3 Yleiskaavan lähtötiedot

Transkriptio

1 34 3 Yleiskaavan lähtötiedot Tässä luvussa kuvataan suunnittelualueen nykytilaa ja kaavoituksen käytössä olevia, yleiskaavan sisällön ja vaikutusten kannalta olennaisia lähtötietoja. Kuvat: Ympäristön monimuotoisuutta yleiskaava-alueella. Ylhäällä keskustan moni-ilmeistä rakentamista ja asumiselle ihanteellista etelään suuntautuvaa rinnemaastoa järvenrantoineen. Vasemmalla alhaalla maisemiltaan edustavaa maaseutua alueen länsiosassa. Oikealla alhaalla kehittyviä yritysalueita alueen itäosassa. Ilmakuvat Saarijärven kaupunki / Lentokuva Vallas, 2008.

2 Alue- ja yhdyskuntarakenne Saarijärvi maakunnallisessa ja seudullisessa aluerakenteessa Saarijärvi sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa. Maakunnan keskuskaupunkiin Jyväskylään on matkaa noin 65 km. Lähin kaupunki on Äänekoski, jonne on matkaa noin 35 km. Saarijärven vaikutusalueella olevia pienempiä keskuksia ovat kaupunkiin kuuluva Pylkönmäki sekä Karstula, Kannonkoski, Konginkangas, Uurainen ja Multia, jotka ovat kaikki km päässä Saarijärven keskustasta. Kuva: Saarijärven sijainti suhteessa Keski-Suomen pääliikenneväyliin. Kartta Maanmittauslaitos 2010 (Ammattilaisen karttapaikka, kopiointilupa 725/KP/06). Kuva: Saarijärven kaupungin asutusrakenne suhteessa aluerakenteeseen. Väestö 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopulla. Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy, Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy.

3 36 Kuva: Saarijärven keskustaajama osana laajempaa aluerakennetta. YKR-aluejako taajama / kylä / pienkylä / harva maaseutuasutus kuvattu vihreillä väreillä tummemmasta vaaleampaan. Aineisto Ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietojärjestelmästä. Aineisto luotu vuonna Yleiskaavan suunnittelualue ja lähiseutu Saarijärven keskusta sijaitsee harjukannaksella vesistöjen välissä. Alueen halki kulkevat kaakko-luoteissuunnassa valtatie 13 ja rautatie (tavaraliikenne). Tiiviisti rakennettuja alueen osia on näiden molemmin puolin. Lähiseudulla on useita asuttuja kyliä ja maaseutuasutusta. Yleiskaavan suunnittelualue käsittää Saarijärven kaupungin ydinkeskustan, siihen liittyvät nykyiset taajama-alueet sekä mahdolliset laajentumisvyöhykkeet nykyisellä hajaasutusalueella. Suunnittelualue käsittää pääosin asemakaavoitettua taajama-aluetta, mutta reunamilla on myös maaseutumaisia taajaman lievealueita sekä maa- ja metsätalousalueita. Alueella asuu vähän yli puolet Saarijärven kaupungin asukkaista. Taulukko: Yleiskaava-alue osana a. Yleiskaava-alueen pinta-alassa on mukana vesialuetta. (Lähde: 2011). Saarijärven keskustan yleiskaavaalue Yleiskaava-alueen osuus koko kaupungista, % Pinta-ala (km 2 ), 2011 Asukkaita (henkilöä), ,

4 37 Kuvat: Saarijärven keskustan yleiskaava-alue ja lähivaikutusalue, johon kuuluu kehittyviä kyliä, elävää maaseutua ja metsätalousalueita. Saarijärven kaupungin keskusta on laajan alueen seudullinen palvelukeskittymä. Kartat Maanmittauslaitos 2012 (Ammattilaisen karttapaikka, lupanumero 725/KP/06).

5 Yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne Suunnittelualueen nykyistä toiminnallista rakennetta kuvaa oheinen kaavio. Rakentaminen ja toiminnot ovat keskittyneet enimmäkseen valtatien 13 ympärille sekä aluetta rajaavien järvien väliselle kannakselle. Julkiset ja erikoistavarakaupan palvelut sijaitsevat ydinkeskustassa, mutta kaupan toimintoja on myös Asemankannaksella. Merkittävimmät työpaikka-alueet sijaitsevat suunnittelualueen itäosassa, keskustasta Jyväskylän suuntaan. Asutusta on eniten valtatie 13:n eteläpuolella. Rakentamattomat alueet ovat virkistyskäytössä olevia metsiä ja rantoja tai maa- ja metsätalousalueita Väestö Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne yksinkertaistettuna kaaviona. Saarijärven kaupungissa asuu vakituisesti henkilöä (vuonna 2011, lähde: Saarijärven kaupunki). Vähän yli puolet Saarijärven asukkaista asuu keskustassa ja yleiskaavaalueella (noin henkilöä). Kaupungin väestökehitys on ollut viime vuosina pääosin taantuva, mitä tilannetta kohensi Pylkönmäen kuntaliitos vuoden 2009 alussa. Väestön ikärakennekehityksessä on merkittävää, että yli 65-vuotiaiden osuus asukkaista kasvaa tulevaisuudessa. Tämä on otettava huomioon yleis- ja asemakaavoituksessa. Vakituisen asujaimiston lisäksi Saarijärvellä on noin kesäasukasta, joista pieni osa yleiskaavaalueella (Lähde: Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 2009). Saarijärven kaupungin väestökehitys 1990-luvulta 2000-luvulle viiden vuoden välein (Lähde: ): - vuonna 1995: asukasta - vuonna 2000: asukasta - vuonna 2005: asukasta - vuonna 2010: asukasta.

6 39 Kuva: Saarijärven keskustan ja sen lähialueiden väestön sijainti vuosina laskettuna 250 metrin ruuduissa. (Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy). Kuva: Saarijärven keskustan väestömuutokset vuosina laskettuna 250 metrin ruuduissa. Punainen väri kuvaa lisäystä ja sininen vähenemistä. Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy (Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy).

7 Elinkeinot ja työssäkäynti Saarijärvi on varsin työpaikkaomavarainen kaupunki: 80 % saarijärveläisistä on töissä oman kunnan alueella. Luku on pohjoisen Keski-Suomen keskitasoa. Suurin osa koko kaupungin työpaikoista sijaitsee yleiskaava-alueella, erityisesti valtatie 13:n varrella. ( :sta eli yli 80 % vuonna Lähde: Entrecon Oy, Kaupan palveluverkkoselvitys, 2009). Saarijärveläisiä työllistää lähinnä pienteollisuus. Tunnettuja saarijärveläisiä yrityksiä ovat mm. lämpökattiloita valmistava Ariterm Oy, muoviputkia valmistava Uponor Oy ja kirjapaino Saarijärven Offset Oy. Saarijärvellä ei ole kovin vanhaa teollisuushistoriaa, kaupunki on ollut pitkään maaseutuvoittoista aluetta. Teollisuusrakentaminen alkoi luvuilla Hietalahdesta ja laajeni sieltä Sara-Ahon alueelle ja edelleen länteen valtatie 13 varrelle. Kuva: Työpaikkojen lukumäärä ja sijainti Saarijärvellä vuoden 2005 lopulla, laskettuna 250 metrin ruuduissa. (Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy, Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy). Kuva: Työmatkojen suuntautuminen Saarijärvellä vuonna (Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy, Aineistolähde: Tilastokeskuksen SuomiCD).

8 41 Kuvat yllä: Pienteollisuus työllistää suuren osan Saarijärven keskustaajaman asukkaista, mutta myös maa- ja metsätalous ovat edelleen elinvoimainen osa kaupungin elinkeinorakennetta. Valokuvat, 2011.

9 Palvelut Julkiset palvelut Saarijärven julkiset palvelut ovat monipuoliset ja ne ovat sijoittuneet pääosin kaupunkikeskustan alueelle. Saarijärven kaupungin tarjoamia hallinnon, sivistystoimen sekä sosiaalija terveydenhuollon tärkeimpiä julkisia palveluja ovat mm.: Terveyskeskus Kaupungintalo Kirjasto Päivähoito ja esiopetus Alakoulut Yläkoulu (Keskuskoulu) Lukio Nuorisotalo Kulttuuripalveluita (musiikkiopisto, kansalaisopisto, kuvataidekoulu, museo) Liikuntapalveluita (uimahalli, laskettelukeskus ja hyppyrimäki, urheilukenttä, ulkourheilupaikat ja -reitit) Maaseutu- ja yrityspalvelut Kuvat yllä: Saarijärven julkisia palveluita, ylärivissä terveysasema ja nuorisotalo, alarivissä kirjasto ja Paavolan päiväkoti. Kaupalliset palvelut Saarijärven keskustan ja Pylkönmäen yleiskaavaa varten tehtiin kaupan palveluverkkoselvitys, johon yleiskaavassa käytetyt tiedot ensisijaisesti perustuvat (Entrecon Oy, Kaupan palveluverkkoselvitys, 2009). Saarijärven keskustaajama on seudullisestikin merkittävä kaupallinen keskittymä. Kauppa on jakautunut pääosin kahteen sijaintiin, keskustaan ja Asemankannakselle. Toimipaikkojen määrä on suurin keskustassa. Asemankannakselle on sijoittunut lähinnä suurempia kaupan yksiköitä, uusimpana Halpa-Halli.

