Unohtiko terveydenhuolto lähes miljoona tupakoitsijaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Unohtiko terveydenhuolto lähes miljoona tupakoitsijaa?"

Transkriptio

1 Savuttomuus seminaari Unohtiko terveydenhuolto lähes miljoona tupakoitsijaa? Kuvaaja: Jarno Mela 1

2 2 Tupakasta vieroituksen tukeminen on suomalaisen tupakoinnin vähentämistyön heikoin lenkki.

3 Savuttomuus seminaarissa Helsingin Musiikkitalossa käsiteltiin Suomen johtavien tupakka-asiantuntijoiden esitysten ja paneelin pohjalta, millaisia mahdollisuuksia terveydenhuollolla on auttaa tupakointia lopettavaa potilasta, miksi se on tärkeää ja millä tavalla tätä työtä voidaan edistää. Ajankohtaisen tupakointiin ja sen vähentämistyöhön liittyvän tiedon lisäksi seminaarissa esitettiin useita käytännönläheisiä esimerkkejä ja malleja siitä, miten tehokasta tupakasta vieroitusta on tehty muun muassa työterveydessä, neuvoloissa sekä psykiatristen ja leikkauspotilaiden keskuudessa. Seminaarin tavoitteena oli esitellä terveydenhuollon toteuttaman tupakoinnin vähentämistyön alueelta neljä kärkitoimea, jotka pitää toteuttaa, mikäli haluamme onnistua savuttoman ja nikotiinittoman Suomen tavoitteessa. Ne ovat savuttomat työpaikat, leikkauspotilaiden tupakoimattomuuden edistäminen, neuvolatoiminnan tehostaminen tupakoinnin lopettamisen tukemisessa ja psykiatristen potilaiden oikeusturvan mukainen tehokas tupakasta vieroitus. Seminaarin tulosodotus on, että sen osallistujat ja luentotiivistelmien lukijat saavat kokonaiskuvan tupakasta vieroituksen nykytilanteesta terveydenhuollossa ja tarvittavista toimista maaliin pääsemiseksi. Toivomme, että Savuttomuus seminaari edistää toimenpiteitä, joilla pyritään savuttomaan ja nikotiinittomaan Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Tähän tiivistelmäkirjaan on koottu seminaarin alustajien ja panelistien laatimat esitysreferaatit. Ne sisältävät tärkeitä näkökulmia ja ehdotuksia tupakasta vieroituksen kehittämiseen eri potilasryhmissä ja terveydenhuollon eri aloilla. Seminaarin järjesti Allergia- ja Astmaliitto ry viiden yhteistyötahon kanssa. 3

4 Johdanto Terveydenhuoltoa tarvitaan savuttoman ja nikotiinittoman Suomen toteuttamisessa Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävä kuolleisuuden aiheuttaja. Vuoden aikana tupakoinnin takia kuolee noin 5000 suomalaista. Tupakointi lyhentää elinikäennustetta 10 vuotta. Joka toinen tupakoija kuolee tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin. Tupakointi on merkittävä riskitekijä mm. keuhko-, sydän- ja syöpäsairauksille. Tupakointi pahentaa useiden sairauksien vaikeusastetta tai heikentää niiden hoitoa. Tupakoinnin lopettaminen onkin keskeinen hoitotoimenpide usean tupakkasairauden hoidossa. Suomalaisista miehistä tupakoi päivittäin 17 % ja naisista 14 %. Satunnaisesti tupakoi 6 %. Tupakointi on yleisintä alemmissa tulo- ja koulutusryhmissä, ja se on yksi keskeisiä terveyserojen syitä. Tupakointi aiheuttaa 1,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset Suomessa. Tupakoinnin kokonaiskustannuksista terveydenhuollon kustannuksia on 277 milj. euroa. Päivittäin tupakoivat miehet menettävät työkyvyttömyyden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena keskimäärin 2,6 työvuotta tupakoimattomiin ja 1,8 työvuotta tupakoinnin lopettaneisiin verrattuna. Nikotiiniriippuvuus koukuttaa tupakointiin. Se on keskeisin syy, miksi suurin osa tupakoijista ei pysty lopettamaan tupakointia. Nikotiiniriippuvuus ei ole elämäntapakysymys, vaan pitkäaikaissairaus, jota tulee hoitaa. Tupakoinnin aiheuttama riippuvuusoireyhtymä (F17.2) ja sen aiheuttamat vieroitusoireet (F17.3) sisältyvät ICD-10 -diagnoosiluokitukseen. Vain 3/100 onnistuu lopettamaan tupakoinnin pelkällä tahdonvoimalla kertayrityksellä. Tupakkalaki uudistui, mutta tupakoiva potilas unohtuu usein terveydenhuollossa. Suomessa tupakasta vieroituksen tavoite on tupakoinnin lopettaminen ei sen vähentäminen. Hoitosuositusten ohella sama tavoite sisältyy tupakkalakiin ja muuhun tupakoinnin vähentämistyöhön. Suomessa on tavoitteena, että vuoteen 2030 mennessä alle 5 % suomalaisista tupakoisi. Jos tupakointia halutaan vähentää tehokkaasti, tarvitaan tupakoinnin alkamisen ehkäisyn lisäksi aktiivista tupakoinnin lopettamista nykyisten tupakoijien keskuudessa. Tässä terveydenhuollolla on tärkeä tehtävä. Terveydenhuollolla on tehokkaita keinoja tupakasta vieroitukseen Potilaan oma motivaatio on tupakoinnin lopettamisessa tärkeä lähtökohta. Terveydenhuolto voi tehokkaasti tukea potilasta: lääkehoidon ja terveydenhuollon ammattilaisen antaman tuen avulla lopettamistodennäköisyys on jopa 4 kertaa suurempi. Lääkehoitona käytetään reseptilääkkeitä ja itsehoitolääkkeenä nikotiinikorvaushoitovalmisteita. Terveydenhuollon ammattilaisen on tärkeä neuvoa potilaalle lääkkeen oikea käyttö. Vieroitushoitoja käytetään usein liian lyhyt aika tai liian pienellä annoksella, mikä merkittävästi vähentää niiden tehoa. Lopettajan saama tuki parantaa merkittävästi lopettamistuloksia. Tukihoitona voidaan käyttää esimerkiksi yksilö- ja ryhmätukea, kirjallista materiaalia ja digitaalista tukea. Terveydenhuollon ammattilaisen lyhytkin lopettamiskehotus on vaikuttavaa hoitoa. Tulosta voidaan parantaa, jos potilas saa terveydenhuollosta hoitoketjusta (esim. lääkäri, hoitaja ja apteekki) useampia lopettamista tukevia viestejä (esimerkiksi 2 3 seurantasoittoa). Hoitoketjussa tulee huomioida sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Tupakasta vieroitus on yksi kustannusvaikuttavimpia toimenpiteitä terveydenhuollossa. Tupakasta vieroituksessa tarvitaan hyviä toimintamalleja mutta lyhytkin interventio on tärkeä Terveydenhuolto ja lopettamisessa saatava tuki ovat tupakoinnin vähentämisen heikko lenkki Suomessa. Tupakoijista vain vajaa 40 % on saanut vuoden aikana lopettamiskehotuksen lääkäriltä ja 30 % hoitajalta. Varsinaista hoitoa annetaan vielä harvemmin. Esimerkiksi reseptilääkehoitoa lopettajista on käyttänyt vuoden aikana 2 % ja nikotiinikorvaushoitoa alle viidennes. Vain harvoissa terveydenhuollon toimipisteissä lopettamiskehotuksen lisäksi annetaan systemaattista vieroitushoitoa. Keskeisiä syitä vieroituksen vähyyteen terveydenhuollossa ovat mm. aikapula, tukijärjestelmien puuttuminen ja se, että ei tun- 4

5 neta vieroituksen perusmenetelmiä. Tupakoinnin puheeksi ottaminen, nikotiiniriippuvuuden diagnosointi ja hoidon aloitus ovat kuitenkin hoidettavissa ns. mini-interventiona jo muutamassa minuutissa. Vaikka tällä ei saada parasta tulosta ja pitkäaikainen tupakoimattomuus vaatii usein useampia lopetusyrityksiä, vie jokainen nikotiiniriippuvuuden hoitotoimenpide lopettamisprosessia merkittävällä tavalla eteenpäin. Hoitosuositusten mukaan tupakoinnista kysyminen ja vieroitusinterventio ovat lääkäreiden, hammaslääkäreiden, hoitajien ja apteekkilaisten tehtävä. Terveydenhuollossa tarvitaan hyviä käytännönläheisiä toimintamalleja, joissa hyödynnetään kaikkien terveydenhuollon ryhmien mahdollisuuksia ja osaamista tupakasta vieroituksessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tällaisia toimintamalleja on kehitetty mm. työterveydessä ja leikkauspotilaille. Neuvoloissa ja hammashoidossa tupakointiin on kiinnitetty paljon huomiota. Useissa sairaanhoitopiireissä on tupakasta vieroitukseen perehtyneitä hoitajia, ja myös apteekeilla on tällä alueella tärkeä tehtävä. Kehitteillä on myös näyttöön perustuvia digitaalisia vieroituspalveluita, joilla voidaan tavoittaa suuria potilasryhmiä. Yksinkertaisimmillaan paikallinen vieroituksen toimintamalli tarkoittaa vieroitusta koskevan työnjaon sopimista. Toimintamallien soveltamista edistää johdon sitoutumien, tehokas viestintä ja koulutus sekä toiminnan vaikuttavuuden seuranta. Koulutuksella tulee varmistaa, että terveydenhuollon henkilöstö osaa vieroituksen perusmenetelmät ja tuntee oman alueen tukimahdollisuudet. Laajemmin vieroitusta voidaan edistää lisäämällä vieroitukseen perehtyneiden yksiköiden tutkimus- ja koulutusyhteistyötä. Lääkehoidon ja terveydenhuollon ammattilaisen antaman tuen avulla lopettamistodennäköisyys on jopa 4 kertaa suurempi. Kuvaaja: Jarno Mela 5

