KÄKÄTE-oppaita 7/2014 KRISTINA FORSBERG JA MATTI LAMPONEN. Apua paikalle. Kooste avunpyyntöjärjestelmistä

Transkriptio

1 7 Apua paikalle Kooste avunpyyntöjärjestelmistä KRISTINA FORSBERG JA MATTI LAMPONEN KÄKÄTE-oppaita 7/2014

2 Kristina Forsberg ja Matti Lamponen Apua paikalle Kooste avunpyyntöjärjestelmistä KÄKÄTE-oppaita 7/2014

3 KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti) Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Malmin kauppatie HELSINKI Puh Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie A HELSINKI Puh ISBN (nid., Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN (nid., Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) ISBN (PDF, Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN (PDF, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) KÄKÄTE-oppaita 7/2014 Apua paikalle Kooste avunpyyntöjärjestelmistä Tekijät: Kristina Forsberg ja Matti Lamponen Yhteyshenkilö: Marika Nordlund, Vanhustyön keskusliitto ry Tekstin stilisointi: Marika Nordlund ja Paula Ranta, Vanhustyön keskusliitto ry Kannet ja taitto: Vitale Ay / Taina Leino Paino: Kopio Niini Oy, Helsinki 2014 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti käynnistyi tammikuussa Viisivuotisen RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä.

4 Lukijalle Tähän oppaaseen on koottu palvelutaloihin sekä muihin ikäihmisten asumisyksiköihin soveltuvia avunpyyntöjärjestelmiä. Osa järjestelmistä sopii myös kotihoidon asiakkaille, joten tarvittaessa palvelutalo voi käyttää samaa järjestelmää asiakkaidensa omissa, erillisissä asunnoissa. Lisäksi useimmat avunpyyntöjärjestelmät soveltuvat henkilökunnan turvajärjestelmäksi tai niihin voidaan integroida sellainen. Perinteinen hälytyspainikkeella toimiva hoitajakutsu tuo enää harvoin asukkaille riittävän turvan. Automaattisesti hälyttävät turvalaitteet ovat usein välttämättömiä, sillä asukkaat ovat entistä iäkkäämpiä ja hauraampia. Alan kehitys on viime vuosina ollut nopeaa ja järjestelmät kehittyvät yhä monipuolisemmiksi ja muunneltavammiksi. Uudet tekniset ratkaisut ovat mahdollistaneet kokonaan langattomat järjestelmät ja reaaliaikaisen paikannuksen sekä monen toimipisteen kokonaisuuksien hallinnan yhdestä paikasta. Avunpyyntöjärjestelmät voidaan myös integroida toimimaan muiden järjestelmien, kuten paloilmoitin-, kulunvalvonta- tai potilastietojärjestelmien kanssa. Tämän oppaan ensimmäisessä luvussa on perustietoa avunpyyntöjärjestelmistä ja niiden laitteista sekä erilaisista hälyttimistä. Toisessa luvussa esitellään Suomessa markkinoilla ja käytössä olevia hoitajakutsujärjestelmiä. Niiden valikoima elää kuitenkin jatkuvasti: uusia ratkaisuja tulee ja vanhoja järjestelmiä poistuu. Kaikista järjestelmistä on pyritty kertomaan samat perusasiat, mutta niitä ei ole vertailtu keskenään, sillä eri järjestelmät sopivat erilaisiin käyttötarpeisiin. Kolmannessa luvussa käsitellään avunpyyntöjärjestelmän hankintaa. Järjestelmien markkinoinnissa käytetään niiden osista hyvin sekalaista termistöä: jostakin laitteesta myyjät käyttävät useita eri nimikkeitä tai yhtä tiettyä termiä käytetään eri merkityksissä. Tässä oppaassa pyritään käyttämään ensisijaisesti termejä, jotka on valittu suositeltaviksi KÄKÄTE-projektin yhdessä eri toimijatahojen kanssa kokoamassa ikäteknologiasanastossa. Kyseinen sanasto ei kuitenkaan sisällä kaikkia avunpyyntöjärjestelmiin liittyviä termejä, joten oppaassa käytetään em. termistön määritelmien pohjalta sopivinta tai muuten yleisimmin käytettyä. Oppaan kokoamisen on aloittanut Matti Lamponen työskennellessään Vanhustyön keskusliitto ry:ssä teknisenä asiantuntijana ja työn on saattanut loppuun allekirjoittanut. Avunpyyntöjärjestelmien toimittajat ovat auliisti vastanneet kysymyksiini omista ratkaisuistaan niin tapaamisissamme kuin puhelimessa ja sähköpostilla. Olen myös keskustellut vanhuspalveluja tuottavien tahojen kanssa ja kuullut heidän kokemuksistaan järjestelmien käyttäjinä. Koosteen muokkaamisessa ovat auttaneet KÄKÄTEprojektin työntekijät sekä Vanhustyön keskusliitto ry:n korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso. Parhaimmat kiitokset teille kaikille! Maaliskuussa 2014 Kristina Forsberg 3

5

6 Sisällys Lukijalle Perustietoa avunpyyntöjärjestelmistä Yleinen toimintaperiaate Järjestelmän osat Hälyttimet Puheyhteys Paikannus Poistumisvalvonta eli muistisairaan henkilön kulunvalvonta Hälytysten vastaanotto ja kuittaus Henkilökunnan lisäavunpyyntö ja henkilöturvahälytykset Tapahtumaloki ja raportoinnit Tekninen tuki Mahdollisiin ongelmatilanteisiin varautuminen Järjestelmän ja laitteiden toiminnan varmistus Erilaisia avunpyyntöjärjestelmiä Solutions IPCS All In One ArctiCare-järjestelmä Avsec MultiCare BEST CODACO IP CareCom Ekahau Real Time Location System ELSI Care Solution Everon Lyra Hoitajakutsu.fi MaxPro Miratel Innova Miratel Optima MIRELLA Safebed Cloud Senioriturva Smartti Tepo + monipalvelujärjestelmä Viasec potilas- ja henkilöturva Vivago Avunpyyntöjärjestelmän hankinta Sanastoa... 74

7

8 1 Perustietoa avunpyyntöjärjestelmistä Avunpyyntöjärjestelmiä kutsutaan yleisesti myös hoitajakutsujärjestelmiksi, avustajakutsujärjestelmiksi, palvelukutsujärjestelmiksi ja kutsujärjestelmiksi. Nykyisiä kutsujärjestelmiä voidaan useimmiten käyttää hoitajakutsun ohella muihinkin tarkoituksiin, kuten henkilökunnan turvajärjestelmänä. Lisäksi avunpyytäjän kutsuun saattaa vastata hoitajan lisäksi vaikka turvapalveluyrityksen työntekijä. Avunpyyntöjärjestelmä kattaakin terminä laajemman sisällön kuin hoitajakutsujärjestelmä, joten yleistietoa antavissa osuuksissa tässä oppaassa käytetään tätä. Avunpyyntöjärjestelmällä tarkoitetaan laitekokonaisuutta, jolla henkilö voi kutsua apua taholta, jonka kanssa avun antamisesta on ennalta sovittu. Järjestelmään voidaan liittää turvalaitteita, jotka tekevät hälytyksen automaattisesti, eivätkä vaadi käyttäjän tietoista toimintaa. Järjestelmän tarkoituksena on turvata asukkaiden/ asiakkaiden avun saanti ja helpottaa hoitohenkilökunnan työtä. 1.1 Yleinen toimintaperiaate Asukas lähettää avunpyynnön hälytyspainikkeella tai se lähtee automaattisesti, tiettyjen ennalta määriteltyjen ehtojen täyttyessä. Hälytykset välittyvät keskuslaitteelle, josta tieto avun tarpees ta siirtyy kansliakojeelle tai -päätteelle sekä henkilökunnan puhelimiin viesteinä, puheena tai molempina. Järjestelmässä voi olla myös paikannusominaisuus, jolloin hälytyksen tehnyt henkilö voidaan paikantaa jopa pihaalueelta. Uudet järjestelmät mahdollistavat toimintahälytysten ohjaamisen eri vastaanottajille vuorokauden aikojen tai viikonpäivien mukaan. Lisäksi paikallisesti toimivien hoitoyksiköiden järjestelmiin voidaan yhdistää muiden, erillään sijaitsevien yksiköiden tai jopa yksityiskotien hälytykset. Joillakin järjestelmillä voi myös tarkkailla reaaliaikaisesti asukkaan liikkumista, aktiivisuutta tai elintoimintoja. Suuntaus langattomuuteen Ennen langattomaksi kutsuttiin järjestelmää, jossa asukkaan käytös sä oleva ranne ke oli langattomasti yhteydessä asuntoon asennettuun huonekojee seen, asukaspäät teeseen tai järjestelmään liitettyyn tukiasemaan. Huonekojeet ja tuki asemat kuitenkin tarvitsivat kaapeliyhteyden keskuslaitteelle. Nykyisin myös asuntoon asennetta vat huonekojeet sekä muut järjestelmään liitetyt laitteet tai tukiasemat ovat langatto masti yhteydessä järjestelmän keskusyksikköön. 7

