Rami. press. Työllisyydestä. Tärkeitä päätöksiä ja vaikutusten arviointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rami. press. Työllisyydestä. Tärkeitä päätöksiä ja vaikutusten arviointia"

Transkriptio

1 Rami press Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset kevät 2013 Puh Tärkeitä päätöksiä ja vaikutusten arviointia Kuljetuskaluston koko maanteillämme kasvaa lähivuosina. Teiden ja siltojen huono kunto kuitenkin vesittää tavoitellun tehokkuuden ja vaarana on liikenneturvallisuuden aleneminen. Työllisyydestä Elinkeinoelämälle tehdyn veropoliittisen kädenojennuksen tulee konkretisoitua myös työpaikkoina. Päätösten vaikutuksia on seurattava ja huolehdittava, ettei etua häivytetä kehitystyön sanahelinään kotimaisten työpaikkojen kustannuksella. Kaivosteollisuus saatava ulos umpikujasta Kaivosteollisuus saatava ulos umpikujasta Hyvä tahto ei yksin riitä kaivosteollisuuden vastuukysymyksistä keskusteltaessa

2 Terveisiä eduskunnasta SDP antoi eduskuntavaaleissa sitoumuksia, joista keskeisimpiä olivat verotuksen oikeudenmukaistaminen, työllisyyden vahvistaminen ja ansaittujen eläkkeiden turvaaminen. SDP:n työ hallituksessa on tuottanut tulosta ja merkittäviä muutoksia on saatu aikaiseksi. Verotukseen on tehty uudistuksia ja tärkeää on, että tehdyt veropäätökset ovat olleet oikeudenmukaisia ja ovat kaventaneet tuloeroja. Palkansaajien työtulo- ja perusvähennyksiä on nostettu 100 euroa kuukaudessa. Pääomatulon verotukseen tehtiin isoja muutoksia, joita vielä tulevassa budjettiriihessä tarkennetaan. Pääomaverosta tehtiin progressiivinen, eli maksukyvyn mukaan kasvava, ja kaikki osinkotulot laitetaan verolle. Iso uudistus oli, kun TV-lupa poistettiin ja tilalle otettiin YLE-vero, joka suosii pienituloisia. Yritysten verovähennyksiin tehtiin muutoksia, niitä karsitaan ja mennään kohti laajaa sekä yhtenäistä veropohjaa. Kehysriihessä tehtiin tukku kädenojennuksia teollisuuden hyväksi. Merkityksellisin yksittäinen toimi oli yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin. Sen vaikutuksiin on ladattu suuret työllisyyttä parantavat odotukset. Verokilpailussa olemme nyt kilpailukykyisiä, mutta miten on kansallisen teollisuuspolitiikan laita? Teollisuuspolitiikan pitää olla yhteiskunnan keuhkot, josta löytyy happea investointeihin ja siitä seuraavaan talouskasvuun. Yksi toimi on tukea yritysten logistiikkaa tehokkaalla ja oikein kohdennetulla tavalla. Tähän hallitus vastasi muun muassa jatkamalla alueellista kuljetustukea, jota tullaan uudistamaan nykyaikaiseksi. Tulevaisuuden suuri haaste on rikkidirektiivin vaikutuksien kompensaatio. Direktiivin vaikutuksista on tulossa keskeinen Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä heikentävä elementti. Tärkeää on, että valtiontalouden kehyspäätös vuosille antaa mahdollisuuden saattaa loppuun käynnissä olevat liikennehankkeet sekä käynnistää liikennepoliittiseen selontekoon sisältyvät uudet kehittämishankkeet, jotka aloitetaan pääosin vuosina 2014 ja Kehyspäätöksen mukaan raskaan liikenteen kaluston sallittuja enimmäismassoja ja mittoja korotetaan logistisen tehokkuuden parantamiseksi. Näillä muutoksilla arvioidaan saavutettavan säästöjä miljoonaa euroa logistiikkakustannusten alenemisen kautta. Mittojen ja massojen uudistukseen liittyy myös kipukohtia. Erityisesti tiestön ja siltojen kunnostamiseen varattu rahoitus on tarpeisiin nähden vaatimaton, eikä uudistuksella näin ollen saavuteta tavoiteltuja hyötyjä. Pidänkin tärkeänä, että uudistuksen vaikuttavuutta, hyötyjä ja aikataulua arvioidaan uudelleen. Vaikka taloustilanne on vaikea ja hallitus panostaa kasvuun ja työllisyyteen, myös perusturvaa parannettiin. Toimeentulotuen perusosaan tuli kuuden prosentin korotus. Työmarkkinatuen tarveharkinta poistettiin eli puolison tulot eivät enää vaikuta tuen saantiin. Perheiden arkeen on tuotu tukku uudistuksia. Joustava hoitoraha parantaa töihin palaavan vanhemman mahdollisuuksia tehdä vajaata päivää. Samaa auttaa myös tuntiperusteinen päivähoito. Isyysraha pitenee yhteensä 54 arkipäivään ja yksinhuoltajalle maksettavaa perusosaa korotetaan 10 prosenttia.

3 Hallituksen satsaukset työhön näkyvät. Työllisyysmäärärahoja lisättiin, ja eläkeikää ei ole nostettu. Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu on käynnistetty ja työvoiman palvelukeskusmalli tulee koko maahan. Työelämän kehittämisstrategia käynnistettiin, ja mm. osaamisen kehittämisen toimintamalli tulee työpaikoille. Työllisyyden hoidon määrärahakehityksestä on huolehdittu. Liikennepoliittisen selonteon kaikki tie- ja ratahankkeet toteutetaan, joilla on alueille merkittävä työllisyysvaikutus. Rikkidirektiivin kuluja tilkitään ja kuljetustuki jatkuu. Nuorten ja vanhusten tilannetta parannetaan uusilla ja voimakkailla toimilla. Nuorisotakuu otettiin käyttöön Euroopan kärkimaana. Takuun toteuttamiseen annettiin lisärahaa 60 miljoonaa euroa/vuosi. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan käytetään yhteensä 183 miljoonaa vuosina Oppisopimuskoulutukseen on ohjattu lisärahaa 22,5 miljoonaa. Vanhuspalvelulaki astuu voimaan tänä kesänä. Jokainen ikäihminen saa oman palvelusuunnitelman ja avioparin yhdessä pysyminen hoidoissa taataan. Lisäksi hallitus tukee ikäihmisten kotona asumista muun muassa avustuksia lisäämällä ja hissiremonteilla. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahaa korotetaan kuudella miljoonalla eurolla ja pitkäaikaisen laitoshoidon haitta-asterajaa laskettiin 25 prosentista 20 prosenttiin vuoden 2013 alusta. Asuntorakentamisen tarpeetonta sääntelyä puretaan rakennuskustannusten alentamiseksi. Kohtuuhintaiseen asumiseen panostetaan kaikkiaan 150 milj. euroa vuosina Suomen taloudellinen menestys perustuu korkeaan työllisyysasteeseen, kilpailukykyiseen talouteen, korkeaan osaamiseen, tasa-arvoisiin palveluihin sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja jokaisen osallisuuteen perustuvaan hyvinvointimalliin. Näiden menestystekijöiden varaan rakennetaan myös tuleva talouskasvu, ja näiden tekijöiden puolesta SDP on vastuullisesti sitoutunut toimimaan. Eduskunta hyväksyi kevätkauden viimeisenä asiana kuntarakennelain. Kuntarakennelain myötä kunnille tulee velvollisuus selvittää yhdistymistä, jos yksikin kolmesta selvitysperusteesta toteutuu. Perusteet ovat palveluiden edellyttämä noin asukkaan väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne sekä kunnan taloudellinen tilanne. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on merkittävä muutos nykyiseen kuntajakoon ja -kokoon. Harvaan asutussa maassamme tulee jatkossakin olemaan kuntien yhteistyötä. Yhteistyö on toteutettava niin, että kuntien omistajaohjaus vahvistuu. Kuntauudistus koostuu kuntarakenneuudistuksen ohella kuntalain kokonaisuudistuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä, valtionosuusuudistuksesta, metropolialueen hallintoratkaisusta sekä kuntien tehtävien arvioinnista. SDP pitää tärkeänä, että alue- ja lausuntokierroksen tulokset analysoidaan ja kuntien sekä alueiden tahtotila toimii yhtenä keskeisenä ohjaavana tekijänä. Kunnille tulee varata toinen, lyhyt lausuntokierros sen jälkeen kun keskeiset kuntauudistuksen jatkolinjaukset ovat selvillä. Puheenvuoroihini eduskunnassa voit tutustua nettiosoitteessa: raimo.piirainen.fi Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