6 TARI HAAHTELA, professori, emeritus HYKS, Iho- ja allergiasairaala ja Helsingin yliopisto Luontoaskel vahvistaa Kansanterveyttä uhkaa joukko kroonisia, tarttumattomia tauteja ja häiriöitä, kuten astma ja allergia, diabetes, suolistosairaudet, metabolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, neurologiset sairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Monien sairauksien ehkäisyä on oleellisesti parannettu vaikuttamalla tunnettuihin riskitekijöihin, jotka selittävät kuitenkin vain osan kroonisista taudeista eivätkä ole paljastaneet kaikkia yleistymisen syitä. Mainituille sairauksille on usein ominaista lievä tulehdustila ja immunologinen epätasapaino. Kaupungistuneiden väestöjen elintavat ja ympäristö ovat muuttuneet tavalla, joka on yksipuolistanut ihmisen mikrobistoa (normaaliflooraa) ja vaikuttanut immuunisäätelyyn. Kaikki mitä syömme ja juomme, hengitämme ja kosketamme muokkaa elimistömme mikrobistoa. Väestönkasvu ja kaupungistuminen kiihtyvät miltei kaikkialla maailmassa. Vuonna 1850 maailmassa oli ehkä 700 miljoonaa ihmistä, nyt 7,4 miljardia. YK laskee, että 2030 jopa 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupunkisivilisaatio on tuonut puhtautta, terveyttä, elinvuosia ja helpottanut elämää, mutta uusia sairauksia on tullut tilalle. Kaupunkiympäristöstä puuttuu tekijöitä, joita immuunijärjestelmä tarvitsee oppiakseen sietämään vieraita biopartikkeleita ja valkuaisaineita, erottaakseen vaarallisen vaarattomasta (esim. allergia) ja oman vieraasta (esim. autoimmuunireaktiot). Yhä useamman nuoren nenän limakalvo tulehtuu, kun siihen lennähtää koivun siitepölyhiukkanen. Olemme herkistyneet luonnolle, alkukodillemme. Luonnon antama suoja on heikentynyt. Avainkysymys on altistumisen väheneminen ympäristön (maaperän) suojaaville mikroorganismeille. Kaikki mitä syömme ja juomme, hengitämme ja kosketamme muokkaa elimistömme mikrobistoa niin suolistossa, iholla kuin hengitysteissä. Tämä mikrobisto välittää omien solujemme ja ympäristön välistä vuoropuhelua, muokkaa ja tasapainottaa vastustuskykyä ja tukee terveyttä. Kaupungistumisen valtavirtaa ei voi kääntää, mutta luontoa voidaan tuoda kaupunkiin. Moninainen vihreys, pienimuotoinen kaupunkiviljely ja pieneläinpihat voidaan rakentaa nykyistä paremmin kaupunkiin sisään. Melkein jokainen voi kasvattaa vaikka kukkaruukussa jonkun yrtin ruokapöytään, suosia lähiruokaa ja liikkua luonnossa. Alkuvuonna lääkäreistä ja biologeista koostunut asiantuntijaryhmä ehdotti luontoaskelta tilanteen parantamiseksi ja tutkimuksen kohteeksi. Tarvitsemme uutta tieteellistä näkökulmaa, joka avaa immuunisäätelyyn vaikuttavia arjen tekijöitä. Mutta tiedämme jo luontoyhteyden olevan terveyden edellytys. Monialainen yhteistyö on välttämätöntä terveydenhuollon asiantuntijoiden, biologien, ympäristöosaajien, elintarvikesektorin, kaupunkisuunnittelijoiden ja päättäjien kesken. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen niin makrokuin mikrotasolla on ihmiskunnan suurimpia uhkia ja se tapahtuu lähellä jokaista meitä. 6

7 PEKKA PUSKA, professori, kansanedustaja Tupakointi ja sen torjunta Tupakointi tappaa vuosittain maailmassa noin 6 miljoonaa ihmistä eli on vastuussa joka kymmenennestä kuolemasta. Suomessa tupakointi tappaa vuosittain useita tuhansia ihmisiä, aiheuttaa suurta terveyspalvelujen tarvetta, taloudellista taakkaa ja on suuresti vaikuttamassa väestöryhmien terveyseroihin. Noin joka toinen tupakoiva kuolee tupakointiinsa, ellei lopeta ajoissa. Tupakka on ainoa markkinoilla oleva tuote, joka tarkoitetulla tavalla käytettynä tappaa massamittakaavassa. Tämän vuoksi maat kaikkialla maailmassa ovat ryhtyneet toimenpiteisiin väestön tupakan käytön vähentämiseksi. Viime vuosina tämä on tapahtunut Maailman Terveysjärjestön (WHO) johdolla Tupakan torjunnan kansainvälisen puitesopimuksen (FCTC) puitteissa, jonka sopimuksen 181 maata on ratifioinut. On huomattava, että toimenpiteet eivät koske vain tupakointia, vaan myös savuttoman tupakan, nuuskan ja sähkötupakan käyttöä, jotka kaikki aiheuttavat erilaisia terveyshaittoja. Tupakoinnin vähentämisen keskeisiä keinoja ja myös FCTC:n vaatimuksia ovat valistuksen ohella erityisesti verotus, savuttomat tilat, totaalinen markkinointikielto, myyntikielto alaikäisille sekä vieroitus. Euroopassa toimia tehostaa myös EU:n tupakkadirektiivi. Suomessa vuonna 1976 säädetty tupakkalaki oli aikoinaan maailman edistyksellisin. Sen jälkeen lakia on jatkuvasti vahvistettu väestön tupakoinnin vähentyessä ja kansainvälisen kehityksen mukana. Vaikka nykyinen tupakkalakimme on edelleen varsin hyvää kansainvälistä tasoa, ovat eräät maat useissa yksityiskohdissa menneet jo pidemmälle ja myös nostaneet tupakan hintaa vielä meitä enemmän. Eräässä suhteessa tupakkalakimme on maailman edistyksellisin: Sen ensimmäisessä pykälässä eduskunta on ottanut lainsäädännön tavoitteeksi savuttoman ja nikotiinittoman Suomen. Sen saavuttaminen edellyttää lisätoimia, erityisesti verotuksen ja savuttomien tilojen suhteen. Tupakan hinnan noustessa ja tupakointirajoitusten lisääntyessä yhteiskunnan velvoitteena on myös tehostaa tupakasta vieroitusta eli auttaa tupakoivia lopettamaan. Tutkimusten mukaan enemmistö tupakoivista haluaisi lopettaa, koska ymmärtävät, että tapa vie sekä terveyden että rahat. Tupakointi ei kuitenkaan ole pelkkä tapa. Siihen liittyy yleensä vahva riippuvuus nikotiiniin. Sen vuoksi lopettaminen on monen kohdalla vaikeaa, ja tarvitaan tehokasta apua ja tukea. Oman päätöksen lisäksi tarvitaan tutkittuun näyttöön perustuvia ohjeita sekä farmakologista hoitoa. Erityisen tärkeää on terveydenhuollon tuki. Se on paljolti yksinkertaista opastusta perusterveydenhuollon käynneillä, joita tupakoivat tekevät paljon. Se koskee myös varsinaisen vieroitustoiminnan järjestämistä sitä erityisesti haluaville ja tarvitseville ryhmille. Tällaisia ryhmiä ovat mm. raskaana olevat naiset ja leikkauspotilaat. Terveydenhuollon kannalta on tärkeää ymmärtää, että tupakointi on kova terveysriski ja verrattavissa esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen tai korkeaan kolesteroliin. Tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa ennusteeseen usein enemmän kuin monet sinänsä tärkeät lääkkeet. Suomi on käynyt jo pitkän tien tupakoimattomuuden suuntaan. Tätä sotaa ei ole kuitenkaan vielä voitettu. Tarvitaan jatkuvaa työtä valistusta, vieroitusta ja lainsäädännön kehittämistä sekä vahvaa terveydenhuollon tukea. Vasta sen jälkeen ollaan savuttomassa Suomessa, mikä saavutus kansanterveydellisessä mielessä ylittää useimmat muut itsenäisen Suomen hienot terveyssaavutukset. 7

8 MERI PAAVOLA, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Tupakasta vieroituksen toimintamallit Uuden tupakkalain tavoitteena on tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Savuton Suomi on tavoitteena saavuttaa vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 13 vuoden kuluttua enintään viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita (ei-lääkinnällisiä). Tupakointi on vähentynyt selvästi: vuosituhannen alusta aikuisten tupakointi on vähentynyt kolmanneksen ja nuorten tupakointi puolittunut. Sen sijaan nuuskan ja sähkösavukkeiden käyttö on lisääntynyt joissain ryhmissä, mutta on väestötasolla edelleen vähäistä. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa tupakoidaan keskimääräistä vähemmän. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen tupakkapolitiikka sijoittui 35 maan joukossa kuudenneksi, kärkimaana oli Iso-Britannia. Suomen heikoimmat osa-alueet olivat hinta (verotus), tiedotuskampanjat ja tupakasta vieroitus. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on sairaus, jonka hoitoon tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Suurin osa tupakoivista haluaisi lopettaa, mutta riippuvuuden takia ei välttämättä pysty siihen. Vain joka kymmenes tupakoitsija ei haluaisi lopettaa tupakointia. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on sairaus, jonka hoitoon tulisikin kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Tupakasta vieroitus on kustannustehokasta toimintaa, jonka saatavuutta ja toimivuutta pitäisi parantaa kaikkialla terveydenhuollossa. Käypä hoito -suosituksessa (Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus 2012, päivitettävänä) esitetään erilaisia vieroitusmenetelmiä väestö-, ryhmä- ja yksilötasolla. Terveydenhuollon ammattilaisten antamalla pienelläkin tuella on merkitystä lopettamispäätöksen tekemiseen ja siinä onnistumiseen. Ammattilaisen keskustelun tueksi neuvonta, vieroitusryhmät ja lääkehoito lisäävät selvästi tupakoijan mahdollisuuksia onnistua. Vieroitusmenetelmien valinnassa tulee huomioida erityisryhmät kuten nuoret, raskaana olevat ja eri sairauksista kärsivät. Savuton leikkaus on esimerkki viime aikoina yleistyneestä toimintamallista sairaaloissa. Suomessa on meneillään useita muitakin pilottihankkeita tupakoinnin lopettamisen tueksi eri ryhmille. Esimerkiksi hallituksen kärkihankkeen tarkoituksena on mallintaa ja juurruttaa menetelmiä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tueksi. Hanke toteutetaan kansanterveysjärjestöjen ja 11 sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus avaa uusia mahdollisuuksia tehostaa tupakasta vieroitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa tulevaisuudessa. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on kaventaa terveyseroja, joista tupakan ja alkoholin käyttö selittävät suuren osan. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee olemaan kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Kunnille kuuluu lisäksi ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen. Maakuntien ja kuntien rahoitukseen säädetään kannustin, niin sanottu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (Hytekerroin). Sen tarkoituksena on kannustaa maakuntia toteuttamaan toimia muun muassa kansansairauksien ehkäisemiseksi. Maakuntien valtion rahoituksesta noin yksi prosentti perustuisi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Lisäksi sote-uudistuksen puitteissa valmistellaan maakuntien ja palvelutuottajien välisiä mallisopimuksia. Tupakasta vieroituksen tulisikin sisältyä mallisopimuksen palveluvalikkoon. 8

9 JAN SCHUGK, asiantuntijalääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kohti savutonta Suomea tupakoinnin lopettaminen terveydenhuollossa: elinkeinoelämän näkökulma Yhteiskunnalle tupakoinnista koituvien haittojen ja kustannusten lisäksi tupakoinnilla on suuri merkitys myös työnantajille, sillä tupakoinnista aiheutuu sairauspoissaoloja, työterveyshuollon kustannuksia, työkyvyttömyyseläkemenoja sekä tuotannon menetyksiä. Tupakkataukoihin kuluu työaikaa satojen miljoonan eurojen edestä vuosittain, minkä lisäksi työpaikan alueella tai sen edustalla tupakoivat työntekijät eivät anna työpaikasta myönteistä ja tehokasta kuvaa sen asiakkaille tai muillekaan ohikulkijoille. Työpaikkojen savuttomuus sekä tupakoinnin lopettaminen ovat sekä työntekijän että työnantajan etu. Tupakkalainsäädäntö ja sen kehittäminen ovat vaikuttaneet tupakointia vähentävästi, niin työpaikoilla kuin muuallakin. Erityisesti tupakkalain vuonna 1995 voimaan tullut muutos, joka rajoitti tupakointia työpaikoilla, on ollut työnantajan näkökulmasta merkittävä, sillä tupakoinnin muuttuessa hankalammaksi se myös väheni selvästi. Työpaikoilla tupakoinnin vähenemisellä on ollut myös myönteisiä työsuojelullisia vaikutuksia, sillä tupakoimattomien työntekijöiden päivittäinen altistuminen työpaikan tupakansavulle on vähentynyt voimakkaasti. Vähintään yhtä myönteinen vaikutus sekä ravintola-alan henkilöstön, että asiakkaiden terveyteen on ollut ravintolatupakoinnin loppumisella. Tupakoinnin yleisyydessä on suuret erot eri ammateissa sekä työntekijäryhmissä. Työntekijäammateissa toimivat tupakoivat selvästi yleisemmin kuin ylemmät toimihenkilöt ja työttömät enemmän kuin työelämässä mukana olevat. Savuttomuutta edistävät toimet kannattaa kohdistaa erityisesti niille työpaikoille, joilla edelleen tupakoidaan keskimääräistä enemmän. Vastuu omista elintavoistaan on jokaisella työntekijällä itsellään, mutta työnantaja voi kuitenkin työterveyshuolto kumppaninaan tukea terveellisten elintapojen edistämistä. Työntekijöiden hyvä fyysinen ja psyykkinen työkyky säilyvät eläkeikään saakka vain riittävän hyvien elintapojen avulla. Elämäntapavalinnoilla on merkittävä vaikutus myös sairauspoissaoloihin ja työkyvyttö- myyseläkkeisiin. Terveyttä ja hyvinvointia tukevat elintavat vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen mm. työkyvyn ja työtehon paranemisen sekä sairauspoissaolojen vähenemisen kautta. Toimivia keinoja tupakoinnin lopettamiseen ovat mm. vertaistukiryhmät, korvaushoitojen sekä vie-roitushoitojen tukeminen, erilaiset kilpailut, sekä tietenkin ryhtyminen savuttomaksi työpaikaksi. Jotta savuttomuuteen tähtäävä toiminta olisi työnantajan näkökulmasta kannattavaa, on panos-tuotossuhteen oltava kunnossa. Tupakoinnin lopettaminen ei useinkaan ole helppoa, joten käytettyjen keinojen kustannusten täytyy olla suhteessa tupakoinnista todella luopuvien määrään. Tupakoinnin lopettaminen onnistuu huomattavasti paremmin ryhmässä ja tuettuna, kuin omin avuin. Siksi työpaikan yhteiset toimet asiassa ovat usein vaikuttavampia kuin lopetusyritykset omin päin. Jos työnantaja tukee tupakoinnin lopettamista taloudellisesti tavalla tai toisella, on tärkeää, että tupakoinnin lopettajalla on myös omavastuuosuus. Kun pelissä on työntekijän omaa rahaa, on sitoutuminen vahvempaa. Savuttomaksi työpaikaksi ryhtyminen on valmisteltava huolellisesti, jotta vältetään turhat ristiriidat ja saadaan koko henkilöstö mukaan hankkeeseen. Johdon sitoutuminen ja esimerkki ovat keskeisiä menestystekijöitä hankkeen toteutuksessa, mutta parhaisiin tuloksiin päästään, kun päätös savuttomuudesta on johdon ja henkilöstön yhteinen. Työpaikan toimien tukemiseksi terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus sekä työterveyshuollossa että muualla on kysyä potilaan sairauksiin vaikuttavista elintavoista, kuten tupakoinnista, kirjata nämä tiedot järjestelmällisesti potilastietoihin, kannustaa elintapamuutoksiin ja tarvittaessa auttaa tupakoinnin lopettamisessa terveydenhuollon keinoin. 9

10 MERJA AATOLA, yleislääketieteen erikoislääkäri Porvoon sosiaali- ja terveyskeskus Tupakasta vieroituksen merkitys ja käytännön haasteita kokemuksia Porvoon terveyskeskuksessa Taustaa Porvoon väestöpohja on reilut Porvoon terveyskeskuslääkärit (25 virkaa) kokevat tupakasta vieroituksen tärkeäksi ja haluaisivat auttaa potilaitaan vieroituksessa. Esteeksi kuitenkin koetaan ajanpuute, omat riittämättömät tiedot ja taidot hoitaa nikotiiniriippuvaista potilasta (mm. kokemattomuus käyttää motivoivaa haastattelua työvälineenä ja tuen antamisen vaikeus), potilaan huono hoitomotivaatio sekä se, että vieroitusta ei koeta omaksi tehtäväksi. Hoitajien virkoja on tällä hetkellä 37, joista hengityshoitajia asemalla on 5 (7). Yksi hengityshoitaja toimii tupakasta vieroituksessa ja astmahoitajana, 1 siedätys- ja astmahoitajana ja 3 uniapneahoitajina. Usein ajanvarausajat menevät liian pitkälle, kun potilaan motivaatio tupakoinnin lopettamiseen löytyy. Terveyskeskuslääkäreistä suurin osa kirjaa Effica-mittareihin tupakointitiedot: ei koskaan tupakoinut, lopettanut, tupakoivien askivuodet tai sanallisesti tupakoinnin määrä, onko lopettamisyrityksiä ollut ja onko lopettamismotivaatiota. Tupakointitietojen kirjaus koetaan työläänä, koska ne pitäisi kirjata jokaisella vastaanotolla. Edellisiä kirjauksia on vaikea löytää sairaskertomustekstistä ja usein tulee kysyttyä tupakointitietoja myös potilaalta, joka ei ole koskaan tupakoinut. Potilas joskus tokaiseekin: Pitäisikö aloittaa? Tupakkadiagnoosit jäävät pääsääntöisesti kirjaamatta potilaskertomukseen, vaikka kyseessä on riippuvuusoireyhtymä F17.2. Hoitosuunnitelmaa ei myöskään laadita sairaskertomukseen. Porvoon omissa sähköisissä astman ja keuhkoahtaumataudin hoitopoluissa on helposti löytyvät linkit tupakkasivustoille ja Käypä hoito -suositukseen. Pef-mittareita ja Microspiroja on lääkäreiden huoneissa, mutta jälkimmäisiä ei aina muisteta käyttää. Spirometria-tutkimukseen sen sijaan lähetetään maksusitoumuksella pitkään tupakoineita herkästi ja tutkimukset saadaan nopeasti, minkä vuoksi moni keuhkoahtaumatautipotilas on saanut diagnoosin. Lähes tupakoimaton henkilökunta Porvoon terveyskeskuksessa voi omalla esimerkillään kannustaa potilaita tupakoimattomuuteen. Yhteistyötä apteekkien kanssa on tehty pitkään. Yhteistyö Porvoon sairaalan tupakkaklinikan ja apteekkien kanssa Yhteistyö Porvoon sairaalan tupakkaklinikan kanssa sujuu hyvin ja koetaan joustavaksi, koska lähetteitä ei tarvitse kirjoittaa, vaan potilas voi itse varata ajan tupakkavieroitushoitajalle. Yhteistyötä on tehty myös Porvoon Kevätkummun, Näsin, Uuden ja Vanhan apteekkien kanssa pitkään. Apteekissa kirjataan reseptien uusimisen yhteydessä potilaan astmatestipisteet astmaatikoilta ja keuhkoahtaumatautipotilaiden CAT-pisteet. Astmatestipisteiden perusteella lääkäri uusii astmalääkkeet sovitun käytännön mukaisesti: pisteet alle 20, uusitaan lääkkeet 1 3 kk ajaksi; pisteet 20 tai yli, uusinnat 1 (2) vuoden ajaksi. Hoitoon ohjaus hengityshoitajalle ja lääkärille tapahtuu myös astmatestipisteiden perusteella. Voimme ohjata tupakoinnin lopettamisesta kiinnostuneita potilaita myös apteekkiin. Siellä koulutettu henkilökunta osaa opastaa oikeaan nikotiinikorvaushoitoon Fagerströmin testipisteiden mukaisesti ja reseptilääkkeiden osalta antaa tarvittavan lääkeneuvonnan. Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tulee pyrkiä lisäämään potilaan sitoutumista hoitoon, koska liian lyhyet hoitoajat ovat yleinen ongelma kaikkien vieroituslääkkeiden käytössä. Apteekkeihin on hankittu Microspiroja, ja pitkään tupakoineet voivat tehdä puhallustestejä apteekeissa maksutta. Mikäli FEV1 on alle 80 % viitearvosta, asiakas ohjataan terveyskeskuksen hengityshoitajalle tai halutessaan hänen yhteystietonsa toimitetaan hengityshoitajalle yhteydenottoa ja jatkotutkimuksia varten. 10

11 Porvoon apteekkien kanssa on suunniteltu keuhko-ahtaumatautipäivää varten materiaalipaketti, jota on levitetty eri puolelle Suomea ensimmäisen yhteisen keuhkoahtaumatautipäivän/ viikon järjestämisen jälkeen (Meidän apteekki-lehti 1/2016). Tänä vuonna vietimme Astma-päivän sijasta Hengitysviikkoa apteekeissa ja terveyskeskuksessa ja tarjosimme apua mm. tupakoinnin lopettamiseen. Tupakoinnin lopettamisen puheeksi ottoa ja haastattelua vastaanottotyössä kannattaa lääkärinkin opetella. tomuus vähintään 6 viikkoa leikkauksen jälkeen. Leikkaukseen pääsy on hyvä motivaattori tupakoimattomuuteen, varsinkin kun potilaalla on konkreettinen tavoite ja tieto tupakoinnin aiheuttamista haitoista ja tupakoimattomuuden hyödystä leikkauksessa. Tupakoimattomana leikkaukseen -potilasohje on hyvä työkalu lääkärin työssä. Siihen on koottu mm. tupakoinnin lopettamisen hyödyt leikkauspotilaille, puhelinnumerot ja nettisivut tuen saamiseksi sekä kahden kysymyksen Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti. Tupakasta vieroitus käytännössä Harvoin potilas hakeutuu vastaanotolla tupakasta vieroitukseen, vaan tupakointi otetaan puheeksi herkästi, jos potilas haisee tupakalle tai tulee sydän- ja verisuoni- tai hengitystiesairauksien pahenemisvaiheen vuoksi vastaanotolle. Päivystysvastaanotolla (14 min) ei ehdi kysyä montaa kysymystä tupakoinnista. Usein kysyn kysymykset: Oletko pitkään tupakoinut? Oletko yrittänyt lopettaa tupakointiasi? Miksi tupakoit? Joskus nämä kysymykset riittävät, ja seuraavalla kerralla potilas saattaa kertoa lopettaneensa tupakoinnin käynnin jälkeen ilman apua. Jokainen lyhytkin lopettamiskeskustelu vie lopettamispäätöstä eteenpäin. Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamalli Porvoon terveyskeskus on mukana HUS:n Tupakoimattomana leikkaukseen -toiminnassa. Tavoitteena on tupakasta vieroitus vähintään 1 2 kk ennen kiireetöntä leikkausta ja tupakoimatpaperille tupakoinnin ja lopettamisen hyödyt ja haitat. Valmis kopioitava malli sekä PARAS-malli (Positiivisuus, Aktiivinen kuuntelu, Reflektio, Avartavat kysymykset ja Summa summarum) löytyvät Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus -kirjasta (Duodecim 2017). Käytössä on hyviä nettisivustoja, joita tarjoan potilaille: stumppi.fi (stumppari), eroontupakasta.fi ja nuorille fressis.fi. Näistä sivustoja kannattaa aktiivisemmin mainostaa sekä hoitohenkilökunnalle ja potilaille. Jos porvoolainen potilas on hakenut apteekista jo apua, vaihtoehtoina on varata aika sairaalan tupakkaklinikalle tai uuden vastaanottoajan tilaaminen lääkärille lääkityksen aloittamista varten. Mikäli potilas haluaa luettavaa, tarjoan usein Tänään on oikea päivä -oppaan. Tukihoito on mielestäni tärkeää, minkä vuoksi en koskaan suostu kirjoittamaan pelkkää lääkereseptiä. Tukihoito on myös varenikliini-vieroituslääkkeen Kela-korvattavuuden edellytys. Tulevaisuus Porvoon terveyskeskus on ollut jo vuosien ajan mukana valtakunnallisessa valtimotautilaatuverkostossa. Vuoden alussa mietimme uutta ajankohtaista teemaa, ja tupakoimattomuus valittiin seuraavaksi kehitysprojektiksi, koska tupakka liittyy moniin sairauksiin ja sen on todettu olevan tärkein estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja. Syksyksi on suunnitteilla terveyskeskuksen henkilökunnalle koulutusta. Apteekkien vastuuhenkilöt ovat aina olleet tervetulleita koulutuksiimme. Lääkärit ja hoitajat ovat huolestuneita nuorten lisääntyneestä sähkötupakan ja nuuskan käytöstä, ja syksyn koulutuksen avulla toivomme saavamme uutta tietoa mm. sähkötupakan haitoista ja uusia työkaluja nuorten auttamiseksi. Lisäksi toivomme saavamme: Kootusti tietoa tupakasta vieroitusvalmisteista. Tietopakettia voisi jakaa potilaille. Isoja, ajatuksia herättäviä julisteita terveyskeskuksen käytäville ja päivystystiloihin. Elintaparyhmiä myös tupakoijille ja kokemusasiantuntijoita mukaan ryhmiin. Lääkäreille ja hoitajille valmiita fraaseja motivoivaa haastattelua varten, koska oikeiden sanojen valitseminen tuntuu olevan kaikkein haastavinta tupakasta vieroituksessa! Yhteistyökumppaniksi mm. terveyskeskuksen psykologit. Jos vastaanotolla on aikaa enemmän, kartoitan tupakka-anamneesin, ajatusmallit ja muutoshalukkuuden. Vuoden 2012 Käypä hoito -suosituksen mukaan tupakasta vieroitus kehotetaan tekemään 6K:n mallin mukaisesti, mutta motivoiva haastattelu tuntuu sopivan paremmin monille potilaille. Tupakoinnin lopettamisen puheeksi ottoa ja haastattelua vastaanottotyössä kannattaa lääkärinkin opetella. Kehotan usein kirjaamaan 11

