisemaan ja ennaltaehkäisemään erilaisilla aktiivitoimenpiteillä. Tavoitteena on luoda ratkaisuja, jotka johtavat työttömyydestä avoimille työmarkkinoille ja mahdollistaa kunnassa oppisopimuskoulutuksia. Kunta osallistuu myös työllistymistä edistäviin alueen yhteishankkeisiin. Koululaisille ja opiskelijoille järjestetään kesätyöpaikkoja tuomaan työelämää tutuksi, kokemaan kuntatyön mielenkiintoisuus ja tukemaan alan opintoja. Vammaispalveluilla huolehditaan siitä, että vammainen kuntalainen selviytyy mahdollisimman itsenäisesti jokapäiväisissä toiminnoissaan ja sosiaalisissa suhteissaan omassa lähiympäristössään. Palveluilla edistetään itsemääräämisoikeutta, yhdenvertaisuutta sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Toimintaympäristö ja sen muutokset Uuden sosiaalihuoltolain esitys on menossa eduskunnan käsittelyyn aikaisintaan vuonna Sosiaalihuoltolain vaikutukset toimintaan tulevat todennäköisemmin voimaan vasta vuoden 2014 aikana. Vammaispalveluiden menot ovat kasvaneet vuosittain. Kasvuun on eniten vaikuttanut voimaan tullut vammaispalvelulain muutos, joka oikeuttaa henkilökohtaiseen apuun vaikeavammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen etenevän vamman tai sairauden vuoksi välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisen elämän toiminnoista. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten niin paljon kuin vaikeavammainen henkilö välttämättä tarvitsee. Henkilökohtaisen avun päätöksiä oli elokuussa voimassa 52 ja vuoden 2012 aikana uusia päätöksiä elokuuhun mennessä oli tehty

143 Kehitysvammapalveluiden asiakasmäärä on kasvanut vuosittain. Siilinjärvellä on kehitysvammaisia 120. Kehitysvammaisten lasten perheillä on monia yksilöllisiä palvelutarpeita, jotka vaativa erityisjärjestelyjä asumiseen, kuljetuksiin sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa. Myös kehitysvammaisten lasten iltapäivähoidon ja kesäajan hoitotarve on kasvanut ja iltapäivähoitoon sekä kesäajalle tarvitaan määräaikaisesti henkilöstöä palveluiden järjestämiseksi. Peruskoulun tai ammatilliset opinnot päättäneet kehitysvammaiset nuoret tarvitsevat omassa kunnassa tuetun ja autetun asumisen paikkoja sekä päivä- ja työtoimintaa. Autettua asumista on tarvittaessa järjestetty ostopalveluna. Tuetussa asumisessa asuvat asiakkaat tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta päivittäiseen elämään ikääntymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi ja toisaalta nuoret itsenäiseen asumiseen siirtyneet asiakkaat tarvitsevat tukea itsenäiseen suoriutumiseen, joiden johdosta tarve tuetun asumisen ohjauksen lisäämiseen kasvaa. Vaalijalan kuntayhtymä on aloittamassa Kihmulan palvelukodin rakentamisen Siilinjärvelle vuonna Olemassa olevan asumispalveluiden tarpeen tyydyttämiseksi yksiköstä suunnitellaan ostettavan autetun asumisen palveluita 15 henkilölle palvelukodin valmistuessa vuonna Toimeentulotuen normien korotukset ovat lisänneet toimeentulotukimenoja, jonka vuoksi talousarvioissa esitetään lisämäärärahaa toimeentulotukeen. Toimeentulotukea saa noin 680 kotitaloutta vuosittain. Työmarkkinatuen kuntaosuus kasvaa, koska työmarkkinatukeen on tullut korotuksia, vaikka passiivitukea saavien henkilöiden määrä ei ole merkittävästi kasvanut. Vaikka työttömyys Siilinjärvellä on pysynyt hyvänä (työttömyysaste 6,7 %), pitkäaikaistyöttömyys ei ole laskenut. Tämän lisäksi toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten kasvuun tulee vaikuttamaan jatkossa myös se, että työvoimahallinnon aktiivitoimenpiteissä olevien määrä on laskussa. Myös taloudelliset suhdanteet vaikuttavat tuen tarpeeseen. Suhdanteiden heikkeneminen lisää työttömien ja lomautettujen määrää, mikä heijastuu toimeentulotukiasiakkuuksien määrän kasvuna sekä työmarkkinatuen rahoitusvastuun lisäyksenä. Siilinjärvi on mukana kuntakokeilussa, Kuopio-pilotissa. Kokeilun tavoitteena on löytää paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työelämään integroinnin malleja ja sitä kautta lisätä hankkeen kohderyhmän, vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien työelämäosallisuutta ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Siilinjärvellä Pilottiin otetaan vuosittain 60 asiakasta. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Kehitysvammaisten vaikeavammaisuus aiheuttaa lisätilantarvetta päivä- ja työtoiminnassa. Nykyiset tilat eivät ole asianmukaisesti muunneltavissa näihin tarpeisiin. Päihteitä runsaasti käyttävien henkilöiden asumistarpeen ratkaisemiseksi tulisi hankkia tai rakentaa noin 10 henkilölle asunto. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Siilinjärvi toimii päämäärätietoisesti nuorten, vajaakuntoisten ja työmarkkinataidoiltaan heikossa asemassa olevien työttömien erityistuen tuottajana. Nuorten työllistymistä tehostetaan ja lisätään työllistymistietoutta. Toimintakyvyn, ammatillisen osaamisen ja työmotivaation lisäämisellä kunta pyrkii osaltaan vastaamaan tulevaan työvoiman kysyntään kuntasektorilla ja yrityksissä. 143

144 Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Palveluohjauksellinen työote koko sosiaali- ja vammaispalveluihin Henkilökunnan koulutus Asiakastyytyväisyys ja palvelusuunnitelmien määrä Asiakkaiden itsemäärämisen lisääntyminen ja lain velvoitteiden täyttyminen Kehitysvammapalveluiden ja vammaispalveluiden yhteensovittaminen Täysin toimeentulotuen varassa olevien tulottomien asiakkaiden aktivointi Lisätään työttömän ammatillista osaamista ja työmotivaatiota Nuorten aktivoiminen työhön ja koulutukseen hakeutumisessa sekä tutustuttaminen kuntatyöhön Heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen ja sosiaalisten päämäärien edistäminen Palveluohjaajan työkuvan ja roolin kehittäminen Kuntakokeilu Kuopiopilotin täysimääräinen hyödyntäminen, oman aikuissosiaalityön kehittäminen ja kuntouttavan työtoiminnan käytön lisääminen tulottomilla asiakkaiden kohdalla, eläkeselvittelyt Järjestetään palkkatukityötä ja mahdollistetaan oppisopimuskoulutuksia Tarjotaan nuorelle kunnan yksiköissä positiivinen työharjoittelujakso Palkataan vuonna 1997 ja sitä ennen syntyneitä koululaisia ja opiskelijoita kesätyöntekijöiksi kuntaan Ostetaan räätälöityjä palveluita Tukeva-työvalmennussäätiöltä Avustetaan SPR Konttia ohjaajan palkkaamisessa Palveluohjaajan työajan seuranta Tulottomien asiakkaiden määrä Palkkatuella palkattavien määrälliset tavoitteet Ammattialan selkeytyminen, koulutukseen tai työhön hakeutuminen Määrälliset tavoitteet Kesätyöntekijöiden työtyytyväisyyskysely Toteutuneet ostopalvelut Toteutuneet toimenpiteet Palveluohjaus toimii saumattomasti sekä kehitysvammahuollossa että vammaispalveluissa Tulottomien asiakkaiden määrä vähenee 15 % Keskimäärin 17 palkkatuella työllistettyä kuukaudessa, joista vähintään kolme on oppisopimuksella Kuusi nuorta, kaikki hakeutuvat koulutukseen tai työhön 20 koululaista 24 opiskelijaa Palveluissa keskimäärin (henkilöä/kk) Tukeva: 30 SPR:

145 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Avotyöpaikkojen määrä Päivänkierron käyttövuorokaudet Toimintakeskuksen käyttöpäivät Toimeentulotukiasiakkaat/ kotitaloudet Toimeentulotukipäätöksen käsittelyaika Vpl:n henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaat Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat Työllisyydenhoidon palkkaaman henkilöstön henkilötyökuukaudet nuorten osuus (%) Kunnassa toteutettavat työelämävalmennukset/työharjoittelut henkilötyökuukausina nuorten osuus (%) Tukeva-työvalmennussäätiö - aktiivipalvelut (henkilöä/kk) - starttipaja (henkilöä/kk) Määrätavoitteet Palkkatuella palkatut työttömät (henk./kk) Harjoittelijat Kesätyö: koululaiset Kesätyö: opiskelijat Tehokkuus-/taloudellisuustavoitteet Palkkamenot (brutto) Palkkatuella työllistetyt ( /henk./6 kk) Harjoittelijat ( /henk./2 3 kk) Koululaiset ( /henk./~3 vko) Opiskelijat ( /henk./~1 3kk) Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Sosiaali- ja vammaispalveluiden yksikkö muodostuu aiemmista aikuissosiaalipalveluiden ja kehitysvammapalveluiden yksiköistä ja yksikköön keskitetään myös kunnan koko työllistämistoiminta kunnan keskushallinnosta. Päihdepalveluiden määrärahavarukset sekä koordinointi siirtyy terveyspalveluiden mielenterveysja päihdepalveluiden yksikköön ja päihdedementikkojen palveluasumisen ostojen määrärahavaraus hoiva- ja vanhuspalveluihin. Yhteistoiminta-alueelta jäävän taloudellisen lisärasitteen johdosta yksikössä ei täytetä eläköitymisen johdosta avoimeksi tullutta ohjaajan tehtävää kehitysvammapalveluissa ja toinen terveydenhuoltoon palvelua antavista sosiaalityöntekijöiden viroista on täytettynä 50 %:sesti. Kehitysvammapalveluihin ja vammaispalveluun tulee yhteinen palveluohjaaja, johon palveluita hakevat asiakkaat ovat ensimmäisenä yhteydessä. Kehitysvammapalveluissa Päiväkierron autetun asumisen yksikön vuosilomien sijaistus järjestetään osittain päivä- ja työtoiminnan henkilöstön avulla, jolloin Harjamäen toimintakeskus on kesällä kiinni kaksi kuukautta

146 Kunta on mukana kuntakokeilu Kuopio-pilotissa, jossa Siilinjärvi Maaninka alueella työskentelee kaksi hanketyöntekijää. Hankkeen tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Avustuksissa lisäystä on toimeentulotuessa, vammaisille annetuissa avustuksissa, johtuen henkilökohtaisen avun asiakasmäärän kasvusta. Vaalijalan laitoshoidon ostoissa on vähennystä, mutta kehitysvammaisten autetun asumisen ostopalveluissa yhden alkaneen uuden sijoituksen kokovuotinen kustannus. Tulot Perustoimeentulotuen valtio-osuuden lisäys Menot Perustoimeentulotuen määrärahalisäys Vammaisille annettavat avustukset määrärahalisäys Työmarkkinatuen kuntaosuus määrärahalisäys Vaalijalan laitoshoidon ostojen väheneminen Kehitysvammaisten hoitokotiostojen lisäpaikka Sosiaalityöntekijän osa-aikaisuuden sijaisuutta ei täytetä Ohjaajan tehtävän täyttämättä jättäminen kehitysvammapalveluissa Päiväkierron vuosilomien sijaisjärjestely päivä- ja työtoiminnasta Harjamäen toimintakeskuksen toimintakulut Päivänkierron toimintakulut Kuntakokeilu / Kuopio-Pilotti, kuntaosuus

