OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Kuva: Hannu Hautala OPINTO-OPAS

2 KUUSAMON LUKION YHTEYSTIEDOT Kuusamon lukio Oulangantie KUUSAMO Puh ja OKKA-säätiön sertifioima KESTÄVÄN KEHITYKSEN koulu REHTORI Meriläinen Tomi puh VARAREHTORI Matila Jyrki Puh OPINTO-OHJAAJA Välitalo Martti Puh OPETTAJAINHUONE TOIMISTO Avoinna klo KOULUSIHTEERI Määttä Hilkka ASIAKASPALVELUNEUVOJA Perttula Virpi TERVEYDENHOITAJA Kämäräinen Airi Tavattavissa tiistaisin ja torstaisin klo

3 HENKILÖKUNNAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEET Osoitteet ovat muotoa OPETTAJAT Aikkila Asko Ervasti Hannu Danso Merja Hannula Marko Hautajärvi Tarmo Juntunen Riikka Juusola Riitta Kukkonen Tiina-Maria Lehto Marja Matila Jyrki Niskala Kari Nuutila Matti Paakkari Erja Pehkonen Airi Piiroinen Elina Piittinen Riitta Pohjola Osmo Pätsi Ritva Riihiaho Mika Rytisalo Minna Villanen Sirpa, KAO Välitalo Martti fysiikka, matematiikka matematiikka, kemia draama musiikki matematiikka, fysiikka uskonto, psykologia biologia, maantiede, terveystieto biologia, maantiede, terveystieto äidinkieli ja kirjallisuus englanti, ranska liikunta, terveystieto englanti, latina, filosofia liikunta (vanhojen tanssi) historia ja yhteiskuntaoppi kuvataide englanti, ruotsi matematiikka ruotsi saksa, englanti äidinkieli ja kirjallisuus venäjä opinto-ohjaus RYHMÄNOHJAAJAT Ryhmä Ohjaaja Ryhmätila 14A Juntunen Riikka 237 Aristoteles 14B Matila Jyrki 148 Chydenius 14C Lehto Marja 180 Lönnrot 14D Ervasti Hannu 205 A.I. Virtanen 13A Ritva Pätsi 163 Lagerlöf 13B Airi Pehkonen 221 Kaila 13C Matti Nuutila 177 Romeo 13D Riitta Piittinen 176 Juliet 12A Osmo Pohjola 215 Pythagoras 12B Riitta Juusola 202 Mendel 12C Minna Rytisalo 181 Canth 12D Asko Aikkila 212 Galilei 12E Mika Riihiaho 172 Goethe 11A,B,C,D Martti Välitalo 3

4 TUTORIT Ryhmä 14A Männikkö Ella ja Kantola Matleena Ryhmä 14B Matinlauri Alisa ja Koski Sofia Ryhmä 14C Männikkö Janne ja Ronkainen Ville Ryhmä 14D Leskelä Henna ja Tahkola Julia AIKATAULUT Jaksot ja koeviikot 1.jakso koeviikko jakso koeviikko jakso koeviikko jakso koeviikko jakso koeviikko Uusinta- ja korotuskokeet Uusinta + korotus (2.-4. vuosikurssien opiskelijoille) Uusinta (1. jakson kursseille) Uusinta (2. jakson kursseille) Uusinta + korotus (abit) Uusinta + korotus Päivittäinen työaika I II III IV ma, ke ja to , ti , pe V Ryhmänohjaus torstaisin klo , läsnäolo pakollista Ravintola Salvia, ruokailuvuoro klo Kahvio Sahrami avoinna ma - pe

5 OPINTOJEN RAKENNE Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavat valtakunnalliset koulukohtaiset Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) - englanti saksa perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) - ruotsi muut kielet - saksa (B2,B3) ranska (B3) 8 - venäjä (B3) 8 - latina (B3) 8 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 5

6 TUNTIKAAVIO Oppitunti MA TI KE TO PE I II III IV V 8* 1 8* 8* * = opetustunnit sovitaan erikseen Kurssitarjotin Lukuvuoden aikana tarjottimeen tulee muutoksia, viimeisin versio löytyy Wilmassa punainen = pakollinen kurssi sininen = valtakunnallinen syventävä kurssi vihreä = koulukohtainen syventävä kurssi keltainen = soveltava kurssi 6

7 LUKUVUODEN KALENTERI Tapahtumakalenteriin tulevat muutokset ovat mahdollisia seuraa koulun nettisivuja! 33 Ma Ti Ke Lukuvuosi alkaa, koulu alkaa 14-vuosikurssilaisilla klo 9.00, muilla klo To Koulukuvaus, RO klo 13.05, ryhmien järjestäytyminen Pe Ma Ti Ke vuosikurssit Oivangissa koko päivän, koulukuvaus, ilmoittautuminen uusinta- ja korotuskokeeseen päättyy Kurssi-info klo , auditorio, uusinta- ja korotuskoe klo To RO (=ryhmänohjaus) klo Pe Ma Ti Ilmoittautuminen lv:n kursseille Wilmassa klo alkaen Ke Ilmoittautuminen kursseille päättyy To Oppilaskunnan syyskokous klo Pe Ma 1.9. Ti 2.9. Ke 3.9. Ykkösten kotiväen ilta klo To 4.9. RO, ABI-INFO klo syksyn YO-kokeisiin ilmoittautuneille Pe Ma 8.9. YO-kirjoitukset alkavat: vieras kieli, pitkä oppimäärä kuuntelu Ti 9.9. YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli A- ja B-taso Ke YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä To RO klo Pe YO-koe: äidinkieli, tekstitaito laskimet ja taulukot tarkistusta varten toimistoon klo 12 7

8 38 Ma Ti mennessä YO-koe, reaali: uskonto, elämänkatsomus, kemia, maantiede, terveystieto Ke YO-koe: vieras kieli, pitkä oppimäärä To RO klo 13.05; Pe YO-koe: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppim. La Koulupäivä (maanantain työjärjestyksen mukaisesti) 39 Ma Ti Ke To Pe Ma Ti KOE 6 Ke JAKSO ALKAA To RO, klo Pe Ma Ti KOEVIIKKO ALKAA (villasukkaviikko): 7. tuntinumeron koe 9-12, kokeen selitystunti, kertaustunti 1. tuntinumeron kurssille YO-koe: äidinkieli, esseekoe 1 tuntinumeron koe selitystunti + kertaustunti YO kokelaat: laskimet tarkistukseen matematiikan koetta varten toimistoon klo 12 mennessä Kehittämisryhmän kokous klo KOE 2 + selitystunti + kertaustunti YO-koe: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä KOE 3 + selitystunti + kertaustunti Opettajainkokous; 2. jakson suunnittelu laskimet tarkistukseen fysiikan koetta varten toimistoon klo 12 mennessä KOE 4 + selitystunti + kertaustunti YO-koe, reaali: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia KOE 5 + selitystunti + kertaustunti YO-koe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä Ke 8.10 ABI-vierailu/Opiskelijan Kajaani To jakson kokeiden palautus; RO klo opettajainkokous klo (1.jakson arviointi) Pe Ilmoittautuminen uusinta- ja korotuskokeeseen päättyy 8

