Kerttulin lukio Hakijan opas

Transkriptio

1 Kerttulin lukio Hakijan opas Samuli Lintula Kerttulin lukion esittelyilta on keskiviikkona klo Esittely pidetään Kerttulin lukion Aurajoen yksikön tiloissa osoitteessa Papinkatu 4. Tervetuloa!

2

3 Yhteystiedot: Kerttulin lukio Kaarinankatu TURKU rehtori Markus Kalmari (02) , apulaisrehtori Tapio Laine Kerttulin lukion yksiköt lukuvuonna : Aurajoen yksikkö Papinkatu TURKU rehtori Markus Kalmari (02) , yksikön apulaisrehtori Airi Partio koulusihteeri Terhi Lairolahti (02) opettajat (02) opinto-ohjaaja Mia Wikström Urheiluakatemian koordinaattori Mika Korpela etunimi.sukunimi@turku.fi Faksi: (02)

4 Kupittaan yksikkö Syreenikuja TURKU ICT-talo Joukahaisenkatu TURKU apulaisrehtori Tapio Laine yksikön apulaisrehtori Juho Airola koulusihteeri Hanna Kraemer (02) opettajat (02) opinto-ohjaaja Anne Lukka (vv.) sij. Sirkku Anttonen ICT-linjan koordinaattori Juho Airola kupittaan.lukio@turku.fi etunimi.sukunimi@turku.fi (opettajat) Faksi: (02)

5 TERVETULOA OPISKELIJAKSI KERTTULIN LUKIOON! Kerttulin lukio on yleislukio, urheilulukio ja ICT-lukio. Se sijaitsee keskeisellä paikalla Tuomiokirkon, korkeakoulujen ja Kupittaan urheilualueen välittömässä läheisyydessä osoitteessa Kaarinankatu 3, Turku. Kerttulin koulurakennus valmistui vuonna Koulua on käynyt mm. tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Nyt koulu peruskorjataan lukiokäyttöön soveltuvaksi. Rakennus remontoidaan vanhaa kunnioittaen ja museovirastoa huolella kuunnellen nykyaikaiseksi lukioksi. Kerttulin lukio on teknologisesti huippuvarusteltu: kosketustaulut ja dokumenttikamerat jokaisessa luokassa, erittäin modernit fysiikan, kemian ja biologian laboratoriotilat varastoineen, uudenaikainen kielistudioratkaisu sekä mahdollisuus käytävällä olevan kopiokoneen käyttöön. Moderni teknologia mahdollistaa myös kielten kuuntelukokeiden järjestämisen kaikille opiskelijoille samanaikaisesti. Ruokailutilat peruskorjataan, ja kaikki opiskelijat ruokailevat omassa koulussa. Kerttulin lukio antaa opiskelijalle laajan yleissivistyksen ohella valmiudet yliopisto- ja korkeakouluopintoihin sekä muuhun lukiopohjaiseen koulutukseen. Kerttulin lukio tukee opiskelijoidemme siirtymistä kauppatieteellisiin, lääketieteellisiin ja oikeustieteellisiin tiedekuntiin järjestämällä näiden alojen preppauskursseja. Opetusministeriön myöntämän erityistehtävän mukaisesti Kerttulin urheilulukio tarjoaa lajeissaan huipulle pyrkiville nuorille mahdollisuuden täysipainoisen ja joustavasti järjestetyn lukio-opiskelun sekä urheiluvalmennuksen yhdistämiseen. Kerttulin urheilulukio on Varsinais-Suomessa ainoa ja samalla Suomen toiseksi suurin urheilulukio. Erityislukion opiskelija voi jättää maksimissaan 8 valtakunnallisesti pakollista kurssia pois edellyttäen, että hän suorittaa vähintään 12 urheiluvalmennuksen kurssia. Enintään urheiluvalmennuksen kursseja voi suorittaa 20. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka tarkistetaan säännöllisesti. Kerttulin urheilulukio on Turun Seudun Urheiluakatemiaa koordinoiva

6 oppilaitos. Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluakatemiastatuksen lukio sai Opetusministeriön myöntämän erityistehtävän mukaisesti Kerttulin ICTlukio tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden hankkia sellaista informaatioteknologian ja digitaalisen viestinnän osaamista, josta on hyötyä niin opiskelussa kuin myöhemmin missä tahansa ammatissa. Kerttulin ICT-lukio on Suomen ainoa IT-alan erityislukio. ICT-lukio tekee läheistä yhteistyötä Kupittaan kampuksella olevien korkeakoulujen kanssa. Lukiolla on käytössä mm. kaksi opetustilaa sekä IT-laboratorio ICT-talossa. ICT-lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua jo lukioaikana myös tietyille yliopiston kursseille, ja hyvin menestyttyään he voivat saada suoran opiskelupaikan Turun yliopiston informaatioteknologian laitokselta. Kerttulin lukiossa toimii Cisco Networking Academy. Erityislukion opiskelija voi jättää maksimissaan 8 valtakunnallisesti pakollista kurssia pois edellyttäen, että hän suorittaa vähintään 12 ICT-lukion kurssia. Syksyllä 2013 Kerttulin lukiossa aloittaa 175 ensimmäisen vuoden opiskelijaa: yleislinjalla 75 opiskelijaa, urheilulukiossa opiskelijaa ja ICTlinjalla 30 opiskelijaa. Koko lukion opiskelijamäärä on noin 550 opiskelijaa.

7 MITEN HAKEA KERTTULIN LUKIOON? Kerttulin lukioon haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa ( Yhteisvalintalomakkeen lisäksi hakijan tulee täyttää Turun kaupungin nettisivuilta löytyvä Turun lukioiden ainevalintakortti. Tarkemmat ohjeet hakemiseen saat peruskoulusi opinto-ohjaajalta. Kerttulin lukion hakutunnus on yleislukiolinjalle 0550/000, urheilulinjalle 0550/800 ja ICT-linjalle 0550/832. Kerttulin lukion yleislinjalle opiskelijat valitaan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvojen paremmuusjärjestyksessä. ICT-lukioon haettaessa valinnassa käytetään perusopetuksen lukuaineiden päättöarvosanojen keskiarvoa, jossa englannin, äidinkielen ja matematiikan arvosanoja painotetaan kahdella. ICT-lukioon haluavan kannattaa laittaa toiseksi hakutoiveeksi Kerttulin lukion yleislinja, sillä myös yleislinjan opiskelija voi suorittaa suuren määrän ICT-kursseja. Urheilulukioon haettaessa pisteytys jakautuu kolmeen osaan: lukuaineiden ja liikunnan keskiarvoon, lajiliittopisteisiin ja soveltuvuuspisteisiin. Urheilulukioon hakevan kannattaa laittaa yhteishaussa toiseksi hakutoiveeksi Kerttulin lukion yleislinja. Mikäli hakija ei tule valituksi urheilulinjalle, hän voi mahdollisesti ensimmäisen vuoden jälkeen, urheilullisen tason kehityttyä, siirtyä urheilulinjalle. Urheilulukioon pyritään valtakunnallisessa yhteishaussa. Urheilulukioon hakeva täyttää lukion ainevalintakortin ja kurssisuunnitelman. Lisäksi urheilulukioon hakevan tulee täyttää hakulomake urheiluoppilaitokseen ( Urheilulukioon pyrkiville järjestetään lisäksi taito-/lajitestit. Taitotestit järjestetään ilman erillistä kutsua ti klo 8 11 jalkapallossa (tytöt), jääkiekossa, koripallossa, lentopallossa, salibandyssä, suunnistuksessa, uinnissa, yleisurheilussa ja yleisvalmennuslajeissa (ns. pienet lajit). Jos sinulla on epäselvyyksiä, ole yhteydessä Turun Seudun Urheiluakatemian koordinaattoriin. Testipaikat päivitetään lähempänä testejä.