9 Langaton yhteys voidaan toteuttaa GSM-yhteydellä tai paikallisesti WLAN-verkon, Bluetooth-teknologian tai RF-tekniikoiden avulla. Vaikka hälyt timet, huonekojeet ja asukaspäätteet olisi langattomasti liitetty keskusyksikköön, on monet niistä liitettävä sähköverkkoon. Monet järjestelmät tarvitsevat myös yleiskaapeloinnin tiedonsiirtoa ja puheyhteyttä varten. Uusiin kiinteistöihin nykyisin asennet tava yleiskaapelointi (atk-kaapelointi) tai yleiskaapelointipiste (atk-piste) on usein tähän sopiva. Myös vanhojen kiinteistöjen puhelinkaapeliverkko soveltuu sellaisenaan osalle. IP-pohjaiset järjestelmät Tietoliikenneverkossa toimivat järjestelmät ovat tulleet markkinoille viime vuosien aika na ja internet protokollaan (IP) pohjautuvat järjestelmät ovat yhä yleisempiä. Tässä oppaassa näitä järjestelmiä kutsutaan IP-pohjaisiksi järjestelmiksi. IP-pohjainen järjestelmä vaatii toimiakseen internet-yhteyden. Se voi olla langallinen (kiinteä) tai lan gaton. Langaton yhteys voidaan toteuttaa WLAN-verkon avulla tai mok kulalla eli nettitikulla. IP-pohjaisuus mahdollistaa sen, että palvelutaloon ei asenneta omaa kes kusyksikköä tai palvelinta ohjelmistoineen, vaan ne sijaitsevat toimittajan ylläpitämänä palvelinkeskuksessa. Järjestelmään on helppoa lisätä palvelu talon ulkopuolisia asuntoja tai se on laajennettavissa toimimaan erillään sijaitsevissa yksiköissä. Järjestelmän käyttö tapahtuu selainpohjaisella ohjelmistolla palvelu talon työasemilta tai jopa älypuhelimista ja taulutietokoneilta. IP-pohjainen järjestelmä voi toimia myös perinteiseen tapaan yhdessä kohteessa pai kallisesti. Silloin järjestelmän keskuslaitteet ohjelmistoineen asennetaan kohteeseen. Tällöin internet-verkon häiriöt ja kat kokset eivät vaikuta järjestelmän toimintaan. Integroitavuus Aiemmin oli hyvin tavanomainen näky, että palvelutalon kansli assa saattoi olla useita tietokoneita eri käyttötarkoitusta varten. Yhdistämällä eli integroimalla hoito-, turva- ja hälytysjärjestelmät toimimaan yhdessä saadaan ko konaisuus, jota hallinnoidaan yhdellä käyttöliittymällä. Jos järjestelmät toimivat yhdessä, henkilökunnan työ helpottuu, kun kirjauksia ei tarvitse tehdä erikseen moneen eri järjestelmään. Monella toi mittajalla onkin valmiina ns. rajapinta erilaisten järjestelmien, kuten taloteknisten sekä turvallisuus- tai toiminnanohjausjärjestelmien liittämiseen. Henkilökunta voi siten saada puhelimeensa avunpyyntöjen lisäksi esimerkiksi soitot ovipuhelimista, paloilmoitinlaitteiden hälytykset ja laitevikailmoitukset. Integraation hyötynä voidaan nähdä ainakin kustannussäästöt, informaation kulun tehostuminen sekä järjestelmien käytön hallinnan paraneminen yhtenäisten käyttötapojen myötä. 8

10 1.2 Järjestelmän osat Avunpyyntöjärjestelmä koostuu hälyttimistä, huo nekojeista tai asukaspäätteistä, kes kus laitteista ja hallintaohjelmistosta sekä hälytysten vastaanottimista. Tänä päivänä hälytykset saapuvat yleisimmin henkilökunnan langattomiin GSM-, DECT- ja IP-puhelimiin. Lisäksi hälytykset voidaan ilmaista käytävänäytöissä, huonemerkkivaloissa, kansliakojeissa tai graafisessa pohjakuvassa tieto koneen näytöllä. Puheyhteydellisissä järjestelmissä asukkaan huoneessa on huonekoje tai asukas - pääte, joihin henkilökunta saa omista puhelimistaan avattua kaksisuuntaisen puheyhteyden. Näissä laitteissa on tavallisesti pai nikkeet hälytystä, hälytyksen kuittausta, läsnäoloa tai lisäavun pyyntöä varten ja niihin voi liittää myös langallisia hälyttimiä. Asukaspääte on huonekojetta monipuolisempi laite; sen kautta voidaan soittaa puheluita, ohjata valais tusta sekä radio- ja tv-kanavia. Järjestelmä tarvitsee toimiakseen myös keskuslaitteen. Keskuslaitetta nimitetään järjestelmästä riippuen myös keskusyksiköksi tai keskittimeksi. Kes kuslaite voi sijaita kohteessa tai internet- ja GSM-verkossa toimivissa järjestel mis sä myös järjestelmän toimittajan palvelinkeskuksessa. Langallisissa järjestelmissä eri laitteet, kuten huonekojeet, asukaspäätteet ja hälyttimet, kaapeloidaan ja liitetään keskusyksikköön. Joissakin kaapeloitavissa järjestelmissä hälyttimet voivat olla myös langattomassa yhteydessä keskuslaitteeseen. Tie dot liitetyistä laitteista ja tarvittavista asetuksista ohjelmoidaan keskuslaitteelle sen omalla näppäimistöllä tai tietoko neen avulla. Palvelin voi sijaita palvelutalossa tai järjestelmän toimittajan operoimana palvelin - kes kuksessa. Palvelimella on järjestelmän tarvitsema ohjelmisto ja sinne tallentuvat myös kaikki ohjelmistoon tehdyt hälytysasetukset sekä tapahtumaloki. Lisäksi palvelinta tarvitaan järjestelmän hälyttimiltä ja il maisimilta saatujen tietojen analysointiin ja niiden pohjalta laadittavien johtopäätösten tekoon. Järjestelmää hallinnoidaan ohjelmistolla, joka sijaitsee järjestel mästä riippuen keskus laitteella, toimittajan toimesta varmennetussa palvelinhotellis sa tai toimittajan palvelimella. Hallinta tapahtuu joko suoraan keskusyksi költä, palvelutalon työasemilta tai joillakin järjestelmillä myös mobiililaitteilla. Ohjelmiston avulla mm. määritetään hälytysten aktivointirajat sekä niiden vastaanottajat eri vuorokauden aikoina. Ohjelmistoon voi myös liittyä lokitiedosto, johon kerätään häly tyk siin liittyvät tiedot. Alla on lyhyt esittely järjestelmiin tavallisesti kuuluvista laitteista. Kaikissa järjestelmissä ei kuitenkaan ole näitä kaikkia. Hälyttimet esitellään seuraavassa luvussa. Keskusyksikkö (keskuslaite, keskitin) on järjestelmän ydin, joka ohjaa kaikkea toimintaa. Keskuslaitteelle liitetään kaikki järjestelmän laitteet joko kaapeloimalla tai langattomasti. Sinne myös ohjelmoidaan kaikki järjestelmän toiminnan kannalta tarpeellinen tieto, mm. tiedot hälyttimistä ja hälytysrajoista. IP-järjestelmissä keskusyksikön toiminnat hoitaa ohjelmisto, joka sijaitsee järjestelmän toimittajan palvelimella. Kansliakoje (kansliapääte) ilmaisee hälytysten tiedot järjestelmissä, joissa tiedot eivät tule tietokoneen näytölle. Laitteessa voi olla myös kaksisuuntainen puheyhteys. 9