10 43 Alueella toimii myös mm. Rautia, Agrimarket ja Ale-Makasiini. Vähittäiskaupan liikevaihto on pysynyt Saarijärvellä melko samana koko 2000-luvun ajan. Selvityksen mukaan Saarijärven oman väestön ostovoimaan perustuva vähittäiskaupan liikepinta-alan kasvutarve olisi noin kerrosalaneliömetriä eli noin automarketillisen verran. Tämän lisäksi kaupan tuleviin rakentamistarpeisiin vaikuttavat ohikulkijat, kesäasukkaat ja kaupan palveluiden ja ravitsemusliikkeiden tarpeet. Kaupalliselle rakentamiselle näyttäisi siis Saarijärvellä olevan tarvetta lähivuosina. Yleiskaavan valmisteluvaiheessa tehtyjen arvioiden mukaan kaupan tontteja tarvittaisiin ainakin mm. rauta-, huonekalu-, auto- ja paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle hyvin liikennöitävään paikkaan. Vähittäis- ja erikoistavarakauppa taas voisi mielellään kasvaa siellä missä asukkaita on eniten eli kaupunkikeskustassa. Ydinkeskustaan liittyviä kaupan rakentamismahdollisuuksia tutkittiin tämän vuoksi yleiskaavaa varten tehdyssä täydennysrakentamisselvityksessä. Se osoitti että tehostamalla keskustan kaupunkirakentamista vähittäis- ja erikoistavarakaupan toimintoja voitaisiin hyvinkin keskittää myös sinne. Kaupan rakentaminen, rakenteet ja sijainnin ohjaus ovat myös seudullinen ja maakunnallinen kysymys. Vuonna 2012 tarkensi Keski-Suomen maakuntakaavoituksen tarpeisiin kaupan rakentamista koskevia tietojaan. Samanaikaisesti valmisteilla olevien yleiskaavan ja maakuntakaavan kauppaa koskevat maankäyttöratkaisut onkin mahdollista sovittaa yhteen. Kuva: Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijainti Saarijärven keskustassa ja Asemankannaksella. (Lähde: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy,2009.Pohjakartta Logica Oy)

11 44. Kuvat yllä: Saarijärven kaupallisia palveluita.

12 45 Kuva: Saarijärven keskustaajaman ja lähialueiden päivittäistavaramyymälöiden sijainti Lähde: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy, Aineistolähde A.C. Nielsenin myymälärekisteri ja. Pohjakartta Logica Oy. Kuva: Saarijärven keskustan ja Asemankannaksen päivittäistavaramyymälöiden sijainti Lähde: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy, (Aineistolähde A.C. Nielsenin myymälärekisteri ja. Pohjakartta Logica Oy.)

13 46 Kuva: Kaupan toimipaikkojen määrä postinumeroalueittain vuonna 2008 Lähde: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy,2009. (Aineistolähde: Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri. Pohja-kartta Logica Oy) Seurakunnalliset palvelut keskustassa on evankelisluterilainen kirkko, seurakuntatalo sekä kaksi hautausmaata. Saarijärven vanha pappila ei ole enää seurakunnan omistuksessa. Keskustan lähellä sijaitsevat myös Vapaakirkon tilat sekä ortodoksinen rukoushuone, tsasouna. Kuvat: Ylhäällä Saarijärven kirkko ja ortodoksinen rukoushuone, Arseni Konevitsalaisen tsasouna (kuva: Kohderaportti, Saarijärven keskustaalueen täydennysinventointiraportti, Keski- Suomen museo, 2008). Oikealla Saarijärven Vapaakirkon tilat.

14 47 Vapaa-ajan palvelut Saarijärvellä on monipuoliset vapaa-ajan ja virkistyksen toimintamahdollisuudet. Pääosa kaupungin julkisista vapaa-ajan palveluista on keskustan yleiskaava-alueella. Kaupungissa on kokoonsa nähden erittäin hyvät liikunta- ja kulttuuripalvelut. Sisäliikuntapaikat: Saarijärven kaupungin sisäliikuntapaikkoja ovat keskustassa sijaitsevat uimahalli, koulujen, seurakuntakeskuksen sekä metsäoppilaitoksen liikuntasalit sekä monitoimitalo, jossa on monenlaisia tiloja eri urheilulajeille. Uimahallin yhteydessä toimii lisäksi ilma-aserata. Pieni-Lumperoisen rannalla on Kukonhiekan tanssilava. Ulkourheilupaikat: Ulkourheilupaikkoja Saarijärvellä ovat Paavontien alkupäässä sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallokenttä, tenniskentät, jääkiekkokaukalo sekä koulukeskuksen, Mannilan sekä Kusiaismäen urheilukentät. Kaupunki ylläpitää useita kuntoratoja ja hiihtolatuja Kusiaismäessä, Mannilassa ja Heramäessä. Kusiaismäen hiihtokeskuksen yhteydessä on kolme hyppyrimäkeä, jotka ovat myös kesäkäytössä. Saarijärven riistanhoitoyhdistys ylläpitää useita ampumaratoja Pyssylässä. Kaupungilla on yleisiä uimarantoja Autiolahdessa, Mansikkaniemessä, Hietalahdessa, Husuahossa, Matorannassa ja Pajulammella. Pulaa tiedetään olevan mm. jalkapallon ja koiraharrastuksen ulkokentistä. Kulttuurikohteet: Kaupungin keskustassa toimii mm. Saarijärven museo, musiikkiopisto, kansalaisopisto sekä kuvataidekoulu. Pieni-Lumperoisen rannalla on kesäteatteri. Julkiset veistokset ja ympäristötaide kuuluu Saarijärven kulttuurikaupungin kaupunkikuvaan. Lähiseudun vapaa-ajan palveluja: Yleiskaavassa huomioon otettavia merkittäviä vapaaajan palvelukeskittymiä kaava-alueen ulkopuolisella lähiseudulla ovat mm. Summassaari (mm. kylpylähotelli liikuntapalveluineen, kivikauden kylän esihistoriamatkailukohde) ja Kolkanlahti. (mm. Puuhapuisto Veijari, Ahvenlampi Camping).

15 48 Kuvat: Saarijärven vapaa-ajan palveluja ja kulttuurikohteita.

16 Asuminen Yleiskaava-alueen asumisolot ovat hyvät ja monipuoliset. Asuntokanta on monipuolista keskustan kerrostaloista rivitaloihin, pientaloihin ja maaseudun tilakeskuksiin. Yli puolet koko kaupungin väestöstä asuu keskustassa. Asumisväljyys on hieman maamme keskiarvoa suurempi. Asuntokerrosalasta vajaa puolet on omakotitaloissa, vajaa neljännes rivitaloissa ja vähän yli neljännes kerrostaloissa. Asemamaavoitetut asuntoalueet ovat liikenteelliseltä ja maisemalliselta sijainniltaan hyviä, enimmäkseen hyvien ulkoilumaastojen tuntumassa. Yleiskaava-alueella on jonkin verran myös loma-asuntoja. Tulevaisuudessa kaupungin väestön ikärakenteen vanheneminen aiheuttaa kasvavaa tarvetta keskustapalvelujen lähelle toteutettavalle asuntorakentamiselle. Kysyntää olisi myös rannoille tai rantojen läheisyyteen sijoittuvista asumisen mahdollisuuksista. Molemmat tavoitteet toteutuvat keskustassa Herajärven rannalla meneillään olevassa rakennushankkeessa (Sivulanpelto, palveluasumista). Uusin rannalla sijaitseva omakotialue on Kotiniemi keskustasta Tarvaalan ja Uuraisten suuntaan. Taulukko: Asuntotyyppien jakauma yleiskaavaalueella. Lähde: Saarijärven kaupunki Taulukko: Asumisväljyys Saarijärvellä (koko kaupunki vuonna 2010). Lähde: Ympäristöhallinnon OIVAtietokanta. Asuntotyyppi Vakituiset asunnot Kerrosalaneliömetriä (k-m2) - kerrostalot rivitalot erillispientalot Loma-asunnot Keskimääräinen asumisväljyys (k-m2/hlö) Koko Saarijärvellä: 41,5 Taajamissa: 40,3 Kerrostaloalueilla: 40,3 Pientaloalueilla: 40,1 Harvalla pientaloasutuksen alueilla: 42,2 Haja-asutusalueilla: 43,1 Kuva: Loma-asutusta ja lomarakennuksia on jonkin verran myös yleiskaava-alueella Saarijärven keskustan tuntumassa. Kesämökkien lukumäärä Saarijärven keskustan lähiseudulla vuoden 2006 lopussa laskettuna 250 metrin ruuduissa. (Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy).

17 50 Kuvat: Rakenteilla olevaa Kotiniemen asuntoaluetta Summasen Uuraistentieltä pistävällä niemekkeellä. Saarijärvellä rantatontit ja järvimaisemiin sijoittuvat tontit ovat kysytyimpiä. (Lähde: ).

18 51 Kuvat: Yleiskaava-alueen asuinrakennuksia maaseutumaisista kaupunkimaisiin.