8 Urheilulukion opiskelijavalinnan kriteerit Oppilaan ylin mahdollinen pistemäärä on 20 pistettä, joka muodostuu keskiarvopisteistä (max. 10) ja urheilu- ja soveltuvuuspisteistä (max. 10). Keskiarvopisteet (max. 10 pistettä) Hakijan keskiarvopisteiksi lasketaan hakijan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden ja liikunnan arvosanoista muodostuva keskiarvo. Urheilu- ja soveltuvuuspisteet Urheilu- ja soveltuvuuspisteet määräytyvät oppilaitoksen ja hakijan urheilulajin valtakunnallisen lajijärjestön yhteistyönä. Hakija voi saada urheilullisista ansioistaan ja urheilulahjakkuudestaan 1-6 Urheilupistettä (lajiliittopisteet) sekä oppilaitoksen harkinnan mukaan 0-4 soveltuvuuspistettä (oppilaitospisteet). Urheilu-/ lajiliittopisteytyksen periaatteet: 5,1-6: lajin huippulahjakkuus (lähellä ikäluokan kansainvälistä tasoa, joukkuelajeissa johtava pelaaja/urheilija maajoukkueessa) 4,1-5,0: ikäluokan maajoukkueurheilija (joukkuelajit), SM-mitalitaso (yksilölajit) 2,1-4,0: SM-pistesijoilla (yksilölajit), alue-, piirijoukkuetaso, maajoukkue-ehdokas (joukkuelajit) 1,0-2,0: seuratason aktiivi, ei meriittejä 0 pistettä: käytetään vain jos ei mitään tietoja (koulu pisteyttää, max. 3) Soveltuvuus-/ oppilaitospisteitä määriteltäessä huomioidaan mm. seuraavat osa-alueet: laji-/taitotesti osassa lajeja painopistelaji valmentajan lausunto lukiokelpoisuus mahdollinen haastattelu Olympiakomitean seurantaryhmän suositus on painottaa urheilullisia ansioita harkinnanvaraisia pisteitä annettaessa.

9 Kevään yhteisvalinnan tiedot julkaistaan Opetushallituksen ohjeen mukaisesti aikaisintaan Kaikki Kerttulin lukioon valitut saavat tiedon valinnastaan kotiin kirjeitse. Hyväksymiskirjeen mukana saat tarkemmat ohjeet opiskelupaikan vastaanottamisesta sekä ensimmäisen lukiovuoden kurssien valitsemisesta. Sinun on varmistettava opiskelupaikkasi tuomalla peruskoulun alkuperäinen päättötodistuksesi koulun kansliaan määräpäivään mennessä. Jos olet päättänyt hakea lukioon, teet opinto-ohjaajasi kanssa alustavan opintosuunnitelman koko lukioaikaa varten yhdeksännen luokan keväällä. Sinun kannattaa tällöin miettiä mahdollisia jatko-opintotoiveitasi ja niiden perusteella valita pitkä tai lyhyt matematiikka, fysiikka, kemia ja ylimääräiset kielet. Uudet opiskelijat aloittavat koulutyön täydellisesti lukiokäyttöön suunnitellussa, uudistetussa ja modernisoidussa Kerttulin koulurakennuksessa (Kaarinankatu 3) tiistaina

10 LUKUVUODEN TYÖAJAT JA JAKSOT Syyslukukausi ti pe (91 työpäivää) Syysloma to su Kevätlukukausi ti 7.1. la (96 työpäivää) Talviloma ma su Yhteensä 187 työpäivää I jakso ti to koeviikko to to II jakso pe ke syysloma to su koeviikko ke ke III jakso to ma 4.2. joululoma la ma 6.1. koeviikko ti ti 4.2. IV jakso ti 5.2. ma 3.4. talviloma ma su koeviikko to to 3.4. V jakso ti 4.4. la pääsiäisloma pe ma helatorstai koeviikko ke ke kevätjuhla, lakkiaiset la 31.5.

11 HYVÄ TIETÄÄ LUKIO-OPISKELUSTA Lukiossa opiskelet eri lailla kuin peruskoulussa. Opiskeltavan aineksen määrä kasvaa, ja tahti on nopeampi kuin yläkoulussa. Läksyjä ja kokeeseen luettavaa on paljon, joten opiskeluun on käytettävä enemmän aikaa, ja sinun on otettava opiskelustasi suurempi vastuu kuin aikaisemmin. On tärkeää, että olet aktiivinen tunneilla, seuraat opetusta tarkasti ja teet kotiläksysi huolellisesti. Näin selviydyt koeviikoista hyvin tuloksin. Lukiokoulutus kestää 2 4 vuotta. Luokattoman lukion periaatteisiin kuuluu, että opiskelija valitsee opiskeltavat oppiaineet kurssitarjottimelta, jossa eri oppiaineiden pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien tarjonta vaihtelee vuosittain mm. opiskelijoiden valintojen ja käytettävissä olevan resurssin mukaan. Lukio-opiskelu koostuu erilaisista kursseista, joita on suoritettava vähintään 75. Suositeltavaa on, että sekä ensimmäisen että toisen vuoden aikana suoritetaan noin 30 kurssia. Pääsääntöisesti lukio suoritetaan kolmessa vuodessa, mutta opiskelijalla on oikeus suorittaa lukio myös 2 4 vuodessa. Opiskelija voi halutessaan hajauttaa ylioppilaskirjoitukset enintään kolmeen peräkkäiseen kertaan. Lukion ja ylioppilastutkinnon suorittaminen antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon. Jakson lopussa on aina kurssikokeista koostuva koeviikko. Opiskeluohjelman voi suunnitella melko pitkälle etukäteen, sillä lukuvuoden lopussa jaetaan kurssitarjotin ja valitaan seuraavan lukuvuoden ohjelma. Opinto-ohjelman suunnittelussa auttavat opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat. Jakson päätyttyä näkyvät kaikki suoritetut kurssit, niiden arvosanat ja mahdolliset poissaolot Wilmassa. LUKIO-OPISKELUN KÄYTÄNNÖT Ensimmäisen vuoden opinnot Ensimmäisen vuoden opinnot koostuvat pääasiassa eri aineiden pakollisista