4 Vappupuhe Kajaanissa Hyvää työväenjuhlapäivää, hyvät kuulijat Me sosialidemokraatit valitsimme vuoden 2011 eduskuntavaaleissa teemoiksemme työn ja oikeudenmukaisuuden. Noudatamme kaikessa politiikassamme näitä periaatteita. Hallitusyhteistyössä onnistumista tulee arvioida asettamiemme tavoitteiden mukaan. Hallitusohjelmaan saimme neuvoteltua lähes kaikki vaaleissa esille nostamamme tavoitteet. Niitä on johdonmukaisesti toimeenpantu ja saatu aikaan tuloksia. Hallitusohjelmaan kirjatuista asioista on tällä hetkellä toteutunut tai on toteutumassa noin 80 prosenttia. Hyvät kuulijat Kansakuntaamme koittelee hyvin monenlaiset haasteet. On Euroopan talouskriisi, joka sai alkunsa Amerikan asuntokriisistä, mikä jalkautui euromaiden kriisiksi. Suomen omia haasteita ovat suhdanne-, rakennemuutos- ja kestävyysvajehaaste. Näihin haasteisiin Suomen hallitus on tarttunut ennen näkemättömällä tarmolla. Aina eivät asiat etene suunnitelmien mukaan, sen on hallituskin huomannut ja on tehnyt korjausliikkeitä matkan varrella. Tänä keväänä maan hallitus teki tärkeitä päätöksiä maan talouden vakauttamiseksi ja kasvun hedelmien synnyttämiseksi. Velaksi emme voi elää, sen Euroopan velkamaiden tie on näyttänyt. Vaurautemme kulmapilari, vienti, on hiipunut ja Suomi on nyt poikkeuksellisen altis kansainvälisen talouden taantumalle. Siksi kehysriihen päätökset tehtiin kasvulle ja työllisyydelle. Hallituksen tuoreet kehysriihiratkaisut tehtiin tilanteessa, jossa kansainvälisen talouden epävarmuus ja ontuva talouskehitys jatkuvat. Vientimme, vaurautemme kulmapilari, on hiipunut etenkin korkeamman jalostusasteen tuotteissa, ja Suomi on poikkeuksellisen altis kansainvälisen talouden taantumalle. Palkka ratkaisut jäivät työmarkkinajärjestöiltä sopimatta tämän kevään osalta ja niihin palataan syksyllä. Näyttää hyvin vahvasti siltä, etteivät Elinkeinoelämän valtuuskunnan näkemykset tue sopimisen kulttuuria. EVA:n haastattelemat yritysjohtajat ovat tuominneet palkansaajat suurimmaksi kilpailukyvyn esteeksi. Heidän mielestään palkkajäykkyys sekä rekrytointi- ja irtisanomiskäytännöt olivat ne osa-alueet joiden arveltiin heikentävän kilpailukykyä. Suurten yritysten johtajat olivat kilpailukyky tilanteesta hieman myönteisemmällä linjalla. Sitä vastoin maailman talousfoorumi nosti Suomen kilpailukykymittarilla sijalta neljä kolmanneksi. Perusteluna maailman talousfoorumilla oli osaavatyövoima. Kysymys ei ole pelkästään kilpailukyvystämme, meidän pitää tuottaa tavaroita ja palveluja, joilla on maailmanmarkkinoilla aitoa kysyntää. Kaikkein eniten Suomen kilpailukykyä on heikentänyt yritysjohtajien strategiset virheet. Hyvät kuulijat Sosialidemokraatit ovat aina liikkeellä tosissaan. Mitä lupaamme, lupaamme sen tosissaan. Emme jatkossakaan lupaa parempaa lupauksen vuoksi, vaan ahkeroimme ja haluamme aikaansaada asioita kansan hyödyksi. Se on vastuullista Suomen kansan suomalaisten asioiden hoitamista. Sosialidemokraatit ovat tekoja varten ja ymmärrämme erityisen hyvin myös yrittämisen merkityksen suomalaisten hyvinvoinnille. Suomi elää työstä ja yrittäminen on työtä. Siksi hallitus rakensi kehysriihessä kasvurahoitusohjelman tukemaan erityisesti pk-yritysten kasvuedellytyksiä, sillä Suomi tarvitsee kipeästi lisää erityisesti kasvuhakuisia yrityksiä. Merkityksellisin yksittäinen toimi oli yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin ja vastaavasti osinkoverotuksen merkittävä kiristäminen. Nyt elinkeinoelämällä ja yrityksillä on tekojen aika, suomalaiset odottavat nyt investointeja ja siitä syntyviä työpaikkoja. Hyvät kuulijat Valtiontalouden kovien paineidenkaan alla sosiaaliturvaa ei leikata. Sosialidemokraattien tavoitteiden mukaisesti pienituloisimpien palkansaajien verotus kevenee. Asumistuen taso nousee. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuustyö jatkuu. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan vuoden alussa. Hallitus satsaa nuorten työllisyyteen ja nuorisotakuun toteutumiseen panostamalla lisärahaa oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen paikkoihin.

5 Tällä vaalikaudella on saatu paljon aikaiseksi ja on myös oikeudenmukaista, että valtio tekee kaikkensa harmaan talouden torjumiseksi ja samalla varmistaa, että valtio saa sille kuuluvat verotulot. Harmaan talouden torjunta liittyy myös työhön ja työllisyyteen: rehelliset yrittäjät ja työntekijät menestyvät, jos kaikki noudattavat samoja sääntöjä. Hyvät kuulijat! Sosialidemokraatit toivat hallitukseen oikeudenmukaisuutta ja ennen kaikkea tekoja, jotka ovat nyt konkretisoitumassa. Vuosina toteutetaan pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi kuntakokeilu. Vuoden 2013 alusta lähtien aloitetaan myös toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Työllisyysmäärärahoja lisätään aktivointiasteen nostamiseksi yhteensä 32 miljoonalla eurolla. Hallitukselta nähtiin vahva arvovalinta arvokkaan vanhuuden puolesta. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan Laille ohjataan kokonaisuudessaan lisäresursseja. Parannamme sekä koti-, omais- että ympärivuorokautista hoitoa. Hoitajamäärän alimitoitukselle asetetaan nollatoleranssi. Perusturvaetuuksiin tehdään aikaistettu, ylimääräinen indeksikorotus (0,7 %) vuoden alusta. Perheiden toimeentuloa parannetaan poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Verotuksen oikeudenmukaisuutta lisätään solidaarisuusveroilla. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikaisesti uusi ylin tuloluokka, ja suurten eläkkeiden ja perintöjen verotusta kiristetään. Pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahoja korotettiin kuudella miljoonalla eurolla ja pitkäaikaisen laitoshoidon haitta-asterajaa laskettiin 25 prosentista 20 prosenttiin tämän vuoden alusta. Tekojen lista on pitkä ja valtionbudjetti on kokonaisuutena lievästi tuloeroja tasaava. Hyvät kuulijat, Me sosialidemokraatit olemme perinteisesti puolustaneet julkista palvelutuotantoa. Niin teemme nytkin. Julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä, tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä, estävät syrjäytymistä sekä tuovat turvallisuutta. Pääosa palveluista tuotetaan kuntien toimesta. Näin pitää olla myös jatkossa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistäminen ei ole kestävää kehitystä, vaan terveyspalvelut on tuotettava Kainuun SOTEkuntayhtymän omana palvelutuotantona ja harkinnan mukaan myös aluetaloutta tukevalla yritysyhteistyöllä. Uudella Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymällä on nyt oiva mahdollisuus tarkastella omaa palvelutuotantoa ja miettiä miten sen saisi vielä paremmin toimimaan. Nykyaikaisten terveyspalveluiden tulee olla taloudellisesta tehokkaita ja laadullisesti kestäviä. Laatu muodostuu ihmisten kokemuksista. Kuntalaisilla on oikeus laadukkaaseen ja oikea-aikaiseen hoitoon, hoivaan ja huolenpitoon. Tämän kuun 15 päivänä pääministeri antaa ilmoituksen eduskunnalle kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveysuudistuksesta. Aluetilaisuuksia tullaan järjestämään eripuolilla Suomea. Hyvät kuulijat! Siinä missä hallitus onnistui luomaan Suomeen suomalaisten etuja kohentavan valtiontalouden raamit, työmarkkinajärjestöt epäonnistuivat kattavan ja kasvua sekä työllisyyttä tukevan ratkaisun synnyttämisessä. Onnistuminen oli toki lähellä, mutta edun valvonnan periaatteet olivat ratkaisun esteenä. Ratkaisun syntymisen tieltä järjestöt toki raivasivat pois monta estettä, muun muassa hieromalla sovun koulutusmahdollisuuksien laajentamisesta ja siihen liittyvistä verokannustimista. Kuitenkaan paine tehdä ratkaisuja sopimusten voimassa ollessa ei ollut riittävän voimakas, ja lisäksi oli nähtävissä työnantajajärjestön neuvottelustrategian kytkeytyvän hallituksen ratkaisuihin. Taaksepäin katsoen on asiallista todeta, että yhteisen työmarkkinaratkaisun onnistuminen ei kariutunut ainakaan hallituksen toimiin tai niiden puutteeseen. Hyvät palkansaajat! Työmarkkinaosapuolilla on haastavia neuvotteluja edessään syksyllä. Todennäköisyys sille, että nyt valmistaudutaan liittotasoisiin sopimusneuvotteluihin ilman keskusjärjestöjen raamitusta, on ilmeinen. On hyvä muistaa, että viisas rakentaja pitää kaikki työvälineet pakissaan. Syksy on siis sopimisen aikaa ja silloin on myös hallituksen kehysraamin ratkaisut valmisteltu syksyn budjettiriiheen. Tällöin kokonaisuus Suomen valtiontaloudesta ja työmarkkinaratkaisuista ovat sinettiä vailla.

6 Hyvät toverit! Ahne kapitalismi nosti päätään kehysriihessä. Oman edun tavoittelu, joka ilmeni läpinäkyvänä ahneutena, raha ensin ja ihminen vasta sen jälkeen -ajattelu oli vahvistunut porvarileirissä. Ahneus oli tullut kehysriihen vieraaksi. Porvareiden synnyttämä osinkoverouudistus aiheutti syystäkin kovan kaplakan. Ensimmäinen esitys sisälsi varakkaita listaamattomia yrityksiä suosivan superlahjan, vain 8 % osinkovero miljoona osingoista. SDP:n eduskuntaryhmä ei voinut tätä ratkaisua hyväksyä. Vaadimme korjausta välittömästi, vaikka asiasta oli hallituksen sisällä sovittu tulevassa elokuun budjettiriihessä tehtäväksi korjaukseksi. Mielestäni verotukseen liittyviä erityiskysymyksiä on vielä tarkasteltava syksyn budjettiriihessä esim. oman auton käytöstä verottoman kilometrikorvauksen osalta, kun autoa käytetään työnantajan määräämiin työtehtäviin. Myös omavastuuosuuden korotus kelakorvauksessa bussi tai taksi kyytiin pitää arvioida uudelleen. Hyvinvointivaltion tehtävä ei ole tukea verotuksella rikkaiden rikastumista. On hienoa, että porvariesitys saatiin nurin jo syntysijoilleen. Osinkoverouudistus on vaikea asia, joten ratkaisukaan ei voi olla helppo. Ratkaisu ei löydy ainakaan ahneuden ruokkimisella. Ahneuden seuraukset on nähty ja ne tuppaavat olemaan sekä kansantaloudelle että valtiontaloudelle tuhoisia, kansalaisten hyvinvoinnista puhumattakaan. Hyvät nuoret kuulijat Nuorten työttömyys on noussut suureksi kysymykseksi koko Euroopalle. Eteläisessä Euroopassa luvut ovat vaarallisella tasolla ja koko mantereella huoli miljoonien nuorten työttömyydestä liittyy koko maanosan vakauteen. Suomessa tilanne ei tulehtunut yhtä pahaksi kuin luvun alussa tai tämän päivän Etelä-Euroopassa. Hallitus on taannut nuorisotakuulla jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Käynnissä on talkoot pohjoismaisen hyvinvointimallimme turvaamiseksi. Vain pidentämällä työuria ja nostamalla työttömyysastetta voidaan hyvinvointivaltion rahoitus turvata. Tässä koulutuksella on ratkaiseva merkitys. Pelkän peruskoulun varassa olevilla tytöillä työura jää noin 22 vuoden pituiseksi, pojilla 26 vuoteen. Toisen asteen koulutuksen suorittaminen pidentää työuraa keskimäärin noin kuudella vuodella. Koulutuksen saamisella jokaiselle voidaan koko järjestelmän rahoitus saattaa vakaalle pohjalle. Yhteiskuntatakuun toteutuminen edellyttää laajaa yhteistyötä. Meillä ei ole käsissämme vain taloudellinen vaan myös sosiaalinen kestävyysvaje, nuorten syrjäytyminen. Nuorisotakuussa on kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta laman suurimmaksi erehdykseksi on usein nimetty nuorten unohtaminen. Historian ei antaa tässä suhteessa toistaa itseään. On kansallisten talkoiden paikka

7 Puhe nopeat Itäradat- neuvottelukunnan miniseminaarissa Pietarissa Rautateillä ja rautatieliikenteellä on ollut koko historian ajan keskeinen yhteiskunnallinen, taloudellinen ja liikennepoliittinen merkitys niin meillä kuin yleisesti maailmalla. Rautateiden rakentaminen oli aikanaan keskeinen kansallinen projekti myös Suomen suuriruhtinaskunnassa osana Venäjän keisarikuntaa. Siksi oli luonnollista, että 17. maaliskuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välistä rautatieyhteyttä jatkettiin Pietariin jo vuonna Yhteyksiä muualle maahan jatkettiin nopealla aikataululla ja 1900-luvun alkuvuosina maamme rataverkko oli hyvin suurelta osin jo nykyisen kaltainen. Rautateiden rakentaminen 1800-luvun lopulla merkitsi oman aikansa logistista ja myös tiedollista vallankumousta. Samalla kun painopiste siirtyi vesi- ja hevoskuljetuksista rautateille, myös vaikutteiden, tiedon ja aatteiden kulku nopeutui. Ihmisten elinpiiri laajeni ja vaikutteet levisivät entistä nopeammin keskusalueilta syrjäisimpiinkin kolkkiin. Rautatiet olivat siten myös keskeinen osa 1800-luvun teollista vallankumousta, joka johti melko staattisen sääty-yhteiskunnan yhteiskunnalliseen muutokseen ja murrokseen ensin kohti luokka-yhteiskuntaa ja myöhemmin edelleen kohti meidän nykyistä jälkiteollista, tasa-arvoista ja demokraattista kansalaisyhteiskuntaa. Rautatieliikenteellä on ollut ja on edelleen moneen muuhun yritystoimintaan ja myös liikenteenharjoittamiseen verrattuna monia erityispiirteitä. Rautatieliikenteen harjoittaminen oli pitkään valtion virastotoimintaa. Valtion rautatiet muuttuivat vasta vuonna 1991 valtion keskusvirastosta liikelaitokseksi ja edelleen vuoden 1995 alusta alkaen valtionyhtiöksi. Samalla on tapahtunut rakenteellinen muutos, jossa rautatieliikenteen harjoittaminen on eriytetty rataverkon hallinnoinnista. Vuonna 1995 aloitti toimintansa Ratahallintokeskus, joka yhdistyi osana liikennealan hallinnon suurta virastouudistusta vuoden 2010 alusta alkaen osaksi Liikennevirastoa. Myös rautatiealan turvallisuus- ja yhteentoimivuustehtävistä vastaava Rautatievirasto yhdistettiin osana virastouudistusta osaksi Liikenteen turvallisuusvirastoa. Itsenäisenä virastona Rautatievirasto oli ehtinyt toimia vasta syyskuusta 2006 alkaen. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa vuoden 1995 alusta alkaen on tuonut monia muutoksia myös rautatieliikenteen harjoittamiseen. Olemme monessa suhteessa kuin saari Euroopan unionin muihin jäsenvaltioihin nähden ja tämä koskee myös rautatieliikennettä. Suomesta ei ole suoraa rautateiden henkilöliikenneyhteyttä muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin ja raideleveytemme poikkeaa yleisestä Euroopan unionin raideleveydestä. Ainoa kansainvälinen rautateiden henkilöliikenneyhteys on Suomesta Pietariin ja Moskovaan. Euroopan unionin jäsenvaltiona kuitenkin unionin lainsäädäntö, mukaan lukien rautatiealan lainsäädäntö, sitoo meitä Suomessa. Näin ollen olemme hyvin suurelta osin integroineet rautatiejärjestelmämme osaksi yhteistä eurooppalaista rautatiejärjestelmää. Tämä tarkoittaa yhteisiä turvallisuusvaatimuksia ja standardeja, yhteentoimivia rautatiejärjestelmiä ja osajärjestelmiä, yhteisiä rautatieliikenteen harjoittamisen ehtoja sekä kalustoja muita lupavaatimuksia. Euroopan unionin rautatielainsäädäntö on voimakkaasti kehittynyt erityisesti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Lainsäädännön tavoitteena on ollut parantaa rautatieliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä ja saada rautatieliikenne uuteen nousuun. Komissio antoi tammikuun 2013 lopulla uusimman niin sanotun neljännen rautatiepakettiehdotuksensa. Tähän uusimpaan lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluu yhteensä kuusi lainsäädäntöehdotusta. Paketin keskeinen uusi avaus on rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Aikaisemmilla kolmella lainsäädäntöpaketilla on jo avattu kilpailulle rautateiden kansainvälinen tavaraliikenne ( ), kotimaan tavaraliikenne ( ) ja kansainvälinen henkilöliikenne ( ). Useat EU:n jäsenvaltiot ovat kansallisilla päätöksillä jo avanneet rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Eniten kokemusta rautateiden henkilöliikenteen kilpailusta on Iso- Britanniasta ja Ruotsista. Komissio lähtee ehdotuksissaan siitä, että rautateiden kotimaan henkilöliikenne avattaisiin unionilainsäädännöllä kilpailulle alkaen. Samalla komissio esittää, että tästä alkaen myös rautateiden henkilöliikenteen sopimusjärjestelyt olisi kilpailutettava. Nykyiset sopimusjärjestelyt olisivat kuitenkin voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Näin ollen nykyiset LVM:n ja VR:n sekä HSL:n ja VR:n väliset yksinoikeus- ja ostoliikennesopimukset ovat sellaisenaan voimassa niiden voimassaoloajan.

8 Euroopan unionin toimielimet jäsenvaltioiden edustajista koostuva neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat alkaneet käsitellä EU:n neljättä rautatiepakettia. Neuvosto on aloittanut käsittelyn neljännen rautatiepaketin ns. teknisestä osasta eli rautatiejärjestelmän yhteentoimivuusvaatimuksista. On todennäköistä, että kotimaan henkilöliikenteen avaamista kilpailulle koskeva ehdotus otetaan neuvoston käsittelyyn aikaisintaan vasta seuraavan EU-puheenjohtajamaan eli Liettuan kaudella syksyllä 2013 tai vasta keväällä 2014 Kreikan EU-puheenjohtajakaudella. Valtioneuvosto on linjannut oman kantansa EU:n neljänteen rautatiepakettiin maaliskuussa Valtioneuvoston kanta rautateiden henkilöliikenteen kilpailuun on varsin kriittinen. Valtioneuvosto ei ole vakuuttunut siitä, että komission esittämät hyödyt rautateiden henkilöliikenteen kilpailusta materialisoituisivat Suomen kaltaisessa harvaan asutussa ja ohuiden liikennevirtojen maassa. Myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on antanut EU-kirjeistä lausunnon suurelle valiokunnalle ja on lausunnoissaan samalla kannalla Valtioneuvoston kanssa. Valiokunta nostaa lausunnossaan esille useita rautatiehenkilöliikenteen kilpailutukseen liittyviä ongelmia. Valiokunta toteaa, että uudistus on suunniteltu etupäässä silmällä pitäen Keski-Euroopan rautatieliikennettä ja asiakasmääriä. Myös suurin ratainfrastruktuuria koskeva este toimivan kilpailun lisäämiselle on maamme rataverkoston laaja yksiraiteisuus. Monien rataosuuksien välityskyky on käytännössä nykyisin kokonaan käytössä. Mielestäni rautatiehenkilöliikenteen kilpailutus tulisi jättää kansalliseen päätösvaltaan. EU:n liikennekomissaari on jo ottanut kantaa kansallisiin lausuntoihin ja todennut, suurin osa kansallisvaltiosta on ilmoittanut kannakseen kansalliseen päätösvaltaan pohjautuvan etenemisen. Pidämme tärkeänä, että voisimme jatkossakin tehdä rautatieliikenteestä laajoja sopimusjärjestelyjä, jotka takaisivat asiakkaille hyvän, laadukkaan ja luotettavan henkilöliikenteen palvelutason mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Huolenamme on, että uusia toimijoita varmaan tulee pääkaupunkiseudun ja muun eteläisen Suomen kannattaville reiteille, mutta harvaan asutut ja ohuet liikennevirrat jäävät entistä enemmän julkisen tuen varaan. Siksi edellytämme, että unionilainsäädännön kehityksessä otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet ja tarpeet. EU:n neljäs rautatiepaketti on laaja-alainen ja kunnianhimoinen kokonaisuus. On arvioitu, että lopullinen sopu siitä saavutetaan aikaisintaan vasta vuoden 2015 aikana. Sitä ennen ovat vielä kesällä 2014 Euroopan parlamentin vaalit ja uudella parlamentillakin on asiasta sanansa sanottavana. Voimaan tultuaan paketti on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tätä varten jäsenvaltioille varataan aikaa 2-3 vuotta, joten osaksi kansallista lainsäädäntöä paketin vaatimukset tulevat siten aikaisintaan vuonna Meidän kansallisessa liikennepolitiikassa rautatiet ovat keskeinen painopiste. Pääministeri Kataisen hallitus on siirtänyt ensimmäistä kertaa sitten Suomen rataverkon rakentamisen liikenneinvestointien painopisteen ratahankkeisiin. Rataverkon ylläpito- ja kehittämisinvestointeihin osoitetaan hallituskauden aikana valtion budjettirahoitusta vuosittain keskimäärin 500 miljoonaa euroa eli enemmän kuin tienpidon investointeihin. Keskeisellä sijalla hallituskauden aikana ovat erityisesti rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uudistaminen ja rautatieliikennejärjestelmän välityskyvyn sekä täsmällisyyden parantamiseen tähtäävät investoinnit. Koko rautatieliikennejärjestelmän välityskyvyn kannalta keskeisellä sijalla on erityisesti Helsingin ratapihan kapasiteetin lisääminen. Tähän saakka linjaukset raideliikenteeseen panostamisesta ovat jääneet pitkälti juhlapuheiden asteelle. Tämä on näkynyt siinä, että Suomen yksiraiteinen rataverkko on erittäin häiriöherkkä ja matkustajat ovat saaneet kärsiä junien myöhästelystä. Kunnostusmäärärahat ovat olleet niukat ja välttämättömät uudet investoinnit ovat saaneet odottaa parempia aikoja. Kehysriihen päätökset ovat saaneet jatkoa liikennepoliittisessa selonteossa, jonka mukaan vuodesta 2016 alkaen menojen painopistettä aletaan siirtää olemassa olevan rataverkon kunnossapitoon. Raiteita rakennetaan ja parannetaan erityisesti Etelä-Suomessa. Surullisen kuuluisa Helsingin ratapihan asetinlaite uusitaan. Helsingin ja Riihimäen välille rakennetaan lisää raiteita. Raideinvestoinnit parantavat erityisesti pääradan toimivuutta ja heijastuvat siten koko Suomen junaliikenteeseen. Jos Helsingin ratapiha ei vedä, oikoradankin junat myöhästyvät. Hallitus teki lisäksi periaatepäätöksen Helsingin keskustan ali kiertävän Pisara-radan toteuttamisesta. Pisara-rata on kallis investointi, mutta sille on vaikea löytää vaihtoehtoja. Pisaran rakentaminen helpottaa Helsingin ratapihan ruuhkia ja mahdollistaa junaliikenteen kasvun. Nykyisin Helsingin ratapihalle ei mahdu uusia junia.

9 Periaatteellisen siunauksen saivat myös toimet, joilla rakennetaan lisää raidetta Venäjän suuntaan. Myös tieliikenteessä panostetaan eniten itärajalle. Linjaukset ovat oikeita, sillä Venäjän liikenne on yksi merkittävä kasvusuunta. Pakettiin sisältyy lisäksi Ylivieska-Iisalmi-ratayhteyden sähköistäminen ja Kontiomäki- Iisalmi välin peruskorjausta, sillä se on teollisuudelle tärkeä väylä. Tavara kulkee rataa pitkin Itä-Suomesta Kokkolan satamaan. Kaivosteollisuuden kasvu tulee lisäämään radan merkitystä. Riihimäen kolmioraide on odottanut vuoroaan jo pitkään. Tämä varsin vaatimaton investointi on vihdoin toteutumassa. Se mahdollistaa, että junat voivat ajaa pääradalta suoraan Lahteen ja päinvastoin. Tämä nopeuttaa merkittävästi idän ja lännen välistä tavara- ja henkilöliikennettä. Huolehtimalla rataverkosta ja rautatieliikenteen toimintaedellytyksistä panostamme kansallisomaisuuteen ja luomme siten edellytyksiä ympäristöystävällisille, nopeille sekä entistäkin luotettavammille ja laadukkaimmille rautatieliikennepalveluille tulevaisuudessa. Se minkä satsaamme raideverkostolle, ei ole poissa tieverkostoltamme, koska meidän on kyettävä vihdoin ja viimein ajattelemaan liikennettä kokonaisjärjestelmänä ja kaikkia liikennemuotoja yhtenä tärkeänä osana logistisessa ketjussa. Jokainen palanen pyritään laittamaan kuntoon omalla ajallaan ja on ymmärrettävä, että koko infraverkostosta on pidettävä hyvä huoli Tiedote : Ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden sääntelemisestä lailla SDP:n kansanedustajat Raimo Piirainen, Suna Kymäläinen, Merja Kuusisto ja Johanna Ojala-Niemelä jättivät eduskunnalle toimenpidealoitteen ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden sääntelemisestä lailla. Aloitteessa kansanedustajat esittävät, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuudesta säätämiseksi lailla siten, että verorasitus ei yhtäältä ole syrjivä eikä toisaalta heikennä kotimaisen kuljetusalan kilpailukykyä. Tienkäyttömaksuja on peritty Euroopassa ja muualla maailmalla jo pitkän aikaa. Raskaan liikenteen tienkäyttömaksuista säädetään EU-tasolla ns. Eurovinjettidirektiivillä. Nykyinen Euro-vinjettidirektiivi määrittelee raskaalle liikenteelle maksujen tason ja maksujen määräytymisperusteet. Maksut voivat olla joko kilometri- tai aikaperusteisia. Tienkäyttömaksujärjestelmiä on tällä hetkellä käytössä 21 EU:n jäsenmaassa. EU-maista ainoastaan Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Suomessa ei peritä rajat ylittävältä raskaalta liikenteeltä tienkäyttömaksuja. Suomessa kauttakulkuliikenteen sekä rajat ylittävän liikenteen määrä kasvaa koko ajan. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n vuonna 2010 suorittama laskenta osoittaa, että Suomessa raskaan liikenteen ajoneuvoista yli 7 prosenttia on ulkomaisia. Ajoneuvoista venäläisiä on yli 2 prosenttia ja muita ulkomaalaisia liki 5 prosenttia. Tällä hetkellä esimerkiksi norjalaiset kuljetusyrittäjät käyttävät kuljetuksiinsa mieluummin suomalaista tieverkostoa, koska se on heille ilmaista. Tieverkoston käyttömäärän kasvun myötä tulisi mielestämme Suomen muiden EU maiden tavoin säätää tienkäytön maksullisuudesta rajat ylittävän raskaan liikenteen toimijoille.

10 Lehtikirjoitukset keväällä 2013 Lisää kilpailukykyä Tänä keväänä hallitus teki kehysriihessä tärkeitä päätöksiä talouden vakauttamiseksi ja kasvun hedelmien synnyttämiseksi. Perusteet päätöksille olivat vahvat, koska vaurautemme kulmapilari, vienti, on hiipunut ja Suomi on nyt poikkeuksellisen altis kansainvälisen talouden taantumalle. Vientiteollisuuden hiipumisen syyt ovat laajoja ja monitahoisia, joten ratkaisutkaan eivät voi olla yksinkertaisia. Tilanteen vakavuutta kuvaa vientiteollisuuden hätähuudot. Meille kansanedustajille on tullut huolestuneita viestejä suoraan vientiteollisuuden yritysjohdosta. Keskeinen ja hyvinkin perusteltu vaatimus koskee tasavertaisia globaaleja kilpailuedellytyksiä. Selvää on, että teollisuus ei kasva ilman investointeja. Lisäksi kustannustason noustessa yritysten tuottavuus ja tehokkuus laskee. Suomen vientiteollisuus tarvitsee tasavertaiset kilpailuedellytykset globaaleilla markkinoilla verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihimme. Muuten näivettymisen kierre syventää kilpailukyvyn rapautumista. Nyt on kyettävä katsomaan käsissä olevien ongelmien yli tulevaisuuteen ja kysyttävä, onko Suomen teollisuuden toimintaympäristö investointeihin kannustava, vai ohjautuvatko investoinnit ulkomaille? Kun ratkaisemme nämä nyt käsissä olevat ongelmat, syntyvän talouskasvun lisäksi turvaamme olemassa olevat työpaikat. Hallituksen kehysriihessä tehtiin tukku kädenojennuksia teollisuuden hyväksi. Merkityksellisin yksittäinen toimi oli yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin. Sen vaikutuksiin on ladattu suuret työllisyyttä parantavat odotukset. Verokilpailussa olemme nyt kilpailukykyisiä, mutta miten on kansallisen teollisuuspolitiikan laita? Teollisuuspolitiikan pitää olla yhteiskunnan keuhkot, josta löytyy happea investointeihin ja siitä seuraavaan talouskasvuun. Yksi toimi on tukea yritysten logistiikkaa tehokkaalla ja oikein kohdennetulla tavalla. Tähän hallitus vastasi muun muassa jatkamalla alueellista kuljetustukea, jota tullaan uudistamaan nykyaikaiseksi. Tulevaisuuden suuri haaste on rikkidirektiivin vaikutuksien kompensaatio. Direktiivin vaikutuksista on tulossa keskeinen Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä heikentävä elementti. Tärkeää on, että valtiontalouden kehyspäätös vuosille antaa mahdollisuuden saattaa loppuun käynnissä olevat liikennehankkeet sekä käynnistää liikennepoliittiseen selontekoon sisältyvät uudet kehittämishankkeet, jotka aloitetaan pääosin vuosina 2014 ja Kehyspäätöksen mukaan raskaan liikenteen kaluston sallittuja enimmäismassoja ja mittoja korotetaan logistisen tehokkuuden parantamiseksi. Näillä muutoksilla arvioidaan saavutettavan säästöjä miljoonaa euroa logistiikkakustannusten alenemisen kautta. Mittojen ja massojen uudistukseen liittyy myös kipukohtia. Erityisesti tiestön ja siltojen kunnostamiseen varattu rahoitus on tarpeisiin nähden vaatimaton, eikä uudistuksella näin ollen saavuteta tavoiteltuja hyötyjä. Pidänkin tärkeänä, että uudistuksen vaikuttavuutta, hyötyjä ja aikataulua arvioidaan uudelleen. Kilpailukykyä käytetään myös työmarkkinapolitiikan aseena. EVA:n haastattelemat yritysjohtajat ovat tuominneet palkansaajat suurimmaksi kilpailukyvyn esteeksi. Heidän mielestään palkkajäykkyys sekä rekrytointi- ja irtisanomiskäytännöt olivat ne osa-alueet, joiden arveltiin heikentävän kilpailukykyä. Suurten yritysten johtajat olivat kilpailukykytilanteesta hieman myönteisemmällä linjalla. Sitä vastoin maailman talousfoorumi nosti Suomen kilpailukykymittarilla neljänneltä sijalta kolmanneksi. Perusteluna maailman talousfoorumilla oli osaava työvoima. Suomen menestymisessä ei ole pelkästään kysymys kilpailukyvystämme, vaan meidän pitää tuottaa tavaroita ja palveluja, joilla on maailmanmarkkinoilla aitoa kysyntää. Yritysjohdon on syytä myös katsoa omaan napaansa. Tutkimusten mukaan Suomen kilpailukykyä on keskeisesti heikentänyt yritysjohtajien strategiset virheet ja uudistumisen kyvyttömyys.

11 Lakialoitteita ampuma-aselakiin ja kuvaushaaskat Metsästäjät joutuvat joskus jäljestämään ja lopettamaan muun muassa ajoneuvon tönäisemiä ja siitä haavoittuneita suurpetoja hankalissa olosuhteissa. Tällainen tilanne on metsästäjälle vaarallinen ja metsästäjä voi joutua puolustamaan omaa henkeään. Nopeasti käteen otettava tehokas käsiase olisi paras ase näihin tilanteisiin. Haavoittuneen suurpedon jäljestämisessä olevalla poliisilla on aina turvanaan tehokas käsiase, mutta poliisin apuna olevilla metsästäjillä ei tätä turvaa ole. Arvion mukaan Suomessa on noin 3000 poliisille apua antavaa metsästäjää, ja näiden metsästäjien turvaksi käsi-aseen käyttö olisi sallittava. Ampuma-aselakia muutettiin vuonna 2011 siten, että metsästyslainsäädännön mukaan aseen hankkimislupaa ei voida antaa muuta ampuma-aselaissa tarkoitettua ampuma-asetta kuin kertatulitoimista pienoispistoolia taikka pienoisrevolveria varten. Tekemässäni lakialoitteessa esitän tätä ehtoa poistettavaksi. Lain muuttamiseen johtanutta hallituksen esitystä eduskunnassa käsiteltäessä oli esillä ehdotuksia käsiaselupien antamisesta tällä perusteella myös muun tyyppisiin lyhyisiin käsiaseisiin. Haavoittuneiden eläinten lopettamiseen on esitetty käytettäväksi myös täyteispatruunoilla varustettua haulikkoa. Haulikko on pitkäpiippuinen ampuma-ase, eikä sitä voi käyttää riittävän nopeasti esimerkiksi haavoittunen karhun lopettamisessa. Haavoittuneita eläimiä joudutaan lopettamaan myös asutusten lähellä, jolloin tehokkaan käsiaseen käyttö olisi erityisen perusteltua. Jos lakialoitteeni hyväksytään, tarkoittaa se samalla metsästysasetuksen muuttamista siten, että tehokkaan käsiaseen käyttö sallitaan, kun kysymyksessä on haavoittuneiden suurpetojen lopettaminen. Ampuma-aselakiuudistuksessa tuotiin lakiin vaatimus ampuma-asekouluttajan todistuksesta. Ampumaasekouluttajan todistus on edellytys hankkimisluvan saamiseksi käsiaseelle eli pistoolille, revolverille, pienoispistoolille tai pienoisrevolverille. Ampuma-aselaissa on säädetty myös harrastuksen jatkumisen osoittaminen. Metsästyslainsäädännön mukaan aseen hallussapitoluvan haltijan on toimitettava viiden vuoden välein lupa viranomaiselle: ampuma-asekouluttajan antama todistus ampumaurheilun ja - harrastuksen aktiivisesta harrastamisesta, riistanhoitoyhdistyksen antama todistus loukku- tai luolapyynnin aktiivisesta harjoittamisesta; taikka, luotettava selvitys ampuma-aseen käytöstä näytökseen, kuvaukseen tai muuhun vastaavaan esitykseen. Lupaviranomainen voi tarvittaessa vaatia luvanhaltijaa esittämään harrastuksestaan muitakin selvityksiä. Metsästyksen harrastajat asuvat usein syrjäseuduilla ja näillä paikkakunnilla ampumaseuraan kuulumattoman on kovin hankala löytää ampuma-asekouluttajaa, joka kirjoittaisi hänelle todistuksen. Lakialoitteessa esitän vaatimuksen ampuma-asekouluttajan todistuksesta luovuttavaksi, jos luvanhakija pystyy muuten luotettavasti todistamaan harrastuksen jatkumisen. Lakialoitteessani esitän riittäväksi todistuksesi metsästysseuran, tai riistanhoitoyhdistyksen, tai kolmen luotettavan henkilön todistusta. Jättämässäni kirjallisessa kysymyksessä kysyn maa- ja metsätalousministeri Koskiselta, aikooko maa- ja metsätalousministeriö selvittää kuvaushaaskojen käytön laajuuden, haitat ihmisille ja ohjeistaa kuvaushaaskojen perustamisen nykyistä selvemmin, jossa säännellään myös turvaetäisyydet asutuksiin. Haaskoja käytetään yhä enemmän suurpetojen katselussa ja kuvauksessa. Kuvaushaaskan voi perustaa maanomistajan luvalla. Vaatimuksena on lisäksi, että haaskaa ei saa sijoittaa lähelle asutusta. Osa haaskoista on käytössä ympäri vuoden, osa suljetaan ennen karhunmetsästyksen alkua. Avoimista haaskoista voi olla metsästykselle haittaa, koska karhut tottuvat käymään haaskoilla ja kesyyntyvät jatkuvan haaskaruokinnan seurauksena. Karhujen kesyyntyminen merkitsee myös petojen ja ihmisen välisen konfliktiriskin lisääntymistä. Kesyyntyneet suurpedot menettävät vähitellen luontaisen pelkonsa ihmistä kohtaan, mikä voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin karhun ja ihmisen kohtaamisissa.

12 Tekojen puolue Oppositiopuolueet ovat arvostelleet hallitusta sen saamattomuudesta. Suotakoon oppositiolle tämä arvostelun mahdollisuus. Kun katsotaan tosiasioita opposition retoriikan ylitse, nähdään hallitus, joka on toteuttanut nimenomaan SDP:n lupauksia. SDP antoi eduskuntavaaleissa sitoumuksia, joista keskeisimpiä olivat verotuksen oikeudenmukaistaminen, työllisyyden vahvistaminen ja ansaittujen eläkkeiden turvaaminen. Näille tavoitteille SDP sai kansan tuen ja puolue on toiminut lupaustensa mukaisesti. Verotukseen on tehty uudistuksia ja tärkeää on, että tehdyt veropäätökset ovat olleet oikeudenmukaisia ja ovat kaventaneet tuloeroja. Palkansaajien työtulo- ja perusvähennyksiä on nostettu 100 euroa kuukaudessa. Pääomatulon verotukseen tehtiin isoja muutoksia, joita vielä tulevassa budjettiriihessä tarkennetaan. Pääomaverosta tehtiin progressiivinen, eli maksukyvyn mukaan kasvava, ja kaikki osinkotulot laitetaan verolle. Iso uudistus oli, kun TV-lupa poistettiin ja tilalle otettiin YLE-vero, joka suosii pienituloisia. Yritysten verovähennyksiin tehtiin muutoksia, niitä karsitaan ja mennään kohti laajaa sekä yhtenäistä veropohjaa. Kehysriihessä sovitut uudet lisäpäätökset liittyvät talouskasvuun, työllisyyteen sekä julkisen talouden kestävyyteen. Tehtyjä linjauksia arvioitiin hallitusohjelman kolmen painopisteen näkökulmasta. Ne ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kehysriihessä sovittu yhteisöveron alennus tuo lisää kilpailukykyä sekä kasvua ja työtä. Vaikka taloustilanne on vaikea ja hallitus panostaa kasvuun ja työllisyyteen, myös perusturvaa parannettiin. Toimeentulotuen perusosaan tuli kuuden prosentin korotus. Työmarkkinatuen tarveharkinta poistettiin eli puolison tulot eivät enää vaikuta tuen saantiin. Perheiden arkeen on tuotu tukku uudistuksia. Joustava hoitoraha parantaa töihin palaavan vanhemman mahdollisuuksia tehdä vajaata päivää. Samaa auttaa myös tuntiperusteinen päivähoito. Isyysraha pitenee yhteensä 54 arkipäivään ja yksinhuoltajalle maksettavaa perusosaa korotetaan 10 prosenttia. Hallituksen satsaukset työhön näkyvät. Työllisyysmäärärahoja lisättiin, ja eläkeikää ei ole nostettu. Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu on käynnistetty ja työvoiman palvelukeskusmalli tulee koko maahan. Työllisyyden hoidon määrärahakehityksestä on huolehdittu. Liikennepoliittisen selonteon kaikki tie- ja ratahankkeet toteutetaan. Tällä on alueille merkittävä työllisyysvaikutus. Rikkidirektiivin kuluja tilkitään ja kuljetustuki jatkuu. Nuorten ja vanhusten tilannetta parannetaan uusilla ja voimakkailla toimilla. Nuorisotakuu otettiin käyttöön Euroopan kärkimaana. Takuun toteuttamiseen annettiin lisärahaa 60 miljoonaa euroa/vuosi. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan käytetään yhteensä 183 miljoonaa vuosina Oppisopimuskoulutukseen on ohjattu lisärahaa 22,5 miljoonaa. Vanhuspalvelulaki astuu voimaan tänä kesänä. Jokainen ikäihminen saa oman palvelusuunnitelman ja avioparin yhdessä pysyminen hoidoissa taataan. Lisäksi hallitus tukee ikäihmisten kotona asumista muun muassa avustuksia lisäämällä ja hissiremonteilla. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahaa korotetaan kuudella miljoonalla eurolla ja pitkäaikaisen laitoshoidon haitta-asterajaa laskettiin 25 prosentista 20 prosenttiin vuoden 2013 alusta. Suomen taloudellinen menestys perustuu korkeaan työllisyysasteeseen, kilpailukykyiseen talouteen, korkeaan osaamiseen, tasa-arvoisiin palveluihin sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja jokaisen osallisuuteen perustuvaan hyvinvointimalliin. Näiden menestystekijöiden varaan rakennetaan myös tuleva talouskasvu, ja näiden tekijöiden puolesta SDP on vastuullisesti sitoutunut toimimaan.

13 Kunnioitusta veteraaneille ja omaishoitoperheille Huomenna vietetään kansallista veteraanipäivää, jolloin muistamme sodan loppumista toisessa maailmansodassa Suomen osalta ja sotaveteraanien uhrauksia maamme puolesta. Suomessa on elossa sotaveteraania, ja heistä on sotainvalideja. Veteraanien keski-ikä on noin 90 vuotta. Korkeasta iästä huolimatta valtaosa veteraaneista asuu itsenäisesti joko omassa kodissaan tai palvelutalossa. Kunniatehtävämme on turvata veteraaneillemme heidän tarpeensa mukaiset palvelut ja laadukas vanhuus. Hallitus huomioi kehysriihessä rintamaveteraanien vanhuudenhuollon turvaamisen tuomalla uudistuksia, joiden tavoitteena on varmistaa riittävät palvelut sotaveteraaneille. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahaa korotetaan kuudella miljoonalla eurolla ja pitkäaikaisen laitoshoidon haitta-asterajaa laskettiin 25 prosentista 20 prosenttiin vuoden 2013 alusta. Näiden kustannusvaikutus on yhteensä arviolta yhdeksän miljoonaa euroa vuonna 2014 ja kahdeksan miljoonaa euroa vuonna Osa veteraaneista on omaishoidon piirissä. Omaishoidon tilanne eri puolilla maata on nyt hyvin kirjava, ja omaishoitajien kannalta tilanne on usein huono ja kohtuuton. Osalla kunnista omaishoidon määrärahat loppuvat kesken vuoden ja osa uusista hakijoista on pakotettu odottamaan vuoden vaihtumista, jolloin uudet määrärahat ovat käytettävissä. Näin kävi myös Kainuun maakuntayhtymän omaishoidon määrärahoille. Tällainen epävarmuus on omaishoitajien kannalta erityisen moitittavaa ja eriarvostavaa. Omaishoitajat tekevät sitovaa ja raskasta työtä. Sosialidemokraatit ovat yksimielisiä siitä, että omaishoitajien asemaa on parannettava. Määrärahojen riittävyyden lisäksi omaishoidon tueksi on oltava riittävästi kotiin vietäviä palveluita, joilla saadaan hyvinvointia niin omaishoitajalle kuin omaishoidettavalle. Olennaisinta on, että omaishoitajia kohdellaan samalla tavoin riippumatta siitä, mikä hänen kotikuntansa on. Ei lapsilisäkään vaihtele sen mukaan, missä satut asumaan. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet on yhtenäistettävä kaikille omaishoitajille tasavertaisiksi. Hallitus on tunnistanut omaishoitajien ongelmat ja puuttui ohjelmassaan tähän negatiiviseen kehitykseen. Hallitusohjelman mukaan omaishoitoa laajennetaan ja sen kriteerit yhtenäistetään. Eduskunnan hyväksymään valtion talousarvioon sisältyi vuositasolla 10 miljoonan euron suuruinen pysyvä valtionosuuden lisäys omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseen kunnissa. Tarkoituksena on, että valtionosuuden lisäys käytetään omaishoitoperheiden kotiin annettaviin palveluihin ja omaishoitajien jaksamista tukeviin palveluihin. Hallituksen ohjelma sisältää muitakin omaishoidon kehittämiskohteita. Tähän kehitystyöhön on asetettu laaja-alainen työryhmä, joka luovuttaa raporttinsa tämän vuoden loppuun mennessä.

14 Pikavippi oli vikatikki Kesäkuun alussa voimaan astuu niin sanottu pikavippilaki, jossa määritetään korkokatto kuluttajaluotoille. Muutoksen tarkoitus on, että kuluttaja saa pieniä luottoja nykyistä kohtuullisemmilla ehdoilla. Uudistusta laadittaessa oletettiin nykyisenkaltaisten pikaluottojen vähenevän, ja ennen lain voimaantuloa uudistus onkin jo vaikuttanut pikavippialaan. Suomen pienlainayhdistys lakkautetaan kesäkuussa, ja iso osa pikavippiyrityksistä on lopettanut toimintansa. Velkasyövän parantaminen on alkanut. Velka-asioissa pitää ymmärtää, että velka on kahdenpuolinen sopimus, josta myös luotottaja on vastuussa. Jos yritys ajautuu maksuvaikeuksiin, yhtenä sopeutuskeinona on velkajärjestely, jossa yrityksen velkoja leikataan ja kuluja kohtuullistetaan. Samoin pitää arvioida tilanne pikavippivelkaisten kohdalla. Pikavippivelallisen auttamista ei olisi ollut ainakaan se, että pikavippiyritysten olisi sallittu jatkaa velallisten kuppaamista järjettömän suurilla koroilla ja kuluilla. Itse velallisten pitää myös ymmärtää, että pikavippi ei ole pelastusrengas. Kainuun Sanomat uutisoi ( ) pikavippilakiuudistuksesta, jossa pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja kertoi, ettei pikavippiala ota vastuuta muutoksesta. Lain valmistelussa mukana olleena kansanedustajana voin kertoa, ettei tällaista vastuuta ole alan yrityksiltä odotettukaan. Pikavippiyritykset ovat kylläkin saaneet toiminnallaan aikaan korvaamatonta vahinkoa. Nyt tälle kansalaisten vedätykselle laitetaan suitset. Yhteiskunnan on nyt aktivoiduttava pikavippivelallisten auttamiseksi usealla tasolla. Kaikista vaikeimpien velallisten asioiden hoitamiseksi meillä on Takuu-Säätiö, josta löytyy apu useille velallisille. Velallisen luottotietojen menetys aiheuttaa kuitenkin hankaluuksia uusiin luototuksiin, siksi myös positiivisen luottorekisterin kehittämiseen pitää tarttua tosissaan. Yhtenä keinona on kehittää kuntien sosiaalista luototusta, tähän on myös valtion panoksellaan osallistuttava. Erityisen tärkeää tässä velallisten asemaan vaikuttavassa muutostilanteessa on varmistaa velkaneuvontaan riittävät resurssit. Rajamäki ja Piirainen: VR tuo Kainuuseen 1630 vuoden edestä uskoa Kansanedustaja, VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Kari Rajamäki (sd.) ja kainuulainen kansanedustaja, liikennevaliokunnan jäsen Raimo Piirainen (sd.) ovat tyytyväisiä VR:n päätökseen investoida 55 miljoonaa euroa uusiin vaunutilauksiin. Ne käsittävät 13 ohjaus- ja 11 ravintolavaunua, jotka ovat käytössä vuoden 2015 syksyyn mennessä. - Tehty ratkaisu luo uskoa suomalaisen työn ja osaamisen mahdollisuuksiin kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Ratkaisu viestii myös VR:n vahvaa tahtoa ylläpitää huolta kilpailukyvystään ja palveluidensa laadusta, Rajamäki luonnehtii. Nyt saavutettu ratkaisu on edustajien mukaan suomalaisen työn laadun arvostuksen lisäksi myös tehokas piristyspilleri alueelle. - Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tällä ratkaisulla ja optiolla on suuri alueellinen merkitys työllisyydelle. Käytännössä se tuo Kainuuseen 1630 henkilötyövuotta lisää uskoa, sanoo Piirainen

15 Kuullaanko vai ei? Helsingin Sanomat uutisoi isosti, miten maa- ja metsätalousministeriö valikoi itselleen mieleistä tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi. Ministeriön ajamien asioiden kannalta ristiriitaiset tutkimustiedot tunnutaan polkevan maton alle. Ministeriö on muun muassa syrjäyttänyt ympäristö- ja metsäntutkijat metsälakiesityksessään sekä meren- ja kalantutkijat lohikiintiöissä. Päätöksenteon tulee pohjautua perusteltuun ja tutkittuun tietoon. Eduskunnassa esimerkiksi valiokunnat kuulevat kulloinkin käsittelyssä oleviin asioihin liittyen asiantuntijoita laajastikin. Tarkoituksena on saavuttaa mahdollisimman kattava tietomäärä, jotta päätöksenteko pohjautuisi laajaan näkemykseen ja lopputulos olisi hyvä. Maa- ja metsätalousministeriöllä näyttäisi olevan toisenlainen käytäntö. Kun muilla hallinnonaloilla luotetaan alan parhaiden tuntijoiden muodostamiin ministeriön ulkopuolisiin työryhmiin, niin maa- ja metsätalousministeriö ei ole uskonut asiantuntijoita, vaan poikkeuksetta ovat vieneet päätöksiä haluamallaan tavalla. Tästä on esimerkkinä nyt koolla oleva lohistrategiatyöryhmä, jossa virkamiesvetoisesti käsitellään asiaa tuntemattomilla kaupan alan ihmisillä sen sijaan, että koolla olisi asiaa parhaiten tuntevien, ministeriön ulkopuolisten muodostama työryhmä. Kala-asioissa ministeriö ja tutkijat ovat olleet napit vastakkain jo vuosia. Itämeren lohikantojen määrää arvioi kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES. Monena vuonna toteutunut kiintiö on kuitenkin ollut kaksinkertainen siihen nähden, mitä tutkijat ovat arvioineet kalastuksen kestäväksi määräksi. Täksi vuodeksi ICES esitti pyyntimääräksi lohta, mutta EU:n komissio vahvisti kiintiöksi lohta. Eduskunta kannatti tutkijoiden suositusta, mutta maa- ja metsätalousministeriö oli suuren kiintiön kannalla. Ministeriö on pitkään esittänyt kaksinkertaisia ja vuosi sitten jopa nelinkertaisia kiintiöitä. Kuhan kohdalla sekä yliopistojen että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat ovat esittäneet vuosia alamitan nostoa ja verkkojen silmäkoon kasvattamista tuloksetta. Nämä ja useat muut esimerkit osoittavat, miten maa- ja metsätalousministeriö lakaisee omien tavoitteidensa kannalta ristiriitaiset tutkimustulokset roskakoppaan. Maa- ja metsätalousministeriön ja asiantuntijoiden välillä on ollut suurta ristiriitaa lisäksi suurpetojen metsästysmäärien ja metsälain suhteen. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) on kiistänyt tutkimustiedon valikoinnin muun muassa todeten, ettei ole kiellettyä ajatella omillakin aivoilla. Koskinen arvioi metsälain valmistelun osalta asiantuntijoiden käsitelleen epäolennaisia asioita. Tämä vuoksi kysyin Eduskunnan kyselytunnilla ( ) ministeri Koskiselta, miksi ministeriönne linja toistuvasti eroaa maamme johtavien asiantuntijoiden linjasta? Kysymyksen ministeri varmaan kuuli, mutta kieltämällä edelleen asiantuntijoiden tutkimustulokset ja kannanotot, päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja puolueettomuutta ei edistetä

16 Talvivaaralle kymmenen vuoden koeaika SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen kritisoi voimakkaasti Talvivaaran hallitsematonta jätevesitilannetta. - Talvivaaran aloittaessa kaivostoimintansa Kainuussa iloittiin talouden uudesta piristysruiskeesta ja yhtiön talousvaikutukset ovatkin olleet maakunnassa valtavat. Suuret talousvaikutukset eivät kuitenkaan anna Talvivaaralle oikeutta pilata luontoa ja muiden kainuulaisten toimialojen toimintamahdollisuuksia, Piirainen sanoo. Ympäristöystävällistä kaivosta ei ole olemassakaan ja lähtökohtana pitää olla, että kaivokset aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Näissä toimissa Talvivaara on epäonnistunut pahoin. Vuotavien kipsisakka-altaiden aiheuttamat ympäristöhaitat ovat vielä avoimet, kukaan ei vielä pysty arvioimaan luotettavasti vahinkojen kokonaisvaikutuksia. Karanneet jätevedet ovat nyt varastoituna maanpäällisiin altaisiin, jotka eivät ole haitallisten aineiden varastointiin luotettavia. Yhtiön tärkein tehtävä on nyt saada jätevedet varastoitua luotettavasti, jotta pohjavesiä ei aseteta vaaraan. Jätevedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen on ensisijaisen tärkeä Talvivaaran tulevaisuuden kannalta. Se mahdollistaisi todellisen suljetun vesien kierrätyksen. Näissä olosuhteissa Talvivaaran kannattaa harkita tarkkaan toiminnan laajentamiseen liittyvien lupien hakemista. Uraanioksiidin talteenottoa pidän kuitenkin tärkeänä toimenpiteenä tässä vaiheessa.talvivaaran on nyt stabiloitava toimintansa ja kohdistettava tarmonsa jätevesien hallintaan ja ympäristönsuojeluun. Jos asia olisi minusta kiinni, palaisin yhtiön laajennushankkeisiin kymmenen vuoden kuluttua, jona aikana yhtiö voi osoittaa vastuullisuutensa, Piirainen toteaa lopuksi. Kehysriihen tulos ristiriitainen Kehysriihi on käyty ja tulokseksi saatiin monella tasolla positiivisia uutisia, mutta myös hiukset pystyyn nostattavia uudistuksia. Hallituksen harha-askeleena voidaan pitää osinko- ja yritysverouudistusta, joka mielestäni epäonnistui ja täytyy palauttaa uuteen valmisteluun. Aikaa siihen on riittävästi, oikeudenmukainen ratkaisu täytyy löytyä ensi syksyn budjettiriiheen mennessä. Tällöin viimeistään mitataan, miten joustava on yritys- ja osinkoverouudistuksen lainvalmistelun yhteydessä sovittu kasvu-, työllisyys- ja tulonjakovaikutus -sopimus. Kasvua hakevalla osinkoverouudistuksella on kaksi puolta. Uudistuksen tarkoituksena oli kannustaa kasvuyrityksiä lisäämään nettovarallisuutta, eli jättämään voitot yritykseen tuottamaan uusia kasvun hedelmiä. Tällä tietysti odotetaan olevan työllisyysvaikutuksia. Kolikon toisella puolella päivää paistattelee osakkeenomistaja, joka voisi nostaa listaamattoman yrityksen nettovarallisuutta omaan taskuunsa vain noin 8 % verolla, kun palkansaajat maksavat ansiotuloistaan moninkertaisen veron. Eihän tämä voi olla oikein ja siksi hallituksen pitää löytää ratkaisu, joka on oikeudenmukainen ja kasvuun sekä työllisyyteen kannustava. Kehysriihen hyvä anti oli, ettei valtiotalouden kovien talouspaineiden alla sosiaaliturvaa leikattu. Pienituloisimpien palkansaajien verotus kevenee, eikä arvonlisäveroa koroteta. Asumistuen taso nousee. Kokonaisuuden kannalta tärkeää on, että valtion velkasuhde kääntyy laskuun. Sosialidemokraattien liikennevaliokunnan vastaavana olen erityisen tyytyväinen siihen, että kaikki sovitut liikennehankkeet aloitetaan. Hankkeilla on työllisyysvaikutuksia ja ne parantavat Suomen kilpailukykyä. Liikennepakettia täydentää viiden miljoonan euron alueellinen kuljetustuki, joka säilyy ja sitä uudistetaan nykyaikaiseksi

17 Sote- ja kuntauudistus kaikkien etu Kuntauudistus aiheuttaa voimakkaita tunteita, koska kotikunta on suomalaisille tärkeä identiteetin ja turvallisuuden antaja. Kotiseuturakkaus koetaan voimakkaampana kuin uudistamisen tarve, joten muutosvastarinta on ymmärrettävää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen sekä kuntauudistus eivät hävitä kenenkään kotikuntaa mihinkään, toisin kuin porvarimedian tarkoitushakuinen propaganda väittää. Suomi on maantieteellisesti haastava maa ja kuntalaiset ovat nyt paikoin tyytymättömiä tarjottuihin kuntapalveluihin. Tympiihän se, jos joutuu juoksemaan kuntapalveluiden perässä paikasta toiseen ja palveluihin pääsy voi kestää kohtuuttoman kauan. Näihin kuntalaisten arkipäivän ongelmiin hallituksen sote- ja kuntauudistuksella puututaan. Kuntakentän kokonaisuus täytyy saada paremmin hallintaan. Kuntien rahatilanne on nyt paikoin heikko, joten satsaukset perusterveydenhuollon kehittämiseen kunnissa ovat olleet olemattomia. Siksi sote-uudistuksen kärkenä on terveyskeskusten toiminnan vahvistaminen. Kun terveyskeskukset pystyvät vastamaan monipuolisesti kysyttyihin palveluihin, se vähentää erikoissairaanhoitoon lähettämisen tarvetta. Tästä syntyy kunnille merkittävät säästöt. Sama koskee kuntauudistusta. Kun kunnilla on leveämmät hartiat, eli parempi kantokyky, saadaan kokonaisuudet hallintaan ja näin pystytään myös karsimaan päällekkäisiä toimintoja. Hallituksen kunta- ja sote-uudistusta ei voida, eikä kannata, peruuttaa. Uudistukset ovat kuntalaisten kannalta välttämättömiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmämme on toimittava tulevaisuudessa oikeudenmukaisemmin ja tasa-arvoisesti. Toimivat kuntapalvelut ovat ihmisten perusoikeuksia. Kainuun maakuntakokeilu jätti kainuulaisille hyvän perinnön. Olemme askeleen edellä muuta maata kuntien välisessä yhteistyössä. Myös tehdyistä virheistä on opittu. Näistä asemista on hyvä ponnistaa kohti toimivien kuntapalvelujen Kainuuta

18 Nuorten yhteiskuntatakuu onnistuu yhteistyöllä Nuorten työttömyys ja syrjäytyminen ovat olleet jo vuosikausia vakava ongelma, ja niiden korjaaminen on pohjoismaisen hyvinvointimallin suurimpia haasteita. Nyt hallituksen toimilla vähennetään nuorisotyöttömyyttä nuorille suunnatulla nuorisotakuulla. Nuorisotakuun tavoitteena on katkaista nuoren työttömyys lyhyeen ja auttaa nuorta pääsemään kiinni työpaikkaan tai aktiivitoimien piiriin. Nuoren kannalta ensimmäinen työpaikka on se tärkein, joten hallitus tarjoaa työantajalle 700 euron sanssirahan, joka palkkaa nuoren pysyvästi, määräaikaisesti tai osa-aikaisesti. Tuki koskee myös oppisopimuskoulutusta, johon opetusministeri Gustafsson esittää hallituksen puolivälinriihessä 30 miljoonan euron lisäystä. Nuorisotakuun onnistuminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, ja olennaista nuorisotakuun onnistumisessa on aidot kumppanuudet yli hallinnonrajojen. Keskeinen merkitys on muun muassa työmarkkinajärjestöjen, työnantajien, järjestöjen, kuntien ja itse nuorten välisellä vuoropuhelulla. Kaikilla osapuolilla pitää olla tietoa nuorisotakuun mahdollisuuksista. Rakennusteollisuus on tarttunut eturintamassa nuorisotakuuseen. Se kertoo kehittäneensä työntekijäpuolen kanssa työllistymispolun, missä nuori voi opetella työnteon kulttuuria. Näitä työnantajien esimerkkejä tarvitaan ja toivottavasti esimerkit viittaavat siihen, että yritykset ovat valmiita kantamaan vastuunsa hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuudesta. Myös kuntien on osaltaan vastattava nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisesta. Hallitus toivoo, että kunnat ovat aktiivisia toimijoita ja pyrkivät työllistämään mahdollisimman paljon työttömiä nuoria. Kunnat voivat edistää nuorisotakuun onnistumista perustamalla nuorisotakuutyöryhmiä, jotka tukevat alueellisten toimenpiteiden toteuttamista. Nyt nuorten työllistämiseen on tarjolla reilu tuki, joka kuntien kannattaa hyödyntää. Nuorisotakuu on täysin uusi työväline hallituksen työkalupakissa, ja määrärahojen riittävyyttä on siksi tarkasteltava jatkuvasti. Mikäli nuorisotakuu saa toimijoilta kannatusta ja palkkatukea käytetään laajasti, nuorisotakuun lisärahoittamiseen hallitukselta löytyy poliittista tahtoa. Kainuu oli yksi voittaja toisen asteen koulutuspaikkojen alueellisessa kohdentamisessa. Kainuun ammatillisen peruskoulutuksen suhteellinen saatavuus nousisi 0,82 aloituspaikasta 0,84 aloituspaikkaan jokaista toiselle asteelle siirtyvää nuorta kohden. Peruskoulun päättäneet nuoret ovat vasta 15-vuotiaita, joten tärkeää on taata näille nuorille koulutuspaikka omalla kotiseudulla. Oikein mitoitetut toisen asteen koulutuspaikat ja nuorisotakuu yhdessä ehkäisevät tehokkaasti nuorisotyöttömyyttä ja siitä mahdollisesti seuraavaa syrjäytymistä

19 Talouden haasteisiin vastattava tekemisellä Suomalainen työ on haastettu globaaleilla työmarkkinoilla ja tilanne on kehittynyt huolestuttavaksi. Teollisuudesta on kadonnut viimeisen neljän vuoden aikana työpaikkaa ja selväksi on käynyt, että Suomessa tarvitaan uutta ja innovatiivista otetta teollisuuspolitiikkaan. Teollisuuspolitiikan kärkenä pitää olla suomalaisen työn lisääminen ja teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen, joilla luodaan myös uusia kasvualoja. Teollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä turvataan muun muassa väyläinvestoinneilla, energia- ja ympäristöpolitiikalla. Erityisen tärkeä rooli työllistämisessä ja talouden elvyttämisessä on väylä- ja ratahankkeilla. Yritystukia on käytetty Suomessa urautuneita malleja käyttämällä, ja valitettavasti yritystuilla ei ole aina saatu kestäviä tuloksia aikaiseksi. Siksi hallitus on pyrkinyt karsimaan tehottomaksi osoittautuneita ja joskus myös kilpailua vääristäviä tukia. Tukemisessakin on tärkeää erottaa jyvät akanoista. Suuret yritykset ovat olleet etulyöntiasemassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin nähden, koska suuryrityksillä on mahdollisuus sijoittaa henkilöresursseja tukibyrokratian hoitamiseen. Tämä on osaltaan vääristänyt kilpailuasetelmaa suurten yritysten hyväksi. Yritystuet voivat näin ollen haitata vapaiden markkinoiden toimintaa ja ovat vaikutuksiltaan kansantaloudelle pikemminkin negatiivisia. Kun yritystuet kohdennetaan oikeudenmukaisesti osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, pystytään vahvistamaan kasvua tukevaa rakennemuutosta ja aikaansaadaan suomalaisille uutta työtä. Kuljetustuet ovat tasanneet yritysten syrjäisyydestä johtuvaa kustannusrakennetta ja tuki on keskeinen sijainnista johtuvan haitan kompensaatio yrityksille. Nykymuotoinen kuljetustuki on nyt lakkautuslistalla. Kuitenkin lakkautettava kuljetustuki on korvattavissa nykyaikaisemmalla sijaintipaikkatuella, jolloin tuki kohdistuisi tarkemmin rajatuille alueille, muun muassa vientitoimintaan sekä satamiin. Sijaintipaikkatuen täytyy tukea myös luonnonvarojemme käyttöä. Näin tuen vaikuttavuus olisi kansantaloudelle entistä merkittävämpi. Valtio harjoittaa aktiivista omistajapolitiikkaa talouden eri sektoreilla, ja valtion omistajapolitiikka on nostettava vahvempaan rooliin elinkeino- ja teollisuuspolitiikassa. Muun muassa meri- ja telakkateollisuuden terveessä yritystoiminnassa sekä kaivostoiminnassa valtion mukanaolo olisi tärkeää. Molemmilla teollisuudenaloilla on useita kasvumahdollisuuksia ja tämä on syytä ottaa huomioon uutta teollisuuspolitiikkaa luodessa

20 Backmanin työryhmän raportissa kasvun eväät Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä onnistui työssään tuomaan uutta näkökulmaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseen. On tärkeää, että visioita kyseisen alueen kehittämiseksi mietitään porukalla ja tähdätään siihen, että esitykset muuttuvat tekemisiksi. Raportin laadinnassa on otettu huomioon Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet, eikä raportissa ole pyritty niinkään esittämään yksityiskohtaisia konkreettisia toimenpiteitä. Työryhmä näkee Itä- ja Pohjois-Suomen alueena, jolla on potentiaalia vahvaan kasvuun. Kasvupotentiaali syntyy alueella olevista luonnonvaroista, osaamisesta sekä sijainnista strategisesti keskeisellä paikalla. Itä- ja Pohjois-Suomen kehitys ei tule itsestään, vaan se edellyttää työryhmän laatimia kehittämistoimenpiteitä. Tässä maakuntien oma-aloitteisuus ja tekeminen ovat tärkeitä. Ryhmän yksi tärkeä esitys on keinot päättyvän kuljetustuen jatkamiseksi, jotta Pohjois- ja Itä- Suomen yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa. Kuljetustuki on keskeinen sijainnista johtuvan haitan kompensaatio alueen yrityksille. Esimerkiksi Ruotsissa kuljetustuki on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Lakkautettava kuljetustuki on korvattavissa nykyaikaisemmalla sijaintipaikkatuella ja toivottavaa on, että tähän löytyy poliittista tahtoa. Työryhmä osuu tärkeään kohteeseen, kun se kiinnittää huomion alueen kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Yksi tulevaisuuden haaste on nimenomaan osaavan työvoiman varmistaminen alueen tarpeisiin, ja tämä on huomioitava koulutuksen aloituspaikkojen mitoituksessa. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamisen jatkaminen on myös työryhmän esityslistalla. Tähän asiaan hallituksen on syytä tarttua tekevällä otteella. Nyt valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamisen toteutusvauhtia ei voi ylistää. Työryhmä näkee kasvun mahdollisuuksia muun muassa ICT- ja elektroniikka-aloilla. Kasvualojen lisäksi on tärkeää huolehtia metalli- ja metsäteollisuuden kilpailuedellytyksistä sekä energian turvaamisesta näille aloille. Mekaanisen metsäteollisuuden kehittämisen lisäksi työryhmä näkee kasvua suomalaisessa biotaloudessa, muun muassa bioenergiassa ja biopolttoaineissa. Koska paperi- ja selluteollisuus sekä perinteinen mekaaninen puunjalostusteollisuus eivät enää riitä teollisuuden kasvuun Suomessa, puuvaroja on vapautunut biomassaan pohjautuvien tuotteiden tarpeisiin. Tällä sektorilla Pohjois- ja Itä-Suomella on iso mahdollisuus, kun sitä ymmärretään valtion taholta tukea ja maakunnissa parhaalla tavalla hyödyntää. Itä-Suomessa on koettu vahva tarve lisätä venäjän kielen osaamista, koska tällä on Itä-Suomelle erityisen tärkeä elinkeinopoliittinen, työllisyyttä ja elinvoimaisuutta edistävä merkitys. Valtiovalta on reagoinut tähän kehitykseen, kun opetusministeri Jukka Gustafssonin esityksestä venäjän kielelle ollaan antamassa uutta elintilaa vuonna 2016 voimaan tulevalla perusopetuksen tuntijaolla ja opetussuunnitelmalla, jonka perusteet mahdollistavat venäjän kielen opiskelun joko pakollisen tai valinnaisena. Venäjän kielen osaamisella tullaan parantamaan hyvinvointia erityisesti Itä-Suomessa, jossa venäjän kielen osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän muun muassa matkailun ja kaupan alalla sekä julkishallinnossa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL

Lisätiedot

Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille. 14. elokuuta 2019

Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille. 14. elokuuta 2019 Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille 14. elokuuta 2019 Suomen talous kasvaa hidastuen Maailmantalouden kasvu vaimenee Epävarmuuden kasvu vähentää

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Risto Saari, LVM Rata 2018 Sääntely ja monitoimijaympäristöön siirtyminen Ajankohtaisia asioita 1. EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano - uuden

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Kaupallinen rataliikenne

Kaupallinen rataliikenne Kaupallinen rataliikenne Kimmo Rahkamo Pori Parkano Haapamäki rataseminaari Parkano Proxion Train Proxion Train on ensimmäinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Tavoitteena varmistaa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA Toimialajohtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 27.4.

Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA Toimialajohtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 27.4. Asiantuntijakuuleminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta-ja koulutustakuu Seminaari 17.1.2013/Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta- ja koulutustakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää

Lisätiedot

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Miten Suomi hoitaa? Hoito keskittyy koteihin Laitoshoidon purkaminen edellyttää kaiken kotona annettavan

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne! Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus

Lisätiedot

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017

Lisätiedot

Hallituksen esitys (HE 105/2018 vp) raideliikennelaiksi ja laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta: LVM:n vastine. LiV

Hallituksen esitys (HE 105/2018 vp) raideliikennelaiksi ja laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta: LVM:n vastine. LiV Hallituksen esitys (HE 105/2018 vp) raideliikennelaiksi ja laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta: LVM:n vastine LiV 25.10.2018 Muutokset hallituksen esitykseen Raideliikennelakiesitys:

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK

Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus Raideliikenneseminaari 24.4.2019 Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK Sisältö 1. Rautatieliikenteen talous 2. Ratahankkeiden taloudellinen arviointi

Lisätiedot

HE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikennesopimuksen voimaantulosta

Lisätiedot

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Ylijohtaja Minna Kivimäki Lähtökohdat tulevaisuuden liikennepolitiikalle Hallitusohjelman suuntaviivat

Lisätiedot

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 28.6.2018 Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 1. Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen

Kestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden Suomi Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden kivijalat Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua Korkea työllisyysaste Kestävä julkinen talous

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. marraskuuta 2012 (15.11) (OR. en) 16273/12 TRANS 397 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 13. marraskuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvosto Kom:n

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 7.10.2016 Yleistä Pääluokan loppusumma 14,6 mrd. euroa,

Lisätiedot

Valtiovarainministeri Mika Lintilä Budjettiriihi syyskuuta 2019

Valtiovarainministeri Mika Lintilä Budjettiriihi syyskuuta 2019 Valtiovarainministeri Mika Lintilä Budjettiriihi 2019 17. syyskuuta 2019 Suomen talous kasvaa hidastuen Maailmantalouden kasvu vaimenee Epävarmuus Suomen talouden kehityksestä lisääntyy Kansallisen talous-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00224 YVA Pastila-Eklund Mari AMOS 09.11.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus: Komission ehdotus neuvoston suositukseksi laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

Rataverkon kokonaiskuva

Rataverkon kokonaiskuva Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Ajankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson

Ajankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden

Lisätiedot

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet TOTEUTUVAT VAATIVAT VIELÄ TÖITÄ Työllisyysaste

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

10425/19 eho/elv/si 1 TREE.2.A

10425/19 eho/elv/si 1 TREE.2.A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. heinäkuuta 2019 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2019/0107 (COD) 10425/19 TRANS 387 CODEC 1241 CH 34 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

Älykkäitä tekoja Suomelle

Älykkäitä tekoja Suomelle Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Liikenneasiat EU:ssa Päätöksenteko ja siihen vaikuttaminen on verkostoitumista ja jalkatyötä

Liikenneasiat EU:ssa Päätöksenteko ja siihen vaikuttaminen on verkostoitumista ja jalkatyötä Päätöksenteko ja siihen vaikuttaminen on verkostoitumista ja jalkatyötä Brysselissä päätetään ja vaikutetaan nyt, huomenna ja aina siitä eteenpäin Maantiekuljetusalat kuuluvat palveluihin, joiden vapaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Liettuan tasavallan parlamentin perusteltu lausunto

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

VM:n budjettiesitys pähkinänkuoressa

VM:n budjettiesitys pähkinänkuoressa VM:n budjettiesitys pähkinänkuoressa Minna Punakallio @MinnaPunakallio 14.8.2019 VM:n ehdotuksesta vuoden 2020 valtion talousarvioksi tiedotettiin 14.8.2019. Ehdotus avaa ensimmäistä kertaa Antti Rinteen

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman 3.10.2018 3.10.2018 Kari Wihlman Suuret ratahankkeet 14.5.2018 3 Globaalit megatrendit

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?

KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), dekaani (SOC), selvityshenkilö sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (TOIMI-hanke, VNK)

Lisätiedot

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto

Liite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot