YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Perustettava biokaasulaitos, Uusikaarlepyy. Jeppo Kraft Andelslag Kiitolantie JEPUA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 176/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/86/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Perustettava biokaasulaitos, Uusikaarlepyy HAKIJA LAITOS Jeppo Kraft Andelslag Kiitolantie JEPUA Jeppo Biogas Ab (perustettava yhtiö) JEPUA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rakennettavan biokaasulaitoksen raaka-aineena tullaan käyttämään sian, naudan ja turkiseläinten lantaa, peltobiomassoja sekä elintarviketeollisuuden sivutuotteita. Anaerobisessa mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään mm. sähkön ja lämmön tuotannossa. Raaka-aineita tullaan käyttämään tonnia vuodessa. Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi kesällä vuonna Biokaasulaitos tullaan rakentamaan Uudenkaarlepyyn kaupungin Lassilan kylään kiinteistöille Solgränd RN:o ja Hortan RN:o LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä harjoittava laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f mukaan. Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g mukaan, koska kyseessä on jätteiden käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa. Rakennettavan laitoksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Koska kyseessä on uusi toiminta, sillä ei ole ympäristölupaa. Esisopimukset lisämaan ostamisesta kiinteistöstä RN:o Hortan on hakemuksen liitteenä. Alueelle on vahvistettu maakuntakaava , joka korvaa aiemman seutukaavan. Maakuntakaavassa alueelle ei ole varausta, laitoksen suunniteltu sijaintipaikka sijaitsee vyöhykkeellä mk-3 Lapuanjokilaakson kehittäminen. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut arvioinnista yhteysviranomaisen lausunnon LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitos sijoitetaan Uudenkaarlepyyn Jepualle valtatie 19:n länsipuolelle Solgrändin tilalle sekä sen välittömästä läheisyydestä ostettavalle määräalalle. Sijoituspaikalla on aiemmin harjoitettu turkistarhausta, pienviljelyä sekä metsänhoitoa. Laitoksen etäisyys Jepuan keskustasta on 2,4 km. Lähin asutus sijaitsee laitokselta katsottuna valtatie 19:n toisella puolella. Kolme lähintä asuinrakennusta ovat noin metrin päässä koillisessa. Kilometrin säteellä laitoksen sijoituspaikasta on 10 asuttua taloa. Lisäksi laitoksen pohjoispuolella, noin 800 metrin etäisyydellä sijaitsee sikala. Laitoksen läheisyydessä ei sijaitse kouluja, päiväkoteja tai muita häiriintyviä kohteita. Liikennöinti laitokselle tapahtuu valtatieltä 19. Laitoksen rakentamisen yhteydessä tie tullaan kunnostamaan laitoksen edellyttämälle liikennöinnille sopivaksi. Ympäristön tila ja laatu Maankäyttö alueella perustuu pääsääntöisesti maa- ja metsätalouteen. Maaperän tila Maaperä alueella on hieta- ja hiekkapohjaista sekä multapitoista metsän pohjaa. Maan viljavuutta mittaavat arvot alueella ovat olleet korkeat johtuen alueella aiemmin sijainneen turkistarhauksen yhteydessä tapahtuneesta rehuruokinnasta ja ulosteiden läjittämisestä. Hakijan mukaan maaperä ei kuitenkaan edellytä puhdistamista ennen laitoksen rakentamista.

3 3 Pohjaveden tila Laitos ei sijaitse pohjavesialueella, eikä laitoksen toiminta aiheuta vaaraa tai vaikutuksia pohjavesialueille. Lähimmät merkittävät pohjavesialueet sijaitsevat Gunnarskanganin kankaalla 5,1 km etäisyydellä laitoksen sijaintipaikasta. Gunnarskanganissa sijaitsee kaksi pohjavesialuetta sekä vedenottamo. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Biokaasulaitoksessa tuotetaan orgaanisista raaka-aineista biokaasuprosessilla biokaasua ja lannoitevalmisteita. Biokaasun tuotanto tapahtuu mädättämällä orgaanista materiaalia anaerobisissa olosuhteissa biokaasureaktorissa. Biokaasulaitokselle johdetaan putkistoilla läheisten sikatilojen tuottamaa lietelantaa. Lisäksi putkistoa pitkin johdetaan Jepuan Perunan tehtaalta perunankäsittelyprosessin sivutuotteena syntyvää, biokaasun raaka-aineeksi soveltuvaa solunestettä. Kiinteät raaka-aineet ja osa lietteistä kuljetetaan laitokselle maantiekuljetuksin. Tuotettu biokaasu johdetaan rakennettavaa kaasunjakeluputkistoa pitkin läheiselle hiekkapaperitehtaalle. Kaasu hyödynnetään tehtaan prosessissa ja tehtaan alueelle rakennettavassa lämpövoimalaitoksessa, jossa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tulevaisuudessa on mahdollista jalostaa kaasu myös ajoneuvokäyttöön sopivaksi, jolloin liikenteellisesti sopivaan paikkaan perustetaan ajoneuvojen kaasuntankkausasema. Toiminta Laitoksen toiminnassa syntyy kaasun lisäksi ravinnepitoista käsittelyjäännöstä, joka voidaan hyödyntää lannoitevalmisteina sekä maanparannusaineena. Tuotantokapasiteetti ja käyntiaika Laitos vastaanottaa enimmillään tonnia raaka-aineita vuodessa. Biokaasureaktoreita laitokselle tulee kolme kappaletta, joiden yhteistilavuus on noin m 3. Kaasuntuotantopotentiaali on suunnitellulla syöterakenteella noin m 3 metaania (CH 4 ) vuodessa, jolloin tuotetun kaasun energiamäärä on 20 GWh vuodessa. Laitoksen täysi käsittelykapasiteetti saavutetaan noin kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Laitos on jatkuvatoiminen ja sen arvioitu käyntiaika on tuntia vuodessa. Laitoksen käynnistysvaihe kestää noin kolme kuukautta. Mahdollisissa prosessin häiriötilanteissa raaka-aineiden syöttö prosessiin keskeytetään, jolloin bakteerituotanto pysähtyy ja kaasuntuotto loppuu noin kahden viikon kuluessa. Tarvittaessa biokaasureaktori voidaan huollon tai korjauksen ajaksi tyhjentää laitoksen muihin reaktoreihin ja varastosäiliöihin. Prosessin pysäyttäminen ja uudelleenkäynnistäminen eivät aiheuta hajuhaittoja.

4 4 Prosessi Raaka-aineiden vastaanotto Noin 65 % laitokselle toimitettavista raaka-aineista siirretään rakennettavia putkistoja pitkin. Sian lietelanta ohjataan putkistoihin läheisiltä sikatiloilta, joiden omia lietealtaita voidaan hyödyntää puskurivarastoina ja laitokselle vastaanotettavan lietteen määrän tasaisena pitämisessä. Jepuan Perunan tehtaalta ohjataan laitokselle siirtoputkea pitkin perunankäsittelyn sivutuotteena syntyvää perunan solunestettä, joka vastaanotetaan biokaasulaitoksen lietealtaaseen. Laitoksen vastaanottoaltaat katetaan, jolloin niissä muodostuvat hajukaasut voidaan kerätä talteen ja johtaa käsiteltäväksi laitoksen hajukaasujen käsittelyjärjestelmään. Kiinteät raaka-aineet kuljetetaan laitokselle pääasiassa traktorivetoisin perävaunuin. Vastaanotettavan raaka-aineen luokituksesta riippuen raaka-aine vastaanotetaan vastaanottorakennuksen sisällä sijaitseviin vastaanottosiiloihin, läjitetään laitoksen alueella sijaitsevalle läjityskentälle tai katokseen. Vastaanottorakennus alipaineistetaan ja varustetaan automaattisella hajukaasujen keräys- ja käsittelyjärjestelmällä. Maantiekuljetuksin tuotujen raaka-aineiden määrää seurataan laitokselle rakennettavan vaaka-aseman avulla. Putkistoja pitkin saapuvien raakaaineiden määrää seurataan tuotanto- ja vastaanottopäissä mittauksin. Osana omavalvontaa laitoksen vastaanottamista raaka-aineista, niiden laadusta, määrästä ja toimittajista pidetään kirjaa, samoin kuin laitokselta lähtevien tuotteiden laadusta ja määrästä. Raaka-aineiden esikäsittely Lieteputkistoja pitkin laitokselle saapuvat raaka-aineet vastaanotetaan laitoksen lietealtaisiin. Sivutuoteasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009) luokan 2 mukaiset lietteet vastaanotetaan omaan vastaanottoaltaaseen ja riskittömät lietteet toiseen vastaanottoaltaaseen, jolloin eri luokituksen mukaiset sivutuotteet pystytään varastoimaan erillisinä. Vastaanottoaltaat katetaan ja varustetaan sekoittimilla. Vastaanottoaltaista liete pumpataan putkistoa pitkin syötteenvalmistussäiliöön. Sivutuoteasetuksen luokan 2 mukaiset kiinteät raaka-aineet, kuten turkiseläinten lanta vastaanotetaan vastaanottorakennuksessa sijaitsevaan vastaanottosiiloon. Vastaanottosiilosta raaka-aineet ohjataan seulonnan jälkeen repijälle, joka hienontaa raaka-aineet. Hienonnettu raaka-aine ohjataan syötteenvalmistussäiliöön. Sivutuoteasetuksen luokan 3 mukaiset kiinteät raaka-aineet, kuten elintarviketeollisuuden sivutuotteet vastaanotetaan vastaanottorakennuksessa sijaitsevaan vastaanottosiiloon. Vastaanottosiilosta raaka-aineet ohjataan seulonnan jälkeen repijälle, joka hienontaa raaka-aineet. Hienonnettu raaka-aine ohjataan syötteenvalmistussäiliöön. Peltobiomassa ja muut riskittömät raaka-aineet voidaan vastaanottaa ja varastoida laitoksen yhteydessä sijaitsevalle läjityskentälle ja katokseen, joista

5 5 ne pyöräkuormaajalla kuljetetaan paalirepijään hienonnettavaksi. Paalirepijältä raaka-aineet ohjataan kuljettimella syötteenvalmistussäiliöön. Syötteen valmistus Biokaasureaktoreihin menevä syöte valmistetaan syötteenvalmistussäiliössä, jossa sekoitetaan lietteet ja hienonnetut raaka-aineet keskenään siten, että syntyvän syötteen kuiva-ainepitoisuus saadaan halutulle tasolle, maksimissaan noin 15 prosenttiin valittavasta prosessitekniikasta riippuen. Tarvittaessa syötteeseen voidaan sekoittaa myös laitoksen toiminnassa syntyvää rejektivettä. Syöteannoksen koostumus riippuu käytettävissä olevista syötteistä ja muodostetaan siten, että syöteannos sisältää kaasuntuotannon kannalta parhaan mahdollisen suhteen eri raaka-aineita. Sivutuoteasetuksen luokittelun mukaisia raaka-aineita sisältävä syöteannos käsitellään sivutuoteasetuksen ko. luokalle asettamien vaatimusten mukaisesti. Laitos varustetaan hygienisoinnilla, jossa syöteannos kuumennetaan lämmönvaihtimilla yli 70 C lämpötilaan ja pidetään lämpöpuskurisäiliössä hygienisointiprosessissa tunnin ajan, jonka jälkeen syöteannos voidaan ohjata puskurisäiliöön tai suoraan reaktoreille. Lämpöpuskurisäiliössä olevan hygienisoitavan syötteen lämpötilaa seurataan jatkuvatoimisesti, jotta varmistetaan hygienisoitavan massan lämpötilan pysyminen yli 70 C tasolla. Syöttöväli yhteen reaktoriin on 1-4 tuntia riippuen Elintarviketurvallisuusviraston lopputuotteelle asettamista hyväksyntämääräyksistä ja prosessin toimintaparametreista. Laitos toteutetaan siten, että mädätysprosessi toimii sekä termofiilisellä (50-60 C), että mesofiilisellä (30-45 C) lämpötila-alueella. Biokaasuprosessi Biokaasureaktorit ovat eristettyjä ja lämmitettyjä, ruostumattomasta ja osin haponkestävästä teräksestä rakennettuja säiliöitä. Laitokselle toteutetaan kolme reaktoria, joiden bruttotilavuus on noin 4000 m 3 / reaktori ja käymistilavuus noin 3500 m 3 / reaktori. Reaktoreiden korkeus on noin kuusi metriä. Reaktoreissa olevan mädätettävän massan lämmitys tapahtuu vesikiertoisesti reaktoreiden seinissä olevien putkistojen avulla. Veden lämmittämiseen käytetään laitoksen yhteyteen toteutettavan hakelämpökeskuksen tuottamaa lämpöä sekä mahdollisesti toteutettavan käsittelyjäännöksen lämmön talteenottolaitteiston taltioimaa lämpöä. Reaktorit varustetaan sekä pitkäakselisekoittimin että upposekoittimin. Näin voidaan reaktorissa olevan massan liikettä ohjata siten, että mädätysprosessi toimii mahdollisimman tehokkaasti ja tasaisesti. Massan liikesuuntia säätämällä estetään massan tarttuminen ja kuivuminen kiinni lämmitysputkistoihin, mikä aiheuttaisi lämmitystarpeen kasvua, heikentäisi energiatehokkuutta ja lisäisi huollon tarvetta. Lisäksi usean sekoittimen yhdistelmä mahdollistaa yksittäisen sekoittimen vikaantuessa sekoittimen korjaustyön suorittamisen prosessin keskeytymättä. Reaktoriin syötetyn raaka-aineen viipymäaika reaktorissa on vuorokautta riippuen käytettävästä prosessin lämpötila-alueesta ja syötteen raakaaineista. Reaktori on jatkuvatoiminen ja massaa sekoitetaan automaattisesti sekoitusohjelman mukaan. Syntynyt biokaasu varastoidaan reaktorin yläosas-

6 6 sa sijaitsevaan kaasukupuun, jonka tilavuus on muuttuva. Yhden reaktorin kaasukuvun tilavuus on suurimmillaan noin 1600 m 3. Kaasukuvun rakenne on kaksikerroksinen, ulompi kerros on säänkestävää materiaalia ja alempi kerros kaasutiivis. Materiaalina käytetään kumi- tai solumuovimembraania. Kaasuvarastot varustetaan tukirakenteella, joka estää kaasukuvun painumisen kasaan tilanteessa, jossa kaasuntulo häiriintyy. Kaasutilan kaasupitoisuutta mitataan jatkuvatoimisesti. Kaasun paine reaktorissa on noin mbar ja reaktorit varustetaan varoventtiilein, jotka päästävät ongelmatilanteessa ylipaineen purkautumaan reaktorista estäen samalla hapen pääsyn reaktoriin. Kaasukuvuista kaasu pumpataan erillisen kaasupumppaamon kautta kuivattuna kaasun siirtoputkistoon. Ongelmatilanteissa kaasu poltetaan soihtupolttimella. Mädätetty liete poistetaan reaktorin alaosasta, ja pumpataan maanalaista siirtoputkistoa pitkin joko puskurisäiliöön, mekaaniseen kuivaukseen tai suoraan varastosäiliöön. Mädätysjäännöksen käsittely Mädätyksen tuloksena käsittelyjäännöstä syntyy laitoksen toimiessa täydellä kapasiteetilla noin tonnia vuodessa. Jäännöksen kiintoainepitoisuus mädätyksen jälkeen on noin 5-10 % riippuen syötteen kuivaainepitoisuudesta ja kuiva-aineen orgaanisen aineksen määrästä. Laitokselle rakennetaan kolme kappaletta mädätysjäännöksen varastosäiliöitä, joiden kapasiteetti on m 3 /säiliö. Säiliöt rakennetaan tiiviiksi ja katetaan, jolloin niihin voidaan välivarastoida suoraan jälkikäsittelemätöntä käsittelyjäännöstä. Liete soveltuu sellaisenaan käytettäväksi lannoitteena lähialueen pelloilla, jolloin sen kuivaaminen ei ole välttämättä tarpeen tai taloudellisesti ja energiatehokkaasti järkevää. Sellainen käsittelyjäännös, joka kuljetetaan hyödynnettäväksi pidemmälle etäisyydelle, kuivataan linko- tai ruuvikuivaimen avulla noin 30 % kuivaainepitoisuuteen. Kuivauksessa syntyvä rejektivesi ohjataan erilliseen prosessivesisäiliöön, josta sitä voidaan tarpeen mukaan hyödyntää uuden syöteseoksen valmistuksessa. Tulevaisuudessa rejektiveden käsittelyyn voidaan käyttää kalvosuodatusta, jolloin vedestä saadaan erotettua konsentraattina typpipitoinen ravinneliuos ja suodoksen puhdistettu vesi. Ylimääräinen rejektivesi voidaan ohjata myös suoraan levitettäväksi pelloille lannoitteena. Lannoitteita voi tuotanto- ja ympäristösyistä levittää pelloille ainoastaan tiettyinä vuodenaikoina, joten käsittelyjäännökselle varataan riittävä varastokapasiteetti. Varastoinnissa voidaan tarpeen mukaan hyödyntää myös laitoksen yhteistyökumppaneina toimivien sikatilojen varastosäiliökapasiteettia. Esisopimukset yhteistyöstä sikatilojen kanssa ovat hakemuksen liitteenä. Laitoksen omat ja yhteistyökumppaneiden varastosäiliöt mahdollistavat yhteensä noin seitsemän kuukauden tuotannossa syntyvän käsittelyjäännöksen varastoinnin. Luvan hakija on toteuttanut laitoksen vaikutusalueella viljelijöille suunnatun kyselyn käytettävissä olevista viljelyaloista ja lannoitetarpeista.

7 7 Hajukaasujen käsittely Laitoksen vastaanotto- ja tuotantorakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä yhdistetään hajukaasujen puhdistusjärjestelmään, joka käsittelee ja puhdistaa kaiken rakennuksen sisältä kerättävän ilman hajuttomaksi. Lisäksi hajukaasut kerätään talteen rakennuksen ulkopuolisista vastaanottoaltaista ja ohjataan samaan puhdistusjärjestelmään. Hajukaasujen puhdistus toteutetaan absorptiopesurin ja aktiivihiilisuodatuksen yhdistelmäratkaisulla. Absorptiopesurissa haiseva ilmayhdiste absorptoituu veteen. Pesuri poistaa ilmasta noin % hajuja aiheuttavista yhdisteistä. Pesurin jälkeen ilma ohjataan aktiivihiilisuodatukseen, jonka jälkeen ulospuhallettava ilma on käytännössä täysin hajutonta. Puhdistettu ilma johdetaan ulos noin viisi metriä korkean piipun kautta. Absorptiopesurin vesitilavuus on noin 24 m 3, ja vesi vaihdetaan pesuriin likaantumisesta riippuen 6-12 kertaa vuoden aikana. Aktiivihiilisuodattimen hiilen käyttöikä on 1-3 vuotta. Aktiivihiilisuodatuksessa voidaan käyttää hiiltä, joka on aktivoitavissa uudelleen, jolloin aktiivihiilisuodatus ei tuota jätettä laitokselle. Hajukaasujen käsittelyjärjestelmältä vaadittavan kapasiteetin on laskettu olevan noin m 3 ilmaa tunnissa. Vastaanotto- ja tuotantorakennuksen suunniteltu tilavuus on noin m 3. Hakemukseen on liitetty yhden laitetoimittajan periaatekuva järjestelmästä. Vastaavaa järjestelmää käytetään yleisesti Suomessa jätevedenpuhdistamoilla sekä biokaasulaitoksilla. Hajukaasujen talteenottoa ja ilmanvaihtoa voidaan automaatiojärjestelmällä ohjata siten, että tilanteissa, joissa hajukaasuja vapautuu keskimääräistä enemmän, kuten laitoksen vastaanottaessa syötekuorman, voidaan ilmanvaihtojärjestelmän puhallintehoa nostaa ja ilmanvaihto keskittää erityisesti tilaan, jonne hajukaasut vapautuvat ja näin ohjata haiseva ilma tehokkaasti puhdistusjärjestelmään. Vastaanottohallissa poistoilma imetään vastaanottoaltaiden takaosasta, jolloin ilma ohjautuu tehokkaasti suurimmasta hajukaasujen lähteestä suoraan puhdistusjärjestelmään. Vastaanottoaltaat katetaan liukuvalla pressukatteella, mikä vähentää merkittävästi altaista vapautuvia hajukaasuja muulloin kuin syötekuormaa vastaanotettaessa. Biokaasun käyttö ja energian tuotanto Laitoksen arvioitu kaasuntuotantopotentiaali täydellä kapasiteetilla toimittaessa on m 3 metaania (CH 4 ) ja noin m 3 biokaasua vuodessa, kun biokaasun metaanipitoisuus on noin 60 prosenttia. Kaasun sisältämä energiamäärä on tällöin 20 GWh/a, joka vastaa keskimäärin tuhannen suorasähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. Kaikki laitoksen tuottama biokaasu johdetaan jakeluputkistoa pitkin hyödynnettäväksi sähkön ja lämmön tuotantoon, läheisen hiekkapaperitehtaan prosessiin ja tulevaisuudessa mahdollisesti ajoneuvokäyttöön soveltuvan biokaasun tuotantoon. Tuotetun kaasun määrästä riippuen on mahdollista, että koko kaasumäärä myydään hyödynnettäväksi hiekkapaperitehtaalle prosessiin ja lämmitykseen. Erillisen CHP-yksikön tarve tulee uudelleen tarkastelta-

8 8 vaksi, mahdollisesti CHP-yksikkö jätetään toteuttamatta. Kaasun käyttösuunnitelma tarkentuu laitoshankkeen edetessä toteutusvaiheeseen. Tarvittaessa sähkön- ja lämmöntuotantoyksikkö tullaan sijoittamaan hiekkapaperitehtaan välittömään läheisyyteen, ja tuotettu sähkö sekä lämpö myydään asiakkaille. CHP-yksikkö tulee olemaan kaasumoottori- tai mikroturbiinikäyttöinen. CHP-yksikön polttoaineteho tulee olemaan noin 1400 kw, jolloin laitoksen tuottama sähköteho on valitusta tekniikasta riippuen kw ja lämpöteho kw. Alustavan suunnitelman mukaan laitoksen tuottamasta kaasusta ohjataan sähkön- ja lämmöntuotantoon 50 75%, hiekkapaperitehtaan prosesseihin 25% ja tulevaisuudessa mahdollisesti liikennebiokaasun jalostukseen 25%. Jos tuotetusta metaanista m 3 jalostetaan liikennebiokaasuksi, saadaan polttoainetta noin 400 henkilöautolle vuotuisella km ajosuoritteella, tai vaihtoehtoisesti 25 linja-autolle km vuotuisella ajosuoritteella. Häiriötilanteissa kaasu johdetaan poltettavaksi laitokselle sijoitettavaan kaasusoihtuun, jonka kapasiteetti mitoitetaan riittämään koko laitoksen tuottamalle kaasumäärälle. Laitoksen tilojen ja prosessin tarvitsema lämpö tuotetaan laitoksen yhteyteen rakennettavalla hakelämpökeskuksella, jonne hake tuotetaan paikallisilta toimittajilta. Hakelämpökeskuksen lämpöteho on valittavan prosessitekniikan lämmöntarpeesta riippuen kw. Automaatio Laitos suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se soveltuu miehittämättömään käyttöön. Automaatiojärjestelmä ohjaa ja säätää laitoksen toimintaa normaalissa käyttötilanteessa sekä häiriötilanteiden aikana. Automaatiojärjestelmä kykenee häiriötilanteessa itsenäisesti ohjaamaan laitoksen toiminnan tarvittavilta osin alas, ja mikäli häiriötilanne ei estä soihtupolttimen käyttöä, polttamaan kaiken laitoksen tuottaman kaasun soihtupolttimella häiriötilanteen aikana. Automaatiojärjestelmä valvoo ja mittaa terveyden ja turvallisuuden kannalta oleellisia kaasu-, räjähdys- ja paloturvallisuusolosuhteita. Kaasupoltin sekä kaasupumppaamo varustetaan käsikäyttömahdollisuudella, jolloin niitä voidaan häiriötilanteessa ohjata myös muun laitoksen automatiikasta riippumattomana. ATEX-luokitukset Laitoksen rakenne- ja prosessisuunnittelun yhteydessä määritetään tarvittavat räjähdysvaaralliset tilat sekä suojavyöhykkeet ja niistä laaditaan räjähdyssuojausasiakirjat. ATEX-luokituksiin kiinnitetään erityistä huomiota tilojen ilmanvaihdon tehokkuutta määritettäessä. Olennaiset ATEX-luokitellut tilat ja suojavyöhykkeet tulevat olemaan kaasupumppaamo ja sen välitön läheisyys sekä reaktorit, reaktoreiden kaasukuvut ja niiden välitön läheisyys.

9 Rakenteet ja niiden sijainti 9 Biokaasulaitos käsittää vastaanotto- ja tuotantorakennuksen, rakennuksen ulkopuoliset vastaanottoaltaat, läjityskentän ja suojakatoksen, reaktorit, varastoja puskurisäiliöt, kaasupumppaamon, soihdun sekä lämpökeskuksen ja tarvittavat apurakennukset. Piha-alueelle rakennetaan vaaka-asema saapuvan ja lähtevän materiaalin seurantaa varten. Kaikki esikäsittelylaitteet sijoitetaan tuotantorakennukseen lukuun ottamatta paalirepijää, joka sijoitetaan tuotanto- ja vastaanottorakennuksen välittömään läheisyyteen. Myös käsittelyjäännöksen kuivaus tapahtuu tuotantorakennuksessa. Näin saadaan kerättyä toiminnan mahdollisesti tuottamat hajukaasut tehokkaasti käsiteltäväksi hajukaasujen puhdistuslaitteistolla. Myös raakaaineiden ja käsittelyjäännöksen siirtoon tarvittavat pumput sijoitetaan tuotantorakennukseen. Laitoksen edellyttämät toimisto- ja sosiaalitilat sijoitetaan tuotantorakennuksen erilliseen osaan ja ilmanvaihto toteutetaan siten, että tuotannossa syntyvät mahdolliset hajukaasut eivät kulkeudu toimisto- ja sosiaalitiloihin. Rejektiveden käsittely Käsittelyjäännöksen kuivauksessa syntyvät rejektivedet johdetaan takaisin prosessivesisäiliöön, josta vesi kierrätetään takaisin prosessiin. Rejektiveden typpipitoisuuden noustessa kierrätyksen takia liian korkeaksi mädätysprosessin kannalta, laimennetaan prosessiin syötettävää rejektivettä lietepitoisilla syötteillä tai vedellä. Syntyvän rejektiveden määrä on arvioitu siten, että kaikesta käsittelyjäännöksestä 70% kuivataan ja loput hyödynnetään kuivaamattomana. Kun käsittelyjäännöstä syntyy vuodessa tonnia kuiva-ainepitoisuuden ollessa 10%, kuivattavan käsittelyjäännöksen määrä vuodessa on tonnia. Linkokuivauksessa tyypillinen kuivatun lietteen kiintoainepitoisuus on 30%, jolloin kuivattua käsittelyjäännöstä syntyy tonnia vuodessa, ja kuivauksessa syntyvää rejektivettä tonnia vuodessa eli noin 100 m 3 päivässä. Rejektivesi sisältää runsaasti typpeä, jolloin myös rejektivettä voidaan hyödyntää lannoitevalmisteena. Kuljetuskustannusten minimoimiseksi rejektivesi voidaan tulevaisuudessa konsentroida kalvosuodatuslaitteistolla siten, että syntyvä typpipitoinen konsentraatti ohjataan lannoitekäyttöön, ja jäljelle jäävä vesi palautetaan takaisin prosessiin. Tällä käsittelyllä vältetään myös rejektiveden typpipitoisuuden nousu liian korkeaksi mädätysprosessin kannalta. Laitteisto on tällä hetkellä tuotekehityksessä, ja tekniikan kaupallistumisen myötä sitä voidaan tehokkaasti hyödyntää biokaasulaitoksissa. Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Raaka-aineet Laitoksen raaka-aineeksi käyvät kaikki orgaanisesti hajoavat aineet, jotka anaerobisen mädätysprosessin tuloksena tuottavat biokaasua. Laitoksen vaikutusalueella soveltuvien raaka-aineiden saatavuus on hyvä, eivätkä olemassa

10 10 olevat tai suunnitteilla olevat muut laitoshankkeet oleellisesti vaaranna pääraaka-aineiden saatavuutta. Laitoksen tärkeimmät raaka-aineet ovat sian lietelanta, nautaeläinten lietelanta, turkiseläinten lanta, perunan jalostuksessa syntyvä käsittelyliete sekä perunankuorijäte, leipomoteollisuuden sivuvirrat, maha- ja suolisisältö, puhdistamoliete sekä rasvanerottajan liete. Lisäksi laitokselle voidaan vastaanottaa esimerkiksi energiakasveja, peltobiomassaa sekä olkea, joilla saadaan sekoitettavan syöteannoksen kuiva-ainepitoisuutta nostettua prosessin kannalta tavoiteltuun 8-15 % kuiva-ainepitoisuuteen. Raaka-aineiden jakautuminen ja ominaisuudet tavoitteellisessa tuotantotilanteessa on esitetty alla olevassa taulukossa: Raaka-aine Määrä t/a Jätenumero TS- %* TS t/a VS- %** VS t/a Vesimäärä t/a Sian lietelanta Nautaeläinten lietelanta Turkiseläinlanta Leipomohera Leipomoliete Leipomojäte Perunan soluneste Perunankuorijäte Maha- ja suolisisällöt Teurastamon puhdistamoliete Teurastamon rasvakaivoliete Energiakasvit ja muu peltobiomassa YHTEENSÄ * kuiva-ainepitoisuusprosentti ** orgaanisen aineen määrä kuiva-aineesta Kemikaalit Biokaasulaitoksella käytetään vähäisiä määriä ympäristölle vaarattomia pesuaineita laitteiden ja kuljetuskaluston puhtaanapitoon sekä käyttöönotto- ja korjaustilanteissa putkistojen hapettomaan tilaan huuhtelemiseksi kaasumaista typpeä (N 2 ) tai kaasumaista hiilidioksidia (CO 2 ). Huuhtelukaasuja tai vaarallisia kemikaaleja ei varastoida pysyvästi laitosalueella. Polttoaineet ja niiden varastointi Laitoksen lämmöntuotannon polttoaineena käytetään metsähaketta, joka varastoidaan hakelämpökeskuksen yhteydessä sijaitsevaan hakkeen varastosiiloon.

11 Vedenhankinta ja viemäröinti 11 Veden käyttö Vesijohtovettä käytetään mm. laitoksen saniteetti-, toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä kaluston pesuun ja paloposteihin. Laitoksella tullaan pesemään kuljetukseen osallistuvia ajoneuvoja, mm. niiden renkaita ja tyhjennettyjä säiliöitä, sekä laitoksen omaa kalustoa, esimerkiksi kauhakuormaajan kauha ja renkaat. Kaluston pesusta syntyvä jätevesi ohjataan vastaanottohallin lattiakaivosta käsiteltäväksi laitoksen alueelle erilliseen jätevesiasetuksen määräykset täyttävään biologis-fysikaalis-kemialliseen pienpuhdistamoon, jonka jälkeen puhdistettu vesi ohjataan laitoksen alueella kulkevaan ojaan. Puhdistamoon ohjataan myös hajukaasujen puhdistuslaitteistossa käytettävä pesuvesi sekä saniteettijätevedet. Prosessivetenä käytetään pääasiassa prosessista takaisin kierrätettävää, raaka-aineiden mukana tullutta vettä. Tarvittaessa prosessiin voidaan lisätä kaluston pesuun käytettyä vettä. Arvio kierrätettävän veden osuudesta kokonaisvesimäärästä on 95 %, sillä mädätettävän lietteen typpipitoisuuden hallitsemiseksi on vettä välttämätöntä ajoittain lisätä prosessiin. Alla olevassa taulukossa on esitetty laitoksen veden kulutus vuosi- ja päivätasolla, veden lähteet sekä käsittely. Mädätettävän lietteen kuiva-ainepitoisuuden säädössä oletetaan, että raaka-aineiden keskimääräisen kuivaainepitoisuuden ollessa 11% laimennetaan mädätettävän lietteen kuivaainepitoisuudeksi 8%. KÄYTTÖKOHDE Määrä m 3 /a Määrä m 3 /vrk Veden lähde Käsittely Saniteetti- ja talousvesi 100 0,27 Vesijohto Laitoksen pienpuhdistamo Kaluston pesuvesi Vesijohto Laitoksen pienpuhdistamo Savukaasupesuri ,39 0,79 Vesijohto Laitoksen pienpuhdistamo Mädätettävän lietteen kuiva-ainepitoisuuden säätö ,5 Lingon rejektivesi 95%, Vesijohtovesi 5% Mädätyksen jälkeen kierrätys prosessiin tai peltolevitys Energian käyttö ja energiatehokkuus Biokaasulaitos on energian nettotuottaja, sillä biokaasun sisältämän metaanin energiasisältö on noin kymmenkertainen prosessin lämmitykseen ja sähkön tuotantoon tarvittavaan energiamäärään verrattuna. Prosessi säädetään siten, että laitos toimii mahdollisimman energiatehokkaasti samalla maksimoiden biokaasun tuotannon käyttämällä sopivia raaka-aineita, syöteseoksia ja lämpötiloja. Laitoksella hyödynnetään soveltuvin osin lämmön talteenottolaitteistoja energiatehokkuuden parantamiseksi. Sekoittimien ja pumppujen sähkökäyttöjä ohjataan taajuusmuuttajin, jolloin niiden energiankulutus on mahdollisimman vähäistä.

12 12 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Liikenne Laitokselle ei toistaiseksi ole laadittu ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Luvanhakija on omaa toimintaansa varten laatinut ympäristöpolitiikan, jota noudatetaan myös biokaasulaitoksen toiminnassa. Tulevaisuudessa laitokselle voidaan toiminnan vakiinnuttua laatia sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Raaka-ainekuljetuksista aiheutuva liikennöintiä pyritään vähentämään lietteenkuljetusputkistojen hyödyntämisellä. Liikennettä aiheutuu kiinteiden raakaaineiden ja osin lietteiden kuljetuksista laitokselle sekä lopputuotteiden kuljetuksesta pois laitokselta. Satunnaista raskasta liikennettä aiheuttavat hakkeen toimitukset laitoksen hakelämpökeskukselle. Laitoksen alueella liikennöidään pääsääntöisesti pyöräkuormaajalla, jolla siirretään peltobiomassoja ja muita riskittömiä raaka-aineita läjityskentältä prosessiin. Laitoksen prosessien eri vaiheiden välillä materiaali siirretään pääosin putkistoja pitkin pumppaamalla sekä kuljettimilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Julkaisu Suomen ympäristö 24/2009 Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT), Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä määrittelee parhaan käyttökelpoisen tekniikan tason biokaasun tuotannolle suomalaisessa toimintaympäristössä. Julkaisua on hyödynnetty ja tullaan edelleen hyödyntämään laitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vertailu julkaisun määrittämien BAT-tasojen ja suunnitellun laitoksen välillä on esitetty hakemuksen liitteenä. Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Biokaasulla tuotettu energia on hiilidioksidineutraalia, koska biokaasun tuotantoon käytettävä orgaaninen raaka-aine on lähtökohtaisesti kasviperäistä ja on kasvaessaan sitonut itseensä hiilidioksidia. Uusiutuvan energian käyttäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, jolloin biokaasulla voidaan katsoa olevan kokonaisuutena kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Biokaasun tuotannon yhteydessä saatava käsittelyjäännös on ravinteiltaan ja hygieenisiltä ominaisuuksiltaan korkealuokkaista ja soveltuu sellaisenaan lannoitekäyttöön, jolloin se vastaavasti vähentää teollisten lannoitevalmisteiden käyttöä ja kierrättää sivutuotteita hyötykäyttöön. Puupolttoaineiden hiilidioksidipäästöjen nettopäästöarvo on myös nolla, jolloin hakkeen voidaan katsoa soveltuvan hyvin ympäristövaikutuksiltaan positiivisen laitoksen energianlähteeksi.

13 13 Arvio ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) soveltamisesta Biokaasun hallittu tuotanto orgaanisista syötteistä sekä hyödyntäminen fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi on ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamista. Biokaasun tuotanto vähentää ilmaan vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää ja metaanin hallitsematonta vapautumista orgaanisista raaka-aineista suoraan ilmaan. Lisäksi ympäristöön kohdistuvat hajuhaitat vähenevät merkittävästi verrattuna lietteiden suoraan peltolevitykseen. Biokaasu on hiilidioksidineutraali polttoaine, jolloin sen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa ei kasvata ilmaan vapautuvien hiilidioksidipäästöjen määrää. Biokaasulla voidaan korvata sähkön- ja lämmöntuotannon lisäksi teollisuuden prosesseissa käytettäviä fossiilisia polttoaineita ja näin edistää uusiutuvan energian käyttöä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Laitoksen prosessi pyritään toteuttamaan suljetulla vesikierrolla. Laitoksella kaluston pesusta vastaanottohallissa syntyvä jätevesi sekä hajukaasujen puhdistuslaitteistossa syntyvä pesuvesi ohjataan jätevesiasetuksen määräykset sekä lupaehdot täyttävään pienpuhdistamoon, josta puhdistettu vesi johdetaan laitosalueella kulkevaan laskuojaan. Puhdistetun veden laatua seurataan säännöllisin näytteenotoin, eikä vesi kuormita vesistöä nykytilannetta enempää. Laitoksen piha-alueet päällystetään ja hulevedet johdetaan sadevesiviemäröintiin. Päästöt ilmaan Laitoksen merkittävimmät hajukaasupäästöt syntyvät raaka-aineiden vastaanotossa, varastoinnissa ja syötteen valmistuksessa. Vastaanottorakennus alipaineistetaan siten, että raaka-aineiden vastaanottokuljetusten saapuessa hajukaasut eivät leviä vastaanottorakennuksen ulkopuolelle. Hajukaasut kerätään koneellisesti talteen vastaanotto- ja tuotantorakennuksen ilmanvaihtojärjestelmästä sekä ulkopuolisista vastaanottoaltaista ja käsitellään absorptiopesuri-aktiivihiilisuodatintekniikalla, jonka jälkeen ulospuhallettava ilma on käytännössä hajutonta. Laitoksen tuottama käsittelyjäännös on lähes hajutonta, joten käsittelyjäännöksen varastosäiliöitä ei ole tarpeellista varustaa hajukaasujen talteenotolla. Laitoksen toiminnan kannalta välttämättömät maantiekuljetukset aiheuttavat pakokaasupäästöjä ilmaan. Kokonaisuutta arvioitaessa pakokaasupäästöt eivät lisäänny, sillä maantiekuljetukset korvaavat vastaavasti aiemmin tapahtunutta maatilojen omaa lietteen kuljetusta ja peltolevitystä ja toteutettavat lietteen siirtoputkistot vähentävät maantiekuljetusten tarvetta merkittävästi. Laitoksen lämmitysenergian tuotantoon käytettävä hakelämpökeskus tuottaa ilmaan puuperäisistä polttoaineista vapautuvia päästöjä. Ilmaan vapautuu hiili-

14 14 dioksidia, rikkidioksidia, typen oksideja, vesihöyryä sekä pienhiukkasia. Hakelämpökeskus varustetaan nykyaikaisella savukaasujen puhdistuslaitteistolla. Laitoksen tuottama biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Metaani on hyötysuhteeltaan erittäin tehokas polttoaine, ja täydellisessä palamisessa ilmaan vapautuu enimmäkseen vettä ja hiilidioksidia. Pieniä määriä typen oksideja, rikkidioksidia ja hiukkaspäästöjä voi vapautua epäpuhtaan palamisen seurauksena. Biokaasu on hiilidioksidineutraali polttoaine, jolloin sen käyttö ei lisää ilmaan kohdistuvia hiilidioksidipäästöjä. Anaerobisten reaktoreiden sekä kaasuvarastointiin käytettävien kaasukupujen varolaitteina toimivista ylipaineventtiileistä voi satunnaisesti vapautua ilmaan käsittelemätöntä biokaasua. Määrät ovat vähäisiä ja laimenevat nopeasti ulkoilmassa. Melu ja tärinä Laitoksen toiminta ei aiheuta merkittävää melua tai tärinää. Melua aiheutuu laitoksen prosessissa koneista ja laitteista, jotka sijoittuvat pääsääntöisesti tuotanto- ja vastaanottorakennuksen sisätiloihin. Melutaso laitosalueen ulkopuolella ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja, LAeq 55dB (klo 7-22) ja LAeq db (klo 22-7). Toiminta ei aiheuta tärinävaikutuksia ympäristöön. Raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetuksesta aiheutuu alueelle normaalia liikenteen melua. Liikenne alueella lisääntyy arvion mukaan 5-6 ajoneuvolla päivässä, jolloin kokonaisvaikutus liikennemääriin alueella on 1-2% ja aiheutuva meluvaikutus voidaan katsoa vähäiseksi. Vastaavasti lieteputkistojen avulla tapahtuva lietteen kuljetus maatiloilta laitokselle vähentää maatilojen läheisyydessä tapahtuvaa liikennöintiä. CHP-laitos sijoittuu tehdasalueelle olemassa olevan teollisen tuotannon välittömään läheisyyteen. Ympäröivän muun toiminnan voidaan käytännössä katsoa aiheuttava CHP-laitosta suuremman melupäästön. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksen toiminnassa arvioidaan syntyvän jätteitä seuraavasti: Jätenumero Jätelaji Jätteen määrä tonnia/vuosi Käsittely Sekajäte < 1 Loppusijoitukseen Biojäte < 1 Hyödynnettäväksi Öljyjäte < 2 Ongelmajätekeräys SER < 1 Ongelmajätekeräys Metallijäte < 2 Kierrätykseen Loisteputket < 1 Ongelmajätekeräys Akut ja paristot < 1 Ongelmajätekeräys

15 15 Sekajätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua, metallijätettä, loisteputkia, akkuja ja paristoja syntyy laitoksen normaalissa toiminnassa toimisto-, sosiaali- ja tuotantotiloissa. Biojätettä syntyy toimisto- ja sosiaalitiloissa. Öljyjäte syntyy sähkö- ja lämmöntuotantoyksikön öljynvaihtojen yhteydessä. Laitos liittyy järjestetyn jätteidenkeräilyn piiriin. Ongelmajätteet ja hyödynnettäväksi kelpaavat jätteet toimitetaan asiaankuuluviin käsittelypaikkoihin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Laitoksen lopputuotteena syntyvä käsittelyjäännös on yleisesti luokiteltu jätteeksi, mutta biokaasulaitoksen tapauksessa käsittelyjäännös hyödynnetään kokonaisuudessaan lannoitevalmisteena. Päästöt maaperään Laitoksen prosessit tapahtuvat suljetuissa laitteistoissa, ja prosessin eri osien välillä materiaali siirretään putkistoja ja kuljettimia pitkin. Laitosta ja laitteistoja ympäröivät piha-alueet päällystetään, ja mahdolliset valumavedet kerätään erikseen talteen. Laitos ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen Laitoksen normaalitoiminnasta ei vapaudu ympäristöön tai työtiloihin terveydelle haitallisia kaasuja. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten laaditaan erikseen toimintaohjeet terveyshaittojen välttämiseksi. Anaerobisesti mädätetty liete on lähes hajutonta, joten kokonaisuutena laitoksen voidaan katsoa vähentävän alueella esiintyviä käsittelemättömän lietteen peltolevityksestä aiheutuvia hajuhaittoja merkittävästi. Käyttöönoton ja koekäytön aikana voi kuitenkin aiheutua lyhytkestoisia hajuhaittoja ympäristössä. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Laitos toteutetaan alueelle, jossa aiemmin on sijainnut turkistarha. Laitos ei aiheuta laitosalueen rakentamisen lisäksi muita merkittäviä muutoksia rakennettuun ympäristöön. Liete- ja kaasuputkien rakentamisesta aiheutuu hetkellinen vaikutus luontoon kaivujälkien takia, mutta vaikutukset minimoidaan maisemoimalla alueet rakentamisen jälkeen. Laitos ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen kasvi- ja eläinlajiston elinmahdollisuuksiin. Alueella ei ole havaittu luonnonsuojelulain nojalla uhanalaiseksi luokiteltuja kasvilajeja. Alueella pesii vaarantuneeksi luokiteltava tiltaltti, mutta se on kuitenkin yleinen alueella, eikä laitoksen rakentaminen vaaranna merkittävästi tiltaltin pesimäalueita.

16 16 Vaikutukset pintavesiin Laitos toteutetaan Lapuanjoen vesistöalueelle. Etäisyys laitoksen sijaintipaikalta joelle on yli yksi kilometri. Lapuanjoen vesistö on ruskeavetistä ja ravinteikasta. Lähistöllä ei sijaitse järvialueita, merenrantaan matkaa on noin 11 km. Laitoksen toiminta ei vaikuta vesistön käyttöön. Mahdollisten kalvosuodatuslaitteistolla puhdistettujen rejektivesien ohjaaminen vesistöön tulevaisuudessa ei heikennä vesistön vedenlaatua. Puhdistettu vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset, jolloin se voidaan johtaa sellaisenaan luontoon. Laitoksen omalla puhdistamolla puhdistetun veden laatua seurataan ottamalla vedestä säännöllisesti tarvittavat näytteet puhdistusprosessin toiminnan varmistamiseksi. Vaikutukset ilmaan Biokaasulaitos vähentää merkittävästi ilmaan kohdistuvia kasvihuonekaasupäästöjä, kun orgaanisista raaka-aineista vapautuva metaani saadaan kerättyä hallitusti talteen ja hyödynnettyä. Biokaasulla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja näin vähentää ilmaan kohdistuvia haitallisia pakokaasupäästöjä. Biokaasu on hiilidioksidineutraali polttoaine. Laitoksen toiminta vähentää myös ilmaan vapautuvia hajukaasupäästöjä, kun käsittelemättömän lietteen peltolevityksestä siirrytään anaerobisesti mädätetyn lietteen levitykseen. Laitoksen tuottamat hajukaasut puhdistetaan absorptiopesuri- ja aktiivihiilisuodatuslaitteistolla, jolloin laitos ei aiheuta merkittäviä hajupäästöjä ilmaan. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Laitoksen toiminnan kannalta oleelliset piha-alueet päällystetään ja mahdolliset valumavedet kerätään talteen. Laitoksen normaali toiminta ei aiheuta vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Laitoksen toiminnan kannalta välttämättömien liete- ja kaasuputkistojen rakentamisesta aiheutuu hetkellisiä ja lyhytaikaisia vaikutuksia pintamaahan. Liete- ja kaasuputkistot toteutetaan siten, että vuotojen todennäköisyys putkistoissa on erittäin epätodennäköinen. Putkistot sijoitetaan kuitenkin niin, että talousvesikaivoja ei ole putkiston vaikutusalueella. Melun ja tärinän vaikutukset Laitoksen tuottama melu keskittyy laitoksen vastaanotto- ja tuotantorakennuksen sisätiloissa sijaitseviin repijöihin, pumppuihin ja puhaltimiin. Melu on tyypiltään tasaista. Laitoksen aiheuttama melu ei laitosalueen ulkopuolella ylitä melulle asetettuja ohjeellisia raja-arvoja (valtioneuvoston päätös 993/1992), LAeq 55dB (klo 7-22) ja LAeq db (klo 22-7). Laitoksen kannalta välttämätön liikenne lisää alueen liikennemääriä noin 1-2 %, ja liikenteen aiheuttama meluvaikutus jää vähäiseksi. Laitos ei aiheuta tärinävaikutuksia ympäristöön.

17 17 Liikenteen vaikutukset Laitos aiheuttaa liikennemäärien kasvua alueella keskimäärin 5-6 ajoneuvon verran päivässä. Kokonaisliikennemäärä alueella on vuonna 2008 ollut keskimäärin 467 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa, joten laitoksen aiheuttama liikennemäärän kasvu on noin 1 % ja liikenteen kasvun aiheuttamat vaikutukset vähäisiä. Kuljetukset laitokselle tapahtuvat pääsääntöisesti klo välisenä aikana. Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeesta on suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutokset 267/1999 ja 458/2006) mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Suoritetussa arvioinnissa arvioitiin laitoksen eri toteutusvaihtoehtojen aiheuttamia vaikutuksia ympäristöön. Selostus ympäristövaikutusten arvioinnista valmistui Yhteysviranomainen on antamassaan lausunnossa todennut, että arvio antaa riittävän kuvan laitoksen ympäristövaikutuksista laitoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Jatkosuunnittelussa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota yhteysviranomaisen lausunnossa esitettyihin asioihin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Ympäristövaikutusten minimoimiseksi biokaasulaitoksen toimintaa seurataan automaatiojärjestelmän tallentamien tietojen sekä käyttöpäiväkirjan avulla. Laitoksen käytöstä tallennetaan määräajoin seuraavat tiedot ympäristönsuojelun vuosiraporttia varten: - Laitoksen käyntiajat - Laitoksen vastaanottamien syötteiden määrä ja massa, syötelaji, vastaanottopäivämäärä, syötteen alkuperä sekä kuljetustiedot - Laitoksen prosessien tarkkailutiedot sekä näytteenottotiedot - Veden, energian ja hakkeen kulutus - Tuotetun biokaasun määrä ja laatu - Tuotetun käsittelyjäännöksen määrä - Tuotetun biokaasun käyttö - Laitoksen toiminnassa syntyvien jätteiden laatu, määrä ja toimituspaikat - Puhdistetun jäteveden laatu - Laitoksen häiriö- ja poikkeustilanteet, niiden syyt, kestoajat, syntyneet päästöt ja suoritetut toimenpiteet - Laitoksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuva palaute Laitokselle kuljetuskalustolla saapuvat syötteet punnitaan ja kirjataan vastaanoton yhteydessä laitoksen vaaka-asemalla. Siirtoputkistoja pitkin saapuvien lietteiden määrää seurataan vuorokausitasolla. Lisäksi syötteiden laatua ja määrää seurataan laitoksen automaatiojärjestelmän jatkuvatoimisin mittauksin. Laitoksen käytönvalvonta tapahtuu työaikana keskitetysti valvomosta, ja työajan ulkopuolella laitos lähettää hälytystiedot päivystävälle valvojalle GSMviestein. Laitoksen automaatiojärjestelmä tallentaa tiedot laitoksen toiminnasta raportointia varten. Laitoksen tuotantoprosessien ja puhdistinlaitteiden, varastojen, säiliöiden, putkistojen sekä valvonta- ja hälytyslaitteiden toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet toteutetaan viipymättä.

18 18 Laitokselle laaditaan lannoitevalmistelain (539/2006) ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 13/2007 mukainen omavalvontasuunnitelma. Suunnitelmassa käsitellään toiminnan ja lopputuotteiden kannalta kriittiset valvontapisteet sekä niiden seuranta- ja tarkastusmenetelmät. Tuotteiden laatua seurataan mikrobiologisin sekä fysikaalis-kemiallisin näyttein. Päästötarkkailu Päästöt veteen ja viemäriin Toiminnasta syntyvä rejektivesi palautetaan takaisin prosessiin tai tulevaisuudessa käsitellään vedenpuhdistuslaitteistolla siten, että syntyvä puhdistettu vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja voidaan näin ollen ohjata suoraan vesistöön. Kaluston pesusta ja hajukaasujen käsittelylaitteistosta syntyvä jätevesi sekä saniteettijätevedet käsitellään laitoksen omalla pienpuhdistamolla. Puhdistamo valitaan siten, että se täyttää voimassa olevien määräysten mukaiset suoritusarvot jäteveden puhdistukselle. Puhdistettu vesi ei kuormita ympäristöä nykytilannetta enempää, ja vesi voidaan johtaa laitoksen alueella kulkevaan laskuojaan. Puhdistetun veden laatua tarkkaillaan säännöllisin näytteenotoin. Näytteenotto sisällytetään laitoksen omavalvontasuunnitelmaan. Päästöt ilmaan Hajuhaittojen poistamiseksi laitos varustetaan absorptiopesuriin ja aktiivihiilisuodatukseen perustuvalla hajukaasujen käsittelylaitteistolla, eikä laitoksen normaalista toiminnasta aiheudu merkittäviä hajuhaittoja. Laitoksen poistoilma johdetaan hajukaasujen puhdistuksen jälkeen ulkoilmaan. Kokonaisuutena laitoksen ilmapäästöt ovat vähäisiä, eikä erityiselle ilmapäästöjen tarkkailulle ole tarvetta. Melu Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu sijoittuu pääasiassa laitoksen sisätiloihin. Erityiselle melun tarkkailulle ei ole tarvetta. Vaikutustarkkailu Laitoksen toiminnan aiheuttamien päästöjen vähäisyydestä johtuen erityistä tarvetta varsinaiseen vaikutusten tarkkailuun ei ole. Tarvittaessa laitos osallistuu alueella tehtäviin selvityksiin päästöjen ja melutasojen osalta. Mittausmenetelmät ja laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Näytteenotot, mittaukset ja analysoinnit tehdään Euroopan standardointikomitean (CEN) standardien tai ISO-, SFS- tai vastaavien standardien mukaisesti. Analyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa.

19 19 Raportointi ja tarkkailuohjelmat Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain TYVI-järjestelmään. Raportti sisältää ainakin seuraavat tiedot: - Laitoksen käyntiaika h/kk - Vastaanotetut ja käsitellyt syötteet, niiden määrä ja laatu - Laitoksen tuottaman biokaasun määrä m 3 /kk, laatu ja paine - Laitoksen tuottaman energian määrä MWh/kk - Laitoksen käyttämän energian, veden ja hakkeen määrä - Tuotetun käsittelyjäännöksen määrä ja laatu t/kk - Laitoksen toiminnasta syntyvät jätteet, niiden laatu, määrä ja toimituspaikat - Laskennalliset päästöt ilmaan kuukaudessa - Syntyvien jätevesien määrä ja kuormitus, puhdistettujen vesien analyysitulokset - Laitoksen häiriö- ja poikkeustilanteet, niiden syyt, kesto ja syntyneet päästöt sekä suoritetut toimenpiteet - Muut mahdolliset ympäristöntilasta tehdyt selvitykset Laitokselle laaditaan Elintarviketurvallisuusviraston vaatimusten mukainen omavalvontaohjelma, jota noudatetaan laitoksen toiminnan valvonnassa ja seurannassa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Arvio ympäristöriskeistä ja toiminta onnettomuus- tai häiriötilanteissa Biokaasulaitoksen merkittävimmät riskit liittyvät terveydelle ja ympäristölle haitallisten kaasuyhdisteiden käsittelyyn, varastointiin ja siirtoon sekä raakaaineiden kuljettamiseen ja varastointiin. Kaasun aiheuttamat riskit Kaasujen aiheuttamat riskit terveydelle sekä mahdollinen tulipalo- ja räjähdysvaara rajoittuvat kaasuvarastoihin sekä kaasupumppaamoon, niiden välittömään läheisyyteen sekä kaasun siirtoon ja hyödyntämiseen käytettäviin laitteistoihin. Nämä kohteet toteutetaan ATEX-luokitusten edellyttämät määräykset huomioiden ja niihin laaditaan tarvittavat toimintaohjeet ja räjähdyssuojausasiakirjat. Käyttölaitteet suojataan liekinestimin, jolloin mahdollisen räjähdysvaaran riski saadaan rajattua pienelle alueelle. Räjähdysvaarallisissa tiloissa ilman metaanipitoisuutta seurataan LEL-anturein, jotka antavat hälytyksen ilman metaanipitoisuuden ollessa räjähdysvaarallisella alueella eli metaania on 5-15 % ilmassa. Kaasuvarastot varustetaan mekaanisesti toimivin ylipaineventtiilein, jolloin mahdollisessa häiriötilanteessa kaasun paineen noustessa yli sallitun vapautuu kaasu ilmaan. Ilmaan vapautuessaan ilmaa kevyempi biokaasu laimenee nopeasti eikä aiheuta riskiä laitosalueen ulkopuolella. Laitoksen alueella tarvittavat varoalueet luokitellaan räjähdysvaaralliseksi tilaksi. Kaasunkulutuksen häiriötilanteessa kaasu ohjataan ensisijaisesti poltettavaksi soihtupolttimella. Kaasun vapautuessa ilmaan ulkoisten vuotojen seurauksena, kaasu laimenee ilmaa kevyempänä nopeasti eikä aiheuta ympäristölleen

20 20 välitöntä vaaraa. Avotulen teko ja tupakointi biokaasulaitoksen alueella ovat kiellettyjä. Liikenteen ja varastoinnin riskit Raaka-aineiden kuljetuksen ja varastoinnin aiheuttamat riskit koskevat erityisesti hygieniaa, tuoteturvallisuutta ja tautien leviämistä. Liikenteen, varastoinnin ja esikäsittelyn huolellinen suunnittelu ehkäisee tehokkaasti raakaaineiden aiheuttamia riskejä. Laitoksen omavalvontasuunnitelman mukaisesti laitoksella käytetään HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Point) perustuvaa jatkuvaa valvontajärjestelmää, jossa kriittiset valvontapisteet yksilöidään ja niitä valvotaan jatkuvasti. Laitoksen toiminta täyttää sivutuoteasetuksen asettamat määräykset raaka-aineiden käsittelystä ja varastoinnista sekä seurannasta. Lietettä laitokselle kuljettavan ajoneuvon joutuminen liikenneonnettomuuteen aiheuttaa riskin käsittelemättömän lietteen joutumisesta maaperään aiheuttaen paikallisen hajuhaitan ja mahdollisen terveysriskin. Onnettomuustilanteessa maaperään joutunut liete poistetaan mahdollisimman nopeasti. Putkistovuodot Putkistovuodot liete- tai kaasuputkistoista voivat vapauttaa ilmaan biokaasua tai käsittelemätöntä lietettä. Kaasuputken rakentajalta edellytetään maakaasuasetuksen mukaista muovisten maakaasuputkien asennuspätevyyttä. Putkistovuodot ovat epätodennäköisiä, ja niitä voidaan tehokkaasti ehkäistä säännöllisellä kunnossapidolla ja seurannalla. Vuototilanteessa kyseinen putkilinja suljetaan välittömästi ja vuoto korjataan sekä mahdolliset vuodon aiheuttamat valumat maaperään poistetaan mahdollisimman nopeasti. Hajukaasujen käsittelylaitteiston häiriöt Hajukaasujen käsittelylaitteiston rikkoutuminen, toimintahäiriö tai huoltotyö voi aiheuttaa tilapäisen hajupäästön ilmaan. Häiriöt ovat lyhytkestoisia, ja niihin voidaan huolellisella suunnittelulla, kunnossapidolla ja valvonnalla varautua ennaltaehkäisevästi. Häiriötilanteessa laitoksen ilmanvaihto voidaan pysäyttää korjaustyön ajaksi, jolloin tärkeää on huolehtia henkilöturvallisuudesta estämällä laitoksen henkilöstön altistuminen liiallisille hajukaasupitoisuuksille toimintaohjein ja henkilösuojaimin. Toiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa Toimintajärjestys onnettomuus- ja häiriötilanteissa on seuraava: - Ehkäistään lisävahinkojen syntyminen - Rajataan syntyneet vahingot ja aloitetaan poistotoimenpiteet - Korjataan vika - Raportoidaan tapahtuneesta Tarkemmat toimenpiteet tullaan yksilöimään laitoksen omavalvontasuunnitelmassa, joka laaditaan laitoksen suunnittelun, rakentamisen ja käynnistyksen yhteydessä.