12 kursseista, jotka yleensä suositellaan suoritettaviksi tietyssä järjestyksessä. Ensimmäisen vuoden valintoihin saat apua opinto-ohjaajalta ja ryhmänohjaajaltasi. Kurssien suorittaminen Kurssit suoritetaan pääasiassa osallistumalla opetukseen ja kurssikokeisiin. Kurssille ilmoittaudutaan ennen kurssin alkua Wilman tai opinto-ohjaajan kautta. Ensimmäisellä oppitunnilla kerrotaan kurssin sisältö, aikataulu ja arviointikriteerit, joten opiskelijan läsnäolo on välttämätöntä. Jos opiskelijalla on jossakin aineessa kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia, kannattaa hänen keskittyä niiden uusimiseen eikä jatkaa oppiaineessa eteenpäin. Kurssin keskeyttämisestä tulee neuvotella opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Kursseja voi suorittaa myös toisessa oppilaitoksessa, esimerkiksi toisessa päivälukiossa tai Turun iltalukiossa. Opiskelija voi valita myös kursseja Turun seudun toisen asteen etä- ja verkko-opetuksen tarjottimelta. Lisätietoja saa opolta ja iltalukion kotisivuilta. Kurssien vastaavuuksista ja hyväksi lukemisesta tulee sopia kyseisten aineenopettajien kanssa. Itsenäinen suoritus Opiskelija voi suorittaa itsenäisesti opiskellen lukiokurssin, lyhyemmän opintokokonaisuuden tai kurssin osan. Kurssin itsenäinen suorittaminen on kaikkein vaativin tapa suorittaa kurssi ja soveltuu lahjakkaille ja motivoituneille opiskelijoille, jotka ovat edistyneet opinnoissaan hyvin. Koeviikko Jakson lopussa on kuuden koulupäivän pituinen koeviikko. Kunakin päivänä on yksi koe. Kokeen valmistelutunnit pidetään koetta edeltävänä päivänä tai koeaamuna. Ensimmäistä koetta edeltävä päivä on kuitenkin normaalin lukujärjestyksen mukainen. Kokeet palautetaan erikseen sovittuina aikoina. Vilpin yrityksestä koetilanteessa (esim. lunttaamisesta) seuraa kurssisuorituksen hylkääminen. Kännykän käyttö koetilaisuudessa on kielletty. Uusintakokeet Uusintakoetilaisuus järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Uusintoihin on ilmoittauduttava Wilman kautta noin viikkoa ennen koetta, ja ilmoittautumi-

13 nen on sitova ja katsotaan suorituskerraksi. Voit ilmoittautua tekemään vain yhtä uusintakoetta kerrallaan. Hyväksytystä ja huoltajan varmentamasta syystä koeviikon kokeesta poissa ollut opiskelija tekee uusinnassa kurssikokeensa. Korotuskokeet Hyväksytyn kurssin arvosanan voi korottaa kerran vuoden aikana kurssin suorittamisesta. Korotuskokeeseen sisältyy mahdollisesti tehtäviä, jotka on palautettava opettajalle ennen koetilaisuutta. Pitkän matematiikan (M) vaihto lyhyeen matematiikkaan (N) Pitkän matematiikan voi vaihtaa lyhyeksi oppimääräksi minkä tahansa kurssin jälkeen. Vaihtamisesta on kuitenkin syytä ensin neuvotella joko matematiikan opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit lasketaan matematiikan kokonaiskurssimäärään. Pitkän matematiikan kurssien hyväksytty suoritus vastaa yhtä monta lyhyen matematiikan kurssia. Korvatuista kursseista annetaan suoritusmerkintä tai numeroarvosana. Opettaja voi määrätä lisänäyttöjä korvatun kurssin numeroarvosanaa uudelleen arvioitaessa. Niiden kurssien osalta, joista löytyy vastaavuus, saa vain yhden suoritusmerkinnän. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia vastaavuuksia: M1 an1, M3 a N2, M6 an5, M7 an4 ja M8 an3. Päättöarvosanan saadakseen opiskelijan on suoritettava lyhyestä matematiikasta vähintään kaksi pakollista kurssia numeroarvosanoin. Poissaolot Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (Lukiolaki 25 ). Luvattomia poissaoloja ei sallita. Opiskelijan poissaolot on selvitettävä välittömästi Wilman kautta tai suoraan ryhmänohjaajalle. Huoltaja selvittää poissaolot Wilmassa huoltajatunnusten avulla. Tunnukset jaetaan kaikille ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden huoltajille syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa ja sen jälkeen kansliasta. Poissaoloselvi-

14 tykseksi kelpaa myös terveydenhoitajan tai lääkärin todistus. Yli kolme päivää kestävästä sairauspoissaolosta on ilmoitettava ryhmänohjaajalle. Ryhmänohjaaja voi myöntää luvan korkeintaan kolmen päivän poissaoloon koulusta. Luvan pidempään lomaan myöntää rehtori tai apulaisrehtori. Luvat anotaan kirjallisena kotisivulta saatavalla kaavakkeella vähintään viikkoa ennen loman alkua. Tukiopetus Opiskelija, jolla on tilapäisiä oppimisvaikeuksia jossakin oppiaineessa, voi pyytää ao. aineen opettajalta tukiopetusta. Tukiopetus on tarkoitettu mm. sairaudesta johtuvien tietojen ja taitojen puutteellisuuksien korjaamiseen. Tukiopetusta järjestetään usein pienryhmäopetuksena. Matematiikan tukiopetus järjestetään ns. klinikkaopetuksena. Oppikirjat ja maksut Opetus ja ateriat ovat lukiossa maksuttomia, mutta oppikirjat, muut materiaalit ja työvälineet opiskelija hankkii itse. Osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin on myös maksullista. Oppikirjalista on koulun kotisivuilla. Oppikirjat täytyy hankkia hyvissä ajoin ennen kurssin alkamista. Opiskelijalla on myös mahdollisuus saada opinto- ja matkatukea koulumatkoihinsa. Lisätietoa saa kansliasta ja osoitteista ja Tiedotus Kaikki Kerttulin lukion opiskelijat saavat lukioajakseen käyttäjätunnukset lukion tietoverkkojen käyttöön. Tunnuksilla pääsee käyttämään Wilma-ohjelmaa, sähköpostia ja Moodle-oppimisalustaa. Wilma Jokainen opiskelija saa henkilökohtaisen tunnuksen Wilma-ohjelmaan (wilma.turku.fi). Wilmaa tulee lukea päivittäin, koska se on lukion ensisijainen tiedotuskanava. Opiskelija voi Wilmassa tarkistaa kurssivalintojaan, muokata henkilötietojaan sekä nähdä työjärjestyksensä, poissaolonsa, arvosanansa ja kurssivalintansa. Wilman kautta ilmoittaudutaan myös uusintakuulusteluun. Myös huoltajat saavat Wilma-tunnukset. Täysi-ikäisellä opiskeli-

15 jalla on mahdollisuus antaa vanhemmilleen lupa seurata opintosuorituksia ja selvittää poissaoloja Wilman kautta. Ilmoitustaulut Ilmoitustauluilla kerrotaan ajankohtaisista asioista, kuten luokkatiloista, kurssimuutoksista ja koeviikoista. Ilmoitustauluja tulee seurata päivittäin. DreamSparkPremium Kerttulin lukio on solminut Microsoftin kanssa DreamSpark Premium -sopimuksen, joka mahdollistaa useiden erilaisten ohjelmistojen käytön niin opetuksessa kuin opiskelijoiden ja opettajien kotikoneissa. Kerttulin lukion opiskelijoilla ja opettajilla on mahdollisuus, tunnukset saatuaan, ladata heille suunnattuja lukuisia ohjelmistoja lukion sähköisestä jakopaikasta. LUKIODIPLOMIT Mediadiplomi Suoritettuaan Digitaalinen viestintä 1 -kurssin sekä vähintään kolme muuta digitaalisen viestinnän kurssia opiskelija voi osallistua Mediadiplomi-kurssille. Tavoitteena on edistää viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa. Diplomikurssin aikana viimeistellään päättötyö, kirjoitetaan mediaelämäkerta ja kootaan oppimispäiväkirja näytteineen. Mediadiplomin voi laskea osaksi ICT-portfoliota. Kuvataidediplomi Kuvataiteen valtakunnallisen lukiodiplomin voi suorittaa kuvataiteen päättötyökurssin yhteydessä (KU9). Kuvataidediplomin voi laskea osaksi ICTportfoliota. Liikuntadiplomi Lukiossamme voi suorittaa valtakunnallisen liikuntadiplomin. Liikuntadiplomin suoritusvaatimukset ja suoritustavat sovitaan erikseen liikunnanopettajien kanssa.

16 ARVIOINTI Kurssin arviointi Opiskelijan tiedot ja taidot arvioidaan kurssin päätyttyä numeroin 4 10 tai kirjainmerkinnällä S (suoritettu), T (täydennettävä) tai Z (kurssia ei ole voitu arvioida näytön puutteen vuoksi). Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan numeroin 5 10 tai merkinnällä S. Kurssin arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Opiskelijan on palautettava kurssiin olennaisesti kuuluvat ja mahdolliset poissaoloista johtuvat korvaavat tehtävät opettajan asettamana ajankohtana tai viimeistään koepäivänä. Tehtävien puuttuminen huomioidaan arvioinnissa. Aineen oppimäärän arviointi Kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssit arvioidaan itsenäisesti toisistaan riippumatta, eli saman oppiaineen eri kurssien arvosana saattaa siis vaihdella paljonkin. Kaikista opiskelluista oppiaineista saa päättötodistukseen loppuarvosanan tai arvioinnin. Opiskelija on pyynnöstä oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. S-merkintää pitää pyytää kirjallisesti Wilma-viestillä koulusihteerin kautta viimeistään abivuoden 3. jaksossa.

17 TALON TAVAT Työrauha Lukio-opiskelu on vaativaa, ja tulosten saavuttaminen edellyttää, että oppitunneilla on työrauha. Omia tietoteknisiä laitteita saa tunnilla käyttää opiskeluun. Tällöin niiden käytön ei tule häiritä muuta opetusta. Kerttulin lukio kannustaa opiskelijoita hyödyntämään tietoteknisiä apuvälineitä opiskelussa. Teknologian viihdekäyttö oppitunneilla ei ole sallittu. Oppitunnit (tunnin aikana ruokatunti porrastetusti) Lukion oppilaskunta Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Jokaisesta ohjausryhmästä valitaan edustaja (+varajäsen) oppilaskunnan hallitukseen. Puheenjohtaja valmistelee kokoukset, sihteeri tekee pöytäkirjat ja rahastonhoitajan tehtäviin kuuluvat kirjanpito ja oppilaskunnan tilisiirtojen teko. Näihin toimiin valitaan myös varahenkilöt. Aktiivisesta osallistumisesta oppilaskunnan hallituksen toimintaan voi saada Aktiivinen kansalainen -kurssin. Oppilaskunnan edustaja voi osallistua opettajainkokouksiin.

18 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijoita kaikissa lukio-opiskeluun liittyvissä asioissa, esimerkiksi opintojen suunnittelussa, kurssivalinnoissa ja opintoohjelman muutoksissa. Opinto-ohjelman muuttamisesta on neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa hyvissä ajoin ennen seuraavaa jaksoa viimeistään ennen koeviikkoa. Opinto-ohjaaja huolehtii opiskelijoiden jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvästä ohjauksesta ja eri vaihtoehdoista tiedottamisesta. Ohjaus tapahtuu sekä ryhmä- että yksilöohjauksena. Ryhmänohjaaja (RO) Opiskelijat on Kerttulin lukiossa jaettu ohjausryhmiin. Jokaiselle ohjausryhmälle on nimetty ryhmänohjaaja (RO). Ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata ryhmänsä opiskelijoiden opintojen edistymistä ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. Aineenopettaja Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa ja siihen soveltuvissa opiskelutekniikoissa sekä antaa tietoa kurssien suorittamisesta ja suoritusjärjestyksestä. Aineenopettaja valvoo oman aineensa oppimäärän suorittamista. Hän antaa myös oman alansa jatko-opiskeluun liittyvää tietoa ja pyrkii osoittamaan oppiaineensa merkityksen yhteiskunnassa. Urheiluakatemian koordinaattori Urheiluakatemian koordinaattori huolehtii urheilulukion toiminnasta ja antaa tietoja valmennuksen sisällöistä ja suorittamisesta. ICT-koordinaattori ICT-koordinaattori huolehtii ICT-lukion toiminnasta ja antaa tietoja ICTkurssien sisällöistä ja suorittamisesta.

19 Rehtori Rehtori hoitaa hallintoon liittyviä asioita. Rehtorin työtä tukee apulaisrehtori. Rehtori toimii puheenjohtajana opiskelijahuoltoryhmässä. Rehtori huolehtii omalta osaltaan kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä mm. vanhempainilloista. Rehtori tiedottaa ylioppilastutkinnosta. Koulusihteeri Koulusihteeri opastaa opinto- ja koulumatkatukiasioissa. Hakemukset palautetaan hänelle kansliaan. Koulusihteeri vastaa osaltaan ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta. Koulun kansliassa voi asioida koulupäivän aikana. Koulusihteeri ylläpitää arviointirekisteriä ja hoitaa mm. muualla suoritettujen kurssien kirjaamisen ja päättötodistuksen S-merkinnät. Hän hoitaa ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumiset sekä Kelan opinto- ja matkatukiasiat. Jos tarvitset todistuksen opiskelustasi Kerttulin lukiossa, voit pyytää sen koulusihteeriltä. Turun lukioiden yhteinen erityisopettaja Lukion erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa. Opiskelija voi saada tukea henkilökohtaisena ohjauksena tai erityisopettajan pitämillä Tehokkaan oppimisen kursseilla. Erityisopettaja vastaa tarvittaessa lukilausuntojen tekemisestä ylioppilastutkintolautakuntaa varten yhteistyössä opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Lisätietoa kurssien ajankohdista ja kursseille hakeutumisesta saa opinto-ohjaajalta. Lukion erityisopettajan yhteystiedot löytyvät lukion kotisivulta. OPISKELIJAHUOLTO JA -PALVELUT Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoa koordinoi säännöllisesti kokoontuva opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmän jäseninä ovat rehtori, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja. Ryhmänohjaajia kutsutaan säännöllisesti mukaan opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin sekä tarvittaessa myös opiskelijan huoltajat. Turun lukioilla on kaksi yhteistä psykologia ja erityisopettaja, jotka osallistuvat