11 Tukiasema on järjestelmään kuuluva langallinen tai langaton laite, jonka kautta langat tomat hälyttimet ovat yhteydessä järjestelmän keskusyksikköön. Toistimen avulla saadaan keskuslaitteen toiminta-aluetta laajennettua. Toistin voi olla yhteydessä keskuslaitteeseen langattomasti tai kaapeloituna. Huonekoje on asukashuoneen viestintälaite, jossa yleensä on puheyhteys ja hälytyspainike sekä mahdollisesti myös muita painikkeita ja toimintoja. Huonekojeeseen voidaan liit tää erilaisia langallisia tai langattomia hälyttimiä. Asukaspääte on huonekojetta monipuolisempi asukashuoneen viestintälaite. Puheyhteyden ja hälytystoiminnon lisäksi laitteella voidaan ohjata valoja, valita tv- ja radiokanavia ja sää tää niiden äänenvoimakkuutta. Asukaspäätteeseen voidaan liittää erilaisia lan gallisia ja langattomia hälyttimiä. Ovipielikoje, huoneepaneeli (huoneterminaali, painikepaneeli) voi koostua pelkistä painikkeista tai niiden lisäksi myös näytöstä, kaiuttimesta, mikrofonista ja mahdollisista muista osista. Lisäksi siihen saattaa olla mahdollista liittää ulkopuolisia laitteita. Painikkeiden toiminnot voivat olla ennalta määrättyjä tai ne voidaan ohjelmoida toimimaan halutulla tavalla. Läsnäolopainike on henkilökunnan käyttöön tarkoitettu järjestelmään kuuluva painike, jonka avulla ilmoitetaan muulle henkilökunnalle, että joku on jo asukkaan luona. Pai nike voi olla erillinen tai se voi sijaita huonekojeessa, asukaspäätteessä tai huonepaneelissa. Kuittauspainikkeella kuitataan hälytys vastaanotetuksi. Painike voi olla asunnon ovipielikojeessa, huonekojeessa tai asukkaan rannekkeessa. Joissakin järjestelmissä hälytykset voidaan kuitata myös henkilökunnan puhelimista tai kansliakojeista. Yleislähettimen avulla voidaan avunpyyntöjärjestelmään liittää langattomasti mikä tahansa langallinen hälytin. Huonemerkkilamppu on asunnon ulkopuolelle asennettava merkkivalo hälytyksen ilmaisemiseen. Tagi eli RFID-tunnistin on pieni, langaton tunnistin, jota käytetään esimerkiksi poistumis-, paikannus- ja kulunvalvontajärjestelmien rannekkeissa. Tunnistimen mikrosiruun tallennetaan haluttu tieto, joka välittyy radioaaltojen avulla lukija-asemille. Ovipuhelin on laitekokonaisuus, jonka avulla saadaan puheyhteys rakennuksen ulko-ovelta sisälle henkilökunnan puhelimeen. Järjestelmällä voidaan avata ulko-oven sähkölukko kiinteistöstä käsin. Ovipuhelinjärjestelmä sisältää usein myös videokamerayhteyden. 1.3 Hälyttimet Hälyttimet voivat olla langallisia tai langattomia. Hälytys voi lähteä napin painalluksesta tai hälytykset voivat tapahtua automaattisesti määritellyissä tilanteissa ilman käyttäjän tietoista toimintaa. Järjestelmään liitettyjen laitteiden avulla voidaan 10

12 toteuttaa myös passiivisuushälytys, joka tapahtuu automaattisesti, jos henkilön liikkuminen tai toiminta asunnossa on vähäisempää kuin asetetut raja-arvot. Automaattiset hälytykset voidaan ohjelmoida tapahtuvaksi kunkin asukkaan kohdalla tai eri vuorokauden aikoina eri tavoin. Tyypillisimpiä langattomia hälyttimiä, jotka vaativat käyttäjän toimintaa, ovat ranne k- keessa tai kaulanauhassa olevat hälytyspainikkeet. Automaattisia hälyttimiä ovat mm. ovihälytin, hälytinmatto tai kaatumishälytin. Ne voidaan järjestelmästä riippuen toteuttaa langallisesti tai langattomasti. Monet hälyttimet, varsinkin langattomat, voidaan liittää vain tiettyyn järjestel mään, kun taas langalliset hälyttimet ovat liitettävissä mihin järjestelmään tahansa lii täntäyksikön avulla. Alla kerrotaan eri hälytintyypeistä. Kaikkiin järjestelmiin ei välttämättä voi liittää kaikkia näitä, mutta laitteistoa hankittaessa on tärkeää tietää, mitä mahdollisuuksia on olemassa. Hälytyspainike (turvapainike, kutsupainike) on hälyttävän turvalaitteen painike, jota painamalla laite ottaa yhteyden ennalta määritellylle taholle. Hälytyspainike voi olla kiinteä osa turvalaitetta tai se voidaan liittää turvalaitteeseen kiinteästi tai langattomasti. Tavallisimpia langattomia hälytyspainikkeita ovat hälytysranneke (turvaranneke, kutsuranneke) ja riipuspainike joiden lisäksi painiketta voidaan kantaa vyöllä tai kiinnittää klipsillä vaatteisiin. Henkilökohtaiset hälytyspainikkeet kestävät yleensä hyvin kosteutta, joten ne toimivat vaikka suihkussa. Kiinteitä painikkeita, jotka voidaan asentaa langallisesti tai langattomasti, ovat sänkyjen luona käytettävä johtopainike (päärynäpainike), seinälle asennettava kutsupainike ja vetonaruhälytin, jota yleisimmin käytetään wc-tiloissa. Hätäpainike on henkilökunnan käyttöön tarkoitettu, järjestelmään kuuluva painike, jonka avulla henkilökuntaan kuuluva voi ilmoittaa akuutista hädästä eli tehdä henkilöturvahälytyksen. Painike voi olla erillinen tai se voi sijaita puhelimessa, huonekojeessa tai asukaspäätteessä. Lisäapupainike on henkilökunnan käyttöön tarkoitettu painike, jonka avulla henkilökuntaan kuuluva voi ilmoittaa tarvitsevansa asukkaan luona lisä apua. Lisäapupainike on tarkoitettu kiireettömiin avunpyyntöihin. Painike voi olla erilli nen painike tai se voi sijaita huonekojeessa tai asukaspäätteessä. Ovi- ja ikkunahälytin tunnistaa oven tai ikkunan avaamisen tai sulkemisen ja tekee tarvittaessa hälytyksen. Hälytys voidaan ajastaa toimi maan vain tiettyinä vuorokauden aikoina, esimerkiksi yöllä. Jotkin laitteet voidaan myös ohjelmoida hälyttämään, jos henkilö ei palaa takaisin määritellyn ajan kuluessa. Poistumisvalvontatunniste (dementiarenneke) on muistisairaan henkilön kulunvalvontaan tarkoitettu tunniste, yleensä ranneke. Kun tunnistetta kantava henkilö tulee valvontaan tarkoitetun tukiaseman vaiku tuskenttään, esimerkiksi ulko-ovelle, aktivoituu automaattihäly tys. Usein rannekkeessa ei ole lainkaan hälytyspainiketta tai se on ohjelmoitu pois toiminnasta. Epilepsiahälytin asennetaan epilepsiaa sairastavan henkilön sänkyyn petauspatjan alle ja se tunnistaa alkavan epilepsiakohtauksen rekisteröimällä tärinän patjan läpi. Kun tä rinän määrä vastaa ennalta säädettyä asetusta, laite käynnistää hälytyksen. 11