12 HEIKKI EKROOS, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri ja PETRA RANTA, erikoissairaanhoitaja, TtK Porvoon sairaala, HUS Kokemuksia Porvoon sairaalan tupakkaklinikan toiminnasta lääkärin ja hoitajan yhteistyötä Tehokas tupakkariippuvuuden hoito edellyttää potilaiden pitkäaikaista hoitoa ja seurantaa sekä terveydenhuollolta tupakoinnin systemaattista huomioimista, vieroituksen perusmenetelmien osaamista ja asianmukaisia resursseja. Vieroitusmenetelmien käyttö Suomessa on kuitenkin arvioitu keskimääräistä vähäisemmäksi kuin useissa muissa EU-maissa. Tupakkariippuvuuden hoidon hyvä järjestäminen on merkittävä haaste terveydenhuollossa. Tupakasta vieroitusta koskevassa Käypä hoito -suosituksessa (2012) korostetaan terveydenhuollon ammattilaisten keskeistä tehtävää auttaa kaikkia tupakoivia potilaita tupakoinnin lopettamisessa. Lyhytkin interventio tuo hyötyjä. Käypä hoito -suositus tähdentää myös, että kaikkiin keskussairaaloihin tarvitaan tupakkavieroitukseen erikoistunut yksikkö, jonne potilaita voi lähettää konsultaatioon ja hoitoon. Näissä yksiköissä tulee olla vieroitusmenetelmien ja tupakoinnin lopettamisessa tukemisen erityisasiantuntemusta. Vieroitustukea tulee aktiivisesti tarjota kaikille lopettamista suunnitteleville ja yrittäville. Vieroituksen hyvä valmistelu ja toteutus parantavat tuloksia. Terveydenhuollon ammattilainen voi usein tehdä aloitteen potilaalle tupakoinnin lopettamisesta ja lisätä hänen motivaatiotaan. Potilas tarvitsee usein apua siihen, miten tupakointi käytännössä kannattaa lopettaa tai miten korvaus- tai lääkehoito toteutetaan. Myös oman kokemuksemme mukaan ammattilaisten antamalla tuella on merkittävä vaikutus lopettamispäätöksen tekemiseen, hoitoihin sitoutumiseen ja lopettamisen onnistumiseen. Lopettamismenetelmien ja tuen tulee olla tutkimusnäyttöön perustuvia, ja niiden tulee olla helposti saatavilla. Porvoon sairaalassa tupakkaklinikka jo vuodesta 1999 Porvoon sairaalan tupakkaklinikka toimii keuhkopoliklinikalla. Sen toimintaan kuuluvat tupakasta vieroitustyö, alueellinen koulutus, konsultaatioapu ja esimerkiksi Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamalliin osallistuminen. Tupakkaklinikan vieroitustyössä käytetään lääkehoitoja sekä yksilö- ja ryhmäohjausta. Toiminnasta vastaavat keuhkolääkäri ja yksi hoitaja. Toiminnan kannalta on tärkeää, että lääkärin ja hoitajan yhteistyö toimii ja molemmat ovat aktiivisesti toiminnassa mukana. Tupakkaklinikalle tulevat potilaat voivat itse varata vastaanottotai soittoajan tupakkaklinikan hoitajalle, eikä erillistä lähetettä tarvita. Hoitajan vastaanotolla tupakoinnin lopetus suunnitellaan yksilöllisesti ja sovitaan seurannasta. Tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä esimerkiksi lääkehoidon aloitusta varten. Pääsääntöisesti yksilö- ja ryhmävieroitus tupakkaklinikalla ovat hoitajavetoisia, mutta lääkäri on taustatukena. Porvoon tupakkaklinikka on kehittänyt toimivan mallin tupakasta eroon haluaville asiakkaille. Tupakkaklinikalle pääsy on tehty asiakkaille mahdollisimman helpoksi. Puhelimessa tai vastaanotolla on asiantunteva ja osaava hoitaja, joka antaa tietoa ja tukee asiakasta lopettamisessa. Seurantaan panostetaan, jotta päätös tupakoimattomuudesta pitäisi. Tupakkaklinikka on myös kouluttanut vieroituksesta ja klinikan toiminnasta sairaalan omia ja perusterveydenhuollon yksiköitä. Sairaalan ja perusterveydenhuollon yksiköt voivat tarvittaessa ohjata potilaan tupakkaklinikalle, mikäli potilas on tupakoinnin lopettamisesta kiinnostunut ja lopettamisessa on ollut haasteita. Tupakkaklinikka tarvitsee aktiiviset ja asiasta innostuneet hoitajan ja lääkärin. Toimivan mallin kehittämiseksi tarvitaan toiminnan ja vaikuttavuuden arviointia. Oman tupakkaklinikkamme kokemusten perusteella uskomme, että vastaavasta toiminnasta olisi hyötyä myös muissa sairaaloissa. Käsityksemme mukaan vain harvassa sairaalassa tähän on kuitenkaan ollut mahdollisuuksia, vaikka tupakasta vieroitus on erittäin kustannusvaikuttavaa toimintaa. Toiminta mahdollistaisi tehokkaan lopettamisen tuen tarjonnan tupakoinnin lopettajille tasapuolisesti Suomen eri osissa. Riittävän resurssoinnin ohella tätä voitaisiin edistää muun muassa vieroitukseen perehtyneiden yksiköiden ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistoiminnan lisäämisellä. 12

13 KARI REIJULA, työterveyden professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos Työterveyshuolto ja työpaikat tukemaan tupakoinnin lopettamista Tupakointi on yksi merkittävimmistä estettävissä olevista terveysuhkista, johon terveydenhuollolla on mahdollisuus halutessaan puuttua. Vuosittain Suomessa kuolee ennenaikaisesti noin 4500 tupakoijaa tupakasta johtuviin tauteihin, lähinnä sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpiin, ja merkittävä osa heistä työikäisinä. Tupakoinnin lopettaminen puolestaan pidentää elinikää keskimäärin 10 vuotta. Tupakoinnista aiheutui vuonna 2012 Suomessa yhteensä 1,5 miljardin kustannukset, joista välittömiä kustannuksia oli noin 290 miljoonaa euroa, suurin osa terveydenhuollon menoina. Tupakoinnin välilliset kustannukset olivat noin miljoonaa euroa, joissa olivat mukana tupakoinnista johtuneet kuolemat, sairauspoissaolot, työkyvyttömyys ja tupakkatauot ja näihin liittyvät työpanosmenetykset. Työnantajille pelkästään tupakkatauoista arvioitiin syntyvän työpanoskuluja euroa vuodessa tupakoivaa työntekijää kohden. Kun tähän lisätään työntekijän lisääntyneet sairauspoissaolot ja työpanosmenetykset sekä lisääntyneet sairauksien tutkimus- ja hoitokustannukset, voidaan arvioida tupakoivan työntekijän aiheuttavan vuodessa noin euron lisäkustannuksen työnantajalle. Tutkimusten mukaan tupakoiva työntekijä on keskimäärin 2,5 7,7 päivää vuodessa enemmän sairauslomalla kuin tupakoimaton työntekijä. Kaksi kolmesta tupakoijasta haluaisi lopettaa tupakoinnin. Lääkärin ja hoitajan kehotus lopettaa tupakointi ja heidän antama tuki lisäävät todennäköisyyttä onnistua lopettamisessa. Liian harvalle tupakoijalle otetaan vastaanotolla tupakointi puheeksi ja kehotetaan tupakoinnin lopettamiseen. Tupakointiin liittyvillä kielloilla ja tupakoinnilla on selvä yhteys. Aikomus lopettaa tupakointi on suurempi, kun tupakointi on kielletty. Savuttomilla työpaikoilla tupakoidaan vähemmän kuin työpaikoilla joilla tupakointia ei rajoiteta. Noin 1,8 milj. työntekijälle on järjestetty työterveyshuollon palvelut. Työterveyshuollolla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa työikäisten tupakoinnin lopettamiseen työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä sekä vastaanotolla toteutettavalla tupakoinnin lopettamisen tuella. Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista painottaa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä sekä tarpeiden arvioinnin pohjalta toteutettavaa suunnitelmallista toimintaa ja sen vaikuttavuuden arviointia ja laadun kehittämistä (VN 708/2013). Savuttomaan työympäristöön siirtymiseen liittyy oleellisesti tupakoinnin lopettajan tuki, jossa työterveyshuolto on merkittävässä roolissa. Työpaikat voivat tukea työntekijöitä tupakoinnin lopettamisessa osallistumalla lääkehoidon tai nikotiinikorvaushoidon kustannuksiin sekä sisällyttämällä tupakoinnin vieroituksen tukikäynnit työterveyshuollon sisältöön. Työpaikoilla voi toteuttaa myös kilpailuja ja tempauksia tupakoinnin vähentämiseksi. Kilpailujen tai palkkioiden tupakoinnin lopettamisesta on todettu edistävän tupakoinnin lopetusta silloin, kun palkkioon on yhdistetty vieroitukseen liittyvää tukea yhdessä savuttomuutta edistävän politiikan kanssa. Työterveyshuollon tulee kyetä tukemaan työpaikkoja tällaisissa toimissa. Työterveyshuollon tupakasta vieroituksessa on tunnistettavissa kolme osaa: tupakoinnin lopettajan tukeminen ja hoito, työpaikalla tehtävä toiminta ja työterveysaseman omista toimintatavoista sopiminen. Tupakoinnin lopettamista aikovan tulee saada Käypä hoito -suosituksen mukainen apu. Tämä edellyttää hoitohenkilöstöltä riittävää osaamista ja tehtävien sekä vastuun jakoa. Työterveyshuollon tulee hyödyntää moniammatillista osaamista potilaan kohtaamisessa ja hänen riittävän pitkässä seurannassaan onnistumisen varmistamiseksi. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyöllä sekä työpaikan johdon sitouttamisella työyhteisön savuttomuuteen voidaan parhaimmillaan saavuttaa merkittävä systeemivaikutus tupakoimattomuuden edistämisessä. 13

14 SINIKKA BOTS, terveyden edistämisen ylilääkäri HUS Perusterveydenhuollon yksikkö puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry (STESO) Leikkauspotilaiden tupakasta vieroitus parantaa leikkaustuloksia Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallin tavoite on vähentää tupakoinnista johtuvia komplikaatioita leikkauksissa ja niiden jälkeen. Toimintamallissa leikkauksiin tuleville henkilöille tarjotaan aktiivisesti tukea tupakoinnin lopettamiseen ennen ja jälkeen leikkauksen. Tupakointi lisää leikkaukseen liittyviä riskejä ja hidastaa leikkauksesta toipumista. Tupakoivilla elimistön puolustuskyky tulehduksia vastaan on heikentynyt, joten haavatulehdusten riski on lisääntynyt ja haavan paraneminen on hitaampaa. Myös luun paraneminen hidastuu, esimerkiksi sääriluun murtuma paranee tupakoivilla noin kuukauden hitaammin kuin tupakoimattomilla. Tupakointi edistää myös osteoporoosin eli luukadon kehittymistä ja lisää taipumusta välilevytyrän syntyyn. Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta vähentää komplikaatioriskiä huomattavasti ja edistää leikkaustuloksia monella tavalla: tupakoimattomilla haavat paranevat paremmin, infektioriski vähenee, yleinen terveydentila kohenee ja toipuminen nopeutuu. Leikkaukseen liittyvien hengitysongelmien riski on tupakoivilla 2 6 -kertainen tupakoimattomiin verrattuna. Ylämahakirurgiassa tupakointi kuusinkertaistaa hengitysongelmien riskin ja suolistoleikkauksissa kolminkertaistaa leikkaussauman vuotamisvaaran. Tupakoinnin aiheuttamia leikkauksen jälkeisiä eli posto-peratiivisia keuhkokomplikaatioista on kuvauksia jo vuodesta 1944 alkaen. Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamalli vähentää riskejä Toimintamallin tavoitteena on saada potilas lopettamaan tupakointi hyvissä ajoin, vähintään kaksi kuukautta ennen leikkausta. Tupakoinnin tunnistaminen ja tupakkavieroitus tulisi aloittaa heti leikkausta suunniteltaessa. Riskit komplikaatioihin vähenevät noin 19 prosenttia jokaista savutonta viikkoa kohden eli mitä aiemmin tupakoitsija lopettaa, sitä vähemmän hänelle tulee leikkaukseen tai toipumisaikaan liittyviä ongelmia. Savuttomuus voi myös lyhentää sairaalassaolon kestoa. Tupakoinnin lopettaminen 6 8 viikkoa ennen leikkausta vähentää haavatulehdusriskiä Tupakoinnin lopettaminen 6 8 viikkoa ennen leikkausta vähentää haavatulehdusriskiä 75 prosenttia. 75 prosenttia. Yli kahden kuukauden tupakoimattomuus vähentää hengitysongelmien määrän viidesosaan verrattuna tupakoiviin. Kahden kuukauden tupakoimattomuuden ansiosta kaikkien leikkaukseen liittyvien haittojen määrä vähenee kolmasosaan verrattuna tilanteeseen, jossa tupakointi jatkuu leikkauksen yli. Tukea lopettamiseen annetaan ajoissa, jotta potilas tietää riskit ja ehtii lopettaa tupakoinnin ennen leikkausta. Keinoja tupakoinnin lopettamiseksi ovat esimerkiksi tehostettu ohjaus ennen leikkausta, aktiivinen lääkärin ja hoitohenkilökunnan tuki sekä jatkuva tupakkavieroitus kaikissa hoidon vaiheissa. Tupakoinnista kysytään perusterveydenhuollossa, lähettävän lääkärin vastaanotolla ja leikkausta edeltävällä lääkärikäynnillä. Tilanne tarkistetaan lisäksi vielä leikkauspäivän aamuna. Jos potilas ei ole lopettanut tupakointia ennen leikkausta, se voi joskus olla peruste perua tai siirtää leikkaus. Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallia on kehittänyt ja sen levittämistä edistänyt STESO ry (Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot). Yhdistyksen laajempana tavoitteena 14

15 on tukea potilaan terveyteen edullisesti vaikuttavien tekijöiden kuten savuttomuuden, sopivan ravinnon ja liikunnan sisällyttämistä kiinteäksi osaksi potilaiden hoitoa ja terveydenhuollon jokapäiväistä toimintaa. Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamalli otettiin ensimmäisenä käyttöön Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuoden 2013 alussa. Sieltä se on levinnyt laajasti myös muualle Suomeen. HUS:n alueella voitaisiin terveystaloustieteellisen arvion mukaan säästää yli 2 miljoonaa euroa leikkausten jälkeisiä komplikaatioita vähentämällä. Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallin vaikutukset Tupakoimattomuus ennen leikkausta hyödyttää potilasta, mutta voi myös tuoda säästöjä sairaalalle ja kunnille tai muulle maksavalle taholle. Esimerkiksi syvästi infektoituneen leikkaushaavan kustannukset ovat keskimäärin lähes euroa ja potilaan sairausloman kustannukset euroa. Kustannukset voivat nousta jopa euroon. Joka vuosi Suomessa leikataan kiireettömästi yli henkilöä, jotka tupakoivat. Tupakoimattomuus vähentää leikkauskomplikaatioita, lyhentää hoitojaksoja ja vähentää uusintahoitojaksoja, mitkä puolestaan vähentävät kustannuksia ja lisäävät sairaaloiden tuottavuutta. Leikkauskomplikaation välittömät kokonaiskustannukset sairaalassa ovat keskimäärin 4600 euroa / hoitojakso. Toisaalta tiedetään, että esimerkiksi työnantajille tupakointi aiheuttaa arviolta noin 2000 euron kustannukset / tupakoiva työntekijä/vuosi. HUS:n alueella voitaisiin terveystaloustieteellisen arvion mukaan säästää yli 2 miljoonaa euroa leikkausten jälkeisiä komplikaatioita vähentämällä. Luku sisältää vain ylimääräisten hoitopäivien hinnan, eikä esimerkiksi uusien poliklinikkakäyntien tai työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallin onnistuminen edellyttää yhteistyötä Jotta elektiiviseen leikkaukseen valmistautuva potilas saisi parhaan mahdollisen tarjolla olevan tuen tupakoinnin lopettamiseksi leikkausta odottaessaan, on tärkeä, että sekä lähettävä lääkäri että erikoissairaanhoidon henkilökunta antavat tupakoimattomuuden hyödyistä yhtenäisen viestin potilaalle. Myös apteekit ovat usealla alueella mukana toimintamallissa ja tukevat potilaiden savuttomuutta tarvittaessa. Jo 3 10 minuutin mittainen keskustelu tupakoinnista lääkärin ja potilaan välillä nostaa lopettamisen todennäköisyyden 1,6-kertaiseksi ja yli 10 minuutin keskustelu 2,3-kertaiseksi. Lopettamiseen liitetty muu tuki lisää onnistumisen todennäköisyyttä edelleen. Lääkärin tekemä interventio auttaa tupakoinnin lopettamisessa, mutta vain alle 40 % tupakoivista suomalaisista on saanut lopetuskehotuksen lääkäriltä vuoden aikana. Tupakoimattomana leikkaukseen -toimintamallia tulee johtaa systemaattisesti sekä lähettävissä terveydenhuollon yksiköissä että erikoissairaanhoidon yksiköissä, ja sen arkivaikuttavuutta tulee arvioida toiminnan kehittämiseksi. On tärkeää, että tupakoimattomuuden hyötyjä pidetään aktiivisesti esillä potilaskohtaamisissa ja että potilaille tarjotaan parasta mahdollista vaikuttavuusnäyttöön perustuvaa tukea savuttomuuden tueksi. 15

16 MIKAEL EKBLAD, LT, terveyskeskuslääkäri Harjavallan terveyskeskus tutkija, yleislääketiede Turun yliopisto Tupakasta vieroitus äitiysneuvolassa Taustaa Sikiön kehitykselle yleisin haitallinen ympäristöaltistus on äidin tupakointi. Suomessa raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys on pysynyt vakaasti 15 % tasolla viimeisen 25 vuoden ajan. Vastaavasti muissa Pohjoismaissa raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys on selvästi laskenut, esimerkiksi Ruotsissa 32 %:sta 6 %:iin. Nykyisin joka toinen tupakoiva äiti lopettaa tupakoinnin alkuraskaudenaikana Suomessa. Raskaana olevista teini-ikäisistä tupakoi jopa joka toinen. Raskaudenaikaisella tupakoinnilla on todettu yhteys lisääntyneeseen keskenmenon ja ennenaikaisen syntymän riskiin sekä pään kasvun vaarantumiseen. Keskostutkimuksessa raskaudenaikana tupakalle altistuneilla keskosilla todettiin pienemmät etuaivolohko- ja pikkuaivotilavuudet verrattuna altistumattomiin. Viime vuosina on lisääntyvästi saatu viitteitä tupakka-altistuksen haitallisesta yhteydestä myöhempiin hengityselinsairauksiin ja psyykkisiin ongelmiin. Uloshengityksen häkäpitoisuuden mittaamisen häkämittarilla tulisi kuulua äitiyshuollon rutiineihin. Miten vähentää raskaudenaikaista tupakointia? Raskaus voi toimia hyvänä motivaatiotekijänä lopettamiselle. Äitiysneuvolan henkilökunnan on tärkeä ottaa puheeksi tupakoinnin lopettamisen merkitys, koska säännöllisesti toteutettu vieroitusohjaus on tehokasta. Hengitysliitto on julkaissut 1) lehtisen jaettavaksi perheille Mikä onkaan parempi syy lopettaa tupakointi? ja 2) neuvontakortin Tupakoiva äiti vieroitusohjauksen tueksi. Nämä ovat tilattavissa pelkällä postimaksulla: Tärkeitä internet-sivuja ovat ja Olemme Savuton Suomi 2030 työryhmässä valmistelleet Tupakasta vieroituksen laatukriteerit terveydenhuollossa ohjeistuksen, joka julkaistaan lähiaikoina THL:n ja STESO:n internetsivuilla. Ohjeistuksessa on käsitelty miten toimintaa voidaan parantaa äitiysneuvolassa, jotta tupakasta vieroituksessa onnistutaan tukemaan tupakoivia vanhempia entistä paremmin. Uloshengityksen häkäpitoisuuden mittaamisen häkämittarilla tulisi kuulua äitiyshuollon rutiineihin. Häkämittarin käyttö mahdollistaa tupakoivien äitien löytämisen ja parantaa äidin motivaatiota ja pystyvyyden tunnetta tupakoinnin lopettamiseen. Lisäksi perheen tupakkatuotteiden käyttö ja sen muutos olisi kirjattava tarkemmin potilaskertomukseen ja äitiysneuvolakorttiin. Tupakoivalle äidille ja puolisolle olisi tarjottava ylimääräinen terveydenhoitajan aika tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus -käypä hoito suosituksen mukaan nikotiinikorvaushoitoa tulee harkita silloin, kun raskaana oleva nainen on motivoitunut lopettamaan tupakoinnin, mutta vahva nikotiiniriippuvuus estää lopettamisen. Tupakoinnin lopettamisella raskauden aikanakin on suotuisia vaikutuksia raskauden etenemiseen ja sikiön sekä lapsen myöhempään kehitykseen! 16