9 42 Ma Ti Ke Uusintakoe klo To RO klo 13.05, Pe Ma Syysloma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Syksyn ylioppilailla oltava 75 kurssia suoritettuna Pe Ma Ti Ke To RO, ABI-INFO klo Pe Ma Ti Ke To RO 13.05, ABI-vierailu/Oulun yliopiston ABI-päivät Pe Ma Ti Ke To tuntinumeron koe klo Pe KOEVIIKKO ALKAA (villasukkaviikko) KOE 1 klo selitystunti + kertaustunti tuntinumerolle 2 48 Ma KOE 2, koe selitystunti + kertaustunti 9

10 Ti Ilmoittautuminen kevään 2014 ylioppilaskirjoituksiin päättyy tänään! KOE 3 + selitystunti + kertaustunti; kehittämisryhmän kokous klo Ke KOE 4 + selitystunti + kertaustunti, To KOE 5 + selitystunti + kertaustunti opettajainkokous (3.jakson suunnittelu) klo Pe KOE 6 + selitystunti 49 Ma JAKSO ALKAA Ti Ke To Pe Syksyn ylioppilasjuhla, Lukiolla klo Ma Ti Ke jakson kokeiden palautus; RO klo 13.05, opettajainkokous (2.jakson arviointi) klo To ABI-vierailu/Lapin yliopiston ABI-päivät Pe Uusintakokeeseen ilmoittautuminen päättyy 51 Ma Ti Ke Uusintakoe klo To Pe La Ma Joulujuhla klo 10, joulupuuro klo 9.00 Ti Joululoma Ke To Pe Ma Ti Ke

11 To 1.1. Pe Ma 5.1. Ti 6.1. Ke 7.1. KEVÄTLUKUKAUSI ALKAA To 8.1. RO klo Pe Ma Ti Ke To Päivätyökeräys, ysien tutustuminen lukioon Pe Ma Ti Kolmosten ja nelosten kotiväen ilta klo 18 Ke To Pe RO klo ABI-info kevään 2014 kirjoituksiin osallistuville Ilmoittautuminen preliminääreihin ja kevään yo-preppauksiin päättyy 5 Ma tuntinumeron koe klo Ti KOE selitystunti + kertaustunti (villasukkaviikko); kehittämisryhmän kokous klo Ke KOE 2 + selitystunti + kertaustunti To KOE 3 + selitystunti + kertaustunti; opettajainkokous klo (4. jakson suunnittelu) Pe KOE 4 + selitystunti + kertaustunti 6 Ma 2.2. KOE 5 + selitystunti + kertaustunti Ti 3.2. KOE 6 + selitystunti Ke JAKSO ALKAA, RO klo To 5.2. YO-koe: äidinkieli, tekstitaito Pe Ma 9.2. YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli A- ja B-taso Ti YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä 11

12 Ke YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä To Pe Ma Ti Ke To RO klo Pe Ma Ti jakson kokeiden palautus; Penkkarit klo alkaen; Opettajainkokous (3. jakson arviointi) klo Wanhat tanssit liikuntahallilla klo 13 ja 17, juhlaillallinen klo Yo-preppaukset viikoilla 8 ja 9, Abitodistus tarvittaessa toimistosta, ilmoittautuminen uusinta- ja korotuskokeeseen päättyy Ke Uusinta- ja korotuskoe klo To RO klo Pe Ma 2.3. Talviloma Ti 3.3. Ke 4.3. To 5.3. Pe Ma 9.3. YO-koe: äidinkieli, esseekoe Ti laskimet ja taulukot tarkistukseen fysiikan koetta varten klo Ke YO-koe, reaali: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia To RO klo Pe YO-koe: vieras kieli, pitkä oppimäärä 12 Ma YO-koe: toinen kotimainen kieli, A- ja B-taso Ti laskimet tarkistukseen matematiikan koetta varten klo mennessä Ke YO-koe: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä To RO klo taulukot ja laskimet tarkistukseen kemian ja maantieteen 12

13 Pe Ma Ti Ke To koetta varten klo mennessä. YO-koe, reaali: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto YO-koe: vieras kieli, lyhyt oppimäärä 7.tuntinumeron koe KOEVIIKKO ALKAA (villasukkaviikko) KOE 1 klo selitystunti + kertaustunti Pe KOE 2 + selitystunti + kertaustunti 14 Ma KOE 3 + selitystunti + kertaustunti Ti KOE 4 + selitystunti + kertaustunti; kehittämisryhmän kokous klo Ke 1.4. KOE 5 + selitystunti + kertaustunti To 2.4. KOE 6 + selitystunti Pe 3.4. Pitkäperjantai, ei koulua 15 Ma pääsiäispäivä, ei koulua Ti JAKSO ALKAA Ke 8.4. To jakson kokeiden palautus; RO klo 13.05; opettajainkokous (4.jakson arviointi) klo Pe Ilmoittautuminen uusinta- ja korotuskokeeseen päättyy 16 Ma Ti Ke Uusinta- ja korotuskoe klo To RO klo Pe Ma Ti Ke To RO klo Pe Ma

14 Ti Ke To RO klo 13.05; ABIT - 75 kurssia suoritettuna Pe 1.5. Glada vappen!!! Ei koulua 19 Ma 4.5. Ti 5.5. Ke 6.5. To 7.5. Pe Ma Ilmoittautuminen lv:n kursseille Wilmassa klo Ti Ke Ilmoittautuminen kursseille päättyy klo To RO, ABI-INFO syksyn yo-kokeisiin ilmoittautuville klo Pe Ma tuntinumeron koe Ti Ke KOE 1 klo selitystunti + kertaustunti (villasukkaviikko); opettajainkokous (stipendikokous) klo To KOE 2 + selitystunti + kertaustunti Pe KOE 3 + selitystunti + kertaustunti 22 Ma KOE 4 + selitystunti + kertaustunti Ti KOE 5 + selitystunti + kertaustunti Ke KOE 6 + selitystunti To Helatorstai, ei koulua Pe La jakson kokeiden palautus klo 9-11, opettajainkokous klo (5.jakson arviointi, lukuvuoden suunnittelu) Kevätjuhla Kuusamotalolla klo 12.00, abit paikalle klo 11 (Yolakki mukaan, nimellä varustettuna!) 14

15 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään yleisesti kunkin lukuvuoden suunnittelun yhteydessä. Käytänteitä ovat esimerkiksi jakson päättövaiheen lukujärjestys ja jatkuvan näytön merkitys kursseilla. 15

16 Opiskelijan opiskeleman kurssin arviointiin vaikuttavat seikat: - kurssin alussa sovitut tehtävät ja kokeet - aktiivisuus kurssin aikana - sovittujen tehtävien palautusaikataulut - poissaolot - opiskelija on velvollinen selvittämään poissaolonsa kurssilta - jos poissaoloja ei selvitetä, opettaja voi arvioida jo kurssin aikana sen keskeytyneeksi (K) - poissaolot on selvitettävä kurssin aikana - jos opiskelija sairastuu äkillisesti koeviikolla, hänen huoltajansa ilmoittaa asiasta viimeistään koeaamuna kurssin opettajalle Wilmassa (klo 9.00 mennessä) tai RO:lle tai soittaa opettajainhuoneeseen Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kurssi itsenäisesti seuraavilla ehdoilla: - tekemällä hakemus ao. aineenopettajalle - ensimmäistä oppiaineen pakollista kurssia ei voi pääsääntöisesti suorittaa itsenäisesti - peräkkäisiä kursseja ei voi yleensä suorittaa itsenäisesti - kurssikokeeseen osallistuminen edellyttää kurssiin liittyvien tehtävien palauttamista ennen koetta - kurssin itsenäiseen suorittamiseen täytyy olla kunnon perusteet Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat lainsäädännön edellyttämän mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysiikäisiä. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja ovat suoritusmerkintä (S = suoritettu) tai hylätty (H = hylätty). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevasta kurssisuorituksesta tehdään merkintä arvostelun yhteydessä. Keskeytynyt kurssi (K= keskeytynyt) merkitään arvosteluun. Arvosanan saaminen edellyttää kurssin uudelleen suorittamista. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka 16

17 vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja. Jos kurssin opettajia on useita, opettajat päättävät arvioinnista yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opinnoissa eteneminen Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan. Jos opiskelijan opintomenestys on heikko, hänelle annetaan tiedote opinnoista, jonka huoltaja allekirjoittaa. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa yhden kerran korotuskuulustelussa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee hyväksytyn kurssiarvosanan suorituksista parempi. Hylätyn arvosanan voi korottaa uusintakuulustelussa yhden kerran. Yhdessä kuulustelussa ei voi suorittaa useampia kursseja kerrallaan. Uusintakuulustelusta poisjääminen pätevää syytä ilmoittamatta katsotaan suorituskerraksi. Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23') on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko 1B3 1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 17

18 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä - opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä - kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille, mutta ei molempia. Kuusamon lukion opiskelijan muussa oppilaitoksessa tai ulkomailla suorittamat opinnot voidaan hyväksyä joko korvaamaan lukion oppiaineen kurssia, mikäli opinnot tavoitteiltaan vastaavat korvattavia lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja, tai katsoa soveltavan kurssin suoritukseksi. Korvaavuudesta päättää rehtori. 18

19 Penkkarit 1960-luvulla ASIAT AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ Abipäivät Kuusamon lukio järjestää abeille tutustumisretkiä lähialueen yliopistoihin. Abipäivillä oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijat esittelevät opetustarjontaa ja ainejärjestötoimintaa. Katso kalenteria ja seuraa tiedotuksia. Arvosanan korottaminen Hylättyä arvosanaa (4) saa yrittää uudelleen yhden kerran uusintakuulustelussa, joka on 1-2 viikkoa kokeenpalautuksen jälkeen. Ilmoittautuminen tehdään toimistossa olevaan kansioon, lehdelle Hylätyn arvosanan suorittaminen. Vaihtoehtoina ovat osallistuminen uusintakuulusteluun tai meneminen uudelleen samalle kurssille. Jos hylätty arvosana tulee aivan alussa sellaisessa oppiaineessa, jossa on monta pakollista kurssia (esim. kielet, matematiikka), kannattaa käydä kurssi uudelleen: tukeva pohja mahdollistaa ja helpottaa myöhempiä opintoja. Arvostelu Lukion opiskelija saa jokaisen jakson päätteeksi jaksoarvostelun, johon on merkitty siihen saakka suoritettujen kurssien arvosanat. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan asteikolla 4 10, soveltavat kurssit S -merkinnällä. 19

20 Päättötodistukseen ei tule yksittäisten kurssien arvosanoja vaan kunkin aineen koko oppimäärän laajuus sekä sen arvosana (keskiarvo). Facebook Lukion virallisilla Facebook- sivuilla voit seurata ajankohtaisia tiedotuksia ja tapahtumia. Facebookin päivitykset ovat nähtävissä myös koulumme kotisivuilla osoitteessa kuusamonlukio.fi. Hammashoito Hammashoitola sijaitsee terveyskeskuksessa osoitteessa Raistakantie 1 Ajanvaraus ma-to 8-15 ja pe puh Opiskelijat hakeutuvat suun ja hampaiston tarkastukseen yläasteella tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Tiedot hoitosuunnitelmasta löytyvät oman kotikunnan hammashoitolasta. Hylättyjen suoritusten enimmäismäärä Valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista enimmillään yksi kolmasosa saa olla hylättyjä suorituksia alla olevan taulukon mukaisesti: Kursseja Hylättyjä enintään Hyväksilukeminen Rehtori voi hyväksyä muualla suoritettuja opintoja lukion oppimäärään sisältyviksi kursseiksi, jos niiden sisältö liittyy lukion opetussuunnitelmaan ja niiden laajuus vastaa lukion kurssia. Hyväksilukeminen tapahtuu aina kirjallisten dokumenttien (todistus tms.) pohjalta. Seuroissa tapahtuvaa urheilua ja urheiluvalmennusta (esim. jalkapallo, jääkiekko, hiihto, salibandy, tanssi, voimailulajit) voidaan 1. lukuvuonna lukea hyväksi enintään 4, toisena lukuvuonna samoin 4 ja kolmantena lukuvuonna enintään 2 kurssia, yhteensä enimmillään 10 kurssia. Liikunnan erikoiskursseja (LIE) voi suorittaa lukion aikana yhteensä 6. Omaan lajiin läheisesti liittyvää harjoittelua ja valmennusta voi siis olla enimmillään 16 kurssia lukion pakollisten, syventävien ja soveltavien liikuntakurssien lisäksi. Tarkemmat tiedot saat opinto-ohjaajalta tai rehtorilta. Itsenäinen suoritus Kurssin voi suorittaa itsenäisesti osallistumatta opetukseen. Tämä edellyttää opettajan kanssa tehtävää sopimusta (lomakkeita toimistosta tai opolta). Edellytyksenä pääsääntöisesti on, että on edellytyksiä kurssin itsenäiseen suorittamiseen (riittävän 20

21 hyvä menestys aiemmilla ko. oppiaineen kursseilla) ja peruste olla osallistumatta lähiopetukseen (esim. sairaus tai kurssien päällekkäisyys kurssitarjottimella). Itsenäiseen suoritukseen voi sisältyä kirjallisia tehtäviä, suullisia kokeita ja/tai kirjallisia kokeita. Jakso Lukuvuosi koostuu viidestä 7 viikon mittaisesta jaksosta, joissa kullakin on omat kurssinsa tarjolla. Kukin jakso päättyy koeviikkoon (kuusi päivää). Ks. koeviikko. Jaksoarvostelu Kunkin jakson kokeiden palautuksen jälkeen opiskelija näkee Wilmassa (ks. Wilma) ko. jakson aikana suorittamiensa kurssien numerot. Katso myös K-merkintä. Kertaustunti Kertaustunti on pakollinen osa kurssia. Se pidetään koetta edeltävänä päivänä klo tai opettajan ohjeiden mukaan. Tunti pidetään siinä luokassa, missä kurssi on pidetty. Kertaustunnilla käydään läpi kurssin keskeiset asiat ja mahdollisesti vinkit kokeeseen. K-merkintä Keskeytysmerkintä annetaan, jos kurssin suoritus keskeytyy. Esim. kurssiin kuuluva tehtävä jää palauttamatta tai poissaoloja on liikaa. Kirjasto Naturpolis Avoinna ma, ke ja to klo sekä jaksojen vaihtuessa ks. ovi-ilmoitukset. Sisäänkäynti on kahvila Sahramista tai kielistudion luota. Kirjastosta löydät niin 1. vuosikurssin oppikirjoja, paperimuotoisia tiedonlähteitä kuin verkkoaineistoakin, kaunokirjallisuutta unohtamatta. Henkilökunnalta voit pyytää apua tiedonhakuun. Kirjoja ja lehtiä voit lainata kaupunginkirjaston kirjastokortilla. Kirjaston tietokoneet on varustettu internet-yhteyksin ja toimisto-ohjelmin. Koe Koe alkaa yleensä klo 9. Aikaisintaan voi poistua klo Koeaika päättyy klo 12. Omat paperit ja kirjoitustarvikkeet on oltava mukana kokeessa. Koe on siinä luokassa, jossa kurssikin on pidetty (ellei muutoksesta ilmoitettu). Kokeen jälkeen on ruokailu ja seuraavan päivän kokeen kertaustunti. Kokeessa ei saa olla mukana puhelinta tai muuta elektroniikkaa, mikäli tästä ei ole erikseen sovittu. Kotisivut Kuusamon lukion kotisivut löytyvät osoitteesta Koeviikko Jakson kuusi viimeistä päivää muodostavat koeviikon, jolla on oma työjärjestyksensä. Koeviikon ensimmäisenä päivänä on 1. tuntipaikalla ollut oppiaine, 2. päivänä 2. tuntipaikalla ollut oppiaine jne. Tuntinumeron 7 koe on ennen varsinaisen koeviikon alkua. Ks. myös Koe. 21

22 Koevilppi Jos opiskelija syyllistyy vilppiin arvioitavien kurssitehtävien osalta esimerkiksi kopioimalla suoraan toisen tekemää työtä tai laittamalla toisen työ omiin nimiin, työ hylätään. Jos opiskelija lunttaa tai syyllistyy kokeessa muuhun vilppiin, kurssia ei voida arvioida ja koko kurssi on opiskeltava uudestaan. Vilppitapaukset käsitellään rehtorin, kyseisen kurssin opettajan ja asianomaisen opiskelijan kesken. Tilaisuudesta laaditaan muistio, jonka kaikki asianosaiset allekirjoittavat. Vilpistä tiedotetaan aina opiskelijan huoltajalle. Lukiolain 26 :n mukaan opiskelijalle, joka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus tai, jos teko on vakava tai jatkuu varoituksesta huolimatta, voidaan ottaa käyttöön määräaikaiset erottamismenettelyt. Korotuskoe Kaksi kertaa vuodessa (elokuu, huhtikuu) järjestetään koe, jossa voi yhden kerran yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa; parempi tulos jää voimaan. Ilmoittautuminen tapahtuu viikkoa ennen koetta toimistoon. Koepaperit näihin kokeisiin tulevat koululta. Koulumatkatuki Kela maksaa lukiossa opiskelevalle koulumatkatukea päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin. Koulumatkatuki voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 km, lomakkeita lukion toimistosta. Kurssi Lukio-opinnot jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on 38 x 45 min (lähiopetus, kertaustunti, koe, kokeen palautus). Soveltavat kurssit voivat olla laajempia tai suppeampia. Kurssi arvostellaan ks. kurssiarvostelu. Kursseja on neljänlaisia: pakollisia, syventäviä, koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Kurssiarvostelu Opettaja/opettajat arvostelevat kurssin sen päätyttyä. Arvostelu perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, aktiiviseen läsnäoloon ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (paitsi OP) arvostellaan numeroin = erinomainen 9 = kiitettävä 8 = hyvä 7 = tyydyttävä 6 = kohtalainen 5 = välttävä 4 = hylätty Soveltavat kurssit, koulukohtaiset syventävät kurssit ja opinto-ohjaus (OP1-3) arvostellaan S = suoritettu, K = kesken, H = hylätty. (katso S-merkintä) 22

23 Kurssitarjotin Lukion opetustarjonta on koottu kurssitarjottimeen, kurssien nimet lyhenteinä. Tarjotin käsittää viisi jaksoa. Samaan aikaan opetettavat kurssit ovat samalla rivillä eli tuntipaikalla. Yhdeltä tuntipaikalta voidaan valita vain yksi kurssi. Tuntipaikan tuntien sijoittumisen lukujärjestykseen näet kiertotuntikaaviosta. Tarjotin näkyy myös Wilmassa. Kurssivalinnat Kurssivalinnat tehdään tavallisimmin toukokuussa. Ensimmäisen vuoden valinnat jaksoille 2-5 tehdään elo-syyskuun vaihteessa. Muutokset kurssivalintoihin tulee tehdä viikkoa ennen jakson vaihtumista opinto-ohjaajalle tai rehtorille. Kun menet muuttamaan kurssia, ota ensin selville kurssin lyhenne ja järjestysnumero (esim. BI2.2= toinen tämänniminen kurssi). Ohjelma tunnistaa kurssit tällä lyhenteellä (ei tuntipaikkanumerolla). Jos suunnitelmasi muuttuvat etkä aio osallistua kurssille, jonka olet valinnut, peru ilmoittautumisesi opon luona, jotta opettajan päiväkirja olisi ajan tasalla ja muut halukkaat pääsisivät kurssille. Aina on hyvä ensin keskustella aineenopettajan kanssa ja yhdessä pohtia, mikä on järkevin vaihtoehto jatkon kannalta. Käytöstavat Hyviin käytöstapoihin kuuluu tervehtiminen, huomaavaisuus (esim. oven avaaminen toiselle) jne. Oppitunneilla ei saa olla pipo tai lippalakki päässä. Lukihäiriö tai muu oppimisen vaikeus Jos epäilet, että sinulla on lukihäiriö tai muu oppimisen vaikeus, ota yhteyttä opintoohjaajaan tai ryhmänohjaajaan. Oppimisen vaikeudet kannattaa ottaa puheeksi mahdollisimman pian, jotta ne voidaan tarvittaessa kartoittaa ja ottaa huomioon opetusja/tai koejärjestelyissä tai ylioppilaskirjoituksiin ilmoittauduttaessa. Yleinen lukitestaustilaisuus pidetään koulun alkaessa. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Lukiodiplomit (kuvataide, liikunta, musiikki, äidinkieli) Lukiodiplomi on opinnäyte, joka arvioidaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti (googlaa OPH + lukiodiplomi). Diplomin suorittaminen edellyttää neljän lukion kurssin suorittamista ko. aineessa. Diplomin suorittamisesta saa erillisen todistuksen, joka on lukion päättötodistuksen liite. Lukiodiplomi lasketaan yhdeksi lukion S-kurssiksi. Tarkempia ohjeita voit kysyä ko. aineen opettajalta tai opolta. Lukiolaisten liitto Ks. Lukion oppimäärä ja opiskeluoikeus Kun lukion oppimäärä (pakolliset, syventävät ja kokonaiskurssimäärä 75) täyttyy kolmannen lukiovuoden keväällä, opiskelijalla ei ole opinto-oikeutta neljännen vuoden syksyllä, vaikka osa yo-kirjoituksista olisi vielä suorittamatta. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen ei edellytä koulun kirjoilla olemista. 23

24 Lukukammio Toisessa kerroksessa kirjaston päällä on viisi lukukammiota, jotka on varattu hiljaiseen työskentelyyn. Lukukammiot on varustettu tietokoneilla. Maksimi varaus on 3 h/kerta. Kammion saa käyttöönsä sen ollessa vapaa. Ovessa on viikoittain vaihtuva varauslista. Lumakahvila Kerran viikossa koulupäivän jälkeen yleensä keskiviikkoisin - on avoinna Lumakahvila. Lumakahvila tukee matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelua. Siellä on hyvä tehdä kotitehtäviä yhdessä tai vaikkapa yksinkin, tarvittaessa opettajan avustamana. Sinne kannattaa tulla heti, kun on tarvetta esimerkiksi tukiopetukseen, erityisesti koeviikon lähestyessä. Lumakahvilaan voi tulla myös muutoin vain, se on paikka harrastaa matemaattisia aineita. Lukio tarjoaa kahvia tai teetä ja pientä suuhun pantavaa. Lukuloma Kolmannen opintovuoden kolmannen jakson jälkeen alkaa lukuloma. Sen aikana valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Luonnontieteiden (fysiikka, kemia) työkurssit Kurssien aikana voi koulun käytävillä olla ilmanvaihdosta johtuen normaalista poikkeavia hajuja, jotka eivät ole kuitenkaan vaarallisia. Löytötavarat Jos löydät, toimita toimistoon. Jos etsit, kysy toimistosta. Maksut Opetus ja ruokailu ovat lukiossa maksuttomia. Kirjat ks. oppikirjat, työvälineet ja materiaalit opiskelija hankkii pääsääntöisesti itse. Opintomatkat voivat olla maksuttomia tai maksullisia. Moottoriajoneuvot Ajoneuvot on pysäköitävä paikoitusalueelle hyvään järjestykseen! Käytä pyörää ja kypärää! Nettietiketti Nettietiketti tarkoittaa sääntöjä ja ohjeita, jotka koskevat oppilasverkon (ks. Oppilasverkko) käyttöä. Ohjeet käydään läpi ensimmäisellä ryhmänohjauskerralla. Opinto-ohjauskurssit OP1 on pakollinen kurssi, joka tulee suoritetuksi ryhmäopetukseen ja ryhmänohjauksiin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin osallistumalla. Merkintä annetaan viimeisen opiskeluvuoden keväällä. OP2 on valtakunnallinen syventävä kurssi. Se on tarkoitettu niille (lähinnä 2. vuoden opiskelijoille), jotka eivät vielä hae opiskelupaikkaa. Opintotuki Lukion opiskelijat kuuluvat opintotukijärjestelmän piiriin (opintoraha, asumislisä, opintolaina). Opintorahaa ei myönnetä alle 17-vuotiaalle. Asumislisä on 80 % tukeen oikeutetuista asumismenoista. Neuvoja ja hakemuslomakkeita saa toimistosta koulusihteereiltä. Katso ja kysy tarkemmin koulusihteeriltä. 24

25 Opiskelutodistus Matkahuoltoa, VR:n korttia, asunnon hankkimista yms. varten opiskelutodistuksen todisteen siitä että on jonkin oppilaitoksen senhetkinen opiskelija saa toimistosta. Todistus oikeuttaa alennuksiin. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen, esim. englannin (lukion päättötodistukseen tuleva) arvosana on yksittäisten kurssien arvosanojen keskiarvo. Keskiarvo pyöristyy ylöspäin puolivälistä: esim. jos kokeiden keskiarvo on vähintään 7.50, oppimäärän arvosana on 8. Arvosanaan luetaan valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit (ei soveltavia, joista annetaan S- merkintä). Soveltavilla kursseilla voi olla arvosanaa kohottava merkitys.) Lopulliseen arvosanaan voi vaikuttaa myös se, kuinka monelle ylimääräiselle kurssille opiskelija on osallistunut. Oppilaskunta Hallituksen kokoonpano Jokaisesta opetusryhmästä valitaan lukuvuoden alussa yksi opiskelija ryhmän puheenjohtajaksi ja hänen lisäksi varapuheenjohtaja. Puheenjohtajaksi valittu on myös ryhmänsä edustaja oppilaskunnan hallituksessa, joka nimitetään virallisesti oppilaskunnan syyskokouksessa lukuvuoden alkuviikkoina. Oppilaskunnan ja hallituksen toiminnan pelisäännöt käydään läpi syksyn ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Hallituksen jäsenyydestä saa pyydettäessä todistuksen rehtorilta. Hallituksen tehtävät Hallitus ajaa opiskelijoiden etuja niin kouluviihtyvyyden, opetusjärjestelyiden kuin virkistystoiminnankin alueilla osallistumalla mm. juhlien ja tapahtumien järjestelyihin sekä järjestämällä oppilaskunnan omia tilaisuuksia. Oppilaskunta tekee myös aloitteita ja ottaa kantaa koulussa tapahtuviin muutoksiin. Oppilaskunnan hallitus toimii yhteistyössä rehtorin ja opettajakunnan kanssa mutta kuitenkin on täysin erillisenä ja itsenäisenä yksikkönä. Hallituksen kokoontuminen Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain, maanantaisin klo neuvotteluhuoneessa. Hallituksen kokouksiin tulee myös varajäsenten osallistua ja osallistuminen pakollista jos varsinainen jäsen ei ole paikalla. Opettajat ja rehtori osallistuvat tarvittaessa kokouksiin. Kokoukset ovat avoimia, ja sihteerin laatimat pöytäkirjat ovat kaikkien luettavissa. Hallituksen päätökset Hallituksen kokouksissa jokaisella hallituksen jäsenellä on oikeus ilmaisista mielipiteensä ja osallistua päätöksentekoon. Yleensä päätökset tehdään yksimielisesti, mutta tarvittaessa turvaudutaan äänestykseen. Mikäli äänet jakautuvat tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, henkilövaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla kokouksessa. Oppilaskunnan varat ja omaisuus Oppilaskunnalla on oma pankkitili, jonka valtakirja on rahastonhoitajalla. Varojen käytöstä päätetään aina koko hallituksen kesken. Varoja käytetään oppilaiden hyväksi. Rahastonhoitaja pitää tilitarkastajien ohjeiden mukaan kirjaa varojen käytöstä. 25

26 Oppilaskunnalla on omaisuuden säilytystä varten käytössä lukollinen kaappi neuvotteluhuoneessa. Oppilasverkko Monissa tiloissa on tietokoneita, joita käytetään opetuksessa. Kirjautumiseen tarvittavan verkkotunnuksen (erikseen myös Linux-koneille) saa ryhmänohjaajalta. Jos tunnus unohtuu, kysy sitä ryhmänohjaajalta. Olet vastuussa tunnuksestasi! Oppikirjat Suurin osa ensimmäisen vuoden oppikirjoista on lainattavissa kirjasto Naturpoliksesta. Kirjat lainataan kirjastokortilla ja ne saa lainaan yhden jakson ajaksi. Kirjoihin ei saa tehdä merkintöjä. Kirjat on palautettava heti kokeen jälkeen, hyvässä kunnossa! Omia kirjoja voi hankkia ja käyttää entiseen tapaan. Lainauksen ulkopuolella ovat pääosin syventävien kurssien kirjat. Pitkä matematiikan vaihto lyhyeen Pitkän matematiikan voi määrätyin edellytyksin vaihtaa lyhyeen. Jo suoritetut pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit korvaavat lyhyen matematiikan kursseja seuraavasti: MAA1 korvaa MAB1:n, MAA3 korvaa MAB2:n, MAA6 korvaa MAB5:n, MAA7 korvaa MAB4:n, MAA8 korvaa MAB3:n. Muista hyväksytysti suoritetuista pitkän matematiikan kursseista saa S-merkinnän, joka kartuttaa lukion oppimäärän (75) kurssikertymää. Poissaolot Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen. Jokainen poissaolo on selvitettävä Wilmassa. Alle 18-vuotiaan kohdalla kuittauksen suorittaa vanhempi tai huoltaja. Yli 18- vuotiaan kohdalla kuittauksen tekee opiskelija itse. Luvallinen poissaolo kysytään - ko. oppitunnin opettajalta, jos kyse yksittäisestä tunnista - ryhmänohjaajalta, jos 1-5 vuorokauden poissaolo - yli 5 vrk:n poissaoloon tarvitaan rehtorin lupa Ruokailuvuorot Ruokailuvuoro on Jonotusta vähentää se, että kaikkia neljää linjastoa käytetään. Ryhmänohjaus Jokainen opiskelija kuuluu ohjausryhmään, jotka on numeroitu aloitusvuoden mukaan esim. 14A, 14B jne. Kukin ryhmä kokoontuu torstaisin ryhmänohjaustuokioon omaan kotiluokkaan tai ilmoitettuun paikkaan klo Osallistuminen on pakollista. Osallistuminen tuottaa kolmen lukiovuoden aikana pakollisen kurssin, OP1, josta merkintä annetaan viimeisen lukiovuoden keväällä. 26

27 Suullinen kuulustelu Opintojen loppuvaiheessa opiskelija tavallisesti osallistuu suullisiin kuulusteluihin. Näistä kuulusteluista käytetään myös nimityksiä tentti tai preppaus. Tentissä voi korottaa oppiaineen oppimäärän arvosanaa. Usein tentti on luonteeltaan preppausta ylioppilaskirjoituksia varten. Tasaisen vauhdin taulukko Jotta opintosi etenisivät tasaisesti kolmen vuoden ohjelmassa (13 jaksoa), jaksoa kohden kursseja on kerryttävä keskimäärin 6, jolloin lukuvuodessa kursseja kertyy 30. Kolmannelle vuodelle jää tällöin hieman vähemmän eli keskimäärin viisi kurssia jaksoa kohden, mikä on hyvä, koska ensimmäisten jakson aikana syksyn kirjoituksiin osallistuttaessa pienempi kurssimäärä on perusteltu. 3,5 vuoden ohjelmassa jaksoja on 15(5 kurssia jaksoa kohden) ja 4 vuoden ohjelmassa vastaavasti 18 jaksoa/4 (4,2). Tapaturmavakuutukset Lukion opiskelijat on vakuutettu Pohjolassa. Vakuutukset kattavat opiskelun ja lukion järjestämän vapaa-ajantoiminnan. Terveydenhoito Terveydenhoitaja tavattavissa lukion vastaanottotiloissa (2. krs) tiistaisin ja torstaisin klo Terveydenhoitajana toimii Airi Kämäräinen p ( sijaisena Marja Juusola). Tutor Jokaisella aloittavalla ryhmällä on kaksi juuri tälle ryhmälle nimettyä tutoria. Heiltä aloittavat lukiolaiset voivat kysyä kaikesta lukio-opiskeluun liittyvästä. Tutorit ovat toisen vuoden opiskelijoita, joten he tuntevat sekä aloittavan opiskelijan näkökulman että lukion käytänteet. Aloittaja, kysy tutorilta! Valinta Primus - opettajan päiväkirja ketju Otsikossa kuvattu opiskelijan päätös valita tietty kurssi ja valinnan toteuttaminen Wilmassa tai opinto-ohjaajan luona muodostavat kokonaisuuden, joka näkyy kurssin osallistujamääränä (mahtuuko uusia vai ei, alkaako kurssi vai ei) ja opettajan päiväkirjana/läsnäololistana sekä arvosteludokumentin pohjana. Jos siis tiedät, että joku kurssivalintasi ei syystä tai toisesta ole voimassa, käy muuttamassa sitä. Näin teet tilaa muille halukkaille ja opettajan ei tarvitse kurssin alussa turhaan kysellä puuttuvan opiskelijan perään. Sähköposti Opettajien sähköpostitunnukset ovat muotoa etunimi.sukunimi@kuusamo.fi. Opiskelijan tehtävä on laittaa oma voimassaoleva osoite ja puhelinnumero Wilmaan ja pidettävä huoli siitä, että tiedot ovat ajan tasalla! Turvallisuus Poikkeavan tilanteen sattuessa opiskelijat poistuvat koulurakennuksesta annettujen ohjeiden mukaan. Lukioaikana pidetään myös poistumisharjoituksia. Ensisijainen kokoontumispaikka on pyöräilykatos. Tarvittaessa kokoonnutaan vesitornin juurella. 27

28 Vertaissovittelu Vertaissovittelu on koulun arkipäivään kehitetty menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen tavan ratkaista opiskelijoiden välisiä riitoja ja kontaktitilanteita. Vertaissovittelu on menetelmänä selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut opiskelijat auttavat löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Lopulta voidaan edetä sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Vertaissovittelulla voi käsitellä esim. tunnilla toisen vastausten mitätöivää kommentointia, jatkuvaa ikävää vihjailua, selän takana puhumista tai perättömien juorujen levittämistä. Lukion opiskelijat voivat pyytää sovittelua tai pyynnön voi esittää joku koulun henkilökuntaan kuuluva. Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista. Vertaissovittelijoina lukiossamme toimivien henkilöiden yhteystiedot löytyvät opinto-ohjaajan huoneen vastapäätä ilmoitustaululla. Sovittelua voit kysyä suoraan heiltä tai opinto-ohjaajalta. Sovittelun aika ja paikka ovat sovittavissa. Viikonloppumatkat Kuusamon kaupunki korvaa kuusamolaisille opiskelijoille kahden (2) viikonlopun matkat kuukaudessa. Hakemuksia saa toimistosta. Wilma Wilma on tärkeä opintojen suunnittelun ja seurannan työkalu. Wilmasta löydät kunkin jakson lukujärjestyksesi. Sieltä löytyvät tiedot opintosuorituksista. Otsakkeen opintoopas alta löytyvät kurssiselostukset ja tiedot kurssien sijainnista eri jaksoissa. Wilman avulla tehdään myös kurssivalinnat erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Wilma löytyy Kuusamon lukion kotisivulta kohdasta Opiskelijalle. Jokainen opiskelija ja vanhempi/huoltaja saa opintojen alussa henkilökohtaisen Wilma-tunnuksensa, jonka avulla ohjelmaan voi kirjautua. Jos tunnuksesi katoaa, kysy koulusihteeriltä. Opiskelijan velvollisuus on pitää huolta siitä, että yhteystiedot ovat ajan tasalla! Ympäristö Kuusamon lukio on OKKA- säätiön sertifioima oppilaitos. Ympäristönäkökulma näkyy erilaisina tapahtumina tai tempauksina. Pidäthän osaltasi huolen, että ympäristö säilyy viihtyisänä! 28

29 Yo-kirjoituksiin ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tapahtuu Wilmassa kohdassa Lomakkeet / Yo-kirjoituksiin ilmoittautuminen. Ilmoittautuminen alkaa syksyn tai kevään ko. abi-infon jälkeen. Kevään kirjoituksiin ilmoittautuminen päättyy ja syksyn kirjoituksiin 5.6 (mutta se kannattaa tehdä jo toukokuun ts. lukuvuoden aikana). Tarkemmat ohjeet rehtorilta, opinto-ohjaajalta ja koulusihteeriltä, määräykset ja ohjeet ks. 29

30 OPPIKIRJAT * = oppikirja lainattavissa Kirjasto Naturpoliksesta ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1.kurssi -> Kielikirja, Elina Kouki, Johanna Karhumäki, Sara Eeva, Leena Kytömäki (sanomapro) Aalto-Parko-Hytönen-Romsi-Routarinne-Virkkunen: *1. Kurssi Kieli ja tekstit 1 *2. Kurssi Kieli ja tekstit 1 3. Kurssi Kieli ja tekstit 2 4. kurssi Kieli ja tekstit 2 5. kurssi Kieli ja tekstit 3 6. kurssi Kieli ja tekstit 3 7. kurssi puhumisen vihko (uusin painos) 8. kurssi kurssivihko 8. Ylioppilastekstejä kurssi kurssivihko 9. Ylioppilastekstejä kurssi - ENGLANTI Elovaara-Ikonen-Myles ym (sanomapro) *1. kurssi Profiles, Course 1 *2. kurssi Profiles, Course 2 *3. kurssi Profiles, Course 3 4. kurssi Profiles, Course 4 5. kurssi Profiles, Course 5 6. kurssi Profiles, Course 6 7. kurssi Profiles, Course 7 Silk ym. Grammar Rules! (Otava) Silk ym. Grammar Rules! Key (Otava) 8. kurssi Profiles, Course 8 Silk ym. Grammar Rules! (Otava) Silk ym. Grammar Rules! Key (Otava) 9. kurssi kurssi Silk ym. Grammar Rules! (Otava) Silk ym. Grammar Rules! Key (Otava) 11. kurssi: kurssi: kurssi: - Huom! Kursseilla 5-8 on syytä tarkistaa kurssin opettajalta ennen oppikirjan hankkimista, tarvitaanko sitä kurssilla. 30

31 RUOTSI Fröjdman ym. (sanomapro) Peruskurssi Signal Bulut ym (WSOYpro) *1.kurssi Magnet 1 *2.kurssi Magnet 2 3.kurssi Magnet 3 4.kurssi Magnet 4 5. kurssi Magnet 5 6.kurssi Magnet 6 7. kurssi Magnet 7 SAKSA A2-SAKSA (alakoulusta alkanut). Koulu ostaa oppikirjat. *1. kurssi Genau 1, jokaisessa kurssissa teksti- ja harjoituskirja samassa kirjassa *2. kurssi Genau 2 *3. kurssi Genau 3 *4. kurssi Genau 4, jokaisessa kurssissa teksti- ja harjoituskirja samassa kirjassa *5. kurssi Genau 5 *6. kurssi Genau 6 *7. kurssi Genau 7 *8. kurssi Genau 8 B3-SAKSA (lukiossa alkanut). Koulu ostaa oppikirjat. 1.vuosikurssi *1. kurssi Super gut 1 (WSOY) *2. kurssi Super gut 2 *3. kurssi Gute idee 1 (WSOY) 2. Vuosikurssi *4. kurssi Gute idee 2 *5. kurssi Gute idee 3 *6. kurssi Gute idee 4 3. Vuosikurssi *7. kurssi Gute idee 5 *8. kurssi Gute idee 6 RANSKA B3-ranska (lukiossa alkanut). Koulu ostaa oppikirjat. Granath, Laine, ym: Escalier(sanomapro) *Kurssit Escalier 1,2,3 Kurssit 7-8 Voilà 6 teksti- ja harjoitukset samassa kirjassa. MATEMATIIKKA (lyhyt) kurssit 1-8 *Variaabeli 1-3 Variaabeli 1-8 (Otava) + kertauskurssi 31

32 MATEMATIIKKA (pitkä) *kurssit 1-4, Laudatur *kurssi 5 Vektorit. Pitkä matematiikka (WSOY) kurssit 6-13 Laudatur (Otava) Abin matematiikka (Otava) BIOLOGIA Leinonen ym.: Koulun biologia (Otava) *1.kurssi Eliömaailma 2.kurssi Solu ja perinnöllisyys 3.kurssi Ympäristöekologia 4.kurssi Ihmisen biologia 5.kurssi Bioteknologia 6. kurssi Abi biologia. 7.kurssi ei oppikirjaa MAANTIEDE Kakko ym.: Lukion maantiede (Otava) *1.kurssi Sininen planeetta 2.kurssi Yhteinen maailma 3.kurssi Riskien maailma 4.kurssi Aluetutkimus 5.kurssi Abi maantiede FYSIIKKA *1.kurssi Lehto, Havukainen ym.: Fysiikka (Tammi) kurssit Lehto, Havukainen ym.: Fysiikka (Tammi) 7. Kurssi Hatakka ym.: Physica (WSOY) KEMIA MOOLI(Otava) *1. kurssi MOOLI 1 MOOLI 2-5 USKONTO Hanki-Könni-Lehtonen-Manninen-Nyyssönen (WSOY) *1. kurssi Silta 1. Uskonto ja Raamattu. 2. kurssi Silta 2. Kristinuskon historia. 3. kurssi Silta 3. Etiikka ja kirjon oppi. 4. kurssi Silta 4. Maailmanuskonnot. 5. kurssi Silta 5. Uskonto Suomessa. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Hjelm & Slotte (Tammi) *1. Kurssi Dialogi 1. Hyvästä elämästä. 2. kurssi Dialogi 2. Tiedosta ja maailmankaikkeudesta. 3. kurssi Dialogi 3. Yksilöstä ja yhteisöstä. 4. kurssi 5. kurssi 32

33 FILOSOFIA *1. kurssi FILO 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (TAMMI) *2. kurssi Hallamaa-Pihlström et al: Etiikan Odysseia *3. kurssi Hallamaa-Pihlström et al: Tiedon Odysseia (Edita) *4. kurssi Hallamaa-Pihlström et al.: Yhteiskunnan Odysseia (Edita) PSYKOLOGIA Vilkko-Riihelä-Laine: Mielen maailma (WSOY) *1. kurssi Psykologian perustiedot 2. kurssi Kehityspsykologia 3. kurssi Ihminen ja tieto 4. kurssi Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta. 5. kurssi Persoonallisuus ja mielenterveys. 6. kurssi Ahokas, Ferchen, Hankonen, Lautso ja Pyysiäinen: Sosiaalipsykolgia HISTORIA *1. kurssi Kaikkien aikojen historia 1. (Edita) *2. kurssi Kaikkien aikojen historia 2. (Edita) 3. kurssi Kaikkien aikojen historia 3 4. kurssi Kaikkien aikojen historia 4 Heikkonen, Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma (WSOY) 5. kurssi Suomen vaiheet esihistoriasta autonomiaan. 6. kurssi Kaikkien aikojen historia 6 YHTEISKUNTAOPPI *1. kurssi Kansalainen ja yhteiskunta (Edita) 2. kurssi Kansalainen ja talous (Edita) 3. kurssi Kansalainen ja oikeus (Edita) 4. kurssi Kansalainen ja Eurooppa (Edita) MUSIIKKI *1. kurssi Juutilainen-Kukkula: Lukion MUSA Intro (WSOY). Musiikki ja minä *2. kurssi Juutilainen-Kukkula: Lukion MUSA Suomi. Moniääninen Suomi. Myös yhteispainoksena. TERVEYSTIETO *1. kurssi Kalaja ym. Ote - Lukion terveystieto: Terveyden perusteet TE1 (Otava) 2. kurssi Kalaja ym. Ote - Lukion terveystieto: Nuoret, terveys ja arkielämä TE2. (Otava) 3. kurssi Kalaja ym. Ote - Lukion terveystieto. Terveys ja tutkimus TE3. Otava. LATINA. *1-3 kurssit Clavis Latina I Textus & Cultura Exercitia & Grammatica 33

34 Kuusamon lukion järjestyssääntö 1 Järjestyssäännön tavoite Järjestyssäännön noudattaminen varmistaa turvallisen ja viihtyisän opiskeluympäristön. Järjestyssääntö koskee nuorisoasteen lukiokoulutusta, ja se on osa lukion toimintajärjestelmää. (Koulutuksen järjestäjä on vahvistanut järjestyssäännön). 2 Järjestyssäännön voimassaolo ja noudattaminen Opiskelijan on noudatettava lukion järjestyssääntöä sekä henkilökunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Järjestyssääntö on voimassa koulutyöhön kuuluvassa opetuksessa, lukion tiloissa ja tilaisuuksissa, opinto-, kilpailu- ja esiintymismatkoilla, tutustumiskäynneillä sekä lukion ulkoalueilla. Opiskelijan on hyviä tapoja noudattaen turvattava ja edistettävä työrauhaa. Kaikki kouluyhteisön jäsenet huolehtivat siitä, että koulurakennus, luokat ja ympäristö säilyvät turvallisina, siisteinä ja viihtyisinä. Jokainen noudattaa jätehuollosta annettuja ohjeita. Oppitunneille ja kokeisiin saavutaan myöhästymättä. Oppitunneilta poistumisesta on ilmoitettava. 3 Turvallisuus ja yleinen järjestys Lukion tiloissa ja ulkoalueilla liikutaan rauhallisesti ja turvallisuus huomioiden. Moottoriajoneuvot ja polkupyörät pysäköidään vain niille varatuille paikoille. Äkillisen vaaratilanteen sattuessa on tärkeää, että poistumistiet ja kulkuväylät ovat esteettömiä. Opiskelijan tulee käsitellä lukion omaisuutta huolellisesti. Opiskelijan on korvattava omaisuudelle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412 / 74) mukaisesti. Kaikkia turvallisuusmääräyksiä on ehdottomasti noudatettava. Opiskelijan huolimattomuus ja tahallisuus voivat aiheuttaa sen, että vahingon sattuessa opiskelija ei ole oikeutettu saamaan korvauksia. Tapaturman havainneen opiskelijan on ilmoitettava siitä viipymättä jollekin henkilökuntaan kuuluvalle. Jokainen on velvollinen antamaan tarvittaessa ensiapua ja huolehtimaan, että loukkaantuneelle on kuljetus päivystyspoliklinikalle. Tietokonelaitteistot ja -ohjelmistot ovat tärkeä osa opetusvälineistöä. Ohjelmistojen asennuksia sekä niiden muutoksia saa suorittaa vain atk-henkilöstön luvalla. Erikoisluokissa havaituista toimintahäiriöistä on ilmoitettava opettajalle tai laitteistojen huollosta vastaaville henkilöille. 4 Tupakointi, alkoholi ja huumeet Tupakointi ja nuuskaaminen on kielletty lukion tiloissa, lukion ulkopuolella järjestetyissä koulun tilaisuuksissa sekä lukion ulkoalueilla. Alkoholin, huumeiden ja huumaavasti vaikuttavien aineiden hallussapito ja käyttäminen sekä niiden vaikutuksenalaisena esiintyminen lukion alueella ja sen tilaisuuksissa on kielletty. Huumeiden hallussapidosta ja käyttämisestä ilmoitetaan aina poliisiviranomaiselle. 5 Sitoumus Opiskelija allekirjoittaa lukioon tultuaan sitoumuksen, jota kutsutaan työskentelysopimukseksi (Katso s.35). Sitoumus sisältää oppimisyhteisön toiminnan pääperiaatteet. 34