20 tarvittaessa lukioiden opiskelijahuoltoryhmien kokouksiin. Opiskelijahuoltoryhmän työskentelyn tavoitteena on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Terveydenhuolto Lukiolaisten terveydenhuollon tehtävänä on turvata nuoren terve kasvu ja kehitys yhteistyössä vanhempien, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhoitajan työ lukiossa perustuu yksilölliseen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen opiskelijan kanssa. Terveydenhoitaja seuraa opiskelijan hyvinvointia ja kehitystä sekä osallistuu opiskelijahuollon työryhmän kokouksiin. Turun lukioiden yhteinen psykologi Lukiopsykologi tukee lukio-opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Työmuotoja ovat mm. keskustelut, puhelinneuvonta ja ohjaus sekä vastaanotto. Lukiopsykologi arvioi opiskelijan kanssa tuen tarvetta ja auttaa löytämään oikeanlaista tukea tilanteessa selviämiseen. Tarvittaessa arviointitapaamisten jälkeen on mahdollista jatkaa lyhyen aikaa tuki-keskustelukäyntejä lukiopsykologin vastaanotolla. Lukiopsykologin yhteystiedot löytyvät lukion kotisivulta. OPISKELU URHEILULINJALLA Kerttulin urheilulukiossa valmennusta järjestetään neljänä aamuna viikossa: maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo Mikäli urheilija ei jostain syystä pääse osallistumaan valmennukseen, hänellä on mahdollisuus opiskeluun myös aamulla. Urheilijoita valmennetaan lajeittain tarkoitukseen parhaiten sopivissa tiloissa, mm. Impivaaran jalkapallo-, jääkiekko- ja uimahalleissa, Kupittaan urheiluhallissa ja jalkapallokentillä, Samppalinnan palloiluhallissa sekä Caribian 994-hallissa. Urheilijat kuljetetaan valmennuksen jälkeen koululle klo 10 alkaville tunneille. Valmentajat ovat alansa huippuja. Useimmilla on korkeimman tason valmentajakoulutus ja kokemusta maajoukkue- tai pääsarjatason valmennuksesta.

21 Urheilulukio on avoin kaikkien lajien lahjakkaille nuorille urheilijoille. Niissä lajeissa, joissa Kerttulin lukio ei itse voi palkata valmentajaa, on urheilijan mahdollista opiskella lukiossa urheilijan, hänen valmentajansa tai urheiluseuransa ja lukion välisellä valmennussopimuksella. Valmennussopimus tarkoittaa käytännössä valmentajan vastuunottoa urheilijan aamuharjoittelusta. Valmennussopimus solmitaan lukuvuoden alussa. Urheilijan kokonaisvaltaisen kehittymisen tueksi koulu tarjoaa yli lajirajojen yleisvalmennusta, valmennusopin ja urheilupsykologian kurssit sekä luentoja mm. antidopingista, urheilijan ravinnosta, mediataidoista, urheilun etiikasta ja elämänhallinasta. Lukio-opintojen kokonaismäärä on vähintään 75 kurssia. Urheilijalla on mahdollisuus suorittaa koulukohtaisia urheiluvalmennuskursseja Tämän lisäksi hänellä on mahdollisuus jättää opiskelusuunnitelmastaan pois enintään kahdeksan pakollista kurssia niissä aineissa, joissa hän ei osallistu ylioppilaskirjoituksiin. Näin urheilijan ajankäyttö tehostuu. Jos urheiluharrastus loppuu kesken lukion, opiskelija voi jatkaa opintojaan joustavasti tavallisena opiskelijana. Samoin tavallisen lukion opiskelijana aloittanut urheilija voi siirtyä urheilulukion opiskelijaksi, mikäli urheilulliset kriteerit täyttyvät. OPISKELU ICT-LINJALLA Kerttulin ICT-lukio on opetusministeriön hyväksymä valtakunnallinen erityislukio. Se on jatkoa syksyllä 2000 alkaneelle tulevaisuuden informaatioteknologian ja mediaosaajien erikoislinjalle, ja se toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Yritysmaailman kumppaneitamme ovat mm. Anders Inno, Hansaprint, Fujitsu Services, Mariachi, Sanako, Teleste, Turun Sanomat ja Wallac PerkinElmer Life and Analytic Sciences. Yhteistyö kattaa koko ICT-alan mobiilitekniikan tietämyksestä ja ohjaustekniikoista mediatietouteen. Erityislukion opiskelijat noudattavat opetussuunnitelmaa, jossa painottuvat informaatioteknologian ja digitaalisen viestinnän lisäksi näitä tukevat luonnontieteelliset ja humanistiset kurssit sekä kielikurssit. Erityislukiosta valmistuvat suorittavat vähintään 12 erityiskurssia ja saavat tällöin vähentää

22 muiden aineiden pakollisten kurssien määrästä enintään kahdeksan (8) kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista. Vähennystä ei voi tehdä kirjoitettavissa oppiaineissa. ICT-alan kurssit ovat myös muiden kuin erityislukiolaisten valittavissa. Mikäli ryhmiin on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa, ICTlukiolaiset ovat etusijalla. Osa ICT-lukion opiskelijoista suorittaa ICT-alan jatko-opinnoiksi kelpaavia opintoja Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella, Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen yksikössä sekä Turun ammattikorkeakoulussa. Korkeakouluissa suoritetut kurssit hyväksytään mukaan erityislukiolaisten kurssikertymään hänen valmistuessaan ICT-lukiosta. Kerttulin lukio tekee tiivistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa. ICT-lukion yhteistyöyritykset mahdollistavat erityislukion opiskelijoille monipuolisen tutustumisen ICT-alan ajankohtaisiin kysymyksiin, käytänteisiin sekä työtehtäviin. Vakiintuneita yhteistyön muotoja ovat muun muassa asiantuntijaluennot, yritysvierailut, työharjoittelut, erilaiset projektit, tuotetestaukset sekä vapaamuotoisemmat tapahtumat. ICT-lukiosta valmistuva opiskelija saa erillisen ICT-lukion päättötodistuksen. Cisco Certified Network Associate (CCNA) -koulutus Cisco Systems käynnisti syksyllä 1997 laajan Internet-verkon kautta tapahtuvan koulutusohjelman, Cisco Networking Academy Programin, auttaakseen opiskelijoita saavuttamaan ne työelämän taidot, joita nykyajan Internet-taloudessa tarvitaan. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille perustiedot ja taidot tietoverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Koulutus tapahtuu joko alueellisissa (regional) tai paikallisissa oppilaitoksissa (local academy). Cisco Networking Academy Program -koulutusohjelma mahdollistaa CC- NA-tutkinnon suorittamisen. Koulutus itsessään ei oikeuta sertifikaattiin (CCENT tai CCNA). Sertifikaatin saavuttamiseksi on läpäistävä valvottu,