147 6.5.3 Hoiva- ja vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: vanhustyön johtaja Kati Kantanen Tulosalueen kuvaus Hoiva- ja vanhuspalvelut muodostuvat tuki- ja ohjauspalveluista, kotihoidosta, päivätoiminnasta sekä asumispalveluista. Lisäksi hoiva- ja vanhuspalveluiden alueella ovat omaishoidontuki ja sosiaalihuoltolain mukaiset pitkäaikaiset asumispalveluiden ostopalvelusijoitukset. Hoiva- ja vanhuspalveluissa työskentelee vanhustyön johtajan lisäksi vanhustyön asiantuntija, neljä osastonhoitajaa, kaksi apulaisosastonhoitajaa, kaksi palveluohjaajaa, muistipalveluohjaaja, muistipoliklinikan sairaanhoitaja, kotiutushoitaja, SAS-hoitaja, tukipalveluiden työntekijä, kolme päivätoiminnan työntekijää, yksi virikehoitaja sekä kotihoidossa ja asumispalveluissa sairaanhoitajia, lähihoitajia, kodinhoitajia ja hoitoapulaisia. Toiminta-ajatus Hoiva- ja vanhuspalveluiden toiminnan lähtökohtana on tarjota ikääntyvälle väestölle lakiin pohjautuvat ja kunnan päättämät palvelut, joita annetaan laadittujen kriteerien perusteella silloin, kun fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen tilanne vaatii. Palveluilla turvataan ikääntyvälle väestölle heidän tarvitsemansa hoiva ja hoito, tuetaan ikääntyvien kuntalaisten oikeutta hyvään elämään ja huolehditaan heidän toimintakykynsä ylläpitämisestä. Hoiva- ja vanhuspalveluiden tavoitteena on edistää ikääntyvän väestön itsenäistä selviytymistä arkitoiminnoissa sekä mahdollistaa täysipainoinen ja turvallinen elämä. Lisäksi tavoitteena on tukea ikääntyvien kotona asumista niin kauan kuin se ihmisarvoa kunnioittaen on tarkoituksenmukaista vanhuspalveluiden voimavarojen puitteissa. Tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa käytetään perustana asiakasturvallisuutta, hoidon jatkuvuutta ja taloudellisuutta. Hoiva- ja vanhuspalveluissa ikääntyville suunnatut palvelut järjestetään tarve- ja voimavaralähtöisyyteen perustuen yhteistyössä ikääntyvän, hänen läheistensä ja eri toimijoiden kanssa. Peruslähtökohtana ovat jokaisen ikääntyvän yksilölliset tarpeet, toiveet ja arvostukset, jotka heijastavat hänen ainutkertaista elämänhistoriaansa tapoineen ja tottumuksineen. Hoiva- ja vanhuspalveluissa lähtökohtaisesti painotetaan ikääntyvän ihmisarvon ja autonomian kunnioittamista, oikeudenmukaisuutta ja osallistumista. Ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn onnistumisessa on ratkaisevaa ikääntyvän omat terveyttä edistävät valinnat ja elämäntapa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Hoiva- ja vanhuspalvelut muodostavat merkittävän palvelukokonaisuuden, jota ohjaa sekä sosiaalihuoltolaki että terveydenhuoltolaki. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja heidän sosiaali- ja terveyspalveluista on astumassa voimaan vanhuspalvelulaki. Lisäksi hoiva- ja vanhuspalveluita ohjeistaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM 2008) kunnille antama ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus. Vuoden 2013 aikana voimaan astuva vanhuspalvelulaki säätää vanhusten palveluista, joka turvaa ikääntyneiden oikeudet hyvään hoitoon ja arvokkaaseen kohteluun. Laki koskee kaikkia toimintamuotoja kotihoidosta laitoshoitoon. Lain henki on, että ikääntyneelle annetaan tarpeenmukaiset palvelut iästä riippumatta ja ikääntyneiden palvelutarve tulee selvittää moniammatillisessa tiimissä. Vanhuspalvelulaissa ensisijaisia ovat kotiin vietävät palvelut. Voimaan astuva vanhuspalvelulaki asettaa haasteensa hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaympäristöön, sillä laki määrittää aikarajoja hoitoon pääsystä. Lain mukaan kiireelliseen hoitoon on päästävä välittömästi ja kiireettömien palveluiden piiriin viivytyksettä; viimeistään kolmen kuukauden sisällä. Lisäksi voimaan astuva laki määrittää henkilöstön määrän ja osaamisen vastaavuudesta 147

148 ikääntyneiden palveluntarpeeseen. Lain voimaan tulon jälkeen ikääntyneelle on nimettävä vastuuhenkilö. Näin ollen vanhuspalvelulain jalkauttaminen hoitokäytäntöihin on keskeinen muutos hoivaja vanhuspalveluiden alueella. Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Myös Siilinjärven kunnan väestörakenne muuttuu. Ikääntyvien määrä kasvaa sekä lukumäärältään että suhteellisesti kunnan väestöstä. Siilinjärvellä vuosittainen kasvu on noin 0,5 % eli vuoteen 2013 yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Siilinjärvellä 100 henkilöä. Ennusteen mukainen kehitys jatkuu vuoteen 2025, joka tarkoittaa yli 75-vuotiaiden määrän kasvavan Siilinjärvellä henkilöä nykyiseen verrattuna. Ikärakenteen muutosta vastaavasti palveluntarve kasvaa entistä suurempien vanhusryhmien seurauksena. Riittävillä ja kohdennetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla voidaan tukea ihmisten asumista kotona nykyistä pidempää ja myöhentää laitoshoitoon siirtymistä. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimivassa palveluketjussa korostuvat kotihoito tukipalveluineen ja omaishoito, joita tukevat toimiva palveluasuminen ja laitoshoito. Asiakkaan yksilölliset, erilaistuvat tarpeet vaativat yhteistyöverkoston edelleen kehittämistä eri palvelutuottajien ja hallintokuntien kesken. Palvelujen kehittämisessä korostuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ehkäisevä toiminta ja toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Hoiva- ja vanhuspalveluiden osalta keskeisenä päämääränä on oikaista vanhuspalveluiden rakennetta laatusuosituksen mukaiseksi, joka kulminoituu vanhuspalveluiden osalta henkilöstömitoitukseen. Lisäksi toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten taloudellisten resurssien kaventuminen suhteessa ikääntyvien tarpeeseen, ikääntyneiden hoidettavuuden lisääntyminen ja koulutetun henkilöstön saatavuus asettaa koko vanhuspalveluiden alueelle haasteita. Hoiva- ja vanhuspalveluiden alueella ollaan henkilöstömitoituksessa vanhuspalvelulain määrittämällä minimitasolla, mutta henkilöstömitoitus ei ole suhteessa palvelutarpeeseen. Tämä näkyy palveluketjussa, hoidonporrastuksessa sekä henkilökunnan jaksamisessa. Henkilöstön ammattitaidolle asetettavat vaatimukset lisääntyvät myös vanhuspalvelulain voimaantulon myötä. Pätevän ja asiakaslähtöisen henkilökunnan rekrytointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Vanhuspalveluiden laadun varmistaa toiminnan jatkuvan arvioinnin lisäksi henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Hoiva- ja vanhuspalveluissa toiminnan kehittyminen edellyttää henkilöstöresurssien lisäämisen ohella teknologisten ratkaisujen käyttöönottamista sekä investointeja ikääntyvien apuvälineisiin. Keskeisenä investointikohteena on esteettömien asuinympäristöjen rakentaminen. Hoiva- ja vanhuspalveluiden palvelurakenteen oikaisemisessa korostuu kotihoito tukipalveluineen. Asiakkaan yksilölliset, erilaistuvat tarpeet vaativat teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä sekä investoimista hyvinvointiteknologiaan. Kotihoidossa investointitarpeena on kattava kotihoidon mobiili-toiminnanohjausjärjestelmä sekä kannettavat tietokoneet. Langattoman informaatioteknologian sulauttaminen asiakkaan tietojärjestelmiin (esimerkiksi lääketiedot, reseptit, laboratoriotulokset, perusterveydenhuollon tietojärjestelmä, hoito- ja palvelusuunnitelma) tehostaa asiakaslähtöistä kotihoitotyötä ja vapauttaa kotihoidon henkilöresursseja kuntouttavaan työhön sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Teknologisten ratkaisujen avulla päivittäisten ja viikoittaisten kotikäyntitapahtumien sekä historiatietojen lähetys tai hakeminen langattomaan päätelaitteeseen mahdollistaa työtehtävien joustavan organisoinnin sekä hoitotyön sujuvan jatkuvuuden. Hoiva- ja vanhuspalveluiden alueella tulevaisuudessa on kiinnitettävä huomiota asumispalveluiden ergonomisiin edellytyksiin, sillä toimintakyvyltään yhä huonompikuntoisten kanssa työskentelemien vaatii hankintoina muun muassa säädettäviä sänkyjä, geriatrisijatuoleja, suihkulavetteja sekä nostureita. Lisäksi hankintoina on ikäihmisten liikkumista helpottavia apuvälineitä, kuten pyörätuoleja. 148

149 Lisäksi hoiva- ja vanhuspalveluissa on investointitarpeita asumispalveluiden kiinteistöjen osalta. Risuharjun palvelukeskuksen korvaava uudisrakennus valmistuu vuoden 2014 aikana. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategian 2020 varaudutaan asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen tuomiin palvelutarpeisiin. Strategian mukaisesti perusedellytyksenä on tarpeeseen nähden riittävät palvelut. Siilinjärvellä tulisi ikäihmisten määrälliseen kasvuun (n. 100 yli 74-vuotiasta vuosittain) varautua oikea aikaisilla, oikeanlaisilla ja oikein kohdennetuilla palveluilla huomioimalla palveluketjurakenteen muutoksen lisäksi riittävä resursointi ja teknologisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Lisäksi haasteena tulee olemaan ammattitaitoisen, koulutetun, henkilökunnan riittävyys. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Kotihoidon toiminnan uudelleen organisointi (Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto) Hoiva- ja vanhuspalveluiden palveluketjun toimivuus o toimintakyvyn arviointiin perustuva päätöksenteko, palvelutarjonta ja kuntouttava toiminta Vuosittain seurattavat mittarit Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Toteuma Tavoitetaso Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä on käyttöönotettu vuoden 2013 aikana. Palvelutasomäärityksen mukaiset päätökset käytettävissä olevien resurssien puitteissa. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Hoiva- ja vanhuspalveluiden prosessien kehittäminen Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaprosessien ja palveluketjujen mallintaminen Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaamiskartoitusprosessin toteuttaminen hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstölle Kotihoidon välittömän asiakastyön aika ja/tai säännöllisten asiakkaiden määrä suhteessa joulukuu 2012 tilanteeseen Kotiutustiimin toimintamalli määritelty Tehostetun palveluasumisen toimintamalli määritelty Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön tehtyjen osaamiskartoitusten määrä suhteessa henkilöstön määrään. Kotihoidon mobiili-toimintaohjausjärjestelmän käyttöönoton seurauksena välittömän asiakastyön osuus ja/tai säännöllisten asiakkaiden määrän lisääntyminen 10 % Kotiutustiimin toimintamallin esiselvitys tehty 2013 aikana Tehostetun palveluasumisen toiminnan mallintaminen 2013 aikana Hoiva- ja vanhuspalveluiden henkilöstön osaamiskartoitus tehty 25 % 149

150 HOIVA- JA VANHUSPALVELUT Tilinpäätös Talousarvio Muutos TA Talousarvio Muutos TS 2014 TS % Myyntituotot , Sisäisten palvelujen myynti , Maksutuotot , Tuet ja avustukset Vuokratuotot ulkoiset , Muut toimintatuotot ulkoiset TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikkeet , Sis. aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset , Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Talousarvio 2013 ei ole vertailukelpoinen edelliseen vuoteen, koska vuoden 2012 talousarvio sisältää koko yhteistoiminta- alueen määrärahat ja vuonna 2013 talousarvioon on varattu pelkästään Siilinjärveä koskevat erät. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdassa Toiminnalliset muutokset 2013 on esitetty tulosalueen vertailukelpoinen toimintakate Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Omaishoidontuen saajat/keskim./kk 92 - Vanhukset (yli 65-vuotiaat) 50 - Vammaiset 42 Omaishoidontukea saavien yli 75-3 % 4% 5% vuotiaiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5-6 % Säännöllinen kotihoito (tunteina) Säännöllinen kotihoito (käyntimäärä) Säännölliset kotihoidon asiakkaat 205 Säännöllistä kotihoitoa saavien yli 75-9,5 11,3 13,0 vuotiaiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 13 14% Henkilöstömitoitus kotihoidossa, tavoite 0,19 0,25 0,3 0,3 Tilapäinen kotihoito (käyntimäärä) Kotihoidon yöhoito (käyntimäärä) Turvapalvelut (käyntimäärä) 670 Ateriapalvelu asiakkaat / kk 78 Ateriapalvelu, viedyt ateriat Asumispalveluiden lyhytaikaishoito Henkilöstömitoitus lyhytaikaishoidossa; 0,64 0,7 0,8 Laatusuositus 0,7 0,8 Tavallinen tehostettu palveluasuminen

151 Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 (oma tuotanto) Henkilöstömitoitus tehostetussa palveluasumisessa; 0,57 0,6 0,7 Laatusuositus 0,6-0,7 Muistisairaiden tehostettu palveluasuminen (oma tuotanto) Henkilöstömitoitus muistisairaiden tehostetussa 0,62 0,64 0,7 palveluasumisessa, Laatusuositus 0,7 Tehostetussa palveluasumisessa asuvien 7,0 6,5 6,0 yli 75-vuotiaiden osuus (prosentteina) Laatusuositus 5 6 % Pitkäaikaishoito (oma tuotanto) Henkilöstömitoitus pitkäaikaishoidossa; 0,58 0,6 0,6 Laatusuositus 0,6 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden osuus (prosentteina) Laatusuositus 3 % 1,2 2,0 3,0 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Hoiva- ja vanhuspalveluissa keskeisiä toiminnan muutoksia vuonna 2013 on sekä lyhytaikaisenhoidon että kotihoidon myynnin lisääminen. Vanhainkotimaksut vähentyvät johtuen Palvelukeskus Risuharjun kahden muistisairaiden laitoshoidon yksikön siirtymisestä Kaaripolun palvelutaloon tehostetun palveluasumisen yksiköksi alkaen. Tehostetussa palveluasumisessa asiakas maksaa asunnosta vuokran, hoivan ja hoidon osalta kotona annettavien palveluiden maksutaksan mukaisen maksun ja muut tukipalvelumaksut. Lisäksi asiakas maksaa henkilökohtaiset menonsa, kuten lääkehoidon kustannukset. Siiliset yhteistoiminta-alueen aikana vuosina on kehitetty vanhuspalveluiden palvelurakennetta voimakkaasti saaden aikaan vanhuspalveluiden hoitoketjun toimivuuden ja vähentäen erikoissairaanhoidon tarpeetonta käyttöä. Yhtenä keskeisenä välineenä vanhuspalvelurakenteen kehityksessä on ollut yhteistoiminta-alueen omien asumispalvelupaikkojen ristiinkäyttö, mikä on ollut selkeästi synergiaetu. Jatkossa vaihtoehtoina on selvitettävä kuntien yhteistyö, yksityisiltä osto ja oma tuotanto. Siilinjärven kunnan ikärakennekehityksestä huolimatta vuonna 2013 pidetään taloustilanteesta johtuen vanhuspalveluiden palvelurakenteen kehittämisessä välivuosi, mikä tarkoittaa sitä, että hoiva- ja vanhuspalveluihin ei tule vuonna 2013 uusia henkilöstöresursseja, asumispalvelupaikkoja tai omaishoidontuen määrärahoja ei lisätä. Tosiasiallisesti tämä tulee näkymään vanhuspalveluiden hoitoketjun toimivuudessa, mikä heijastuu ylipaikkoina vanhuspalveluiden asumispalveluyksiköissä, lyhytaikaishoitoyksikön kuormittumisena, pitkittyneinä hoitoaikoina vuodeosastolla sekä erikoissairaanhoidon tarpeettoman käyttönä. Kotikuntalakia ja sosiaalihuoltolakia on muutettu voimaan tulleilla laeilla (1377/2010 ja 1378/2010). Muutoksilla on helpotettu pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden mahdollisuutta vaihtaa kotikuntaa. Sosiaalihuoltolain 16 a :n perusteella henkilöllä, joka ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi ei kykene asumaan itsenäisesti, on oikeus hakea palveluja ja hoitopaikkaa myös muusta kuin kotikunnastaan. Kunta käsittelee hakemuksen ja tekee palvelua koskevan päätöksen. Näihin tilanteisiin liittyy kuntien välinen kustannusten korvausjärjestelmä. Sosiaalihuoltolain 42 b :n mukaan vastuu kunnan päätökseen perustuvan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy muuton jälkeen henkilön aiemmalla kotikunnalla. Tämä tulee näkymään keskeisenä toiminnan muutoksena vuonna 2013, sillä Siilinjärven kuntalaisia on hakenut sosiaalihuoltolain mukaista pitkäaikaishoitoa muualta kuin kotikunnastaan ja hakijoista osa on saanut myönteisen päätöksen hakemastaan kunnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijoittaja kunta vastaa palvelujen 151

152 järjestämisestä ja Siilinjärvi kotikuntana vastaa palveluista ja niiden välttämättömistä, palvelutarpeen mukaisista ja palvelusuunnitelmaan kirjatuista liitännäispalveluista aiheutuvista kustannuksista uudelle kotikunnalle niin kauan kuin henkilö on näiden palvelujen piirissä. Nämä kustannukset ovat tältä osin ennakoimattomia. Yhteistoiminta-alueen purkautuessa kohdentuu Siilinjärven kotihoitoon taloudellisena lisärasitteena laskennalliset 8 henkilötyövuotta enemmän työpanosta. Tämä perustuu tosiasialliseen suoritekertymään. Siilinjärven osalta lisäyksen kattaminen tapahtuu lakkauttamalla palveluasumisen asiakaspalveluiden ostot ja hoitamalla nykyiset palveluasumisen asiakkaat Siilinjärvelle kohdentuneella kotihoidon resurssilla. Palveluasumisen asiakaspalveluiden ostojen karsimisella säästetään kotihoidon 8 työntekijän henkilöstömenojen jälkeen Edellä esitettyjen lisäksi hoiva- ja vanhuspalveluissa keskeisiä toiminnan muutoksia vuonna 2013 on menoissa yksityisten hoitokotien asiakaspalveluiden ostojen indeksikorotus. Tehostetun palveluasumisen sopimuskumppanit ovat ilmoittaneet sopimusehtojen mukaisesti toukokuussa 2012 kirjallisesti hinnankorotuksesta. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen ostojen hinnankorotus on keskimäärin 2,5 % vuodelle Vuonna 2013 eläköityy asumispalveluista kaksi hoitoapulaista. Ikäihmisten laatusuosituksen sekä aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaisesti vapautuvat vakanssit tulee muuttaa hoitokoulutuksen saaneiden tehtäviksi. Näin ollen keskeinen toiminnan muutos on hoitoapulaisten tehtävien muuttaminen lähihoitajien tehtäviksi. Tehtävien täyttämättä jättäminen ei ole mahdollista henkilöstömitoituksesta johtuen (henkilöstömitoitus 0,54). Siiliset-yhteistoiminta-alueen purkautumisesta johtuen tuki- ja ohjauspalvelutiimin osastonhoitajan virka muuttuu sovitusti palveluohjaajan viraksi alkaen. Tulot Lyhytaikaishoidon myynti Kotihoidon myynti Vanhainkotimaksujen vähentyminen Muiden kodinhoitoapumaksujen lisääntyminen Tehostetun palveluasumisen tukipalvelumaksu Menot 2 hoitoapulaisen vakanssin muutos lähihoitajaksi Yksityisten hoitokotien asiakaspalveluiden ostojen indeksikorotus Asumispalveluiden osto kunnilta Palveluasumisen asiakaspalveluiden ostojen poistaminen Erityisryhmien asumispalveluiden ostojen vähennys Lisäys omaishoidontukeen (kh )

153 6.5.4 Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Martti Pärnänen Tulosalueen kuvaus Terveyspalvelujen tulosalueeseen sisältyy kuusi tulosyksikköä: Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut, sairaalapalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, työterveyshuoltopalvelut, kuntoutuspalvelut ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vastaanottopalveluihin sisältyy päivystyspoliklinikka ja erillisenä kustannuspaikkana röntgen. Vastaanottopalveluja tuotetaan kahdella terveysasemalla, pääterveysasemalla ja Vuorelan terveysasemalla. Keskitetty päivystys ja röntgen sijaitsevat pääterveysasemalla. Sairaalapalvelut sisältävät Siilinjärven pääterveysaseman vuodeosaston. Suun terveydenhuollon palveluja tuotetaan pääterveysasemalla ja Vuorelan terveysasemalla. Työterveyspalvelut on keskitetty pääterveysaseman välittömässä läheisyydessä olevaan yhteen toimipisteeseen Kuntoutuspalveluja tuotetaan Siilinjärven pääterveysasemalla, pääterveysaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa vuokratiloissa sekä pienessä määrin Vuorelan terveysasemalla. Lisäksi kuntoutuspalvelu hankkii ostopalveluna lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ja erilaisia terapiapalveluja, joiden osalta omat resurssit ovat joko riittämättömät tai niitä ei ole lainkaan omana toimintana. Kuntoutusyksikön resurssilla tuotetaan kuntoutuspalvelut myös vuodeosastolle ja vanhuspalvelujen pitkäaikaishoivayksiköille. Aikuisten mielenterveyspalveluja tuotetaan pääasiassa pääterveysasemalla, pienessä määrin Vuorelan terveysasemalla. Lisäksi yksikköön kuuluu ns. kotikuntoutus, mikä tarkoittaa mielenterveysongelmaisille pitkäaikaispotilaille kotiin vietävää palvelua. Lisäksi terveyspalvelujen tulosalue hankkii erikoissairaanhoidon palvelut pääosin Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä sekä pienessä määrin useilta muilta joko kunnallisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Toiminta-ajatus Terveyspalvelut tuottaa tai hankkii Siilinjärven kunnan väestölle sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon sairaanhoidolliset palvelut lukuun ottamatta kotisairaanhoitoa ja toteuttaa lisäksi merkittävässä määrin keskeisten kansantautien ennaltaehkäisyä. Palvelu tuotetaan laadukkaasti, joustavasti ja oikea-aikaisesti kulloistenkin resurssien sallimissa rajoissa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kunnan taloudellisen liikkumavaran nopea heikkeneminen asettaa entistä enemmän paineita sille, että palvelujen tuottamisen tehokkuuteen joudutaan koko ajan panostamaan enemmän. Samalla myös rajallisten voimavarojen mahdollisimman tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja kohdentamisella saatavan koko väestön terveyshyödyn maksimointi ovat entistä tärkeämpiä. Siilinjärven kunnan väestön nopean ikääntymisen myötä ikäihmisten tarvitsemien palvelujen kysyntä kasvaa nopeasti. Terveyspalvelujen osalta kasvupaineet kohdistuvat eniten sairaalapalveluihin/ koko vanhustenhuollon palveluketjuun, fysioterapiaan ja lääkinnälliseen kuntoutukseen (ennen kaikkea apuvälinepalveluun) ja lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoimintaan. Ikärakennemuutos on niin nopeaa, että taloudelliset voimavarat eivät mitenkään mahdollista kysynnän kasvuun vastaamiseen pelkästään lisäämällä vastaava määrä resursseja, vaan nykyistä tehokkaampia/tarkoituksenmukaisempia toimintamalleja täytyy kyetä löytämään. 153

154 Toisaalta kysynnän kasvu on niin nopeaa, että nollakasvullakaan resurssien osalta ei mitenkään selvitä. Realistinen tavoite voisi olla, että selviäisimme kysynnän kasvuun suhteutettuna esim. 50 %:n resurssien kasvattamisella. Kuntouttavan työotteen tehostaminen läpi koko terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen palveluiden on olennaisin keino pitkällä aikavälillä vaikuttaa siihen, että ikääntyvät eivät joutuisi turvautumaan ennenaikaisesti raskaimpiin pitkäaikaishoivan palveluihin. Etelä-Siilinjärven alueen väestön kasvu tarkoittaa alueen palvelutarjonnan laajentamista niin, että nykyiset lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan tilat käyvät auttamatta liian pieniksi. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Pääterveysaseman happikeskus ei sijainniltaan täytä tämän päivän turvallisuusmääräyksiä eikä nykyisenkokoisten (yli 1000 kg painavien) happikasettien kuljetus miestyövoimalla nykyiseen happikeskukseen ole työsuojelullisessa mielessä mahdollista. Ko. syistä joudutaan happikeskus rakentamaan erillisenä rakennelmana pääterveysasemakiinteistön ulkoseinien ulkopuolelle Suun terveydenhuollossa tarvitaan konekannan uusimistarpeeseen joka vuosi yksi uusi hammashoitoyksikkö, lukuun ottamatta vuotta Vuorelan hammashoitolalle tarvitaan pikaisesti uudet tilat, joko uudisrakentamalla, ostamalla tai vuokraamalla. Röntgenlaitteisto on iältään jo 16 vuotta vanha ja sairaanhoitopiirin ao. huoltopäällikön arvion mukaan laitteiston kunto on sellainen, että riski lopulliseen korjauskelvottomaan kuntoon menolle on suuri. Laitteiston uusinta on tarpeen viimeistään 2014, tarvittaessa voidaan joutua uusimaan ilman investointivarausta jo aikaisemmin ja hankkimaan palvelut hankinnan ja asennuksen ajalle joltain lähiympäristön palveluntuottajalta. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Siilinjärven kunnan strategiassa todetaan palveluista seuraavaa: Laadukkaat palvelut: Saatavuus, asiakaslähtöisyys, tarpeeseen nähden riittävät palvelut - Palvelujen saatavuus pidetään kuntalaisten kannalta hyvällä tasolla - Palveluprosesseja muokataan asiakkaan kannalta mahdollisimman joustaviksi niissä rajoissa, joita resurssit, työaikapelisäännöt ym. reunaehdot mahdollistavat - Hoidon tarpeen arviointia ja sen osaamista parannetaan niin, että rajalliset resurssit tulisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti kohdennettua. Tavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Palvelujen saatavuuden ylläpito Hoitotakuun toteutuminen tilastojen valossa Terveyspalvelujen kaikkien yksiköiden osalta hoitotakuu pystytään toteuttamaan vuoden 2013 ajan Valtimotautien ennaltaehkäisyn ja hoidon laadun ylläpito ja kehittäminen Terveyskeskusten laatuverkoston vuosittaiseen laatukeräykseen osallistuminen Laatukeräyksessä seurattavista vertailukelpoisista parametreistä yli 65 % on Siilinjärvellä yhtä hyvin tai paremmin kuin maassa keskimäärin 154

155 Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Oman sairaalan paikkapulasta johtuvan ylimääräisen erikoissairaanhoidon tarpeen hallinta välttämällä pitkäaikaishoivan toteuttamista sairaalapaikoilla ellei siihen ole lääketieteellistä perustetta Ylimääräisen erikoissairaanhoidon kertymän seuranta Ylimääräisen erikoissairaanhoidon kertymän minimointi Vastaanottotoiminnan eri vaihtoehtojen ja samalla työterveyshuollon roolin tarkastelu (vastaanottotoiminnan osalta jäi vuonna 2012 Siilisetin purun vuoksi toteutumatta) Vaihtoehtojen vertailu mukaan lukien työterveyshuolto ja työterveyshuollon Kallaveden työterveyteen fuusioitumisselvityksen loppuun vienti Ehdotus päätöksentekoon valmis mennessä TERVEYSPALVELUT Tilinpäätös Talousarvio Muutos TA Talousarvio Muutos TS 2014 TS % Myyntituotot , Sisäisten palvelujen myynti , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Vuokratuotot ulkoiset , Muut toimintatuotot ulkoiset TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Sisäiset palvelujen ostot , Aineet, tavarat ja tarvikkeet , Sis. aineet, tavarat ja tarvikkeet Avustukset Sisäiset vuokrat , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Poistot , Talousarvio 2013 ei ole vertailukelpoinen edelliseen vuoteen, koska vuoden 2012 talousarvio sisältää koko yhteistoiminta- alueen määrärahat ja vuonna 2013 talousarvioon on varattu pelkästään Siilinjärveä koskevat erät. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdassa Toiminnalliset muutokset 2013 on esitetty tulosalueen vertailukelpoinen toimintakate. 155

156 Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Martti Pärnänen Tulosyksikön kuvaus Siilinjärven kunnan terveyspalveluilla ei ole omaa erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa. Ostopalveluna toteutetaan ortopedikirurgin vastaanottoa ja ruoansulatuskanavan tähystystutkimuksia omissa tiloissa ja oman hoitohenkilöstön toimiessa avustavana resurssina. Pääosa erikoissairaanhoidon palveluista hankitaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä. Lisäksi erikoissairaanhoidon palveluja hankitaan Ylä-Savon SOTE kuntayhtymältä ja pienessä määrin useilta yksityisiltä palveluntuottajilta (mm. Neuron, Psykologian TietoTaito, Vetrea, Oiva Oy) ja lisäksi tarpeen vaatiessa valtiolta. Siilinjärven kunnalla ei ole omaa erikoissairaanhoidon henkilöstöä. Toiminta-ajatus Siilinjärven kunnan terveyspalvelut hankkii alueen väestölle erikoissairaanhoidon palveluja sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien erikoissairaanhoidon saatavuuskriteerien ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa yhteisesti alueella sovittujen hoidonporrastusperiaatteiden mukaisesti. Toimintaympäristö ja sen muutokset Siilinjärven kunnan väestön nopea ikärakennemuutos ja väestömäärän kasvu lisää myös erikoissairaanhoidon tarvetta nopeammin kuin sairaanhoitopiirin muissa kunnissa. Lisäksi Pohjois- Savossa käytetään tilastojen valossa erikoissairaanhoidon palveluja muuta Suomea enemmän suhteutettuna väestömäärään ja tarvekertoimiin. Viime mainitulle asialle sairaanhoitopiiri on hakemassa ratkaisua mm. suunnittelemalla perustettavaksi nopean vasteen päivystysosastoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen tueksi. Tällä järjestelyllä on tavoitteena välttää erikoissairaanhoitoa tarvitsemattomien päivystyspotilaiden ohjautuminen tarpeettomasti erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tai lyhytaikaisiin jatkoselvittelyihin terveyskeskusten vuodeosastoille. Erikoissairaanhoidon järjestämisvaihtoehdot ovat koko maassa tällä hetkellä muutosvaiheessa. Pohjois-Savon alueella ei toistaiseksi ole ratkaistu, miten nykyisen hallituksen kaavailema erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun siirtäminen lakkautettavilta sairaanhoitopiireiltä vahvoille peruskunnille käytännössä organisoidaan ja toteutetaan. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Omia erikoissairaanhoitoon liittyviä investointisuunnitelmia ei ole olemassa. Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Martti Pärnänen Tulosyksikön kuvaus Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut sisältävät varsinaisen vastaanottotoiminnan lisäksi päivystyksen ja kuvantamisen. Vastaanottopalvelut tuotetaan pääosin omalääkäri omahoitaja -periaatteella. Vastaanottotoimintaan kiinteästi liittyvät laboratoriopalvelut ostetaan Itä-Suomen Laboratoriokeskukselta. 156

157 Vastaanottopalveluissa on vakinaisia lääkärin virkoja 12, koulutusvirkoja 1 (4kk), varahenkilölääkärin virkoja 2 ja apulaisylilääkäri. Hoitajatehtäviä on 21 sairaanhoitajaa, 3 terveydenhoitajaa, vastaanottohoitaja, 2 sairaanhoitajan varahenkilöä, osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja (20 % hallinto, 80 % sairaanhoitajan työ). Kuvantamispalveluissa toimii radiologi ja 2 röntgenhoitajaa. Lisäksi vastaanottoja tukee geriatri 40 %, sosiaalityöntekijä 20 % ja apuvälinehuoltaja 10 %. Työterveydessä olevat 3 lääkäriä ja heidän hoitajansa hoitavat kansanterveystyönä 1436 henkilön väestövastuun palvelut, mikä on otettava jatkovirkatarpeessa huomioon työterveyden muutoksia tehtäessä. ATK tukea on n 1,5 henkeä, toimistotyön tukea 2 henkilöä. Toiminta-ajatus Vastaanottopalvelut tuottaa ja hankkii Siilinjärven kunnan alueelle kiireellisen ja kiireettömän sairaanhoidon sekä kansantautien ehkäisyn käypähoitosuosituksia ja muita hyväksyttyjä hoitoperiaatteita toteuttaen. Palvelut järjestetään yhteistyössä toiminta-alueen muiden toimialojen, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Toimintaympäristö ja sen muutokset Tärkein vastaanottopalvelujen kysyntään vaikuttava toimintaympäristöstä aiheutuva tekijä lähivuosina on nopea ikärakenteen muutos Siilinjärven kunnan alueella. Yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy nopeasti ja ko. ikäryhmä on vastaanottopalvelujen määrällisesti tärkein käyttäjäryhmä. Tämä lisää lääkärityön tarvetta edelleen ja nopeammin kuin alueen muissa kunnissa. Vuoden 2011 alusta voimaan astunut neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetus edellyttää lääkärityövoiman lisäystä. Tarkentuneet laskelmat osoittavat 36 viikkotyötunnin eli lähes yhden lääkärihenkilötyövuoden lisätarvetta. Tästä n. 8 tuntia voidaan toteuttaa vastaanoton ylilääkärin työnkuvan muutoksen kautta Sähköisen reseptin käyttöönotto hidastaa aluksi toimintaa, mikä näkyy vähentyvinä potilaskontakteina vuoden 2013 alussa. Hoitohenkilöstön saatavuuden heikkeneminen muodostaa uhan vastaanottopalvelujen riittävälle tuottamiselle. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Lääkärien lukumäärää joudutaan jo lähivuosina lisäämään hoitotakuun ja asetusten täyttämiseksi. Nykyisen saatavuuden ylläpito työajallisella lääkärityövoimalla edellyttäisi kahden lääkärin lisäystä, mikä edellyttäisi lisätiloja. Pääterveysasemalla ei ole varalla vastaanottotiloja edellä kuvattuun tarpeeseen eikä esimerkiksi jalkautuvan erikoissairaanhoidon toiminnan tarpeisiin. Vuorelan vastaanoton tilat ovat uudisrakentamisen tai uudistilojen vuokraamisen tarpeessa viimeistään suunnitelmakauden lopussa. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Laadukkaat peruspalvelut: - Saatavuus, Asiakaslähtöisyys, Tarpeeseen nähden riittävät palvelut : Lähipalvelut turvataan kaikilla neljällä terveysasemalla. Asiakkaita kuunnellaan, heidän tarpeitaan arvioidaan jo yhteydenottovaiheessa ja heitä ohjataan harkittuun, oikea-aikaiseen ja oikeatasoiseen palveluun. 157

158 Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Virka-ajan ulkopuolisten lääkäripäivystyskäyntien osuus kaikista lääkärin vastaanotoista Hoidon tarpeen arvion kehittäminen ja potilasohjanta, hoitajatyön kehittäminen Numeeriset tilastot Päivystyskäyntien osuus <17% (prosenttia laskettaessa huomioidaan myös tth:n väestövastuisessa hoidossa olevien siilinjärveläisten käynnit) Lääkäri- ja hoitajatyön oikea resursointi ja laadun ylläpito Kouluterveydenhuollon ja neuvolaasetuksen toteuttaminen Kuvantamislaadun korkea taso 1. Vastaanottotoiminnan vaihtoehtoiset järjestämismallit selvitetään * ks Toimintaympäristö ja sen muutokset 2. Valtimotautien ennaltaehkäisyn ja hoidon kehittäminen 3. Sähköisen reseptin käyttöönotto Varataan lääkärityötä 12 tuntia viikossa aiempaa enemmän neuvoloihin ja kouluille Laitteiston huoltaminen, potilaiden ohjanta Informatiiviset tunnusluvut 1. Jonoseuranta kolmas vapaa aika ei-kiireelliselle potilaalle -mittarilla. Laadunhallintaryhmä kokoontuu 4 kertaa vuodessa 2. Valtimotautien laatuverkostoon osallistuminen 1. Lääkäreillä keskimäärin 14 vrk, hoitajilla 10 vrk syysmarraskuussa. Vastaanottotoiminnan muutostarve selvitetty 30.6 mennessä % parametreista on vähintään yhtä hyvin kuin Suomen muissa kunnissa 3. Seurantatilasto % resepteistä lokakuussa sähköisiä THL:n seuranta 80% tarkastuksista onnistuu asetuksen mukaisesti Keuhkokuvausten seuranta Säteilyannos ei ylitä tutkimuksessa 0,4 Gy x neliöcm Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Lääkärien vastaanottokäynnit kaikki * Lääkärien päivystysvastaanottokäynnit Hoitajien vastaanottokäynnit Hoitajien päivystysvastaanottokäynnit Radiologiset tutkimukset röntgen/uä /1 302 * Vuoden 2012 käyntimääräennuste on alimitoitettu, toteutuma tulee olemaan lähellä TP 2011 tasoa / /1 200 Keskeiset toiminnan muutokset 2013 (pääosin yhteistoiminta-alueen purkuun liittyviä) /1 200 Keskitetyn päivystyspoliklinikan 6 hoitajan henkilöstö jää Siilinjärven resurssiksi, vaikka se Siilisetaikana on ollut valmiutena koko aluetta varten. Käyttö on ollut yli 90-prosenttisesti siilinjärveläisten käyttöä. Yhtään henkilöä pienemmällä resurssilla ei 14/7 työvuoroja ole mahdollista organisoida. 158

159 Tulot Päivystyksen myyntiä Maaningalle (n. 70 % Maaningan nykyisestä käytöstä) Röntgenin myyntiä Maaningalle Röntgenlääkärin työpanoksen myyntiä lisää Lapinlahdelle 4 viikkotuntia Neuvola-asetuksen toimeenpanoon osoitetaan lisää 8 viikkotyötuntia lääkärityöpanosta vastaanoton ylilääkärin työpanosta uudelleen suuntaamalla (tarve olisi 36 lisätyötuntia). Vastaanoton ylilääkärille / jatkossa apulaisylilääkärille kertyneitä vuosilomia, säästövapaita ja päivystysvapaita kulutetaan vuoden 2013 ajan 2 työpäivää/viikko ilman sijaista, millä kompensoidaan aikaisemmin Nilsiään ja Maaningalle suuntautuneen työpanoksen poisjäänti, 2014 alkaen siirtyminen osaeläkkeelle. Opiaattikorvaushoitoa toteuttamassa on vuoden 2012 ajan ollut lahjoitusvaroin palkattu ylimääräinen sairaanhoitaja 50 %:n työajalla. Vuonna 2013 kyseinen poistuva resurssi hoidetaan sisäisin järjestelyin vastaanoton muun hoitohenkilökunnan toimesta. Terveyskeskuksen sairaala Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Martti Pärnänen Tulosyksikön kuvaus Terveyskeskuksen 35 sairaansijaa käsittävä sairaala sijaitsee Siilinjärven pääterveysasemalla. Sairaala vastaa Siilinjärven väestön perusterveydenhuoltotasoisesta laitoshoidosta. Palveluketjun eri osien oikealla mitoituksella, resursoinnilla ja saumattomalla yhteistoiminnalla erityisesti vanhuspalveluiden kanssa huolehditaan siitä, että ketjun toimimattomuudesta aiheutuvaa erikoissairaanhoidon ylimääräistä käyttöä ei aiheudu. Yksikön päällikkönä toimii johtava lääkäri. Geriatrian apulaisylilääkärin työpanoksesta 40 % kohdentuu terveyskeskuksen sairaalaan. Erikoistuvan lääkärin virka muutetaan osastonlääkärin viraksi rekrytoinnin helpottamiseksi. Muutoksella halutaan myös luoda mahdollisuus lääkärityövoiman pysyvyydelle. Sairaansijamäärän vähenemisen ansiosta palvelut on mahdollista tuottaa nykyisellä henkilökuntamäärällä. Henkilökuntamäärään on laskettu mukaan osastonhoitajan, sairaanhoitajien, lähihoitajien ja osastonsihteerin lisäksi osastonlääkäri ja fysioterapeutti sekä geriatrian apulaisylilääkärin työpanoksesta 40 %, sosiaalityöntekijöiden työpanoksesta yhteensä 60 % ja apuvälinehuoltajan työpanoksesta 5 %. Toiminta-ajatus Terveyskeskuksen sairaala tuottaa kuntalaisille akuuttia ja kuntouttavaa perusterveydenhuoltotasoista sairaalahoitoa, järjestää erikoissairaanhoidon jälkeistä jatkohoitoa sekä tuottaa pitkäaikaishoitoa niille kuntalaisille, joiden hoito edellyttää sairaalaympäristöä. Sairaala toimii myös arviointiyksikkönä, jossa tehdään vanhusten tilanne- ja toimintakykyarvioita ja hoidon suunnittelua yhdessä avohoidon kanssa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Siiliset-liikelaitoksen purkautuessa maaninkalaisten ja nilsiäläisten hoitaminen Siilinjärven terveyskeskuksen sairaalassa loppuu. Muutos mahdollistaa sen, että sairaansijamäärää voidaan vähentää kolmella, jonka jälkeen potilaspaikkoja on 35. Muutos mahdollistaa samalla yhden 2 hengen potilashuoneen muuttamisen ja varustamisen saattohoitohuoneeksi yhdelle potilaalle + omaisille, mikä parantaa siltä osin merkittävästi hoidon laatua. Samalla aikaisempi liian niukka henkilöstöresursointi hoidettavien määrään ja toiminnan sisältöön, ennen kaikkea nopeasti kasvaneeseen hoito- 159

160 jaksojen määrään, suhteutettuna saadaan korjattua vastaamaan paremmin tarvetta ja valtakunnallista suositusta. Siilinjärven vanhusväestön määrän nopea lisääntyminen lisää sekä terveyskeskustasoisen akuuttisairaanhoidon että lyhytaikaisen kuntouttavan hoidon tarvetta. Vuodeosastopaikkojen varaaminen täysimääräisesti perustehtävänsä mukaiseen ja vain Siilinjärven kuntalaisten käyttöön on välttämätöntä eikä sairaalassa toteuteta vanhusten pitkäaikaishoivaa. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien osalta on ollut rekrytointivaikeuksia, mikä vaikuttaa palvelun laatuun ja henkilökunnan työssä jaksamiseen. Henkilöstömitoituksen korjaaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen ovat edellytyksiä sille, että rekrytointiasema saadaan kilpailukykyiseksi. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Sairaalan sisäänkäynnin ulkoalue ei vastaa tällä hetkellä asiakasliikenteen edellyttämiä turvallisuus- ja joustavuusvaatimuksia. Piha-alueen kokonaisvaltainen suunnittelu ja uudelleen järjestely helpottaisi sairaalatoiminnan liikennöintiä ja muita alueen käyttäjiä. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntalaisille tarjotaan riittävät perusterveydenhuoltotasoiset sairaalapalvelut omassa sairaalaympäristössä. Henkilöstön sitoutumista edistetään huolehtimalla osaamisesta ja työhyvinvoinnista. Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Oman sairaalan paikkapulasta johtuvan erikoissairaanhoidon tarpeettoman käytön minimoiminen Sairaansijojen vapauttaminen pitkäaikaishoivaa tarvitsevilta potilailta Ylimääräiset erikoissairaanhoidon hoitopäivät Ylimääräiset erikoissairaanhoidon hoitopäivät minimoitu Jokainen vakinaiseen henkilökuntaan kuuluva osallistuu ammatilliseen täydennyskoulutukseen Informatiiviset tunnusluvut Laaditaan koulutussuunnitelma ja -seuranta Toteutuneet koulutuspäivät /vakinainen työntekijä Jokainen vakinainen henkilökuntaan kuuluva on osallistunut vähintään yhteen ammatilliseen täydennyskoulutuspäivään v aikana Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Hoitopäivät Hoitojaksot Keskimääräinen hoitoaika 10 8,5 Täyttöaste

161 Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Paikkamäärää vähennetään 38:sta 35:een, samalla henkilöstömitoitus paranee nykyisestä 0,65:stä 0,71:een/potilaspaikka. Tämä on ehdottoman välttämätöntä edes jotenkin laatukriteerit täyttävän hoidon toteuttamiseksi siitä syystä, että osaston potilasvaihto on kasvamassa kuluvana vuonna aikaisemmalta :n hoitojakson tasolta noin hoitojakson tasolle. Tämä siitä huolimatta, että koko ajan Nilsiän osastolla hoidetaan yhteensä noin 4 siilinjärveläistä + maaninkalaista potilasta. Kun Nilsiän osaston käyttömahdollisuus loppuu vuodenvaihteessa ja kun paikkamäärä pienenee 3:lla, ei jatkossa ole mahdollista myydä vuodeosastopalveluja Maaningalle ilman, että kapasiteetti jää riittämättömäksi ja ylimääräistä erikoissairaanhoidon käyttöä kertyy merkittävässä määrin. Maaningalle vuodeosastopalvelujen myynnin teknisenä esteenä on lisäksi käytännössä eri sairauskertomusjärjestelmään siirtyminen. Vuodeosaston päätoimisen lääkärin virka muutetaan erikoistuvan lääkärin virasta osastonlääkärin viraksi. Tämä parantaa selvästi rekrytointiasemaa ja samalla lääkäriroolin jatkuvuusedellytyksiä. Erikoistuvan lääkärin virkana rekrytointi on toistuvasti epäonnistunut ja roolia jouduttu hoitamaan vaihtuvalla työvoimalla. Tulot Sairaansijojen vähenemisen aiheuttama tulojen lasku Menot Erikoistuvan lääkärin viran muuttaminen osastonlääkäriksi Työterveyspalvelut Vastuuhenkilö: työterveyshuollon ylilääkäri Marjut Mäittälä Tulosyksikön kuvaus Työterveyspalvelut tuottavat sekä kokonaisvaltaisia että lakisääteisiä työterveyshuollon palveluja Siilinjärven kunnan ja lähikuntien työnantajille, yrityksille ja yrittäjille. Palveluja tarjotaan myös valtakunnallisille yrityksille. Työterveyspalveluissa työskentelee kolme työterveyshoitajaa, kolme työterveyslääkäriä, sairaanhoitaja, vastaanottohoitaja ja työfysioterapeutti. Yksi lääkäreistä tekee 75 % työaikaa, ja työfysioterapeutin työaika on 80 %. Työterveyshuollon asiantuntijoista yksikön kautta käytettävissä ovat työfysioterapeutin lisäksi ostopalveluina työterveyspsykologi ja maatalouden asiantuntija sekä konsultoivat erikoislääkärit. Röntgenpalvelut hankitaan vastaanottopalveluilta ja laboratoriopalvelut IS- LAB:lta. Työterveyshuolto-tulosyksikkö toimii nolla-nettobudjetilla. Toiminta-ajatus Toteutetaan työterveyshuoltolain mukaista toimintaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Tehdään terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoina yhteistyötä työpaikkojen ja yrittäjien kanssa. Toiminnan tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä terveellisessä ja turvallisessa työssä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Työterveyspalvelujen asiakaskunta vaihtuu jossain määrin jatkuvasti. Uusia sopimuksia tehdään koko ajan, toisaalta sopimuksia päättyy mm. yrittäjien eläköitymisen vuoksi, ja eritoten maatalousyrittäjien määrä on laskussa. Pientyöpaikkojen ja yrittäjien työterveyshuollossa on edelleen tavoitteena parantaa palvelujen kattavuutta. 161

162 Työvoiman nopea ikääntyminen, työelämän nopeiden muutosten ja kiireen aiheuttama psyykkinen kuormitus sekä lukuisat muut erityisriskit, kuormitustekijät ja altisteet lisääntyvät. Taloudellinen taantuma voi vaikuttaa yritysasiakkaiden määrään ja työterveyshuollon sopimusten laajuuteen. Työterveyshuolto pyrkii onnistumaan työpaikkojen työkykyä ylläpitävän toiminnan aktiivisena yhteistyökumppanina. Työkykyä ylläpitävän toiminnan onnistuminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja laadukkaita palveluja. Väestövastuisessa toimintamallissa sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon osuus korostuu varsinkin lääkäreiden vastaanottotoiminnassa ennaltaehkäisevien terveystarkastusten ja työpaikkaselvitysten kustannuksella. Lääkäriresurssia ei ole ollut riittävästi työpaikkatoimintoihin, varsinkin kun työterveysneuvottelujen määrä on lisääntynyt erittäin paljon. Työterveyshoitajien työ- ja asiakasjakoa tarkistetaan jatkuvasti hoidossa olevien työpaikkojen vaihtelun mukaan. Työterveyshoitajien työssä ovat lisääntyneet sekä väestövastuiseen toimintatapaan kuuluva laaja sairaanhoito että lakimuutosten lisäämät työterveysneuvottelut järjestelyineen. Työfysioterapeutin myötä toiminnan moniammatillisuus ja palvelutaso ovat parantuneet. Asiakasmäärän vähentyessä työfysioterapeutti siirtyy takaisin osa-aikaisesti tekemään kansanterveystyötä. Työterveyspalvelut -tulosyksikön irtaantumista väestövastuisesta toimintatavasta valmistellaan osana vastaanottopalvelujen toiminnan vaihtoehtojen pohdintaa. Työterveysyksikön toimintavarmuutta vahvistetaan ja tarjotaan laadukkaita ja moniammatillisia palveluja koko työssäkäyntialueella. Selvityksen kohteena ollut yhdistyminen Kallaveden Työterveyden kanssa linjataan vuoden 2013 aikana. Osallistutaan alueellista yhteistoimintaa ja verkottumista vahvistavaan Työterveyslaitoksen SavoSeitti-hankkeeseen, joka käynnistyi syksyllä Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Investointitarpeita syntyy, mikäli asiakasmäärä lisääntyy niin, että tarvitaan lisää tiloja. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Työterveyshuolto kantaa merkittävällä osalta vastuuta kunnan työikäisten terveydestä, hyvinvoinnista ja työkyvystä. Laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen tarjoaminen alueen yrityksille ja yrittäjille lisää osaltaan Siilinjärven kunnan vetovoimaisuutta elinkeinotoimintaa ajatellen. Vuonna 2011 aloitettu SHQS-laatutyö pyrkii paitsi palvelujen laadun parantamiseen, myös henkilöstön osaamisen ja jaksamisen varmistamiseen sekä motivaation ylläpitämiseen. Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Työterveyshuollon tuotot kattavat toiminnan nettomenosta Budjettitoteuma 100 % työterveyshuollon (pl. ktt) aiheuttamat kulut SHQS-laatutyö Laaditaan projektin aikana Laatuhankkeessa edetään projektisuunnitelman mukaisesti 162

163 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Työterveyshuoltosopimuksia Työpaikkaselvityksiä ml. tilakäynnit Vastaanottokäyntejä Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Sekä tulot että menot vähenevät verrattuna Siiliset-aikaan, mutta edelleen nolla-nettobudjetoinnilla toimitaan. Vuoden 2012 aikana Kuopion kannanotosta johtuen kesken jäänyt selvitys fuusioitumismahdollisuudesta Kallaveden työterveyden kanssa viedään loppuun vuoden 2013 alkupuoliskon aikana. Suun terveydenhuolto Vastuuhenkilö: johtava hammaslääkäri Veijo Miettinen Tulosyksikön kuvaus Suun terveydenhuollon tulosyksikkö tuottaa ehkäisevän ja korjaavan suun terveydenhuollon palvelut Siilinjärven kunnan väestölle. Pitkälle vietyä tarkoituksenmukaista työnjakoa hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien välillä jatketaan. Yksilöllinen kutsujärjestelmä on palveluohjauksen keskeinen väline. Toiminta-ajatus Palvelut tuotetaan lähipalveluina ammattitaidolla, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, yksilöllisyyttä, järjestelmällisyyttä ja ennaltaehkäisyä korostaen. Toimintaympäristö ja sen muutokset Asukaslukuun suhteutettuna suuren lasten määrän johdosta neuvola-asetuksen mukaisten tarkastusten toimeenpanoon joudutaan suuntaamaan resurssia aikaisempaa enemmän. Kun tämä joudutaan toteuttamaan entisin kokonaisresurssein, tarkoittaa se sitä, että hammashoitajakapasiteettia joudutaan suuntaamaan jossain määrin asiakasmaksutuloja tuottavasta työstä tähän tarpeeseen. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Yhden hammashoitoyksikön uusimisen tarve vuosittain, ei kuitenkaan vuonna Yksiköitä 13 kpl. Vuorelan hammashoitolalle tarvitaan pikaisesti uudet tilat joko vuokraamalla tai uudisrakentamalla. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntastrategiassa todetut laadukkaat ja riittävät palvelut pystytään toteuttamaan ilman resurssilisäyksiä. 163

164 Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Hoitotakuun toteuttaminen Jonon seuranta Jono ei-kiireellisissä Hoitotakuu toteutuu tapauksissa alle 6 kk Neuvola-asetuksen mukaisten alle 3-vuotiaiden tarkastusten toteuttaminen ilman tehtävän vaatimia lisäresursseja Informatiiviset tunnusluvut Sisäisiä järjestelyjä hoitohenkilöstön tehtävissä Tarkastusten toteutumisen seuranta Tarkastukset toteutuvat asetuksen mukaisesti Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Käynnit Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Suuhygienistien ja hammashoitajien suoritepalkkapilottia jatketaan 2013 siitä syystä, että sen aloitus 2012 viivästyi aivan loppuvuoteen, eikä vaikutuksista ole ko. syystä vuodelta 2012 saatavissa täysin luotettavaa kuvaa. Tulot Ortopantomografiatutkimusten myynti Maaningalle Menot Johtavan hammaslääkärin ja oikojahammaslääkärin työajan lyhennys 1 työpäivällä viikossa Nilsiän ja Maaningan poisjäännin kompensoimiseksi Kuntoutus Vastuuhenkilö: johtava fysioterapeutti Helena Tepponen Tulosyksikön kuvaus Kuntoutusyksikkö tuottaa avopalveluna fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja puheterapiaa sekä laitoksille fysioterapiaa. Lisäksi yksikkö toteuttaa kuntoutusohjausta, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja sekä erilaisten lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden ostoa. Kuntoutuspalvelut tuotetaan ja hankitaan yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan perustuen. Kuntoutusyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen muiden yksiköiden kanssa. Yksikön henkilöstö kouluttaa terveys- ja vanhuspalvelujen henkilöstöä kuntouttavan työotteen juurruttamiseksi ja apuvälineosaamisen lisäämiseksi. Palvelut tuotetaan pääosin Siilinjärven pääterveysasemalla ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa toimitiloissa, jossain määrin myös Vuorelan toimipisteessä. 164

165 Toiminta-ajatus Kuntoutusyksikkö tuottaa ja hankkii laadukkaita kuntoutuspalveluja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja auttaminen oman elämäntilanteen hallinnassa. Kuntoutus on suunnitelmallista, monialaista ja moniammatillista, usein pitkäjänteistä toimintaa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntoutuspalvelujen tarpeeseen ja tarpeiden kasvuun vaikuttaa Siilinjärvellä kaksi ominaispiirrettä. Toisaalta vanhusten määrän nopea kasvu lisää apuvälinepalvelujen ja ikäihmisille suunnatun fysioterapian tarvetta niin avopalveluna kuin myös pitkäaikaishoivan piirissä oleville. Lisäksi vanhuspalvelujen henkilöstön koulutustarve niin kuntouttavan työotteen juurruttamisen kuin apuvälineosaamisen osalta lisääntyy. Toisaalta lasten suuri määrä vaatii paljon toiminta- ja puheterapiapalveluja, niin omana toimintana kuin ostopalveluna. Kuntoutuksen kentän monimuotoistuminen ja samalla monimutkaistuminen aikaansaavat tarpeen kuntoutusohjauksen lisäämiselle ja verkostomaiselle työskentelylle. Apuvälinepalvelujen tuottamisen osalta valmistellaan paraikaa sairaanhoitopiirin keskitettyä apuvälinepalvelukeskusta tavoitteena saada uusi malli toimintaan vuoden 2014 alusta. Toiminnan kehittymisen vaikutukset investointitarpeisiin Risuharjun uudisrakennukseen v suunnitellaan rakennettavaksi kuntosali niin palveluasumisyksikössä asuville kuin kunnan muille ikäihmisille. Salin varustamiseen tarvitaan n kalustoinvestointi. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntalaisten toiminta-, työ- ja liikkumiskykyä tuetaan ennaltaehkäisevällä ohjannalla ja neuvonnalla sekä suunnitelmallisella yksilö- ja ryhmäterapialla. Potilaan ja omaisten omaehtoista vastuuta korostetaan oman kuntoisuuden ylläpidossa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluilla turvataan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kuntalaisten kotona selviytymistä, tuetaan omaishoitajien ja hoitohenkilöstön työskentelyä ja jaksamista. Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Arkikuntoutuksen tukeminen potilaan toimintaympäristössä Kotona asuvien kotihoidon piirissä olevien ikäihmisten toimintakyvyn heikkenemistä ehkäisevän intensiivisen kuntoutuksen vaikuttavuuden Kuntoutusprosessin alku- ja loppuarviot Toimiva-testistöllä. Intervention kesto 3 kk, frekvenssi 2 x viikossa 165 Kotihoitohenkilöstön ja vanhusten asumispalvelujen henkilöstön koulutus ja ohjaus Voitas -koulutuksella (6 kpl). Vuodeosaston henkilöstön Potilaan siirto ja apuvälineet siirrossa -koulutukset (4-8 samansisältöistä koulutustapahtumaa) Koulutussuunnitelma ja toteutuneet koulutukset määrällisesti + palaute niistä Toimiva-testistö Koulutukset ja palautteet niistä toteutuneet 100 % Kotihoitohenkilöstön ja omaisten ohjaus kuntouttavaan työhön ja yksilöllisen harjoitusohjelman laati-

166 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso seuranta alaraajojen lihasvoiman ja tasapainon osalta minen ja toteuttaminen Puheterapian ja toimintaterapian asiakkaan jonotusaika tarpeen ilmenemisestä palvelun alkamiseen enintään 3 kk Jonomittarit Informatiiviset tunnusluvut Jonomittari oman toiminnan osalta Effican tilastointialustassa ja ostopalvelun osalta Effector -ohjelmassa Sekä omana toimintana että ostopalveluna toteutettuihin palveluihin pääsee 3 kk:n sisällä 100 % Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Apuvälinelainaukset Lääkinnällisen kuntoutuksen päätökset Apuvälinepäätökset Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Ryhmät Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Puheterapeutit siirtyvät hyvinvointineuvolan henkilöstöstä kuntoutusyksikön henkilöstöksi, samoin puheterapian ostopalvelut. Väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelutarpeen kasvu aiheuttaa vuonna 2012 n euron avofysioterapiaostopalvelutarpeen. Tämän muuttaminen omaksi toiminnaksi edellyttää yhden uuden fysioterapeutin tehtävän perustamisen vuonna Tulot Asiakasmaksut fysioterapiasta Menot Fysioterapian ostopalvelun väheneminen lisävakanssin myötä Kuntohoitajan tehtävän muutos kuntoutusohjaajaksi Uusi fysioterapeutin tehtävä kompensoimaan ostopalvelua Työfysioterapeutin tehtävästä 20 % kuntoutusyksikön käyttöön Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Martti Pärnänen Tulosyksikön kuvaus Mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään vastaanottotoimintana. Palveluihin kuuluu myöskin mielenterveyspotilaille kotiin annettava kuntouttava tuki kotikuntoutuksen tiimin toimesta kaksivuorotyönä sekä lyhytaikaisen päihdekuntoutuksen ostopalvelut. 166