19 Ympäristö Maisema Maisemaa koskevat tiedot perustuvat ensisijaisesti yleiskaavaa varten tehtyyn ja maisemaselvitykseen (, Tapani Vuorinen, 2009), joka on yleiskaavan valmisteluaineistoa. Saarijärvi kuuluu maisemamaakuntaluokituksessa (YM 1992) Itäiseen Järvi-Suomeen ja sen Keski-Suomen järviseudun osa-alueeseen. Alueelle ovat tyypillisiä lukuisat järvet ja vallitsevan moreenimaan vuoksi karuhkot metsämaat. Erityisesti Saarijärvelle ovat tyypillisiä kumpuileva maasto ja suuret korkeuserot ( mmpy) sekä harjualueiden suppalammet. Saarijärven erikoisuutena on lisäksi alueen runsas lähteisyys. Saarijärven keskustan maisemarakenteen rungon muodostavat vesistöt, niiden välitse kulkeva luode-kaakko-suuntainen pitkittäisharju sekä sen etelä- ja pohjoispuolella kohoavat moreeniselänteet. Harjun lievealueet ovat harjusta huuhtoutuneen hiedan alueita ja suotuisia viljelylle ja asutukselle. Kokonaan vedenkoskemattomia alueita kaava-alueella ovat Heramäki ja Leppämäki keskustan pohjoispuolella ja Kusiaismäki keskustan eteläpuolella. Huuhtoutumattomilla selänteillä ovat säilyneet hienoimmat maa-ainekset, minkä vuoksi ne ovat muinaisrantavyöhykkeen rinnealueita rehevämpiä ja niiden painumissa on runsaasti soita. Kuva: Jääkauden jälkeiset muinaisrannat (siniset alueet) ovat voimakkaita maisemaelementtejä. Saarijärvellä ne ovat keskittyneet keskustan pohjois- ja eteläpuolelle. Vedenkoskemattomat, kartalla vihreällä värillä merkityt alueet, jäävät muinaisrantojen rajaamiksi, muuta ympäristöä korkeammiksi saarekkeiksi.

20 53 Kuva: Saarijärven keskustan maiseman perusrakenteen muodostavat vesistöjen lisäksi luodekaakko -suuntainen pitkittäisharju (1, 1A, 1B ja 1C) sekä sen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat moreenimäet (2, 2A ja 3). Saarijärven maisemakuvan arvokkaita piirteitä ovat vesistöt, harjumaisemat ja erityisesti rantaharjut Mannilassa ja Voudinniemellä. Heramäki ja Kusiaismäki sekä muut moreeni- ja kalliomäet ovat komeita kehyksiä rakennetuille alueille. Ne ovat havaittavissa myös keskustan katu- ja taajama-maisemissa. Kirkko ympäristöineen on erityinen solmupiste ja kohokohta niin kaukomaisemassa kuin keskustan lähimaisemissakin. Saarijärvellä onkin mainiot edellytykset hyödyntää arvokkaita maisemiaan kaupungin imagotekijänä. Kaupunkiin saapuvien lähestymismaisemat ovat vaikuttavia ja oikeilla hoitotoimenpiteillä niitä voidaan vielä korostaa. (Vuorinen, 2009) Kuvat: Vesistönäkymät ovat olennainen ja arvokas osa Saarijärven maisemakuvaa. Saarijärven kirkko sijaitsee maisemallisessa solmukohdassa ja näkyy vesistöjen yli hyvin eri puolille kaupunkia.

21 54 Kuva: Kartalla maisemallisesti arvokkaat alueet on merkitty vihreällä ja ongelmakohteet punaisella värillä. Arvokkaat alueet, kuten kirkko ympäristöineen, ovat sijoittuneet pääosin vesistöjen rannoille. Rantojen saavutettavuus on melko huono, vaikka rantaviivaa on paljon. Maisemallisesti merkittäviksi arvioituja kokonaisuuksia ovat: 1. Pajulammin rinteet ja Kusiaismäki 2. Rantaharjulaakso 3. Kirkko, Palvasalmi ja urheilukenttä maisemallisessa solmukohdassa 4. Liikekeskus 5. Keskustan pääsisääntulokohta 6. Rantaharju, Mannilan männikkö 7. Kuivalammin ympäristö, vesistökannas 8. Voudinniemi Kuva: Korkeat, osin vedenkoskemattomat moreenimäet ympäröivät kaupunkia ja ovat kaukomaisemien taustana kaikkialla. Kuva: Kaupunkia ympäröivien vesistöjen hyödyntäminen imago- ja viihtyisyystekijänä on Saarijärvellä vielä osin käyttämätön mahdollisuus. Taka-alalla kaupungin keskusta.

22 55 Kuva: Saarijärvellä edustavia vesistömaisemia avautuu sekä rakentamattomilta että rakennetuilta alueilta.

23 Luonto Luontoa koskevat tiedot perustuvat ensisijaisesti yleiskaavaa varten tehtyihin luontoselvityksiin. Näistä ensimmäinen on kaavan aloitusvaiheen perusselvitys (Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Marko Vauhkonen. 2009). Alueelta on lisäksi tehty muita luontoselvityksiä mm. asemakaavahankkeiden yhteydessä. Yleiskaavaluonnoksen jälkeen luontoselvityksiä täydennettiin kaavaehdotusta varten (Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013; Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013.) Yleiskaava-alue sijaitsee Saarijärven keskustan ympärillä maanteiden varsilla ja vesistöjen rannoilla. Suuri osa alueesta on jo rakennettua. Laajempia metsäalueita on lähinnä kaava-alueen pohjoisosissa (mm. Heramäki) ja eteläosassa (Kusiaismäki). Nämä ovat tärkeitä ekologian ja virkistyskäytön kannalta. Saarijärven keskustan reuna-alueilla on jäljellä vain vähän peltoja, eivätkä viljelysmaat muodosta yleiskaava-alueella luonnon kannalta merkittäviä kokonaisuuksia. Rakennettujen alueiden ja peltojen ympärillä on pääasiassa moreenimaiden talousmetsiä. Tuoreen kankaan metsät ovat vallitsevia, mutta myös kuivahkon kankaan metsiä tavataan paikoin. Lehtomaisia kangasmetsiä on siellä täällä lähinnä mäkien rinteillä ja vesistöjen rannoilla sekä järvien välisellä harjualueella. Varsinaisia lehtoja on hyvin vähän ja ne sijaitsevat ojien varsilla sekä vesistöjen rannoilla. Huomionarvoinen piirre yleiskaava-alueella on sen rajautuminen useisiin vesistöihin: Saarijärveen, Herajärveen, Summaseen ja Pieni-Lumperoiseen. Lisäksi kaava-alueella on useita lampia. Maastokarttaan on merkitty yleiskaava-alueelta useita lähteitä, jotka ovat kuitenkin luonnontilaltaan muuttuneita. Lähteisyys näkyy paikoin ojavarsien ja korpijuottien kasvillisuudessa. Soita yleiskaava-alueella on vain vähän ja useimmat räme- tai korpipainanteet on ojitettu. Yleiskaava-alueella on kaksi yksityisille maille perustettua luonnonsuojelualuetta, jotka ovat metsäalueita Kusiaismäen eteläpuolella. Lisäksi yleiskaava-alueella on kaksi järviin pistävää harjuniemeä, jotka on suojeltu kaavallisesti. Yleiskaavaa laadintaa varten on ennen kaavaluonnosta tehty luontoselvitys, jonka maastotyöt tehtiin välisenä aikana. Selvityksen mukaan kaava-alueella ei ole suojeltuja pienvesiä (vesilaki 1 luvun 15 a tai 17 a ) eikä kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luonto-tyyppien tai metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Kaava-alueelta löytyi seitsemän paikallisesti arvokasta luontokohdetta, joihin sisältyy myös kaksi uhanalaiseksi luokiteltua luontotyyppiä: harjumetsien valorinteet sekä lehdot. Arvokkaita luontokohteita ovat: 1. Kotiniemen luonnonsuojelualue 2. Kehälampi Paskolampi 3. Peltolampi Hiekkaniemi 4. Koiralampi 5. Mannilan männikkö 6. Salkopuro 7. Pieni-Lumperoisen rantalehto Kaava-alueen merkittävät lajiesiintymät ovat liito-orava ja viitasammakko. Molemmat ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Liito-oravaa esiintyy kaava-alueella jonkin verran (oheinen kuva). Soidintavia viitasammakoita havaittiin Koiralammella, joka on luokiteltu edellä paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi.

24 57 Kaava-alueella oli kaavaluonnosta laadittaessa alueita, joiden luontoarvoja ei vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä oltu selvitetty (oranssinruskea alue kartalla). Vuonna 2013 tehdyssä täydentävässä Mustikkakorven selvityksessä alueen eteläosista löytyi luonnoltaan arvokkaita alueen osia, jotka tulevat merkittäväksi yleiskaavaan. Samana vuonna tehdyissä liito-oravareviirien tarkistuskartoituksessa todettiin osa reviireistä tuhoutuneiksi. Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen arvokkaat luontokohteet, liito-oravan esiintyminen sekä vielä inventoimattomat alueet kaavaluonnosta laadittaessa. Kaavaehdotusta varten tehdyissä lisäselvityksissä vuonna 2013 löytyi orassinpunaisen alueen eteläosasta luonnoltaan arvokkaita ja kaavaan merkittäviä alueita. Samassa vaiheessa todettiin, että osa kaavaluonnosvaiheessa tiedossa olleista liito-oravareviireistä oli tuhoutunut hakkuiden myötä. Yleiskaavaehdotukseen luontotiedot merkitään ajantasaistettuna.. Kuva: Mustikkkakorven kasvillisuudeltaan ja muulta luonnoltaan arvokas alue yleiskaava-alueen pohjoisosassa. Lähde Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013.