13 Inkontinenssihälytin on vuoteeseen sijoitettava tunnistinlaite, joka havaitsee vuoteen kastumisen. Hälytinmatto (tunnistinmatto) on siirrettävä, lattialle tai muulle pinnalle asetettava turvalaite, joka hälyttää kun sen päälle astutaan. Hälytinmatto voidaan asettaa esimerkiksi oven eteen tai vuoteen vierelle. Hälytinmatto voi toimia myös toisinpäin, eli se hälyttää kun paino siirtyy pois sen päältä. Tällaista käytetään tuolihälyttimenä esimerkiksi, kun halutaan saadaan tieto kaatumisalttiin henkilön liikkeelle lähdöstä. Kaatumishälytin voi olla turvarannekkeen tai henkilöpaikantimen osa tai se voi olla erillinen laite, joka kiinnitetään esimerkiksi vyötärölle. Kaatumishälyttimen toiminta voi myös perustua tilassa oleviin ilmaisimiin. Hälytin tunnistaa liikkeen perusteella kaatumisen ja hälyttää automaattisesti apua. Vesivuotohälytin (kosteushälytin) tunnistaa kosteuden tai vuotavan veden ja tekee hälytyksen. Sitä käytetään esimerkiksi keittiö- ja kodinhoitotiloissa ehkäisemään vesivahinkoja, kun vesi vuotaa pesukoneesta lattialle. Vuodehälytin (sänkyhälytin) seuraa henkilön vuoteessa oloa ja sieltä nousemista ja tekee tarvittaessa automaattisen hälytyksen. Hälytys tapahtuu määriteltyjen ehtojen mukaan, esimerkiksi kun henkilö lähtee vuoteesta tai jos hän ei ole palannut vuoteeseen määritellyn ajan kuluessa. Jotkin vuodehälyttimet rekisteröivät myös elintoimintoja, unen laatua tai henkilön liikkeitä. Ne voivat myös tunnistaa sairaskohtauksen. Liesivahti (hellavahti) seuraa lieden lämpötilaa, tehoa tai käyttöaikaa ja tarvittaessa katkaisee sähkövirran automaattisesti tai sammuttaa alkaneen palon. Avunpyyntöjärjestelmään kytkettynä se ilmoittaa vaaratilanteesta myös henkilökunnalle. Palovaroitin havaitsee alkavan palon ja varoittaa paikalla olevia henkilöitä. Joissakin järjestelmissä asuntojen palovaroittimien hälytykset voidaan yhdistää myös avunpyyntöjärjestelmään. Yleensä asumisyksiköissä on paloilmoitinlaitteisto, joka antaa automaattisesti ja välittömästi ilmoituksen alkavasta palosta tai laitteiston toimintavalmiutta vaarantavista vioista sekä paikallisesti että hätäkeskukseen. Häkävaroitin (CO-varoitin) varoittaa paikalla olevia henkilöitä havaittuaan ilmassa häkää. Joissakin järjestelmissä asuntojen häkävaroittimen hälytykset voidaan yhdistää myös avunpyyntöjärjestelmään. Lämpötilahälytin seuraa ympäristönsä lämpötilaa ja tekee hälytyksen, jos lämpötila muuttuu hyvin nopeasti tai jos se ylittää tai alittaa ennalta säädetyt arvot. Lämpötilahälytin voi olla hyödyllinen esimerkiksi silloin, jos puulämmitteistä taloa unohdetaan lämmittää ja huoneiden lämpötila laskee huomattavasti. Lämpötilahälytin ei korvaa palovaroitinta. Muistuttava lääkeannostelija muistuttaa lääkkeiden ottamisesta äänimerkin tai muun merkin avulla. Käyttäjä voi ottaa vain valmiiksi annostellut lääkkeet ennalta määriteltynä aikana ja jos lääkkeitä ei ole tällöin otettu, voi lääkeannostelija lähettää hälytyksen. 12

14 Liikeilmaisin tunnistaa liikkeen ja lähettää tiedon havainnosta eteenpäin. Liikeilmaisimet on yleensä säädetty toimimaan niin, että ne tunnistavat ihmisen liikkumisen tilassa eivätkä reagoi esimerkiksi kotieläinten liikkumiseen. Niillä voidaan ilmaista esimerkiksi vuoteesta nousu tai kylpyhuoneeseen meno. Liiketunnistin on laite, joka tunnistaa liikkeen. Liiketunnistimen voi liittää muihin laitteisiin, joiden avulla voi esimerkiksi ohjelmoida valot syttymään tai ovet aukeamaan automaattisesti, kun henkilö lähestyy ovia tai tulee huoneeseen. Älylattia on lattiapinnoitteen alle asennettava hälyttävä turvalaite, joka havaitsee henkilön liikkumisen tai kaatumisen ja tekee tarvittaessa automaattisen hälytyksen tai muun toiminnon. Älylattian avulla voidaan myös kerätä tietoa henkilön liikkeistä tai esimerkiksi sytyttää valot tilaan, jossa henkilö liikkuu. Nimitystä turvalattia käytetään luistamattomista lattiamateriaaleista, joihin ei liity hälytystä. Erikoisratkaisuja Mikäli asukkaan voimat ovat heikentyneet tai heikentynyt toimintakyky haittaa tavanomaisten hälytyspainikkeiden käyttöä, voidaan useimpiin järjestelmiin asentaa vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat hälytyksen teon. Tässä muutamia esimerkkejä: Kosketushälytintä voidaan painaa muullakin kuin sormella, eikä sen painamiseen tarvita paljon voi maa. Se voidaan tarvittaessa säätää niin herkäksi, että pelkkä hipaisu riittää hälytyksen tekemiseksi. Suuret käyttökytkimet voivat sopia niille, joiden on vaikea käyttää pientä nappia. Äänihälytin on ääneen reagoiva hälytin. Se sopii henkilöille, jotka pystyvät käyttämään ääntään kontrolloidusti, mutta eivät voi käyttää tavallisia kytkimiä. 1.4 Puheyhteys Puheyhteys asukkaan huoneeseen voidaan muodostaa huonekojeen, asukaspää tteen tai eräässä järjestelmässä myös turvarannekkeen kautta. Henkilökunta voi hälytysten yhteydessä avata puheyhteyden asukkaaseen joko omasta kannettavasta puhelimestaan tai kansliapuhelimesta. Puhelimen kautta voidaan tiedustella hälytyksen syitä ja myös rauhoitella hälytyksen tehnyttä henkilöä kertomalla, että apu on tulos sa. Moni paikantava järjestelmä avaa puheyh tey den lähimpään huonekojeeseen tai asukaspäätteeseen riippumatta siitä, kuka hä lyttää. Henkilökunta voi yleensä soittaa asukkaille myös muulloin kuin hälytysten yhteydessä. Joihinkin laitteisiin on myös mahdollista ohjelmoida sallittuja puhelinnumeroita, joista esimerkiksi omaiset voivat soittaa automaattisesti aukeavan puhelun läheiselleen. 13