23 maksullinen testi testejä vastaanottavissa yrityksissä. Kerttulin lukiossa CCNA-koulutusta annetaan CCNA Discovery -materiaalin mukaisesti. Kurssin materiaali (vuorovaikutteinen reaaliaikainen verkkomateriaali, oppikirjat, laboratorioharjoitukset sekä simulaatioharjoitukset) jakaantuu neljään erilliseen osaan (semesteriin). Kunkin semesterin aikana suoritetaan teoriaopintoja testeineen sekä käytännön laboratorioharjoituksia joko pitkälle kehitettyjä simulaattoreita hyödyntäen tai oikean verkkoraudan parissa laboratoriotiloissa. Semesterin päättää koneilla tehtävä finaalikoe ja mahdollisesti laboratoriossa tehtävä käytännön taitoja mittaava loppukoe. 1. Semester: Networking for Home and Small Businesses 2. Semester: Working at a Small-to-Medium Business or ISP 3. Semester: Introducing Routing and Switching in the Enterprise 4. Semester: Designing and Supporting Computer Networks Kurssin teoriaopetus tapahtuu käytännössä valmiin englanninkielisen verkkomateriaalin avulla. Opetuskielenä on kuitenkin suomi. Kurssiin kuuluu myös paljon käytännön laboratoriotöitä, jotka suoritetaan Kerttulin lukion tai ammattikorkeakoulun tietoliikennetekniikan laboratorioissa ICT-talolla. CCNA-tutkinto on kansainvälisesti arvostettu tietotekniikan tutkinto, joka hyväksytään opinnoiksi useissa tietotekniikan korkea-asteen kouluissa. Opiskelija saa jokaisesta suoritetusta semesteristä erillisen todistuksen. Todistuksen avulla opiskelija voi pyytää CCNA-kurssien hyväksilukemista jatko-opinnoissaan. Jos CCNA-tutkinto jää kesken, voi sen jatkaa valmiiksi esim. jossain suomalaisessa koulutusta antavassa oppilaitoksessa. Opiskelijat valitsevat ensimmäiseksi vuodeksi kurssit IT13 ja IT14, toiseksi vuodeksi IT15 ja IT16. Viimeinen Cisco-kurssi IT17 tarjotaan vuorovuosittain, joten tämä kurssi valitaan vuodesta riippuen joko toisena vuonna tai kolmannen vuoden alussa. Kurssit IT15, IT16 ja IT17 ovat laajuudeltaan kahden kurssin suuruisia. Lähiopetustunteja näissä kursseissa ei ole enempää normaaleihin kursseihin verrattuna. Semesterit III ja IV voidaan suorittaa osittain itsenäisesti, jos valintoja ei ole riittävästi normaalin opetusryhmän perustamiseksi.

24 CCNA-tutkinnon suorittaminen Kerttulin lukiossa 1. LUKUVUOSI 2. LUKUVUOSI 3. LUKUVUOSI IT1 + IT4 + IT13 + IT14 IT15 + IT16 (+IT17) IT17 mahdollinen CCENT-sertifikaatti mahdollinen CCNAsertifikaatti LUKUVUONNA YHTEISTYÖSSÄ KORKEAKOULUJEN KANSSA JÄRJESTETTÄVÄ OPETUS Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun yliopiston edustajat valitsevat vuosittain sopivaksi katsomansa määrän halukkaita Kerttulin lukion opiskelijoita suorittamaan informaatioteknologian opintoja yliopistolle. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Erityisesti painotetaan pitkän matematiikan sekä informaatioteknologian kurssien IT3, IT5 ja IT7 arvosanoja. Opinnot hyväksytään soveltaviksi kursseiksi Kerttulin lukiossa ja opintosuorituksiksi Turun yliopistossa sekä useissa muissa Suomen korkeakouluissa. Jos opiskelija suorittaa informaatioteknologian perusopintoja yliopistossa lukioaikanaan hyvin arvosanoin vähintään Turun yliopiston kunakin vuonna erikseen ilmoittaman määrän, on hänellä mahdollisuus päästä, suoritettuaan yo-tutkinnon yliopiston erikseen määrittelemällä tasolla, opiskelemaan avoimen väylän kautta Turun yliopistoon informaatioteknologiaa ilman pääsykoetta.

25 Kursseina tarjottiin lukuvuonna mm. Johdatus informaatioteknologiaan 2 op. (opintopistettä) Algoritmien ja ohjelmoinnin peruskurssi 5 op. Olio-ohjelmoinnin perusteet 5 op. Yliopisto-opintojen mukaiset valinnat Kerttulin lukiossa 1. LUKUVUOSI 2. LUKUVUOSI 3. LUKUVUOSI IT1 + IT3 + IT7 IT5 (jakso1) (+ IT9) (IT9) mahdolliset opinnot yliopistolla mahdolliset opinnot yliopistolla Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun kauppakorkeakoulun edustajat valitsevat vuosittain sopivaksi katsomansa määrän halukkaita Kerttulin lukion opiskelijoita suorittamaan tietojärjestelmätieteen opintoja Turun kauppakorkeakouluun. Opintojaksojen maksimi on 20 opintopistettä / opiskelija tai vuosittaisen sopimuksen mukaan. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Erityisesti painotetaan informaatioteknologian ja englannin arvosanoja. Opinnot hyväksytään soveltaviksi kursseiksi Kerttulin lukiossa ja opintosuorituksiksi Turun kauppakorkeakoulussa sekä useissa muissa Suomen korkeakouluissa. Opiskelija ei saa lisäetua kurssien suorittamisesta pyrkiessään opiskelemaan kauppakorkeakouluun.

26 Tietojärjestelmätieteen aine tarjoaa Kerttulin lukion ICT-lukiolaisille suoritettavaksi seuraavat kurssit: Tietohallinnon perusteet 2 op. (2. vuoden kevät) Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä 4 op. (3. vuoden syksy) Paikkatietojärjestelmien peruskurssi 6 op. (3. vuoden syksy) Verkkoliiketoiminta (2./3. vuoden kevät) Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa Kerttulin lukion IT-opettajat ja Turun ammattikorkeakoulun edustajat valitsevat sopivaksi katsomansa määrän vuosittain halukkaita opiskelijoita suorittamaan tietotekniikan opintoja Turun ammattikorkeakouluun. Halukkuuden lisäksi opiskelijoiden tulee olla opinnoissaan hyvin menestyneitä. Kursseista sovitaan erikseen vuosittain.

27 KERTTULIN LUKION KURSSITARJONTA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (A) Pakolliset kurssit A1 A2 A3 A4 A5 A6 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Tekstien rakenteita ja merkityksiä Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Tekstit ja vaikuttaminen Teksti, tyyli ja konteksti Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Valtakunnalliset syventävät kurssit A7 A8 A9 Puheviestintätaitojen syventäminen Tekstitaitojen syventäminen Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Koulukohtaiset syventävät kurssit A10 A11 Luova kirjoittaminen Tuotetaan erilaisia proosatekstejä ja runoja ja hiotaan omia tekstejä. Lisäksi saadaan ohjausta tyyli- ja kieliseikkoihin, tutustutaan eri kaunokirjallisuuden lajeihin ja tuotetaan yhteinen julkaisun. Asiakirjoittamisen kurssi Perehdytään hyvän asiatyylin piirteisiin ja harjoitellaan selkeän, hyvin viestivän suomen kielen tuottamista.

28 Koulukohtaiset soveltavat kurssit A12 A13 Monimuotoinen kirjallisuus Kurssilla kurkistetaan syvemmälle kirjallisuuden maailmaan erilaisten erittely- ja analyysitehtävien avulla. Kurssi suoritetaan etäkurssina. Näyttämötaide Kurssi toteutetaan äidinkielen ja kuvataiteen integraationa. Se järjestetään noin joka 3. vuonna. Kurssilla perehdytään teatterin maailmaan ja näytelmään taiteenlajina. RUOTSI A-KIELI (BA) Pakolliset kurssit BA1 BA2 BA3 BA4 BA5 BA6 Arkielämää Pohjoismaissa Ihmiset ympärillämme Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Elinympäristömme Opiskelu ja työ Kulttuuri ja sen tekijöitä Valtakunnalliset syventävät kurssit BA7 BA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Tiede, talous ja tekniikka Koulukohtaiset syventävät kurssit BA9 Lukion ruotsin kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan yo-kirjoituksiin kerraten sanastoa ja kielioppia monipuolisesti sekä harjoitellen ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä.

29 BA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. BA11 Ruotsin tukikurssi Ruotsin perusasioiden kertausta 1. vuoden opiskelijoille. BA12 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden kurssi Koulukohtaiset soveltavat kurssit BA13 Kieliharjoittelu Työskentely itse hankitussa kesätyöpaikassa Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa vähintään kolmen viikon ajan tai osallistuminen vähintään kolmen viikon pituiselle ruotsin kielen kielikurssille. Kurssin suorituksen edellytyksenä on työ- tai kurssitodistuksen esittäminen sekä työskentelyn osalta kirjallisen raportin kirjoittaminen. RUOTSI B1-KIELI (BB) Pakolliset kurssit BB1 BB2 BB3 BB4 BB5 Koulu ja vapaa-aika Arkielämää Pohjoismaissa Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Elämää yhdessä ja erikseen Elinympäristömme Valtakunnalliset syventävät kurssit BB6 BB7 Puhu ja ymmärrä paremmin Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen

30 Koulukohtaiset syventävät kurssit BB8 BB9 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Lukion ruotsin kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan yo-kirjoituksiin kerraten sanastoa ja kielioppia monipuolisesti sekä harjoitellen yo-kokeen eri tehtävätyyppejä. BB10 Ruotsin tukikurssi Ruotsin perusasioiden kertausta 1. vuoden opiskelijoille. BB11 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden peruskurssi Koulukohtaiset soveltavat kurssit BB12 Kieliharjoittelu Työskentely itse hankitussa kesätyöpaikassa Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa vähintään kolmen viikon ajan tai osallistuminen vähintään kolmen viikon pituiselle ruotsin kielen kielikurssille. Kurssin suorituksen edellytyksenä on työ- tai kurssitodistuksen esittäminen sekä työskentelyn osalta kirjallisen raportin kirjoittaminen. ENGLANTI A-KIELI (EA) Pakolliset kurssit EA1 EA2 Nuori ja hänen maailmansa Viestintä ja vapaa-aika

31 EA3 EA4 EA5 EA6 Opiskelu ja työ Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kulttuuri Tiede, talous ja tekniikka Valtakunnalliset syventävät kurssit EA7 EA8 Luonto ja kestävä kehitys Puhu ja ymmärrä paremmin Koulukohtaiset syventävät kurssit EA9 Lukion englannin kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan yo-kirjoituksiin kerraten sanastoa ja kielioppia monipuolisesti sekä harjoitellen yo-kokeen eri tehtävätyyppejä. EA10 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. EA11 Englannin tukikurssi Harjoituskurssi englannin kielen perusasioiden kertaamiseksi. EA12 Kirjoittamisen ja kirjallisuuden kurssi Koulukohtaiset soveltavat kurssit EA13 Leirikoulu Englannissa Leirikoulu kestää viikon, ja ajankohtana on 2. opiskeluvuoden kevät. Tavoitteena on peruskielitaidon ja kommunikatiivisten taitojen vahvistaminen sekä kulttuurin tuntemuksen laajentaminen.

32 B2- JA B3-KIELET B2-kieli on perusopetuksen 8. luokalla alkanut kieli. B3-kieli on lukiossa aloitettava valinnainen vieras kieli. Kummassakin oppiaineessa on vain syventäviä kursseja B2-SAKSA (SC) JA B2-RANSKA (FC) SC1, FC1 SC2, FC2 SC3, FC3 SC4, FC4 SC5, FC5 SC6, FC6 SC7, FC7 SC8, FC8 Vapaa-aika ja harrastukset Meillä ja muualla Ennen ja nyt Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kulttuuri Yhteinen maapallomme Tiede ja tekniikka Luonto ja kestävä kehitys B3-SAKSA (SD) JA B3-RANSKA (FD) SD1, FD1 Hyvää päivää, hauska tutustua SD2, FD2 Näin asiat hoituvat SD3, FD3 Vapaa-aika ja harrastukset SD4, FD4 Meillä ja muualla SD5, FD5 Ennen ja nyt SD6, FD6 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat SD7, FD7 Kulttuuri SD8, FD8 Yhteinen maapallomme SD9, FD9 Tiede ja tekniikka SD10, FD10 Luonto ja kestävä kehitys PITKÄ MATEMATIIKKA (M) Pakolliset kurssit M1 Funktiot ja yhtälöt

33 M2 M3 M4 M5 M6 M7 M8 M9 M10 Polynomifunktiot Geometria Analyyttinen geometria Vektorit Todennäköisyys ja tilastot Derivaatta Juuri ja logaritmifunktiot Trigonometriset funktiot ja lukujonot Integraalilaskenta Valtakunnalliset syventävät kurssit M11 M12 M13 Lukuteoria ja logiikka Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Koulukohtaiset syventävät kurssit M14 M15 M16 Kertauskurssi Syvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja ja harjaannutaan käyttämään niitä monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Pitkän matematiikan tukijalka Kerrataan ensimmäisen vuoden kurssien asioita. Tehokertaus harjoittelun avulla Kerrataan pakollisten kurssien sisällöt pääasiassa laskemalla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit M17 M18 Matematiikka tietotekniikan avuksi Tutustutaan tietotekniikkaa tukeviin matematiikan osa-alueisiin, esim. logiikkaan, kombinatoriikkaan, matriiseihin, determinantteihin, kryptografiaan, graafiteoriaan sekä koodausteoriaan. Tilastomatematiikkaa jatko-opintoihin

34 M19 M20 Talousmatematiikkaa Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin LYHYT MATEMATIIKKA (N) Pakolliset kurssit N1 N2 N3 N4 N5 N6 Lausekkeet ja yhtälöt Geometria Matemaattisia malleja I Matemaattinen analyysi Tilastot ja todennäköisyys Matemaattisia malleja II Valtakunnalliset syventävät kurssit N7 N8 Talousmatematiikka Matemaattisia malleja III Koulukohtaiset syventävät kurssit N9 Kertauskurssi Kerrataan pakollisten kurssien (N1 4 ja N6) tärkeimmät asiasisällöt. N10 Lisää älliä Kerrataan N5-kurssin asioita ja eriytettynä N8-kurssin asioita sekä harjoitellaan ylioppilaskirjoituksiin.

35 Koulukohtaiset soveltavat kurssit N11 N12 Talousmatematiikkaa jatko-opintoihin Tilastomatematiikkaa jatko-opintoihin BIOLOGIA (BI) Pakolliset kurssit BI1 BI2 Eliömaailma Solu ja perinnöllisyys Valtakunnalliset syventävät kurssit BI3 BI4 BI5 Ympäristöekologia Ihmisen biologia Bioteknologia Koulukohtaiset syventävät kurssit BI6 BI7 BI8 Biologian kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin biologian koekysymyksiin. Kerrataan opiskelijoiden toiveita huomioiden BI1 5 kurssien keskeiset sisällöt. Bioteknologia II Opiskelijat syventävät tietojaan bio- ja geenitekniikan keskeisistä menetelmistä. Tehdään yksinkertaisia bio- ja geenitekniikan laborointeja. Vieraillaan biotekniikkaa hyödyntävissä laitoksissa. Biologian laboroinnit Tehdään myös vaativampia laborointeja lukion biologian kurssien keskeisistä oppisisällöistä.

36 BI9 Solubiologian jatkokurssi Kurssin keskeisenä sisältönä on virusten ja solujen rakenteen ja toiminnan syvällinen tuntemus. Kurssi valmentaa lääketieteen, biologian ja liikunta- ja terveystieteellisten alojen pääsykokeisiin ja antaa loistavat valmiudet biologian ylioppilaskirjoituksiin. BI10 Ihmisen biologian jatkokurssi Kurssin keskeisenä sisältönä on ihmisen rakenteiden ja fysiologian syvällinen ymmärtäminen Kurssi valmentaa lääketieteen, biologian ja liikunta- ja terveystieteellisten alojen pääsykokeisiin ja antaa loistavat valmiudet biologian ylioppilaskirjoituksiin. MAANTIEDE (GE) Pakolliset kurssit GE1 GE2 Sininen planeetta Yhteinen maailma Valtakunnalliset syventävät kurssit GE3 GE4 Riskien maailma Aluetutkimus Koulukohtaiset syventävät kurssit GE5 Maantieteen kertauskurssi Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin maantieteen koekysymyksiin. Kerrataan opiskelijoiden toiveita huomioiden GE1 4 kurssien keskeiset sisällöt.

37 GE6 Kartografia ja paikkatietokurssi Kurssilla tutustutaan erilaisiin karttoihin, karttatulkintaan ja kartografian käyttämiin keinoihin. Kurssiin kuuluu useita erilaisia karttatöitä (sekä käsin että tietokoneella piirrettyjä), joista kerätään portfolio. Koulukohtaiset soveltavat kurssit GE7 GE8 Talous- ja kehitysmaantiede Tutustutaan talousmaantieteellisiin ilmiöihin ja aineistoihin alueellisesti. Käsitellään kehitysmaiden erityispiirteet, haasteet ja vahvuudet alueellisesti tarkasteltuna. Maailman kulttuurit Tutustutaan maailman kulttuureihin. Kurssi antaa hyviä valmiuksia esimerkiksi kaupan ja urheilun ammattilaisille, jotka matkustavat paljon. Suositellaan myös vaihto-oppilaiksi hakeutuville. FYSIIKKA (FY) Pakollinen kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Valtakunnalliset syventävät kurssit FY2 FY3 FY4 FY5 FY6 FY7 FY8 Lämpö Aallot Liikkeen lait Pyöriminen ja gravitaatio Sähkö Sähkömagnetismi Aine ja säteily

38 Koulukohtainen syventävä kurssi FY9 Fysiikan kokoava kurssi Parannetaan laskuvalmiuksia ylioppilaskirjoituksia ja pääsykokeita silmälläpitäen. Koulukohtaiset soveltavat kurssit FY10 Tutki ja kokeile Opiskelija oppii ymmärtämään kokeellisen toiminnan avulla paremmin fysiikkaa ja saa paremman pohjan jatkokursseille. Kurssilla tehdään fysiikan eri kursseihin liittyvää kokeellista työskentelyä, joka ei vaadi syvällisiä pohjatietoja, ja tutustutaan sähköopin ja elektroniikan peruskomponentteihin. FY11 Valmennus jatko-opintoihin FY12 Sähkö ja elektroniikka Syvennetään sähkö- ja sähkömagnetismiopin tietoja, tutustutaan elektroniikan peruskomponentteihin ja niiden toimintaan sekä ymmärretään, suunnitellaan ja toteutetaan yksinkertaisten piirien toimintaa. KEMIA (KE) Pakollinen kurssi KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Valtakunnalliset syventävät kurssit KE2 KE3 KE4 KE5 Kemian mikromaailma Reaktiot ja energia Metallit ja materiaalit Reaktiot ja tasapaino

39 Koulukohtainen syventävä kurssi KE6 Kemian kertaus Kerrataan lukion kemian oppimäärä ja vahvistetaan laskuvalmiuksia mm. vanhojen yo-tehtävien ja sisäänpääsykokeiden avulla. Koulukohtaiset soveltavat kurssit KE7 KE8 Tutki ja kokeile kemiaa Kemian valmennus jatko-opintoihin USKONTO (UE) Pakolliset kurssit UE1 UE2 UE3 Uskonnon luonne ja merkitys Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Ihmisen elämä ja etiikka Valtakunnalliset syventävät kurssit UE4 UE5 Uskontojen maailmat Mihin suomalainen uskoo? Koulukohtainen syventävä kurssi UE6 Uskonnon kertauskurssi Kerrataan lukion uskonnon kurssien keskeisiä asioita ja opitaan kirjoittamaan mahdollisimman hyviä esseevastauksia. Koulukohtainen soveltava kurssi UE7 Myyttikurssi Tutustutaan luomista, ihmisen elämää ja maailmanloppua käsitteleviin myytteihin

40 FILOSOFIA (FF) Pakollinen kurssi FF1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Valtakunnalliset syventävät kurssit FF2 FF3 FF4 Filosofinen etiikka Tiedon ja todellisuuden filosofia Yhteiskuntafilosofia HISTORIA (HI) Pakolliset kurssit HI1 HI2 HI3 HI4 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Eurooppalainen ihminen Kansainväliset suhteet Suomen historian käännekohtia Valtakunnalliset syventävät kurssit HI5 HI6 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Kulttuurien kohtaaminen Koulukohtaiset syventävät kurssit HI7 HI8 Historian preppauskurssi abeille Valmistaudutaan historian ainereaalikokeeseen kertaamalla kurssien keskeiset sisällöt ja harjoittelemalla vastaustekniikkaa dokumenttien, kuvien ja tilastojen tulkintaa. Maailmantilanne nyt HI3- ja HI4-kurssien jatkokurssi, jossa tarkastellaan ja analysoidaan ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä ja selvitetään

41 niiden taustoja ja vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja talouteen. Kurssimateriaalina käytetään ajankohtaista kirjallisuutta ja eri joukkoviestinten tarjoamaa aineistoa. HI9 Antiikin kurssi Kurssilla syvennytään antiikin Kreikan/Rooman historiaan. Kurssiin voi sisältyä opintomatka tutkittuun kohteeseen. Koulukohtaiset soveltavat kurssit HI10 Tutkielmakurssi Kurssin aikana opiskelijat tekevät ohjatun tutkielman historiaan tai yhteiskuntaan liittyvästä aiheesta. Kurssilla opiskellaan tutkimusprosessia kuten lähteiden hakua ja käyttöä, kysymyksenasettelua, tutkielman laatimista ja seminaarityöskentelyä. Kurssiin voi liittyä opintoja Turun yliopiston historian laitoksella. YHTEISKUNTAOPPI (YH) Pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto YH2 Taloustieto Valtakunnalliset syventävät kurssit YH3 Kansalaisen lakitieto YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Koulukohtaiset syventävät kurssit YH5 Yhteiskuntaopin preppauskurssi abeille Valmistaudutaan yhteiskuntaopin ainereaalikokeeseen. Kerrataan kurssien keskeiset sisällöt, harjoitellaan tilastojen ja dokumenttiaineiston käyttöä ja hiotaan vastaustekniikkaa.