167 Toiminta-ajatus Tavoitteena on hoitaa ja ennaltaehkäistä psyykkisiä sairauksia, mielenterveyden häiriöitä ja elämänkriisejä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Avohoidon keinoin tuetaan ja hoidetaan kotona asuvia potilaita mahdollisuuteen asua kotona mahdollisimman pitkään. Erityisesti nuorten sairastuneiden itsenäistä elämään tuetaan ja opetetaan elämän hallinnan taitoja. Toimintaympäristö ja sen muutokset Palveluja järjestetään Siilinjärven kunnan alueella. Uutena asiana mielenterveyspalveluihin tulevat päihdepalvelut lukuun ottamatta päihdeongelmaisten asumispalveluja. Muutoksena aikaisempaan psykiatristen potilaiden hoitokotisijoitukset siirtyvät hoiva- ja vanhuspalveluihin lukuun ottamatta nuorten hoitokotisijoituksia. Toimiva hoidon porrastus erikoissairaanhoidon kanssa on edelleen keskeinen toiminnan painopistealue. Työnjako ja yhteistyön kehittäminen vanhuspalveluiden kotihoidon kanssa antaa mahdollisuuden sille, että kotikuntoutusta voidaan kehittää antamaan tukea nuorten psykiatristen sairaiden elämänhallinnan taitoihin. Nykytilanteessa tämä ei ole mahdollista ilman lisäresursseja. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painopisteet vuoteen Suunnitelmalla pyritään vahvistamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa, edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä ja ehkäisemään haittoja sekä painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä. Hoitoon pääsyssä korostuu matalan kynnyksen periaate. Kuntastrategian 2020 vaikutukset tavoitteisiin Kuntataloutta tuetaan niin, että peruspalvelut pidetään mahdollisimman toimivina. Tällöin kuntalaisille syntyy vähemmän tarvetta joutua kustannusvaikutuksiltaan raskaampien erityispalveluiden piiriin. Tarttumalla mahdollisimman varhain ennaltaehkäisevästi kriiseihin ja vaikeisiin elämän taitekohtiin voidaan ehkäistä syrjäytymistä, erityisesti nuorten. Tavoitteet SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Kotikuntoutuksen palveluprosessien kuvaaminen Luodaan toimiva hoitopolku kriteerien mukaisesti Asiakastyytyväisyyskysely Hoidossa vain kriteerit täyttävät potilaat Ryhmät riittävän avoimia kaikille mielenterveyspotilaille Toiminnallisten ryhmätoimintojen lisääminen mielenterveyshoitajan pitämänä Vastaanottopalveluissa hoitotapojen ja hoitokriteerien selkiyttäminen edelleen Mielenterveyshoitajan työpanoksesta riittävä osuus ryhmätoimintaan Jokaiselle potilaalle hoitosuunnitelma, jossa esiin hoidon arvioitu pituus. Tämä tarkistetaan määräajoin Seurantakysely ryhmien käyttöasteesta Tarkistetaan määräajoin hoidossa olevien potilaiden määrä. Riittävä vaihtuvuus ja hoitoon pääsyn ripeys 167

168 Informatiiviset tunnusluvut Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Käynnit vastaanotolla Keskeiset toiminnan muutokset vuonna 2013 Yksikön päällikön tehtävän lakkautuessa perustetaan yksikköön vastaavan sairaanhoitajan virka, jonka keskeisenä tehtävänä on yksikön hoitohenkilöstön esimiehenä toimiminen ja erilaisten ostopalvelupäätösten valmistelu. Menot Vastaava sairaanhoitaja (40 % yksikön hallintoa + 60 % hoitotyötä) Päihdesairaanhoitaja 1.7. alkaen

169 7 KONSERNIBUDJETTI 7.1 Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Siilinjärven Uimala Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Kävijämäärä 2013 (rakentamisaikaiset häiriöt) ja kasvu 5 %/v Toimintaympäristön ylläpito ja kehittäminen Kävijämäärä Nollatulos Tilojen laajennus (kahvila) ja muutoksia, majoitushankkeen käynnistys Toiminnan ja kustannusten tarkkailu (erityisesti ylläpito) Suunnittelu, rakentaminen ja järjestelmien kehittäminen Tilikauden tulos Tilikauden tulos 0 avustusten ja poistojen jälkeen Rakentaminen Omien tilojen käyttöönotto, majoitusrakennuksen rakentaminen Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Rakennuksen ilme ja teknisten laitteiden käyttökuntoisuus edesauttavat rakennuksen käyttötarkoituksen ja emoyhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista Kunnossapidon vuosibudjetin kautta toteutettavat pienimuotoiset korjaus- ja kunnossapitotyöt Rakennuksen kunto Laitetekniikan toiminta Ei rakennuksesta tai laitetekniikasta aiheutuvia käyttökatkoksia tai merkittäviä häiriöitä Uimalan liiketoimintaan Siilinjärven Kotipolku Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Yhtiö tarjoaa kohtuuhintaisia, laadukkaita vuokraasuntoja seudulle työhön tuleville ja muille niitä tarvitseville Asukasvalinnassa noudatetaan valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevia säännöksiä ja valtioneuvoston vahvistamia asukkaiden valintaperusteita, joita noudatetaan ARA-asunnoissa (arava- ja korkotuki) Yhtiön ylläpitämät asukasvalinta- ym. tilastot sekä kunnan valvonta Työhön tuleville voidaan tarjota vastaanottoasunto asuntolainsäädännön puitteissa 169

170 Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Kiinteistönpidossa toteutuu omakustannusperiaate Vuokranmäärityksessä noudatetaan omakustannusperiaatetta aravarajoituslain 7 :n mukaisesti. Pyritään mahdollisuuksien mukaan keräämään varautumista tuleviin peruskorjauksiin ja korkotukilainojen viiden vuoden välein kohoaviin lainanlyhennyksiin. Käyttökate, vuokranmääritysyksikkökohtaiset jälkilaskelmat, kunnan valvonta Tilivuoden tulos on 0 euroa, tuleviin peruskorjauksiin ja kohoaviin lainanlyhennyksiin kerätyistä varoista esitetään erilliset laskelmat Vuokra-asuntojen käyttöaste säilyy hyvänä Pyritään minimoimaan asuntojen remonttien aikainen tyhjäkäyttö. Käyttöaste Kiinteistöjen ja asuntojen suunnitelmallinen kunnossapito kaikkien kiinteistöjen ja alueiden, joilla kiinteistöt sijaitsevat, kysynnän varmistamiseksi. Vuokra-asuntokannan määrätarvetta arvioidaan konsernitasolla Yhtiön ylläpitämät hakijatilastot ja kunnan valvonta Käyttöaste säilyy nykyisellä tasolla (98,5 %) Risuharjun palvelukeskus, vanhusten palvelutalo, huonokuntoiset vanhukset Korkotuki- ja avustusvaraukset vanhusten palvelutalolle saatu ARAlta 2012, varaukset ovat voimassa saakka. Suunnittelu- ja toteutusvaihe viedään läpi projektisuunnitelman mukaisesti siten, että rakentamisen toteutusvaihe alkaa 2013 aikana. Hankkeen valmistuminen 2014 siten, että nykyisen Risuharjun palvelukeskuksen loput käytössä olevat toimitilat korvataan uudisrakennuksella vuoden 2014 aikana Uudet palveluasunnot käytössä viimeistään 2014 Vuorelan tonttivaraus rakennuspaikka nro 4 kortteli nro 6171 Rahoituksen hakeminen ARAlta (korkotukilaina). Lainapäätöksen saaminen ARAlta 2014 Korkotukilainojen perusomavastuun lainan korosta puolittamisen 3,4 %:sta 1,7 %:iin hyödyntäminen (koskee lainoja, jotka ARA hyväksyy korkotukilainaksi vuoden 2014 loppuun saakka tekemillään päätöksillä) Kaaripolun palvelukotihanke, huonokuntoiset vanhukset Urakoiden takuuaikaisten vastuiden seuraaminen (takuut voimassa joulukuu 2014 saakka) Takuuajan tarkastukset Takuuajan kustannusten hallinta 170

171 Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Siilinjärven Kotipolku Oy:n tytäryhtiö Siilinjärven Asumisoikeus Oy tarjoaa laadukkaita asumisoikeusasuntoja niitä tarvitseville Omakustannus- ja käyttöastetavoitteet samat kuin emoyhtiöllä Noudatetaan Lain asumisoikeusasunnoista /650 säädöksiä. Kiinteistö Oy Siilinjärven Viinamäentie 3 fuusio Siilinjärven Asumisoikeus Oy:öön Asumisoikeusasuntojen tuotantotarve arvioidaan konsernitasolla kysynnän mukaan Käyttöastetavoite 100 % Siilinjärven Pysäköinti Oy Tavoitteet Toimenpiteet 2012 Mittari Tavoitetaso Yhtiö kattaa toimintakulunsa Ajantasainen kulurakennetta Käyttökate ja tulos Yhtiön taloudellinen toimintatuotoillaan ja rahoituskulut kunnan avustuksella vastaava asiakaslaskutus tulos on tappiollinen korkeintaan laskennallisten erien määrän verran 171

172 KONSERNIT Kunta Uimala Oy Vapaaaikakeskus Oy Pysäköinti Oy Siilinjärven Kotipolku Oy Asematie 11 Teollisuustie 8 Proseta Oy YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ

173 8 INVESTOINTIOSA KUNNANHALLITUKSEN INVESTOINTIEN TAVOITTEET Hanketavoitteet KUNNANHALLITUKSEEN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Raakamaan hankinta turvaa asemakaavoituksen palvelukyvyn Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Asemakaavan valmistelun toteutuminen Tietotekniikkapalveluiden palvelukyky vastaa kohtuullisella tasolla käyttäjien vaatimuksia Ruokapalveluiden toiminta keittiöissä vastaa kohtuullisella tasolla toiminnan vaatimuksia Elinkeinoelämän kehittäminen Kuntalaisten nopeiden laajakaistayhteyksien turvaaminen Palvelinten sekä tietoliikennelaitteiden korvaushankinnat Keittiöiden konehankinnat toteutetaan suunnitellusti Tarpeen mukaan tehtävät kohteet Etelä-Siilinjärven (Kehvo, Väänälänranta) laajakaistayhteyksien rakentaminen Rakennettavat tontit (3 kpl) Rakentamisen valmiusaste Palvelukyky säilyy ennallaan Palvelukyky säilyy ennallaan Elinkeinoelämän kehittämisen kohtuullinen palvelukyky turvataan Alueen laajakaistayhteydet on rakennettu ja ne ovat toimivat Uusinvestoinnit TA 2013 TS 2014 TS 2015 Investointimenot Investointitulot Erityisperustelu: Kunnanhallituksella on oikeus käyttää menokohdan määrärahaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja siirtää määrärahaa sille menokohdalle, josta suoritus tapahtuu. K U N N A N H A L L I T U S TP 2011 TA 2012 Muutos TA2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 MAA- JA VESIALUEET Tuotot Kulut Netto KONEET JA KALUSTO Kulut Netto OSAKKEET JA OSUUDET Tuotot Kulut Netto

174 TP 2011 TA 2012 Muutos TA2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kulut Netto KUNNANHALLITUS yhteensä Tuotot Kulut Netto YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN INVESTOINTIEN TAVOITTEET Hanketavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Kuopio-Siilinjärvi-Maaninka yhteisvastaanotto Yhteisvastaanoton käynnisty- Yhteisvastaanotto käy- toimintaan minen ja toiminta tössä ja toiminnassa. YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Kuopio-Siilinjärvi-Maaninka yhteisvastaanotto toimintaan Yhteisvastaanoton kalustaminen Hankinnat Yhteisvastaanotto kalustettu Uusinvestoinnit TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Y M P Ä R I S T Ö T E R V E Y S L A U T A K U N T A YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA yhteensä Kulut Netto

175 Si SIVISTYSLAUTAKUNNAN INVESTOINTIEN TAVOITTEET Hanketavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Koulujen ja päiväkotien kasvu- ja Uudistetut kasvu- ja oppimisympäristöt. Palvelukyvyn parantaminen ja tehostaminen toimi- oppimisympäristöjen uudistaminen villa ja laadukkailla kasvuja oppimisympäristöillä Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Toteutetut lähiliikuntapaikat Palvelukyvyn parantaminen, virikkeellisemmät asuinympäristöt, vähintään yksi hanke / vuosi SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Koulujen ja päiväkotien vanhenevan kaluston, kalusteiden, laitteiden ja pienkoneiden uusiminen Suininlahden koulun opetusvälineiden uudistaminen Hankinnat Lähiliikuntapaikkojen toteutus, vähintään 1/vuosi Kuntoratojen valojen uusiminen osana energian säästöohjelmaa. Moottorikelkkareitistön virallistaminen Siilinlahden ja muiden koulujen vanhenevan kaluston uudistaminen Päiväkoti Pilvilinnan laajennuksen kalustaminen Vuorelan koulun monitoimikentän toteutus Paasisalon kuntoradan valojen uusiminen Etelä-Siilinjärven reitistöjen suunnittelu Hankinnat Hankinnat Toteutunut hanke Toteutunut hanke Toteutunut hanke Suininlahden koulun opetusvälineistön uudistaminen aloitettu Siilinlahden ja muiden koulujen vanhenevan kaluston uudistaminen aloitettu Päiväkoti Pilvilinnan kalustaminen uudistettu Hanke valmis Hanke valmis Reitistö valmis Etelä- Siilinjärven alueella Uusinvestoinnit TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Rahoitusosuudet Korvausinvestoinnit TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Rahoitusosuudet

176 Laajennusinvestoinnit TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot S I V I S T Y S L A U T A K U N T A TP 2011 TA 2012 Muutos TA2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 LIIKUNTAPAIKAT Tuotot Kulut Netto KONEET JA KALUSTO Tuotot Kulut Netto SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto

177 TEKNISEN LAUTAKUNNAN INVESTOINTIEN TAVOITTEET Hanketavoitteet VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Suunnittelukauden tavoite Vuosittain seurattavat mittarit Tavoitetaso Suurten toimitilakysymysten ratkaiseminen Uusi Hamulan koulu Terveelliset ja turvalliset toimitilat Uusien asemakaava-alueiden infrastruktuurin rakentaminen Vanhojen asemakaava-alueiden asukastyytyväisyydestä huolehtiminen Puhtaan veden jakelun turvaaminen Kasurilan päiväkoti Palvelukeskus Risuharju ja kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintatilat Kunnantalon peruskorjaus Panninniemi Taivallahti Pyöreenlahti Vuosittaiset infrastruktuurin saneeraukset Terveelliset ja turvalliset toimitilat Hyvin suunniteltu ja rakennettu pitkäaikaishoivan ympäristö lisää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja toimii kuntoutumista edistävän työn merkittävänä tukena Terveelliset ja turvalliset toimitilat Uudet asemakaava-alueet käyttöönotettavissa Asukastyytyväisyys vanhoilla alueilla paranee Vedenhankintajärjestelyt ovat käytössä TEKNISEEN LAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Muut toimitilainvestoinnit toteutetaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti Uusi Hamulan koulu Uusi Kasurilan päiväkoti Muut toimitilainvestoinnit -ryhmä Suoritetaan työohjelmaan hyväksytyt ja määrärahan saaneet hankkeet suunnitelman mukaan Talousarvion toteutuminen ja budjetissa pysyminen Suuret toimitilainvestoinnit -ryhmä Rakennusurakan kilpailutus, urakoitsijoiden valinta ja rakennustöiden aloitus Rakennussuunnittelun valmistelua hankesuunnitelman pohjalta Urakoitsijoiden valinta ja rakennustöiden käynnistyminen Hankesuunnitelma hyväksytty, suunnittelun kilpailutus Ei kustannusylityksiä. Suunnitellut ja hyväksytyt hankkeet toteutettu. Uusi koulu käytössä 2014 Uusi päiväkoti käytössä

178 Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Uusien asemakaavaalueiden infrastruktuurin rakentaminen Vanhojen asemakaavaalueiden saneeraukset Jätevesivahinkojen minimointi Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen Maa- ja vesirakenteet -ryhmä Määrärahojen puitteissa Määrärahojen puitteissa Talousarvion toteutuminen ja budjetissa pysyminen Talousarvion toteutuminen ja budjetissa pysyminen Vesilaitos -ryhmä Uuden siirtoviemärin Rakentamisen aloitus rakentaminen Kuuslahden ja Pajulahden kylistä jätevedenpuhdistamolle Puhdistamon prosessisuunnittelu ja muut vuonna 2013 Luvan hakeminen esiselvitykset Työohjelma toteutetaan suunnitellusti Työohjelma toteutetaan suunnitellusti Siirtoviemäri on käytössä vuonna 2014 Uusi ympäristölupa on haettu vuonna 2014 Uusinvestoinnit TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Korvausinvestoinnit TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Laajennusinvestoinnit TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot

179 TP 2011 TA 2012 Muutos TA2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 MUUT TOIMITILAINVESTOINNIT Kulut Netto Hankesuunnitelmien mukaisesti sisäilmakorjauksia ja muita korjaustoimenpiteitä Kunnantalolla, Toivalan päiväkodilla, Kasurilan, Siilinlahden, Kehdon, Suininlahden, Ahmon ja Vuorelan kouluilla sekä terveyskeskuksella. SUURET TOIMITILAINVESTOINNIT Kunnantalon peruskorjaus Hankkeen kokonaiskust.arvio Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä * Kerrosala m 2 * Toteutus Kulut Kunnantalon peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa suunnitelmakauden ulkopuolella. Valmistelu ja suunnittelutoimenpiteisiin ryhdytään kuitenkin jo talousarviovuodella toteutettavasta kuntotutkimuksesta lähtien. Kasurilan päiväkoti Hankkeen kokonaiskust.arvio Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä * Kerrosala m 2 * Toteutus Kulut Kasurilan uuden päiväkodin suunnittelu aloitetaan tavoitteiden mukaisesti rakennussuunnittelun valmistelulla. Oppipojantie Hankkeen kokonaiskust.arvio Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä * Kerrosala * Toteutus Kulut Eläinlääkäreiden yhteisvastaanotto Kulut

180 TP 2011 TA 2012 Muutos TA2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Koulukeskus / Lukio Tuotot Kulut Netto Risuharju Kulut Toivalan koulu Kulut Hamulan koulu Hankkeen kokonaiskust.arvio Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä * Kerrosala m 2 * Toteutus Kulut Uuden Hamulan koulun rakentaminen alkaa urakoitsijoiden valinnan jälkeen. Koulu olisi tavoitteen mukaisesti käytössä Päiväkoti Pikkusiilin laajennus Hankkeen kokonaiskust.arvio Irtaimiston kustannusarvio Kustannukset yhteensä * Kerrosala 320 m 2 * Toteutus Kulut SUURET TOIMITILAINVESTOINNIT yhteensä Tuotot Kulut Netto RAKENNUKSET yhteensä Tuotot Kulut Netto

181 TP 2011 TA 2012 Muutos TA2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 MAA- JA VESIRAKENTEET Kadut Tuotot Kulut Netto Uutta katuosuutta rakennetaan lähinnä Panninniemen uudella asuinalueella, kustannusarvio Siilinpäässä, Vanhan Pappilan, Metsäkoulun ja Simpan alueella tehdään katujen perusparannukseen liittyviä töitä yht Loppu noin käytetään tieviheralueiden kunnostukseen. Kestopäällystys Kulut Netto Kestopäällystystä tehdään Kasurilan, Pyylammin, Simonsalon, Metsäkoulun ja Toivalan alueilla yhteensä Pintauksiin varataan Valaistus Kulut Netto Toteutetaan kadunrakennustöihin liittyviä valaistustöitä ja saneerataan vanhaa valaistusta sekä vaihdetaan lamppuja Siilinpään, Vanhan Pappilan, Metsäkoulun ja Simpan alueilla yht Panninniemen uuden asuinalueen valaistuksen rakentamiseen varataan ja pieniin kohteisiin yhteensä Katokset ym. rakenn. ja laitteet Kulut Netto Liikennemerkit ja järjestelyt Puistot ja torit Kulut Netto Etelä-Siilinjärvellä Kuntoutumiskeskuksen puistotyöt Leikkipaikat Kulut Netto Kunnan eri alueilla sijaitsevien leikkipaikkojen tuoteturvallisuussaneeraukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kulut Netto

182 TP 2011 TA 2012 Muutos TA2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 MAA- JA VESIRAKENTEET yhteensä Tuotot Kulut Netto KONEET JA KALUSTO Kulut VESILAITOS Vedenjakeluverkosto Kulut Netto Vesilaitosrak. / rakennelmat Kulut Netto Vesilaitos koneet ja laitteet Kulut Netto VESILAITOS yhteensä Kulut Netto Suoritetaan vesihuoltotöitä Siilinpäässä, Vanhan Pappilan, Metsäkoulun ja Simpan alueilla yht sekä rakennetaan liittymiä mm. Panninniemen asuinalueella Lisäksi jatketaan toiminta-alueen täydennysrakentamista ja sulkujen saneerausta Jynkänniemi-Kuuslahti siirtoviemäri , Koivuniemen laitteet sekä Varpaniemi-Harjamäki -hanke VIEMÄRILAITOS Viemäriverkosto Kulut Netto Viem.laitosrakenn./-rakennelmat Kulut Netto Viem.laitos koneet ja laitteet Kulut Netto VIEMÄRILAITOS yhteensä Kulut Netto Viemäriverkostoa saneerataan Siilinpäässä, Simonsalossa, Vanhan Pappilan, Simpan ja Metsäkoulun alueella. Uutta verkostoa rakennetaan Panninniemen alueelle. Jatketaan toiminta-alueen täydennysrakentamista. Uuden paineviemärin rakentaminen vanhan putkiyhteyden rinnalle keskuspumppaamon ja Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon välille. Siirtoviemärin rakentaminen välille Jynkänniemi-Kuuslahti. 182

183 TP 2011 TA 2012 Muutos TA2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 VESIHUOLTOLAITOS yhteensä Tuotot Kulut Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA yhteensä Tuotot Kulut Netto SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN INVESTOINTIEN TAVOITTEET SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet Toimenpiteet 2013 Mittari Tavoitetaso Sähköinen lääkemääräys Käyttöönotto otetaan käyttöön Kotihoidon työn ja resurssien koordinointi Alueellinen EKG- / PDF- tiedonhallintajärjestelmä Hoitokertomuksen kehittäminen Sähköisen lääkemääräyksen (eresepti) käyttöönotto Kotihoidossa käynnistyy mobiilitoiminta Kys:n kanssa yhteisen EKG-tiedonhallintajärjestemän käyttöönotto Päivitetään hoitokertomuksen ohjelmaversio Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Käyttöönotto Uuden version käyttöönotto Otettu käyttöön 3 / 2012 Ohjelmiston hankinta keväällä 2103 Otettu käyttöön Otettu käyttöön Uusinvestoinnit TA 2013 TS 2014 TS 2015 Kustannusarvio ja sen jaksotus Investointimenot Investointitulot Rahoitusosuudet Omaisuuden myynnit 183

184 TP 2011 TA 2012 Muutos TA2013 TA 2013 TS 2014 TS 2015 S O S I A A L I - J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A Tietokoneohjelmistot Tuotot Kulut Netto Koneet ja kalusto Tuotot Kulut Netto SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA yhteensä Tuotot Kulut Netto KOKO KUNTA yhteensä Tuotot Kulut Netto

185 Asuntoalueiden käyttöönotto Alue koko alue KESKUSTA kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 0 omakotiasuntoja 0 HARJAMÄKI kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja MÄNTYMÄKI kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 0 PÄIVÄRINNE kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 0 PANNINNIEMI kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja 0 omakotiasuntoja SIMONSALO kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja KASURILA kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja HAAPARINNE kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja TOIVALA kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja VUORELA kerrostaloasuntoja YHTEENSÄ kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja

186

187

188