15 1.5 Paikannus Moniin avunpyyntöjärjestelmiin on liitetty paikannustoiminto, jonka avulla saadaan hälytyksen yhteydessä tieto asukkaan olinpaikasta sisätiloissa ja usein myös pihapiirissä. Paikannusta varten on rakennuksessa, ja tarvittaessa myös ulkona, oltava tukiasemaverkko ja asukkailla paikannustunniste (esimerkiksi ranneke). Paikannus voi olla aluekohtaista, jolloin saadaan vain tieto alueesta, kuten osastosta tai kerroksesta, jossa hälyttäjä on. Huonekohtaisessa paikannuksessa tukiasema on asennettava jokaiseen huoneeseen. Nykyään myös reaaliaikainen paikannus on mahdollista toteut taa helposti ja edullisesti. Uusimmilla ratkaisuilla voidaan paikantaa asukkaiden, henkilökunnan sekä laitteiden sijain ti sisätiloissa jopa muutaman metrin tarkkuudella. Joissa kin järjestelmissä sijaintitietoja voidaan tarvittaessa tarkastella re aali aikaisesti pohjakuvasta näyttöpäätteeltä. 1.6 Poistumisvalvonta eli muistisairaan henkilön kulunvalvonta Poistumisvalvonnalla valvotaan tai rajoitetaan esimerkiksi muistisairaan henkilön liikkumista. Henkilöllä, jonka liikkumista on seurattava, on mukanaan poistumisvalvontaan liitetty tunniste, kuten ranneke. Tarvittaville oville asen netaan valvontaan liittyvät laitteet. Asetuksilla voidaan määritellä, lähteekö hälytys kun tunnistetta kantava henkilö lähestyy ovea tai vasta kun hän kulkee ovesta. Hälytykset voidaan myös asettaa aktivoitumaan erilailla eri vuorokauden aikoina. Järjestelmien ja sähkölukkojen avulla on mahdollista myös lu kita ovi auto maattisesti silloin, kun tunnistetta kantava henkilö on oven läheisyydessä tai avata lukosta sallittu ovi, esimerkiksi vain omaan asuinhuoneeseen. Poistumisvalvonta voi olla osa avunpyyntöjärjestelmää tai siihen liitetty erillinen järjestelmä. Erillinen järjestelmä ilmaisee mistä ovesta ollaan poistumassa, mutta ei kerro, kuka poistuu. Kun järjestelmä on osa avunpyyntöjärjestelmää, on mahdollista saada tieto myös henkilöstä. Reaaliaikaisesti paikantavissa järjestelmissä poistumisvalvonta tehdään hallintaohjelman avulla pohjakuvaan. Kullekin asiakkaalle voidaan määritellä yksilölliset alueet, joilta poistumisesta aiheutuu hälytys. 1.7 Hälytysten vastaanotto ja kuittaus Järjestelmän hankkija voi vaikuttaa paljon siihen, miten hälytykset välitetään ja miten ne näkyvät talossa. Monet järjestelmät taipuvat erilaisiin toteutusmahdollisuuksiin, joita voidaan myös jälkeenpäin muuttaa. Ohjelmistoilla voidaan yleensä myös muokata hälytystekstejä, jolloin niistä saadaan toimipaikkaan sopivat ja mahdollisimman selkeät. Ilman puheyhteyttä olevissa järjestelmässä käytetään hälytysten ilmaisuun usein käytävänäyttöjä, huone merk kilamppuja ja kansliakojeita. Puheyhteydellisissä 14

16 järjestelmissä hälytykset voidaan lisäksi välittää joko hoitajien GSM-, DECT- tai IPpuhelimiin. Hälytykset saapuvat puhe limiin soittoina, tekstiviesteinä tai molempina. Tekstiviestissä on hälyttäjän tiedot ja paikantavissa järjestelmissä myös paikkatieto. IP-pohjaisissa avunpyyntöjärjestelmissä hälytykset sekä muut järjestelmän ilmoitukset voidaan välittää myös sähköposteina sovituille tahoille. Puhelimiin tulevat hälytykset voidaan ohjelmoida esimerkiksi hälytystyypin mukaan välittymään koko henkilökunnalle, tietyille henkilöille tai eri vuorokauden aikoina eri tahoille. Joissakin järjestelmissä hälytysviestejä voidaan myös priorisoida ja esittää niitä selkeillä värikoodeilla ja symboleilla. Näin saadaan nousemaan esiin kiireellisimmät hälytykset, kuten henkilöturva- tai palohälytykset. Hälytysten kuittaus toimii eri järjestelmissä eri tavoin: joissakin järjestelmissä ne voidaan kuitata henkilökunnan puhelimista tai kansliakojeista, jolloin käynti asiakkaan luona voi kuitenkin jäädä kiireessä tekemättä. Toisissa järjestelmissä kuittaus puhelimesta merkitsee vasta työn vastaanottoa ja työn suoritus kuitataan asiakkaan luona joko huonekojeesta tai asukkaan rannekkeesta. Jos hälytystä ei kuitata vastaanotetuksi, voidaan hälytyksestä myös muistuttaa automaattisesti, jottei avunpyyntö unohdu. Huonekojeessa voi olla myös mahdollisuus läsnäolokuittaukseen, jolloin tieto voi välittyä järjestelmän kautta muiden työntekijöiden puhelimiin ja käytävämerkkivaloihin tai järjestelmään voidaan ohjelmoida muita toimintoja. Huoneen hälytyspainikkeet saadaan esimerkiksi toimimaan henkilöturvajärjestelmän hälytyspainikkeina, jolloin henkilöstö voi helposti kutsua lisäapua. Lisäksi saatetaan estää muiden hälytysten ja puheluiden saapuminen kyseisen työntekijän puhelimeen. 1.8 Henkilökunnan lisäavunpyyntö ja henkilöturvahälytykset Useimmat avunpyyntöjärjestelmät pystyvät toteuttamaan myös hoitajien lisäavunpyynnöt ja henkilöturvahälytykset. Molemmat toiminnot voidaan ohjelmoida lähtemään organisaation tarpeiden mukaan halutuille tahoille. Lisäavunpyyntö esimerkiksi asiakkaan nostotilanteessa lähtee vain omalle työryhmälle. Henkilöturvahälytys voi lähteä esimerkiksi toiselle osastolle, koko henkilökunnalle tai yöaikaan vaikka turvapalveluyrityksen hälytyskeskukseen. Toiminnot voivat käynnistyä hoitajien puhelimista, huonekojeista, erillisistä hälytyspainikkeista tai hoitajien omista rannekkeista tai riipushälyttimistä. Hälytykset voidaan saada myös kaatumisesta tai liikkumattomuudesta. Paikannusjärjestelmän avulla saadaan selville hälyttäjän sijainti. 1.9 Tapahtumaloki ja raportoinnit Avunpyyntöjärjestelmien ohjelmistoon sisältyy yleensä tapahtumarekisteri (tapahtumaloki, tapahtumahistoria, hälytysloki tms.), johon tallennetaan kaikki järjestelmän tapahtumat. Ohjelmistosta voidaan jälkeenpäin tarkastella tallennettuja tietoja, kuten tapahtuman tarkka ajankohta, hälytystyyppi, mihin hälytys on ohjautunut ja onko hälytys otettu vastaan ja kuitattu sekä hälyttimien aktivointirajat ja niihin tehdyt 15

17 muutokset. Tapahtumiin voi pystyä lisäämään merkintöjä esimerkiksi hälytyksen syystä tai annetusta hoidosta kansliapäätteellä tai joillakin järjestelmillä myös älypuhelimilla ja taulutietokoneilla. Ohjelmista voidaan tulostaa raportteja, kuten esimerkiksi tietyn asukkaan hälytystapahtumat. Niistä voi olla mahdollista tehdä myös suodatettuja hakuja eri kriteerien mukaan, kuten tapahtumapäivä, hälytystyyppi tai sijainti Tekninen tuki Järjestelmien käytössä tarvitaan teknistä tukea erityisesti käyttöönottovaiheessa. Tuki voi olla saatavilla vain arkisin päiväaikaan, toisilla myös iltaisin ja viikonloppuina ja joillakin kaikkina vuoden päivinä ympäri vuorokauden. Tuki voi olla erikseen maksullista, siitä voidaan tehdä palvelusopimus tai järjestelmä toimitetaan kokonaispalveluna, joka sisältää myös ympärivuorokautisen huolto- ja ylläpitopalvelun. Uusissa järjestelmissä monet ongelmatilanteet voidaan ratkaista etähallinnan kautta, ilman että asentaja tulee paikalle Mahdollisiin ongelmatilanteisiin varautuminen Henkilökunta tarvitsee käyttöönottovaiheessa tukea ympäri vuorokauden, sillä ongelmatilanteet voivat tulla vastaan yöllä, eikä yksintyöskentelevällä yöhoitajalla ole edes työkaveria, jolta kysyä neuvoja. Uuden järjestelmän käyttöönotto onnistuu harvoin ilman pientä alkukangertelua ja jonkinasteisia ongelmia tulee usein myös ohjelmistojen päivitysten yhteydessä. Ohjelmistoihin liittyviä ongelmia ovat olleet mm. vieraskielisyys ja yleisesti käytettävien ohjelmien käytännöistä poikkeavat toiminnot (esimerkiksi ohjelma ei sulkeudukaan oikeassa yläkulmassa olevasta ruksista). Vaikka ohjelmistoa voisikin käyttää useilta eri päätelaitteilta, voi joissakin järjestelmissä vain yksi käyttäjä kerrallaan tehdä kirjauksia ja samanaikaisesti tulevat hälytykset voivat vielä jumittaa työpöydän keskeyttäen työskentelyn. Henkilökunta voi ohjelmiston kautta säätää hälytysrajoja, liittää uusia hälyttimiä ja nimetä niitä. Ohjelmistojen käytettävyys voi olla heikko ja hälytysrajojen asettaminen turhan monimutkaista ja vaikeaa. Hälytystoimintoihin liittyviä aktivointirajoja, kuten aikarajaa, ei välttämättä pysty säätämään sopivaksi kaikkien asukkaiden kohdalla. Nopean ja luotettavan toiminnan takaamiseksi hälytykset ja ohjelmiston omat ilmoitukset pitäisi saada selväkielisinä viesteinä eikä koodeina. Joissakin järjestelmissä tämä ei ole mahdollista esimerkiksi rajattujen merkkimäärien vuoksi. Työntekijät ovat myös kokeneet, että laitteiden säätö voi olla vaikeaa, johtuen joko kyseisestä laitteesta tai sen puutteellisista käyttöohjeista. Avunpyyntöjärjestelmä voi kuormittaa tietojärjestelmää ja henkilökunnan puhelimia odottamattoman paljon. Saapuvat puhelut talon sisältä, ulkoa ja ovipuhelimista sekä hälytysjärjestelmä ja siihen integroitujen järjestelmien hälytykset vievät virtaa. 16

18 Puhelimien akkuja joudutaan lataamaan usein ja latauksen aikana kyseisillä työntekijöillä ei välttämättä ole käytössään puhelinta. Tapahtumien suuresta määrästä johtuen on myös vaarana, että kaikki viestit tai yhteydenotot eivät edes tule perille. Järjestelmien käytössä on ollut lukuisia ongelmia, joista moniin on varmasti löytynyt jo ratkaisu. Esimerkiksi luurilliset puhelimet ovat olleet joillekin käyttäjille hankalia, sillä luuri on jäänyt pois paikaltaan, eikä laite näin ollen ole ollut toiminnassa. Nyt käytössä olevat huonekojeet ovat yleensä luurittomia ja henkilökunta voi ottaa automaattisesti avautuvan puheyhteyden asukkaaseen. Hyvä puheyhteys vaatii kuitenkin sen, että laitteet on sijoitettu oikein, jotta ääni kuuluu keskustelukumppaneille molempiin suuntiin. Järjestelmä voi myös valvoa toimintaansa ja ilmoittaa jos johto on irrotettu pistorasiasta. Järjestelmän toimintaongelmia ovat olleet mm. vikahälytykset ja poistumisvalvonnan viiveet sekä epävarmat paikkatiedot. Järjestelmää säätämällä, laitteiden sijoittelua muuttamalla tai lisäämällä uusia laitteita löydetään yleensä ongelmiin ratkaisut. L isäksi on huomioitava, että radiotaajuuksilla toimiviin järjestelmiin häiriöitä voivat aiheuttaa sen omien laitteiden vikojen lisäksi muut ympäristössä olevat laitteet. Langattomat laitteet toimivat paristoilla tai akuilla (poikkeus: RFID-tunnistimet eivät vaadi kumpaakaan). Useimmat järjestelmät tarkkailevat itse laitteidensa toimintaa ja ilmoittavat paristojen vaihdon tai akun latauksen tarpeesta. Jos näin ei ole, joutuu henkilökunta testaamaan ja tarkkailemaan niitä. Akuilla varustetuissa laitteissa on ollut ongelmana, että akun täyttymistä ei ole ilmaistu millään tavalla, joten latauksen lopettaminen on hankalaa Järjestelmän ja laitteiden toiminnan varmistus Järjestelmän toimintaa voidaan varmistaa monin eri tavoin. Virransyötön turvaamiseksi järjestelmässä voi olla UPS-järjestelmä tai -laite, joka pystyy turvaamaan sähkön saannin lyhyiden virtakatkosten aikana. Joissakin verkkovirtaa käyttävissä laitteissa on myös itsessään akkuvarmistus. Monet järjestelmät voivat myös tarkkailla itse laitteiden ja hälytysten toimivuutta. Esimerkiksi langattomat hälyttimet tekevät testihälytykset tietyin väliajoin ja jos niitä ei tule, laukeaa hälytys. Nykyiset langattomat hälyttimet lähettävät yleensä tiedon paristojen jännitteen alenemisesta. Matkapuhelinverkkojen kautta toimivissa järjestelmissä voi olla mahdollisuus kahden eri operaattorin SIM-kortin liittämiseen, jolloin järjestelmä itse valitsee niistä toimivimman yhteyden. IP-järjestelmien toimintaa voidaan valvoa jatkuvasti etänä ja puuttua ongelmatilanteisiin välittömästi. Järjestelmien ohjelmistot sijaitsevat toimittajien omilla tai heidän valitsemillaan palvelimilla. Ainakin isoimmat toimijat ovat varmistaneet toiminnan keskeytyksettömyyden sillä, että kaikki tiedot varmuuskopioidaan reaaliajassa useammalle palvelimelle. Jos yhden palvelimen toiminnassa on jostain syystä häiriöitä, jatkuu toiminta välittömästi toisen palvelimen kautta. 17

19 2 Erilaisia avunpyyntöjärjestelmiä Tässä luvussa esitellään avunpyyntöjärjestelmät aakkosjärjestyksessä. Luvussa esitetään kuvaus kunkin järjestelmän kokoonpanosta ja toiminnasta sekä puhe yhteyden, paikannuksen ja poistumisvalvonnan toteuttamisesta. Kunkin järjestelmän osalta selvitetään myös mahdollinen kaapeloinnin tarve ja lisälaitevalikoima Solutions IPCS IPCS (Integrated positioning and Communication System) on langaton reaaliaikaisesti paikantava kutsu- ja hoitajien turvajärjestelmä. Järjestelmän kokoa ei ole rajattu. Saman organisaa tion kohteita voi hallita keskitetysti riippumatta kohteiden maantieteellisestä sijainnista. Käyttöliittymää voidaan käyttää lähes kaikilla internet-yhteensopivilla laitteilla. Kokoonpano Kuva: 9Solutions Oy Perusjärjestelmä koostuu paikannettaviin kohteisiin liitettävistä radiotunnisteista (Tageista), tukiasemaverkosta (Node-verkosta), keskusyksiköistä eli yhdyskäytävistä (CCU) ja internetin kautta pilvipalvelimilla toimivasta ohjelmistosta. Pai kannettava kohde voi olla myös mikä tahansa Bluetooth Low Energy -laite, kuten Apple iphone ja ipad. Paikantavat tukiasemat ovat langattomasti yhteydessä toisiinsa sekä yhdyskäytävään. Järjestelmän muut langattomat laitteet, kuten huonekoje, sänkyvahti ja erilaiset kiinteät hälyttimet, liittyvät automaattisesti tukiasemien muodostamaan verkkoon. Myös kulunvalvonta hyödyntää samaa verkkoa. Laitteet tarkkailevat omaa tilaansa ja ilmoittavat, jos esimerkiksi tukiasema irrotetaan virtalähteestä. Samaa järjestelmää voidaan käyttää kulunhallintajärjestelmänä, henkilöturvajärjestel mänä, laitevarkauksien ehkäisyyn ja laitteiden paikantamiseen kiinteistössä. Käyttöliittymän kautta voidaan hallita kaikkia järjestelmän toimintoja, kuten esimerkiksi ylläpitää ja hallita kohteiden ja henkilöiden tietoja, hälytyksiä, tehtäviä, lähettää ja vastaanottaa viestejä, suorittaa hakuja ja tulostaa raportteja. Lisäksi Android-, iphone- ja ipad-laitteille on saatavana sovelluksia järjestelmän hallintaan. 18

20 9Solutions valvoo kaikkia asennettuja järjestelmiä ympäri vuorokauden jokaisena vuoden päivänä. Mikäli järjestelmä vikaantuu, pyritään vika korjaamaan automaattisesti etänä. Tukikeskus -sivusto on käytettävissä suoraan käyttöliittymästä sisältäen järjestelmän yksityiskohtaiset käyttöohjeet, käyttöesimerkkejä, koulutusmateriaaleja, ratkaisuehdotuksia yleisimpiin vikatilanteisiin, sekä vianetsintä- ja tukipalvelut. Puheyhteys Kaksisuuntainen puheyhteys on mahdollista huoneisiin sijoitettavien huonekojeiden kautta. Kun huoneesta tulee hälytys, voi hoitaja avata yhteyden huonekojeeseen ja keskustella asiakkaan kanssa. Huonekoje on varustettu sim-kortilla ja se toimii myös yksinkertaisena puhelimena. Omaiset ja läheiset voivat myös soittaa huonekojeeseen, mikäli heidän puhelinnumeronsa on ohjelmoitu sallituksi numeroksi. Paikannus Paikannus on reaaliaikainen ja se toteutetaan tukiasemaverkon avulla. Paikan nustarkkuus riippuu siten tukiasemien lukumäärästä. Järjestelmän laitepaikannusratkaisu mahdollistaa myös laitteiden nopean ja tehokkaan paikannuksen. Laitteisiin kiinnitettävät tagit voidaan ohjelmoida tarpeiden mukaan ja saada myös hälytys, jos ne irrotetaan laitteesta. Poistumisvalvonta Poistumisvalvonta toteutetaan myös tukiasemaverkon avulla. Järjes telmän asetuksiin määritellään asukas- tai ryhmäkohtaisesti hälytysten päälläoloajat ja alueet, joiden rajojen ylityksestä saadaan hälytys. Myös ovien valvonta ja lukituksen ohjaus on mahdollista. Hälytykset Paikannustukiasemat ottavat hälytykset vastaan ja välittä vät ne langattomasti yhdyskäytävän kautta palvelimelle. Hälytykset on mahdollista saada työasemille, käytävänäyttöihin, tekstiviesteinä DECT- ja GSM-puhelimiin tai ne voidaan välittää ulkopuoliseen turvapalveluyritykseen. Hälytysten siirtoa voidaan ohjata ajan, viikonpäivän tai paikan mukaan sekä henkilökohtaisesti, ryhmäkohtaisesti tai viestityypin mukaan. Turvaranneketta käyttävän henkilön päivittäinen aktiivisuus voidaan tallentaa aktiivisuusprofiiliksi. Järjestelmä voi lähettää hälytyksen, jos henkilön aktiivisuus poikkeaa liikaa suhteessa pitkän aikavälin aktiivisuusprofiiliin. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Järjestelmään kuuluu yksin työskentelevän suojatunniste, joka mahdollistaa ihmisten reaaliaikaisen paikannuksen ja useita hälytysvaihtoehtoja. Laitteessa on kolme ohjelmoitavaa painiketta sekä kiihtyvyysmittari, jonka avulla saadaan myös liikkumattomuus- ja kaatumishälytykset. 19

21 Henkilökunta voi myös käyttää rannekkeita, joiden avulla he voivat kätevästi pyytää apua työtovereiltaan tai tehdä hälytyksen. Lisäksi tiloihin voidaan asentaa erillisiä turvanappeja. Lisälaitteet Langallisia lisälaitteita, kuten erilaisia painikkeita tai hälytinmatto, voidaan liittää järjestelmään tukiasemien kautta. Muunneltavuus Langattomuus mahdollistaa järjestelmän nopean muokkaamisen ja sen siirtämisen toi seen kohteeseen. Langattomia tukiasemia tai tageja voidaan lisätä tai poistaa normaalin käytön aikana. Integroitavuus Järjestelmä on integroitavissa muihin järjestelmiin ja siihen on mahdollista integroida muita järjestelmiä, kuten DECT- ja paloilmoitinjärjestelmiä. Järjestelmässä on ohjelmointirajapinta, joka mahdol listaa integroinnin joko internetin tai lähiverkon välityksellä. Kaapelointitarve Yhdyskäytäville tarvitaan yleiskaapelointipiste. Sähköliitäntä (pistorasia) tarvitaan huonekojeille ja tukiasemille. Tapahtumarekisteri 9Solutions-järjestelmä tallentaa kaikki tapahtumat tapahtumalokiin. Tapahtumiin voidaan lisätä huomautuksia tai kommentteja käyttäen 9Solutions Smooth -graafista käyttöliittymää tai 9Solutions-sovelluksia Android-, iphone- ja ipad-laitteille. Tapahtumia voidaan hakea ja suodattaa helposti henkilön, hälytystyypin, sijainnin, ajan tai päivämäärän perusteella. Raportit mahdollistavat graafisten ja tekstipohjaisten raporttien luomisen järjestelmän tallentaman tiedon pohjalta. Järjestel mä mahdollistaa myös reaaliaikaisen tilojen käyttöasteen seurannan ja työaikarapor toinnin. Järjestelmään voidaan myös tallentaa asukkaiden henkilökohtainen palvelusuunnitelma ja siihen liittyvät tehtävät. Avoinna olevat tehtävät on helppo tarkistaa. Lisäksi järjestelmä tallentaa tiedot siitä kuka tehtävän hoiti ja paljonko siihen meni työntekijän aikaa. Yhteystiedot 9Solutions Oy Teknologiantie 2, Oulu puh

22 2.2 All In One Langaton hoitaja- ja potilaskutsujärjestelmä All In One on suunniteltu käytettäväksi mm. palvelutaloissa, hoitokodeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Hälytykset eri rakennuksista voidaan ohjata samaan keskusyksikköön. Kokoonpano Järjestelmä koostuu langattomista tai langallisista hätä- ja kutsupainikkeista sekä huonekojeista, kuittauspainikkeista ja keskusyksiköstä. Järjestelmän ohjelmointi tapahtuu joko paikallisesti tietokoneella USB-väylää myöten tai etäohjelmointina GSM-verkon kautta. Hälytykset voidaan ohjata eri aikoina eri tahoille tai aktivoitumaan vuorokaudenajan mukaan eritavoin. Keskusyksiköitä on kahta eri tyyppiä ja ne eroavat toisistaan mm. niihin liitettävien laitteiden määrillä. Järjestelmä testaa ja valvoo säännöllisin väliajoin laitteiden ja verkoston toiminnan. Langattomien laitteiden paristojen kesto on n. 2-3 vuotta, riippuen niiden käytön määrästä. Puheyhteys Järjestelmässä ei ole puheyhteyttä. Kuva: ViestinFI / WS T.Juvonen 21

23 Paikannus Järjestelmään voidaan liittää Langaton Paikantava Ultra -järjestelmä. Järjestelmä koostuu paikannustukiasemaverkostosta ja langattomista kutsupainikkeista. Kun kutsupainiketta painetaan, saa henkilökunta GSM-matkapuhelimeen tekstiviestinä hälytyksen ja tiedon siitä, minkä paikannustukiaseman alueelta kutsu on tullut. Poistumisvalvonta Järjestelmään voidaan liittää Langaton Dementiaportti. Laitteisto koostuu verkkovirralla toimivasta ovihälytinyksiköstä ja asukkaan rannekelähettimestä. Kun henkilö yrittää avata oven tai poistua avoimesta ovesta, ilmoittaa järjestelmä siitä vilkkuvin valoin ja äänimerkillä. Lisäksi henkilökunta saa GSM-puhelimiinsa hälytyksen tekstiviestinä, jossa on myös tieto miltä ovelta hälytys on tullut. Hälytykset Asukas voi itse kutsua apua erilaisilla hälytyspainikkeilla tai hälytykset lähtevät automaattisesti esimerkiksi liiketunnistimien ja ovikoskettimien kautta. Ne välitetään henkilökunnan GPS-puhelimiin tekstiviesteinä jopa 30 vastaanottajalle. Hälytykset kuitataan asukashuoneiden kuittauspainikkeista, huonekojeilta tai käyttölaitteelta kansliasta. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Lisäapua kutsutaan huonekojeella. Henkilöturvahälytykset tehdään langattomilla hälytyspainikkeilla, jolloin saadaan myös paikkatieto, mikäli paikannusjärjestelmä on käytössä. Lisälaitteet Langattomia tai johdollisia lähettimiä, kuten kutsupainikkeita, liikeilmaisimia tai ovikoskettimia voidaan liittää keskusyksiköstä riippuen enintään 120 kpl. Muunneltavuus Henkilökunta voi itse lisätä tai siirtää langattomia hälyttimiä. Muutokset ohjelmistoon tekee asentaja. Integroitavuus Järjestelmään voidaan liittää aiemmin mainitut Langaton Paikantava Ultra -järjestelmä ja Langaton Dementiaportti. Siihen ei voi integroida muita järjestelmiä eikä sitä voi integroida muihin järjestelmiin. Kaapelointitarve Järjestelmä on langaton, mutta toteutustavasta riippuen voidaan tarvita kaapelointeja esimerkiksi tukiasemilta tai vahvistimilta keskusyksikölle. Osa laitteista tarvitsee myös sähkönsyötön. 22

24 Tapahtumarekisteri Järjestelmän muistiin voidaan tarvittaessa tallentaa noin miljoona viimeisintä hälytystapahtumaa. Tallenteessa on tarkat tiedot hätä- tai kutsuhälytysten tapahtumista, niiden ajankohdista sekä kuittaajista. Tulosteet tapahtumista saa järjestelmän toimittajan kautta. Niistä voi tilata esimerkiksi kuukausittaiset raportit sähköpostiin. Yhteystiedot ViestinFI / WS T.Juvonen Asepajankatu 2, Riihimäki puh timo.juvonen@viestin.fi 2.3 ArctiCare-järjestelmä Arcticare-järjestelmä on IP-pohjainen langaton ratkaisu palvelutaloihin ja koteihin. Järjestelmää voidaan muokata ja kasvattaa, joten siihen voidaan liittää jopa satoja päätelaitteita. Laitteet voivat olla maantieteellisesti samassa paikassa, kuten palvelutalossa, tai hajautettuna kotona asuvien luona. Järjestelmää voidaan käyttää esimerkiksi vain yhteydenpitoon, mutta modulaarisen rakenteen myötä järjestelmään voidaan saumattomasti liittää mm. kutsu-, paikannus- ja automaattihälytystoimintoja. Kokoonpano Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, radiovastaanottimista, tukiasemista, kotipäätteestä (kosketusnäytöllinen tietokone), paikannusantureista, sekä palvelutalon työasemalle asennettavasta valvomo- ja asiakasohjelmistoista. Asukkaan asuntoon asennetaan internet-yhteydellä sekä kosketusnäytöllisellä kuvapuhelimella varustettu kotipääte, jossa on helppokäyttöohjelmisto. Näyttöpääte voidaan jättää myös pois kokonaisuudesta, jos puhe- ja kuvayhteys eivät ole tarpeellisia. Internet-yhteys voi olla langaton tai langallinen. Asukkaan kotipäätteellä voidaan hyödyntää sähköisiä lisäpalveluita, esimerkiksi ohjattuja liikuntaryhmiä. Lisäksi laitetta on mahdollista käyttää esimerkiksi Internetin selailuun. Järjestelmä on saatavilla joko kokonaispalveluna tai sen ylläpito ja hallinta voidaan hankkia palveluntuottajalta. Järjestelmä liitetään Internetin välityksellä järjestelmätoimittajan hallinnoimaan ja ylläpitämään, palvelinkeskuksessa sijaitsevaan ohjelmistoon. Palvelutalon työasemalle asennettavaan suomenkieliseen asiakasohjelmistoon luodaan asukaskohtaiset säännöt, millaisissa tilanteista hälytykset muodostuvat (turvapäättelysäännöt) sekä säännöt, miten ja mihin hälytykset välitetään (viestien välityssäännöt). Järjestelmän pääkäyttäjä voi tehdä muutoksia näihin asetuksiin. Ohjelmistoa tarvitaan myös paikannukseen ja kuvallisen puheyhteyden muodostamiseen 23

25 palvelutalon ulkopuolelle, esimerkiksi omaisiin ja ystäviin. Ohjelmiston avulla toinen vastaavaa järjestelmää käyttävä palvelutalo voi myös toimia varavastauspaikkana. ArctiCare Technologies valvoo jatkuvasti järjestelmien toimintaa. Ohjelmiston päivitykset toteutetaan etäyhteydellä. Verkkovirtaan liitetyille laitteille saadaan tarvittaessa akkuvarmennus. Langattomien lähettimien (rannekkeiden) paristojen virran vähenemisestä tulee ilmoitus pääkäyttäjälle. ArctiCare-järjestelmä laajenee lähitulevaisuudessa Hoivaamo-palveluksi, jonka avulla asukkaalle voidaan tarjota turva-, virike- ja viihdepalveluja ja hänen elinympäristönsä tilaa voidaan seurata monipuolisesti etäpalveluna. Puheyhteys Kotipäätteen kautta asukas ja henkilökunta voivat olla puhe- ja kuvayhteydessä toisiinsa hälytysten tapahduttua ja myös muulloin. Tarvittaessa henkilökunta voi avata puheyhteyden automaattisesti. Lisäksi asukas voi olla yhteydessä läheisiinsä tai hänelle voidaan soittaa vain ennalta määritellyiltä tahoilta. Järjestelmä tukee kuvapuheluita, perinteisiä äänipuheluita ja hätäpuheluita (112). Hälytykset Hälytykset syntyvät automaattisesti turvapäättelysääntöihin pohjautuen tai kotipäätteen kosketusnäytön kuvakkeesta tai rannekkeen hälytyspainikkeella. Hälytykset välittyvät viesteinä aina hoitajien työasemalle palvelutaloon, jonka lisäksi ne voidaan ohjelmoida välittymään ennalta sovittuihin vastauspaikkoihin (omaiset, ystävät) tekstiviesteinä ja sähköposteina ennalta määrättyinä aikoina. Jos asukkaalla on kotipääte, avataan puheyhteys hoitajille. Hälytys kuitataan järjestelmään työasemalta tai vastaamalla tekstiviestiin kännykällä. Henkilökunnan turvahälytykset Henkilökunta voi lähettää hätäviestit langattomilla lähettimillä. Lisäksi järjestelmään voidaan liittää Turvapaikannin, jolloin paikkatieto saadaan ulkotiloista hätäkutsun/ -puhelun yhteydessä GPS-paikannuksella. Paikannus Sisätilapaikannusta varten rakennuksen uloskäynteihin ja tarvittaessa myös piha piiriin sekä huoneisiin asennetaan antureita, joiden avulla paikannus voidaan toteuttaa huonekohtaisella tarkkuudella reaaliaikaisesti. Paikannusanturi lähettää paikkatietonsa lähettyvillä olevalle rannekkeelle, joka lähettää sen yksilöintitietonsa ohella radiovastaanottimelle ja tämän kautta tieto välittyy henkilökunnalle. Järjes telmään voidaan liittää pihapiiristä poistumisvalvonta sekä Turvapaikannin, jonka GPS-toiminnon avulla käyttäjä voidaan paikantaa ulkona. Laitteessa on kaksisuuntainen GSM-puheyhteys sekä selkeä hälytyspainike, jolla voidaan lähettää hälytystekstiviesti. 24