25 58 Kuvat: Saarijärven keskustalle tyypillistä järvien rannoilla olevaa harjuluontoa, joka soveltuu erinomaisesti virkistyskäyttöön. Paljon käytetyillä harjuluontoalueilla ulkoilun ohjaaminen selkeille reiteille on tarpeen kulumisen ehkäisemiseksi. Yleiskaava-alueen moreenipohjaisilla mäkialueilla maasto on kivikkoista ja metsäluonto rehevämpää.

26 Kulttuuriympäristö Saarijärven asutushistoriaa historiallisella ajalla Saarijärven seudulla on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Jo erätalouteen perustuvan kivikautisen kulttuurin ihmiset asuttivat silloisten merien ja järvien rantamia. Varhaisimman asutuksen jälkiä kuvataan jäljempänä arkeologisen kulttuuriperinnön yhteydessä Hämäläisten eränautinta-alueena olleelle Saarijärven alueelle muodostui kiinteää asutusta vasta 1500-luvun kuluessa. Uudisasukkaat olivat pääosin savolaisia ja osittain hämäläisiä. Vuoden 1560 maakirjassa Saarijärvelle oli merkitty 13 taloa. Talojen lukumäärä kasvoi sekä uudisasutuksen että halkomisten ja myöhemmin lohkomisten myötä niin, että vuonna 1725 Saarijärven alueella oli 38 taloa ja vuonna 1865 talojen määrä oli jo 279. (Könönen, 2009) Kylät olivat pieniä, alun perin vain muutaman talon kyläkuntia. Kaskitalous suosi yksinäisasutusta ja kylät säilyivät harvoina väkiluvun kasvettua voimakkaastikin. (Vuorinen, 2009) Torppia perustettiin ensin 1700-luvulla virkatalojen maille, ja myöhemmin talonpoikaistaloihin, eniten 1800-luvun puolivälin jälkeen torpat ja mäkituvat itsenäistyivät ja pientilojen lukumäärää kasvoi sadoilla. Sotien jälkeinen 1900-luvun asutustoiminta suuntautui lähinnä Tarvaalan ja Kolkanlahden kyliin sekä kirkonkylän lähistölle. Keskustan yleiskaava-alueella sodanjälkeisen asutustoiminnan alueita ovat Saarijärven keskustan Mansikkaniemi ja Saarijärven itärannan Hietalahden alue luvulta lähtien viljelystilat autioituivat ja saarijärveläiset siirtyivät syrjäkylistä kirkonkylän läheisille asuntoalueille, kuten keskustan länsipuolelle Mannilaan ja läheiseen Pyyhkälään. Myös 1950-luvun alueita täydennysrakennettiin. (Könönen, 2009) luvuilla rakennettiin Autionlahden rannalle keskustan pohjoispuolelle uusi kerrostaloalue ja Hietalahden asuinaluetta tiivistettiin ja täydennettiin sen eteläosasta, samoin Pyyhkälän asuinaluetta. Uusina asuinalueina rakennettiin keskustan pohjoispuolelle Husuahon ja Mustikkakorven asuinalueet. (Könönen, 2009.) 2000-luvulla uutta asutusta on syntynyt niin kaupunkimaiseen keskustaan kuin kaava-alueen pientaloalueillekin. Hallinnollisesti Saarijärvi on kuulunut 1500-luvun lopulta Rautalammin hallintopitäjään, josta se erosi omaksi kappeliseurakunnakseen vuonna Kunnallishallinto perustettiin vuonna 1866 ja kaupunki Saarijärvestä tuli vuonna (Könönen, 2009.) Saarijärvestä on muodostettu Karstulan, Uuraisten ja Pylkönmäen kunnat. Siihen kuului myös osia Äänekosken kaupungista. Vuoden 2009 alussa Pylkönmäki yhdistettiin takaisin Saarijärveen. (Vuorinen, 2009.) Kuva: Saarijärven keskustassa on kaupungin vanhimpia rakennetun kulttuuriympäristön kerrostumia. Kirkko ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön aluetta.

27 60 Kulttuurimaisema Kulttuurimaiseman historiaa, piirteitä ja arvoja on kuvattu tarkemmin kaavan valmisteluaineistoon kuuluvissa selvityksissä. Yleiskaava-alueen kulttuurimaisema on monipuolinen ja edustava. Siihen kuuluu sekä rakentamattomia että rakennettuja kulttuuripiirteitä. Yleiskaava-alueen laidoilla on erittäin edustavia maaseudun kulttuurimaisemia järviin laskevine peltoineen. Keskustassa taas on viihtyisiä taajamamaisemia, joiden viehätys perustuu pikkukaupunkimaiseen rakennustapaan, vesistöjen ja rantaharjujen läsnäoloon sekä taustamaisemassa kohoaviin korkeisiin metsäisiin mäkiin. Vesistöt ja tiet ovat ohjanneet asutuksen sijoittumista ja leviämistä. Saarijärven keskustan kulttuurimaiseman selkärangan muodostaa vesistöjä halkaisevalle hiekkapohjaiselle harjukannakselle syntynyt maantie (Kuopio-Laukaa-Vaasa, keskustassa nimellä Paavontie) sekä sen tuntumaan rakentunut talonpoikainen asutus sekä myöhemmin miljööltään kauppalamainen liikeraitti ja kirkonseutu. Kulttuurimaiseman kehyksen muodostavat lukuisat vesistöt ja korkeat moreenimäet. Ensimmäiset viljelykset on raivattu vesistöjen läheisiin hiesulaaksoihin rannoille ja harjujen liepeille. Asutus on sijoittunut ympäristöään korkeammille pienille mäille ja rinteille, pellot taas pihapiirien ympärille viettäen vesistöön. Taajamamaiset rakennetut ympäristöt erottuvat vanhemmista kerroksista laajempina ja yksiaikaisempina kokonaisuuksia. Saarijärven keskustan nykyistä kulttuurimaisemaa ovat muokanneet voimakkaasti kaksi merkittävää liikenneväylää: Suolahden-Haapajärven rautatie vuodesta 1949 alkaen ja valtatie 13:n rakentaminen vuonna 1957 alkaen. Ne ovat mm. erottaneet Pieni-Lumperoisen Saarijärven keskustasta. (Könönen, 2009) Maakunnalliset maisema- ja muut kulttuuriympäristöarvot Saarijärven kulttuurimaisemalliset ja muut kulttuuriympäristöön liittyvät laaja-alaiset arvot on noteerattu ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa (Rahkolan maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä osa-alue kuk, kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue) Kuva: Kaava-alue lähiympäristöineen 1840-luvun pitäjänkartalla. Kulttuuriympäristön keskuksena on maisemallisessa solmukohdassa sijaitseva Saarijärven kirkko ja pappila. Tilakeskukset sijaitsevat enimmäkseen kaava-alueen länsiosissa, itäosa on enimmäkseen asumatonta.

28 61 Arkeologinen kulttuuriperintö Yleiskaava-alueen arkeologisessa kulttuuriperinnössä korostuvat kivikausi ja historiallinen aika. Kaava-alueella sijaitsee kymmenkunta muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Lisäksi on kolme mahdollista muinaisjäännöstä tai rauhoitusluokan 3 kohdetta, jotka eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia eivätkä vaikuta rajoitteena maankäyttöön. Muinaisjäännöksistä suurin osa eli seitsemän on kivikautisia asuinpaikkoja. Hiekkainen harjukannas järvien välissä on vastannut oivallisesti kivikautisiin asuinpaikkavaatimuksiin. Voudinniemen moniperiodiselta muinaisjäännösalueelta on löydetty merkkejä kivikauden lisäksi myös varhaismetallikaudesta ja rautakaudesta. Muut kohteet ovat historialliselta ajalta. Näihin kuuluu mm. maailmansotien aikaisia vallihautarakenteita Asemankannaksella. Osa muinaisjäännösalueita on laajoja yksittäisistä kohteista koostuvia alueita, jotka ovat osittain jo rakennettujen ympäristöjen alla. Näitä koskevia tietoja ja vaikutuksia maankäyttöön tarkennetaan kaavaprosessin aikana yhdessä Keski-Suomen museon kanssa. (Lähde: Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Summassaari Voudinniemi Voudinniemi, moniperiodionen Kuvat: Ilmakuvissa Saarijärven merkittäviä kivikauden asutuksen keskittymiä. Voudinniemen asuinpaikat ovat samassa vesimaisemassa matkailukohteisiin kuuluvan Summassaaren kanssa (kivikauden kylä). Itämeren varhaisvaiheiden rantaviivat, joihin kivikauden asutus hakeutui ovat vain hieman ylempänä Summasen rantoja. Maiseman perusrakenne on säilynyt samana tuhansia vuosia, vaikkei peltoja vielä kivikaudella ollut. Voudinniemen moniperiodinen muinaisjäännös jatkuu harjumuodostumaa seurailevana alueena Uuraistentien yli metsäiselle ja osin rakennetulle alueelle. Saarijärven arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluu maailmansotien aikaisia vallituksia rakenteineen Asemankannaksella. Nekin ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä.

29 62 Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen suojellut kiinteät muinaisjäännökset sekä mahdolliset kiinteät muinaisjäännökset ja/tai rauhoitusluokan 3 kohteet Museoviraston muinaisjäännösrekisterin 2014 mukaan. Numerointi vastaa alla olevan luettelon numerointia. (Lähde: Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, ja Keski-Suomen museo) Muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset. Otetaan huomioon yleiskaavassa, maankäytössä ja rakentamisessa. Rauhoitusluokan 1 kohteiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Rauhoitusluokan 2 kohteet vaativat tarkempia tutkimuksia. 1. Mannila Lemmenpolku 1. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka Mannila Lemmenpolku 2. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka Mannilan harju. Pyyntikuopat, hiilimiiluja ja kivikautinen asuinpaikka. Ajoittamattomia, moniperiodinen.rauhoitusluokka Palvasalmi. Tervahauta. Rauhoitusluokka Lumperon taistelukaivanto ja siihen liittyvä Kunniavuoren taistelukaivanto. Sotahistoriallisia kohteita ensimmäisen maailmansodan ajalta. Sijaitsee Asemankannaksella. 6. Pajuniemi. Kivikautinen asuinpaikka ja 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja. Rauhoitusluokka Kukonhiekka. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka Mäkelänlampi SE. Pyyntikuopat. Ajoittamaton. Rauhoitusluokka Voudinniemi. Kivikautisia, varhaismetallikautisia ja historiallisen ajan asuinpaikkoja sekä rautakauden irtolöytö ja ajoittamattomia pyyntikuoppia. Rauhoitusluokka Natri. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 2. Muut, rauhoituksesta vapaat arkeologiset kohteet. Eivät rajoita maankäyttöä ja rakentamista. 11. Karhila. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka Kirkonkylä Sikstuslampi. Historiallisen ajan asuinpaikka. Mahdollinen muinaisjäännös. 13. Rajalan hiilihaudat. Historiallisen ajan hiilimiilut. Mahdollinen muinaisjäännös.

30 63 Rakennettu kulttuuriympäristö Yleiskaava-alueen rakennettua kulttuuriympäristöä voi luonnehtia monipuoliseksi, sillä siihen kuuluu kaikkea kaupungin ja maaseudun väliltä. Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen museon inventointeihin ja yleiskaavaa varten tehtyyn rakennuskulttuuriselvitykseen. Kulkuyhteydet sekä itään savolaisalueille että länteen Pohjanmaalle ovat muokanneet Saarijärven perinteistä rakentamista. Saarijärvi sijaitsee itäisten ja läntisten alueiden risteyskohdassa, missä esiintyy rinnakkain molempia piirteitä niin rakennustavoissa, työvälineissä kuin perinteisissä pihamuodoissakin. Saarijärven vanha rakennuskanta on pohjoisen Keski-Suomen rakennuskantaan nähden vauras ja monipuolinen. Rakentamisen pohjana on vankka talonpoikainen perinne. Kaupunkikeskustassa huomiota kiinnittävät komean kirkon lisäksi mm. kaupunkirakenteeseen sisään jääneet talonpoikaiset pihapiirit, kauppalamaiset katunäkymät, muutamat funktionalistiset rakennukset sekä hyvä ja 60-luvun asunto-, koulu- ja muu arkkitehtuuri. Yksittäisten rakennusten lisäksi Saarijärvellä miljööllisiä rakennusperintöarvoja mm. vanhoilla pientaloalueilla. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (rky 2009, VAT) Yleiskaava-alueeseen kuuluu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Saarijärven vanha osa. Se sisältää osan Saarijärven vanhaa keskustaa mm. kirkollisine ja kaupallisine rakennuksineen, urheilukenttineen sekä Palvasalmen kapeikon. Kokonaisuus on edustava ja Saarijärven identiteetin kannalta olennainen miljöö. Alueen kuvaus Museoviraston kulttuuriympäristöportaalin mukaan (Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön. Voimakkaasti kasvaneen ja uusiutuneen keskustataajaman tuntumassa sijaitseva kirkko ja tapuli sekä laaja kirkkotarha ja siihen liittyvä hautausmaa Saarijärven Paavo -patsaineen ovat paikkakunnan identiteetin kantavat tekijät. Kirkon edustalla on avara ja puistomainen urheilupuisto. Kappale Saarijärven kirkonkylän historiaa on säilynyt kirkon ohitse kulkevan maantien varrella. Tarvaalan kappalaisen pappilaan päättyvän tieosuuden varrella on rakennuksia, jotka antavat käsityksen kirkonkylän vanhasta rakenteesta, kunnallishallinnon ja kaupan rakentamistavasta. Lähinnä empiretyyliä edustava puukirkko on keskeisesti korostettu sisäviisteinen ristikirkko, jonka keskitilassa on kahdeksankulmaiselta kookkaalta attikalta kohoava suuri, täysin pyöreä kupoli lanterniineineen. Kirkkosalissa seinät ovat pilasterien jäsennöimät ja ristikeskusta reunustaa kaareva lehterikerros. Kirkon sisätila ja kiinteä sisustus on kokenut lukuisia muutoksia vuosina 1930 (arkkitehti Kauno S. Kallio), 1961 (Veikko Leistén) ja 1997 (Aulis Jääskeläinen) tehdyissä korjauksissa.

31 64 Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (Keski-Suomen maakuntakaava, ym 2009) Rakennettujen kulttuuriympäristöjen maakunnalliseksi kohteeksi arvottaminen perustuu Keski-Suomen maakuntakaavaan (Alueluettelo ja Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt [Keski-Suomen] maakuntakaavassa). Yleiskaava-alueella sijaitsee kolme maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: - Pajuniemi: Kymi-yhtiön uittopäällikön asuinrakennus luvuilta sijaitsee samannimisessä niemessä Pieni-Lumperoisen rannalla. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan, myös sisätiloiltaan. Kohde on merkitty alla olevaan karttaan numerolla 19, kohde sijaitsee ydinkeskustan ulkopuolella. - Vanhat kansakoulut. Saarijärven kirkonkylän kansakoulu luvulta ja opettajien asuinrakennus 1920-luvulta sijaitsevat keskustassa, Paavontien eteläpuolella. Koulu toimii nykyään kansalaisopistona ja asuinrakennus päiväkotina. Kohteet on merkitty alla olevaan karttaan numerolla 63, kohde sijaitsee ydinkeskustan alueella. - Sivulan tila ja pihapiiri. Pihapiiri sijaitsee Herajärven rannassa omana kokonaisuutenaan. Yhtenäisen pihapiirin monipuolinen rakennuskanta on pääosin peräisin luvuilta. Kohde on merkitty alla olevaan karttaan numerolla 51, kohde sijaitsee ydinkeskustan alueella. Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Numerointi viittaa paikallisesti arvokkaiden kohteiden yhteydessä esitettyihin kohdeluetteloihin.

32 65 Paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Yleiskaava-alueen paikallisesti arvokasta rakennuskantaa on tutkittu kahdessa inventoinnissa, joista toisessa keskityttiin ydinkeskustan alueeseen ja toisessa sen reunaalueisiin. Keski-Suomen museo on inventoinut ydinkeskustan alueen vuosina sekä tehnyt alueella täydennysinventoinnin vuonna Täydennysinventoinnissa kahdeksan aluekokonaisuutta ja 56 rakennusta, pihapiiriä tai muuta rakennetun ympäristön kohdetta määritettiin paikallisesti arvokkaaksi. Ydinkeskustan alueet ja kohteet on lueteltu alla: Alueet: 1. Ilolantie 2. Kirkkoympäristö 3. Koulukeskus 4. Liikekeskusta 5. Mansikkaniemi 6. Myllyperäntie 7. Paavontie 8. Rautatieasema Kohteet: 9. Alkuvoima- julkinen veistos ja Paavonaukio 10. Gummerus-liikerakennus eli Tourula 11. Heräjärven koulu 12. Honkaharju 13. Huuto Vedestä- julkinen teos ja Lukion puisto 14. Huvila, Entinen Wahlmannin huvila, Ilolantie Häkkinen (Pirkkola), Paavontie 16. Härkämänty 17. Ilola 18. Irene Mendelinin muistolaatta (Koivikon paikka) 19. Kaupungintalo 20. Kemppisen talo 21. Keski-Suomen Valon talo 22. Keskuskoulu (kansalaiskoulu) 23. Kirjasto 24. Kirkko 25. Kotiranta (Ihantola) 26. Kotirinne, Myllyperäntie Kotitupa 28. Kunnantupa (Palavasalmi) 29. Leuhunkoski Osakeyhtiön mylly- ja sahaalue, Myllyperä Ketunniemi 30. Lukio 31. Läntinen Hautausmaa 32. Mansikkaharju 33. Mansikkaniemen virkatalo 34. Matoranta, Saarijärven kaupungin kesäpaikka 35. Metsätalo Alueet 36. Myllytie ja kohteet 4 kerrostalo on lueteltu alla: 37. Nuorisotalo (entinen Marttala, entinen Lottala) 38. Paavola 39. Paavonrinne Oy 40. Puistokoti 41. Rautatieaseman asuinrakennukset 42. Rautatieasemarakennus 43. Rautatieläisparakki 44. Rautatiemakasiini 45. Rautatien tavaramakasiinit ja huoltorakennukset 46. Reunala 47. Saarijärven pt. Arseni Konevitsalaisen tsasouna 48. Seurahuone ympäristöineen 49. Seurakuntatalo 50. Sillankorva / Sieväsenkorva 51. Sivula / MYÖS MAAKUNNNALLISESTI ARVOKAS 52. Sofianranta / Sofiakoti 53. Säästölä 54. Tapuli 55. Tarvaalan pappila ympäristöineen 56. Taukotupa / asuinrakennus 57. Tervalan liikerakennus 58. Toivola ja Ranta-Toivola 59. Työväentalo, Paavontie 60. Urheilukenttä 61. Valtion virastotalo 62. Vanha hautausmaa 63. Vanhat kansakoulut, Kansanopisto ja Päiväkumpu / MYÖS MAAKUNNALLI- SESTI ARVOKKAITA 64. Vuoden 1918 muistomerkki

33 66 Kuva: Saarijärven ydinkeskustan arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet. Numerointi viittaa paikallisesti arvokkaiden kohteiden inventointien esittelyjen yhteydessä esitettyihin kohdeluetteloihin (violetti Keski-Suomen Museo 2009, ruskea Könönen 2009). Kartta on ote jäljempänä esitetystä koko kaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön alueita ja kohteita kuvaavasta kartasta. Ydinkeskustan ulkopuoliset, kaava-alueeseen sisältyvät alueet on inventoitu vuonna 2009 (Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen). Inventoinnissa tunnistettiin yhteensä 25 kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta, pihapiiriä tai rakennusryhmää. Ydinkeskustan ulkopuoliset kohteet on lueteltu alla: 1. Peltoniemi, alue 1) Peltoniemi, Koskelinin talon 1800-luvun pihapiiri 2) Peltoniemi, Saarijärven museo 3) Peltoniemi, Toivi Järvisen koti 2. Onnela 3. Paloasema 4. Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna 5. Mannilan alue 1) Mannilan päiväkoti 2) Saarijärven Helluntaiseurakunnan rukoushuone 6. Vanha Juhola 7. Juhola 8. Karhila 9. Huipunniemi 10. Herala 11. Heramäen ja Autiolahden alue 1) Ensola 2) Saarijärven Vapaakirkko 3) Sairaala-terveyskeskus 12. Lahdenperä 13. Mäntylän kerrostalot 14. Hämeenniemen asutus 1) Purola 15. Hietalahden teollisuus 16. Kunniavuoren asutus 17. Lumperon vallihaudat 18. Lumperon alue 19. Pajuniemi / MYÖS MAAKUNNALLISESTI AR- VOKAS 20. Kukonhiekan alue 1) Kukonhiekan tanssilava 21. Kusiasmäen hiihtokeskus ja Paavon rinteet, alue 22. Nurmela 23. Tarvaalan jälleenrakennuskauden asutus 1) Einola 2) Koivuranta 24. Kolsa 25. Linnan asema-alue

34 67 Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet (valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat). Numerointi viittaa paikallisesti arvokkaiden kohteiden inventointien esittelyjen yhteydessä esitettyihin kohdeluetteloihin (violetti Keski-Suomen Museo 2009, ruskea Könönen 2009).

35 68 Kuvat: Rakennetun kulttuuriympäristön moniarvoisuutta Saarijärven keskustassa. Rakennettu kaupunki- ja kulttuuriympäristö muuttuu aikojen myötä.

36 Rakennettu ympäristö Yleiskaava-alueen rakennuskanta on iältään vaihtelevaa, vanhimmat osat periytyvät vähintään 1700-luvulta ja uutta rakennetaan kaiken aikaa. Saarijärven ensimmäinen asemakaava valmistui vuonna 1950, minkä jälkeen taajamien rakennettu ympäristö on kehittynyt suunnitellusti. Tuohon saakka rakentaminen oli kehittynyt vapaasti (Keski- Suomen museo, 2008.). Rakennuskannaltaan ja -tiheydeltään muusta alueesta erottuu keskustaajama (kaupunkikeskusta), jossa sijaitsee suurin osa Saarijärven kerrostaloista ja liikerakennuksista. Kaupan toimitiloja löytyy keskustan lisäksi myös Asemankannaksen suunnalta. Teollisuusrakennuskantaa on erityisesti alueen itäosassa. Asuntorakentamisen painopiste on asemakaava-alueella. Yleiskaava-alueen nykyisestä rakennuskannasta ja sen ominaisuuksista on esitetty tilastotietoja seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Yleiskaava-alueen rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on reilu puoli miljoonaa kerrosalaneliömetriä. Kaava-alueen rakennusten kerrosalasta noin 55 % koostuu asumisesta, loput palveluista ja työpaikkarakennusten kerrosalasta. Yleiskaava-alueen asuinrakennuskanta on keskustaa lukuun ottamatta pääosin erillispientalovaltaista (noin 63 % asuinrakennuksista). Rakentamisen vuosittainen kokonaismäärä koko kaupungin alueella on 2000-luvulla vaihdellut kerrosalaneliömetrin molemmin puolin. Omakotitaloja rakennetaan Saarijärven kaupungin alueelle kpl vuodessa. Rakentamisen kokonaismäärä Saarijärvellä 2000-luvulla viiden vuoden välein (Lähde: 2012) oli: - vuonna 2000: k-m 2 - vuonna 2005: k-m 2 - vuonna 2010: k-m 2. Rakennetun ympäristön kehitys ja tulevaisuuden rakentamismahdollisuudet määritellään asemakaavoilla. Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella voimassa olevien asemakaavojen kerrosalavaranto on esitetty käyttötarkoituksittain oheisessa taulukossa (tilanne vuonan 2011). Taulukko: Voimassa olevien asemakaavojen varanto. Lähde:. Rakennusten pääkäyttötarkoitus Saarijärven voimassa olevissa asemakaavoissa Asemakaavoitettu rakentamaton kerrosala (k-m 2 ) 2011 Erillispientalot: AO (omakotitalot) Pientalot: AP (rivitalot, kytketyt pientalot) Asuin / Liike: AL (kerrostalot) Kaikki talotyypit yhteensä: A (AO+AP+AL) Työpaikka-alueet yhteensä: T (T+TT+TY+TP+ jne.) Kaupan alueet yhteensä: K (K+KM+KTY+jne) Yleiset alueet: Y (Y+YOS+jne) Varanto vuotta kohden aikavälillä (k-m 2 )

37 70 Taulukko: Yleiskaava-alueella olevien rakennusten kerrosalatietoja. Lähde:. Asumisväljyystiedot: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta: Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/syke, Tilastokeskus Olemassa oleva rakennuskanta 2011, kerrosala Rakennusten käyttötarkoitukset Lisätietoja ja kommentteja Asemakaavaalueet, k-m² Hajaasutusalueet, k-m² Yhteensä (asemakaavaalueet ja hajaasutusalueet, koko kaava-alueen kaikki rakennukset), k-m² Koko rakennuskanta yhteensä Asuminen yhteensä (vakituinen ja lomaasuminen) Vakituiset asunnot xxx xxx Vuosittain Saarijärven kaupungin alueelle rakennetaan noin k-m Koko Saarijärven keskimääräinen asumisväljyys 41,5 k-m 2 /hlö (myös yleiskaavan ulkopuoliset alueet). kerrostalot Keskimääräinen asumisväljyys 40,3 k- m 2 /hlö. - rivitalot xxx xxx erillispientalot xxx xxx Keskimääräinen asumisväljyys 40,1 k- m 2 /hlö (harvaan rakennetulla pientaloalueella 42,2 k-m 2 /hlö ). Loma-asunnot xxx xxx xxx kpl Työpaikat xxx xxx xxx xxx Palvelut ja hallinto - julkiset xxx xxx xxx Koulut, hallinto, seurakunnalliset rakennukset yms. - yksityiset xxx xxx xxx Matkailupalvelut yms. - kaupan xxx xxx xxx rakennukset Maatalousrakennukset xxx xxx xxx Maaseudun tuotantorakennukset: eläinsuojat, viljankuivurit yms. Muut sekalaiset xxx xxx xxx Talousrakennukset, saunat, sekalaisia rakennuksia.

38 Liikenne Yleiskaavaa varten liikenteen olosuhteita tutkittiin kolmessa erillisessä laajahkossa selvityksessä, joissa keskityttiin kaava-alueen liikennejärjestelyjen kriittisiin kohtiin. Selvityksistä ensimmäinen oli vuonna 2010 valmistunut Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella. Selvitystä jatkettiin valtatien 13 toimenpidesuunnitelmalla vuonna Kolmas vuonna 2011 valmistunut selvitys koski ydinkeskustan liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä liittyen täydennysrakentamisen mahdollisuuksiin (keskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma, jota päivitettiin ja täydennettiin vuonna ). Selvitykset ovat yleiskaavan valmisteluaineistoa, ja selostuksessa esitetyt tiedot perustuvat ensisijaisesti niihin. Liikennettä koskevien selvitysten merkittävin lopullinen tulos ja yleiskaavaehdotuksen tausta on valtatien 13 parantaminen nykyisellä paikallaan sekä toimenpidesuunnitelman antama suositus valtatien liittymätiheyden vähentämisestä ja rinnakkaistieratkaisusta Asemankannaksen kohdalla. Kaupunkikeskustan kohdalla selvityksessä esitettiin muun muassa Nahkurintien liittymän katkaisua. Liikenneverkko Yleisellä tieverkolla alueen pääliikenneväylä on Saarijärven ydinkeskustan pohjoisreunalla kulkeva kaakko- luode suuntainen Nuijamaan, Lappeenrannan, Jyväskylän ja Kokkolan välinen valtatie 13. Saarijärven kohdalla valtatien nopeusrajoitus on km/h. Keskustan kohdalla valtatiehen liittyy pohjoisesta Kannonkoskelle johtava seututie 648. Seututie 633 johtaa Asemankannakselta länteen Pylkönmäen ja Ähtärin suuntaan. Alueella on myös useita valtion ylläpitämiä yhdysteitä, joista tienumero 6304 palvelee myös seudullisia tarpeita Uuraisten suuntaan ja tie 6510 Viitasaarelle. Kaava-alueen läpi kulkee tavaraliikenteen käytössä oleva Jyväskylä-Äänekoski- Haapajärvi-Ylivieska -rata. keskustan kohdalla rata myötäilee valtatie 13 linjausta. Etelästä päin rakennettu rata ulottui Saarijärvelle vuonna 1954 ja Haapajärvelle vuonna Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna Tällä hetkellä Saarijärven asemalla on enää puutavaran lastausta. Lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Jyväskylässä 64 kilometrin päässä. Valtatie 13 ja seututie 648 risteävät radan kanssa eri tasossa. Keskustan kohdalla Kannonkoskentie alittaa sekä valtatie13 että radan. Alempiasteisella verkolla on tasoristeyksiä. Yleisten teiden muodostamaa liikenteen pääverkkoa täydentää kaupungin sisäisten katujen verkko. Liikennemäärät yleisillä teillä Tieviranomaisen ylläpitämän tierekisterin mukaan valtatie 13 liikennemäärät vaihtelevat Saarijärven alueella ajoneuvoa/vrk (v. 2013). Liikenne on vilkkainta keskustan itäpuolella, Paavontien ja Myllymäentien (st 633) välisellä Asemankannaksella, jossa valtatie 13 on ainoa liikenneväylä. Raskaan liikenteen osuus valtatiellä on noin 10 %, mutta keskustan tuntumassa ainoastaan 5 % runsaasta henkilö-autoliikenteestä johtuen. Seututiellä 633 valtatien 13 liittymän läheisyydessä liikennemäärä on keskimäärin 1450 ja seututiellä 648 noin 4650 ajoneuvoa/vrk. Kuvat seuraavalla sivulla: Liikenneverkko ja Yleisten teiden liikennemäärät Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella (v.2013).

39 72

40 73 Kevyt liikenne Kaava-alueella kevyenliikenteen pääreitit kulkevat valtatie 13 laidalla idästä Kannonkoskentien risteykseen saakka. Pohjoiseen kulkee kevyen liikenteen väylät molemmin puolin Kannonkoskentietä. Kaupunkikeskustassa on melko kattava jalankulku- ja pyöräilyverkosto. Keskustan alueella kevyen liikenteen pääreitit kulkevat vilkkaimpien katujen ja teiden varsilla. Yleiskaavasuunnittelun yhteydessä saadun palautteen mukaan kevyen liikenteen verkossa on puutteita mm. Kukonhiekan ja Ranta-Hännilän suunnalla ja turvallisuusongelmia mm. valtatiellä 13. Joukkoliikenne Kaukoliikennettä palveleva Saarijärven linja-autoasema sijaitsee nykyisin valtatien 13 ja torin välissä kaupunkikeskustan pohjoisosassa. Yleiskaavasuunnittelun aikana linjaautoasemalle on etsitty parempaa sijaintia. Joukkoliikennetarjonta on suhteellisen hyvä, Jyväskylän suuntaan vuoroja on yli 20 molempaan suuntaan (v. 2011). Valtatiellä 4 ja Uuraisten kautta kulkevalla reitillä on noin kymmenen päivittäistä vuoroa. Saarijärven läpi kulkee päivittäin 7 pikavuoroa. Lähes kaikki vuorot poikkeavat Saarijärven linjaautoasemalla. Vuorot kulkevat pääosin Jyväskylä-Kokkola linjalla. Vakioliikenteen lisäksi Saarijärvellä on työpaikka- ja koululaisliikennettä palvelevia linjoja. Linja-autoaseman yhteydessä toimii myös taksiasema. Lähin lentoasema on Jyväskylän Tikkakoskella ja sinne on matkaa 47 kilometriä. Myös lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Jyväskylässä. Jyväskylän matkakeskuksessa on erinomaiset vaihtoyhteydet junista Saarijärven busseihin. Kuva: Joukkoliikenteen reitit ja palvelutaso Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella (v. 2011).

41 74 Kuva: Saarijärven keskustan liikenneympäristöjä. Nykytilanteessa suurimmat liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmat ovat valtatiellä 13, missä paikalliset ja pitkämatkaiset liikennevirrat sekoittuvat ja paikoin myös kevyttä liikennettä ohjautuu valtatien tasoylityksiin (kuva Paavontien liittymästä).

42 75 Liikenneturvallisuus Tieviranomaisen onnettomuusrekisterin mukaan vuosien aikana kaavaalueella valtatiellä 13 on tapahtunut 61 onnettomuutta, joista kolme on ollut kuolemaan johtaneita ja 13 loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Onnettomuuksista jalankulkija ja pyöräilijäonnettomuuksia on tapahtunut neljä. Kaikki onnettomuudet ovat olleet henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yksi on tapahtunut Koiralammentien liittymän läheisyydessä, jossa on kuollut jalankulkija ajoradan ylitystilanteessa. Muut kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat olleet kohtaamisonnettomuuksia. Eniten onnettomuuksia on tapahtunut Kannonkoskentien ja Uuraistentien liittymien tuntumassa, jossa liikennemäärätkin ovat suurimpia. Kaupunkikeskustassa ja asuinalueilla on katujen 40 km/h aluenopeusrajoitus. Taajamien ulkopuolella yhdysteiden nopeusrajoitus on km/h. Keskustan paikallisia liikenneturvallisuuskysymyksiä on käsitelty tarkemmin yleiskaavan erillisselvityksissä. Valtatien 13 toimivuuden parantaminen Toimenpideselvityksessä Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella (2013) suosituksena esitettiin valtatien vilkkaimpien liittymien parantamista eritasoliittymiksi tai liikennevaloliittymiksi, liittymätiheyden vähentämistä sekä rinnakkaistien rakentamista Asemankannaksen kohdalle. Nahkurintien katkaisu ohjaa ydinkeskustan liikenteen parannettuihin liittymiin. Tavoitteena on liikenteen sujuvuuden ja turvallisuus parantaminen valtatiellä 13.

43 76

44 77 Kaupungin ydinkeskustan ja Asemankannaksen liikennekysymykset Kaupunkikeskustassa liikenteen kehittämistarvetta on erityisesti liittymisessä valtatielle, pysäköinnissä liittyen kaupan ja asumisen kehittämiseen sekä kevyen liikenteen turvallisuudessa ja liikenneympäristön viihtyisyydessä. Yleiskaavaa varten tehdyssä täydennysrakentamisselvityksessä ja ideasuunnitelmassa (2011) selvitettiin ydinkeskustan autoliikenne-, pysäköinti- ja kevyen liikenteen oloja. Yleiskaavan taustaksi ideoitiin niiden kehittämistä liittyen liikenneverkon kehittämiseen, tehostavaan täydennysrakentamiseen ja kaupunkikuvan kehittämiseen. Valtatien 13 liikenneratkaisuilla on merkittävä vaikutus keskustan paikalliseen katuverkkoon ja liikenneympäristöön. Maankäytön näkökulmasta ydinkeskusta ja Asemankannas muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa monet rinnakkaiset liikenteen toiminnot on saatava mahtumaan kapealle vyöhykkeelle vesistöjen väliin. Kaupunkirakenteeseen valtatiellä on auttamatta estevaikutusta, meluvaikutusta ja toiminnallista vaikutusta. Jotta valtakunnallinen ja paikallinen liikenne voivat kumpainenkin sujua hyvin, tarvitaan kaupunkirakenteeseen valtatien suuntainen rinnakkainen väylästö. Yleiskaavan luonnosvaiheessa suunnitelmat perustuivat ajatukseen, jossa valtatie 13 siirrettäisiin Asemankannaksen kohdalla radan varteen. Valtion liikenneviranomaisten muutettua kantojaan, päädyttiin lopulta valtatien parantamiseen nykyisellä paikallaan. Tämä vaatii rinnakkaistiejärjestelyn paikalliselle liikenteelle. Perusratkaisut jäsennöitiin Keski- Suomen ELY:n teettämässä toimenpideselvityksessä (2013). Tätä täydensi ja tarkensi rakennettuun ympäristöön painottuva maankäytön ideasuunnittelu (2014). Yleiskaavan katuverkkoratkaisut perustuvat näihin selvityksiin ja suunnitelmin. Tärkeimpiä muutoksia paikallisessa katuverkossa ovat mm.: - Nahkurintien liittymä: autoliikenne katkaistaan, tilalle kevyen liikenteen alikulku - Paavontien liittymä: parannetaan nykyisen paikan tuntumassa - Paavontieltä Asemankannaksen suuntaan rinnakkaiskatu, joka valtatien ali radan varteen palvelemaan kaupan aluetta ja jolta uusi katuyhteys Kukonhiekan suuntaan Kuva: Saarijärven keskustan liikenneympäristöä vuoden 2014 ideasuunnitelman mukaan: Nahkurintien liittymä on katkaistu ja tilalla on kevyen liikenteen alikulku Lumperoisten ja Husuahon puolelle kaupunkia.

45 Yhdyskuntatekniikka Vesihuolto (vesi- ja viemäriverkostot) Saarijärven keskustaajama kuuluu Saarijärven Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Vuonna 2010 toiminta-alueella sijaitsevien asiakaskiinteistöjen liittymisprosentti on n. 90 %. Vesijohtoverkoston painetasoa pitää yllä Heramäen rinteellä sijaitsevat kaksi ylävesisäiliötä. Kaupungin vedenhankinta perustuu pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Saarijärven kaupungilla on viisi jätevedenpuhdistamoa, joista Saarilammen puhdistamo käsittelee keskustaajaman vedet. Viemäriverkoston vanhimpia ja huonokuntoisimpia kohtia on saneerattu eikä verkoston kunnossa tai kapasiteetissa ole ongelmia juurikaan esiintynyt. Saarijärven vedenhankinnan toimintavarmuuden arvioidaan olevan kohtuullisen hyvä. Saarijärvellä on tehty valmiuslakiin perustuva vesihuollon valmiussuunnitelma poikkeustilanteiden varalle. Valmiussuunnitelman tarkoituksena on olla apuvälineenä kartoitettaessa erilaisia vesihuoltolaitosta uhkaavia tekijöitä sekä suunniteltaessa laitoksen toimintaa normaali- ja poikkeusajan häiriö- ja erityistilanteissa. Energiahuolto (sähkö, kaukolämpö, tuulivoima) Saarijärven Kaukolämpö Oy toimii keskustan alueella ja sillä on nykyisin toiminnassa kaksi lämpölaitosta. Toimintavuoden 2010 lopussa kaukolämpöverkoston pituus oli noin 19,5 km. Sähkönjakelua palveleva 110 kv voimalinja kulkee keskustaajaman itäpuolella ja Iso- ja Pieni-Lumperoisten välistä, Mustikkakorpeen, jossa on Saarijärven sähköjakeluasema. Kaupungin alueella olevan jakeluverkon omistaa Elenia Verkko Oy (entinen Vattenfall Verkko Oy). Tuulivoima on tulevaisuudessa yksi mahdollinen energiamuoto Saarijärvellä. Keski- Suomen liiton maakuntavaltuuston hyväksymässä 3. vaihemaakuntakaavassa on Pylkönmäen suunnalla varaus tuulivoimala-alueelle. Tietoliikenneverkostot Saarijärven alueella on Elisan ja Soneran puhelin- ja tietoliikennekaapeleita. Valtioneuvosto on käynnistänyt vuonna 2008 hankkeen, jonka tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä taata kansalaisille mahdollisuus liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen asuinpaikasta riippumatta. Saarijärven kaupungin Laajakaista kaikille -hankkeen toteuttajana on Verkko-osuuskunta Kuuskaista, joka tekee tällä hetkellä suunnittelua sekä liittyjien kartoitusta.

46 79 Kuva: Saarijärven keskustan yhdyskuntatekniset verkostot. Kuva: Saarijärven paloasema keskustassa.

47 Ympäristöterveys Pilaantuneet maat Maaperän tilan tietojärjestelmään on koottu tietoja maa-alueista, joilla maaperään on voinut päästä haitallisia aineita alueen nykyisestä tai aikaisemmasta toiminnasta sekä alueista, jotka on tutkittu tai kunnostettu. Näiden kohteiden maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä, kun alueen käyttötarkoitusta aiotaan muuttaa tai sille aiotaan rakentaa. Maaperän pilaantuneisuuden selvitystä vaatii suunnittelualueella 20 toiminnassa olevaa tai lopetettua kohdetta, joilla on sijainnut esimerkiksi huoltoasema, saha, kone- tai metalliteollisuutta tai pesulatoimintaa. Maa-ainesten käyttörajoite (maamassoja ei saa kuljettaa alueen ulkopuolelle ilman lupaa) on Saarijärven kaukolämpö Oy:n tontilla, joka on kunnostettu vuonna Entisellä Neste dieselasemalla Sara-ahontiellä on maankäyttörajoite eli alue ei sovellu nykyisessä kunnossaan herkkään maankäyttöön kuten asumiseen tai lastentarhaksi. Alueen puhdistustarve tulee arvioida uudestaan maankäytön muuttuessa. Kuva: Suunnittelualueella olevat kohteet, joilla on todettu tai epäillään olevan pilaantuneisuutta ja jotka on merkitty Maaperän tilan tietojärjestelmään (ent. PIMA-rekisteriin). Liikenteen melu, päästöt ja tärinä Kaava-alueen läpi kulkeva valtatie 13 ja tavaraliikenteen rata aiheuttavat tärinää, melua ja päästöjä ympäristöönsä. Samassa maastokäytävässä ja kaupunkirakenteen keskellä kulkevien liikenneväylien vaikutusten yhteisarviointi on haastavaa. Vesistöjen yli tai sopivia maaperiä pitkin haitat saattavat kantautua etäällekin lähteestään. Ratatärinää on tutkittu mittauksin ja laskennoin Asemankannaksella kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun yhteydessä (Asemakannaksen kaava-alueen tärinäselvitys , Geomatti Oy). Radan varren muiden alueiden tärinätasoja ei ole selvitetty. Geomatti Oy:n selvityksen mukaan Asemakannaksen alueella rautatietärinätaso on poik-

48 81 keuksellisen korkea verrattuna muualla samankaltaisissa olosuhteissa mitattuihin tärinätasoihin. Osasyynä korkeisiin tärinän arvoihin voi olla radan kunto ja radan sijainti harjukannaksella. Kaksi- ja puolitoistakerroksisten rakennusten värähtelyluokan C (suositus uusilla asuinalueilla, taulukko 1) etäisyys radasta on noin 80 metriä ja yksikerroksisilla rakennuksilla vastaavasti noin 60 metriä. Liittyen keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentamisen ideasuunnitteluun arvioitiin ratatärinään liittyviä kysymyksiä asiantuntijakonsultaationa (DI Timo Huhtala,, 2013), mutta mitään varsinaista selvitystä ei tehty. Junaliikenne on vähäistä, eikä ratatärinää voi siten yleisellä tasolla pitää kovinkaan merkittävänä haittana. Ratamelusta ei ole käytettävissä tietoja. Saarijärven kohdalla rata kuuluu palvelutasoluokkaan T4, mikä tarkoittaa, että suurin sallittu akselipaino on 20 tonnia ja suurin sallittu nopeus km/h. Rataosa on vähäliikenteinen sillä vuonna 2010 siellä kuljetettiin vain 271 nettotonnia tavaraa. Vastaava luku rataosalla Äänekoski-Jyväskylä oli 1421 nettotonnia ja rataosalla Jyväskylä-Tampere nettotonnia. Raideliikenteen meluhaitta on siten todennäköisesti kohtuullisen pieni lukuun ottamatta Asemankannaksella sijaitsevan puunkuormausterminaalin aiheuttamaa meluhaittaa. Raideliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat pienistä tavarankuljetusmääristä johtuen kaava-alueella myös vähäiset, vaikka rataosa on sähköistämätön ja veturit ovat dieselkäyttöisiä. Junaliikenne on vähäistä, eikä ratamelua voi siten yleisellä tasolla pitää kovinkaan merkittävänä haittana. Valtatien 13 liikennemelua on selvitetty vuonna 2004 Keski-Suomen tiepiirin ja Saarijärven kaupungin toimeksiannosta ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittämisen suunnittelun yhteydessä. Tuolloin tehdyissä melulaskennoissa on käytetty vuoden 2030 liikenne-ennusteen mukaisia liikennemääriä ja lähes samaa valtatien linjausta kuin kaavaluonnoksessa. Melulaskennat osoittivat, että vuoden 2030 liikennemäärät aiheuttavat runsaasti meluntorjuntatarpeita. Valtatien melualueen (yli 55 db) leveys vaihteli noin 20 metristä yli 150 metriin. Meluntorjunnan tarpeet Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella ovat erittäin ilmeiset. Valtatien 13 liikennepäästöistä ja niiden vaikutuksista ilman laatuun ei ole laskennallista tai mallinnettua tietoa. Valtatien 13 nykyisten liikennemäärien ( ajoneuvoa vuorokaudessa) perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että voimassa olevat ilmanlaadun ohjearvot (VNp 480/1996) ja raja-arvot (VNa 711/2001) alittuvat jo noin 15 metrin etäisyydellä valtatien reunasta. Liikennemäärien kasvaessa suositusetäisyys kasvaa myös ja esim ajon./vrk liikennemäärillä suositusetäisyys on noin 30 m. (Liikenteen jäljet. Tietoa liikenteen ilmanlaatu- ja meluvaikutuksista asuinympäristöissä, YTV 2001).

49 82 Vesistöjen tila Kaava-alueen isoimmat järvet ovat Saarijärvi, Summanen, Pieni-Lumperoinen, Herajärvi ja Pajulampi. Keski-Suomen ympäristökeskuksen tekemässä pintavesien ekologisessa luokituksessa järvet kuuluvat luokkaan tyydyttävä. Herajärvi ei sisälly luokitukseen, mutta sen tila on ympäristöhallinnon OIVA-palvelusta saatujen vedenlaatutietojen mukaan parempi kuin edellisten ollen luultavasti luokassa hyvä. Kaava-alueella on lisäksi useita pienempiä lampia, joista monet ovat harjualueilla. Joidenkin Saarijärven vesistöjen tilaa heikentää valuma-alueilla oleva turvetuotanto. Pieni-Lumperoinen Saarijärvi Summanen Kuva: Kaava-alueen pintavesien ekologinen luokka (Lähde: Ympäristöhallinnon OIVApalvelu).