17 BJÖRN APPELBERG, psykiatrian dosentti ja erikoislääkäri Helsingin Yliopisto Tupakasta vieroitus on tärkeää psykiatrisilla potilailla Psykiatriset potilaat tupakoivat huomattavasti enemmän kuin väestö keskimäärin ja tämän takia psykiatriset potilaat sairastuvat myös muuta väestöä enemmän tupakoinnista johtuviin sairauksiin asia, joka vaikuttaa merkittävästi myös tämän potilasryhmän kuolleisuuteen. Psykiatristen potilaiden tupakointiin ei tällä hetkellä puututa tarpeeksi terveydenhuoltojärjestelmämme toimesta. Syynä tähän on mm. psykiatristen potilaiden arvioitu huonompi motivaatio sekä mahdollisesti myös pelko siitä, että vieroitushoidossa käytetyt lääkkeet voisivat aiheuttaa neuropsykiatrisia haittatapahtumia tai jopa huonontaa potilaiden psyykkistä vointia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että myös psykiatriset potilaat haluavat ja pystyvät lopettamaan tuettuina, joskin tulokset ovat keskimäärin huonompia kuin väestöllä keskimäärin. Lopettamisen edellytys on kuitenkin se, että psyykkinen sairaus / häiriö on rauhallisessa vaiheessa. Lopettaminen onnistuu todennäköisemmin, kun potilas on itse motivoitunut ja hoidossa lääkehoitoon yhdistetään lopettamisen tuki. Vieroituksessa käytettävät lääkkeet tai nikotiinikorvaushoito eivät nykyisen laajan tutkimusnäytön perusteella näytä lisäävän vakavien neuropsykiatristen oireiden riskiä lumelääkkeeseen verrattuna. Tupakoinnin lopettamiseen sinällään voi liittyä neuropsykiatrisia ja muita vieroitusoireita, mutta toisaalta tupakoinnin lopettaminen voi lievittää masennus- ja ahdistusoireita. Lopettaminen onnistuu todennäköisemmin, kun potilas on itse motivoitunut ja hoidossa lääkehoitoon yhdistetään lopettamisen tuki. Psykiatristen potilaiden vieroitus tupakasta vaatii kärsivällisyyttä sekä potilaalta että hoitavalta taholta, ja edellyttää usein toistuvia hoitoyrityksiä ennen kuin päästään päämäärään. Tulokset ovat parempia, jos lopettaminen tehdään suunnitelmallisesti ja potilas saa lopettamiseen neuvontaa ja tukea useammilta tahoilta. 17

18 Savuttomuus 2017 seminaarin pääviestit Tupakkalaki uudistui, mutta tupakoiva potilas unohtuu usein terveydenhuollossa Tupakointi aiheuttaa 1,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset Suomessa. Tupakointi on myös keskeinen sosioekonomisten terveyserojen syy. Nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäisy on oleellista tupakkatorjunnassa. Nikotiiniriippuvuus ei ole elämätapakysymys, vaan sairaus, jota tulee hoitaa. Vain 3/100 onnistuu lopettamaan tupakoinnin kertayrityksellä pelkällä tahdonvoimalla. Tupakasta aiheutuneiden sairauksien hoidossa tupakasta vieroittaminen on oleellista. Tehokas vieroitus sisältää lääkehoidon ja aktiivisen tuen. Vieroitus edellyttää koko terveydenhuoltoketjun (perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja apteekkien) panosta, sillä tupakoinnin lopettaminen onnistuu 4 kertaa todennäköisemmin terveydenhuollon tuella kuin ilman. Terveydenhuolto ja sen ammattilaiset ovat tupakoinnin vähentämisessä tällä hetkellä alikäytetty voimavara. Esimerkiksi lääkärin auktoriteetilla ja hänen kertomillaan perusteluilla on suuri merkitys potilaan motivoinnissa. Tupakoinnin lopettaminen voi pidentää elinikäennustetta jopa 10 vuotta. Kun vieroitetaan 2 potilasta, estetään 1 ennenaikainen kuolema. Jo 3 10 minuutin keskustelu terveydenhuollon ammattilaisen kanssa lisää lopettamisen todennäköisyyttä 1,6-kertaiseksi. Yli 10 minuutin keskustelu lisää todennäköisyyden 2,3-kertaiseksi. Vain alle 40 % tupakoivista saa lopetuskehotuksen lääkäriltä vuoden aikana. Syynä on useimmiten koettu aikapula ja tukijärjestelmän puuttuminen. Terveydenhuollossa tarvitaan uusia toimintamalleja koko terveydenhuoltoketjun systemaattiseksi aktivoimiseksi tupakasta vieroittamisen tukemisessa. 18

19 Kuvaaja: Jarno Mela 19

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Tupakastavieroituspalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa -missä mennään ja mihin suuntaan seuraavaksi

Tupakastavieroituspalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa -missä mennään ja mihin suuntaan seuraavaksi Tupakastavieroituspalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa -missä mennään ja mihin suuntaan seuraavaksi Reetta-Maija Luhta Suomen savuton sairaala koordinaattori Savuton sairaala-verkosto

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

Raskaus ilman tupakkaa Työkaluja neuvolaan

Raskaus ilman tupakkaa Työkaluja neuvolaan Raskaus ilman tupakkaa Työkaluja neuvolaan STESO terveyden edistämisen seminaari, Seinäjoki 6.3.2019 Krista Abdulla Hama Salih Terveyden edistämisen asiantuntija Raskaus ilman tupakkaa hanke Nalle 2017-2019

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? Tässä joitakin asioita, jotka sinun tulisi tietää Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus: kylmät tosiasiat Tupakointi aiheuttaa edelleen Suomessa 4300 kuolemaa vuosittain,

Lisätiedot

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä SAVUTON KUNTAYHTYMÄ toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Johtoryhmä 25.3.2014 Yhteistyötoimikunta 8.5.2014 Omistajaohjausryhmä 21.8.2014 Yhtymähallitus 27.8.2014 1. JOHDANTO Tupakointi

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2012

Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2012 Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2012 Reetta-Maija Luhta ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Suomen savuton sairaala

Lisätiedot

Global Network Self-Audit Questionnaire and Planning Template

Global Network Self-Audit Questionnaire and Planning Template STANDARDI 1: Hallinnon sitoutuminen Terveydenhuollon organisaation johto toteuttaa savuttomuusohjelmaa selkeästi, vahvasti ja järjestelmällisesti. kunkin kriteerin kohdalta (tulee yksityiskohtaisempi suunnitteluprosessi)

Lisätiedot

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö SOTE JA MAKU TAVOITTEET + Terveys ja hyvinvointi + Yhdenvertaisuus Terveyserot VÄLINEET Digitalisaatiolla

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 8/2015) KAIKILLE SOPIVA HAVAINTOMATERIAALI Tervapurkki ja opaste Nuuskapurkit Rahapurkki opaste Tuoksupurkit (tupakanhajuinen ja raikas t-paita) ja

Lisätiedot

1.1 Terveydenhuollon organisaation ohjelma-asiakirjoista ilmenee sitoutuminen ENSH:n globaaleihin standardeihin

1.1 Terveydenhuollon organisaation ohjelma-asiakirjoista ilmenee sitoutuminen ENSH:n globaaleihin standardeihin Maailman tupakkavapaa terveydenhuolto- verkoston (Global Network for Tobacco Free Healthcare Services GNTFHS) standardit 2016 laadukkaan savuttomuusohjelman toteuttamiseksi terveydenhuollossa Standardi

Lisätiedot

Kärkidigiä rinta rottingilla

Kärkidigiä rinta rottingilla Kärkidigiä rinta rottingilla Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta Case: Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakasta lopettamisen tukeminen Maria Juusela, LT, KFI-el

Lisätiedot

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 8/2015) KAIKILLE SOPIVA HAVAINTOMATERIAALI Tervapurkki ja opaste Nuuskapurkit Rahapurkki opaste Tuoksupurkit (tupakanhajuinen ja raikas t-paita) ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12. Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.2014 1 Tupakoinnin aiheuttamia kustannuksia työnantajalle Tupakoinnin vuoksi

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

Tupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Tupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Tupakastavieroitusklinikoiden verkosto koko maahan? 4.4.2017 Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana

Lisätiedot

15 Tupakka. s

15 Tupakka. s 15 Tupakka s.170-179 1 Tupakka, Mikä se on? On olemassa erilaisia tupakkatuotteita, kuten savukkeet, nuuska ja sähkötupakka. Kaikkien tupakkatuotteiden on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Olisiko aika tehdä niin, että

Olisiko aika tehdä niin, että Olisiko aika tehdä niin, että Tupakoinnin näkyvyyden vähentäminen keskussairaalan tiloissa Tupakointitila(t) keskussairaalakiinteistön ulkopuolelle? Tupakoijille tupakasta vieroitus sairaalahoidossa osana

Lisätiedot

PSHP:n vastuullisuusohjelma - esimerkkinä Savuton sairaala

PSHP:n vastuullisuusohjelma - esimerkkinä Savuton sairaala PSHP:n vastuullisuusohjelma - esimerkkinä Savuton sairaala (Piirin yhteistyötoimikunta 16.2.2018) (Johtamisfoorumi 12.3.2018) STESO 14.3.2018 Hallintoylihoitaja Tiina Surakka Vastuullisuusohjelman sisältö

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Tupakoinnin rajoittamiselle taustaa Asiakaspalaute Pääosin palautteet ovat kohdistuneet häiritsevään

Lisätiedot

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017 Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Esityksen viitekehys (Donabedian JAMA 1988;260:1743-1748) Prosessin johtaminen ja kehittäminen

Lisätiedot

Martti Haaranen luki ja jätti kokouksessa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:

Martti Haaranen luki ja jätti kokouksessa seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen: Yhteistyötoimikunta 3 22.08.2017 Kunnanhallituksen 20 10.10.2017 henkilöstöjaosto Kunnanhallitus 350 30.10.2017 Kunnanvaltuusto 92 06.11.2017 Valtuustoaloite Tohmajärven kunnan saamiseksi savuttomaksi

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMINEN Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja TYKS, keuhkopoliklinikka KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot Tupakan

Lisätiedot

MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? 1/2

MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? 1/2 Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot STESO ry:n alaisuudessa toimivan Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2013 Reetta-Maija Luhta ennaltaehkäisevän

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 31 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TUPAKOINTI TYÖAIKANA Terke 2005-150 Esityslistan asia TJA/10 TJA Terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

Lisätiedot

THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa. Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu

THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa. Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu 8.11.2017 Vastaanoton keskustelujen vahvuudet ja haasteet VAHVUUDET Tupakoinnista kysytään ja Fagerströmin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 5/2019)

SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 5/2019) SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 5/2019) KAIKILLE SOPIVA HAVAINTOMATERIAALI Tervapurkki ja opaste Rahapurkki ja opaste (tupakasta) Tuoksupurkit (tupakanhajuinen ja raikas t-paita) ja opaste Nuuskapurkit

Lisätiedot

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen

Tupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen Tupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen Tupakoimattomana leikkaukseen koulutus Satakunnan sairaanhoitopiiri Pori, 19.3.2018 Patrick Sandström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? 1/2

MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? 1/2 Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot STESO ry:n alaisuudessa toimivan Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 201 Reetta-Maija Luhta ennaltaehkäisevän

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 10/2017)

SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 10/2017) SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 10/2017) KAIKILLE SOPIVA HAVAINTOMATERIAALI Tervapurkki ja opaste Rahapurkki ja opaste Tuoksupurkit (tupakanhajuinen ja raikas t-paita) ja opaste Nuuskapurkit ALAKOULUIKÄISET

Lisätiedot

HUS:N SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJELMA

HUS:N SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJELMA HUS:N SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Savuton sairaala -toiminnan tavoitteet HUS:ssa... 3 3. Terveellisen työympäristön edistäminen... 3 4. Väestön terveyden edistäminen...

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Savuton duuni, nuuskaton huuli

Savuton duuni, nuuskaton huuli Savuton duuni, nuuskaton huuli Valo ja Olympiakomitea haastavat jäsenjärjestönsä savuttomiksi ja nuuskattomiksi työpaikoiksi. Mukaan pääsee, kun on henkilöstönsä kanssa sopinut kriteereiden toteutumisesta

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 13.9.2013 www.thl.fi/tupakka 1 Päivittäin tupakoivat aikuiset koulutuksen mukaan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

SAVUTON EURAN KUNTA - toimintaohje

SAVUTON EURAN KUNTA - toimintaohje SAVUTON EURAN KUNTA - toimintaohje 23.4.2018 SAVUTON EURAN KUNTA toimintaohje 23.4.2018 1. Johdanto 2. Tavoitteet, (Euran kotisivut -Savuton kunta). 3. Keinot 4. Vieroitushoitojen toteutus - Kuuden K:n

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Tupakasta vieroituksen laatukriteerit terveydenhuollossa

Tupakasta vieroituksen laatukriteerit terveydenhuollossa Tupakasta vieroituksen laatukriteerit terveydenhuollossa Sinikka Krogerus LL keuhkosairauksien erikoislääkäri eläkkeellä Keski-Suomen keskussairaala Mikael Ekblad, LT, terveyskeskuslääkäri ja tutkija,

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Hallituksen 25.8.2004 ( 105) hyväksymä Voimassa 1.1.2005 alkaen

Hallituksen 25.8.2004 ( 105) hyväksymä Voimassa 1.1.2005 alkaen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1(8) SAVUTON SAIRAALA -TOIMINTAOHJE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1 Johdanto 2 Taustaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tehtäviin kuuluu erikoissairaanhoitolain

Lisätiedot

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Mitä Pohjoismaissa on tehty raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi?

Mitä Pohjoismaissa on tehty raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi? + Mitä Pohjoismaissa on tehty raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi? Mikael Ekblad LT, erikoistuva lääkäri Kliininen opettaja, Yleislääketiede, Turun yliopisto Harjavallan terveyskeskus, KSTHKY (virkavapaalla)

Lisätiedot

Lapin Tupakkatutkimus - terveyttä edistävä hanke

Lapin Tupakkatutkimus - terveyttä edistävä hanke Lapin Tupakkatutkimus - terveyttä edistävä hanke Tupakasta vieroitustyön ja savuttomuuden edistäminen alueen terveydenhuollon toimipisteissä Kannustaa ja tukea tupakoitsijoita tupakoinnin lopettamiseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi Kolme kokonaisuutta: www.28paivaailman.fi asiakkaalle, (ei vaadi kirjautumista): tapaamisten

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittäminen. Työryhmän toimenpideehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 21/2018

Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittäminen. Työryhmän toimenpideehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 21/2018 STM Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 17.10.2018 LAUSUNTO Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittäminen. Työryhmän toimenpideehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 21/2018

Lisätiedot

82 % (255) on tehnyt päätöksen 12 % (39) valmistelee päätöstä 1 % (3) on tehnyt kielteisen päätöksen (Pyhtää, Enontekiö, Ylivieska)

82 % (255) on tehnyt päätöksen 12 % (39) valmistelee päätöstä 1 % (3) on tehnyt kielteisen päätöksen (Pyhtää, Enontekiö, Ylivieska) Henkilöstötoimikunta 5.6.2017 Kunnanhallitus 28.8.2017 Liite 1: savuton kunta_www_toimenpideohjelma Liite 2: savuton työpaikka_www_toimenpideohjelma Liite 3: luonnos toimintaohjeesta Hailuodon henkilöstölle

Lisätiedot

SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA

SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA SAVUTON PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMENPIDEOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Lainsäädäntö ja kansallinen terveyspolitiikka linjaavat savuttomuuden edistämistä kunnassa... 3 2 Savuton pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Mirva Vuorimaa Sairaanhoitaja Tyks 9.3.2017 Hoitajapoliklinikka Tyksin keuhkopoliklinikalla * Toiminta alkoi syyskuussa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Tämä on Terveyskylä. https://www.terveyskyla.fi

Tämä on Terveyskylä. https://www.terveyskyla.fi Tämä on Terveyskylä https://www.terveyskyla.fi Asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille.

Lisätiedot

NHS: TUPAKATTA PARANET PAREMMIN

NHS: TUPAKATTA PARANET PAREMMIN NHS: TUPAKATTA PARANET PAREMMIN Jorma Hannukainen Thorax-verisuonikirurgian erikoislääkäri,eläkkeellä 19.3.2018 HESARI 5/2016 Olemme nyt Satakunnan sairaanhoitopiirissä samalla asialla. Tahtotilamme :tupakoimatta

Lisätiedot

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka 2016 Liite 2./Yhteistyötmk 8.6.2016 5 Liite 1 / Khall 26.8.2016 Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2010

Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2010 Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2010 Reetta-Maija Luhta ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Suomen savuton sairaala

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Liitteenä vetoomus, liite 2.

Liitteenä vetoomus, liite 2. SAVUTON KUNTA -VETOOMUKSEN HYVÄKSYMINEN 409/01.010/2009 KH 61 Tupakkatuotteiden käyttö on suuri yksittäinen terveysriski niin Suomessa kuin kaikkialla teollisuusmaissa. Suomessa on nykyisin noin miljoona

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot STESO ry:n alaisuudessa toimivan Savuton sairaala -verkoston itseauditoinnin yhteistulokset 2017

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot STESO ry:n alaisuudessa toimivan Savuton sairaala -verkoston itseauditoinnin yhteistulokset 2017 Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot STESO ry:n alaisuudessa toimivan Savuton sairaala -verkoston itseauditoinnin yhteistulokset 2017 Reetta-Maija Luhta ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot